Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012"

Transkriptio

1 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

2 Oma tausta: Alma mater: Turun yliopisto (suomalais-ugrilainen kielentutkimus) FM 1999 FL 2001 FT 2008 Työura: assistentti, Turun yliopisto: yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto: post doc -tutkija (Koneen säätiö), Helsingin yliopisto:

3 Uralilaiset kielet: itämerensuomalaiset kielet: suomi, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi saamen kielet: etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame mordvalaiskielet: ersä ja mokša mari: niittymari ja vuorimari permiläiset kielet: komi ja udmurtti ugrilaiset kielet: unkari, hanti ja mansi samojedikielet: nenetsi, enetsi, nganasani ja selkup 3

4 Uralilaisten kielten puhuma-alueet Lähde: Sukukansavaliokunta (http://www.helsinki.fi/hyy/skv/sukukansat.html) 4

5 Oma tutkimus: morfosyntaktista tutkimusta: negaatio, abessiivisija erityisesti mordvalais- ja permiläiskielet teoriatausta: kielitypologia tutkimusaineisto: elektroniset kielikorpukset muu (sähköinen) tekstiaineisto äidinkieliset informantit vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnettujen kieliopillisten ilmiöiden kuvaaminen ja analysointi 5

6 Vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnetut kieliopin ilmiöt esim. mordvalais- ja permiläiskielet tutkimusta (1700 )1800-luvulta alkaen sanastoja, sanakirjoja, kielioppeja, erikoistutkimuksia lauseopillista tutkimusta suhteellisen vähän julkaisukielet: Venäjällä (ja Neuvostoliitossa) venäjä fennougristisissa julkaisuissa erityisesti saksa, suomi, unkari, venäjä englanti enenevässä määrin 2000-luvulla kielet jääneet vähälle huomiolle kansainvälisessä yleiskielitieteellisessä tutkimuksessa 6

7 Morfosyntaksi morfologia eli muoto-oppi syntaksi eli lauseoppi morfosyntaksi = morfologian ja syntaksin yhteisalue synkroninen näkökulma: kieliopin kuvaaminen millaisia funktioita muoto-opillisilla elementeillä on lauseyhteyksissä diakroninen näkökulma: kieliopillisen muutoksen kuvaaminen miten muoto-opillisten elementtien funktiot muuttuvat / ovat muuttuneet 7

8 Kielitypologia funktionaalis-typologinen lähestymistapa kielten vertailu rakennetyyppien mukaan rakenteiden yhtäläisyydet ja erot rakenteiden lainalaisuudet yleensä suuret otokset huom! kielisukulaisuus ei ratkaisevaa synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 8

9 Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 9

10 Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 10

11 Tutkimusaineisto MORMULA (Mordvan muoto- ja lauseopin arkisto) elektroninen tekstikorpus (Turun yliopisto) folkloristisia tekstejä luvun taitteesta sekä kaunokirjallisia tekstejä 1900-luvulta Sjatko ersänkielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 Mokša mokšankielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 evankeliumitekstejä Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumit molemmilla kielillä 11

12 Maailman kielissä esiintyvät kiellonmerkitsintyypit Ns. standardinegaatio: kieltoverbi kieltopartikkeli epäitsenäinen kieltomorfeemi kielteinen nomini (Payne, John R. 1985: Negation. Shopen, Timothy (toim.): Language typology and syntactic description. Volume I. Clause structure. Cambridge.) 12

13 Mordvalaiskielten kiellonmerkitsimet (E = ersä, M = mokša) Kiellonmerkitsimen tyyppi Kieltopartikkelit Kieltoverbit Epäitsenäinen kieltomorfeemi Kielteiset nominit Kiellonmerkitsimen muoto E a; avoľ; apak M af; apak E eź-; iľ-; avoľ-; avoľkseľ- M əź- / iź-, aš-; ťa-; afəľ-; afəľəksəľ- M -fťäŕa- / -fťäŕä- E araś M aš 13

14 Statiivista suhdetta ilmaisevat lauseet ( Predikaatiotyyppi Luokka Ekvaatio Ominaisuus Omistus Lokaatio Eksistenssi Esimerkki suomesta Mansikka on marja. Iltatähti on (sama kuin) Aamutähti. Poika on iloinen. a) Pojalla on kirja. b) Kirja on pojan. Poika on pihalla. Puutarhassa on keinu. (Pajunen, Anneli 2000: Suomen ominaisuuspredikaatio ja tyyppi olla sairaana. Pajunen, Anneli (toim.): Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi 186. Helsinki. Payne,Thomas E. 1997: Describing morphosyntax. A guide for field linguists. Cambridge.) 14

15 Statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä Predikaatiotyyppi Luokka, ekvaatio ja ominaisuus (Mansikka ei ole marja. Iltatähti ei ole aamutähti. Poika ei ole iloinen.) Omistus b) (Kirja ei ole pojan.) Lokaatio a) (Poika ei ole pihalla [vaan jossain muualla].) Lokaatio b) (Poika ei ole pihalla.) Eksistenssi (Puutarhassa ei ole keinua.) Omistus a) (Pojalla ei ole kirjaa.) Kiellonmerkitsin (preesens) E a; avoľ M af E, M apak E a; avoľ M af E a; avoľ M af E araś M aš E araś M aš E araś M aš 15

16 Kielitypologian anti yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamiselle valmiit mallit ennestään heikosti tunnettujen kielten kuvaamiselle esim. morfosyntaktisten piirteiden kirjavuus maailman kielissä kuitenkin yleensä luokiteltavissa muutamiin tyyppeihin synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 16

17 Yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamisen anti kielitypologialle itse luokittelut: valmiiden luokitteluiden testaaminen luokitteluiden tarkennus uudet luokittelukategoriat tutkijoiden yhteistyö: yksittäisten kielten erityistuntemus + kielitypologien näkemysten laaja-alaisuus = mahdollisimman kattava kuva ihmiskielen ominaisuuksista 17

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena

Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena Ei ainoastaan kielitieteelle! Fenno-Ugrica kokoelma historiantutkimuksen tukena Jussi-Pekka Hakkarainen Projektipäällikkö Kansalliskirjasto - Tutkimuskirjasto 14.11.2013, Kansalliskirjasto, Auditorio 1

Lisätiedot

SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ

SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI JA KIRJALLISUUSPANKKI ESIMERKKEINÄ TUTKIJAYHTEISTYÖSTÄ Jussi-Pekka Hakkarainen Kirjaston tori Porthania, P674 13.3.2013 1 SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Pilottikausi käyntiin

Lisätiedot

Uralilaisten vähemmistökielten nykytilanne Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen

Uralilaisten vähemmistökielten nykytilanne Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen Uralilaisten vähemmistökielten nykytilanne 16.6.2016 Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen annika.pasanen@gmail.com Uralilainen kielikunta Vähemmistökielten kielikunta:

Lisätiedot

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE Suomen Pipliaseura 2013 RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE * Venäjällä asuu n. 2,7 miljoonaa kielisukulaistamme. * Raamattua käännetään 12 sukukielelle. * Uusi testamentti julkaistu 7 kielellä. * Ensimmäinen

Lisätiedot

Suomen kieli ja suomalaisugrilaiset. Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.

Suomen kieli ja suomalaisugrilaiset. Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Suomen kieli ja suomalaisugrilaiset kielet ja kulttuurit Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen. Ohjeita Vastaa tehtäviin ytimekkäästi ja koekirjallisuuden

Lisätiedot

Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi

Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi Miten kielisukulaisuutta tutkitaan? Historiallis-vertaileva kielentutkimus Kielisukulaisuus ja verisukulaisuus Uralilaiset kielet Saamen

Lisätiedot

Jeesus puhuu myös vepsää

Jeesus puhuu myös vepsää Suomen Pipliaseura 2017 Raamattu Suomen Suvulle -hankkeessa mukana olevat SUOMENSUKUISET KANSAT VEPSÄLÄISET * Vepsäläisiä on noin 5 936, joista kielenpuhujia noin 3 613. Asuvat Karjalan, Leningradin ja

Lisätiedot

Olemattomuuden monet muodot

Olemattomuuden monet muodot lektiot Olemattomuuden monet muodot ARJA HAMARI Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 2. helmikuuta 2008 Tutkimuksessani olen käsitellyt kahta Volgajoen keskijuoksun tienoilla puhuttavaa suomalais-ugrilaista

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

Yleisen kielitieteen opetus

Yleisen kielitieteen opetus Yleisen kielitieteen opetus 2011-2012 Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan WebOodin kautta. Perusopinnot Yleisen kielitieteen peruskurssi (CYK110 402968) Ryhmä 1 P1, ma 12-14, ke 14-16,

Lisätiedot

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 22. DEBRECEN, 2015 Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa Markus JUUTINEN Helsingin yliopisto markus.juutinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Suomen kielen historia

Suomen kielen historia Suomen kielen historia Niina Kunnas 28.9. 30.9.2010 KURSSIN TAVOITTEET Miltä suomalaisten esihistoria näyttää kielitieteen näkökulmasta? Mistä suomalaiset ovat tulleet? Mikä suomessa ja sen lähimmissä

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan asetuksen mukaan sen tehtävä on harjoittaa suomen, ruotsin ja saamen kielen tutkimusta ja

Lisätiedot

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto

Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa. Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikielen ja kulttuurin opinnot Helsingin yliopistossa Henry Hedman Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Romanikieli Euroopassa Kaikkein varovaisimpien arvioiden mukaan romanikielen puhujia on Euroopassa

Lisätiedot

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta/valintakoe 19.5.2017 Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma/suomen kieli ja kulttuuri MALLIKAAVAKE KOKELAAN NIMI Meikäläinen, Maija KOKELAAN TUNNISTE

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016

Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 1 1.2.2012 graafinen suunnittelu Patrik Söderlund kirjapaino Mynäprint, Mynämäki 2012 2 Koneen Säätiön kieliohjelma 2012 2016

Lisätiedot

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa lektiot Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa Rigina Turunen Väitöksenalkajaisesitelmä 4. kesäkuuta 2010 Helsingin yliopistossa Omana aikanamme lajien kehitykselle on tyypillisistä diversiteetin väheneminen

Lisätiedot

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä SZU A (D) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen kieli Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit

Lisätiedot

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall

Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot. Elisa Stenvall Kotimaisten kielten keskus eli Kotus ja sen arkistot ja aineistot Elisa Stenvall 16.3.2017 kotus (vrt. kotos, kotsu, kotukka, kotuska) 1. Metsästäjän näkösuoja, ampumakatos 2. Talvella havuista tehty ansapyydyksen

Lisätiedot

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti

KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet

8. Kieliopit ja kielet 8. Kieliopit ja kielet Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää siipiään" on kieliopillisesti

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

UUSIA VANHOJA SANOJA 1

UUSIA VANHOJA SANOJA 1 JANNE SAARIKIVI UUSIA VANHOJA SANOJA 1 1. Uralilaisen sanastontutkimuksen nykytila ja artikkelin tavoite Ehkä eniten siteerattu jubilaari Pekka Sammallahden artikkeli on Historical phono logy of the Uralic

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen

Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen Stockholms Universitet Institutionen för Baltiska Språk, Finska och Tyska Avdelningen för Finska Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen Examensarbete

Lisätiedot

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa

Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa SVKA112/212 Morfologia ja syntaksi, 6 op (kl08, IV) Lauseen käsitteestä ja käsittämättömyydestä SVK:ssa Esimerkki I Viittoma vai lause? Tommi Jantunen Jyväskylän yliopisto, kielten laitos, suomalainen

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet

Säännölliset kielet. Sisällys. Säännölliset kielet. Säännölliset operaattorit. Säännölliset kielet TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kesä 2013 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 24. toukokuuta 2013 Sisällys Formaalit kielet On tapana sanoa, että merkkijonojen joukko on (formaali) kieli. Hieman

Lisätiedot

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen AURAICA Scripta a Societate Porthan edita Vol. 1, 2008: 101 106 Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Sirkka Saarinen Tarkastelen artikkelissa Venäjän suomalais-ugrilaisten

Lisätiedot

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä

Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä lektiot Passiivin ja refleksiivin kategoriat Volgan seudun kielissä Areaalis-typologinen tutkimus Merja Salo Väitöksenalkajaisesitelmä Helsingin yliopistossa 25. huhtikuuta 2015 Typologisesti suomalais-ugrilaiset

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja

Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin maahanmuuttotilastoja Meri-Lapin MAKO-verkosto Tornio 16.5.2017 Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista

Lisätiedot

Uralica Helsingiensia4

Uralica Helsingiensia4 Uralica Helsingiensia4 Kenttäretkistä tutkimustiedoksi T O I M I T T A N E E T P A U L A K O K K O N E N J A A N N A K U R V I N E N H E L S I N K I 2 0 1 0 Paula Kokkonen, Anna Kurvinen (toim.): Kenttäretkistä

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2 1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 15.6.2006 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin?

Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Sanastosta tarkennusta tverinkarjalaisten lähtöseutuihin? Tverinkarjalaisten ystävät ry:n vuosikokous 19.3.2017 Susanna Tavi, nuorempi tutkija Susanna Tavi 19.3.2017 1 Kartta: tverinkarjala.fi? Hingalo

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Tieto kielestä Kieli merkitys ja logiikka! Kielen biologinen olemus! Kielen kulttuurinen olemus! Kielen normatiivinen olemus Luento 2! Kognitiotieteen tutkimuskohteena on kielen biologinen olemus: " Kielen

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr

Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Helsingissä 7. 9.8.2012 Kielten vertailu

Lisätiedot

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura

MARIN KIELIOPPI. Alho Alhoniemi. Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen X X Alho Alhoniemi MARIN KIELIOPPI Helsinki 2010 Suomalais-Ugrilainen Seura Apuneuvoja

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:

Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA:

VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA: VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA: Virolaisten suomen kielen opiskelijoiden monikon genetiivin ja monikon illatiivin muodostamisen taidot Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään. Tapani Salminen

Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään. Tapani Salminen Raja-Karjalan kielioloista ja niiden heijastumisesta nykypäivään Tapani Salminen kantasuomen murteet ja tytärkielet muinaiskarjalan jakaantuminen livvin puhuma-alueen asukasmäärä Raja-Karjalassa 1930-luvulla

Lisätiedot

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO

Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Itä-Suomen myöhäisen varhaismetallikauden asuinpaikkojen paikannimistä MIKA LAVENTO Kysymykset Millaisia paikannimiä on erotettavissa varhaismetallikaudella Muinais- Saimaan alueella? Millaisia paikannimiä

Lisätiedot

Irma Mullonen. Johdatusta fennougristiikkaan

Irma Mullonen. Johdatusta fennougristiikkaan Irma Mullonen Johdatusta fennougristiikkaan Федеральное агенство по образованию Государственное образовательное учреждение высшего профессионального образования ПЕТРОЗАВОДСКИЙ ГОСУДАРСТВЕННЫЙ УНИВЕРСИТЕТ

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 28.10.2016 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeen määräysten kanssa kevään 2017 tutkinnosta alkaen. Toisen kotimaisen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: LOGIIKKA 1 Mitä logiikka on? päättelyn tiede o oppi muodollisesti pätevästä päättelystä 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan: sisältö, merkitys: onko jokin premissi

Lisätiedot

MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA?

MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA? RIHO GRÜNTHAL MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA? un ensimmäiset vertailevat havainnot suomalais-ugrilaisista kielistä ja niiden sukulaisuudesta tehtiin, kiinnitettiin kuvauksissa huomiota siihen,

Lisätiedot

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus

FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus FORMAALI SYSTEEMI (in Nutshell): Formaali kieli: aakkosto: alkeismerkkien joukko kieliopin määräämä syntaksi: sallittujen merkkijonojen rakenne, formaali kuvaus esim. SSM:n tai EBNF:n avulla Semantiikka:

Lisätiedot

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017

ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KULTTUURI-INSTITUUTTI KURSSIT KESÄ 2017 ITALIAN KIELEN KURSSIT - IIC HELSINKI - Kesäkurssit 2017 (toukokuu - kesäkuu 2017) Lisätietoja kursseista ja ilmoittautumiset: corsi.iichelsinki[at]esteri.it

Lisätiedot

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman

Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Kotimaisten kielten kandidaattiohjelma Kandidatprogrammet för de inhemska språken 25.8.2016 Filosofinen tiedekunta Hanna Snellman Koulutusohjelman opinnot Amanuenssi Hanna Snellman (Fabriikki F3428B) puh.

Lisätiedot

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö 1 Kohti monikulttuurisempaa museota Kulttuurien museo, 21.1.2011 Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö FT intendentti Ildikó Lehtinen Kulttuurien museo, Helsinki Syyskuussa 2009 Udmurtian kansallismuseossa

Lisätiedot

Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL

Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL otimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin vuonna 2000 suunnittelemaan saamelaiskielten sanojen alkuperää selvittelevää hanketta. Asiasta todennäköisesti kiinnostuneille

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien

Lisätiedot

Päivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013

Päivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Päivitetty 10.8.2012 INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus - Säämi máttááttâskuávdáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit...

Lisätiedot

Kaavojen metsätalousvaikutusten

Kaavojen metsätalousvaikutusten Kaavojen metsätalousvaikutusten arviointi Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen & Tuula Packalen Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi

Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi Kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma (180 op) Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunta lukuvuosi 2017 2018 Tässä opetusohjelmassa on opetustiedot niistä opinnoista, jotka on merkitty alla

Lisätiedot

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke

A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke A-venäjän ylioppilaskokeen kehittämishanke Tutkimustuloksia Johanna Lähteinen, englannin ja venäjän lehtori Janakkalan lukio ja Turengin yhteiskoulu Miksi aihetta tutkitaan? Pyyntö lukioiden rehtoreilta

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

Johdantoa ja taustaa Luento 1

Johdantoa ja taustaa Luento 1 Johdantoa ja taustaa Luento 1 Yleistä kurssista ja sen suorittamisesta Kurssin suorituksena on luennot, harjoitustyöt ja kirjallisuus: Vilkuna, Maria 1996: Suomen lauseopin perusteet. Edita, Helsinki.

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Lapin ELY-keskus 8.5.2017 kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2016 alueittain sekä kunnat, joissa yli 1 000 ulkomaan kansalaista Maakunta väestöstä Ahvenanmaa 10,6 Uusimaa 8,0

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Jatkohankkeen loppuraportti

SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Jatkohankkeen loppuraportti Kansalliskirjasto Raportteja ja selvityksiä 2 / 2017 SUKUKIELTEN DIGITOINTIPROJEKTI Jatkohankkeen loppuraportti 2014 2016 Jussi-Pekka Hakkarainen Kansalliskirjasto, Helsinki 2017 ISBN 978-951-51-2910-9

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

KONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN

KONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN men kielen syntaktis-leksikaaliseen kuvaukseen sekä uutta aineistoa että teoreettisia oivalluksia. Lopuksi on syytä huomauttaa, että olen arvioinut Onikki-Rantajääskön työtä kritiikkiä säästelemättä. Tämä

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI LIITE 1 AURAUKSET 2012-2014 TARJOUSLOMAKE

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI LIITE 1 AURAUKSET 2012-2014 TARJOUSLOMAKE ALUE 1 m2 yksikköhinta alueen hinta yhteensä/aurauskerta Katu m2 105675 Piha m2 0 Koneessa alusterä: Kyllä Ei ALUE 2 m2 yksikköhinta alueen hinta yhteensä/aurauskerta Katu m2 119050 Piha m2 0 Koneessa

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi

Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa. Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi Kielenhuolto ja sen tarvitsema tutkimus muuttuvassa yhteiskunnassa Salli Kankaanpää AFinLAn syyssymposiumi 14.11.2015 Sisällys 1) Suomen kielen huolto Kotuksen tehtävänä 2) Kielenhuollon toimintaympäristö

Lisätiedot

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17)

Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:16-17) Ek 222/tekstikurssi/RU/20 1 Johanneksen saarna tulevasta (Q 3:1-1) Matt. 3:11- Luuk. 3:1-1 1,,,,, 1, 1,. 2 Mark. 1:-,.,. Sanastoa ja kielellisiä huomioita Matt. ilmaisee tässä tarkoitusta substantivoitu

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä?

Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Miten tutkia lähdekielen vaikutusta oppijankielen universaalina piirteenä? Esitelmä oppijankielen korpustyöpajassa 17.1.2008 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Oppijankielen universaaleja piirteitä

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE

Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin uudet tutkintovaatimukset SIVUAINEOPISKELIJOILLE Suomen kielen ja kulttuurin tutkintovaatimukset uudistuvat 1.8.2012. Siirtymäaika uusiin tutkintovaatimuksiin päättyy 31.7.2014,

Lisätiedot