Saamen kielen ja kulttuurin linja

Transkriptio

1 Saamen kielen ja kulttuurin linja Eveliina Linna Saamelaisalueen koulutuskeskus Saku

2 Mun ieš Mun lean Eveliina ja mun lean eret Anáris ja lean mu oppa eallima, gitta das, orron Anáris. Mun lean čiezanuppelohkai jagi boaris ja mun lean vázzán ovtta jagi sámegiella luohkás. Mun álggen dan skuvla dan mielain, ahte dat lea dušše okta jahki ovddal go mun vuolggán Anáris eára Supmii. Ja mun lean ilolaš go válljejin boahtit dán kurssii. Mannan geasset mun ohcen dán kursii, danin go galgen hutkat dahkamuša jahkii ovddal go ohcan oññasis lagasdivššarlinjái. Livččen mannan bargui, muhto ledjen menddo nuorra bargat oppa jagi.

3 Alkuvuosi syksyä ja talvea Elokuun 16. päivä Saakin aulaan oli kerääntynyt sekalainen sakki, osa toisilleen jo ennestään tuttuja, ja toiset täysin ensikertalaisina Inarissa. Nimenhuudon jälkeen keräännyttiin luokkiin, ja kouluvuosi alkoi. Ensi katsomalla epäilytti, sopiiko kaikkien luokkatovereitten kemiat yhteen. Muutaman viikon tutustumisen jälkeen kaikki tiesivät kysellä saameksi toisen nimen ja iän ja kotipaikkakunnan. Lyhyehköillä opintomatkoilla keräiltiin parkkia, kenkäheiniä, juuria ja pahkoja ympäri Inarin kunnan ja kaipa siinä sitten ryhmäydyttiinkin, kuten tarkoitus oli. Niinhän tuo syksy kului kielioppia tankatessa, ehkä välillä liiankin kanssa. Saamelaiskulttuuri tuli tutuksi ja tietotekniikan tunteja ei voi olla unohtamatta. Syysloma antoi hyvin ansaitun tauon opiskelulle, ja aikaa sulatella sitä kaikkea uutta jota oli paukutettu monta viikkoa putkeen, vaikkakin loman jälkeen lyhyenlyhyet koulupäivät pistivät pakan hieman sekaisin. Yhtenä kauniina päivänä Sakulaiset ja Kklaiset lastautuivat koulun pikkubussiin ja matka suuntautui Karasjoelle. Kierrettiin Sámi Radio, Sámediggi ja Karasjoen mahtavat markkinat. Saamelaiskäräjiin tutustuttiin myös koto-inarissa. Vapaasti valittavilla kursseilla minä ja moni muu värkkäsimme itsellemme nutukkaat Hilman opastuksella. Poronkoipien kanssa taajoessa oli pinna tiukalla eikä asiaa auttanut neulan terävät pistot silloin tällöin. Lopputulos on kuitenkin ihan katseenkestävä ja lämmin.

4 Joulukuun puolella saamenopettajaksi Heidin tilalle vaihtui Outi, ja tahti muuttui samaa mukaa. Kielioppi jäi vähemmälle ja sanoja hoettiin sellaista vauhtia että kieli sotkeutui solmulle. Ruokakulttuuriperinnettä harjoiteltiin ikimuistoisella Kotkaniemen reissulla. Perjantaina Toivoniemessä pyörähdettiin lahtaamassa poro ja keittämässä selkälihat ja makkarat ja matka jatkui Kotkaniemeen ilman poro-opiskelijoiden seuraa. Ehti jo tulla pimeä, ennenkuin löytyi oikea lahdelma, ja temppuileva moottorikelkka jolla matka jatkettiin itse mökille. Saunaan pistettiin tulet ja osa porukasta saunoikin. Minä viivyin Lindan ja Jonnan kanssa jäällä laulelemassa pitkälle yöhön. Lauantaiaamuna alettiinkin tekemään ruokaa ihan urakalla. Laavuun lyötiin tulet ja ripustettiin savustumaan melkoinen määrä lihaa. Samaan aikaan puolet porukasta keitteli sisällä mökissä kumpuksia. Noin ex tempore päätettiinkin olla vielä yksi yö pidempään ja reissulta kotiuduttiin sunnuntaiaamun aikana. Saamelaisen kirjallisuuden opiskelu alkoi ja loppui nopeasti. Valittiin lyhyt lastenkirja, josta tekaistiin esitelmä ja se esitelmä paljastettiin tammikuun puolella, joululoman jälkeen. Minä valitsin kirjaksi Rauna Paadar-Leivon kirjan Luobbálvári stállu. Suloinen kirja se olikin.

5 Loppuvuosi kevättalvea ja kevättä Tammikuussa kouluun palattiin maanantaina 3. päivä. Kirjallisuuden esitelmiä esiteltiin vielä muutamaan otteeseen ja tarinoita luettiin vielä myös Outin saamentunneilla. Sisnatöitä opetti aina yhtä ihana Marja-Liisa, jonka kärsivällisyyttä ei voi kuin ihailla. Sisnatyötunneilta kotiutuivat käsityölaukku ja lenkeistä roikkuva vyölaukku. Saamelaisten kansallispäivää, joka on oikeasti 6.2, juhlittiin 4.2. ulkoilupäivän merkeissä. Oli suopunginheittokilpailu, poroajeluita, tuluksilla tulentekokilpa ja musiikkia. Saamentunneilla valmisteltiin kieliharjoittelua Kautokeinossa. Kauhunsekaisin tuntein sitä odoteltiinkin jo ja kauhisteltiin osaamista ja pärjäämistä. Maanantaiaamuna minä seisoskelin koulun pihalla ja pelkäsin jo että minut oli unohdettu! Mutta ei, muutamaa minuuttia yli määräajan kuusipaikkainen henkilöauto kaarsi ruokalan ovelle ja eväitä ja ruokia alettiin kantaa kyytiin. Autoon pakkauduttuamme ajeltiin Karigasniemen kautta Karasjoelle ja ihanaisia Norjan teitä pitkin edelleen Kautokeinoon ja Diehtosiidaan. Diehtosiidassa sitten otimme vastaan tarjotut työpaikat ja pyörähdettiin tutustumisreissut. Tämän pyörityksen jälkeen huristeltiin Hettaan ja yöpaikkaan. Viikon aikana ehti Hetta-Kautokeino-Hetta- välin tienpientareet tulla tutuiksi. Joka aamu sinne ja joka ilta takaisin. Ei siinä mitään, kyllä iltaisin jäi aikaa vain olla ja saunoa ja tehdä ruokaa. Mukava viikko muuten, ja päiväkodin lapset suloisia, mutta nämä toiset aikuiset työntekijät olisivat voineet ihan vain jutella enemmän minun kanssani. Ruoka oli kylläkin ala-arvoista, tosin kaikki ruoka joka pakastetaan ja sitten lämmitetään uudelleen, ei vedä vertoja juuri tehdylle. Onneksi ruokalan emännät olivat pakanneet mukaan myös ihan vain raaka-aineita joista saimme itse väkertää ruuan. Kieliharjoittelun jälkeen saame pursusi korvistakin ulos, eikä jaksamista opiskeluun ollut juurikaan. Saamelaiskulttuuri- ja inarin- ja koltansaamelainen kulttuuritunnit alkoivat, ja koulupäivät olivat yllättävän lyhyitä. Viikko kieliharjoittelun jälkeen alkoi hiihtoloma ja se toi kaivatun tauon.

6 Loman jälkeen jatkuivat lyhyet päivät saamea ja kulttuureita. Maaliskuussa saame ja kulttuuri olivat kokonaan ainoat aineet joita opiskeltiin. Inarinsaamelaisen kulttuurin tunneilla käytiin tekemässä ruokaa, ja kolttasaamelaisen kulttuurin tunneilla vierailtiin Sevettijärvellä koululla tutustumassa kieleen ja katrillin tanssimiseen. Huhtikuun alussa alkoi viides jakso, johon kuuluvista käsityötunneista ensimmäisenä alkoivat hopeatyöt. Ensimmäisellä tunnilla käytiin läpi koneiden käyttö ja aloitettiin tehtävien töiden suunnittelu. Loppujen lopuksi sain tehtyä itselleni kaksi sormusta ja pöllöriipuksen. Myös digitaalisen dokumentoinnin tunnit alkoivat uudelleen, jatkona syksyllä alkaneille. Huhtikuun alkuun sijoittuivat toiset kaksi viikkoa vapaasti valittavia käsityötunteja. Oma valintani oli MarjaLiisan opettamat tunnit. Kahdessa viikossa ehti syntyä kolme sisnasta tehtyä kaulakukkaroa, joista yhdestä ei ole kuvaa, koska ehdin jo lahjoittaa sen eteenpäin. Vapaasti valittavia seurasi pääsiäisloma, ja pahka-, luu- ja sarvitöiden alkaminen. Hiukan nihkeästi itseäni nämä tunnit kiinnostivat, mutta aikaiseksi sain kuitenkin luisen voiveitsen ja sarvesta tehdyn kaulakorun. Viimeisten kouluviikkojen saamentunneilla keskusteltiin eri aiheista, kokeiltiin virtuaalikoulua ja suunniteltiin Norjaan suuntautuvaa opiskelumatkaa.

7 Moadde mu čállosa Mu eallin -čállojuvvon muhtimin čákčat- Mu namma lea Eveliina. Mun orun Anáris, mun lean eret Anáris ja mun lean 16 jagi boaris. Muhto oññajagimánus lean mun 17 jagi. Mus leat eadni, áhčči ja unnavielja guoktá. Mun orun bearasviesus. Dat lea áidna alit dállu dan geainnus. Mun logan sámegiela Sámi oahpahusguovddažis. Mu eadni barga skuvlagievkkanis ja mu áhčči lea mekanihkar. Mu stuorit unnaviellja lea ovccát luohkás Anára vuoññoskuvllas ja mu unnit unnaviellja lea ovdaskuvllas seamma skuvllas. Mun lohken sámegiela vuolledásis guokte jagi. Dan áigge mun hálan máŋga giela; suomagiela, eŋgelasgiela, ruoŧŧagiela, áibbas vehá ruoššagiela ja vehá sámegiela. Buohcuvuohta -čállojuvvon oññajagimánus- Ii leat somá leat buozus. Go oaivi lea bávččas ja lea feber, olmmoš lea veajuheapmi. Lea buoret gárvodit liegga biktasiid vai ii goallugoahte. Juos mun lean buohccán, mun veallán soffas ja geahčan TV dahje oañán. Dábálaččat go lea buozus, ii leat borranlustu iige veaje dahkat maidige. Muhto dan maŋŋá go lea váldán vaikko burana, ja feber lea njiedjan leat vuoimmit borrat ja juhkat. Juos lea dušše čotta bávččas, ii darbbaš go juhkat báhkka sávtta ja geavahit čeabetliinni. Gosahat lea maiddái váivi. Dat sáhttá bistit vahkuid ja lea issoras givssálaš. Gosahatdalkás ii alo doaimma ja lea váttis oaññit ja háleštit. Dábálaččat gosahat ja čottabavččas leat vel seamma áigái. Čoavjedávda lea dávda mii lea dábálaš golgodávda. Juos ovtta oahpis lea čoavjedávda luohkkás, jáhku mielde, maŋga earátge leat buozus vehá áigge siste. Gosa mun hálidivččen matkoštit -čállojuvvon oññajagimánus- Jos mun sáhtášin vuolgit gosa beare, mun vuolggásin Lontooi dahje interreilet miehtá Eurohpa. Mun in áibbaš dieñe, manne mun hálidivččen Lontooi mannat, muhto várra mun gávppašivččen ja finásin buot museain ja galleriijain ja dušše čohkkášin káfeain ja geahčadivččen go olbmot huššet birran. Livččii somá leat doppe vaikko guokte vahkku. Jos vuolggášin interreilet, mun vuos manašin Duiskii, de Belgiai ja livččen doppe moadde beaivvi. De mun manašin, junáin dieñusge, Ranskai ja matkostivččen njuolgga miehtá Ranska. Ranska maŋŋa mun joñašin Italiai. Dat gal lea nu somás riika ahte sáhtášin leat doppe vaikko man guhká. Muhto Italias livččen sullii vahkku ja manašin fearjain Kreikkai. Kreikkage lea hui somás riika. Livččii somá leat vahkku doppe maid. Maŋimus vahkku mun geavahivččen ruoktot mahccamii. Manašin miehtá Gaska-Eurohpa ja Saksa bokte ja Suomaluovtta miehtá fearjain.

8 Gielláharjehallan Guovdageainnus -čállojuvvon guovvamánus- Mii vulgiimet Anáris vuossargga iññes ja vujiimet Garegásnjárgga/Kárásjoga bokte Guovdageaidnui. Deaivvamet Ántein ja Anni-Ravnnain ja soai muitaleigga Diehtosiidda birra ja min giellahárjehallanbáikkiid birra. Finaimet mánáidgárddiin, bargoguovddažis ja astoáiggebáikkis. Mun fitnen Bálgá-mánáiddgárdis vaikko bargen Lindain SSO-mánáidgárddis. Vulggiimet Heahttái sullii diibmu guovtti áigge ja doppe ásaimet ja málesteimmet. Maŋŋebargga iññes lei 40 graña buolaš ja ovcci áigge vulggiimet Guovdageaidnui. Mátkki mielde oidnojedje ollu, ollu bohccut ja eará ellit. Mánáidgárddis ledje unnán mánát go lei nu ollu buolaš, muhto goit lei ollu hušša ja hoahppu. Mun stohken mánáiguin ja lohken girjjiid sidjiide ja guldalin go bargit hupme gaskaneaset. Eahkes vulggiimet buot Heahttái ja málesteimmet ja sávnnodeimmet ja mis lei suohtas. Gaskavahkku lei unnán buolaš, muhto goit badjel 30. Mánáidgárddis ledje seamma mánát go maŋŋebarggage. Stohken suinna ollu ja mii leimmet Báktehárjjis valaštallamin. Lei vehá váivi go buot ledje váiban ja nelgon valaštallama maŋŋá. Okta nieiddaš nohkastii mu askái go lei nu váiban. Nu leimmet miige váibanat go olleimet ásodahkii Heahttás. Mii basiimet luosa ja dat lei vahkku buoremus borramuš. Duorastaga lei 42 graña buolaš ja lei vehá váttis lihkkat iññes. Mánáidgárddis ledje dušše guokte máná iññes nu ahte mus ii lean ollenge bargu. Eahketbeaivvi rádjái bohte golbma máná lasi. In mun dahkan eará go stohken ja lohken girjjiid. Eahkes Heahttás galggaimet čorget. Muhto vuos, dagaimet biepmu ovddit beaivvi luosas. Ja maŋŋeborramuššan lei lakcajiekŋa ja bannogáhkku. Ovdal borrama mii savnnodeimmet. Ja go biepmu lei nu issoras njálggis ja sávnni maŋŋá buot lei loatkat, čorgen lei vehá ii nu duoñalaš. Suohtas dat gal lei. Bearjadaga iññes čohkkiimet biergasiid ja čorgiimet vel. Barggaimet sullii guokte diimmu ja dearvuoñaid dagaimet ja vulggiimet fitnat Juhlsis. Dat lei hui somás báiki. Mun liikojin hui ollu go dat lei earalágan go eará ráhkkanusat. Juhls maŋŋá mii vuodjidimett Anárii. Mátkki alde lei gal buotlágan heahkastuvvamat ja gealdagasat. Muhto sullii neallje áigge, Suoma áigge, leimmet Anáris. Mu mielas lei váivi ahte moadde bargi mánáidgárdis eai hállán muinna ollenge. Ja go hálle, hupme dego mun livččen unna mánáš. Mun in oahppan in maidege oñña, ohppen dušše geavahit dat man mun máhtten. Livččii olu buoret jos harjehallan livččii guokte vahkosaš. Das manná sullii okta vahkku go oahpasmuvvá eará bargiide ja ahte duostastuvvá hállat ja jearrat. Beaivvit ledje nu guhkit, ahte ii báhcán áigi fitnat gávppiin dahje ollenge oaidnit Guovdageainnu. Go beasaimet barggus, vujiimet njuolgga ruovttoluotta Heahttái ja boraimet ja manaimet nohkkat. Muhto goit, gal dat lei buorre. Doaivvu mielde dákkár hommát leat eambbo boahtte jagi boahtte luohkkás. :-)