Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi 20.2.2012"

Transkriptio

1 Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 1

2 Oma tausta: Alma mater: Turun yliopisto (suomalais-ugrilainen kielentutkimus) FM 1999 FL 2001 FT 2008 Työura: assistentti, Turun yliopisto: yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto: post doc -tutkija (Koneen säätiö), Helsingin yliopisto:

3 Uralilaiset kielet: itämerensuomalaiset kielet: suomi, karjala, lyydi, vepsä, inkeroinen, vatja, viro ja liivi saamen kielet: etelä-, uumajan-, piitimen-, luulajan-, pohjois-, inarin-, koltan-, kildinin- ja turjansaame mordvalaiskielet: ersä ja mokša mari: niittymari ja vuorimari permiläiset kielet: komi ja udmurtti ugrilaiset kielet: unkari, hanti ja mansi samojedikielet: nenetsi, enetsi, nganasani ja selkup 3

4 Uralilaisten kielten puhuma-alueet Lähde: Sukukansavaliokunta (http://www.helsinki.fi/hyy/skv/sukukansat.html) 4

5 Oma tutkimus: morfosyntaktista tutkimusta: negaatio, abessiivisija erityisesti mordvalais- ja permiläiskielet teoriatausta: kielitypologia tutkimusaineisto: elektroniset kielikorpukset muu (sähköinen) tekstiaineisto äidinkieliset informantit vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnettujen kieliopillisten ilmiöiden kuvaaminen ja analysointi 5

6 Vähemmän tunnettujen kielten vähemmän tunnetut kieliopin ilmiöt esim. mordvalais- ja permiläiskielet tutkimusta (1700 )1800-luvulta alkaen sanastoja, sanakirjoja, kielioppeja, erikoistutkimuksia lauseopillista tutkimusta suhteellisen vähän julkaisukielet: Venäjällä (ja Neuvostoliitossa) venäjä fennougristisissa julkaisuissa erityisesti saksa, suomi, unkari, venäjä englanti enenevässä määrin 2000-luvulla kielet jääneet vähälle huomiolle kansainvälisessä yleiskielitieteellisessä tutkimuksessa 6

7 Morfosyntaksi morfologia eli muoto-oppi syntaksi eli lauseoppi morfosyntaksi = morfologian ja syntaksin yhteisalue synkroninen näkökulma: kieliopin kuvaaminen millaisia funktioita muoto-opillisilla elementeillä on lauseyhteyksissä diakroninen näkökulma: kieliopillisen muutoksen kuvaaminen miten muoto-opillisten elementtien funktiot muuttuvat / ovat muuttuneet 7

8 Kielitypologia funktionaalis-typologinen lähestymistapa kielten vertailu rakennetyyppien mukaan rakenteiden yhtäläisyydet ja erot rakenteiden lainalaisuudet yleensä suuret otokset huom! kielisukulaisuus ei ratkaisevaa synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 8

9 Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 9

10 Esim. statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä mordvalaiskielten negaatio kielitypologista taustaa vasten: minkä tyyppisiä kiellonmerkitsimiä esiintyy? millaisissa funktioissa eri kiellonmerkitsimiä käytetään? miten myönteiset ja kielteiset lauseet poikkeavat toisistaan? miten statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio poikkeaa muiden lauseiden negaatiosta? miten mordvalaiskielten negaatio on kehittynyt (vrt. negaation kehityksen yleiset lainalaisuudet)? 10

11 Tutkimusaineisto MORMULA (Mordvan muoto- ja lauseopin arkisto) elektroninen tekstikorpus (Turun yliopisto) folkloristisia tekstejä luvun taitteesta sekä kaunokirjallisia tekstejä 1900-luvulta Sjatko ersänkielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 Mokša mokšankielinen kulttuuriaikakauslehti 1/1998, 1/1999, 1/2000 evankeliumitekstejä Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumit molemmilla kielillä 11

12 Maailman kielissä esiintyvät kiellonmerkitsintyypit Ns. standardinegaatio: kieltoverbi kieltopartikkeli epäitsenäinen kieltomorfeemi kielteinen nomini (Payne, John R. 1985: Negation. Shopen, Timothy (toim.): Language typology and syntactic description. Volume I. Clause structure. Cambridge.) 12

13 Mordvalaiskielten kiellonmerkitsimet (E = ersä, M = mokša) Kiellonmerkitsimen tyyppi Kieltopartikkelit Kieltoverbit Epäitsenäinen kieltomorfeemi Kielteiset nominit Kiellonmerkitsimen muoto E a; avoľ; apak M af; apak E eź-; iľ-; avoľ-; avoľkseľ- M əź- / iź-, aš-; ťa-; afəľ-; afəľəksəľ- M -fťäŕa- / -fťäŕä- E araś M aš 13

14 Statiivista suhdetta ilmaisevat lauseet ( Predikaatiotyyppi Luokka Ekvaatio Ominaisuus Omistus Lokaatio Eksistenssi Esimerkki suomesta Mansikka on marja. Iltatähti on (sama kuin) Aamutähti. Poika on iloinen. a) Pojalla on kirja. b) Kirja on pojan. Poika on pihalla. Puutarhassa on keinu. (Pajunen, Anneli 2000: Suomen ominaisuuspredikaatio ja tyyppi olla sairaana. Pajunen, Anneli (toim.): Näkökulmia kielitypologiaan. Suomi 186. Helsinki. Payne,Thomas E. 1997: Describing morphosyntax. A guide for field linguists. Cambridge.) 14

15 Statiivista suhdetta ilmaisevien lauseiden negaatio mordvalaiskielissä Predikaatiotyyppi Luokka, ekvaatio ja ominaisuus (Mansikka ei ole marja. Iltatähti ei ole aamutähti. Poika ei ole iloinen.) Omistus b) (Kirja ei ole pojan.) Lokaatio a) (Poika ei ole pihalla [vaan jossain muualla].) Lokaatio b) (Poika ei ole pihalla.) Eksistenssi (Puutarhassa ei ole keinua.) Omistus a) (Pojalla ei ole kirjaa.) Kiellonmerkitsin (preesens) E a; avoľ M af E, M apak E a; avoľ M af E a; avoľ M af E araś M aš E araś M aš E araś M aš 15

16 Kielitypologian anti yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamiselle valmiit mallit ennestään heikosti tunnettujen kielten kuvaamiselle esim. morfosyntaktisten piirteiden kirjavuus maailman kielissä kuitenkin yleensä luokiteltavissa muutamiin tyyppeihin synkroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset ilmiöt kielissä mahdollisia diakroninen näkökulma: millaiset kieliopilliset muutokset kielissä mahdollisia 16

17 Yksittäisten kielten (kieliryhmien) kuvaamisen anti kielitypologialle itse luokittelut: valmiiden luokitteluiden testaaminen luokitteluiden tarkennus uudet luokittelukategoriat tutkijoiden yhteistyö: yksittäisten kielten erityistuntemus + kielitypologien näkemysten laaja-alaisuus = mahdollisimman kattava kuva ihmiskielen ominaisuuksista 17

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset

Lisätiedot

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE Suomen Pipliaseura 2013 RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE * Venäjällä asuu n. 2,7 miljoonaa kielisukulaistamme. * Raamattua käännetään 12 sukukielelle. * Uusi testamentti julkaistu 7 kielellä. * Ensimmäinen

Lisätiedot

Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi

Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi Sofia-opisto, Fuengirola 1.2.2012 Yrjö Lauranto yrjo.lauranto@uta.fi Miten kielisukulaisuutta tutkitaan? Historiallis-vertaileva kielentutkimus Kielisukulaisuus ja verisukulaisuus Uralilaiset kielet Saamen

Lisätiedot

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -piaineen tutkintovaatimukset Siirtymäsäännöt suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja itämerensuomalaisten kielten piaineiden vanhoista tutkintovaatimuksista

Lisätiedot

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto

Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta. Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Lähdekielen vaikutuksen tutkimus korpusten pohjalta Esitelmä Kielitieteen päivillä Oulussa 25.5.2007 Annekatrin Kaivapalu Tallinnan yliopisto Käsitteistä Kielten välinen vaikutus (crosslinguistic influence)

Lisätiedot

Suomen kielen historia

Suomen kielen historia Suomen kielen historia Niina Kunnas 28.9. 30.9.2010 KURSSIN TAVOITTEET Miltä suomalaisten esihistoria näyttää kielitieteen näkökulmasta? Mistä suomalaiset ovat tulleet? Mikä suomessa ja sen lähimmissä

Lisätiedot

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN

Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa. Markus JUUTINEN DEBRECENI EGYETEM FINNUGOR NYELVTUDOMÁNYI TANSZÉK FOLIA URALICA DEBRECENIENSIA 22. DEBRECEN, 2015 Kieltoa polarisoivat rakenteet koltansaamessa Markus JUUTINEN Helsingin yliopisto markus.juutinen@helsinki.fi

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS

SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS SUOMEN SUKUKIELTEN TUTKIMUS JA KOTIMAISTEN KIELTEN TUTKIMUSKESKUS Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta koskevan asetuksen mukaan sen tehtävä on harjoittaa suomen, ruotsin ja saamen kielen tutkimusta ja

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Sanajärjestyksen muutokset Kieli merkitys ja logiikka Luento 7! Kysymyssanat ja kyllä-ei kysymyslauseet ovat esimerkki sanajärjestyksen muutoksesta, joka ei vaikuta lauseen muuhun syntaksiin tai elementtien

Lisätiedot

Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016

Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 Koneen Säätiö Kieliohjelma 2012 2016 1 1.2.2012 graafinen suunnittelu Patrik Söderlund kirjapaino Mynäprint, Mynämäki 2012 2 Koneen Säätiön kieliohjelma 2012 2016

Lisätiedot

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa

Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa lektiot Katoavaa monimuotoisuutta tallentamassa Rigina Turunen Väitöksenalkajaisesitelmä 4. kesäkuuta 2010 Helsingin yliopistossa Omana aikanamme lajien kehitykselle on tyypillisistä diversiteetin väheneminen

Lisätiedot

UUSIA VANHOJA SANOJA 1

UUSIA VANHOJA SANOJA 1 JANNE SAARIKIVI UUSIA VANHOJA SANOJA 1 1. Uralilaisen sanastontutkimuksen nykytila ja artikkelin tavoite Ehkä eniten siteerattu jubilaari Pekka Sammallahden artikkeli on Historical phono logy of the Uralic

Lisätiedot

Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen

Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen Stockholms Universitet Institutionen för Baltiska Språk, Finska och Tyska Avdelningen för Finska Uralilaisen Kantakielen ja Nykysuomen Samankaltaisuuksista ja Eroista Peter Sauli Piispanen Examensarbete

Lisätiedot

Miten tietokone näkee suomen murteet?

Miten tietokone näkee suomen murteet? Miten tietokone näkee suomen murteet? Antti Leino antti.leino@cs.helsinki.fi suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos tietojenkäsittelytieteen laitos Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2.11.2009

Lisätiedot

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa

Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Kielentutkimuksen merkitys saamelaisten (esi)historian tulkinnassa Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Ante Aikio) (Giellagas-instituutti, Oulun yliopisto) Saamentutkimuksen seminaari, Levi, 1.10.2010 Taustakysymyksiä:

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2

KOONTISIVU TEKSTATEN VASTAUSPAPEREIHIN NIILLE VARATTUUN TILAAN. OSIO I ALKAA SIVULTA 2 1 SUOMEN KIELEN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO 15.6.2006 KOONTISIVU NIMI HENKILÖTUNNUS ALLEKIRJOITUS OSIO I (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 65 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ OSIO II (MAKSIMIPISTEMÄÄRÄ 81 ½) HAKIJAN PISTEMÄÄRÄ

Lisätiedot

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen AURAICA Scripta a Societate Porthan edita Vol. 1, 2008: 101 106 Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Sirkka Saarinen Tarkastelen artikkelissa Venäjän suomalais-ugrilaisten

Lisätiedot

Uralica Helsingiensia4

Uralica Helsingiensia4 Uralica Helsingiensia4 Kenttäretkistä tutkimustiedoksi T O I M I T T A N E E T P A U L A K O K K O N E N J A A N N A K U R V I N E N H E L S I N K I 2 0 1 0 Paula Kokkonen, Anna Kurvinen (toim.): Kenttäretkistä

Lisätiedot

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri.

7.3.2005. Helsingissä 7. maaliskuuta 2005 SUOMEN YLIOPISTOJEN REHTORIEN NEUVOSTO. Puolesta. Tapio Markkanen Pääsihteeri. 7.3.2005 Yliopistojen rehtorien neuvoston työryhmä on rehtori Perttu Vartiaisen puheenjohdolla pohtinut yliopistojen opetus- ja tutkimusvirkarakennetta. Työryhmän raportti valmistui tammikuussa 2004, ja

Lisätiedot

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Syksyn kertausta Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta. Kieliopillisuus, hyvämuotoisuus ym. kieliopillisiset ja epäkieliopilliset lauseet hyvämuotoiset

Lisätiedot

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ?

SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? SUOMI MAAILMAN KIELTEN JOUKOSSA ELI MIKÄ SUOMEN RAKENTEESSA ONKAAN ERITYISTÄ? Matti Miestamo Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitos Suomi on omituinen ja vaikea

Lisätiedot

Yliopistonlehtori, dosentti

Yliopistonlehtori, dosentti Eva Havu Yliopistonlehtori, dosentti Humanistinen tiedekunta Romaanisten kielten laitos PL 24 (Unioninkatu 40 B) 00014 Helsingin yliopisto Puh. (09) 191 23086, GSM 040 591 1371 Eva.Havu@helsinki.fi www.hum.helsinki.fi/hum/romkl/fra

Lisätiedot

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö 1 Kohti monikulttuurisempaa museota Kulttuurien museo, 21.1.2011 Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö FT intendentti Ildikó Lehtinen Kulttuurien museo, Helsinki Syyskuussa 2009 Udmurtian kansallismuseossa

Lisätiedot

Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr

Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Kieliä vertailevan tutkimuksen hyötyjä ja ongelmia Rea Peltola rea.peltola@inalco.fr Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Helsingissä 7. 9.8.2012 Kielten vertailu

Lisätiedot

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22

8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 8. Kieliopit ja kielet 1 / 22 Luonnollinen kieli Suomen kielen sanoja voidaan yhdistellä monella eri tavalla. Kielioppi määrää sen, milloin sanojen yhdistely antaa oikein muodostetun lauseen. "Mies räpyttää

Lisätiedot

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA

TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA kirjallisuutta TUTKIMUS KÄÄNNÖSSUOMESTA JA ASTEMÄÄRITTEIDEN SYNONYMIASTA Jarmo Harri Jantunen Synonymia ja käännössuomi. Korpusnäkökulma samamerkityksisyyden kontekstuaalisuuteen ja käännöskielen leksikaalisiin

Lisätiedot

MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA?

MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA? RIHO GRÜNTHAL MIKSI ITÄMERENSUOMESSA ON PREPOSITIOITA? un ensimmäiset vertailevat havainnot suomalais-ugrilaisista kielistä ja niiden sukulaisuudesta tehtiin, kiinnitettiin kuvauksissa huomiota siihen,

Lisätiedot

Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti:

Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina Hämäläinen Lehtori Espanjalainen filologia Galicialainen filologia Unionink. 38 D 000140 Helsingin yliopisto Puh. 1912 4225 Sähköposti: Taina.i.hamalainen(at)helsinki.f i KOULUTUS JA TYÖURA FT (2004),

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Päivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013

Päivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Päivitetty 10.8.2012 INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus - Säämi máttááttâskuávdáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit...

Lisätiedot

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Objekti Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla: Minä näen sinut. Verbiin liittyvistä nominaalilausekkeista (NP)

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA:

VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA: VIROLAISET SUOMEN OPPIJOINA: Virolaisten suomen kielen opiskelijoiden monikon genetiivin ja monikon illatiivin muodostamisen taidot Suomen kielen pro gradu -tutkielma Tampereen yliopistossa maaliskuussa

Lisätiedot

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit

Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Haasteita oppijankielen korpusanalyysille: oppijankielen universaalit Jarmo Harri Jantunen Korpustutkimus oppijankielen kielikohtaisista ja universaaleista ominaisuuksista -projekti www.oulu.fi/oppijankieli/

Lisätiedot

KONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN

KONTRASTIIVINEN NÄKÖKULMA KIELIOPILLISTUMISEEN men kielen syntaktis-leksikaaliseen kuvaukseen sekä uutta aineistoa että teoreettisia oivalluksia. Lopuksi on syytä huomauttaa, että olen arvioinut Onikki-Rantajääskön työtä kritiikkiä säästelemättä. Tämä

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Otteita M. A. Castrénin seuran jäsentiedotteesta 3 / 2013. Aika ja paikka to 17.10.2013 klo 18.00 Olutravintola Villi Wäinö, Kalevankatu 4, Helsinki

Otteita M. A. Castrénin seuran jäsentiedotteesta 3 / 2013. Aika ja paikka to 17.10.2013 klo 18.00 Olutravintola Villi Wäinö, Kalevankatu 4, Helsinki Otteita M. A. Castrénin seuran jäsentiedotteesta 3 / 2013 SUKUKANSAPÄIVÄT 2013 ETNOMUSIIKKIKLUBI Aika ja paikka to 17.10.2013 klo 18.00 Olutravintola Villi Wäinö, Kalevankatu 4, Helsinki Esiintyjät klo

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VIRON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk.

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk. Esitteen ulkoasu: Tero Riskilä Koulutusesite TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015 Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu KOULUTUSPALVELUMME Saamelaisalueen

Lisätiedot

Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL

Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL Álgu käynnistyi KLAAS RUPPEL otimaisten kielten tutkimuskeskuksessa ryhdyttiin vuonna 2000 suunnittelemaan saamelaiskielten sanojen alkuperää selvittelevää hanketta. Asiasta todennäköisesti kiinnostuneille

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö Kieliparlamentti, Helsinki Missä, missä se kieli (työelämässä) on? Työn murros työpaikat ovat vähentyneet alkutuotannossa ja teollisuudessa niiden määrä

Lisätiedot

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto

FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. 0. Johdanto FUNKTIONAALIANALYYSIN PERUSKURSSI 1. Johdanto Funktionaalianalyysissa tutkitaan muun muassa ääretönulotteisten vektoriavaruuksien, ja erityisesti täydellisten normiavaruuksien eli Banach avaruuksien ominaisuuksia.

Lisätiedot

11.4. Context-free kielet 1 / 17

11.4. Context-free kielet 1 / 17 11.4. Context-free kielet 1 / 17 Määritelmä Tyypin 2 kielioppi (lauseyhteysvapaa, context free): jos jokainenp :n sääntö on muotoa A w, missäa V \V T jaw V. Context-free kielet ja kieliopit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.

Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä. Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1. Suorityskyvyn mittaaminen viittomakielisten videoiden sisältöanalyysissä Ville Viitaniemi Tietojenkäsittelytieteen laitos 16.1.2014 Viittomakieli tapa jolla kuurot viestivät keskenään Suomessa n. 5000

Lisätiedot

Kielen elinkaari. lektiot RIHO GRÜNTHAL

Kielen elinkaari. lektiot RIHO GRÜNTHAL lektiot Kielen elinkaari RIHO GRÜNTHAL Virkaanastujaisesitelmä Helsingin yliopistossa 25. toukokuuta 2005 Sieltä [Sortavalan kaupungista] hän sitten kääntyi takaisin Aunuksen kuvernementtiin, missä hän

Lisätiedot

Suomen Kielen Leksikaalisista Erikoispiirteistä Uralilaisten Kielten Joukossa Peter Sauli Piispanen

Suomen Kielen Leksikaalisista Erikoispiirteistä Uralilaisten Kielten Joukossa Peter Sauli Piispanen Stockholms Universitet Institutionen för Baltiska Språk, Finska och Tyska Avdelningen för Finska Suomen Kielen Leksikaalisista Erikoispiirteistä Uralilaisten Kielten Joukossa Peter Sauli Piispanen Examensarbete

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Venäjän kielen opinnot

Venäjän kielen opinnot Venäjän kielen opinnot 249 Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty Lausekkeiden rakenteesta (osa 1) Konstituenttirakenne ja lausekkeet lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Integraalifunktio. Pohdittavaa: Minkä funktion derivaattafunktio on a) 3x 2, b) 2x? MiH (Ivalon lukio) MAA10 25. kesäkuuta 2014 1 / 5

Integraalifunktio. Pohdittavaa: Minkä funktion derivaattafunktio on a) 3x 2, b) 2x? MiH (Ivalon lukio) MAA10 25. kesäkuuta 2014 1 / 5 Pohdittavaa: Minkä funktion derivaattafunktio on a) 3x 2, b) 2x? MiH (Ivalon lukio) MAA10 25. kesäkuuta 2014 1 / 5 Pohdittavaa: Minkä funktion derivaattafunktio on a) 3x 2, b) 2x? Derivaatta a) 3x 2 Funktio

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Venäjän kielen opinnot

Venäjän kielen opinnot Venäjän kielen opinnot Euroopan unionin jäsenenä Suomelta odotetaan monialaista ja -tasoista Venäjän tuntemusta. Tiedekorkeakouluista valmistuneita venäjän kieltä osaavia haetaan venäjän asiantuntijoiksi

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

SUOMEN OPETUKSEN HISTORIA ROMANIAN KOLOZSVÁRISSA

SUOMEN OPETUKSEN HISTORIA ROMANIAN KOLOZSVÁRISSA SUOMEN OPETUKSEN HISTORIA ROMANIAN KOLOZSVÁRISSA T oukokuun puolivälissä 2002 oli Kolozsvárin (romaniaksi Clujin) Babe,s- Bolyain yliopiston Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajilla sekä opiskelijoilla

Lisätiedot

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET 25.9.2015 Näitä määräyksiä sovelletaan rinnan paperikokeiden määräysten kanssa kevään 2018 tutkintoon saakka. Näitä määräyksiä

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Julkaisufoorumien luokittelu

Julkaisufoorumien luokittelu Julkaisufoorumien luokittelu Suunnittelija Janne Pölönen, TSV OKM:n bibliometriikkaseminaari Helsingin yliopisto 11.3.2013 Julkaisufoorumi-luokitus Vuonna 2011 valmistunut tieteellisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle

sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Tuen antajien kokemuksia sosiaalisesta tuesta läheiselle: Miehen tuki ystävälle ja omaishoitajan tuki muistisairaalle puolisolle Ira Virtanen ab, Seija Pekkala b ja Saila Poutiainen b a Viestinnän, median

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma. - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma - tutkinnon sisältö ja rakenne - 27.8.2015 Hanna Korpela Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Millainen on hyvinvoiva kieli?

Millainen on hyvinvoiva kieli? Millainen on hyvinvoiva kieli? Haluat pelastaa kielen. Toivot, että tulevaisuudessakin edes jossain päin maailmaa käytetään udmurtin possessiivisuffikseja, pohjoissaamen duaalia tai puhutaan tverinkarjalalaisin

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

UNKARIN KIELI Heini Tuuri Unkari-projektityö 19.11.2008

UNKARIN KIELI Heini Tuuri Unkari-projektityö 19.11.2008 UNKARIN KIELI Heini Tuuri Unkari-projektityö 19.11.2008 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Unkarin kielen kielioppi 2:1 Aglutinoiva kieli 2:2 Sijamuotoja unkarin kielessä 2:3 Artikkelit ja Sijapäätteet 2:4

Lisätiedot

Sopimus. Näkyvyys visit.jyvaskyla.fi -sivustolla vuodelle 2016

Sopimus. Näkyvyys visit.jyvaskyla.fi -sivustolla vuodelle 2016 Sopimus Näkyvyys visit.jyvaskyla.fi -sivustolla vuodelle 2016 Rastita valitsemasi näkyvyystaso ja täytä ilmoittajan tiedot sivulta 6. I-TASON näkyvyys kpl Otsikot: Näkyvyys on voimassa 12 kk visit.jyvaskyla.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto. SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA 2013 2014 (päivitetty 17.9.

Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto. SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA 2013 2014 (päivitetty 17.9. Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, humanistinen osasto SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET OPETUSSUUNNITELMA 2013 2014 (päivitetty 17.9.2013) SUOMEN KIELI... 3 2121100 Suomen kielen perusopinnot

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 1 VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja

Lisätiedot

Suomen ja sen sukukielten lukusanoista

Suomen ja sen sukukielten lukusanoista Suomn ja sn sukukiltn lukusanoista Pirkko Suihkonn Dosntti, ylisn kilititn laitos, Hlsingin yliopisto Tutkija, Max Planck Institut for Evolutionary Anthropology Taustaa Kaikissa tunntuissa kilissä on ainakin

Lisätiedot

Monikasvoinen TAVA-partisiippi

Monikasvoinen TAVA-partisiippi lektiot Monikasvoinen TAVA-partisiippi Tutkimus suomen TAVA-partisiipin käyttökonteksteista ja verbiliittojen kieliopillistumisesta Heli Pekkarinen Väitöksenalkaisesitelmä Helsingin yliopistossa 28. toukokuuta

Lisätiedot

RAAMATUNKÄÄNNÖSINSTITUUTTI

RAAMATUNKÄÄNNÖSINSTITUUTTI RAAMATUNKÄÄNNÖSINSTITUUTTI Suomensukuisten Vuosijulkaisu 2013 Sana Raamattu udmurteille Kutsumuksena raamatunkäännöstyö RKI 30 VUOTTA 1983 2013 Suomensukuisten Sana 2013 Ilon ja kiitoksen aika Sisältö

Lisätiedot

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus

Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Kansallinen metatietovaranto Melindan tilannekatsaus Minna Olkinuora-Tauru Asiantuntijaseminaari 26.11.2015 Kansallinen metatietovaranto Melinda Ajankohtaista Melindan pohjana oleva Aleph -järjestelmä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA

KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA KYSELYLOMAKE VAIHTO-OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA OPISKELUSTA ISÄNTÄYLIOPISTOSSA A. Taustakysymyksiä 1. Sukupuoli 2. Ikä Nainen Mies 3. Kotimaa 4. Äidinkieli 5. Mitä muita kieliä osaat? Arvioi näiden kielten

Lisätiedot

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose

Oppitunti 9 - osa 1. lihaa ja perunasose perunasose = perunamuusi perunasoseuttaja ja kolme perunaa perunamuusi ja kanaa (kanankoipi) kurpitsasose Oppitunti 9 - osa 1 numeroita ehjä - rikki sata kaksisataa kolmesataa neljäsataa tuhat kaksituhatta kolmetuhatta neljätuhatta kymmenentuhatta kaksikymmentätuhatta satatuhatta miljoona 1 lihaa ja perunasose

Lisätiedot

Kieli ja viestinnän kokonaisuus

Kieli ja viestinnän kokonaisuus Kieli ja viestinnän kokonaisuus viesti verbaalinen nonverbaalinen kielioppi sanasto parakieli ekstralingv. keinot proksemii kka kinemiikk a 1 Pakieli l. paralingvistiset keinot sävelkulku äänenpaino vokalisaatiot

Lisätiedot

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja

Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaaliaineiden ja äidinkielen työpaja Reaalikokeiden rakenne Äidinkielen suunnitelmia Matematiikan suunnitelmia Vieraidenkielten suunnitelmia ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Reaalikokeet Osaamisen eri

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan

Pia Päiviö on onnistunut valitsemaan tice volume 1. Amsterdam: John Benjamins. Vanhan kirjasuomen sanakirja I II (A I, J K). Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 33. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus

Lisätiedot

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan lektiot Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus Laura Tyysteri Väitöksenalkajaisesitelmä Turun yliopistossa 5. syyskuuta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VIRON KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Suomensukuisten. Sana. Vuosijulkaisu 2009 RAAMATUNKÄÄNNÖSINSTITUUTTI

Suomensukuisten. Sana. Vuosijulkaisu 2009 RAAMATUNKÄÄNNÖSINSTITUUTTI RAAMATUNKÄÄNNÖSINSTITUUTTI Suomensukuisten Vuosijulkaisu 2009 Sana Kominkielinen Sana tuo suurta iloa s. 4 Jumala puhuu meille vepsää S. 11 Ersä sydämeni kieli S. 14 SISÄLTÖ Suomensukuisten Sana 2009 NADEŽDA

Lisätiedot

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa

Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Kielestä kiinni? Kieli ja sen merkitys oppimisessa ja opettamisessa Hannele Dufva, Jyväskylän yliopisto Heidi Vaarala & Teija Kangasvieri, Kieliverkosto Kielikasvatusfoorumi, 28.10.2014 Helsinki Perinteinen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna?

Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Mitä sähköisissä ylioppilaskokeissa tullaan tekemään? Mikä muuttuu paperikokeeseen verrattuna? Miten koeprosessi muuttuu? Miten koejärjestelmä toimii? Miten kokeiden sisältö muuttuu? #digabi ylioppilastutkinto.fi

Lisätiedot

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita

Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja ymmärrettävyys, harmaita alueita Säädöskieli ja sen ymmärrettävyys -hankkeen aloitusseminaari Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 17.12.2010 Vesa Heikkinen Harmaata ja värikästä Mikä on

Lisätiedot

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa Sari Sulkunen Yliopistonlehtori, FT Kielten laitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi PISA 2009 -arviointi Lukutaito on kirjoitettujen tekstien

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä

Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2014 Oppikirjat oman aikansa ilmentyminä KOULU JA MENNEISYYS LII 4 ISBN 978-952-67639-4-1 (pdf) ISSN

Lisätiedot

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir

Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma. sisältö ja rakenne. 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Kielikylpykoulutuksen koulutusohjelma sisältö ja rakenne 27.8.2015 Eija Heinonen-Özdemir Perustutkinnot Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK) on humanistisen alan alempi korkeakoulututkinto,

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011

Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 1 (8) Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi 08-553 3486, lehtori 08-553 3490 Faksi: 08-553 3451 Sähköposti: Henkilökunnan

Lisätiedot