INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO"

Transkriptio

1 INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO

2 Investoinnin käsite Investointeina pidetään menoja, jotka ovat rahamäärältään suuria ja joissa tulon kertymisaika on pitkä (> 1 vuosi) Vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen Investoinnille on tyypillistä suuri kertameno, joka vapautuu poistojen muodossa Esimerkkejä investoinneista: yrityksen perustaminen toimipaikan laajentaminen uuden toimitilan rakentaminen koneen osto yritysosto osakkeiden osto tietojärjestelmähankinta markkinointikampanja Yritysten tekemillä investoinneilla suuri merkitys myös koko yhteiskunnalle Metropolia Ammattikorkeakoulu 2

3 Esimerkki investointipäätöstilanteesta INVESTOINTI- PÄÄTÖS Nettotuottojen kassaanmaksut Perusinvestoinnin kassastamaksut Aika (v) INVESTOINNISTA LUOPUMINEN

4 Esimerkkejä investoinneista Nokia: Nokia ja NAVTEQ Corporation ilmoittivat tehneensä sopimuksen, jonka mukaan Nokia ostaa NAVTEQin, joka on alan johtava digitaalisten karttojen toimittaja autoteollisuudelle, langattomiin navigaatiolaitteisiin, Internet-karttapalveluihin sekä viranomais- ja yritysjärjestelmiin. Sopimuksen mukaan Nokia maksaa käteisellä NAVTEQin osakkeista 78 Yhdysvaltain dollaria kappaleelta, mukaan lukien NAVTEQin voimassa olevat optiot. Kokonaiskauppahinta on noin 8,1 miljardia dollaria ja kaupan kokonaisarvo on NAVTEQin nettokassa huomioon ottaen noin 7,7 miljardia dollaria. Sekä molempien yhtiöiden hallitukset että NAVTEQin osakkeenomistajat ovat hyväksyneet yrityskaupan. (http://web.lib.hse.fi/fi/yrityspalvelin/pdf/2007/fnokia2007.pdf ) VR: Konsernin investoinnit vuonna 2012 olivat 106,5 miljoonaa euroa (152,3 M ). Investoinnit junakalustoon olivat 50,0 miljoonaa euroa (91,1 M ). IT-investointeja oli 12,9 miljoonaa euroa ja kiinteistöihin kohdistuvia investointeja 22,8 miljoonaa euroa. (http://www.vrgroupraportti.fi/investoinnit ) Kesko: Konsernin investoinnit vuonna 2012 olivat yhteensä 378,3 milj. (425,4 milj. ) eli 3,9 % (4,5 %) liikevaihdosta. Kauppapaikkainvestoinnit olivat 310,0 milj. (361,4 milj. ), IT-investoinnit 21,7 milj. (20,4 milj. ) ja muut investoinnit 46,6 milj. (21,8 milj. ). Investoinnit ulkomaan liiketoimintaan olivat 22,9 % (31,7 %) kokonaisinvestoinneista. (http://www.kesko.fi/fi/media/tiedotteet/porssitiedotteet/2013/keskon -tilinpaatostiedote )

5 Investointien luokittelua Rahoitusinvestointi (finanssi-investointi): Pääomien sijoittamista yrityksen ulkopuolelle, esim. pankin sijoitus tai laina yritykselle joukkovelkakirjalainat osakesijoitukset Reaali-investointi: Pääomien sijoittamista yrityksen omiin tuotannontekijöihin tuottojen saamiseksi, esim. toimitilojen tai koneiden osto tuotekehitys mainoskampanja Sijoittaja Yritys Pitkävaikutteiset tuotannontekijät Rahoitus- investointi Reaali- investointi

6 Investointien luokittelua Riippuvuuden asteen mukainen jako: Toisensa poissulkevat investoinnit kahden investoinnin toteuttaminen yhtä aikaa on esim. teknisistä syistä mahdotonta Toisiaan täydentävät investoinnit investoinnin toteutus parantaa toisen investoinnin aikaansaamaa tuottoa Toisensa korvaavat investoinnit toisen investoinnin toteutus alentaa toisen investoinnin tuottoa

7 Investointien luokittelua Kassavirtojen mukainen jako: Konventionaaliset investoinnit investoinnista aiheutuva ensimmäinen kassavirta on negatiivinen, mutta sitä seuraavat positiivisia Epäkonventionaaliset (ei-konventionaaliset) investoinnit investoinnista aiheutuu useita negatiivisia kassavirtoja Uusinvestointi: laajennetaan yrityksen reaalipääomaa Uusinta-/korvausinvestointi: korvataan kulunutta/vanhentunutta reaalipääomaa

8 Investointien luokittelua Suuret projektit suuri kertakustannus voi liittyä esim. yritysstrategian muutokseen tai tuotantokapasiteetin merkittävään lisäykseen Säännönmukaiset (keskisuuret) investoinnit usein korvausinvestointeja, joilla säilytetään tuotantokapasiteetti Pienet projektit esim. työviihtyvyyden lisäämiseen tähtäävät investoinnit

9 Investointien luokittelua Pakolliset investoinnit: lakien, asetusten tai viranomaisten määräysten perusteella pakolliset kohteet, esim. ympäristön pilaantumista estävät investoinnit tai työsuojeluinvestoinnit Välttämättömyysinvestoinnit: toimintavarmuuden luomiseksi pakolliset korjaukset ja investoinnit, esim. koneiden uusinta ja peruskorjaus Strategiset investoinnit: pitkän tähtäyksen toimintalinjoja osoittavat investoinnit, esim. tuotekehitys, markkinointiorganisaation luominen, jakelujärjestelmät Tuottavuusinvestoinnit: sijoitukset, joissa tuottoja lisäämällä ja kustannuksia vähentämällä parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä, esim. tehokkaampien koneiden hankkiminen Laajennusinvestoinnit: yrityksen toiminnan merkittävä laajentaminen, esim. yritysostot, uuden tuotantotilan rakentaminen

10 Investoinnin tuottovaatimus Eri investointiluokilla erilaiset tuottovaatimukset! Esimerkki: Investointiluokka Tuottovaatimus Pakolliset investoinnit - Markkina-aseman turvaaminen investoinnilla 6 % Uusintainvestointi 12 % Kustannusten alentaminen investoinnilla 15 % Tuottojen kasvattaminen investoinnilla 20 % Uusien alueiden valtaaminen, uusien tuotteiden kehittäminen tms. korkean riskin investoinnit 25 % TUOTTOVAATIMUS

11 Esimerkki investointisuunnittelun vaiheista 1. Heräte investointiin syntyy, todetaan investointitarve 2. Täsmennetään tavoitteet 3. Etsitään investointi-ideoita 4. Kehitetään ideoita investointivaihtoehdoiksi 5. Laaditaan vaihtoehtolaskelmia, verrataan ja karsitaan vaihtoehtoja 6. Suunnitellaan investoinnin pääomatarve ja rahoitus 7. Tarkastellaan riskejä 8. Tehdään päätös 9. Käynnistetään investointi ja valvotaan etenemistä

12 Esimerkkejä investointipäätöksiä vaikeuttavista tekijöistä Epävarmuus Investointipäätös on kertaluonteinen Ympäristö muuttuu nopeasti ajoituksen oikeellisuus Tulevaisuuden epävarmuus investoinnin seuraamukset tapahtuvat tulevaisuudessa ja ne on ennakoitava suunnitteluvaiheessa Hyvyyskriteereiden ja subjektiivisten arvostusten mahdollinen muuttuminen ajan mittaan Mitä pidempi suunnittelukausi on, sitä suurempi epävarmuus päätökseen liittyy

13 Esimerkkejä investointipäätöksiä vaikeuttavista tekijöistä Mittaamisen ongelmat Päätöstilanteen monimutkaisuus miten kaikki päätökseen vaikuttavat tekijät saadaan mukaan tarkasteluun? Tulevaisuuteen liittyviä asioita ei voi mitata tarkasti Harkinnanvaraisten tekijöiden määrä on suuri esim. kassavirtojen koolla ja ajoittumisella on usein huomattavat liiketaloudelliset seuraukset Maksujen eriaikaisuus Eri ajanjaksojen tuotot ja kustannukset on voitava yhteismitallistaa esim. laskentakorkoon liittyvät ongelmat

14 Esimerkki epäonnistuneesta investoinnista - Sonera Vielä 1990-luvulla rivakasti kasvanut, yksi Suomen kannattavimmista suuryhtiöistä, teleyhtiö Sonera ajautui vakaviin rahoituksellisiin vaikeuksiin vuosina Sonera on esimerkki siitä, minkälaisen tapahtumaketjun hallitsematon kasvu ja ylimitoitetut investoinnit voivat saada aikaan. Syy ei ollut pelkästään Soneran johdon, vaan myös yleisen markkinatunnelman analyytikoiden ja salkunhoitajien, meklareiden ja sijoittajien, jopa lehdistönkin. Pörssikurssit nousivat teknohuuman aikana sitä korkeammalle, mitä hienompia tarinoita yhtiöillä oli kertoa. Lujaa liiketaloudellisesti argumentoivaa kritiikkiä kohonneista arvostuksista ei juuri esiintynyt. Sonera oli investoinut miljardeja euroja kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkolupiin, kuten moni muukin eurooppalaisoperaattori kokoonsa nähden kuitenkin erittäin korkealla riskillä. Soneran investointeihin käyttämä kassavirta vuonna 2000 oli peräti 4,6 miljardia euroa, kun liiketoiminnasta tienattu kassavirta (liiketoiminnan kassatulot miinus kassamenot) oli vain 227 miljoonaa ja liikevaihtokin vain 2,1 miljardia euroa. Korollinen nettovelka nousi vuoden 2000 aikana 1,2 miljardista 5,6 miljardiin euroon ja nettovelkaantumisaste 65:stä 174 prosenttiin. Yleisenä maksimiarvona hyvälle nettovelkaantumisasteelle pidetään prosenttia. Lähde:

15 Investointilaskelmat Investointilaskelmalla tarkoitetaan investoinnin pitoajalle ulottuvaa laskelmaa, jolla pyritään selvittämään investointihankkeen edullisuus Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavia arvioitavia/mitattavia tekijöitä: - hankintakustannus eli perusinvestointi - investoinnista syntyvät juoksevat tuotot ja kustannukset eli nettotuotot (tuotto kustannus) - investointiajanjakso eli pitoaika - investointikohteen jäännösarvo - laskentakorkokanta - käyttöpääoman tarpeen muutokset Jäännösarvo Juoksevat nettotuotot pitoaikana Aika Perusinvestointi

16 Perusinvestointi Perusinvestointi on se investoinnin alkuajankohtana uhrattava suurehko kertakustannus, joka käynnistää investoinnista syntyvät juoksevat tuotot ja kustannukset tai säästää kustannuksia aiempaan verrattuna (esim. paperikoneen hankinta, toimitilojen rakentaminen, uusi tietojärjestelmä) Perusinvestointi on lähimmäs päätöksentekohetkeä ajoittuva investoinnin kustannus Määrittämiseen liittyy vähemmän epävarmuustekijöitä kuin muihin investoinnin tuottoihin ja kustannuksiin Laajuusongelma Esim. mitä uuden tuotantolaitoksen perusinvestointikustannukseen lasketaan? tontti hankinta- ja käyttöönottokustannukset? käyttöönottokustannukset? suunnittelukustannukset? koulutuskustannukset? rakennuskustannukset? markkinointikustannukset? rakennusaikaiset korkokustannukset? tuotekehityskustannukset? kone- ja laitekustannukset? muuta?

17 Juoksevat tuotot/kustannukset Nettotuotto on investoinnista saatavan vuotuisen tuoton ja siitä aiheutuvan vuotuisen kustannuksen erotus Tuotot syntyvät esimerkiksi investoinnin avulla aikaansaatavien suoritteiden myynnistä Kustannukset syntyvät esimerkiksi investoinnin käyttömenoista ainekustannukset työkustannukset energiakustannukset huolto- ja korjauskustannukset HUOM! Voi olla myös kustannussäästö esim. automaatioinvestointi, tietojärjestelmäinvestointi Suurin ongelma tuottojen määrittämisessä apuna mm. markkinatutkimukset, kysyntäennusteet Kustannusten arviointi tuottojen pohjalta

18 Investoinnin pitoaika Investoinnin pitoaika on aika, jona investointihyödykettä käytetään Lähtökohtana pitoajan määrityksessä esim. koneen fyysinen ikä eli aika, jonka kone on käyttökelpoinen alkuperäisessä tarkoituksessaan koneen taloudellinen ikä eli aika, jonka kuluttua markkinoille on odotettavissa korvaava kone alkuperäisen koneen käyttö muuttuu epätaloudelliseksi ajanjakso, jonka kuluessa ei ole odotettavissa suuria muutoksia yritysympäristössä investoinnin avulla aikaansaatavien tuotteiden elinkaari

19 Investoinnin jäännösarvo Jäännösarvolla (romutusarvo, luovutusarvo) tarkoitetaan lähinnä myyntituloa, joka perusinvestoinnista voidaan saada pitoajan päättyessä Voi olla myös negatiivinen esim. purkamis- ja romutuskustannukset Jätetään usein huomioimatta

20 Laskentakorkokanta Laskentakorkokanta on investointilaskelmissa käytettävä korko eli pääoman käytöstä maksettava kustannus Yritys voi määritellä laskentakoron esim. lainakoron perusteella korjaamalla lainakorkoa tietyllä lisällä oman ja vieraan pääoman keskimääräisten kustannusten perusteella tai asetetun tuottotavoitteen (vs. vaihtoehtoiset sijoituskohteet) perusteella Laskentakorkokanta on investoinnin tuotto-odotus Sisältää investointiin liittyvän riskin Pääsääntöisesti mitä suurempi riski investointiin liittyy, sitä korkeampaa laskentakorkokantaa käytetään Tuotto-odotus Suuret riskit Pienet riskit Riski

21 Laskentakorkokanta Investoinnista syntyvät eriaikaiset kassavirrat eivät ole sellaisinaan vertailukelpoisia johtuen rahan aika-arvosta Joissakin investointilaskentamenetelmissä eriaikaiset suoritukset saatetaan keskenään vertailukelpoisiksi laskentakoron avulla Joissakin investointilaskentamenetelmissä suoritusten diskonttauksessa käytettävää korkoa verrataan yrityksen laskentakorkoon Mitä kauemmaksi tulevaisuuteen maksu sijoittuu, sitä pienempi arvo sillä on yritykselle johtuen tulevaisuuteen liittyvästä riskistä Yritys voi sijoittaa käytettävissä olevan rahan tuottavasti Mitä aikaisemmin raha on käytettävissä, sitä pidemmäksi ajaksi se voidaan sijoittaa tuottavasti

22 Korkoa korolle eli prolongointi Prolongointi: Maksu tai useat eriaikaiset maksut muunnetaan prolongointitekijän avulla myöhempänä ajankohtana tapahtuvaksi nykyarvoa vastaavaksi maksuksi Alkupääoma k, joka saadaan/maksetaan ajan hetkellä 0, kasvaa n vuoden kuluessa seuraavasti: vuoden kuluttua (1+i)k kahden vuoden kuluttua (1+i)(1+i)k kolmen vuoden kuluttua (1+i)(1+i)(1+i)k n:n vuoden kuluttua (1+i) n k, missä i = vuotuinen korkoprosentti/100

23 Korkoa korolle eli prolongointi Alkupääoma k kasvaa siis n:n vuoden aikana arvoon K laskentakorkokannalla i eli K = (1 + i) n k k = alkupääoma K = pääoma laskenta-ajan lopussa i = korkoprosentti sadasosina n = aika vuosina (1 + i) n = prolongointitekijä Esim. Tämän päivän 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla viiden vuoden päästä (1 + 0,1) = 161,1

24 Harjoitustehtäviä 1. Sijoitat säästötilille vuoden alussa. Tilille maksetaan kiinteää 4 %:n vuosikorkoa. Paljonko sinulla on tilillä rahaa 5. vuoden lopussa, kun korosta peritään 30 %:n lähdevero? 2. Mikä pitää olla korkoprosentin, jotta sijoitettu pääoma kasvaisi nelinkertaiseksi 10 vuodessa? 3. Mikä pääoma kasvaa kuudessa vuodessa euroksi, kun 5 %:n tuotto lisätään pääomaan vuosittain? 4. Yritys sijoittaa taiteeseen ja hankkii maksavan maalauksen. Viisi vuotta myöhemmin sama maalaus myydään :lla. Laske todellinen vuotuinen tuottoprosentti, kun vuosi-inflaatio on ollut keskimäärin 3,5 %.

25 Vastaus 1 Sijoitat säästötilille vuoden alussa. Tilille maksetaan kiinteää 4 %:n vuosikorkoa. Paljonko sinulla on tilillä rahaa 5. vuoden lopussa, kun korosta peritään 30 %:n lähdevero? Vuosi Sijoitus alussa Rahaa vuoden lopussa (1 + 0,7 0,04) = (1 + 0,7 0,04) 1028 = 1 056,8 3 - (1 + 0,7 0,04) 1 056,8 = 1 086,4 4 - (1 + 0,7 0,04) 1 086,4 = 1 116,8 5 - (1 + 0,7 0,04) 1 116,8 = 1 148,1 tai (1 + 0,7 0,04) = 1 148,1

26 Vastaus 2 Mikä pitää olla korkoprosentin, jotta sijoitettu pääoma kasvaisi nelinkertaiseksi 10 vuodessa? K/k = 4 eli (1 + i) n k = 4 eli (1 + i) 10 = 4 k 1 i i = 1, = 0,1487 Korkoprosentti = 14,87 % Tarkistus: (1 + 0,1487) 10 k = 4,0 k

27 Vastaus 3 Mikä pääoma kasvaa kuudessa vuodessa euroksi, kun 5 %:n tuotto lisätään pääomaan vuosittain? 1,05 6 k = k = = ,8 1,05 6 tai laskemalla vuosittain: Vuosi Pääoma 0 k 1 1,05 k 2 1,05 (1,05 k) = 1,1025 k 3 1,05 1,1025 k = 1, k 4 1,05 1, k = 1, k 5 1,05 1, k = 1, k 6 1,05 1, k = 1, k 1, k = k = /1, = ,8

28 Vastaus 4 Yritys sijoittaa taiteeseen ja hankkii maksavan maalauksen. Viisi vuotta myöhemmin sama maalaus myydään :lla. Laske todellinen vuotuinen tuottoprosentti, kun vuosi-inflaatio on ollut keskimäärin 3,5 %. Vuotuinen rahamäärän muutos aiheutuu toisaalta todellisesta tuotosta, toisaalta inflaatiosta. Hintojen nousua eli inflaatiota vastaava kerroin on 1,035 ja todellista tuottoa vastaava kerroin r ,035 5 r 5 = r 5 = = 1, ,035 5 r = 1, joten todellinen vuosituotto on noin 4,78 %

29 Inflaation huomioiminen Inflaatio voidaan huomioida laskelmissa yksinkertaisimmillaan vähentämällä se nimelliskorosta Riittävän tarkka tapa pienellä korolla ja inflaatiolla Tarkemmin inflaatio huomioidaan kaavalla r = i f, missä i = nimelliskorko (lainakorko) 1 + f f = inflaatio Harjoitustehtävä 4 uudelleen: Lasketaan tuotto ilman inflaation huomioimista: (1 + i) = (1 + i) 5 = / = 1,5 1 i 5 1, i = 1, i = 0, Huomioidaan inflaatio: r = 0, ,035 = 0,04778 eli 4,78 % 1 + 0,035

30 Diskonttaus Diskonttaus: Maksu tai useat eriaikaiset maksut muunnetaan diskonttaustekijän avulla aikaisempana ajankohtana tapahtuvaksi maksuksi k = K/(1 + i) n k = alkupääoma K = pääoma laskenta-ajan lopussa i = korkoprosentti sadasosina n = aika vuosina 1 = diskonttaustekijä (1 + i) n Esim. vuoden päästä saatava 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla nykyrahassa 100/(1+0,1) 1 = 90,9 Esim. viiden vuoden päästä saatava 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla nykyrahassa 100/(1+0,1) 5 = 62,1

31 Harjoitustehtäviä 1. Mikä on seitsemän vuoden päästä saatavan :n nykyarvo 6 %:n vuosikorolla laskettuna? 2. Yritykselle on tulossa vuoden päästä :n suoritus ja kahden vuoden päästä :n suoritus. Mikä on näiden yhteinen nykyarvo 12 %:n korkokannalla laskettuna? 3. Yrittäjä arvioi saavansa rahoitusinvestoinnistaan tuottoa vuodessa seuraavien viiden vuoden ajan. Mikä on näiden tuottojen yhteinen nykyarvo, kun hän voi sijoittaa ne edelleen 6 %:n riskittömällä korolla ja käyttää tätä laskentakorkona? Ensimmäinen tuotto saadaan vuoden kuluttua nykyhetkestä ja seuraavat aina vuoden kuluttua edellisestä.

32 Harjoitustehtävien ratkaisut Tehtävä = 6 650,6 1,06 7 Tai diskonttaustaulukkoa hyödyntäen 0, = Tehtävä = ,2 1,12 1 1,12 2 Tai diskonttaustaulukkoa hyödyntäen 0, , = ,8 Tehtävä 3 Vuosi /1,06 = 943,4 (0, ) Vuosi /1,06 2 = 890,0 (0, ) Vuosi /1,06 3 = 839,6 (0, ) Vuosi /1,06 4 = 792,1 (0, ) Vuosi /1,06 5 = 747,3 (0, ) YHTEENSÄ 4 212,4

33 Jaksolliset maksut Käytännössä esiintyy usein tilanteita, joissa samansuuruiset maksut toistuvat tasavälein lainanlyhennykset säännöllinen säästäminen osamaksusuoritukset Jaksollisten maksujen yhteinen arvo eli kaikki maksut yhteensä laskentakorko huomioiden voidaan laskea mihin ajanhetkeen tahansa yleensä lasketaan maksujen yhteinen loppuarvo eli arvo viimeisen jakson lopussa tai yhteinen alkuarvo eli arvo ensimmäisen jakson alussa Alkuarvo Loppuarvo

34 Jaksolliset maksut - loppuarvo Jaksollisten suoritusten (k) yhteinen arvo viimeisen jakson lopussa eli loppuarvo on k + (1+i)k + (1+i) 2 k + + (1+i) n-1 k = k (1+i) n 1 i missä k = jaksollinen maksu i = korkokanta n = maksujen lukumäärä olettaen maksujen tapahtuvan aina korkojakson lopussa (korkojaksoja n -1 kappaletta). Tekijä (1+i) n 1 on jälkikäteen suoritettujen jaksollisten i maksujen prolongointitekijä Jos maksut suoritetaan kunkin korkojakson alussa, niiden yhteinen loppuarvo on (1+i)k + (1+i) 2 k + + (1+i) n k = (1+i) k (1+i) n 1 i

35 Jaksolliset maksut - loppuarvo Maksujen loppuarvo 5 %:n vuosikorolla on (1+0,05) (1+0,05) (1+0,05) = (1+0,05) 5 1 = 5 525,6 0, Loppuarvo

36 Jaksolliset maksut - loppuarvo Jos maksut suoritetaan kunkin korkojakson alussa, niiden yhteinen loppuarvo on (1+0,05) (1+0,05) (1+0,05) = (1+0,05) (1+0,05) 5 1 = 5 801,9 0, Loppuarvo

37 Jaksolliset maksut - alkuarvo Jaksollisten maksujen (k) yhteinen alkuarvo saadaan laskemalla yhteinen loppuarvo ja diskonttaamalla se alkuhetkeen eli kerrotaan diskonttaustekijällä loppuarvo 1 k (1+i) n 1 (1 + i) n i = (1+i) n 1 k i(1 + i) n Tekijä (1+i) n 1 on jälkikäteen suoritettujen jaksollisten i(1 + i) n maksujen diskonttaustekijä Alkuarvo n kappaletta jaksollisia maksuja/korkojaksoja

38 Jaksolliset maksut esimerkki yhteisen alkuarvon laskemisesta Jos :n maksut suoritetaan kunkin korkojakson lopussa, maksujen yhteinen alkuarvo 5 %:n vuosikorolla on (1 + 0,05) 5 1 = 4 329,48 (1 + 0,05) 5 0,05 Alkuarvo n kappaletta jaksollisia maksuja/korkojaksoja

39 Jaksolliset maksut - alkuarvo Jos jaksolliset maksut (k) tapahtuvat kunkin jakson (vuosi) alussa, saadaan niiden yhteinen alkuarvo seuraavasti: k + k (1+i) n-1 1 i(1 + i) n-1 Alkuarvo n -1 korkojaksoa

40 Jaksolliset maksut esimerkki yhteisen alkuarvon laskemisesta Jos jaksolliset :n maksut tapahtuvat kunkin jakson alussa, niiden yhteinen alkuarvo seuraavasti: (1+0,05) = 4 545,95 0,05(1 + 0,05) 5-1 Alkuarvo n -1 korkojaksoa

41 Jaksolliset maksut alkuarvo - ESIMERKKI Talletetaan aina vuoden lopussa 100 pankkitilille, josta saadaan kiinteää 3 %:n vuosikorkoa. Tehdään 10 talletusta. Mikä on näiden talletusten nykyarvo? Vuosi YHTEENSÄ 1 100, ,0 100, ,1 103,0 100, ,3 106,1 103,0 100, ,6 109,3 106,1 103,0 100, ,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,0 119,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,7 123,0 119,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,5 126,7 123,0 119,4 115,9 112,6 109,3 106,1 103,0 100, ,4 Summan nykyarvo = ,4 = 853,0 (1 + 0,03) 10 Vastaavasti suoraan jaksollisten maksujen diskonttauskertoimella: (1 + 0,03) = 853,0 0,03(1 + 0,03) 10

42 Harjoitustehtävä Olet suuren kauppakeskuksen miljoonas asiakas. Saat valita yhden seuraavista palkinnoista: a) heti b) viiden vuoden päästä c) /vuosi seuraavat 10 vuotta d) 800 /vuosi seuraavat 30 vuotta Laskentakorkokantana käytetään 5 %. Minkä vaihtoehdon valitset, kun haluat saada mahdollisimman paljon rahaa? Eri ajankohtina tapahtuvat maksut on muutettava yhteismitallisiksi!

43 Ratkaisu a. Nykyarvo = b. Nykyarvo = / = c. Jaksollisten maksujen nykyarvotekijän taulukosta saadaan tekijäksi 7,722 (n = 10, i = 5) Nykyarvo = ,722 = d. Jaksollisten maksujen nykyarvotekijän taulukosta saadaan tekijäksi 15,372 (n = 30, i = 5) Nykyarvo = ,372 = Valitaan vaihtoehto c

44 Konformiset ja relatiiviset korkokannat Konformiset korkokannat antavat samassa ajassa samasta pääomasta yhtä suuren kasvaneen pääoman Esim. vuosikorko 10 % ja kuukausikorko 0,797% Relatiivisten eli suhteellisten korkokantojen suhde on sama kuin korkojaksojen pituuksien suhde Esim. vuosikorko 10 % ja kuukausikorko 10%/12 = 0,833%

45 Konformiset ja relatiiviset korkokannat Esimerkki: Alkuperäinen pääoma on , vuotuinen korkokanta 10 %. Vuotuisella korkokannalla laskettuna pääoma on vuoden kuluttua kasvanut 1, = euroon Merkitään puolivuosittaista konformista korkokantaa p:llä ja merkitään puolivuosittaisen korkokannan ja vuosittaisen korkokannan tuottama kasvanut pääoma samaksi: (1 + p) = p 1,10 p = 0,0488 Korkokannat 10 % vuosittain ja 4,88 % puolivuosittain ovat näin ollen keskenään konformisia eli ne antavat saman kasvaneen pääoman. 10 %:n vuotuista korkokantaa vastaava relatiivinen puolivuosittainen korkokanta on 5 %. Tällä laskettuna pääoma vuoden kuluttua on 1, = eli se antaa suuremman kasvaneen pääoman

46 Koron maksu monta kertaa korkojakson aikana Relatiivista korkokantaa käytetään silloin, kun korko maksetaan tai saadaan useammin kuin kerran korkojakson aikana Jos korko maksetaan m kertaa korkojakson (yleensä vuosi) aikana, relatiivinen korkokanta on i/m, missä i = korkojakson korkokanta desimaalimuodossa Jos korkojaksoja on n kappaletta, kasvanut pääoma n vuoden jälkeen on K = (1 + i/m) m n k Esimerkki: Talletetaan vuoden alussa säästötilille kolmeksi vuodeksi. Summalle maksetaan 3,5 %:n vuosikorkoa niin, että korko maksetaan kuukausittain aina kuun lopussa. Paljonko tilillä on rahaa kolmen vuoden päästä? K = (1 + 0,035/12) = ,23

47 Harjoitustehtäviä 1. Yritys on tehnyt hyvän tuloksen ja siellä pohditaan, mihin tulos investoidaan. Pohdinnassa on kaksi vaihtoehtoa: sijoitetaan joko vakaatuottoiseen korkorahastoon, josta saadaan korkoa 5 % vuodessa tai vuokralle annettavaan huoneistoon, josta saadaan vuokratuloja 850 kuukaudessa. Huoneistosta on maksettava yhtiövastiketta 250 /kk. Molemmista tuotoista on maksettava pääomatulon vero 30 %. Laske, kumpi investointikohde antaa paremman tuoton. 2. Yritys omistaa liikehuoneiston, jonka se laittaa vuokralle. Huoneiston hinta on ja yhtiövastike 87,50 /kk. Mikä pitäisi kuukausivuokran olla, jotta tuotto olisi konforminen 8 %:n vuotuisen koron kanssa, jos a) veroa ei huomioida? b) nettotuotosta menee 30 %:n vero? 3. Talletetaan viiden vuoden ajan aina vuoden alussa säästötilille, jolle maksetaan 2 %:n vuotuista korkoa niin, että korko maksetaan aina kuun lopussa. a) Paljonko tilillä on rahaa viiden vuoden kuluttua? b) Paljonko rahaa olisi, jos korko maksettaisiin kerran vuodessa aina vuoden lopussa?

48 Ratkaisu 1 Korkorahaston vuotuinen tuotto-% verot huomioiden on 0,70 5 % = 3,5 % eli 0, = (~292 /kk) Vuokrahuoneiston tuotto kuukaudessa on 0,70 ( ) = 420 ja kuukausittainen tuotto-% = 420 / = 0,42 % Vastaava konforminen vuosikorko on 1,0042^12 = 1, eli 5,158 % Vastaava relatiivinen vuosikorko on 12 0,42 % = 5,04 % Vastaus: Vuokrahuoneistosta saadaan parempi tuotto

49 Ratkaisu 2 a) Veroa ei huomioida Huoneiston tuotto kuukaudessa on Vuokra Yhtiövastike eli X 87,50 Kuukausittainen tuotto-% = X 87, % X 87,50 12 = 1, X 87,50 12 = 1, ,50 + X 12 = 1,08 X = 859, b) Vero huomioidaan 1 + 0,7(X 87,50 ) 12 = 1,08 X = 1 190,

50 Ratkaisu 3 a) Vuosi Talletus vuoden alussa Paljonko rahaa 5. vuoden lopussa (6. vuoden alussa)? Rahaa on 1. vuoden lopussa (1+0,02/12) = 1 020,184 Rahaa on 2. vuoden alussa ,184 eli 2 020,184 Rahaa on 2. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,184 = 2 060,96 Rahaa on 3. vuoden alussa ,96 = 3 060,96 Rahaa on 3. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,96 = 3 122,744 Rahaa on 4. vuoden alussa ,744 = 4 122,744 Rahaa on 4. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,744 = 4 205,959 Rahaa on 5. vuoden alussa ,959 = 5 205,959 Rahaa on 5. vuoden lopussa (1+0,02/12) ,959 = 5 311,038

51 Ratkaisu 3 Ratkaisu suoraan jaksollisten maksujen prolongointitekijän avulla: b) Vuosi Talletus vuoden alussa (1+i) k (1+i) n 1 = 1, , i 0, = 5 308, Paljonko rahaa 5. vuoden lopussa (6. vuoden alussa)? Rahaa on 1. vuoden lopussa (1+0,02) = 1 020,00 Rahaa on 2. vuoden alussa ,00 eli 2 020,00 Rahaa on 2. vuoden lopussa (1+0,02) ,00 = 2 060,40 Rahaa on 3. vuoden alussa ,40 = 3 060,40 Rahaa on 3. vuoden lopussa (1+0,02) ,40 = 3 121,61 Rahaa on 4. vuoden alussa ,61 = 4 121,61 Rahaa on 4. vuoden lopussa (1+0,02) ,61 = 4 204,04 Rahaa on 5. vuoden alussa ,04 = 5 204,04 Rahaa on 5. vuoden lopussa (1+0,02) ,04 = 5 308,12

52 Käyttöpääoman tarpeen muutokset Usein käyttöomaisuusinvestointien seurauksena käyttöpääoma kasvaa ja kasvu on rahoitettava Käyttöpääoman kasvu johtuu siitä, että investoinnin seurauksena myyntisaamiset kasvavat, raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastot kasvavat sekä kassareservejä joudutaan lisäämään + Rahoitusomaisuuden lisäys + Vaihto-omaisuuden lisäys + Juoksevien kiinteiden menojen lisäys - Ostovelkojen lisäys = Käyttöpääoman lisäys

53 Esimerkki yrityksen perustamisvaiheen pääoman tarpeen laskennasta Investoinnit + maa-alueet + rakennukset, toimitilat + koneet + laitteet ja kalusteet + asennukset, muutostyöt jne. + muut investointiluonteiset kulut = INVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöpääoma (1-3 kk) + kulut ennen toiminnan aloittamista + ensimmäisten toimintakuukausien kulut (ennen kuin tulorahoitusta syntyy riittävästi), mm. alkuvarasto, palkat, vuokrat, markkinointi + tarvittavat käteisvarat = KÄYTTÖPÄÄOMA YHTEENSÄ + Investoinnit + Käyttöpääoma + Kustannusylitysvaraus = PÄÄOMAN TARVE YHTEENSÄ

54 Käyttöpääomatarve investointilaskelmissa Vaihtoehtoiset käyttöpääoman kustannusvaikutusten käsittelytavat investointilaskelmissa: 1. Investoinnin aiheuttama käyttöpääomatarpeen kasvu luetaan perusinvestointiin kuuluvaksi Investoinnin pitoajan lopussa irtautuva käyttöpääoma lisätään pitoajan viimeisen vuoden nettotuloon 2. Jokaisen vuoden nettotulosta vähennetään investoinnista johtuvalle käyttöpääomalle laskettu laskentakoron mukainen korkokustannus

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste

Metropolia Ammattikorkeakoulu. INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste Metropolia Ammattikorkeakoulu INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste Virpi Tevä-Helminen 28.8.2013 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO... 4 1.1 Investointilaskenta ja päätöksenteko kurssin esittely... 4

Lisätiedot

Jaksolliset suoritukset, L13

Jaksolliset suoritukset, L13 , L13 1 Jaksollinen talletus Tarkastellaan tilannetta, jossa asiakas tallettaa pankkitilille toistuvasti yhtäsuuren rahasumman k aina korkojakson lopussa. Asiakas suorittaa talletuksen n kertaa. Lasketaan

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

INVESTOINNIN LASKENTA

INVESTOINNIN LASKENTA YT22 INVESTOINNIN LASKENTA Yrityssalo Oy www.yrityssalo.fi Sivu 2 (8) INVESTOINNIN LASKENTA SISÄLTÖ SIVU 1. INVESTOINNIN SUUNNITTELU 3 1.1 Investointien rahoitus 3 1.2 Investointien luokittelu 4 2. INVESTOINTIKUSTANNUSTEN

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Nykyarvo ja investoinnit, L9 Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n 0 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Investoinnin takaisinmaksuaika

Investoinnin takaisinmaksuaika Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on aika, jona investointi maksaa hintansa takaisin eli nettotuottoja kertyy perushankintamenon verran Investointi voidaan tehdä, jos takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Korkolasku ja diskonttaus, L6 Korkolasku ja diskonttaus, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle Henri Mulari Investointityökalu Finndomo Oy:lle Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Liiketalouden koulutusohjelma Syksy 2011 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Yhteiskuntatieteiden,

Lisätiedot

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10 Sisäinen ja investoinnin, L10 1 Määritelmä: i sis on se laskentakorko, jolla nettonykyarvo on nolla. Jos projekti on normaali siinä mielessä, että alun negatiivisia nettoeriä seuraa lopun positiiviset

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

(1) Katetuottolaskelma

(1) Katetuottolaskelma (1) Katetuottolaskelma Katetuottolaskelmalla tarkastellaan yrityksen kannattavuutta myyntituotto - muuttuvat kustannukset (mukut) = katetuotto katetuotto - kiinteät kustannukset (kikut) = tulos (voitto

Lisätiedot

Tasaerälaina ja osamaksukauppa

Tasaerälaina ja osamaksukauppa Tasaerälaina ja osamaksukauppa Merkintöjä Yleensä laskussa lähdetään todellisesta vuosikorosta. Merkitään todellista vuosikorkokantaa kirjaimella i a, jolloin vuosikorkotekijä on (1 + i a ). Vuosi jaetaan

Lisätiedot

Talousmatematiikka (4 op)

Talousmatematiikka (4 op) Talousmatematiikka (4 op) M. Nuortio, T. Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2012 Talousmatematiikka 2012 Yhteystiedot: Matti Nuortio mnuortio@paju.oulu.fi Työhuone M225 Kurssin

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

Prosentti- ja korkolaskut 1

Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti- ja korkolaskut 1 Prosentti on sadasosa jostakin, kuten sentti eurosta ja senttimetri metristä. Yksi ruutu on 1 prosentti koko neliöstä, eli 1% Kuinka monta prosenttia on vihreitä ruutuja neliöstä?

Lisätiedot

LAITEINVESTOINNIN KANNATTAVUUSLASKELMA

LAITEINVESTOINNIN KANNATTAVUUSLASKELMA Opinnäytetyö (AMK) Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto 2011 Sanni Tuumanen LAITEINVESTOINNIN KANNATTAVUUSLASKELMA Case: pakkauskone OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Liiketalouden

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 1/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 1/2014 Osaketalletus 1/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteko Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat Korkolasku, L6 1 Merkinnät Tarkastellaan tilannetta, jossa pääomalle maksetaan korkoa. Tulemme seuraavassa systemaattisesti käyttämään seuraavia merkintöjä K 0 = alkupääoma p = korkoprosentti i = p 100

Lisätiedot

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA 4.12.2012 Sisällys Johdanto... 1 Aikaan liittyviä laskelmia... 1 Excelin rahoitusfunktioita... 2 Koronkorkolaskenta... 2 Jaksolliset suoritukset... 4 Luotot... 7

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8 Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8 1 Kerrataan kaavoja s n;i = ((1 + i)n 1) i = prolongointitekijä a n;i = ((1 + i)n 1) i(1 + i) n = diskonttaustekijä c n;i = i(1 + i) n ((1 + i) n 1) = kuoletuskerroin

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9. Julkaistu: 2003-11-12 08:00:20 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 12.11.2003, klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.

Lisätiedot

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, 67 + 100000 100667, 67AC. Kotitehtäviä 6. Aihepiiri Rahoitusmuodot Ratkaisuehdotuksia 1. Pankki lainaa 100000 bullet-luoton. Laina-aika on 4kk ja luoton (vuotuinen) korkokanta 8% Luoton korot maksetaan kuukausittain ja laskutapa

Lisätiedot

1 Prosenttilaskua 3. 2 Yksinkertainen korkolasku 4. 3 Diskonttaus 6. 4 Koronkorko 8. 5 Korkokannat 9. 6 Jatkuva korko 10. 7 Jaksolliset suoritukset 11

1 Prosenttilaskua 3. 2 Yksinkertainen korkolasku 4. 3 Diskonttaus 6. 4 Koronkorko 8. 5 Korkokannat 9. 6 Jatkuva korko 10. 7 Jaksolliset suoritukset 11 Sisältö Prosenttilaskua 3 2 Yksinkertainen korkolasku 4 3 Diskonttaus 6 4 Koronkorko 8 5 Korkokannat 9 6 Jatkuva korko 0 7 Jaksolliset suoritukset 8 Luotot ja korkolasku 2 8. Annuiteettiperiaate........................

Lisätiedot

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014

DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Danske Bank Oyj, www.danskebank.fi DANSKE BANK OYJ:N OSAKETALLETUS 2/2014 Tietoa Osaketalletuksesta: Talletuksen vastaanottaja: Danske Bank Oyj OSAKETALLETUS 2/2014 Osaketalletus 2/2014 kohde-etuudeksi

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Suhteisjako 8 1.2 Valuutat 14 Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18 1.3 Verotus 21 Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23 Varallisuusvero

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2013 [tilintarkastamaton] Kohti kansainvälistymistä Kolmannen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 13.7% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.3m (EUR 3.8m Q3/2012). Vuoden

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia

Tikkurila. Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012. Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Tikkurila Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2012 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014

UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 2014. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.2014 UPM OSAVUOSIKATSAUS Q1 214 Toimitusjohtaja Jussi Pesonen 29.4.214 Kannattavuuden parannusohjelman eteneminen näkyy vahvassa Q1 214 tuloksessa Q1 14 EBITDA oli 3 miljoonaa euroa (Q1 : 284 milj. euroa) Kannattavuuden

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009

Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Veritas Eläkevakuutuksen tuloskatsaus 1 9/2009 Ajattelemme eteenpäin Kausi 1.1.-30.9.2009 lyhyesti Yhtiön maksutulo kasvoi lähes 9 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon Sijoitusten tuotto oli

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

MAB7 Loppukoe 25.9.2014

MAB7 Loppukoe 25.9.2014 MAB7 Loppukoe 25.9.2014 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko konseptin ekalle sivulle yläreunaan! Valitse kuusi tehtävää, joihin vastaat. Muista että välivaiheet perustelevat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003

SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2. Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Julkaistu: 2003-04-24 07:01:11 CEST Solteq Oyj - neljännesvuosikatsaus SOLTEQ OYJ? OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2 Solteq Oyj Pörssitiedote 24.4.2003 klo 9.00 SOLTEQ OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-31.3.2003 Konsernin

Lisätiedot

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä. Tämä Tili-ja kulutusluotot -aineisto on tarkoitettu täydentämään Liiketalouden matematiikka 2 kirjan sisältöä. 1 Sisällysluettelo TILI- JA KULUTUSLUOTOT...3 Esim. 1... 4 Esim. 2... 6 Esim. 3... 7 Esim.

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011

Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Veritas Eläkevakuutuksen osavuositulos 1 6/2011 Vakuutusliike Ajattelemme eteenpäin Vakuutusliike - avainluvut 1 6/2011 1 6/2010 2010 Vakuutusmaksutulo, milj. 207,4 187,5 380,4 TyEL-palkkasumma, milj.

Lisätiedot

OmaTuottoTalletus 1 / 2016

OmaTuottoTalletus 1 / 2016 OmaTuottoTalletus 1 / 2016 OmaTuottoTalletus on kolmen vuoden määräaikainen talletus. Siinä yhdistyvät tilin turvallisuus ja osakkeiden tuottomahdollisuus. Olemme lähellä ja läsnä. 1 OmaTuottoTalletus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk

1,085 64,5 12,00 = 839,79 (mk) Vastaus: 839,79 mk K00 1. Asunto-osakeyhtiö nosti asuntojen yhtiövastikkeita 8,5 %. Kuinka suureksi muodostui 64,5 neliömetrin suuruisen asunnon kuukauden yhtiövastike, kun neliömetriltä oli aiemmin maksettu 12,00 mk kuukaudessa?

Lisätiedot

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin. Rahoitusmuodot HUOM. Tässä esitetään vain teoriaa ja joitakin esimerkkejä. Enemmän esimerkkejä ja laskuja löytyy ratkaistuina EXCEL-tiedostosta "Rahoitusmuodot - laskut ja esimerkit", joka on MOODLESSA

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton

Puolivuosikatsaus 2011. Eläke-Tapiola. Puolivuosikatsaus 2011. Tilintarkastamaton Eläke-Tapiola Tilintarkastamaton Tunnusluvut Tiivistelmä tunnusluvuista 1-6/2011 1-6/2010 1-12/2010 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo Milj. euroa 758,5 717,5 1 425,7 Maksutulon muutos % 5,7 0,3 2,7 Vastuuvelka

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj

Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009. Exel Composites Oyj Osavuosikatsaus tammi - syyskuu 2009 Exel Composites Oyj Toimitusjohtaja Vesa Korpimies Heinä - syyskuu 2009 lyhyesti Jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 24,5 % 15,9 (21,1) miljoonaan euroon Jatkuvien

Lisätiedot

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja

Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013. Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda Oyj Pörssisäätiö 5.3.2013 Kari Inkinen toimitusjohtaja Sponda lyhyesti 2 Spondan strategia Spondan strategisena tavoitteena on hakea kasvua ja kannattavuutta asiakaslähtöisellä toimintatavalla,

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6. Swap -sopimukset Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 6 Swap -sopimukset 1. Swapit eli vaihtosopimukset Swap -sopimus on kahden yrityksen välinen sopimus vaihtaa niiden saamat tai maksamat rahavirrat keskenään.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä

Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005. Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 1.1.-30.6.2005 Veritas-ryhmä Veritas-ryhmä Osavuosikatsaus 2005 AVAINLUVUT 1-6/2005 1-6/2004 2004 Vakuutusmaksutulo, milj. 196,9 184,2 388,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto, käyvin arvoin,

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Tulovero 8 1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17 1.3 Indeksit 22 - Indeksin käsite 22

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 Suomen suurin markkinaehtoinen vuokranantaja Historiansa suurin liikevaihto. Investoinnit kasvussa. Liikevaihto 1.1. 31.12.2014 miljoonaa euroa (346,6) Tulos 1.1. 31.12.2014

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009. Vesa Ekroos KTM. 18.11.2009 Vesa Ekroos 1

KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009. Vesa Ekroos KTM. 18.11.2009 Vesa Ekroos 1 KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Vesa Ekroos KTM 18.11.2009 Vesa Ekroos 1 Yksityinen yritystoiminta / julkinen palvelutuotanto / toimivat markkinat 18.11.2009 Vesa Ekroos

Lisätiedot

Kaapelin eristyslinjalle tehdyn investoinnin kannattavuuden jälkilaskenta

Kaapelin eristyslinjalle tehdyn investoinnin kannattavuuden jälkilaskenta Kaapelin eristyslinjalle tehdyn investoinnin kannattavuuden jälkilaskenta Matti Hyppönen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinnäytetyö Konetekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2012 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015

Ahlstrom. Tammi-maaliskuu 2015. Marco Levi Toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.2015 Ahlstrom Tammi-maaliskuu 215 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja 28.4.215 Sisältö Tammi-maaliskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Page 2 Tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot