1) Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Geavat siiddu ravddas addojuvvon sáni dakkár hámis go teaksta gáibida.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "1) Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Geavat siiddu ravddas addojuvvon sáni dakkár hámis go teaksta gáibida."

Markku Hyttinen
5 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Davvisámegiela linnjá sisabeassaniskkus Davvisámegiela giellaoahppa 1) Dievasmahte čuovvovaš teavsttaid. Geavat siiddu ravddas addojuvvon sáni dakkár hámis go teaksta gáibida. 1. áigi Ádjás lea 1, ja son báhcá dušše geahččama dihte 2. biilajohtolat čuovvut garra 2. Fáhkkestaga bealjit fáhtejit oahpes jiena. 3. lahkonit Gáhta mielde gullo 3 jupma, mii gokčá buot eará vuollásis. 4. čuovga (ml.) Johtolat bisána 4 duohkái ja biillat čáhkkejit saji dáidda 5. beaivváš 5 čuovggáhalli ruovdegoppásiidda. 6. beallji (ml.) Go áddjá lea gávdnan guoros ráiggi, de gullojit jienat, mat luddot rasttildit Áddjá ráhkkana 7 govda gáhta. Nuppi bealde son oaidná 8. nisu nuorra 8 doapmamin gosa nu. 9. čuožžut (vássán áigi) Dál almmái 9 uhccin ja ránisin eará olbmuid gaskkas ja 10. vuordit (vássán áigi) 10 vuorus. 2) Čilge, mii sojahanhámiid lea gažaldagas (modus, áigehápmi lohku, persovdna). a) huikkášeimmet á) čáliiga b) mannabehtet c) doalvvui č) dolvojuvvojedje

2 3) Divo čuovvovaš cealkagiid, juos leš dárbu. Čilge maiddái, manin leat divvon daid. Juos cealkaga ii dárbbaš divvut, de merkes ahte dat lea riekta. a) Sii leat maiddái álo čájehan aboriginálat fuones čuovggas. á) Biergasiid ja eanandoalu buvttagiid ráhkadeapmái dárbbašuvvo čázi. b) Dat golaha sullii vihtta geardde eambbo čázi. c) Min ferte rievdadit min eallinvugiid nu, ahte ávnnaslaš golaheapmi geahppána. č) Borgemánu maŋimuš beaivin Máhtte dovddai, ahte ferte háleštit iežas muoŧáin. 4) Čilge čuovvovaš tearpmaid. Atte maiddái ovdamearkkaid. a) vearba á) advearba b) konditionála c) máŋggaidlohku č) attribuhtta

3 Girjjálaš buvttadeapmi: 1) Vállje OVTTA čuovvovaš bajilčállosiin ja čále das sáni. a) Giđđa 2018 á) Dálá sámenuora stuorámus hástalusat b) Mun boahttevaš sámegiela ja -kultuvrra ovddideaddji 2) Jorgal čuovvovaš teavstta sámegillii. Säästäminen kannattaa aina Säännöllinen säästäminen tuo elämään varmuutta ja mahdollistaa monen asian tekemisen tulevaisuudessa. Säästämisen voi aloittaa pienellä summalla siten rahan sivuun laittamista ei edes huomaa arjessa. Säästäminen on kulutuksen siirtämistä: rahoja ei kuluteta nyt, vaan ne säästetään myöhempää käyttöä varten. Säästäminen vähentää elämän epävarmuutta, kun mahdollisiin yllätyksiin on varautunut. Tieto omista säästöistä ja niiden luomasta puskurista yksinkertaisesti tuo iloa elämään, sijoituspalvelutalo FIM:n yksityisasiakkaista vastaava johtaja Jussi Lilja tiivistää. Säästäminen vapauttaa ja antaa mahdollisuuksia. Se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koko perhe voi lähteä yhdessä matkoille, hän jatkaa. Viime vuosina yhä useampi vanhempi on alkanut laittaa rahaa sivuun lapsilleen ja lastenlapsilleen. Liljan mukaan ilmiö kertoo siitä, että suomalaiset ovat ymmärtäneet säästöjen merkityksen. Tulevaisuudessa säästöjä saatetaan tarvita nykyistä enemmän, kun esimerkiksi eläketurva muuttuu. Monelle säästäminen on myös varallisuuden turvaamista. Järkevään kohteeseen sijoitetut rahat eivät menetä arvoaan, vaan poikivat lisää varallisuutta.

4 Davvisámegiela vuolggadásseiskkus Davvisámegiela giellaoahppa 1) Čilge sámegiela kásusvuogádaga. 2) Sojat čuovvovaš sániid ovttaidlogu genetiiva-akkusatiivvas, ovttaidlogu illatiivvas, máŋggaidlogu komitatiivvas ja essiivvas. a) guoika á) beana b) miessi c) fális č) suohtas 3) Divo čuovvovaš cealkagiid dárbbu mielde. Juos ii leat dárbu divvut, de merke dan sierra (omd. čále cealkaga buohta ahte dat lea riekta). a) Iŋgá liiko luopmániin. á) Máret guovttos Lássiin vulge biillain Roavvenjárgii. b) Teavsttas ledje gávdnomis olu čállinmeattáhusat. c) Dat ii leat miige imaš. č) Mun čárvon muohtaspábba go bohten deikke. 4) Čilge čuovvovaš tearpmaid. Atte maiddái ovdamearkkaid. a) kontráktavearba (kontrakšuvdnavearba) á) vearbagenetiiva

5 b) attribuhttahápmi c) preterihtta (imperfeakta) č) aktio nominatiiva Girjjálaš buvttadeapmi: 1) Vállje OVTTA čuovvovaš bajilčállosiin ja čále das 1-1,5 siiddu. a) Geassi 2013 á) Ášši mii lea munnje dehálaš b) Luonddusuodjaleapmi ja sámi kultuvra 2) Jorgal čuovvovaš teavstta sámegillii. Työttömyys ravistaa taloutta Työttömäksi jääminen pistää elämän sekaisin ja keventää nopeasti lompakon. Päivärahoja ja tukia on saatavilla, mutta palkkaa ne eivät koskaan korvaa. Kun työnantaja ilmoittaa työn loppumisesta, epäuskon ja jopa häpeän päälle kasvaa huoli varojen riittämisestä. Kuinka saan rahaa ja mistä? Riittävätkö varat ruokaan? Pystynkö maksamaan velat? Entä olisinko voinut varautua työttömyyteen jotenkin? Sukanvarsisäästöt eivät kauan auta, eivätkä mitkään päivärahat vastaa suuruudeltaan totuttua kuukausipalkkaa. Työn menetys ei myöskään kohtele tasaarvoisesti, koska perusmenot vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi asuminen Helsingin kantakaupungissa on niin kallista, että tuista ei riitä juuri mihinkään muuhun.

Samankaltaiset tiedostot

Riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlun evttohuvvojedje ođđa čuozáhagat

Riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlun evttohuvvojedje ođđa čuozáhagat Ođas 15.5.2018 dii 9.09 Kotka, Haapasaari, riikkaviidosaččat árvvolaš duovddaguovlu, Govva: Tapio Heikkilä, birasministeriija Birasministeriija