Saamen kielen ja kulttuurin linja

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saamen kielen ja kulttuurin linja 2010-2011"

Transkriptio

1 Saamen kielen ja kulttuurin linja Eveliina Linna Saamelaisalueen koulutuskeskus Saku

2 Mun ieš Mun lean Eveliina ja mun lean eret Anáris ja lean mu oppa eallima, gitta das, orron Anáris. Mun lean čiezanuppelohkai jagi boaris ja mun lean vázzán ovtta jagi sámegiella luohkás. Mun álggen dan skuvla dan mielain, ahte dat lea dušše okta jahki ovddal go mun vuolggán Anáris eára Supmii. Ja mun lean ilolaš go válljejin boahtit dán kurssii. Mannan geasset mun ohcen dán kursii, danin go galgen hutkat dahkamuša jahkii ovddal go ohcan oññasis lagasdivššarlinjái. Livččen mannan bargui, muhto ledjen menddo nuorra bargat oppa jagi.

3 Alkuvuosi syksyä ja talvea Elokuun 16. päivä Saakin aulaan oli kerääntynyt sekalainen sakki, osa toisilleen jo ennestään tuttuja, ja toiset täysin ensikertalaisina Inarissa. Nimenhuudon jälkeen keräännyttiin luokkiin, ja kouluvuosi alkoi. Ensi katsomalla epäilytti, sopiiko kaikkien luokkatovereitten kemiat yhteen. Muutaman viikon tutustumisen jälkeen kaikki tiesivät kysellä saameksi toisen nimen ja iän ja kotipaikkakunnan. Lyhyehköillä opintomatkoilla keräiltiin parkkia, kenkäheiniä, juuria ja pahkoja ympäri Inarin kunnan ja kaipa siinä sitten ryhmäydyttiinkin, kuten tarkoitus oli. Niinhän tuo syksy kului kielioppia tankatessa, ehkä välillä liiankin kanssa. Saamelaiskulttuuri tuli tutuksi ja tietotekniikan tunteja ei voi olla unohtamatta. Syysloma antoi hyvin ansaitun tauon opiskelulle, ja aikaa sulatella sitä kaikkea uutta jota oli paukutettu monta viikkoa putkeen, vaikkakin loman jälkeen lyhyenlyhyet koulupäivät pistivät pakan hieman sekaisin. Yhtenä kauniina päivänä Sakulaiset ja Kklaiset lastautuivat koulun pikkubussiin ja matka suuntautui Karasjoelle. Kierrettiin Sámi Radio, Sámediggi ja Karasjoen mahtavat markkinat. Saamelaiskäräjiin tutustuttiin myös koto-inarissa. Vapaasti valittavilla kursseilla minä ja moni muu värkkäsimme itsellemme nutukkaat Hilman opastuksella. Poronkoipien kanssa taajoessa oli pinna tiukalla eikä asiaa auttanut neulan terävät pistot silloin tällöin. Lopputulos on kuitenkin ihan katseenkestävä ja lämmin.

4 Joulukuun puolella saamenopettajaksi Heidin tilalle vaihtui Outi, ja tahti muuttui samaa mukaa. Kielioppi jäi vähemmälle ja sanoja hoettiin sellaista vauhtia että kieli sotkeutui solmulle. Ruokakulttuuriperinnettä harjoiteltiin ikimuistoisella Kotkaniemen reissulla. Perjantaina Toivoniemessä pyörähdettiin lahtaamassa poro ja keittämässä selkälihat ja makkarat ja matka jatkui Kotkaniemeen ilman poro-opiskelijoiden seuraa. Ehti jo tulla pimeä, ennenkuin löytyi oikea lahdelma, ja temppuileva moottorikelkka jolla matka jatkettiin itse mökille. Saunaan pistettiin tulet ja osa porukasta saunoikin. Minä viivyin Lindan ja Jonnan kanssa jäällä laulelemassa pitkälle yöhön. Lauantaiaamuna alettiinkin tekemään ruokaa ihan urakalla. Laavuun lyötiin tulet ja ripustettiin savustumaan melkoinen määrä lihaa. Samaan aikaan puolet porukasta keitteli sisällä mökissä kumpuksia. Noin ex tempore päätettiinkin olla vielä yksi yö pidempään ja reissulta kotiuduttiin sunnuntaiaamun aikana. Saamelaisen kirjallisuuden opiskelu alkoi ja loppui nopeasti. Valittiin lyhyt lastenkirja, josta tekaistiin esitelmä ja se esitelmä paljastettiin tammikuun puolella, joululoman jälkeen. Minä valitsin kirjaksi Rauna Paadar-Leivon kirjan Luobbálvári stállu. Suloinen kirja se olikin.

5 Loppuvuosi kevättalvea ja kevättä Tammikuussa kouluun palattiin maanantaina 3. päivä. Kirjallisuuden esitelmiä esiteltiin vielä muutamaan otteeseen ja tarinoita luettiin vielä myös Outin saamentunneilla. Sisnatöitä opetti aina yhtä ihana Marja-Liisa, jonka kärsivällisyyttä ei voi kuin ihailla. Sisnatyötunneilta kotiutuivat käsityölaukku ja lenkeistä roikkuva vyölaukku. Saamelaisten kansallispäivää, joka on oikeasti 6.2, juhlittiin 4.2. ulkoilupäivän merkeissä. Oli suopunginheittokilpailu, poroajeluita, tuluksilla tulentekokilpa ja musiikkia. Saamentunneilla valmisteltiin kieliharjoittelua Kautokeinossa. Kauhunsekaisin tuntein sitä odoteltiinkin jo ja kauhisteltiin osaamista ja pärjäämistä. Maanantaiaamuna minä seisoskelin koulun pihalla ja pelkäsin jo että minut oli unohdettu! Mutta ei, muutamaa minuuttia yli määräajan kuusipaikkainen henkilöauto kaarsi ruokalan ovelle ja eväitä ja ruokia alettiin kantaa kyytiin. Autoon pakkauduttuamme ajeltiin Karigasniemen kautta Karasjoelle ja ihanaisia Norjan teitä pitkin edelleen Kautokeinoon ja Diehtosiidaan. Diehtosiidassa sitten otimme vastaan tarjotut työpaikat ja pyörähdettiin tutustumisreissut. Tämän pyörityksen jälkeen huristeltiin Hettaan ja yöpaikkaan. Viikon aikana ehti Hetta-Kautokeino-Hetta- välin tienpientareet tulla tutuiksi. Joka aamu sinne ja joka ilta takaisin. Ei siinä mitään, kyllä iltaisin jäi aikaa vain olla ja saunoa ja tehdä ruokaa. Mukava viikko muuten, ja päiväkodin lapset suloisia, mutta nämä toiset aikuiset työntekijät olisivat voineet ihan vain jutella enemmän minun kanssani. Ruoka oli kylläkin ala-arvoista, tosin kaikki ruoka joka pakastetaan ja sitten lämmitetään uudelleen, ei vedä vertoja juuri tehdylle. Onneksi ruokalan emännät olivat pakanneet mukaan myös ihan vain raaka-aineita joista saimme itse väkertää ruuan. Kieliharjoittelun jälkeen saame pursusi korvistakin ulos, eikä jaksamista opiskeluun ollut juurikaan. Saamelaiskulttuuri- ja inarin- ja koltansaamelainen kulttuuritunnit alkoivat, ja koulupäivät olivat yllättävän lyhyitä. Viikko kieliharjoittelun jälkeen alkoi hiihtoloma ja se toi kaivatun tauon.

6 Loman jälkeen jatkuivat lyhyet päivät saamea ja kulttuureita. Maaliskuussa saame ja kulttuuri olivat kokonaan ainoat aineet joita opiskeltiin. Inarinsaamelaisen kulttuurin tunneilla käytiin tekemässä ruokaa, ja kolttasaamelaisen kulttuurin tunneilla vierailtiin Sevettijärvellä koululla tutustumassa kieleen ja katrillin tanssimiseen. Huhtikuun alussa alkoi viides jakso, johon kuuluvista käsityötunneista ensimmäisenä alkoivat hopeatyöt. Ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi koneiden käyttö ja aloitettiin tehtävien töiden suunnittelu. Loppujen lopuksi sain tehtyä itselleni kaksi sormusta ja pöllöriipuksen. Myös digitaalisen dokumentoinnin tunnit alkoivat uudelleen, jatkona syksyllä alkaneille. Huhtikuun alkuun sijoittuivat toiset kaksi viikkoa vapaasti valittavia käsityötunteja. Oma valintani oli MarjaLiisan opettamat tunnit. Kahdessa viikossa ehti syntyä kolme sisnasta tehtyä kaulakukkaroa, joista yhdestä ei ole kuvaa, koska ehdin jo lahjoittaa sen eteenpäin. Vapaasti valittavia seurasi pääsiäisloma, ja pahka-, luu- ja sarvitöiden alkaminen. Hiukan nihkeästi itseäni nämä tunnit kiinnostivat, mutta aikaiseksi sain kuitenkin luisen voiveitsen ja sarvesta tehdyn kaulakorun. Viimeisten kouluviikkojen saamentunneilla keskusteltiin eri aiheista, kokeiltiin virtuaalikoulua ja suunniteltiin Norjaan suuntautuvaa opiskelumatkaa.

7 Moadde mu čállosa Mu eallin -čállojuvvon muhtimin čákčat- Mu namma lea Eveliina. Mun orun Anáris, mun lean eret Anáris ja mun lean 16 jagi boaris. Muhto oññajagimánus lean mun 17 jagi. Mus leat eadni, áhčči ja unnavielja guoktá. Mun orun bearasviesus. Dat lea áidna alit dállu dan geainnus. Mun logan sámegiela Sámi oahpahusguovddažis. Mu eadni barga skuvlagievkkanis ja mu áhčči lea mekanihkar. Mu stuorit unnaviellja lea ovccát luohkás Anára vuoññoskuvllas ja mu unnit unnaviellja lea ovdaskuvllas seamma skuvllas. Mun lohken sámegiela vuolledásis guokte jagi. Dan áigge mun hálan máŋga giela; suomagiela, eŋgelasgiela, ruoŧŧagiela, áibbas vehá ruoššagiela ja vehá sámegiela. Buohcuvuohta -čállojuvvon oññajagimánus- Ii leat somá leat buozus. Go oaivi lea bávččas ja lea feber, olmmoš lea veajuheapmi. Lea buoret gárvodit liegga biktasiid vai ii goallugoahte. Juos mun lean buohccán, mun veallán soffas ja geahčan TV dahje oañán. Dábálaččat go lea buozus, ii leat borranlustu iige veaje dahkat maidige. Muhto dan maŋŋá go lea váldán vaikko burana, ja feber lea njiedjan leat vuoimmit borrat ja juhkat. Juos lea dušše čotta bávččas, ii darbbaš go juhkat báhkka sávtta ja geavahit čeabetliinni. Gosahat lea maiddái váivi. Dat sáhttá bistit vahkuid ja lea issoras givssálaš. Gosahatdalkás ii alo doaimma ja lea váttis oaññit ja háleštit. Dábálaččat gosahat ja čottabavččas leat vel seamma áigái. Čoavjedávda lea dávda mii lea dábálaš golgodávda. Juos ovtta oahpis lea čoavjedávda luohkkás, jáhku mielde, maŋga earátge leat buozus vehá áigge siste. Gosa mun hálidivččen matkoštit -čállojuvvon oññajagimánus- Jos mun sáhtášin vuolgit gosa beare, mun vuolggásin Lontooi dahje interreilet miehtá Eurohpa. Mun in áibbaš dieñe, manne mun hálidivččen Lontooi mannat, muhto várra mun gávppašivččen ja finásin buot museain ja galleriijain ja dušše čohkkášin káfeain ja geahčadivččen go olbmot huššet birran. Livččii somá leat doppe vaikko guokte vahkku. Jos vuolggášin interreilet, mun vuos manašin Duiskii, de Belgiai ja livččen doppe moadde beaivvi. De mun manašin, junáin dieñusge, Ranskai ja matkostivččen njuolgga miehtá Ranska. Ranska maŋŋa mun joñašin Italiai. Dat gal lea nu somás riika ahte sáhtášin leat doppe vaikko man guhká. Muhto Italias livččen sullii vahkku ja manašin fearjain Kreikkai. Kreikkage lea hui somás riika. Livččii somá leat vahkku doppe maid. Maŋimus vahkku mun geavahivččen ruoktot mahccamii. Manašin miehtá Gaska-Eurohpa ja Saksa bokte ja Suomaluovtta miehtá fearjain.

8 Gielláharjehallan Guovdageainnus -čállojuvvon guovvamánus- Mii vulgiimet Anáris vuossargga iññes ja vujiimet Garegásnjárgga/Kárásjoga bokte Guovdageaidnui. Deaivvamet Ántein ja Anni-Ravnnain ja soai muitaleigga Diehtosiidda birra ja min giellahárjehallanbáikkiid birra. Finaimet mánáidgárddiin, bargoguovddažis ja astoáiggebáikkis. Mun fitnen Bálgá-mánáiddgárdis vaikko bargen Lindain SSO-mánáidgárddis. Vulggiimet Heahttái sullii diibmu guovtti áigge ja doppe ásaimet ja málesteimmet. Maŋŋebargga iññes lei 40 graña buolaš ja ovcci áigge vulggiimet Guovdageaidnui. Mátkki mielde oidnojedje ollu, ollu bohccut ja eará ellit. Mánáidgárddis ledje unnán mánát go lei nu ollu buolaš, muhto goit lei ollu hušša ja hoahppu. Mun stohken mánáiguin ja lohken girjjiid sidjiide ja guldalin go bargit hupme gaskaneaset. Eahkes vulggiimet buot Heahttái ja málesteimmet ja sávnnodeimmet ja mis lei suohtas. Gaskavahkku lei unnán buolaš, muhto goit badjel 30. Mánáidgárddis ledje seamma mánát go maŋŋebarggage. Stohken suinna ollu ja mii leimmet Báktehárjjis valaštallamin. Lei vehá váivi go buot ledje váiban ja nelgon valaštallama maŋŋá. Okta nieiddaš nohkastii mu askái go lei nu váiban. Nu leimmet miige váibanat go olleimet ásodahkii Heahttás. Mii basiimet luosa ja dat lei vahkku buoremus borramuš. Duorastaga lei 42 graña buolaš ja lei vehá váttis lihkkat iññes. Mánáidgárddis ledje dušše guokte máná iññes nu ahte mus ii lean ollenge bargu. Eahketbeaivvi rádjái bohte golbma máná lasi. In mun dahkan eará go stohken ja lohken girjjiid. Eahkes Heahttás galggaimet čorget. Muhto vuos, dagaimet biepmu ovddit beaivvi luosas. Ja maŋŋeborramuššan lei lakcajiekŋa ja bannogáhkku. Ovdal borrama mii savnnodeimmet. Ja go biepmu lei nu issoras njálggis ja sávnni maŋŋá buot lei loatkat, čorgen lei vehá ii nu duoñalaš. Suohtas dat gal lei. Bearjadaga iññes čohkkiimet biergasiid ja čorgiimet vel. Barggaimet sullii guokte diimmu ja dearvuoñaid dagaimet ja vulggiimet fitnat Juhlsis. Dat lei hui somás báiki. Mun liikojin hui ollu go dat lei earalágan go eará ráhkkanusat. Juhls maŋŋá mii vuodjidimett Anárii. Mátkki alde lei gal buotlágan heahkastuvvamat ja gealdagasat. Muhto sullii neallje áigge, Suoma áigge, leimmet Anáris. Mu mielas lei váivi ahte moadde bargi mánáidgárdis eai hállán muinna ollenge. Ja go hálle, hupme dego mun livččen unna mánáš. Mun in oahppan in maidege oñña, ohppen dušše geavahit dat man mun máhtten. Livččii olu buoret jos harjehallan livččii guokte vahkosaš. Das manná sullii okta vahkku go oahpasmuvvá eará bargiide ja ahte duostastuvvá hállat ja jearrat. Beaivvit ledje nu guhkit, ahte ii báhcán áigi fitnat gávppiin dahje ollenge oaidnit Guovdageainnu. Go beasaimet barggus, vujiimet njuolgga ruovttoluotta Heahttái ja boraimet ja manaimet nohkkat. Muhto goit, gal dat lei buorre. Doaivvu mielde dákkár hommát leat eambbo boahtte jagi boahtte luohkkás. :-)

PORTFOLIO. Kuva: SAKK

PORTFOLIO. Kuva: SAKK PORTFOLIO Kuva: SAKK Anniina Kuivalainen SAKU 2010-2011 ESITTELY Anniina Kuivalainen Synt. 1991 Kemi Valmistuin lukiosta viime keväänä. Ensimmäinen ajatukseni lukion jälkeen ei todellakaan ollut lähteä

Lisätiedot

SAKU 10-11. Saamenkielen- ja kulttuurinlinja. Merja Välitalon kouluvuosi

SAKU 10-11. Saamenkielen- ja kulttuurinlinja. Merja Välitalon kouluvuosi SAKU Saamenkielen- ja kulttuurinlinja 10-11 Merja Välitalon kouluvuosi Hain SAKKeen oppiakseni saamenkieltä, koska Inarilaisena taksirenkinä kuulen sitä päivittäin. Tavoitteeni oli oppia ymmärtämään puhetta,

Lisätiedot

PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011

PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011 PORTFOLIO Jonna kilkki Saamenkieli ja kulttuuri 2010-2011 TÄSTÄ SE LÄHTI Olin jo pidemmän aikaa, siis tosi pitkään, haaveillut Lappiin muuttamisesta. Kun löysin saamenkielen ja kulttuurin opinnot netistä

Lisätiedot

Jahki Jeera gáttis. Essi mátki Anárii

Jahki Jeera gáttis. Essi mátki Anárii Jahki Jeera gáttis Essi mátki Anárii PORTFOLIO Eeva-Silja Tuorila Sámi oahpahusguovddáš Saku0910 28.5.2010 Mo buot álggii? Mun lean Eeva-Silja Tuorila. Dalle go ledjen 4-jahkásaš nieiddaš, mii leimmet

Lisätiedot

SAKK lukuvuosi 2010 2011 Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman. oahppamin sámegiela

SAKK lukuvuosi 2010 2011 Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman. oahppamin sámegiela Portfolio SAKK lukuvuosi 2010 2011 Saamen kieli ja kulttuuri Outi Länsman Linda Räsänen oahppamin sámegiela Heinäkuu 2010 Mitä tekisin ensi syksynä menisinkö Joensuuhun vai hakisinko sinne Inariin, Saakkiin,

Lisätiedot

Sámegiela ja kultuvra. Sámegiela ja mun

Sámegiela ja kultuvra. Sámegiela ja mun Sámegiela ja kultuvra Sámegiela ja mun Piia Posio Saamenkieli ja kulttuuri, Saku1011 19.5.2011 Giibat mun lean? Hei! Mun lean Piia Posio, ja lean eret Roavvenjárggas. Lean leamaš dáppe farga juo njeallje

Lisätiedot

O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I. lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42

O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I. lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42 O N N E N P O I K A L I H K K O Š A L M M Á I lihkos almmai3.indd 1 21.9.2015 10.42 Rauni Magga Lukkari En lykkens mann Lihkkošalmmái almmustuvai 2007 guovttegielat girjin (davvisáme- ja dárogillii ) Kaksikielinen

Lisätiedot

Sámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys

Sámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys Sámi parlamentáralaš ráđđi bargoortnet Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston työjärjestys 1 Sámi parlamentáralaš ráđi bargoortnet Sámi parlamentáralaš ráđi bargoortnet Bargoortnet lea mearriduvvon Sámi

Lisätiedot

RINNAKKAISTEKSTIT. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis

RINNAKKAISTEKSTIT. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis RINNAKKAISTEKSTIT 1. Láhka sámedikkis addojuvvon lága rievdadeamis Riikkabeivviid mearrádusa mielde gomihuvvo sámedikkis addojuvvon lága (974/1995) 18 e 18 i, 23 a, 27 a, 43 ja 42 :a ovdal leahkki logu

Lisätiedot

SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA

SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA 3.9.2013 SODANKYLÄN TERVEYSKESKUS TIEDOTTAA Sodankylän ja Inarin kunnat ovat sopineet yhteistyöstä kuntalaisille tarjottavista terveyskeskuspalveluista. Sopimuksen mukaan Sodankylän kunnan pohjoisosan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1279 1283. Laki. N:o 1279. saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1279 1283. Laki. N:o 1279. saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1279 1283 SISÄLLYS N:o Sivu 1279 Laki saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta... 5263 1279 Laki saamelaiskäräjistä

Lisätiedot

25.-26.3.2015. Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki 25.3. 18.30 26.3. 10.00. tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015

25.-26.3.2015. Muusik Musiikk. Musihkka Musiikki 25.3. 18.30 26.3. 10.00. tervetuloa! tiõrv pueʹttem! Raporta Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2015 Arttu Poikela, 2014 25.-26.3.2015 Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst uccjuvnjäälmi škoovlâst Muusik Musiikk sääʹmnuõri čeäʹppvuõđpeeiʹvest uccjokknjääʹlm škooulâst Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas ohcejotnjálmmi

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

myös muualla sosiaalitoimen työtehtävissä. Kolmivuorotyö.

myös muualla sosiaalitoimen työtehtävissä. Kolmivuorotyö. ENONTEKIÖN PERUSTURVALAUTAKUNTA julistaa haettavaksi 1. LÄHIHOITAJAN työsopimussuhteisen toimen Ensisiinen sijoituspaikka on kunnan vanhainkoti Luppokoti. Työtehtäviä voi olla Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitan

Lisätiedot

Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö

Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö Hetan peruskoulu Puistomäentie 3 99400 Enontekiö Rehtori-sivistystoimenjohtaja Laila Nikunlassi 040 547 4938 Apulaisjohtaja Riitta Peltovuoma 040 143 8943 Opinto-ohjaaja Annukka Näkkälä 0400 187 534 Toimistosihteeri

Lisätiedot

Liite 3. Lehdistötiedotteet

Liite 3. Lehdistötiedotteet Liite 3. Lehdistötiedotteet Lehdistötiedote Marraskuu 2006 Saamelaismuseo Siidassa on käynnissä saamelaisen esineellisen kulttuuriperinnön taltioimiseen keskittyvä projekti Recalling Ancestral Voices.

Lisätiedot

Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka

Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka Sápmelašvuohta lea dego skeaŋka Saamelaisuus on kuin lahja Minna Rasmus Saamelaislasten hyvinvointi ja heidän oikeuksiensa toteutuminen Suomen saamelaisalueella Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksiä

Lisätiedot

Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa

Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamelaisten etnisiteetin representaatiot saamelaismediassa Saamentutkimuksen seminaari Levi 30.9.2010 Mari Keränen, tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2007-2008 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

sanomat ... ... Saamenkielinen käsityölinja SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi

sanomat ... ... Saamenkielinen käsityölinja SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi 2014 sogsakk sanomat Saamenkielinen käsityölinja... Gáktitrendit 2014... SAKK:sta työelämään ja yrittäjäksi SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Suosittu virtuaalikoulu 10 vuotta 6 Davvisámegielat garraduodjelinnjá

Lisätiedot

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka

Lisätiedot

Hoitajan suomi pohjoissaame fraasisanakirja

Hoitajan suomi pohjoissaame fraasisanakirja Hoitajan suomi pohjoissaame fraasisanakirja Kehittäjätyöntekijä Sari Tapiola Esipuhe Muistisairauteen sairastuneen asiakkaan äidinkieli on tärkeässä roolissa hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa. Kommunikointikyky

Lisätiedot

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA 2009-2010 Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali. Skábmagovat Eamiálbmogiid ealligovva- ja TVbuvttadanfestivála

Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali. Skábmagovat Eamiálbmogiid ealligovva- ja TVbuvttadanfestivála Skábmagovat Alkuperäiskansojen elokuva- ja TV-tuotantofestivaali Alkuperäiskansojen elokuvafestivaali Skábmagovat järjestetään 10. kerran 23.-27.1.2008. Festivaalin teemana on saamelaisfilmien lisäksi

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2005-2006 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, sámeguovllu gielddaid ja skuvllaid almmuhan

Lisätiedot

Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen.

Keskitalon mukaan Norjan saamelaiskoulujen koulukulttuuri ei ole erityisen kulttuurisensitiivinen. Tiedote Lapin yliopisto 6.10.2010 Väitös: Saamelaiskoulu tasapainoilee saamelais- ja valtakulttuurin rajalla Dieđáhus Lappi universiteahtta 6.10.2010 Nákkus: Sámeskuvla dássádalla sáme- ja váldokultuvrra

Lisätiedot

Kuva: SAAKK:n drop boxista. Kuva: Heini Karttunen PORTFOLIO. Laura Kyllönen SAKU SAAKK Kevät 2010. Kuva: SAKK:n drop boxista

Kuva: SAAKK:n drop boxista. Kuva: Heini Karttunen PORTFOLIO. Laura Kyllönen SAKU SAAKK Kevät 2010. Kuva: SAKK:n drop boxista Kuva: SAAKK:n drop boxista PORTFOLIO Kuva: SAKK:n drop boxista Laura Kyllönen SAKU SAAKK Kevät 2010 1. TEKIJÄ Esikoisportfolisti Laura Kyllönen syntyi Kuusamossa keskellä kauneinta kaamosta marraskuussa

Lisätiedot

PRESSTIEDOTE. Julkaisuvapaa 19.6.2014. Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa

PRESSTIEDOTE. Julkaisuvapaa 19.6.2014. Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa PRESSTIEDOTE Julkaisuvapaa 19.6.2014 Ijahis idja rokkaa, joikaa, laulaa, tanssii ja räppää elokuussa Inarissa elokuussa järjestettävän alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma Ijahis idjan koko ohjelma on

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2000 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 N:o 363 374. Laki. N:o 363. Pohjoismaiden projektivientirahastosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2000 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 N:o 363 374. Laki. N:o 363. Pohjoismaiden projektivientirahastosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2000 N:o 363 374 SISÄLLYS N:o Sivu 363 Laki Pohjoismaiden projektivientirahastosta... 931 364 Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta...

Lisätiedot

EANODAT ENONTEKIÖ. GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

EANODAT ENONTEKIÖ. GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2011-2012 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA EANODAT ENONTEKIÖ

SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA EANODAT ENONTEKIÖ SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2008-2009 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 539. Asetus. valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 539. Asetus. valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 1997 N:o 539 542 SISÄLLYS N:o Sivu 539 Asetus valtion virkamiesten eroraha-asetuksen 10 :n muuttamisesta annetun asetuksen voimaantulosäännöksen

Lisätiedot

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn.

muutos GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2010-2011 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Valtakunnalliset asuntola- ja vapaa-ajanohjaajien päivät 12.-13.6.2013 Inari Outi Länsman outi.lansman@sogsakk.fi Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d

Lisätiedot

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti lektiot Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti Marjatta Jomppanen Väitöksenalkajaisesitelmä 16. tammikuuta 2010 Oulun yliopistossa Tutkimukseni on lähtenyt saamen kielen oppijan tarpeesta selvittää

Lisätiedot

Sámegielat máná vearbahámit

Sámegielat máná vearbahámit lektiot Sámegielat máná vearbahámit Johanna Johansen Ijäs Nákkosdilálašvuođa álggahansáhkavuorru Diehtosiiddas, Guovdageainnus geassemánu 18. beaivve 2011 Sámegiela vearbbain leat máŋggalágán sojahanhámit.

Lisätiedot

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä

GIELDA SKUVLA diimmut Sámegielat Eatnigiella Eaktodáht. Oktiibuot KUNTA KOULU tunnit oahpahus Äidinkieli Válljenávn. Yhteensä SÁMEGIELA JA SÁMEGIELAT OAHPAHUS SUOMA SKUVLLAIN 2006-2007 SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat, gielddaid, skuvllaid ja oahpaheaddjiid

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 149. Asetus. alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan voimaansaattamisesta

SISÄLLYS. N:o 149. Asetus. alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan voimaansaattamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1998 N:o 149 152 SISÄLLYS N:o Sivu 149 Asetus alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan voimaansaattamisesta...

Lisätiedot

Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit

Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar, Ruoŧa ja Suoma sámediggepresideanttat, eará áirasat ja guossit Notáhta Notat Geasa/Til: «TilSbr_Navn» Min čuj./vår ref: 08/3-20 Beaivi/Dato: 29.03.2008 Sárdni - Suoma Sámedikki rahpamii 29.3.08 - Sámediggepresideanta Egil Olli Gudnejahttojuvvon Presideanta, Ministtar,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 505. Valtioneuvoston asetus. poronhoitovuodelta 2001/2002 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta

SISÄLLYS. N:o 505. Valtioneuvoston asetus. poronhoitovuodelta 2001/2002 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 505 510 SISÄLLYS N:o Sivu 505 Valtioneuvoston asetus poronhoitovuodelta 2001/2002 maksettavasta eläinkohtaisesta tuesta..

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

MÁNÁID JA NUORAID SKÁBMAGOVAT LASTEN JA NUORTEN SKÁBMAGOVAT 28.-29.1.2009 ANÁRIS / INARISSA

MÁNÁID JA NUORAID SKÁBMAGOVAT LASTEN JA NUORTEN SKÁBMAGOVAT 28.-29.1.2009 ANÁRIS / INARISSA MÁNÁID JA NUORAID SKÁBMAGOVAT LASTEN JA NUORTEN SKÁBMAGOVAT 28.-29.1.2009 ANÁRIS / INARISSA Gaskavahkku/Keskiviikko 28.1.2009 Siida auditorias / Siidan Auditorio 9.00-9.45 Filbmaboddu unnimusaide (beaiveruoktu-1

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999 N:o Asetus. N:o 189. kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999 N:o Asetus. N:o 189. kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1999 N:o 189 194 SISÄLLYS N:o Sivu 189 Asetus kulttuuriesineiden maastaviennin rajoittamisesta... 621 190 Asetus museovirastosta annetun

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa.

1.1. Smiid ruovttuguovllu gielddat/ (-4) (+5) (+3) vs. 2011-2012 22. Yhteensä Muutos. Oktiibuot Rievdädus. EaktodåhtoIa. OAHPAHUS SÄMEGIELAS JA SÄMEGILLII SUOMA SKUVLLAIN 0-03 Oktiibuot Rievdädus Yhteensä Muutos vs. 0-0 4 7 7 9 (+) (+3) (-) 0 (+) (-4) (+) (+5) SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN KOULUISSA Sämedikki

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

SISÄLLYS. muuttamisesta (Saamenkielinen käännös)... 153

SISÄLLYS. muuttamisesta (Saamenkielinen käännös)... 153 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä tammikuuta 1996 N:o 51 58 SISÄLLYS N:o Sivu 51 Laki eräiden elinkeinoalojen valtiontakauksista annetun lain 1 :n muuttamisesta... 125 52 Asetus

Lisätiedot

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10

Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012. Veera Helander arva10 Työssäoppimisjakso Bilbaossa, Espanjassa Manuel&Ariana 27.9.-24.11.2012 Veera Helander arva10 Työpaikka Manuel & Ariana on pieni yritys jossa tehdään juhlavaatteita, hääpukuja, mittatilaustöitä sekä couture

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Reaalin yo-info syksyn kirjoittajille klo 11.20, 1. vuositason vanhempainilta

Reaalin yo-info syksyn kirjoittajille klo 11.20, 1. vuositason vanhempainilta VIIKKO PVM PÄIVÄ Elokuu 10.8.2015 ma 33 11.8.2015 ti RESSUJEN KOULUTYÖ ALKAA 1. JAKSO ALKAA ROT 12.8.2015 ke 13.8.2015 to Ilm. uusintakuulusteluun päättyy klo 12.00 ROT 14.8.2015 pe Uusintapäivän 8-koodin

Lisätiedot

1 of 5 1/14/10 10:07 PM

1 of 5 1/14/10 10:07 PM MÁNÁID JA NUORAID SKÁBMAGOVAT/LASTEN JA NUORTEN SKÁBMAGOVAT 27.-28.1.2010 ANÁRIS / INARISSA Gaskavahko/Keskiviikkona 27.1.2010 Duorastaga/Torstaina 28.1.2010 Bearjadaga/Perjantaina 30.1.2010 Printe dás

Lisätiedot

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT OAHPAHUS SÁMEGIELAS JA SÁMEGILLII SUOMA VUOĐĐOSKUVLLAIN JA LOGAHAGAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Oahppiid mearit/ oppilasmäärät 2020 Ulla AikioPuoskari, miessemánnu/

Lisätiedot

Kielteinen infinitiivirakenne

Kielteinen infinitiivirakenne Kielteinen infinitiivirakenne Saamentutkimuksen seminaari 30.-1.10.2010 Oulun yliopisto 1 Supiinirakenne on kieltorakenne, joka muodostuu kieltosanasta ama-px ja infinitiivistä Persoonataivutus on, mutta

Lisätiedot

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida

Saamelainen maisema. Valtakunnalliset museopäivät Anár Inari. Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Saamelainen maisema Valtakunnalliset museopäivät 25.5.2016 Anár Inari Päivi Magga, tutkija Saamelaismuseo Siida Esityksen rakenne Saamelaismuseo Siida hankepolku => Siidan saamelainen kulttuuriyksikkö

Lisätiedot

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA) ASUA + MISSÄ TYKÄTÄ + MISTÄ MENNÄ + MIHIN ANTAA + KENELLE SOITTAA + MITÄ OLLA + KENELLÄ KYSYÄ + KENELTÄ TAVATA + KENET MATKUSTAA + MILLÄ MISSÄ asua

Lisätiedot

Saamelaiskulttuurikeskus

Saamelaiskulttuurikeskus LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2005:7 Saamelaiskulttuurikeskus Toimikunnan mietintö LAUSUNTOJA JA SELVITYKSIÄ 2005:7 Saamelaiskulttuurikeskus Toimikunnan mietintö OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2005 ISSN 1458-7149

Lisätiedot

PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI

PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI PEKKA SAMMALLAHTI, SÁMEGIELAID DUTKI Pekka Lars Kalervo Sammallahti, Lásse Beahkká, lea riegádan Helssegis miess emánu 21. beaivve jagi 1947. Sammallahti šattai bajás Helssegis, muhto lei jo árrat guoskkahusas

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön

sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön 2013 sogsakk sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Saamelaisalueen koulutuskeskus 20 vuotta 7

Lisätiedot

En påse pengar för gränslösa projekt

En påse pengar för gränslösa projekt En påse pengar för gränslösa projekt Kläck nya och sätt gamla idéer på pränt. Passera gränsen och byt erfarenheter med grannarna. Med erfarenheter från tidigare programperioder och nya pengar är allt möjligt.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 956. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 956. Laki. rekisterihallintolain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 2006 N:o 956 965 SISÄLLYS N:o Sivu 956 Laki rekisterihallintolain muuttamisesta... 2645 957 Laki kotikuntalain 7eja9 :nmuuttamisesta...

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

SAAMELAISERITYISYYS SENIORIKASTE -HANKKEESSA 1.11.2015 31.3.2016

SAAMELAISERITYISYYS SENIORIKASTE -HANKKEESSA 1.11.2015 31.3.2016 SAAMELAISERITYISYYS SENIORIKASTE -HANKKEESSA 1.11.2015 31.3.2016 Sari Tapiola, kehittäjätyöntekijä SenioriKaste-hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Saamelainen

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Ulkomaan jakson raportti

Ulkomaan jakson raportti Ulkomaan jakson raportti Kauneudenhoitoala Zolero www.zolero.co.uk Bishop Street 146C Londonderry Pohjois-Irlanti 5 viikkoa Työpaikalla minulle aluksi esiteltiin kauneushoitolaa, jonka yhteydessä oli myös

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma Raporta / Raportti

SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma Raporta / Raportti SÁMENUORAID DÁID DADÁHPÁHUS Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2009 Raporta / Raportti 4.9.2009 1 SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUS 2009 ordnejuvvui Vuohčus njukčamánu 26. beaivve. Sámediggi lei dáhpáhusa váldoordnejeaddjin.

Lisätiedot

SÁHKA 1 (8) IV SÁMI PARLAMENRIHKKÁRKONFERÁNSA, UBMI Buorre ságadoalli, gudnejahtton sámi parlamentarihkkárat

SÁHKA 1 (8) IV SÁMI PARLAMENRIHKKÁRKONFERÁNSA, UBMI Buorre ságadoalli, gudnejahtton sámi parlamentarihkkárat SÁHKA 1 (8) IV SÁMI PARLAMENRIHKKÁRKONFERÁNSA, UBMI 20.02.2014 Buorre ságadoalli, gudnejahtton sámi parlamentarihkkárat Liekkus buresboahtin maid mu beales Eurohpá kulturoaivegávpogii Ubmái doallat konfereanssa.

Lisätiedot

Mjölkört eller Rallarros Mjölkörtens blommor är rödvioletta. De sitter samlade i en klase. Stjälken är rödaktig. Mjölkörten kan bli upp till150 cm

Mjölkört eller Rallarros Mjölkörtens blommor är rödvioletta. De sitter samlade i en klase. Stjälken är rödaktig. Mjölkörten kan bli upp till150 cm Mjölkört eller Rallarros Mjölkörtens blommor är rödvioletta. De sitter samlade i en klase. Stjälken är rödaktig. Mjölkörten kan bli upp till150 cm hög. Den är vanlig i hela landet. Den växer på hyggen,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 265. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 265. Laki. vankeuslain 12 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 265 271 SISÄLLYS N:o Sivu 265 Laki vankeuslain 12 luvun muuttamisesta... 879 266 Laki tutkintavankeuslain 8 luvun muuttamisesta...

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

SISÄLLYS. käännös)

SISÄLLYS. käännös) SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1995 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1995 N:o 1725 1732 SISÄLLYS N:o Sivu 1725 Laki saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta... 3911 1725 Laki saamelaiskäräjistä

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 154. Laki. kalastuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2003

SISÄLLYS. N:o 154. Laki. kalastuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2003 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2003 N:o 154 161 SISÄLLYS N:o Sivu 154 Laki kalastuslain muuttamisesta... 337 155 Laki sosiaalihuoltolain 6 ja 12 :n väliaikaisesta

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6

1. SÁMIID RUOVTTUGUOVLLU GIELDDAT/ SAAMELAISTEN KOTISEUTUALUEEN KUNNAT. EANODAT ENONTEKIÖ Heahtá skuvla/ Hetan koulu 0-6 OAHPAHUS SÁMEGIELAS JA SÁMEGILLII SUOMA VUOĐĐOSKUVLLAIN JA LOGAHAGAIN SAAMEN KIELEN JA SAAMENKIELINEN OPETUS SUOMEN PERUSKOULUISSA JA LUKIOISSA Oahppiid mearit/ oppilasmäärät 04-0 Ulla Aikio-Puoskari borgemánnu/

Lisätiedot

Oppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi

Oppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA 3.4.2008 SAAMELAISKULTTUURIKESKUS ARKKITEHTUURIKILPAILUN OH JELMA sisällysluettelo 1. KILPAILUKUTSU 2. KILPAILUTEKNISET TIEDOT 3. KILPAILUTEHTÄVÄ 4. EHDOTUSTEN LAADINTAOHJEET 1 2 1. KILPAILUKUTSU 1.1 KILPAILUN

Lisätiedot

P O H J O I S S A A M E

P O H J O I S S A A M E P O H J O I S S A A M E LYHYT OPPIMÄÄRÄ 29.9.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA 1 1.1. TEAVSTTA IPMIRDEAPMI Čuovvovaš teavsttas leat 20 dajaldaga vuolláisárgojuvvon. Daidda dajaldagaide leat addojuvvon

Lisätiedot

Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija

Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija Lapin liitto Lapin energiastrategia Lappi energiijastrategiija 1 Esipuhe Lapin liitto käynnisti maakunnallisen energiastrategian valmistelun vuoden 2008 lopulla. Tavoitteena on ollut tuoda energia-asiat

Lisätiedot

TOP-jakso Isle of Wight saarella

TOP-jakso Isle of Wight saarella TOP-jakso Isle of Wight saarella Matkamme alkoi torstaina 6.10, jolloin lähdimme yöjunalla Helsingin lentokenttää kohti. Lentomme lähti klo 8.10 ja perillä Lontoossa olimme klo 9.15. Gatwickin lentokentältä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen.

SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: Ei, en auta. Ei, minä olen surullinen. SUOMEN KIELESSÄ ON KAKSI ERILAISTA KYSYMYSTYYPPIÄ: 1. -ko/-kö -kysymys; vastaus alkaa aina kyllä- tai ei-sanalla esim. Asutko sinä Lahdessa? Autatko sinä minua? Oletko sinä iloinen? Kyllä, minä asun. (positiivinen)

Lisätiedot

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja

SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja SaKaste Saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden l kehittämisrakenne -hanke PaKaste 2 osahanke 1.10.2011-31.10.2013 Saamelaiskäräjät, Poske saamelaisyksikkö Kolpeneen kuntayhtymä, Saamelaisten kotiseutualueen

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot