Liitepartikkelit Sisältö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liitepartikkelit Sisältö"

Transkriptio

1 Liitepartikkelit Sisältö Alkusanat Partikkelit yleinen katsaus Liitepartikkelit Liitepartikkelien ominaisuuksia Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa Ensimmäisen jäsenen liite Kysymysliite -ko Sävypartikkelit -han, pa, -s Liitekonjunktio -ka Vapaasti sijouttuva liite -kin/-kaan kin kaan Liitepartikkelit puhekielessä...11 Päätössanat...12 Lähteet...13

2 Alkusanat Tämän seminaarityön tavoitteena ovat suomen kielen liitepartikkeleita, koska ne ovat kiinnostava aihe ja tärkeä osa suomen kieliopista. Niitä käytetään runsaasti kirjakielessä sekä puhekielessä. Ongelma on, etteivät kaikki suomen kielen opiskelijat 1 ymmärrä tätä aihetta hyvin, koska liitepartikkelit voivat saada erilaisia merkityksiä kontekstin mukaan. Työn tavoitteena on tehdä yhteenvedon, mitä kirjoittavat liitepartikkeleista kielioppikirjojen ja oppikirjojen kirjailijat. Luvussa 1 puhun yleisesti, mitä on partikkeli, mitä on liiteparkikkeli ja millainen on ero niiden välillä. Seminaarityö myös kuvastaa eri mielipiteitä, joiden mukaan kirjailijat jakavat liitepartikkeleita (luku 2). Luvussa 3 on liitepartikkelien lista, sen jälkeen kuvaillaan erityispiirteitä. Myös luvussa 3 kirjoitan esimerkkilauseita. Osoitetaan, miten liitepartikkeleita voidaan käyttää suomen kielessä. Liitepartikkeleita käytetään sekä kirjakielessä että puhekielessä. Työssä puhutaan ylipäätänsä kirjakielestä. Liitepartikkelien käytöstä puhekielessä kirjoitetaan vain lyhyesti luvussa neljä. 1 Opiskelijat, joilla on suomea vieraana kielenä.

3 1 Partikkelit yleinen katsaus Tässä luvussa kirjoitetaan yleisesti, mitä on partikkeli (ja kuinka voimme partikkeleita jakaa), mitä on liitepartikkeli ja millainen ero on niiden välissä. Vilkuna kirjoittaa, että partikkelit ovat taipumattomien sanojen alaryhmä 2. Sorjanen lisää, että se on ryhmä, joka sisältää adverbit, konjunktiot, pre- ja postpositiot, interjektiot ja liitepartikkelit 3. Partikkelit ovat apusanat, jotka tarkentavat, vahvistavat ja yhdistävät lauseessa muita sanoja. 4 Molemmat, partikkelit sekä liitepartikkelit voivat muodostaa vain osan sanasta. Se tarkoittaa, että sana voi sisältää partikkelin päätteen, esim.: pääte -sti (hyvästi, pahasti), pääte -tten (sitten). Partikkeleiksi joskus kutsutaan myös sanoja, joita emme voi eritellä (jotkut ovat lainasanoja; muutamat näkyvät olevan nominien nominatiiveja, toiset mahdollisesti muita sijoja) 5, tai sanoja, jotka eivät kuulu mihinkään paradigmaan 6 esim.: jo, ja, vielä, eli, taikka, auki, muka. Mutta tärkeä ero on, että partikkelit (kuin adverbit, post- ja prepositiot, konjunktiot ja interjektiot) voivat olla myös itsenäisiä sanoja. Joskus partikkelilla ja adverbilla (tai jollakulla muulla taipumatomalla sanalla) on kaksi funktioita partikkelina ja adverbina. Onko sana lauseessa partikkeli vai adverbi, voi päätellä asemalta lauseessa. Partikkeleita voi lähteä erottamaan adverbeista katsomalla, projisoiko sana lausekkeita eli voiko se saada omia määritteitä. Adverbit voivat ( ), mutta partikkelit esiintyvät vain yksin. 7 Liitepartikkelit toimivat vain liitettyinä toiseen sanaan. Kaikkia liitepartikkeleita esiintyy myös leksikaalistumien osina. Leksikaalistumilla tarkoitetaan tässä sanoja, joissa liitepartikkeli on pakollinen osa tai jotka ovat liitteellisenä vakiintuneet merkitykseen, joka on toinen kuin vastaavalla liitteettömällä sanalla. 8 Esim.: etenkin, kumminkaan, mukamas (sanat eten, kummin, mukama eivät ole olemassa), tai ainakin, jopa, vaikkakaan (sanat aina, jo, vaikka ovat olemassa, mutta heillä on erilainen merkitys). Sanat liitepartikkelien -kin ja -kaan 9 kanssa muodostavat yleisesti polaarisen parin, eli merkitys on sama, mutta -kin on positiivisessa lauseessa, -kaan negatiivisessa lauseessa. Esim.: kukin, mikin, ainakin = kukaan, mikään, ainakaan. 10 Mutta osalla -kin, -kaan liitepartikkelilla ei ole pari. Esim.: olenkaan, lainkaan (olenkin 11 eikä lainkin eivät ole olemassa). 12 Partikkeleiksi kutsutaankin sanoja, jotka sisältävät pronominia ja liitepartikkelia esim.: 2 VILKUNA, Maria. Suomen lauseopin perusteet. Helsinki: Edita, 1996, 348 s. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 90. s. 44. ISBN SORJANEN, Timo. Nykysuomen peruskielioppi. Jyvaskyla: Gummerus, 1994, 203 s. s ISBN Samassa kohdassa. s SETÄLÄ, E.N. a Matti SADANIEMI. Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi. Yhdeksäntoista painos. Helsinki: Otava, s Samassa kohdassa. s VILKUNA. Suomen lauseopin perusteet. 1996, s HAKULINEN, Auli. Iso suomen kielioppi [online]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. [cit ]. Dostupné z: Kun kirjoitetaan iso vokaali (esim.: -ko, -pa, -kaan), se tarkoittaa, että tuolla on kaksi mahdolisuutta etuvokaali tai takavokaali (esim,: -ko/-kö, -pa/-pä, -kaan/-kään). 10 Samassa kohdassa Olenkin voi olla olemassa, mutta vain kuin verbi olla + kin. Sanalla olenkaan on eri merkitys. 12 TOIKKO, Milka. Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Tampere, Pro-gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. s. 19.

4 pronomini se + liitepartikkeli kä = sekä, muut esimerkit: joka, kuka Liitepartikkelit Liitepartikkelit voimme jakaa kahteen isompaan ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat omistusliitteet (omistuspartikkelit, possessiivisuffiksit), toiseen ryhmään kuuluvat liitepartikkelit sinänsä. 14 Isoin ero omistusliitteen ja liitepartikkelien käytössä on, että omistusliite katsotaan taivutuspäätteeksi. Näin siksi että ne toisin kuin liitepartikkelit liittyvät nominatiivissa sanan taivutusvartaloon eivätkä itse sananmuotoon. Possessiivisuffiksit eivät myöskään liity vapaasti eri sanaluokkien sanoihin, vaan lähinnä substantiiveihin ja postpositioihin sekä joihinkin adjektiiveihin ja infiniittisiin rakenteisiin. Liitepartikkeleilla sen sijaan ei ole vastaavanlaisia sanaluokkarajoituksia. 15 Esim: omistuspartikkeli: kissa-ni, käte-ni liitepartikkeli: kissa-kin, käsi-kin Heikura jakaa edelleen liitepartikkelit kahteen ryhmään loppupartikkeleihin (-kin, -kaan, -han, -pa, -ka, -s) ja kysymyspartikkeliin (-ko). 16 Iso suomen kielioppi (edelleen vain ISK) jakaa liitepartikkeleita kahteen pääryhmään: ensimmäisen jäsenen liitteisiin 17, joita ovat -ko, -han, -pa, -s ja -ka, sekä vapaasti sijoittuviin liitteisiin, joita ovat -kin ja -kaan. Ensimmäisen jäsenen liitteet jakautuvat edelleen ryhmiin tehtäviensä mukaan: kysymysliite -ko, sävypartikkelit -han, -pa, -s ja liitekonjunktio -ka. 18 ISK:n käsityksen mukaan on kaksi isoa ryhmää ja neljä alaryhmää. Tämä jako on käytetty seuraavissa luvuissa. 2.1 Liitepartikkelien ominaisuuksia Kuten oli jo sanottu, liitepartikkelit ovat osa partikkeleista. Ero niiden välillä on, että partikkelit ovat olemassa itsenäisesti. Liitepartikkelit esiintyvät vain toisen sanan kanssa, koska liitepartikkelit eivät ole itsenäisiä sanoja, vaan sanan lopun liitteitä, jotka antavat sanalle oman merkitysvivahteensa 19. Sanaa, johon liitepartikkeli kiinnittyy, kutsutaan liitepartikkelin isäntäsanaksi. 20 Kun puhutaan ominaisuuksista, ISK esittelee liitepartikkelien fonologisten, morfologisten ja syntaktisten ominaisuuksien yleiskuvan taulukossa 1. Sanotaan, että liitepartikkeleilla on sekä sanojen että taivutuspäätteiden ominaisuuksia SETÄLÄ. Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi s SORJANEN. Nykysuomen peruskielioppi. 1994, s HAKULINEN, Iso suomen kielioppi [online] HEIKURA, Vuokko. Lessons in finnish grammar: suomeksi. Helsinki: VEA, 2005, ISBN s Ensimmäinen jäsenen liite on, liite, joka on yhdistetty lauseessa ensimmäisen sanan kanssa. 18 HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] SORJANEN. Nykysuomen peruskielioppi. 1994, s HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] Samassa kohdassa. 127.

5 Taulukko 1: Liitepartikkelien ominaisuuksia (Lähde: ISK, 127) -kin -kaan -ko -han -pa -s -ka Vokaalisointu Rajageminaatio (+) + + Moni-isäntäinen Lauseasema: 1. jäsen (+) Liitepartikkeli lisätään sanan loppuun mahdollisten muiden päätteiden jälkeen. Nominatiivissa liitepartikkeli lisätään suoraan nominin perusmuotoon, ei vartaloonkaan 22 (esim.: kissakin, kissanikin, kissaltanikin). Joskus sanan lopussa voi olla kaksikin (joskus jopa kolme) liitepartikkelia. 23 Kun lausutaan sana, joka sisältää liitepartikkelin, joskus tapahtuu kahdentuminen, eli yhdestä konsonantista tulee kaksi (geminaatta). 24 Se tarkoittaa, että k:sta tulee kk, p:sta tulee pp, jne, mutta kirjoitettussa tekstissä ei tapahtuu mitään. Esim.: ollako /ollakko/, tytöllekin /tytöllekkin/, tulisikin /tulisikkin/ Liitepartikkelien lista ja niiden käyttö lauseissa Melkein kaikkilla liitepartikkeleilla on monta käyttötapaa lauseessa ja heillä on myös useita erilaisia merkityksiä, joita voidaan ilmaista monella eri tavalla, kun lauseita käännetään toiseen kieleen. Merkitys riippuu käytötavasta lauseessa. Seuraavissa luvuissa puhutaan eri liitepartikkeleista, selitetään niiden merkitys ja mahdollisuuksia, miten liitepartikkeleita voi käyttää lauseessa. Esimerkkilauseet otetaan Heikki Kangasniemen englanninkielisestä oppikirjasta 26, ja hänen suomenkielisestä oppikirjasta Tikapuut 27. Sen lisäksi on käytetty: Lauri Hakulisen Suomen kielen rakenne ja kehitys (pääosin liitepartikkeli -pa) 28, Hilkka Lindroosin Stručná mluvnice finštiny 29, Sara Suomisen artikkeli Kielikelossa 30. Liitepartikkeleiden jako otettu H. Kangasniemen Tikapuista Ensimmäisen jäsenen liite Tähän ryhmään kuuluu liitepartikkeli -ko, -han, -pa, -s, -ka. Ne ovat aina yhdistetty 22 KANGASNIEMI, Heikki. Suomen kielen tikapuut: kielioppi- ja harjoituskirja. Tampere: Tampere University Press, s. ISBN s Samassa kohdassa. s HEIKURA, Lessons in finnish grammar: suomeksi. 2005, s Samassa kohdassa. s KANGASNIEMI, Heikki. Finnish Language: Book KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s HAKULINEN, Lauri. Suomen kielen rakenne ja kehitys. 5., muuttamaton painos. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000, 633 s. ISBN s LINDROOS, Hilkka a František ČERMÁK. Stručná mluvnice finštiny. 1. vydání. Praha: Univerzita Karlova v Praze, s ja SUOMINEN, Sara. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. Kielikello [online]. 2013, č. 3 [cit ]. Dostupné z: 31 KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s

6 ensimmäiseen jäseneen lauseessa (esim.: Tuletko kouluun?, Hehän puhuvat hyvin suomea. Onpa sinulla paljon rahaa. Mitäs sinulle kuuluu? Mihinkä te menette?) Kysymysliite -ko Liitepartikkeli -ko liittyy lauseessa ensimmäiseen sanaan (tai lausekkeeseen), muiden päätteiden jälkeen. Poikkeukset ovat liitepartikkelit -s ja -han, jotka sijaitsevat liitepartikkelin -ko takana. 32 Tuleeko hän? Sinäkö sinne menet? Onko se tämä? Oletteko jo syöneet? Sävypartikkelit -han, pa, -s Liitepartikkelit -han, -pa ja -s sijoittuvat lauseen tai lausuman ensimmäisen jäsenen mahdollisen konjunktion tai muun partikkelin jälkeen. Tämä ensimmäinen jäsen voi olla finiittiverbi tai nominaalinen tai adverbilauseke. Ensimmäinen jäsen voi olla myös liittomuodon tai lausekkeen osa, joka on syntaktisesti erillään toisesta osasta 33 Yleisesti voimme sanoa, että niiden tehtävä on tuoda käyttöyhteyteen jokin lisämerkitys eli sävy, esimerkiksi lieventävä tai toteava vivahde. 34 1) -han Partikkelia -han käytetään: a) puhuttu asia on (tai pitäisi olla) lukijalle tai kuulijalle tuttu, Suomihan on tasavalta. Hänhän on suomalainen. Kaikkihan niin tekevät! b) puhuja tai kirjoittaja on eri mieltä jostain asiasta, 35 A: Sinä et ymmärrä minua! B: Ymmärränhän minä! A: Minä en osaa edes tanssia. B: Osaathan sinä! A: Minä en lähde minnekään. B: Sinähän lähdet, kun minä käsken! c) joku on yllättynyt jostakin, Hehän puhuvat hyvin suomea! 32 HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] Samassa kohdassa SUOMINEN. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. 2013, č KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s. 176.

7 Sinähän valehtelit minulle! Tämähän on ennenkuulumatonta! d) kohtelias tai epämuodollinen käsky tai kielto, Älähän mene mihinkään! Otahan vielä lisää! Istukaahan alas! e) retorinen kysymys (puhuja ei odota vastausta). Otathan vielä? Missähän Jussi on? Milloinhan hän tulee? 2) -pa Partikkelia -pa käytetään: a) joku on yllättynyt tai hämmästynyt jostakin, Onpa siinä ruma talo! Onpa sinulla paljon rahaa! Onpa täällä kuuma! b) puhuja tai kirjoittaja on eri mieltä jostakin, A: Minä voitin! B: Etpä voittanut! A: Sinä et rakasta minua enää. B: Rakastanpa! A: Olin koulussa eilen. B: Etpä ollut! c) kohtelias tai epämuodollinen käsky tai kielto, Suljepa ovi! Olkaapa nyt hiljaa! Älkääpä häiritkö minua! d) retorinen kysymys, Kukapa minulle soittaisi? (Ei ole ketään, joka soittaisi minulle.) Mitäpä sanottavaa meillä olisi? (Meillä ei ole mitään sanottavaa.) Miksipä minä en tekisi sitä? (Ei ole mitään syytä, miksi minä en tekisi sitä.)

8 e) puhuja tai kirjoittaja esittää toivomuksen. 36 Tulisipa isä pian takaisin! Olisitpa sinä täällä! Eipä sataisi! Liitepartikkeli -pa myös käytetään vakiintuneissa sanontoissa, fraaseissa ja muissa kiteytymissä (olipa miten oli, olipa kerran, jopa, vieläpä, heipä hei, joopa joo, tervepä terve). 37 3) -s Liitepartikkelia -s käytetään tavallisesti kysymyssanojen (mitäs, missäs), kysymyspäätteen -ko (vieläkös), verbien imperatiivimuotojen (tules), sanojen älä (äläs) ja älkää (älkääs) sekä liitepartikkelien -pa (enpäs) ja -ka (miksikäs) jäljessä. Se ilmaisee yleensä tuttavallisuutta ja epämuodollisuutta. 38 Tämä liitepartikkeli käytetään useimmiten puhekielessä. Ehkä siksi jotkut kirjailijat eivät puhu tästä liitepartikkelista olenkaan (esim. Heikura 39, tai Sorjanen 40 ). Kukas sinä olet? Mitäs sinulle kuuluu? Tules nyt tänne! Kukas sinä luulet olevasi? Suominen sanoo, että -s-liitepartikkelia luonnehditaan ensinnäkin kehottavaksi tai käskeväksi 41 Sanos vielä kerran, Miguel, mistä sinun sukusi olikaan kotoisin. Antakaas kuulua, missä sitä on luuhattu koko yö! Liitekonjunktio -ka Liitepartikkeli -ka esiintyy lauseessa samalla tavalla kuin liitepartikkelit -han, -pa, -s, eli osana ensimmäisestä jäseneestä tai muun partikkelin jälkeen. 42 Tämä liitepartikkeli lisätään kieltosanaan ei (kaikki mahdolliset muodot), älä ja älkää sanoihin ja muutamiin kysymyssanoihin. 43 Se esiintyy seuraavissa konteksteissa: kanssa, 44 a) kieltosanan ei ja sanojen älä ja älkää jäljessä samamerkityksinen konjunktion ja 36 KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s SUOMINEN. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. [online]. 2013, č KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s HEIKURA. Lessons in finnish grammar: suomeksi. 2005, s SORJANEN. Nykysuomen peruskielioppi. 1994, s SUOMINEN, Sara. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. [online]. 2013, č HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s Samassa kohdassa. s. 178.

9 Minulla ei ole vaimoa eikä koiraa. He eivät osaa englantia eivätkä saksaa. Älä sano mitään äläkä katso häntä silmiin! Hän ei kuule eikä näe. b) kieltosanan jälkeen se voi ilmaista voimakasta vastaväitettä, A: Mene ulos! B: Enkä mene! A: Minä istun tähän. B: Etkä istu! Se on Mikon paikka. A: Minä olen vanhempi kuin sinä B: Etkä ole! c) kysymyssanojen jäljessä ilmaisee tuttavallisuutta ja epämuodollisuutta, Mihinkä te menette? Hups, mitenkä tässä nyt näin kävi? Mitenkä minä voin auttaa? 3.2 Vapaasti sijouttuva liite -kin/-kaan Liitepartikkelit -kin ja -kaan muodostavat polaariparin. Se tarkoittaa, että niiden merkitys on samanlainen, vain -kin käytetään positiivisissa lauseissa, -kaan negatiivisissa lauseissa. 45 Toisin kuin suomen muut liitepartikkelit, -kin ja -kaan ovat vapaasti sijoittuvia ja voivat siten sijaita muuallakin kuin lauseen ensimmäisessä lausekkeessa tai lausekkeen tietyssä sanassa. 46 Ne liittyvät myös finiittiverbiin kin Liitepartikkeli -kin on yleisimmin käytetty liitepartikkeli. Ja sillä on muutama merkitys. Se esiintyy seuraavissa konteksteissa: a) samamerkityksinen adverbin myös kanssa, Jussikin oli siellä. Kaisa puhu ranskaakin. Minä soitin ja kirjoitinkin hänelle asiasta monta kertaa. b) kun asian tila on odotuksenmukainen, Me odotimme heitä, ja viimein he tulivatkin. Minä toivoin, että Liisa soittaisi minulle, ja niin hän sitten onneksi tekikin. 45 HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] TOIKKO. Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa s 16.

10 Ville etsi kovasti töitä, ja lopulta hän pääsikin varastomieheksi. c) kun asian tila on odotuksenvastainen tai yllättävä, Tiina aikoi mennä teatteriin, mutta sitten hän menikin elokuviin. Minä en uskonut enää, että hän tulisi, mutta sitten hän tulikin. Eija luuli, että viesti olisi äidiltä, mutta se olikin isältä. Joskus on liitepartikkeli -kin korvattu sanalla jopa: Minäkin unohdin sateenvarjoni eilen. = Jopa minä unohdin sateenvarjoni eilen (vaikka yleensä en unohda se). 47 d) kun partikkeli vahvistaa käskyä tai huudahduksta, Menekin nyt heti kotiin! Eikö hän olekin kaunis. Sano vielä sanakin, niin minä suutun! Toikko lisää vielä yhden mahdollinen käytöstavan: -kin voi olla samamerkityksinen sanan esimerkiksi kanssa: Tässä eräänäkin päivänä = esimerkiksi eräänä päivänä kaan Liitepartikkeli -kaan on liitepartikkelin -kin kieltohakuinen vastine. Se esiintyy seuraavissa konktekstissa: a) samamerkityksinen adverbin myöskään kanssa, 49 Villekään ei ollut siellä. Minä en ole lukenut tätäkään kirjaa. Minä en osa ajaa autoakaan. Aikuisetkaan eivät sitä käsittäneet. b) asian tila on odotuksenmukainen, Minä en uskonut, että hän tulisi, eikä hän tullutkaan. Me epäilimme, että he eivät uskoisi meitä, eivätkää he sitten uskoneetkaan. Ville ei etsinyt töitä eikä hän niitä saanutkaan. c) asian tila on odotuksenvastainen tai yllättävä, Minä odotin häntä, mutta hän ei tullutkaan. 47 TOIKKO, Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa s Samassa kohdassa. s KANGASNIEMI. Suomen kielen tikapuut s. 175.

11 Pojat eivät auttaneetkaan minua, vaikka he olivat luvanneet. Me kutsuimme heidät, mutta he eivät tulleetkaan. d) käskyn tai huudahduksen vahvistaminen, Älä ajattelekaan mitään sellaista! Älkää sanoko enää sanaakaan! Minä en tunne Teitä enkä haluakaan! 4 Liitepartikkelit puhekielessä Useimmilla liitepartikkeleilla on puhutussa kielessä yleiskielestä poikkeavia variantteja. 50 Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan variantteja voivat olla pitkävokaaliset -kii ja -kaa tai lyhytvokaaliset -ki, -ka, -kan tai itämurteiset k:ttomat variantit -i(i), -hi(i), -A(n) 51 (esim.: Mä en oo lukenut tätäkää kirjaa.). Liitepartikkelilla -han on -haa ja -ha variantit (esim.: Ymmärränhaa mä!). Kysymyspartikkeli -ko esiintyy kuin -ks murteissa (esim.: Onks ta hyvä? Onks se muuttunut?). 52 Murteissa voi myös toteutua rajageminaatio. Tarkistuskysymyksissä kysymysliite -ko voi puheessa esiintyä myös muualla kuin ensimmäisessä lausekkeessa (esim.: etten nyt tiedä itkisinkö vaiko nauraisin). Tällöin se seuraa kysymyksen kohteena olevaa lausetta tai lausumaa, joka kokonaisuudessaan kuuluu sen vaikutusalaan 53 Liitepartikkeli -kin tarkoittaa puhekielessä myös (niin kuin kirjakielessä), mutta sen lisäksi kans(sa) sekä ja 54 (esim.: Menen Kaisakii. - Menen Kaisan kanssa.) Dialogissa liitepartikkelilla on omat käyttönsä, jotka liittyvät keskustelukumppaneiden erilaisiin tiedontiloihin HAKULINEN. Iso suomen kielioppi [online] Samassa kohdassa Samassa kohdassa Samassa kohdassa LEINONEN, Marja. Suomen liitepartikkeli -kin venäjän i-partikkelin vastineena. SKY Journal of Linguistics [online]. 2006, č. 19, [cit ]. Dostupné z: s Samassa kohdassa. s. 220.

12 Päätössanat Seminaarityössä käsittellään liitepartikkeleita suomen kielessä. Ensimmäiseksi kerotaan, mitä on partikkeli ja liitepartikkeli yleisesti ja katsotaan, kuinka jaetaan littepartikkeleita. Sitten kirjoitetaan liitepartikkeleiden ominaisuuksista. Tärkein osa seminaarityöstä on liitepartikkeleiden lista. Listassa on sanottu, mitä liitepartikkeli tarkoittaa, milloin se käytetään ja jokaisessa tapauksessa on kolme tai neljä esimerkkilausetta. Liitepartikkelit käytetään sekä kirjakielessä että puhekielessä, mutta tässä työssä puhutaan ylipäätänsä liitepartikkeleistä kirjakielessä. Puhekielestä puhutaan vain lyhyessä luvussa, jotta lukija tietäisi, miten liitepartikkeleita käytetään puhekielessä. 56 Työssä jaetaan liitepartikkelit (samoin kuin ISK:ssa) kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat ensimmäisen jäsenen liitteet, eli liitepartikkelit -ko, -han, -pa, -s, -ka. Toisessa ryhmässä sijaitsevat vapaasti sijoittuvat liitteet -kin ja -kaan, jotka muodostavat polaarisen parin. Ensimmäinen ryhmä on jakautunut edelleen kolmeen alaryhmään: kysymysliite, sävypartikkelit ja liitekonjunktio. Kysymysliitteihin kuuluu vain yksi liitepartikkeli -ko. Sävypartikkeleihin kuuluvat liitepartikkelit -han, pa, -s ja liitekonjunktioihin kuuluu liitepartikkeli -ka. Toivottavasti tämä seminaarityö voisi auttaa opiskelijoita heidän suomen kielen opiskelussaan. 56 Ehkä ne käytetään puhekielessä enemmän kuin kirjakielessä ja niillä on enemmän merkityksiä ja tilanteita, kun ne voivat olla käytetty, mutta tämä työ ei käsittele sitä.

13 Lähteet HAKULINEN, Auli. Iso suomen kielioppi [online]. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. [cit ]. Dostupné z: HAKULINEN, Lauri. Suomen kielen rakenne ja kehitys. 5., muuttamaton painos. Helsinki: Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000, 633 s. ISBN HEIKURA, Vuokko. Lessons in finnish grammar: suomeksi. lisäpainos. Helsinki: VEA, 2005, 189 s. ISBN KANGASNIEMI, Heikki. Finnish Language: Book 5. KANGASNIEMI, Heikki. Suomen kielen tikapuut: kielioppi- ja harjoituskirja. Tampere: Tampere University Press, s. ISBN LINDROOS, Hilkka a František ČERMÁK. Stručná mluvnice finštiny. 1. vydání. Praha: Univerzita Karlova v Praze, LEINONEN, Marja. Suomen liitepartikkeli -kin venäjän i-partikkelin vastineena. SKY Journal of Linguistics [online]. 2006, č. 19, s [cit ]. Dostupné z: SETÄLÄ, E.N. a Matti SADANIEMI. Suomen kielioppi: Äänne- ja sanaoppi. Yhdeksäntoista painos. Helsinki: Otava, s. SORJANEN, Timo. Nykysuomen peruskielioppi. Jyvaskyla: Gummerus, c1994, 203 p. ISBN SUOMINEN, Sara. Niistäpä niistä, sävypartikkeleista. Kielikello [online]. 2013, č. 3 [cit ]. Dostupné z: TOIKKO, Milka. Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa. Tampere, Pro-gradu tutkielma. Tampereen yliopisto. VILKUNA, Maria. Suomen lauseopin perusteet. Helsinki: Edita, 1996, 348 s. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja, 90. ISBN

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista Päätaso Alataso Harjoituksen nimi Tyyppi Taso 1 Aakkoset ja äänteet Aakkoset 1 Aakkosjärjestys 1 Aukko A 2 Aakkosjärjestys 2 Aukko A 3 Aakkosjärjestys

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Sivu 1 / 13 Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista Kolmannen sarakkeen merkit ilmaisevat harjoituksen vaikeustasoa seuraavasti: A = alkeet, K =

Lisätiedot

Laskelmia uudenvuodenpuheista

Laskelmia uudenvuodenpuheista Laskelmia uudenvuodenpuheista Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa on laskettu uudenvuodepuheista joitakin seikkoja, joiden avulla on mahdollista tarkastella mm. presidenttien välisiä eroja. Laskelmat

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma:

Kerta 2. Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5. 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: Kerta 2 Kerta 3 Kerta 4 Kerta 5 Kerta 2 1. Toteuta Pythonilla seuraava ohjelma: 2. Tulosta Pythonilla seuraavat luvut allekkain a. 0 10 (eli, näyttää tältä: 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 b. 0 100 c. 50 100 3.

Lisätiedot

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Adverbiaali adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa. Tänään (aika) koulussa (paikka) puhuttiin varovasti (tapa) vähän (määrä) vahingossa

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA Muutama havainto Maisa Martin Alumnipäivä 26.9.2009 KOLME ASIAA Uusia termejä S2-alan näkökulmasta ja muutenkin Hyödyllisiä erotteluja Ope, mitä eroa on Mikä on tavallista?

Lisätiedot

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ

20 3. - 77. - 65 68. KÄYDÄ 2 20 3 4 5 77 6 7 65 68 8 Cambridge Idioms Dictionary / [ d E Walter] Cambridge : CUP, 2006 505 p 9 Oxford Dictionary of Idioms / [ d J Siefring] Oxford : OUP, 2005 340 p 10 Oxford Idioms Dictionary for

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät.

Särmä-oppikirja voi olla digikirjan muodossa, tehtävä- ja kielioppikirjat eivät. Vihdin lukion ensimmäisen vuoden oppikirjat lukuvuonna 2016-2017 Huom! Syksyllä 2016 lukion aloittavat opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Ole tarkkana, että hankit juuri sen kirjan, joka listassa

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua. Suomiset seikkailevat Ohjelman sisältö Aihe 1, Jakso 1, Kirjaimet ja äänteet - Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen Tässä jaksossa opettelet muun muassa kirjainten ja äänteiden vastaavuutta sekä aakkosjärjestystä.

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Suomen liitepartikkelien funktiota ja kääntäminen japaniksi kontrastiivinen tutkimus teoksista Heinähattu,

Suomen liitepartikkelien funktiota ja kääntäminen japaniksi kontrastiivinen tutkimus teoksista Heinähattu, Suomen liitepartikkelien funktiota ja kääntäminen japaniksi kontrastiivinen tutkimus teoksista Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela ja Hirame Hyōryūki Pro gradu -tutkielma Suomen ja sen sukukielten

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme

Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Hän tšekkiläinen. Minä Brnossa. a) et ole a) et asu b) ei ole b) en asu c) eivät ole

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta

subjektin ellipsi: kahdesta samasta subjektista jälkimmäistä ei toisteta Subjekti Kun subjektia ei olekaan Pronominin poisjättö lauseessa ei ole ilmisubjektia, mutta verbin ykkösargumentti on silti yksitulkintainen voidaan ajatella, että subjektina oleva pronomini on jätetty

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE. Satu Heikkilä Pirkko Majakangas. Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Hyvin menee! 1 SUOMEA AIKUISILLE Satu Heikkilä Pirkko Majakangas Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Sisällysluettelo Kappale sivu Aiheet ja tilanteet Sanasto Rakenteet sivu Johdantokappale 7 aakkoset

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen adjektiivi laatusana, ominaisuutta ilmaiseva sana: rohkea, iloinen, kuulas jne. adjektiiviattribuutti attribuutti

Lisätiedot

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi 1 LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi Jyväskylän yliopiston kielikeskus 2012 2 SISÄLLYS Mitä kielioppi on? 5 1 ÄÄNNEOPPIA 6 1.1 Äänteet ja kirjaimet 6 1.2 Tavut 6 1.3 Diftongit 7 1.4 Vokaalisointu

Lisätiedot

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa

Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa Liitepartikkeleiden -kin ja -kaan käyttö ja käytön kehittyminen suomenoppijoiden kirjoitelmissa Milka Toikko Tampereen yliopisto Kieli- ja käännöstieteiden laitos Suomen kieli Pro gradu -tutkielma Maaliskuu

Lisätiedot

4. jakson kielten kurssit elukiossa

4. jakson kielten kurssit elukiossa 4. jakson kielten kurssit elukiossa ENGLANTI 9 = ENGLANNIN JOHDANTOKURSSI, 0-KURSSI B-koodi Haluatko kerrata tai paikata englannin kielen taitojasi, palautella mieleen sanastoa ja kieliopin sääntöjä? Kurssilla

Lisätiedot

5. Paikallissijat/obliikvisijat

5. Paikallissijat/obliikvisijat 5. Paikallissijat/obliikvisijat 5/1 1. Paikallissijat tai obliikvisijat erottuvat nom-part-gen -ryhmän päätteistä siinä, että jälkimmäiset osoittavat ensisijaisesti olion, edelliset sijat taas ei-ajallisen

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6

Oppimateriaalit 2016 Luokat 0-6 Tuote ISBN Hinta, veroton Hinta, verollinen Tilausmäärä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, LUOKAT 1-2 Seikkailujen aapinen 978-951-1-26983-0 26,64 29,30 Seikkailujen aapinen Opettajan opas syksy 978-951-1-30321-3

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

KIELIKarhu harjoituskirja

KIELIKarhu harjoituskirja KIELikarhu Harjoituskirja A ella luokkaretkellä 55 Ella luokkaretkellä 1 Etsi ja tutki parisi kanssa tekstikirjan kappaleen ihmisten, eläinten ja paikkojen nimiä Miten ne on kirjoitettu? Tutki erityisesti

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät?

VERBIN AIKAMUODOT. Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti. Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Harri Laitinen VERBIN AIKAMUODOT Verbi ilmaisee tekijän. Kuka tekee? Ketkä tekevät? Verbi ilmaisee myös aikaa. Milloin jokin tekeminen tapahtuu? Aikamuotoja on neljä: Preesens Imperfekti Perfekti Pluskvamperfekti

Lisätiedot

Suomenkielisten tekstien morfologinen analysointi

Suomenkielisten tekstien morfologinen analysointi hyväksymispäivä arvosana arvostelija Suomenkielisten tekstien morfologinen analysointi Pirjo Suominen Helsinki 10.10.2010 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu

Suomen kielen variaatio 1. Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Suomen kielen variaatio 1 Puhuttu ja kirjoitettu kieli Suomen puhekielen vaihtelu Puhuttu ja kirjoitettu kieli Puhuttu kieli on ensisijaista. Lapsi oppii (omaksuu) puhutun kielen luonnollisesti siinä ympäristössä,

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali

Luku 12. Duaali, interrogatiivit, indefiniitit. 12.1. E-verbit. 12.2. Duaali Luku 12 Duaali, interrogatiivit, indefiniitit 12.1. E-verbit Heikkojen e-verbien lisäksi babyloniassa on muutamia muita verbejä, joiden muodoissa a:n tilalla on e. Useimpien toisena tai kolmantena radikaalina

Lisätiedot

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops.

Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2016-2017 Opetussuunnitelma (ops) vaihtuu syksystä 2016. Jos aloitat nyt lukion, hankit pääsääntöisesti kirjoja, jotka on merkitty sanoilla uusi ops. Mikäli

Lisätiedot

Oppimateriaalit 2015 Luokat 0-6

Oppimateriaalit 2015 Luokat 0-6 Tuote ISBN Hinta, veroton Hinta, verollinen Kpl ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, LUOKAT 1-2 Seikkailujen aapinen 978-951-1-26983-0 25,36 27,90 Seikkailujen aapinen Opettajan opas syksy 978-951-1-27922-8 31,27

Lisätiedot

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ

Lisätiedot

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten

Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Kielioppikäsitteitä saksan opiskelua varten Puhuttaessa vieraasta kielestä kieliopin termien avulla on ymmärrettävä, mitä ovat 1. sanaluokat (esim. substantiivi), 2. lausekkeet (esim. substantiivilauseke)

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: SUOMEN KIELEN VALINTAKOE 20.5.2013 klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon: 1. Essee, jonka pohjana on teos Kielemme kohtalo. 2. Tehtävät, joiden pohjana on

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVILLE

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVILLE Oppikirjat 2016-2017 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT SYKSYLLÄ 2016 ALOITTAVILLE ÄI1 ÄI2 ÄI3 ÄI4 ÄI5 ÄI6 ÄI7 Jukola 1 SanomaPro x Jukola 2 SanomaPro x Jukola

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN A) Veeʹrb, koin lij tääʹssmuuttâs Verbit, joissa on astevaihtelu -ad infinitiiv -ad sâjja ǩieʹčč -ai infinitiivin -ad:n tilalle pääte

Lisätiedot

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija: Sanajärjestys ja subjektin paikka subjektittomat lauseet jättävät subjektin normaalin, finiittiverbiä edeltävän paikan tyhjäksi ellipsi- ja pronominin poisjättötapauksissa paikka jää tyhjäksi: Ø Lähdemme

Lisätiedot

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuiston koulu Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma Jalavapuisto, Kilonpuisto, Tähtiniitty (Kuitinmäki) 24.11.04 1. Kielijako ja politiikka

Lisätiedot

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu

Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Learner Language, Learner Corpora 5-6.10.2012 Oulu Paikallissijojen funktioista ruotsinkielisten alkeistason suomenoppijoiden kirjallisissa tuotoksissa Tuija Määttä Umeå universitet, Institutionen för

Lisätiedot

VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT 2. JA 3.VSK OPISKELIJOILLE

VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT 2. JA 3.VSK OPISKELIJOILLE Oppikirjat 2016-2017 VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAISET KIRJAT 2. JA 3.VSK OPISKELIJOILLE Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY x ÄI5 Kieli ja tekstit 3 WSOY x ÄI6 Kieli ja

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? MONIKON PARTITIIVI KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä? Minulla on kirjoja. Hänellä on koiria. Minulla ei ole levyjä. Hänellä ei ole ystäviä. 2. Missä? Mistä? VERBI Mitä? Ketä? Mihin? (yksikkö) Pöydällä

Lisätiedot

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa 5.5.2. Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa Itsenäinen suoritus Kurssia SAB9 ei voi suorittaa itsenäisesti. Kurssien suoritusjärjestys Numerojärjestys Syventävät kurssit 1. Vapaa-aika

Lisätiedot

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne

5. MORFOLOGIA l. muotorakenne 5. MORFOLOGIA l. muotorakenne Yleisen kielitieteen peruskurssi / UM 5.1 Morfeemianalyysi Sanan käsite Lekseeni on kielen sanaston l. leksikon yksikkö. Samaa tarkoitetaan sanakirjasanalla tai leksikaalisella

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) minä Oppitunti 14 Persoonapronominit - Verbien taivutus (Preesens) 1 minä Minä olen. Minä laulan. Minä tanssin. Minä maalaan. Minä väritän. Minä piirrän. Minä otan. Minä myyn. Minä istun. = Olen. = Laulan.

Lisätiedot

PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO

PORIN AIKUISLUKION KIRJASTON OPPIKIRJALUETTELO ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 3 Äidinkieli ja kirjallisuus Käsikirja WSOY 978-951-0-26300-6 1 Kielenhuollon vihko WSOY 951-0-27495-X 1 Kurssivihko1 WSOY 978-951-0-27486-6 1 Kurssivihko 2 WSOY 951-0-27487-9

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kurssit kirjan nimi ISBN kustantaja. AI4 Kieli ja tekstit 2 978 952 63 1000 8 (paperikirja) SanomaPro

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kurssit kirjan nimi ISBN kustantaja. AI4 Kieli ja tekstit 2 978 952 63 1000 8 (paperikirja) SanomaPro Oppikirjat 2016 2017 OPPIKIRJAN HANKINTAAN LIITTYVÄÄ: Kaikilla opiskelijoilla tulee olla opiskelussaan oma kannettava tietokone. Vinkkejä koneen hankintaan saa Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta https://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/ohjeet/digabi/ytl_paatelaiteohje_2016_fi.pdf

Lisätiedot

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta

Kurssi Kirjan nimi Kust. Kirjan ISBN Hinta IISALMEN LYSEO DIGIKIRJALISTA 2016-2017 Oppikirja-alennus koskee vain painettuja kotimaisia kirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan verkkokaupan kautta voi ostaa ja ladata Otavan digikirjoja. Suomalaisen Kirjakaupan

Lisätiedot

HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2015-2016. tai vastaavat sähköiset oppikirjat kaikissa aineissa BIOLOGIA. BIOS 1 kurssi 1 SanomaPro

HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2015-2016. tai vastaavat sähköiset oppikirjat kaikissa aineissa BIOLOGIA. BIOS 1 kurssi 1 SanomaPro HYVINKÄÄN YHTEISKOULUN LUKION KIRJALISTA LV. 2015-2016 tai vastaavat sähköiset oppikirjat kaikissa aineissa BIOLOGIA BIOS 1 kurssi 1 SanomaPro BIOS 2 kurssi 2 SanomaPro BIOS 3 kurssi 3 SanomaPro BIOS 4

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA

SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA Anna-Liisa Lepäsmaa Leena Silfverberg SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA FINN LECTURA SUOMEN KIELEN ALKEISOPPIKIRJA N ISBN 951-792-034-2 Copyright Kansi ja kuvat Paino Kustantaja 6 Anna-Liisa Lepäsmaa Leena

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 / Seppo Pekkola Perinteinen kielioppi Sana Harmaa kissa oikoo raajojaan iltapäivän auringossa. Kuumalla katolla lekottelu

Lisätiedot

Oppikirjat 2014-2015. Saatavana e-

Oppikirjat 2014-2015. Saatavana e- Oppikirjat 2014-2015 Aine Kurssi Kirja Kustantaja Äidinkieli ÄI1 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI2 Kieli ja tekstit 1 WSOY ÄI3 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI4 Kieli ja tekstit 2 WSOY ÄI5 Kieli ja tekstit 3 WSOY

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

3. Kuvio taitetaan kuutioksi. Mikä on suurin samaa kärkeä ympäröivillä kolmella sivutahkolla olevien lukujen tulo?

3. Kuvio taitetaan kuutioksi. Mikä on suurin samaa kärkeä ympäröivillä kolmella sivutahkolla olevien lukujen tulo? Peruskoulun matematiikkakilpailu Loppukilpailu perjantaina 4.2.2011 OSA 1 Ratkaisuaika 30 min Pistemäärä 20 Tässä osassa ei käytetä laskinta. Esitä myös lasku, kuvio, päätelmä tai muu lyhyt perustelu.

Lisätiedot

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Kannoin kirjapinoa. Käytän silmälaseja. PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivi vastaa kysymykseen Ketä? Mitä? Keitä? Millaista? Millaisia? Partitiivilla ilmaistaan jonkin kokonaisuuden

Lisätiedot