INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO"

Transkriptio

1 INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO

2 Investoinnin käsite Investointeina pidetään menoja, jotka ovat rahamäärältään suuria ja joissa tulon kertymisaika on pitkä (> 1 vuosi) Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen Investoinnille on tyypillistä suuri kertameno, joka vapautuu poistojen muodossa Esimerkkejä investoinneista: yrityksen perustaminen toimipaikan laajentaminen uuden toimitilan rakentaminen koneen osto yritysosto osakkeiden osto tietojärjestelmähankinta markkinointikampanja Yritysten tekemillä investoinneilla suuri merkitys myös koko yhteiskunnalle Metropolia Ammattikorkeakoulu 2

3 Esimerkki investointipäätöstilanteesta INVESTOINTI- PÄÄTÖS Nettotuottojen kassaanmaksut Perusinvestoinnin kassastamaksut Aika (v) INVESTOINNISTA LUOPUMINEN

4 Esimerkkejä investoinneista Nokia: Nokia ja NAVTEQ Corporation ilmoittivat tehneensä sopimuksen, jonka mukaan Nokia ostaa NAVTEQin, joka on alan johtava digitaalisten karttojen toimittaja autoteollisuudelle, langattomiin navigaatiolaitteisiin, Internet-karttapalveluihin sekä viranomais- ja yritysjärjestelmiin. Sopimuksen mukaan Nokia maksaa käteisellä NAVTEQin osakkeista 78 Yhdysvaltain dollaria kappaleelta, mukaan lukien NAVTEQin voimassa olevat optiot. Kokonaiskauppahinta on noin 8,1 miljardia dollaria ja kaupan kokonaisarvo on NAVTEQin nettokassa huomioon ottaen noin 7,7 miljardia dollaria. Sekä molempien yhtiöiden hallitukset että NAVTEQin osakkeenomistajat ovat hyväksyneet yrityskaupan. (http://web.lib.hse.fi/fi/yrityspalvelin/pdf/2007/fnokia2007.pdf ) VR: Konsernin investoinnit vuonna 2012 olivat 106,5 miljoonaa euroa (152,3 M ). Investoinnit junakalustoon olivat 50,0 miljoonaa euroa (91,1 M ). IT-investointeja oli 12,9 miljoonaa euroa ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 22,8 miljoonaa euroa. (http://www.vrgroupraportti.fi/investoinnit ) Kesko: Konsernin investoinnit vuonna 2012 olivat yhteensä 378,3 milj. (425,4 milj. ) eli 3,9 % (4,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 310,0 milj. (361,4 milj. ), IT-investoinnit 21,7 milj. (20,4 milj. ) ja muut investoinnit 46,6 milj. (21,8 milj. ). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 22,9 % (31,7 %) kokonaisinvestoinneista. (http://www.kesko.fi/fi/media/tiedotteet/porssitiedotteet/2013/keskon -tilinpaatostiedote )

5 Investointien luokittelua Rahoitusinvestointi (finanssi-investointi): Pääomien sijoittamista yrityksen ulkopuolelle, esim. pankin sijoitus tai laina yritykselle joukkovelkakirjalainat osakesijoitukset Reaali-investointi: Pääomien sijoittamista yrityksen omiin tuotannontekijöihin tuottojen saamiseksi, esim. toimitilojen tai koneiden osto tuotekehitys mainoskampanja Sijoittaja Yritys Pitkävaikutteiset tuotannontekijät Rahoitus- investointi Reaali- investointi

6 Investointien luokittelua Riippuvuuden asteen mukainen jako: Toisensa poissulkevat investoinnit kahden investoinnin toteuttaminen yhtä aikaa on esim. teknisistä syistä mahdotonta Toisiaan täydentävät investoinnit investoinnin toteutus parantaa toisen investoinnin aikaansaamaa tuottoa Toisensa korvaavat investoinnit toisen investoinnin toteutus alentaa toisen investoinnin tuottoa

7 Investointien luokittelua Kassavirtojen mukainen jako: Konventionaaliset investoinnit investoinnista aiheutuva ensimmäinen kassavirta on negatiivinen, mutta sitä seuraavat positiivisia Epäkonventionaaliset (ei-konventionaaliset) investoinnit investoinnista aiheutuu useita negatiivisia kassavirtoja Uusinvestointi: laajennetaan yrityksen reaalipääomaa Uusinta-/korvausinvestointi: korvataan kulunutta/vanhentunutta reaalipääomaa

8 Investointien luokittelua Suuret projektit suuri kertakustannus voi liittyä esim. yritysstrategian muutokseen tai tuotantokapasiteetin merkittävään lisäykseen Säännönmukaiset (keskisuuret) investoinnit usein korvausinvestointeja, joilla säilytetään tuotantokapasiteetti Pienet projektit esim. työviihtyvyyden lisäämiseen tähtäävät investoinnit

9 Investointien luokittelua Pakolliset investoinnit: lakien, asetusten tai viranomaisten määräysten perusteella pakolliset kohteet, esim. ympäristön pilaantumista estävät investoinnit tai työsuojeluinvestoinnit Välttämättömyysinvestoinnit: toimintavarmuuden luomiseksi pakolliset korjaukset ja investoinnit, esim. koneiden uusinta ja peruskorjaus Strategiset investoinnit: pitkän tähtäyksen toimintalinjoja osoittavat investoinnit, esim. tuotekehitys, markkinointiorganisaation luominen, jakelujärjestelmät Tuottavuusinvestoinnit: sijoitukset, joissa tuottoja lisäämällä ja kustannuksia vähentämällä parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, esim. tehokkaampien koneiden hankkiminen Laajennusinvestoinnit: yrityksen toiminnan merkittävä laajentaminen, esim. yritysostot, uuden tuotantotilan rakentaminen

10 Investoinnin tuottovaatimus Eri investointiluokilla erilaiset tuottovaatimukset! Esimerkki: Investointiluokka Tuottovaatimus Pakolliset investoinnit - Markkina-aseman turvaaminen investoinnilla 6 % Uusintainvestointi 12 % Kustannusten alentaminen investoinnilla 15 % Tuottojen kasvattaminen investoinnilla 20 % Uusien alueiden valtaaminen, uusien tuotteiden kehittäminen tms. korkean riskin investoinnit 25 % TUOTTOVAATIMUS

11 Esimerkki investointisuunnittelun vaiheista 1. Heräte investointiin syntyy, todetaan investointitarve 2. Täsmennetään tavoitteet 3. Etsitään investointi-ideoita 4. Kehitetään ideoita investointivaihtoehdoiksi 5. Laaditaan vaihtoehtolaskelmia, verrataan ja karsitaan vaihtoehtoja 6. Suunnitellaan investoinnin pääomatarve ja rahoitus 7. Tarkastellaan riskejä 8. Tehdään päätös 9. Käynnistetään investointi ja valvotaan etenemistä

12 Esimerkkejä investointipäätöksiä vaikeuttavista tekijöistä Epävarmuus Investointipäätös on kertaluonteinen Ympäristö muuttuu nopeasti ajoituksen oikeellisuus Tulevaisuuden epävarmuus investoinnin seuraamukset tapahtuvat tulevaisuudessa ja ne on ennakoitava suunnitteluvaiheessa Hyvyyskriteereiden ja subjektiivisten arvostusten mahdollinen muuttuminen ajan mittaan Mitä pidempi suunnittelukausi on, sitä suurempi epävarmuus päätökseen liittyy

13 Esimerkkejä investointipäätöksiä vaikeuttavista tekijöistä Mittaamisen ongelmat Päätöstilanteen monimutkaisuus miten kaikki päätökseen vaikuttavat tekijät saadaan mukaan tarkasteluun? Tulevaisuuteen liittyviä asioita ei voi mitata tarkasti Harkinnanvaraisten tekijöiden määrä on suuri esim. kassavirtojen koolla ja ajoittumisella on usein huomattavat liiketaloudelliset seuraukset Maksujen eriaikaisuus Eri ajanjaksojen tuotot ja kustannukset on voitava yhteismitallistaa esim. laskentakorkoon liittyvät ongelmat

14 Esimerkki epäonnistuneesta investoinnista - Sonera Vielä 1990-luvulla rivakasti kasvanut, yksi Suomen kannattavimmista suuryhtiöistä, teleyhtiö Sonera ajautui vakaviin rahoituksellisiin vaikeuksiin vuosina Sonera on esimerkki siitä, minkälaisen tapahtumaketjun hallitsematon kasvu ja ylimitoitetut investoinnit voivat saada aikaan. Syy ei ollut pelkästään Soneran johdon, vaan myös yleisen markkinatunnelman analyytikoiden ja salkunhoitajien, meklareiden ja sijoittajien, jopa lehdistönkin. Pörssikurssit nousivat teknohuuman aikana sitä korkeammalle, mitä hienompia tarinoita yhtiöillä oli kertoa. Lujaa liiketaloudellisesti argumentoivaa kritiikkiä kohonneista arvostuksista ei juuri esiintynyt. Sonera oli investoinut miljardeja euroja kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkolupiin, kuten moni muukin eurooppalaisoperaattori kokoonsa nähden kuitenkin erittäin korkealla riskillä. Soneran investointeihin käyttämä kassavirta vuonna 2000 oli peräti 4,6 miljardia euroa, kun liiketoiminnasta tienattu kassavirta (liiketoiminnan kassatulot miinus kassamenot) oli vain 227 miljoonaa ja liikevaihtokin vain 2,1 miljardia euroa. Korollinen nettovelka nousi vuoden 2000 aikana 1,2 miljardista 5,6 miljardiin euroon ja nettovelkaantumisaste 65:stä 174 prosenttiin. Yleisenä maksimiarvona hyvälle nettovelkaantumisasteelle pidetään prosenttia. Lähde:

15 Investointilaskelmat Investointilaskelmalla tarkoitetaan investoinnin pitoajalle ulottuvaa laskelmaa, jolla pyritään selvittämään investointihankkeen edullisuus Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavia arvioitavia/mitattavia tekijöitä: - hankintakustannus eli perusinvestointi - investoinnista syntyvät juoksevat tuotot ja kustannukset eli nettotuotot (tuotto kustannus) - investointiajanjakso eli pitoaika - investointikohteen jäännösarvo - laskentakorkokanta - käyttöpääoman tarpeen muutokset Jäännösarvo Juoksevat nettotuotot pitoaikana Aika Perusinvestointi

16 Perusinvestointi Perusinvestointi on se investoinnin alkuajankohtana uhrattava suurehko kertakustannus, joka käynnistää investoinnista syntyvät juoksevat tuotot ja kustannukset tai säästää kustannuksia aiempaan verrattuna (esim. paperikoneen hankinta, toimitilojen rakentaminen, uusi tietojärjestelmä) Perusinvestointi on lähimmäs päätöksentekohetkeä ajoittuva investoinnin kustannus Määrittämiseen liittyy vähemmän epävarmuustekijöitä kuin muihin investoinnin tuottoihin ja kustannuksiin Laajuusongelma Esim. mitä uuden tuotantolaitoksen perusinvestointikustannukseen lasketaan? tontti hankinta- ja käyttöönottokustannukset? käyttöönottokustannukset? suunnittelukustannukset? koulutuskustannukset? rakennuskustannukset? markkinointikustannukset? rakennusaikaiset korkokustannukset? tuotekehityskustannukset? kone- ja laitekustannukset? muuta?

17 Juoksevat tuotot/kustannukset Nettotuotto on investoinnista saatavan vuotuisen tuoton ja siitä aiheutuvan vuotuisen kustannuksen erotus Tuotot syntyvät esimerkiksi investoinnin avulla aikaansaatavien suoritteiden myynnistä Kustannukset syntyvät esimerkiksi investoinnin käyttömenoista ainekustannukset työkustannukset energiakustannukset huolto- ja korjauskustannukset HUOM! Voi olla myös kustannussäästö esim. automaatioinvestointi, tietojärjestelmäinvestointi Suurin ongelma tuottojen määrittämisessä apuna mm. markkinatutkimukset, kysyntäennusteet Kustannusten arviointi tuottojen pohjalta

18 Investoinnin pitoaika Investoinnin pitoaika on aika, jona investointihyödykettä käytetään Lähtökohtana pitoajan määrityksessä esim. koneen fyysinen ikä eli aika, jonka kone on käyttökelpoinen alkuperäisessä tarkoituksessaan koneen taloudellinen ikä eli aika, jonka kuluttua markkinoille on odotettavissa korvaava kone alkuperäisen koneen käyttö muuttuu epätaloudelliseksi ajanjakso, jonka kuluessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia yritysympäristössä investoinnin avulla aikaansaatavien tuotteiden elinkaari

19 Investoinnin jäännösarvo Jäännösarvolla (romutusarvo, luovutusarvo) tarkoitetaan lähinnä myyntituloa, joka perusinvestoinnista voidaan saada pitoajan päättyessä Voi olla myös negatiivinen esim. purkamis- ja romutuskustannukset Jätetään usein huomioimatta

20 Laskentakorkokanta Laskentakorkokanta on investointilaskelmissa käytettävä korko eli pääoman käytöstä maksettava kustannus Yritys voi määritellä laskentakoron esim. lainakoron perusteella korjaamalla lainakorkoa tietyllä lisällä oman ja vieraan pääoman keskimääräisten kustannusten perusteella tai asetetun tuottotavoitteen (vs. vaihtoehtoiset sijoituskohteet) perusteella Laskentakorkokanta on investoinnin tuotto-odotus Sisältää investointiin liittyvän riskin Pääsääntöisesti mitä suurempi riski investointiin liittyy, sitä korkeampaa laskentakorkokantaa käytetään Tuotto-odotus Suuret riskit Pienet riskit Riski

21 Laskentakorkokanta Investoinnista syntyvät eriaikaiset kassavirrat eivät ole sellaisinaan vertailukelpoisia johtuen rahan aika-arvosta Joissakin investointilaskentamenetelmissä eriaikaiset suoritukset saatetaan keskenään vertailukelpoisiksi laskentakoron avulla Joissakin investointilaskentamenetelmissä suoritusten diskonttauksessa käytettävää korkoa verrataan yrityksen laskentakorkoon Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen maksu sijoittuu, sitä pienempi arvo sillä on yritykselle johtuen tulevaisuuteen liittyvästä riskistä Yritys voi sijoittaa käytettävissä olevan rahan tuottavasti Mitä aikaisemmin raha on käytettävissä, sitä pidemmäksi ajaksi se voidaan sijoittaa tuottavasti

22 Korkoa korolle eli prolongointi Prolongointi: Maksu tai useat eriaikaiset maksut muunnetaan prolongointitekijän avulla myöhempänä ajankohtana tapahtuvaksi nykyarvoa vastaavaksi maksuksi Alkupääoma k, joka saadaan/maksetaan ajan hetkellä 0, kasvaa n vuoden kuluessa seuraavasti: vuoden kuluttua (1+i)k kahden vuoden kuluttua (1+i)(1+i)k kolmen vuoden kuluttua (1+i)(1+i)(1+i)k n:n vuoden kuluttua (1+i) n k, missä i = vuotuinen korkoprosentti/100

23 Korkoa korolle eli prolongointi Alkupääoma k kasvaa siis n:n vuoden aikana arvoon K laskentakorkokannalla i eli K = (1 + i) n k k = alkupääoma K = pääoma laskenta-ajan lopussa i = korkoprosentti sadasosina n = aika vuosina (1 + i) n = prolongointitekijä Esim. Tämän päivän 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla viiden vuoden päästä (1 + 0,1) = 161,1

24 Harjoitustehtäviä 1. Sijoitat säästötilille vuoden alussa. Tilille maksetaan kiinteää 4 %:n vuosikorkoa. Paljonko sinulla on tilillä rahaa 5. vuoden lopussa, kun korosta peritään 30 %:n lähdevero? 2. Mikä pitää olla korkoprosentin, jotta sijoitettu pääoma kasvaisi nelinkertaiseksi 10 vuodessa? 3. Mikä pääoma kasvaa kuudessa vuodessa euroksi, kun 5 %:n tuotto lisätään pääomaan vuosittain? 4. Yritys sijoittaa taiteeseen ja hankkii maksavan maalauksen. Viisi vuotta myöhemmin sama maalaus myydään :lla. Laske todellinen vuotuinen tuottoprosentti, kun vuosi-inflaatio on ollut keskimäärin 3,5 %.

25 Vastaus 1 Sijoitat säästötilille vuoden alussa. Tilille maksetaan kiinteää 4 %:n vuosikorkoa. Paljonko sinulla on tilillä rahaa 5. vuoden lopussa, kun korosta peritään 30 %:n lähdevero? Vuosi Sijoitus alussa Rahaa vuoden lopussa (1 + 0,7 0,04) = (1 + 0,7 0,04) 1028 = 1 056,8 3 - (1 + 0,7 0,04) 1 056,8 = 1 086,4 4 - (1 + 0,7 0,04) 1 086,4 = 1 116,8 5 - (1 + 0,7 0,04) 1 116,8 = 1 148,1 tai (1 + 0,7 0,04) = 1 148,1

26 Vastaus 2 Mikä pitää olla korkoprosentin, jotta sijoitettu pääoma kasvaisi nelinkertaiseksi 10 vuodessa? K/k = 4 eli (1 + i) n k = 4 eli (1 + i) 10 = 4 k 1 i i = 1, = 0,1487 Korkoprosentti = 14,87 % Tarkistus: (1 + 0,1487) 10 k = 4,0 k

27 Vastaus 3 Mikä pääoma kasvaa kuudessa vuodessa euroksi, kun 5 %:n tuotto lisätään pääomaan vuosittain? 1,05 6 k = k = = ,8 1,05 6 tai laskemalla vuosittain: Vuosi Pääoma 0 k 1 1,05 k 2 1,05 (1,05 k) = 1,1025 k 3 1,05 1,1025 k = 1, k 4 1,05 1, k = 1, k 5 1,05 1, k = 1, k 6 1,05 1, k = 1, k 1, k = k = /1, = ,8

28 Vastaus 4 Yritys sijoittaa taiteeseen ja hankkii maksavan maalauksen. Viisi vuotta myöhemmin sama maalaus myydään :lla. Laske todellinen vuotuinen tuottoprosentti, kun vuosi-inflaatio on ollut keskimäärin 3,5 %. Vuotuinen rahamäärän muutos aiheutuu toisaalta todellisesta tuotosta, toisaalta inflaatiosta. Hintojen nousua eli inflaatiota vastaava kerroin on 1,035 ja todellista tuottoa vastaava kerroin r ,035 5 r 5 = r 5 = = 1, ,035 5 r = 1, joten todellinen vuosituotto on noin 4,78 %

29 Inflaation huomioiminen Inflaatio voidaan huomioida laskelmissa yksinkertaisimmillaan vähentämällä se nimelliskorosta Riittävän tarkka tapa pienellä korolla ja inflaatiolla Tarkemmin inflaatio huomioidaan kaavalla r = i f, missä i = nimelliskorko (lainakorko) 1 + f f = inflaatio Harjoitustehtävä 4 uudelleen: Lasketaan tuotto ilman inflaation huomioimista: (1 + i) = (1 + i) 5 = / = 1,5 1 i 5 1, i = 1, i = 0, Huomioidaan inflaatio: r = 0, ,035 = 0,04778 eli 4,78 % 1 + 0,035

30 Diskonttaus Diskonttaus: Maksu tai useat eriaikaiset maksut muunnetaan diskonttaustekijän avulla aikaisempana ajankohtana tapahtuvaksi maksuksi k = K/(1 + i) n k = alkupääoma K = pääoma laskenta-ajan lopussa i = korkoprosentti sadasosina n = aika vuosina 1 = diskonttaustekijä (1 + i) n Esim. vuoden päästä saatava 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla nykyrahassa 100/(1+0,1) 1 = 90,9 Esim. viiden vuoden päästä saatava 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla nykyrahassa 100/(1+0,1) 5 = 62,1

31 Harjoitustehtäviä 1. Mikä on seitsemän vuoden päästä saatavan :n nykyarvo 6 %:n vuosikorolla laskettuna? 2. Yritykselle on tulossa vuoden päästä :n suoritus ja kahden vuoden päästä :n suoritus. Mikä on näiden yhteinen nykyarvo 12 %:n korkokannalla laskettuna? 3. Yrittäjä arvioi saavansa rahoitusinvestoinnistaan tuottoa vuodessa seuraavien viiden vuoden ajan. Mikä on näiden tuottojen yhteinen nykyarvo, kun hän voi sijoittaa ne edelleen 6 %:n riskittömällä korolla ja käyttää tätä laskentakorkona? Ensimmäinen tuotto saadaan vuoden kuluttua nykyhetkestä ja seuraavat aina vuoden kuluttua edellisestä.

32 Harjoitustehtävien ratkaisut Tehtävä = 6 650,6 1,06 7 Tai diskonttaustaulukkoa hyödyntäen 0, = Tehtävä = ,2 1,12 1 1,12 2 Tai diskonttaustaulukkoa hyödyntäen 0, , = ,8 Tehtävä 3 Vuosi /1,06 = 943,4 (0, ) Vuosi /1,06 2 = 890,0 (0, ) Vuosi /1,06 3 = 839,6 (0, ) Vuosi /1,06 4 = 792,1 (0, ) Vuosi /1,06 5 = 747,3 (0, ) YHTEENSÄ 4 212,4

33 Jaksolliset maksut Käytännössä esiintyy usein tilanteita, joissa samansuuruiset maksut toistuvat tasavälein lainanlyhennykset säännöllinen säästäminen osamaksusuoritukset Jaksollisten maksujen yhteinen arvo eli kaikki maksut yhteensä laskentakorko huomioiden voidaan laskea mihin ajanhetkeen tahansa yleensä lasketaan maksujen yhteinen loppuarvo eli arvo viimeisen jakson lopussa tai yhteinen alkuarvo eli arvo ensimmäisen jakson alussa Alkuarvo Loppuarvo

34 Jaksolliset maksut - loppuarvo Jaksollisten suoritusten (k) yhteinen arvo viimeisen jakson lopussa eli loppuarvo on k + (1+i)k + (1+i) 2 k + + (1+i) n-1 k = k (1+i) n 1 i missä k = jaksollinen maksu i = korkokanta n = maksujen lukumäärä olettaen maksujen tapahtuvan aina korkojakson lopussa (korkojaksoja n -1 kappaletta). Tekijä (1+i) n 1 on jälkikäteen suoritettujen jaksollisten i maksujen prolongointitekijä Jos maksut suoritetaan kunkin korkojakson alussa, niiden yhteinen loppuarvo on (1+i)k + (1+i) 2 k + + (1+i) n k = (1+i) k (1+i) n 1 i

35 Jaksolliset maksut - loppuarvo Maksujen loppuarvo 5 %:n vuosikorolla on (1+0,05) (1+0,05) (1+0,05) = (1+0,05) 5 1 = 5 525,6 0, Loppuarvo

36 Jaksolliset maksut - loppuarvo Jos maksut suoritetaan kunkin korkojakson alussa, niiden yhteinen loppuarvo on (1+0,05) (1+0,05) (1+0,05) = (1+0,05) (1+0,05) 5 1 = 5 801,9 0, Loppuarvo

37 Jaksolliset maksut - alkuarvo Jaksollisten maksujen (k) yhteinen alkuarvo saadaan laskemalla yhteinen loppuarvo ja diskonttaamalla se alkuhetkeen eli kerrotaan diskonttaustekijällä loppuarvo 1 k (1+i) n 1 (1 + i) n i = (1+i) n 1 k i(1 + i) n Tekijä (1+i) n 1 on jälkikäteen suoritettujen jaksollisten i(1 + i) n maksujen diskonttaustekijä Alkuarvo n kappaletta jaksollisia maksuja/korkojaksoja

38 Jaksolliset maksut esimerkki yhteisen alkuarvon laskemisesta Jos :n maksut suoritetaan kunkin korkojakson lopussa, maksujen yhteinen alkuarvo 5 %:n vuosikorolla on (1 + 0,05) 5 1 = 4 329,48 (1 + 0,05) 5 0,05 Alkuarvo n kappaletta jaksollisia maksuja/korkojaksoja

39 Jaksolliset maksut - alkuarvo Jos jaksolliset maksut (k) tapahtuvat kunkin jakson (vuosi) alussa, saadaan niiden yhteinen alkuarvo seuraavasti: k + k (1+i) n-1 1 i(1 + i) n-1 Alkuarvo n -1 korkojaksoa

40 Jaksolliset maksut esimerkki yhteisen alkuarvon laskemisesta Jos jaksolliset :n maksut tapahtuvat kunkin jakson alussa, niiden yhteinen alkuarvo seuraavasti: (1+0,05) = 4 545,95 0,05(1 + 0,05) 5-1 Alkuarvo n -1 korkojaksoa

41 Jaksolliset maksut alkuarvo - ESIMERKKI Talletetaan aina vuoden lopussa 100 pankkitilille, josta saadaan kiinteää 3 %:n vuosikorkoa. Tehdään 10 talletusta. Mikä on näiden talletusten nykyarvo? Vuosi YHTEENSÄ 1 100, ,0 100, ,1 103,0 100, ,3 106,1 103,0 100, ,6 109,3 106,1 103,0 100, ,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,0 119,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,7 123,0 119,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,5 126,7 123,0 119,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,4 Summan nykyarvo = ,4 = 853,0 (1 + 0,03) 10 Vastaavasti suoraan jaksollisten maksujen diskonttauskertoimella: (1 + 0,03) = 853,0 0,03(1 + 0,03) 10

42 Harjoitustehtävä Olet suuren kauppakeskuksen miljoonas asiakas. Saat valita yhden seuraavista palkinnoista: a) heti b) viiden vuoden päästä c) /vuosi seuraavat 10 vuotta d) 800 /vuosi seuraavat 30 vuotta Laskentakorkokantana käytetään 5 %. Minkä vaihtoehdon valitset, kun haluat saada mahdollisimman paljon rahaa? Eri ajankohtina tapahtuvat maksut on muutettava yhteismitallisiksi!

43 Ratkaisu a. Nykyarvo = b. Nykyarvo = / = c. Jaksollisten maksujen nykyarvotekijän taulukosta saadaan tekijäksi 7,722 (n = 10, i = 5) Nykyarvo = ,722 = d. Jaksollisten maksujen nykyarvotekijän taulukosta saadaan tekijäksi 15,372 (n = 30, i = 5) Nykyarvo = ,372 = Valitaan vaihtoehto c

44 Konformiset ja relatiiviset korkokannat Konformiset korkokannat antavat samassa ajassa samasta pääomasta yhtä suuren kasvaneen pääoman Esim. vuosikorko 10 % ja kuukausikorko 0,797% Relatiivisten eli suhteellisten korkokantojen suhde on sama kuin korkojaksojen pituuksien suhde Esim. vuosikorko 10 % ja kuukausikorko 10%/12 = 0,833%

45 Konformiset ja relatiiviset korkokannat Esimerkki: Alkuperäinen pääoma on , vuotuinen korkokanta 10 %. Vuotuisella korkokannalla laskettuna pääoma on vuoden kuluttua kasvanut 1, = euroon Merkitään puolivuosittaista konformista korkokantaa p:llä ja merkitään puolivuosittaisen korkokannan ja vuosittaisen korkokannan tuottama kasvanut pääoma samaksi: (1 + p) = p 1,10 p = 0,0488 Korkokannat 10 % vuosittain ja 4,88 % puolivuosittain ovat näin ollen keskenään konformisia eli ne antavat saman kasvaneen pääoman. 10 %:n vuotuista korkokantaa vastaava relatiivinen puolivuosittainen korkokanta on 5 %. Tällä laskettuna pääoma vuoden kuluttua on 1, = eli se antaa suuremman kasvaneen pääoman

46 Koron maksu monta kertaa korkojakson aikana Relatiivista korkokantaa käytetään silloin, kun korko maksetaan tai saadaan useammin kuin kerran korkojakson aikana Jos korko maksetaan m kertaa korkojakson (yleensä vuosi) aikana, relatiivinen korkokanta on i/m, missä i = korkojakson korkokanta desimaalimuodossa Jos korkojaksoja on n kappaletta, kasvanut pääoma n vuoden jälkeen on K = (1 + i/m) m n k Esimerkki: Talletetaan vuoden alussa säästötilille kolmeksi vuodeksi. Summalle maksetaan 3,5 %:n vuosikorkoa niin, että korko maksetaan kuukausittain aina kuun lopussa. Paljonko tilillä on rahaa kolmen vuoden päästä? K = (1 + 0,035/12) = ,23

47 Harjoitustehtäviä 1. Yritys on tehnyt hyvän tuloksen ja siellä pohditaan, mihin tulos investoidaan. Pohdinnassa on kaksi vaihtoehtoa: sijoitetaan joko vakaatuottoiseen korkorahastoon, josta saadaan korkoa 5 % vuodessa tai vuokralle annettavaan huoneistoon, josta saadaan vuokratuloja 850 kuukaudessa. Huoneistosta on maksettava yhtiövastiketta 250 /kk. Molemmista tuotoista on maksettava pääomatulon vero 30 %. Laske, kumpi investointikohde antaa paremman tuoton. 2. Yritys omistaa liikehuoneiston, jonka se laittaa vuokralle. Huoneiston hinta on ja yhtiövastike 87,50 /kk. Mikä pitäisi kuukausivuokran olla, jotta tuotto olisi konforminen 8 %:n vuotuisen koron kanssa, jos a) veroa ei huomioida? b) nettotuotosta menee 30 %:n vero? 3. Talletetaan viiden vuoden ajan aina vuoden alussa säästötilille, jolle maksetaan 2 %:n vuotuista korkoa niin, että korko maksetaan aina kuun lopussa. a) Paljonko tilillä on rahaa viiden vuoden kuluttua? b) Paljonko rahaa olisi, jos korko maksettaisiin kerran vuodessa aina vuoden lopussa?

48 Ratkaisu 1 Korkorahaston vuotuinen tuotto-% verot huomioiden on 0,70 5 % = 3,5 % eli 0, = (~292 /kk) Vuokrahuoneiston tuotto kuukaudessa on 0,70 ( ) = 420 ja kuukausittainen tuotto-% = 420 / = 0,42 % Vastaava konforminen vuosikorko on 1,0042^12 = 1, eli 5,158 % Vastaava relatiivinen vuosikorko on 12 0,42 % = 5,04 % Vastaus: Vuokrahuoneistosta saadaan parempi tuotto

49 Ratkaisu 2 a) Veroa ei huomioida Huoneiston tuotto kuukaudessa on Vuokra Yhtiövastike eli X 87,50 Kuukausittainen tuotto-% = X 87, % X 87,50 12 = 1, X 87,50 12 = 1, ,50 + X 12 = 1,08 X = 859, b) Vero huomioidaan 1 + 0,7(X 87,50 ) 12 = 1,08 X = 1 190,

50 Ratkaisu 3 a) Vuosi Talletus vuoden alussa Paljonko rahaa 5. vuoden lopussa (6. vuoden alussa)? Rahaa on 1. vuoden lopussa (1+0,02/12) = 1 020,184 Rahaa on 2. vuoden alussa ,184 eli 2 020,184 Rahaa on 2. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,184 = 2 060,96 Rahaa on 3. vuoden alussa ,96 = 3 060,96 Rahaa on 3. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,96 = 3 122,744 Rahaa on 4. vuoden alussa ,744 = 4 122,744 Rahaa on 4. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,744 = 4 205,959 Rahaa on 5. vuoden alussa ,959 = 5 205,959 Rahaa on 5. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,959 = 5 311,038

51 Ratkaisu 3 Ratkaisu suoraan jaksollisten maksujen prolongointitekijän avulla: b) Vuosi Talletus vuoden alussa (1+i) k (1+i) n 1 = 1, , i 0, = 5 308, Paljonko rahaa 5. vuoden lopussa (6. vuoden alussa)? Rahaa on 1. vuoden lopussa (1+0,02) = 1 020,00 Rahaa on 2. vuoden alussa ,00 eli 2 020,00 Rahaa on 2. vuoden lopussa (1+0,02) ,00 = 2 060,40 Rahaa on 3. vuoden alussa ,40 = 3 060,40 Rahaa on 3. vuoden lopussa (1+0,02) ,40 = 3 121,61 Rahaa on 4. vuoden alussa ,61 = 4 121,61 Rahaa on 4. vuoden lopussa (1+0,02) ,61 = 4 204,04 Rahaa on 5. vuoden alussa ,04 = 5 204,04 Rahaa on 5. vuoden lopussa (1+0,02) ,04 = 5 308,12

52 Käyttöpääoman tarpeen muutokset Usein käyttöomaisuusinvestointien seurauksena käyttöpääoma kasvaa ja kasvu on rahoitettava Käyttöpääoman kasvu johtuu siitä, että investoinnin seurauksena myyntisaamiset kasvavat, raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastot kasvavat sekä kassareservejä joudutaan lisäämään + Rahoitusomaisuuden lisäys + Vaihto-omaisuuden lisäys + Juoksevien kiinteiden menojen lisäys - Ostovelkojen lisäys = Käyttöpääoman lisäys

53 Esimerkki yrityksen perustamisvaiheen pääoman tarpeen laskennasta Investoinnit + maa-alueet + rakennukset, toimitilat + koneet + laitteet ja kalusteet + asennukset, muutostyöt jne. + muut investointiluonteiset kulut = INVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöpääoma (1-3 kk) + kulut ennen toiminnan aloittamista + ensimmäisten toimintakuukausien kulut (ennen kuin tulorahoitusta syntyy riittävästi), mm. alkuvarasto, palkat, vuokrat, markkinointi + tarvittavat käteisvarat = KÄYTTÖPÄÄOMA YHTEENSÄ + Investoinnit + Käyttöpääoma + Kustannusylitysvaraus = PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ

54 Käyttöpääomatarve investointilaskelmissa Vaihtoehtoiset käyttöpääoman kustannusvaikutusten käsittelytavat investointilaskelmissa: 1. Investoinnin aiheuttama käyttöpääomatarpeen kasvu luetaan perusinvestointiin kuuluvaksi Investoinnin pitoajan lopussa irtautuva käyttöpääoma lisätään pitoajan viimeisen vuoden nettotuloon 2. Jokaisen vuoden nettotulosta vähennetään investoinnista johtuvalle käyttöpääomalle laskettu laskentakoron mukainen korkokustannus

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24 SISÄLTÖ 1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN 7 1.1 Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24 1.2 Yhtälöitä 29 Epäyhtälö 30 Yhtälöpari 32 Toisen

Lisätiedot

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta 154 108 Investoinnin sisäinen korkokanta Investoinnin sisäinen korkokanta on se laskentakorko, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla Investointi on tuottava (kannattava), jos sen sisäinen korkokanta

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle Henri Mulari Investointityökalu Finndomo Oy:lle Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Liiketalouden koulutusohjelma Syksy 2011 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Yhteiskuntatieteiden,

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Tasaerälaina ja osamaksukauppa Tasaerälaina ja osamaksukauppa Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Merkintöjä

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 a p% =

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Metsä Board Tulos loka joulukuu ja vuosi 2016

Metsä Board Tulos loka joulukuu ja vuosi 2016 Metsä Board Tulos loka joulukuu ja Olennaista vuoden 216 viimeisellä neljänneksellä 2 Liikevaihto laski hiukan, ja vertailukelpoinen liiketulos pysyi jokseenkin samalla tasolla kuin kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 6/2013

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 6/2013 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 6/2013 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 6/2013 Osaketalletus 6/2013 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Opiskelijanumero ja nimi:

Opiskelijanumero ja nimi: 1 LUT School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 22.10.2015 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2009 1.1.-30.6.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi reilulla 8 %:lla viime vuoteen verrattuna Sijoitukset tuottivat 3,3 % Listatut osakkeet 24,3 % Kiinteistösijoitukset

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies

Osavuosikatsaus Q3/2008. Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Exel Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies 30.10.2008 Q1-Q3/2008 ja Q3/2008 lyhyesti Q1-Q3/2008 lyhyesti Konsernin toimintojen uudelleenjärjestely on saatu pääosin päätökseen ja keskitymme pääliiketoimintamme

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!!

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!! 1 School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 01.02.2016 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

OmaTuottoTalletus 1 / 2016

OmaTuottoTalletus 1 / 2016 OmaTuottoTalletus 1 / 2016 OmaTuottoTalletus on kolmen vuoden määräaikainen talletus. Siinä yhdistyvät tilin turvallisuus ja osakkeiden tuottomahdollisuus. Olemme lähellä ja läsnä. 1 OmaTuottoTalletus

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus

OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015. Veritas Eläkevakuutus OSAVUOSIKATSAUS 1 9/2015 Veritas Eläkevakuutus YHTEENVETO OSAVUOSIKATSAUKSESTA Tuotto 2,4 % Parhaiten tuottivat pääomasijoitukset 15,6 % Vakavaraisuus 27,2 % TyEL-palkkasumma 1 612,3 milj. YEL-työtulo

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä

Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Paperikiista heikensi toista vuosineljännestä Nordkalk Oyj Abp: osavuosikatsaus tammikuu-kesäkuu 2005 liikevaihto laski 123,3 (1-6/:131,9) miljoonaan euroon (-7 %) voitto ennen satunnaiseriä laski 3,5

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike avainluvut 1-9/2011 1-9/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 315,2 280,3 380,4 TyEL-palkkasumma, milj. 1 528,9

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mirva Laihonen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIONTI CASE- YRITYKSESSÄ

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mirva Laihonen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIONTI CASE- YRITYKSESSÄ Satakunnan ammattikorkeakoulu Mirva Laihonen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIONTI CASE- YRITYKSESSÄ Liiketalous Rauma Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto 2008 INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 4.11.2004 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2004 (9 KK) Konsernin liikevaihto kasvoi 16,0 % 99,90 (86,09) milj. euroon ja liikevoitto oli 7,83 (7,65) milj.

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa

AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa Munksjö Oyj Tilinpäätöstiedote 20 AVAINLUVUT loka joulu tammi joulu milj. euroa 20 20 20 20 Liikevaihto 281,0 255,7 1 7,3 863,3 Käyttökate (oik.*) 28,4 16,0 105,0 55,0 Käyttökateprosentti, % (oik.*) 10,1

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2013 7.11.2013 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu vuonna 2013 käyttöönotettuja uusia tai uudistettuja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja

Kemira Tammi - kesäkuu Harri Kerminen, toimitusjohtaja Kemira Tammi - kesäkuu 2011 Harri Kerminen, toimitusjohtaja 28.7.2011 HUOMAUTUS Tämä esitys sisältää tai sen voidaan katsoa sisältävän tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat liittyvät tulevaisuuden

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.4.2004 30.6.2004 1 Elisan Q2 2004 Markkinakatsaus ja taloudellinen tilanne Toiminnan kehittäminen Tulevaisuuden näkymät 2 Q2 2004 keskeiset asiat Matkaviestinnässä liittymämäärän kasvu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008. Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Vesa Korpimies toimitusjohtaja 2.5.2008 Q1 lyhyesti Liikevaihto 24,1 (28,8) miljoonaa euroa Liikevoitto 1,4 (3,5) miljoonaa euroa Exel Compositesin liikevoitto 2,9 (4,3) miljoonaa euroa Exel Sports Brandsin

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design

MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Materials for innovative product design MUNKSJÖ OYJ Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2015 Materials for innovative product design AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2015 20 20 Liikevaihto 280,2 287,9 1 7,3 Käyttökate (oik.*) 26,5

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015

Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 5.11.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä.

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä. Puolivuotiskatsaus 2016 Jakson liikevaihto oli 48 470 T (47 992 T ) Jakson liiketulos oli 1 365 T (1 204 T ) Jakson tulos oli 1 035 T (863 T ) Tulos per osake 0,070 Oma pääoma per osake 0,482 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kannattavasti kasvava YIT

Kannattavasti kasvava YIT 1 14.11. 2007 YIT OYJ Kannattavasti kasvava YIT Sijoitus - Invest 14.11.2007 klo 11.30-11.50 Konsernijohtaja Hannu Leinonen 15.11.2007 klo 15.30-15.50 Varatoimitusjohtaja Sakari Toikkanen 2 14.11. 2007

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot