INVESTOINNIN LASKENTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INVESTOINNIN LASKENTA"

Transkriptio

1 YT22 INVESTOINNIN LASKENTA Yrityssalo Oy

2 Sivu 2 (8) INVESTOINNIN LASKENTA SISÄLTÖ SIVU 1. INVESTOINNIN SUUNNITTELU Investointien rahoitus Investointien luokittelu 4 2. INVESTOINTIKUSTANNUSTEN ARVIOINTI 4 3. INVESTOINTILASKENNAN PERUSTIEDOT Investointilaskennan lähtöarvot Perusinvestointi Jatkuvasti syntyvät tuotot ja kustannukset Laskentakorkokanta Investoinnin pitoaika Jäännösarvo 6 4. INVESTOINTILASKELMIEN ESITTELY Nykyarvomenetelmä Annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Pääoman tuottoastemenetelmä Takaisinmaksuajan menetelmä 8 5. HERKKYYSANALYYSI Riski ja epävarmuus 8

3 Sivu 3 (8) 1. INVESTOINNIN SUUNNITTELU Investoinneilla on merkittävä liiketaloudellinen rooli, sillä ne saattavat ratkaista koko yrityksen tulevaisuuden. Epäonnistuneet, väärät tai väärin ajoitetut investoinnit ovat kaataneet lukuisia yrityksiä. Koska pääomista on lähes aina pulaa on niukat resurssit kohdennettava keskenään kilpaileviin tarkoituksiin. Investointipäätöstä tulee edeltää huolellinen valmistelu ja taloudelliset laskelmat. Verrattaessa investointipäätöksen tekoa tavanomaisiin liiketoiminnan rutiinipäätöksiin havaitaan merkittäviä ongelmia tuottavia eroja: investointipäätös on kertaluontoinen ympäristö ja liiketoimintaolosuhteet muuttuvat nopeasti mitä merkittävämmästä investoinnista on kysymys, sitä tärkeämpi on ajoitus ja tarkasti tiedossa oleva valmistumishetki tulevaisuus on aina ennustamista > trenditkin muuttuvat investointipäätöksen tekeminen on ristiriitainen ja monimutkainen tapahtuma, paljon muuttuvia tekijöitä osa valintakriteereistä ovat arvostus- ja näkemyskysymyksiä investointilaskelmat edellyttävät huolellista kulujen ja tuottojen arviointia kassavirtojen hallinnalla merkittävät liiketaloudelliset vaikutukset Investoinnin huolellinen suunnittelu ja eri vaihtoehtojen puntarointi ovat erittäin tärkeässä asemassa, sillä suunnitteluvaihe määrittää kustannukset. Toteutusvaiheessa on kustannuksia säästäviä muutoksia vaikeita toteuttaa. Toteutusvaiheessa tulee pääpaino kiinnittää kohteen valmistumiseen suunniteltuna ajankohtana. Tämä varmistetaan parhaiten ostamalla tuote paikoilleen asennettuna ja koekäytettynä. 1.1 Investointien rahoitus Investoinnin rahoituksessa noudatetaan vanhaa nyrkkisääntöä eli rahan lähteen ja rahan käytön pitää luonteeltaan vastata toisiaan. Jos ryhdytään pitkävaikutteiseen hankkeeseen, tulee se myös rahoittaa pitkäaikaisella rahoituksella. Pitkäaikaisia rahoitusvälineitä ovat oma pääoma eli osakepääoman korottaminen ja pääomalaina omistajilta tai pitkäaikainen laina. Lyhytaikainen lainarahoitus on väärä tapa pitkävaikutteisen investoinnin rahoittamiseen. Investoinnin rahoitus hoidetaan seuraavan peruskaavan mukaan AVUSTUKSET TULORAHOITUS VIERAS PÄÄOMA ELI RAHOITUSTARVE PITKÄAIKAINEN LAINA OMA PÄÄOMA ELI OMISTAJIEN SIJOITUKSET Tulorahoituksen määrää arvioitaessa tulee lisätä poistojen osuus, koska niitä ei makseta rahassa, vaan itse investoinnin hankintameno.

4 Sivu 4 (8) 1.2 Investointien luokittelu Investointien kiireellisyysjärjestystä voidaan arvioida luokittelemalla investoinnit eri ryhmiin ja asettamalla niille tuottovaatimus. Seuraavassa on annettu suuntaa-antavia tuottovaatimuksia erilaisille investoinneille, jolloin huonomman tuloksen tuottavaa investointia ei suoriteta, ennekuin on löydetty keinot päästä haluttuun tuottotavoitteeseen. Taulukko: Investoinneilta vaadittava tuotto ja tärkeysjärjestys TÄRKEYS INVESTOINNIN KUVAUS TUOTTOVAATIMUS 1. Lakiin tai viranomaismääräyksiin perustuvat investoinnit, kuten työturvallisuus- ja ympäristöinvestoinnit ei tuottovaatimusta 2. Markkina-aseman turvaaminen investoinnein 6 % 3. Koneiden ja laitteiden uusinta tai peruskorjaus 12 % 4. Kustannusten alentaminen investoinnin avulla 15 % 5. Tuottojen lisääminen investoinnilla 20 % 6. Uusien markkina-alueiden valtaaminen tai uusien tuotteiden aikaansaaminen riskinalaisin investoinnein 25 % Usein investointien arviointi ei ole pelkästään tuottoarvoon tuijottamista. Usein nimittäin investointi johonkin kohteeseen alentaa kustannuksia toisessa kohteessa. Toisaalta investointi voidaan ajatella suoritettavaksi aina, kun se säästää hankintakustannuksensa takaisin yhden tilikauden aikana. 2. INVESTOINTIKUSTANNUSTEN ARVIOINTI Useimmat yritykset suorittavat samanlaisina toistuvia investointeja harvoin, jolloin entisiä kokemuksia kustannusten arvioinnista ei ole. Tällöin on viisainta suorittaa investointi mahdollisimman laajoina kokonaisuuksina, mieluimmin avaimet käteen toimituksena. Em. menettelystä huolimatta kustannukset pyrkivät kohoamaan, sillä toteutuksen aikana havaitaan puutteita, joiden poistaminen nostaa lopullisia kustannuksia. Kokemus on osoittanut, että investointibudjettiin on syytä varata 20 % ylimääräistä. Kustannusylitystäkin pahempi riski on toimituksen käyttöönoton viivästyminen. Yrityksen kaatuminen pitkäksi venyneen toimituksen ja laskutustulojen puuttumisen vuoksi ei ole harvinaista. 3. INVESTOINTILASKENNAN PERUSTIEDOT Investointilaskelma on investoinnin pitoajalle ulottuva laskelma, jolla pyritään selvittämään investoinnin järkevyys ja kannattavuus. Erityisesti investointilaskelmien tarpeellisuus tulee esille silloin, kun investointivaihtoehtoja on useita ja ne pitää asettaa tärkeysjärjestykseen. Laskelmien tekeminen on myös liiketoimintamielessä järkeviä: laskelmia tehtäessä joudutaan kiinnittämään huomiota toteutuskustannuksiin, saattaviin tuottoihin (markkinoihin) ja rahoitusvaihtoehtoihin. Tämä tarkastelu saattaa johtaa alkuperäistä ajattelumallia parempaan lopputulokseen. Mitä suuremmasta investoinnista on kysymys, sitä enemmän on panostettava tietojen keräämiseen. Tällöin yksi varteenotettava tiedonhankintamuoto on kysyä muualla Suomessa toimivien alan yritysten kokemuksia. Investoinnin kannattavuutta tulee arvioida vähintään kahdella menetelmällä, joita ovat nykyarvomenetelmä annuiteettimenetelmä takaisinmaksuajan menetelmä sisäisen korkokannan menetelmä yksinkertaistettu sisäisen korkokannan menetelmä

5 Sivu 5 (8) 3.1 Investointilaskennan lähtöarvot Investoinnin tekemiseen liittyy aina asioita, joita ei voida mitata millään mittareilla tai arvioida numeroilla. Numeroin arvioitavia asioita on kuitenkin aina niin paljon, että laskenta voidaan suorittaa. Numeroin voidaan arvioida hankkeen kokonaiskustannukset eli perusinvestointi vuosittain syntyvät tuotot vuosittain syntyvät kulut laskentakorkokanta investoinnin vaikutus- eli pitoaika investointikohteen jäännösarvo 3.2 Perusinvestointi Perusinvestoinnin määrittely on investointi-hankkeen helpoin osuus, sillä käytettävä rahamäärä toteutetaan lähitulevaisuudessa ja sen määrä on melko tarkkaan selvitettävissä. Investoinnin tuottoihin ja käyttökustannuksiin verrattuna perusinvestoinnin suuruuden selvittäminen on helppo tehtävä. Toki perusinvestoinninkin määrittelyssä voidaan erehtyä. Siksi perusinvestointi on syytä jakaa kahteen ryhmään: käyttöomaisuusinvestointiin ja käyttöpääomainvestointiin. Kaikki investoinnit eivät kuitenkaan ole käyttöomaisuusinvestointeja, vaan esimerkiksi koulutus- tai markkinointi-investointeja. Hirsitalotehtaalle investointi voi olla uuden näyttelyalueen perustaminen, jonka suuruutta voidaan hyvin verrata käyttöomaisuusinvestointiin. Tyypillisin investointi on kuitenkin uuden tuotantolaitoksen tai uuden tuotantokoneen hankinta. Tuotantolaitoksen investointikustannuksia ovat maa-alueen hankinta ja käyttöönotto rakennuskustannukset rakennusaikaiset korkomenot kone- ja laitekustannukset kuljetus- ja asennuskustannuksineen suunnittelu- ja usein myös tuotekehityskustannukset oman organisaation toimesta käyttöönottokustannukset, joita ovat käyttökoulutus-, organisointi- ja markkinointikustannukset liitännäisinvestoinnit, joita yleensä aina syntyy käyttöpääoman lisätarve kustannusylitysvaraus Ainoastaan korvausinvestoinnin yhteydessä voidaan selvitä ilman käyttöpääoman lisäystä, mutta silloinkin harvoin. Sen sijaan laajennusinvestoinnissa sitoutuu aina rahaa lyhytaikaisiin tuotannontekijöihin, kuten raaka-aineisiin, keskeneräisiin ja valmiisiin tuotteisiin sekä myyntisaataviin. Käyttöpääoman lisätarvetta voidaan käsitellä kahdella tavalla käyttöpääoma luetaan perus-investointiin lisätarpeen suuruisena ja vastaavasti pitoajan lopussa irtautuva pääoma otetaan huomioon lisätulona viimeisenä pitovuotena jokaisena vuotena investoinnista saatavasta nettotulosta vähennetään käyttöpääoman lisätarpeesta syntyvä korkokustannus, jolloin ajatusmallina on kustannusperuste Ensimmäinen vaihtoehto on suositeltava. 3.3 Jatkuvasti syntyvät tuotot ja kustannukset Tuottoja ja kustannuksia on järkevintä käsitellä vuositasolla yhdessä. Investoinnista on pystyttävä näkemään erillistuotot ja kustannukset ja ne on kyettävä arvioimaan koko investoinnin pitoajalle. Joskus investointi voi aiheuttaa pelkkiä kustannussäästöjä, mutta silloin on muistettava investoinnin järkevyys ja sille asetettava tuottovaatimus. Tuottojen arvioiminen on huomattavasti vaikeampaa kuin kustannusten arviointi. Ensin arvioidaan tuotot, josta johdetaan vastaavat kustannukset. 3.4 Laskentakorkokanta Korko tarkoittaa korvausta vieraan rahan saamisesta. On ajateltava, että investointi on velkoja, joka perii koron myöntämästään luotosta. Korotonta rahaa ei ole, vaikka sitä nimeä ei aina käytettäsikään. Niinpä investoinnille on asetettava aina vähintään yleisesti lainalle asetettu korkotuottovaatimus. Korkovaatimuksella on investointilaskennassa myös se merkitys, että eri vuosina syntyvät tuotot ja kustannukset voidaan asettaa samalla viivalle investoinnin syntyhetken kanssa. Raha on sitoutuneena investointiin aina usean vuoden ajaksi.

6 Sivu 6 (8) Korko selvittää, kuinka paljon arvokkaampi tietty rahamäärä pussissa on tänään kuin viiden vuoden päästä. Koron huomioiminen tulevissa tuotoissa ja kuluissa kutsutaan diskonttaamiseksi. Esimerkki 1. Ajattele, että saat rahaa 1000 euroa, jotka sijoitat pankkiin ja saat siitä 5 prosentin tuoton. Vuoden päästä rahamääräsi on 1050 euroa. Kun jätät summan kasvamaan, on se karttunut kolmen vuoden päästä jo 1157 euroon. Diskonttaaminen on päinvastainen toimenpide, eli tulevat nettotuotot siirretään korkokannan mukaan tähän päivään. Niinpä 1000 saaminen 3 vuoden päästä 5 % korkokannan mukaan onkin tämän päivä rahassa vain 864. Diskonttaamiseen löytyy valmiit taulukot, mutta nykyisin ne ovat tarpeettomia. Tietokoneeltasi löytyvät valmiit funktiot niiden arviointiin. Tähän oppaaseen liittyvissä laskentaohjelmissa ne ovat myös valmiina. 3.5 Investoinnin pitoaika Pitoajalla tarkoitetaan sitä taloudellista käyttöaikaa, joka investointihyödykkeellä yritykselle on. Sen pituus riippuu yrityksen ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Pitoajalla saatetaan tarkoittaa esim. koneen fyysistä ikää eli ajanjaksoa, jonka kone on käyttökelpoinen alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tosin fyysistäkin ikää voidaan jatkaa modernisoinnein ja peruskorjauksin. Pitoajan tarkastelussa on kuitenkin syytä lähteä teknillistaloudellisesta käyttöiästä, joka tarkoittaa sitä aikaa, jolloin uusi kone tekee vanhan koneen käytön epätaloudelliseksi. Yleensä teknillistaloudellinen ikä on lyhempi kuin fyysinen käyttöikä. Fyysinen ikä voi olla moninkertainen teknillistaloudelliseen ikään verrattuna. Esimerkiksi moderneinta energian säästötekniikkaa toimittavan yrityksen asentajat eivät voi ajaa 15 vuotta vanhalla Hiacella, koska yrityksen uskottavuus kärsii. Hiace saattaisi sen kyllä kestää. Investoinnin pitoajalla on laskelmissa vaatimuksen luonne. Investoinnin edullisuutta tutkittaessa oletetaan, että valitulla ajanjaksolla yrityksen toimintaympäristössä ei tapahdu sellaisia muutoksia, joita tänä päivänä ei voitaisi ennustaa. Odotukset investoinnin eri osioille voivat toki vaihdella. Rakennuksen pitoaika voi olla paljon pitempi kuin rakennuksen sisällä olevien koneiden. Yksi kriteeri on käyttää pitoaikoina verottajan hyväksymiä poistoaikoja, jotka yleensä lasketaan edellisen vuoden jäännösarvosta koneet ja laitteet 25 % vuodessa 7 % vuodessa myymälä-, varasto- tai tehdasrakennuksesta 4 % vuodessa asuin- ja toimisto-rakennuksesta 20 % vuodessa säiliöistä tai muista metallista tehdyistä varastorakenteista 20 % puusta tehdyistä varasto-rakennelmista 20 % vuodessa tutkimustoiminnan rakennuksista ja rakennelmista patentit tms. oikeudet 10 vuotta 3.6 Jäännösarvo Yleensä jäännösarvoksi asetetaan nolla. Tämä johtuu siitä, että investoinnin pitoaika on muutoinkin pitkä ja pitoajan jälkeen diskontattuna jäännösarvon nykyarvo on pieni. On mahdollista, jäännösarvo on negatiivinen. Esim. näyttelytarkoitukseen tehdyn rakennelman purkaminen vuokratontilta tulee tuottojen sijaan maksamaan. Jäännösarvoa voidaan kuitenkin olettaa olevan esim. kuorma-autossa tai kaivinkoneessa. Jäännösarvon suuruutta voidaan arvioida suhteuttamalla tämän päivän käytettyjen koneiden hinta nykyiseen hankintahintaan. 4. INVESTOINTILASKELMIEN ESITTELY Seuraavassa käydään läpi eri laskentamenetelmät. Käytetyimpiä ovat sisäisen korkokannan ja takaisinmaksuajan menetelmät, joita yleensä käytetään yhdessä. Edellinen korostaa investoinnin kannattavuutta, jälkimmäinen rahoitusvaikutusta. Laskentamenetelmien lisäksi tulee vielä suuri joukko yrityskohtaisia arviointikriteereitä, joita ei kuitenkaan saa asettaa etusijalle verrattuna taloudellisiin laskelmiin. 4.1 Nykyarvomenetelmä Nykyarvomenetelmää käytettäessä tuotot ja kulut diskontataan nykyhetkeen valitulla korkokannalla laskettuna. Investointi on kannattava, jos tulevat nettotuotot ovat suuremmat kuin perusinvestointi. Perusinvestointikin joudutaan usein diskonttaamaan, sillä toteuttaminen tapahtuu harvoin ilman vuoden aikaviivettä. Jos laskentakorkokantaa ei käytettäisi, tulisi investoinnista pelkin nettotuotoin laskien helposti liian kannattava. Tarkastellaan seuraavaa esimerkkiä:

7 Sivu 7 (8) Esimerkki 2. Metalliteollisuuden koneistusalihankintaa suorittava yritys suunnittelee euron investointia markkina-asemansa parantamiseksi. Yrityksellä on hyvät suhteet päähankkijaan, joka on kertonut halustaan lisätä hankintoja uusista tuotteista. Koska kysymyksessä on markkinoiden laajentaminen, on yrittäjä asettanut investoinnin tuottovaatimukseksi 10 %. Tuotto riittää tässä tapauksessa hänelle, koska rahoituskorko on alhainen ja investointiin on mahdollista saada ELY-keskuksen avustustakin. Lähtöarvot: hankintahinta euroa, toimitusaika vain 3 kuukautta vuotuiset nettotuotot kahtena ensimmäisenä vuotena euroa, mutta sen jälkeen päähankkijan mukaan kysyntä lopputuotteessa muuttuu niin, että tuotot laskevat euroon vuodessa. Onpa vielä varauduttava siihen, että toimitukset eivät enää viidentenä vuotena jatku. laskentakorkokanta 10 % pitoaika 4 vuotta jäännösarvo euroa Kuvio: Kassavirrat investoinnin pitoaikana TUOTOT jäännösarvo Pitoaika vuosina HANKINTAMENO Taulukko: Kassavirtojen diskonttaus AIKA INVESTOINTI NETTOTUOTTO DISKONTTAUSTEKIJÄ NYKYARVO YHTEENSÄ , , , , Investointi on siis kannattava, koska nettotuottojen nykyarvot ovat suuremmat kuin hankintahinta. Vaihtoehtoisena laskelmana voitaisiin hakea sitä korkokantaa, jolla investointi olisi vielä kannattava tai miettiä sitä. että jäännösarvo onkin pienempi kuin oletettu. 4.2 Annuiteettimenetelmä Annuiteettimenetelmässä nykyhankintameno jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi, vuorieriksi eli annuiteeteiksi. Vuosierä sisältää sekä poiston että annetun vuosikoron yhteenlaskettuna. Investointiin ryhtyminen on kannattavaa silloin, kun vuotuiset nettotuotot ovat yhtä suuret kuin pääoman hoitamisesta aiheutuvat kustannukset. Mikäli investointiin liittyy jäännösarvo, on sen nykyarvo vähennettävä hankintakustannuksista. Laskentamenetelmän ongelmallisuutena on se, että kovin toisistaan poikkeavia nettotuottovuosia on hankala hahmottaa. Menetelmän käyttäminen on nykyisillä tietokoneilla varsin helppoa, sillä niistä löytyy valmis ohjelma tähänkin tarkoitukseen. Yritystulkin YT22.5 Lainalaskurissa on valmis laskentamalli annuiteetti-menetelmää varten.

8 Sivu 8 (8) 4.3 Sisäisen korkokannan menetelmä Laskentamenetelmä on sukua nykyarvo-menetelmällä sillä eroavuudella, että menetelmässä haetaan investoinnin tuottamaa korkokantaa. Jos korkokanta on suurempi kuin tavoite, on investointi kannattavaa suorittaa. Myös tähän menetelmään löytyy tietokoneelta valmis ohjelma. 4.4 Pääoman tuottoastemenetelmä Menetelmä on yksinkertaistettu malli sisäisen korkokannan menetelmästä. Menetelmästä ei ole valmista tietokoneohjelmaa, mutta onneksi menetelmä on varsin yksinkertainen. Tarkastelemalla seuraavaa esimerkkiä laskentatapa käy selväksi. Esimerkki 3. Lähtötilanne on seuraava: investoinnin hankintakustannus on investointikohteen jäännösarvo on investointiaika on 8 vuotta vuotuinen tuotto on Vuotuinen poisto on ( ) / pitoaika 8 vuotta = euroa Vuotuinen nettotuotto poistojen jälkeen: vuotuinen tuotto poisto eli = Investointiin on sidottu pääomaa keskimäärin: (hankintakustannus + jäännösarvo) / 2 = Keskimääräinen tuotto on siis (100 x vuotuinen nettotuotto poistojen jälkeen) / keskimääräinen pääoma = (100 x )/ = 12,3 % 4.5 Takaisinmaksuajan menetelmä Takaisinmaksuajan menetelmässä selvitetään, kuinka nopeasti investoinnin yhteenlasketut nettotuotot maksavat investoinnin takaisin eli ylittävät perushankintakustannukset. Lasku-kaava on siis varsin yksinkertainen eli hankintakustannus / vuotuinen nettotuotto. Edellistä esimerkkiä käyttäen seuraavasti: Esimerkki 4. Hankintahinta euroa / vuotuinen nettotuotto = n. 5,5 vuotta Menetelmä on laskennallisen helppoutensa vuoksi yleisesti käytössä. Menetelmän huonous piilee siinä, että korkoa ei oteta huomioon. Korko voidaan ottaa huomioon laskemalla jokaiselle vuosituotoille halutun koron mukainen nykyarvo, jonka jälkeen tarkistetaan takaisinmaksuaika. Menetelmän mukaan on edullista suorittaa investoinnit, jotka tuottavat sijoitetut rahat takaisin mahdollisimman nopeasti. Menetelmä ei osoita investoinnin kannattavuutta, vaan rahoitusvaikutusta. Siksi sitä ei pidä koskaan käyttää ainoa arviointimenetelmänä, vaan sen rinnalle on otettava menetelmiä, jotka osoittavat investoinnin tuoton eli koron. 5. HERKKYYSANALYYSI Herkkyysanalyysissä tutkitaan, kuinka investoinnin kannattavuus muuttuu, jos yhtä tai useampaa tekijää muutetaan. Jokaisen muutoksen jälkeen tutkitaan, mikä vaikutus sillä on investoinnin kannattavuuteen. Tärkeintä on tutkia ja löytää epäedullisimmat arviointivirheet, joiden löytymisen jälkeen voidaan kriittisimmin arvioida investoinnin kannattavuutta. 5.1 Riski ja epävarmuus Tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuutta, jolloin laskentamenetelmiinkin voidaan ajatella aina sijoittuvan melkoisia epävarmuustekijöitä. Investointiin liittyy sekä epävarmuus että riski, jotka on syytä erottaa toisistaan. Riskiä arvioitaessa ollaan varmempia, sillä tiedämme tai oletamme tietävämme hankkeeseen liittyvät riskit ja lisäksi oletamme tietävämme niiden sattumistodennäköisyyden. Epävarmuus taas tarkoittaa sitä, että emme tiedä emmekä osaa edes aavistaa tapahtumia eikä niiden tapahtumisajankohtaa. Riski on siis mitattavissa olevaa epävarmuutta. Koska investointi on lähes aina pitkävaikutteinen tapahtuma, on sekä riskiin että varsinkin epävarmuuteen varauduttava tekemällä vaihtoehtoisia laskelmia.

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t )

JA n. Investointi kannattaa, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) Annuiteettimenetelmä Investoinnin hankintahinnan ja jäännösarvon erotus jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi eli annuiteeteiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän

Lisätiedot

Investointilaskentamenetelmiä

Investointilaskentamenetelmiä Investointilaskentamenetelmiä Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät (netto)nykyarvomenetelmä suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi annuiteettimenetelmä likimääräinen annuiteettimenetelmä

Lisätiedot

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa Todellinen vuosikorko Huomioitavaa Edellinen keskimaksuhetkeen perustuva todellinen vuosikorko antaa vain arvion vuosikorosta. Tarkempi arvio todellisesta korosta saadaan ottamalla huomioon mm. koronkorko.

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy

Ratkaisu: a) Koroton takaisinmaksuaika on 9000 = 7,5 vuotta. 1200 b) Kun vuosituotot pysyvät vakiona, korollinen takaisinmaksuaika määräytyy Kotitehtävät 7. Aihepiirinä Investointi Ratkaisuehdotuksia 1. Investoinnin hankintameno on 9000 euroa ja siitä saadaan seuraavina vuosina vuosittain 1200 euron tulot. Määritä a) koroton takaisinmaksuaika

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L7

Nykyarvo ja investoinnit, L7 Nykyarvo ja investoinnit, L7 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k n k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... 0 1 2 3 4 5 6... n j netto

Lisätiedot

Investoinnin takaisinmaksuaika

Investoinnin takaisinmaksuaika Investoinnin takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on aika, jona investointi maksaa hintansa takaisin eli nettotuottoja kertyy perushankintamenon verran Investointi voidaan tehdä, jos takaisinmaksuaika

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L14

Nykyarvo ja investoinnit, L14 Nykyarvo ja investoinnit, L14 netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n netto 0 1 2 3 4 5 6...

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Nykyarvo ja investoinnit, L9

Nykyarvo ja investoinnit, L9 Nykyarvo ja investoinnit, L9 netto netto netto netto 1 Tarkastellaan tulovirtaa, joka kestää n jakson ajana, ja jossa jakson j lopussa kassaan tulee tulo k j. k 1 k 2 k 3 k 4 k 5 k 6... k n 0 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Investointipäätöksenteko

Investointipäätöksenteko Investointipäätöksenteko Ekstralaskuesimerkkejä Laskentatoimen Perusteet, Syksy 2015 Katja Kolehmainen KTT, Apulaisprofessori Neppi Oy valmistaa neppejä ja nappeja. Käsityöpiireissä se on tunnettu laadukkaista

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO

INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Investoinnin käsite Investointeina pidetään menoja, jotka ovat rahamäärältään suuria ja joissa tulon kertymisaika on pitkä (> 1 vuosi) Vaikutukset ulottuvat pitkälle

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste

Metropolia Ammattikorkeakoulu. INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste Metropolia Ammattikorkeakoulu INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste Virpi Tevä-Helminen 28.8.2013 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO... 4 1.1 Investointilaskenta ja päätöksenteko kurssin esittely... 4

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti

Lisätiedot

LAITEINVESTOINNIN KANNATTAVUUSLASKELMA

LAITEINVESTOINNIN KANNATTAVUUSLASKELMA Opinnäytetyö (AMK) Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto 2011 Sanni Tuumanen LAITEINVESTOINNIN KANNATTAVUUSLASKELMA Case: pakkauskone OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Liiketalouden

Lisätiedot

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10

Sisäinen korkokanta ja investoinnin kannattavuuden mittareita, L10 Sisäinen ja investoinnin, L10 1 Määritelmä: i sis on se laskentakorko, jolla nettonykyarvo on nolla. Jos projekti on normaali siinä mielessä, että alun negatiivisia nettoeriä seuraa lopun positiiviset

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuden rahoitus talousjohtaja Jarkko Raatikainen Strategian mukainen toteutus- ja rahoitusmalli Tulevaisuuden sairaala

Lisätiedot

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi

Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Pk-yrityksen talouden johtaminen ja seuranta Tilinpäätösanalyysi Juha Kivirinta Fixcon Mastotie 20 90560 OULU, FINLAND Tel: +358 (0)400 963 960 Tilinpäätösanalyysin tarkoitus - Avustaa päätöksentekotilanteessa:

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010

Toimitusjohtajan katsaus. Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Toimitusjohtajan katsaus Varsinainen yhtiökokous 27.1.2010 Tilinpäätös 11/2008 10/2009 tiivistelmä 1/2 Liikevaihto 15,41 milj. euroa (18,40 milj. euroa), laskua 16 % Liikevoitto -0,41 milj. euroa (0,74

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi?

Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi? Uusi liiketoimintamalli osuuskunnille kannattaako jäsenurakointi? Tutkija MMT Tapani Tyynelä Metsäntutkimuslaitos Kannus Seminaari Kokkolassa 3.11.2011 Kyselytutkimuksilla taustatietoa Voisitko tehdä korjuu

Lisätiedot

KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009. Vesa Ekroos KTM. 18.11.2009 Vesa Ekroos 1

KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009. Vesa Ekroos KTM. 18.11.2009 Vesa Ekroos 1 KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Vesa Ekroos KTM 18.11.2009 Vesa Ekroos 1 Yksityinen yritystoiminta / julkinen palvelutuotanto / toimivat markkinat 18.11.2009 Vesa Ekroos

Lisätiedot

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla

Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Rahoitusinnovaatiot kuntien teknisellä sektorilla Oma ja vieras pääoma infrastruktuuri-investoinneissa 12.5.2010 Tampereen yliopisto Jari Kankaanpää 6/4/2010 Jari Kankaanpää 1 Mitä tiedetään investoinnin

Lisätiedot

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010

Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon 26.11.2010 » Vaasan Ekonomien hallituksen ehdotus yhdistyksen syyskokoukselle selvitystyön aloittamiseksi oman mökin tai lomaasunnon hankkimiseksi 26.11.2010 Lähtökohdat selvitystyölle 1/3 2 Hallitus esittää yhdistyksen

Lisätiedot

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä Diskonttaus Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava K t 1 + it. (3) missä pääoman K t diskontattu arvo, eli nykyarvo(t = 0) i = korkokanta jaksosta kulunut aika t = korkojakson

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle Henri Mulari Investointityökalu Finndomo Oy:lle Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Liiketalouden koulutusohjelma Syksy 2011 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Yhteiskuntatieteiden,

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus

Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Ei julkaista painotuotteena Copyright Motiva Oy, Helsinki, huhtikuu 2004 Korkeahyötysuhteisten sähkömoottorien hankintasuositus Tarkoitettu liitettäväksi

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

Suomen Kotikylmiö Oy (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen 17.4.215 P - Analyzer pana Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 29 21 211 212 213 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 1 69 2 164 3 235 4 528

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta

24.8.2006. Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta 24.8.2006 Tiepääoma kirjanpidon näkökulmasta Juha Ilvespalo 2 Tutkimuskysymykset Mitä käsite pääoma tarkoittaa, minkälaisia ulottuvuuksia pääomalla on? Miten pääomakanta eli tase muodostuu, mitkä tekijät

Lisätiedot

Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6

Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6 Uudet ominaisuudet: Invest for Excel 3.6 Microsoft Excel versiot... 2 Käyttöoppaat... 2 Sähköinen allekirjoitus... 2 Mallikansiot... 2 Liikearvon poisto ja tuloverotus... 4 Sisäinen korkokanta ennen veroja...

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

diskonttaus ja summamerkintä, L6

diskonttaus ja summamerkintä, L6 diskonttaus ja summamerkintä, L6 1 Edellä aina laskettiin kasvanut pääoma alkupääoman ja koron perusteella. Seuraavaksi pohdimme käänteistä ongelmaa: Miten suuri tulee alkupääoman K 0 olla, jotta n jakson

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela

KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,

Lisätiedot

Jaksolliset suoritukset, L13

Jaksolliset suoritukset, L13 , L13 1 Jaksollinen talletus Tarkastellaan tilannetta, jossa asiakas tallettaa pankkitilille toistuvasti yhtäsuuren rahasumman k aina korkojakson lopussa. Asiakas suorittaa talletuksen n kertaa. Lasketaan

Lisätiedot

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7. 1.1 Tulovero 8 SISÄLTÖ 1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA 7 1.1 Tulovero 8 1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17 1.3 Indeksit 22 - Indeksin käsite 22

Lisätiedot

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA

Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA Aki Taanila EXCELIN RAHOITUSFUNKTIOITA 4.12.2012 Sisällys Johdanto... 1 Aikaan liittyviä laskelmia... 1 Excelin rahoitusfunktioita... 2 Koronkorkolaskenta... 2 Jaksolliset suoritukset... 4 Luotot... 7

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on

a) 3500000 (1, 0735) 8 6172831, 68. b) Korkojaksoa vastaava nettokorkokanta on Kotitehtävät 4 Ratkaisuehdotukset. 1. Kuinka suureksi 3500000 euroa kasvaa 8 vuodessa, kun lähdevero on 30% ja vuotuinen korkokanta on 10, 5%, kun korko lisätään a) kerran vuodessa b) kuukausittain c)

Lisätiedot

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89

Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 150578-666A 10 10 000 00 020252-666T 110 5 000 20 6606408-2 30 600 00 241280-111C 60 8 989 89 6606441-0 Oy Tyvi-testiaineisto 2008-2011 Ab Yki Yhteyshenkilö Yrityksen katuosoite 12 B 00100 HELSINKI 01032010 28022011 123 Tilitoimistot Toimipaikan osoite Kauppakatu 1 FI2312345600123454 NDEAFIHH Ville

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8 Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8 1 Kerrataan kaavoja s n;i = ((1 + i)n 1) i = prolongointitekijä a n;i = ((1 + i)n 1) i(1 + i) n = diskonttaustekijä c n;i = i(1 + i) n ((1 + i) n 1) = kuoletuskerroin

Lisätiedot

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014. Kuntarahoitus, Jukka Leppänen 1 Investointien rahoitusvaihtoehdot 9.10.2014 Kuntarahoitus, Jukka Leppänen Investoinnin toteus ja rahoittaminen Investoinnin toteutukseen ja sen elinkaaren hallintaan liittyvät päätökset tulee tehdä kohteen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

(EUR) 800 000 800 000 -400 000-400 000 -800 000-800 000 -1 200 000-1 200 000. Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi TALGRAF

(EUR) 800 000 800 000 -400 000-400 000 -800 000-800 000 -1 200 000-1 200 000. Pylväs = kuluva tilikausi; viiva = edellinen tilikausi TALGRAF YHD - Tuloslaskelma, 4.2.2013 8000 8000 4000 4000 01121314151617181910 1010 1110 1210 KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM KUM Ennu Ennu Ennu Ennu -4000-4000 -8000-8000 -1 2000-1 2000 VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Kaapelin eristyslinjalle tehdyn investoinnin kannattavuuden jälkilaskenta

Kaapelin eristyslinjalle tehdyn investoinnin kannattavuuden jälkilaskenta Kaapelin eristyslinjalle tehdyn investoinnin kannattavuuden jälkilaskenta Matti Hyppönen Tuotantotalouden koulutusohjelman opinnäytetyö Konetekniikka Insinööri (AMK) KEMI 2012 TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto

Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä. Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdospäivä Liedon Säästöpankki Pankinjohtaja Esko Tuuppa 14.3.2012 Lieto Sukupolvenvaihdokset rahoittajan näkökulmasta I Uuden ja nuoren yrittäjän perusinvestointi monesti

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = 5 500 + 4 = 501500. 2 500 = 5 + 2001 2 Kotitehtäviä 5. Ratkaisuehdotuksia. a) Jono a,..., a 500 on aritmeettinen, a = 5 ja erotusvakio d = 4. Laske jäsenet a, a 8 ja a 00 sekä koko jonon summa. b) Jono b,..., b 0 on geometrinen, b = ja suhdeluku

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

MYLLYN PARAS -KONSERNI

MYLLYN PARAS -KONSERNI 8 Myllyn Paras -nimisen konsernin emoyhtiö on Myllyn Paras Oy Hallinto, kotipaikka Hyvinkää. Edellä mainitun konsernin konsernitilinpäätöksen jäljennökset ovat saatavissa osoitteesta: Verkatehtaankatu

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013

MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 2012 6. helmikuuta 2013 MARTELA TILINPÄÄTÖS 1-12 / 6. helmikuuta 2013 TAMMI JOULUKUU Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero

Koneet ja Suunnitelma- Vakuutus- Vapaaehtoisten Jälleenhankinta- Poistoeron kalusto poistot Pankkitili korvaukset var. muutos varaus muutos Poistoero Liite 2 Esimerkki jälleenhankintavarauksen tekemisestä ja sen käyttämisestä hankintamenon kattamiseen Kirjanpitovelvollisen tuotantokone tuhoutuu. Koneen tuhoutumisesta saadulla vakuutuskorvauksella katetaan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kannattavuus / Tuottavuus

Kannattavuus / Tuottavuus Kannattavuus / Tuottavuus Toiminnan kannattavuus / tuottavuus mistä on kysymys? Tuottavuuden perusteet Toimittaja Asiakas Koulutusta 35 vuotta. KANNATTAVUUS TUOTTAVUUS Raaka-aine, Palvelu Yritys Oy Tuote,

Lisätiedot

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu

Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Rakennusperinnön hoidon ja korjausrakentamisen neuvottelupäivät 5. Kerrostalojen korjaustoiminnan energiataloudellisten valintojen vertailu Antti Kurvinen Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan

Lisätiedot

INVESTOINNIN KANNATTAVUUS KULJETUSYRITYKSESSÄ

INVESTOINNIN KANNATTAVUUS KULJETUSYRITYKSESSÄ INVESTOINNIN KANNATTAVUUS KULJETUSYRITYKSESSÄ Ville Salo Opinnäytetyö Toukokuu 2011 Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto Tampereen ammattikorkeakoulu 2 TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen. Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4. Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet: Vastuuvelan Best Estimaten laskeminen Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Pasi Laaksonen Vastuuvelka Solvenssi II: kehikossa Vastuuvelka

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot