Verbien morfosyntaksia

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Verbien morfosyntaksia"

Pasi Jokinen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Verbien morfosyntaksia morfosyntaksi: morfo + syntaksi? morfosyntaksissa on kysymys siitä, miten muotoja lauseoppi pelaavat yhteen: millaisia muotoja minkäkinlaisista sanoista käytetään missäkin lauseasemassa yms. verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia Infinitiivit Se yxi perinteellinen selitys-malli: suomessa on viisi eri infinitiiviä, joilla on vajavainen sijataivutus: 1. infinitiivi: -ta, -tä, -da, -dä, assimiloituneet muodot (-la, -ra jne) lyhyt ja pitkä muoto (latiivi ja translatiivi) tehdä, tehdäkseen 2. infinitiivi: -den, -ten inessiivi ja instruktiivi tehdessä, tehden 3. infinitiivi: -ma, -mä inessiivi, elatiivi, illatiivi, adessiivi, instruktiivi, abessiivi tekemässä, tekemästä, tekemään, tekemällä, tekemän, tekemättä

verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia Infinitiivit Se yxi perinteellinen selitys-malli: suomessa on viisi eri

2 4. infinitiivi: -minen, -misnominatiivi ja partitiivi tekeminen, tekemistä (on tekeminen, ei ole tekemistä; ei mulla ei oo mitään tekemistä, lapselta loppui tekeminen jne.) 5. infinitiivi: -maisi-, -mäisiadessiivi tekemäisillään Infinitiivien määrää voidaan karsia: 5. infinitiiviä ei aina lasketa infinitiiviksi (historiallisesti se ei sitä olekaan) 4. infinitiivin pudottamista pois on esitetty, koska se on marginaalinen ( on mahdollista ajatella myös, että suomen infinitiivejä onkin kaksi tai jopa vain yksi) Tyypillisesti infinitiivit toimivat verbin täydennyksinä tai määritteinä (objekteina, obliikveina tai adverbiaaleina): Anna haluaa uida. Anna haluaa uimaan. Saara etenee hitaasti kiiruhtaen. infinitiivit muistuttavat substantiiveja: niitä käytetään samoissa lauseasemissa kuin substantiiveja infinitiivit eroavat substantiiveista mm. sikäli, että ne saavat samanlaisia määritteitä kuin verbit ja erilaisia kuin substantiivit

infinitiivin pudottamista pois on esitetty, koska se on marginaalinen ( on mahdollista ajatella myös, että suomen infinitiivejä onkin kaksi tai jopa vain yksi) Tyypillisesti infinitiivit toimivat

3 Partisiipit suomessa on perinteisesti erotettu 1. ja 2. partisiippi niiden ero liittyy aikaviittaukseen (päättyneen ja päättymättömän toiminnan eroon): söin pilaantuvia ~ pilaantuneita kirsikoita katselin ohi kiitävää ~ kiitänyttä pyöräilijää 1. ja 2. partisiippi taipuvat aktiivissa ja passiivissa: tappavat ~ tapettavat bakteerit syöneet ~ syödyt eläimet lisäksi agenttipartisiippi ja kieltopartisiippi: Jussin tekemä työ tekemätön työ partisiippeihin liittyy monia lauseopillisia ilmiöitä (joihin palataan myöhemmin), esim. partisiippirakenteet: Kalle sanoi olevansa iloinen. Villen luultiin tulleen hulluksi. Partisiipin ja adjektiivin välinen rajankäynti: jotkut partisiipit ovat niin vakiintuneita, että muistuttavat enemmän adjektiivia kuin verbimuotoa taustalla olevaa verbiä ei välttämättä tule enää ajatelleeksi: Katsotaanpa [seuraavaa] tehtävää. [Tätä tehtävää seuraava] selitys on väärin.

partisiippi taipuvat aktiivissa ja passiivissa: tappavat ~ tapettavat bakteerit syöneet ~ syödyt eläimet lisäksi agenttipartisiippi ja kieltopartisiippi: Jussin tekemä työ tekemätön työ

4 Muuta verbin nominaalimuodot ovat kurittomia: niillä on taipumusta käyttäytyä lauseissa väärin niin infinitiivit kuin partisiipitkin esiintyvät muissakin lauseasemissa kuin mitä odottaisi Käytosrikkomuksia (näihin palataan myöhemmin): infinitiivien pitäisi käyttäytyä substantiivien tapaan ja partisiippien adjektiivien tapaan; tästä on kuitenkin poikkeuksia infinitiivien ja partisiippien sijataivutuksen pitäisi toimia jotenkin samaan tapaan kuin substantiivien ja adjektiivien sijataivutuksen; varsinkin infinitiivien sijataivutus on kuitenkin omaperäinen passiivin infinitiivi- ja partisiippimuotojen pitäisi käyttäytyä lauserakenteen kannaltakin passiivin kaltaisina, mutta tämäkään ei aina päde Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka (modus): TM (samaan verbimuotoon ei voi liittää molempia, vain imperfektin tai esim. konditionaalin tai potentiaalin: tulen, tulin, tulisin, * tuliisin) persoona: PRS luku (numerus): NUM passiivi (PSS), apuverbi (AV), kielto[verbi] (NEG), [2. partisiipilla ilmaistu] mennyt aika (T2)

partisiippien sijataivutuksen pitäisi toimia jotenkin samaan tapaan kuin substantiivien ja adjektiivien sijataivutuksen; varsinkin infinitiivien sijataivutus on kuitenkin omaperäinen passiivin

5 Yksinkertaisia verbimuotoja: LEKS TM PRS NUM puhu- i- puhu- Ø puhu- isipuhu- ne- tte n vat t verbin vartalo, tempuksen/moduksen tunnus ja persoonapääte persoonapääte kattaa sekä persoonan että luvun Liittotempuksia: AV TM PRS NUM LEKS T2 ole- Ø -n puhu- -nut ole- i- tte puhu- neet ole- isi- n puhunut lie- ne- mme puhu- neet liittomuodoissa tempusta, modusta, persoonaa ja lukua ilmaisee apuverbi lukua ilmaisee apuverbin persoonapäätteen lisäksi pääverbin partisiippimuoto

NUM LEKS T2 ole- Ø -n puhu- -nut ole- i- tte puhu- neet ole- isi- n puhu- nut lie- ne- mme puhu- neet liittomuodoissa

6 Kieltomuotoja: neg PRS NUM LEKS TM e- -n puhu- Ø ei- -vät puhu- ne persoonataivutus kieltoverbissä, modustaivutus pääverbissä tempuksen (t. ajan) ilmaisu vain partisiipissa: ei lainkaan imperfektin tunnusta: neg PRS NUM LEKS T2 e- -n puhu- -nut e- -tte puhu- neet Liittomuodot yhtäältä verbin tiettyjä yksiä muotoja, toisaalta kahden sanan (kahden verbimuodon) muodostamia kombinaatioita erityisesti sanajärjestykseen liittyvät asiat puoltavat jälkimmäistä tulkintaa liittomuodon osien väliin tulee usein adverbiaaleja tai jopa subjekti tai objektikin: Kalle on eilen lähtenyt Kiinaan. Liisa ei todellakaan välitä asiasta. Ville on työnsä tehnyt. Hyvän kirjan on Vilkuna kirjoittanut.

muotoja, toisaalta kahden sanan (kahden verbimuodon) muodostamia kombinaatioita erityisesti sanajärjestykseen liittyvät asiat puoltavat jälkimmäistä tulkintaa

7 apuverbi on usein lauseen alussa (varsinkin kieltoverbi); silloin apu- ja pääverbin välissä voi olla paljonkin muuta: en minä kyllä mitenkään enää jaksaisi luennoida lauseoppia. oli kai Kalle joskus asiasta jotakin kuullut. järjestyksenä ei aina ole apuverbi pääverbi: Tuskin minä sitä syönyt olisin. Puhunut minä en takuulla olisi. Liittomuodon kaltaisia tapauksia on olemassa monenlaisia verbirakenteita, jotka voisivat olla liittomuotoja mutta joita ei yleensä tulkita sellaisiksi suomen kielen futuuri? Olen tekevä: vanhahtava ja vieraan kuuloinen tulen tekemään: hyvin tavallinen ilmaustyyppi Viisitoistavuotispäivänään lapsi on satuttava sormensa värttinään. Te tulette kyllä huomaamaan, miten hyödyllistä lauseoppi on.

Liittomuodon kaltaisia tapauksia on olemassa monenlaisia verbirakenteita, jotka voisivat olla liittomuotoja mutta joita ei yleensä tulkita sellaisiksi suomen kielen futuuri?

8 suomen kielen progressiivi? olen tekemässä: hyvin samanlainen kuin esim. englannin I am doing -progressiivi: Olin lukemassa lauseopin tenttiin. I was studying for the syntax exam. erityisesti suomen kielen eri infinitiivimuodot viihtyvät tällaisissa melko vakiintuneissa, verbiketjumaisissa tai jopa liittomuotoa muistuttavissa ilmaustyypeissä Kielto suomessa kieltoa ilmaistaan tavallisesti verbillä lähellä oleviin indoeurooppalaisiin kieliin verrattuna outo tapa kieltoverbi on outo verbi: mm. sen taivutus on vajavainen kieltoverbillä ei ole pääluokka-, tempus- ja modustaivutusta niitä vastaavat asiat ilmaistaan liittoverbin muissa osissa kieltoverbi ei näillä tavoilla taivu: Tullaan ~ ei tulla ~ * eidään tulla Tulimme ~ emme tulleet ~ * eimme tulleet Tulisimme ~ emme tulisi ~ * eisimme tule

tavallisesti verbillä lähellä oleviin indoeurooppalaisiin kieliin verrattuna outo tapa kieltoverbi on outo verbi: mm.

9 kieltoverbillä ei ole nominaalimuotoja infiniittisiin rakenteisiin kieltoa (tai ainakaan kieltoverbiä) ei yleensä voi panna: Minun pitää syödä ~ minun ei pidä syödä ~ * minun pitää ei syödä ~ * minun pitää eidä syö Näin, että Kalle on syönyt ~ näin Kallen syöneen ~ näin, ettei Kalle ole syönyt ~ * näin Kallen eivän syönyt monenlaisia infiniittisiä rakenteita vastaava kielteinen ilmaus saadaan käyttämällä 3. infinitiivin abessiivia: Minun pitää syödä ~ minun pitää olla syömättä Kalle söi ahmimalla ~ Kalle söi ahmimatta Ville Kielsi Kallea puhumasta ~ Ville kielsi Kallea olemasta puhumatta

syönyt ~ * näin Kallen eivän syönyt monenlaisia infiniittisiä rakenteita vastaava kielteinen ilmaus saadaan käyttämällä 3.

Samankaltaiset tiedostot

Verbien morfosyntaksista, osa 2

Verbien morfosyntaksista, osa 2 Finiittiverbi ja sen rakenne mitä verbin finiittimuotoon sisältyy muodon ja merkityksen kannalta? kokonaisuuden ytimenä on verbin vartalo: LEKS aikamuoto (tempus) ja tapaluokka