Metropolia Ammattikorkeakoulu. INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metropolia Ammattikorkeakoulu. INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste"

Transkriptio

1 Metropolia Ammattikorkeakoulu INVESTOINTILASKENTA JA PÄÄTÖKSENTEKO Opetusmoniste Virpi Tevä-Helminen

2 2 SISÄLTÖ: 1. JOHDANTO Investointilaskenta ja päätöksenteko kurssin esittely Investoinnin määritelmä Investointien luokittelua INVESTOINTISUUNNITTELUN VAIHEITA JA ONGELMIA INVESTOINTILASKELMAT Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavia arvioitavia/mitattavia tekijöitä Perusinvestointi Juoksevat tuotot/kustannukset Investoinnin pitoaika Investoinnin jäännösarvo Laskentakorkokanta Diskonttaus Prolongointi Jaksolliset maksut INVESTOINTILASKENTAMENETELMIÄ (Netto)nykyarvomenetelmä Suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi Annuiteettimenetelmä Likimääräinen annuiteettimenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Pääoman tuottoastemenetelmä eli ROI Takaisinmaksuajan menetelmä Perinteisten investointilaskentamenetelmien kritiikkiä RISKIN HUOMIOIMINEN INVESTOINTILASKELMISSA Herkkyysanalyysi Todennäköisyysmenetelmä Riskin huomioiminen tuottovaatimuksessa INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN KÄYTTÖ YRITYKSISSÄ IT-INVESTOINNIT ESIMERKKINÄ INVESTOINTISUUNNITTELUN JA TOTEUTUKSEN PROBLEMATIIKASTA IT-investoinnin määrittely IT-investointien epäonnistuminen IT-investointitarpeeseen liittyvät ongelmat ja haasteet IT-investointien suunnitteluun liittyviä ongelmia ja haasteita IT-investointien toteutusvaiheeseen liittyviä ongelmia TOIMITUSPROJEKTIN KUSTANNUSOHJAUS Kustannusten arviointi Projektibudjetointi...30

3 3 8.3 Kustannusseuranta projektin kestäessä Projektikustannusten jälkiseuranta Projektin kesto vs. kustannukset Toimitusprojektin budjetointi ja hinnoittelu esimerkkiyrityksen... näkökulmasta Yrityksen menot Työkustannukset Pääomakustannukset Ainekustannukset Muut kustannukset Ajanhallinta HINNOITTELU Hinnan merkitys asiakkaalle Hinnoittelun tavoitteita ja hinnoittelustrategioita Hinnoittelun haasteita ja syitä hinnoittelun epäonnistumiselle Hinnoittelumenetelmiä Kustannusperusteinen hinnoittelu Markkinaperusteinen hinnoittelu Arvo-/hyötypohjainen hinnoittelu Yhdistelmämenetelmä INVESTOINTIEN RAHOITUS Rahoitusmuodot Pääomarahoitus Oma pääoma Vieras pääoma Tulorahoitus Avustukset Leasingrahoitus Välirahoitusinstrumentit Johdannaisinstrumentit Rahan tarpeen kartoittaminen Rahoituspäätökset Suomalaisyritysten rahoitusrakenne Yritysrahoituksen ongelmat ja rahoitussuunnittelu Rahan riittävyys Rahan hinta Rahoituksen riskit...63 LÄHTEET

4 4 1. JOHDANTO 1.1 Investointilaskenta ja päätöksenteko kurssin esittely Investointilaskenta ja päätöksenteko kurssin tavoitteena on, että kurssin suoritettuaan opiskelija osaa suunnitella ja hallita investointien kustannuksia ja ottaa kantaa investoinnin kannattavuuteen. Opiskelija ymmärtää alan keskeiset termit ja osaa tulkita investointilaskelmia. Opiskelija osaa budjetoida ja hinnoitella asiakasprojektin ja arvioida projektin kannattavuutta sekä ymmärtää tavallisimmat investointien rahoitusvaihtoehdot. 1.2 Investoinnin määritelmä Investointeina pidetään menoja, jotka ovat rahamäärältään suuria ja joissa tulon kertymisaika on pitkä (> 1 vuosi). Tehty investointi vaikuttaa siis yrityksen toimintaan useiden vuosien ajan. Yritystoiminta perustuu investointeihin, jotka tuottavat enemmän kuin niiden rahoittamisesta aiheutuu kustannuksia. Investoinnille on tyypillistä suuri kertameno, joka vapautuu poistojen muodossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei investointiin tarvittava rahamäärä näy yrityksen tuloksessa kokonaisuudessaan investoinnin toteutusvuotena, vaan se jaetaan investointikohteen arvioidulle elinajalle (teknistaloudelliselle pitoajalle) poistoiksi. Muutenhan yrityksen tulos romahtaisi aina, kun tehdään suuri investointi. Investointien onnistuminen on kriittistä yrityksen menestymisen kannalta. Merkittävän investoinnin epäonnistuminen voi jopa vaarantaa yrityksen tulevaisuuden ja kilpailussa menestyminen edellyttää onnistuneita investointeja. Yritysten tekemillä investoinneilla on suuri merkitys myös koko yhteiskunnalle esimerkiksi työllisyyden ja kansainvälisen kilpailukyvyn kautta. 1.3 Investointien luokittelua Investointeja voidaan luokitella monin tavoin riippuen mm. siitä, mihin investointi kohdistuu ja investoinnin välttämättömyydestä yritykselle. Seuraavassa on esitetty muutama tällainen luokittelu. Investointikohteen mukaan investoinnit voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Rahoitusinvestointi: sijoitetaan pääomia esim. joukkovelkakirjalainoihin tai toisen yrityksen osakkeisiin. Rahoitusinvestoinnit eivät siis kohdistu yrityksen omiin tuotannontekijöihin vaan ne ovat sijoituksia yrityksen ulkopuolelle. Reaali-investointi: sijoitetaan pääomia tuotannontekijöihin esimerkiksi tuottojen saamiseksi (esim. toimitilojen tai koneiden osto, uusien markkinointikanavien luominen). Kyseessä on siis pääomien sijoittaminen yrityksen omiin tuotannontekijöihin.

5 5 Uusinvestointi: laajennetaan yrityksen reaalipääomaa esimerkiksi hankkimalla uusi kone tai toimitilakiinteistö. Uusinta-/korvausinvestointi: korvataan kulunut/vanhentunut reaalipääoma esimerkiksi uusimalla vanhentunut laite. Pakolliset investoinnit: lakien, asetusten tai viranomaisten määräysten perusteella pakolliset kohteet, esim. ympäristön pilaantumista estävät investoinnit tai työsuojeluinvestoinnit. Välttämättömyysinvestoinnit: yrityksen toimintavarmuuden luomiseksi pakolliset korjaukset ja investoinnit, esim. koneiden uusinta ja peruskorjaus. Strategiset investoinnit: pitkän tähtäyksen toimintalinjoja määrittävät investoinnit, esim. tuotekehitys, markkinointiorganisaation rakentaminen, jakelujärjestelmien luominen. Strategisilla investoinneilla pyritään mm. saavuttamaan pitkän tähtäimen tavoitteet sekä ylläpitämään ja parantamaan kilpailuasemaa. Strategisten investointien avulla yrityksen strategia muutetaan operatiiviseksi toiminnaksi. Operatiivisilla investoinneilla ylläpidetään yrityksen toimintaa esimerkiksi modernisoimalla tuotantokone. Tuottavuusinvestoinnit: sijoitukset, joissa tuottoja lisäämällä ja kustannuksia vähentämällä parannetaan kilpailukykyä, esim. tehokkaampien koneiden hankkiminen. Laajennusinvestoinnit: yrityksen toiminnan merkittävä laajentaminen, esim. yritysostot. Laajennusinvestoinneilla voidaan esimerkiksi pyrkiä kasvattamaan yrityksen olemassa olevien tuotteiden kysyntää tai laajentamaan toimintaa uusille markkinoille uusilla tuotteilla. Eri investointityypeillä on usein erilaiset tuottovaatimukset. Esimerkiksi pakolliselta työsuojeluinvestoinnilta ei voida vaatia tuottoa, koska se on tehtävä joka tapauksessa. Toisaalta tuottojen lisäämiseen tähtäävältä investoinnilta voidaan vaatia esimerkiksi 25 %:n vuotuinen tuotto ennen kuin se kannattaa toteuttaa. Investointien hyvyyttä arvioitaessa ei tietysti voida keskittyä pelkästään ko. investoinnin tuottoarvoon vaan on arvioitava investoinnin vaikutuksia laajemmin. Alentaako investointi esimerkiksi kustannuksia jossain toisessa kohteessa tai mitä mahdollisuuksia suunniteltava investointi voi avata yritykselle tulevaisuudessa? Investointeja voidaan luokitella myös riippuvuuden asteen mukaan esimerkiksi toisensa poissulkeviin investointeihin, toisiaan täydentäviin investointeihin sekä toisensa korvaaviin investointeihin. Investoiminen toimitilakiinteistön muuttamiseksi myymäläkäyttöön sulkee pois mahdollisuuden investoida saman kohteen peruskorjaamiseksi toimitilakäyttöön tai muuntamiseksi asuinkäyttöön. Kahvilan perustaminen kuntosalin yhteyteen täydentää alkuperäistä kuntosali-investointia ja saattaa lisätä myös sen tuottoja. Investoiminen uuteen koneeseen voi korvata vanhan koneinvestoinnin kokonaan tai osittain. Kassavirtatyypin mukaan investoinnit jaetaan konventionaalisiin ja epäkonventionaalisiin. Konventionaalisten investointien ensimmäinen kassavirta (perusinvestointi, hankintakustannus) on negatiivinen ja tämän jälkeiset kassavirrat positiivisia (vuositasolla). Epäkonventio-

6 6 naaliset investoinnit aiheuttavat useita negatiivisia kassavirtoja positiivisten lisäksi. Investoinnin hankintamenon lisäksi negatiivista kassavirtaa voi tyypillisesti syntyä investoinnista luovuttaessa, jolloin kohde on esimerkiksi hävitettävä, mistä aiheutuu kustannuksia. Luonnollisesti investointeja voidaan luokitella myös koon mukaan esimerkiksi suuriin, keskisuuriin ja pieniin investointeihin, mutta suuri investointi yhdelle yritykselle voi olla hyvinkin pieni toiselle eli yrityksen koko vaikuttaa tähän jaotteluun merkittävästi ja on mahdotonta antaa esimerkiksi euromääräistä rajaa sille, milloin investointi voidaan lukea suureksi. 2 INVESTOINTISUUNNITTELUN VAIHEITA JA ONGELMIA Suuret investoinnit vaativat huolellista suunnittelua, jotta investointiin liittyvät riskit voidaan minimoida ja investoinnin kannattavuus varmistaa. Investointisuunnitteluun voi sisältyä mm. seuraavia päävaiheita: 1. Tunnistamis-/määrittelyvaihe Määritellään, millaisia investointeja tarvitaan organisaation tavoitteisiin pääsemiseksi ja strategian toteuttamiseksi. 2. Tutkimusvaihe Tutkitaan vaihtoehtoisia investointeja, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Osa mahdollisista investointivaihtoehdoista voidaan hylätä jo tässä vaiheessa. 3. Tiedonhankintavaihe Tarkastellaan investointivaihtoehtojen kustannuksia ja hyötyjä. 4. Valintavaihe Valitaan toteutettavat investointikohteet. Valinta kohdintuu niihin investointikohteisiin, joiden hyödyt ylittävät eniten ennakoidut kustannukset. 5. Suunnitellaan investoinnin pääomatarve ja rahoitus Investointi voidaan rahoittaa organisaation omalla tulorahoituksella tai yrityksen ulkopuolisella oman tai vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella. 6. Toteutus- ja tarkkailuvaihe Investointiprojektin etenemistä valvotaan sekä aikataulun että budjetin suhteen. Investointeihin liittyvää päätöksentekoa vaikeuttavat monet tekijät. Investointipäätös on kertaluonteinen eikä päätösprosessia voida toistaa kerrasta toiseen. Investointien vaikutukset ulottuvat tulevaisuuteen ja yritysympäristö muuttuu nopeasti. Muutokset pitäisi pystyä ennakoimaan, mutta tulevaisuuteen liittyy aina epävarmuutta. Investoinnin toteutuksen oikea ajoittaminen voi olla hankalaa juuri nopeasta muutosvauhdista johtuen. Investointipäätöstilanne on

7 7 monimutkainen. Kyse on usein suurista rahasummista ja huomioitavia asioita on paljon. Investoinnin hyvyyskriteerit voivat muuttua ajan mittaan ja esimerkiksi kuluttajien subjektiiviset arvostuksetkin muuttuvat. Mitä ostaja tänään haluaa, ei välttämättä olekaan sitä, mitä huomenna halutaan. Liikkeenjohdon taitavuus vaikuttaa toteutusvaiheessa investoinnin onnistumiseen. Kassavirtojen ajoittumisella on usein huomattavat liiketaloudelliset seuraukset. Jos kassavirrat ja niiden ajoittuminen arvioidaan väärin, voi sillä olla merkittäviä seurauksia yrityksen toiminnalle jatkossa. Suureen investointiin liittyy aina riskejä, joita on pyrittävä eliminoimaan ja minimoimaan huolellisella suunnittelulla ennen investointipäätöksen tekoa. Huolellisilla investointilaskelmilla voidaan pyrkiä ainakin vähentämään investointiriskejä. Näitä laskelmia käsitellään seuraavaksi. 3 INVESTOINTILASKELMAT Investointilaskelmalla tarkoitetaan investoinnin pitoajalle ulottuvaa laskelmaa, jolla pyritään selvittämään investointihankkeen edullisuus eli kannattaako kohteeseen investoida vai ei. Laskelmilla voidaan myös vertailla eri investointivaihtoehtojen edullisuutta tavoitteena parhaan vaihtoehdon valinta toteutettavaksi. Investointilaskelmia tarvitaan yrityksissä mm. seuraavista syistä: suuria rahamääriä sidotaan pitkäkestoisiin ja epävarmoihin hankkeisiin investoinnit vaikuttavat yrityksen kannattavuuteen, kasvuun, vakavaraisuuteen ja työvoiman tarpeeseen investointien onnistuminen/epäonnistuminen vaikuttaa pääoman saatavuuteen ja hintaan yritysjohto tarvitsee tukea investointipäätöksen tekemiseksi investointien rahoittajat on saatava vakuuttuneiksi investointihankkeiden kannattavuudesta. 3.1 Investoinnin kannattavuuteen vaikuttavia arvioitavia/mitattavia tekijöitä Arvioitaessa investointihankkeen kannattavuutta tulee huomioida seuraavat tekijät: hankintakustannus eli perusinvestointi investoinnista syntyvät juoksevat tuotot ja kustannukset investointiajanjakso/pitoaika investointikohteen jäännösarvo laskentakorkokanta käyttöpääoman tarpeen muutokset. Seuraavassa käydään läpi tarkemmin, mitä nämä termit tarkoittavat.

8 Perusinvestointi Perusinvestointi on se investoinnin alkuajankohtana uhrattava suurehko kertakustannus, joka käynnistää juoksevasti syntyvien tuottojen ja kustannusten virrat (esim. paperikoneen hankinta, toimitilojen rakentaminen, osakkeiden osto, tietojärjestelmän hankinta). Koska perusinvestointi on lähimmäs päätöksentekohetkeä ajoittuva investoinnin kustannus, sen määrittämiseen liittyy yleensä vähemmän epävarmuustekijöitä kuin muihin investoinnin tuottoihin ja kustannuksiin Juoksevat tuotot/kustannukset Investoinnilla pyritään usein kasvattamaan yrityksen tuottoja, mutta samalla siitä voi aiheutua myös uusia kustannuksia. Investoinnin nettotuotto tarkoittaa investoinnista saatavan vuotuisen tuoton ja siitä aiheutuvan vuotuisen kustannuksen erotusta. Nettotuotto voi olla myös kustannussäästö esimerkiksi tilanteessa, jossa hankitaan uusi kone vanhan tilalle. Välttämättä tuotot eivät tästä juurikaan kasva, mutta kustannuksia säästyy aiempaan tilanteeseen verrattuna mm. tuotannon nopeutumisesta tai pienemmästä työntekijätarpeesta johtuen Investoinnin pitoaika Investoinnin pitoajalla tarkoitetaan aikaa, jona investointihyödykettä käytetään. Se voidaan määritellä monin tavoin. Esimerkiksi koneinvestoinnin pitoaika voisi olla koneen fyysinen ikä tai aika, jonka kone on käyttökelpoinen alkuperäisessä tarkoituksessaan tai aika, jonka kuluttua markkinoille on odotettavissa korvaava, tehokkaampi kone. Toisaalta fyysistä ikää voidaan ehkä jatkaa korjauksilla pitkäänkin, mutta konetta ei ehkä enää ole taloudellista käyttää verrattuna markkinoille tulleisiin uusiin laitteisiin. Pitoaikaa määritettäessä kannattaakin huomioida kohteen sekä fyysinen että taloudellinen käyttöaika Investoinnin jäännösarvo Investoinnin jäännösarvolla tarkoitetaan yleensä myyntituloa, joka perusinvestoinnista voidaan saada investoinnin pitoajan päättyessä. Lähinnä se voi siis olla myyntitulo, joka saadaan myytäessä vanha kone/laite tai muu investointikohde eteenpäin. Usein tilanne on kuitenkin sellainen, ettei investoinnilla ole jäännösarvoa tai sen ainakin oletetaan olevan niin vähäinen, ettei sitä huomioida laskelmissa. Toisaalta jäännösarvo voi olla negatiivinenkin, jos investointikohteesta luopuminen aiheuttaa merkittävän suuret kustannukset esimerkiksi kohteen hävittämisestä/purkamisesta johtuen Laskentakorkokanta Laskentakorko on investointilaskelmissa käytettävä korko eli pääoman käytöstä maksettava kustannus, ikään kuin pääoman käytöstä maksettava vuokra. Yritys voi määritellä laskentakoron esimerkiksi lainakoron perusteella, korjaamalla lainakorkoa tietyllä lisällä, sel-

9 9 vittämällä oman ja vieraan pääoman keskimääräiset kustannukset tai investointikohteelle asetetun tuottotavoitteen (vs. vaihtoehtoiset sijoituskohteet) perusteella. Laskentakoron tulee ilmentää investoinnilta vaadittavaa tuottoa. Korko tulee huomioida investointilaskelmissa riippumatta siitä, kuinka investointi rahoitetaan. Siis myös silloin, kun investoinnin rahoittamiseen käytetään vain yrityksen omaa tulorahoitusta! Näin siksi, että sijoittamalla pääomaa tiettyyn investointikohteeseen luovutaan samalla mahdollisuudesta sijoittaa sama raha muualle. Laskentakorkokanta sisältää myös investointiin liittyvän riskin. Yleensä investoinnille laskentakorkokannan kautta asetettava tuottovaatimus on sitä korkeampi, mitä suurempi riski investointiin liittyy. Karkeasti asiaa voidaan havainnollistaa seuraavan kuvan avulla: Tuotto-odotus Suuret riskit Pienet riskit Riski Kuva 1. Investointiin liittyvän riskin ja tuotto-odotuksen välinen suhde. Käytännössä tuotto-odotuksen ja riskin välinen suhde ei tietenkään ole kuvassa esitetyn kaltainen täysin lineaarinen riippuvuus. Tuotto-odotukseen vaikuttaa luonnollisesti esimerkiksi se, onko kyseessä yritykselle välttämätön investointi tai esimerkiksi laajennusinvestointi. Joissakin investointilaskentamenetelmissä eriaikaiset suoritukset saatetaan keskenään vertailukelpoisiksi laskentakoron avulla. Joissakin laskentamenetelmissä taas eriaikaisten suoritusten yhteismitallistamisessa (diskonttauksessa. ks. luku ) käytettävää korkoa verrataan yrityksen laskentakorkoon. Näihin menetelmiin palataan jatkossa tarkemmin Diskonttaus Investointilaskennassa eri ajankohtina tapahtuvat investoinnista (oletettavasti) aiheutuvat rahamääräiset suoritukset muutetaan yleensä yhteismitallisiksi diskonttaamalla tulevat maksut valitulla laskentakorkokannalla vastaamaan nykyhetkellä tapahtuvia maksuja. Käydään tässä yhteydessä läpi, mitä diskonttaus ja sen vastakohta prolongointi tarkoittavat.

10 10 Diskonttaus tarkoittaa siis sitä, että tulevaisuudessa saatava/maksettava rahamäärä muunnetaan nykyrahaksi laskentakorkokantaa käyttäen. Esimerkiksi vuoden päästä saatava 100 euroa on 10 %:n laskentakorkokannalla nykyrahassa 100 /(1+0,1) 1 = 90,9 euroa. ä = ), missä i = laskentakorko n = vuodet Tulevaisuudessa tapahtuva maksu (K) muunnetaan siis aikaisempana ajankohtana tapahtuvaksi maksuksi (k) seuraavalla kaavalla: ( ), missä k = alkupääoma K = pääoma laskenta-ajan lopussa i = laskentakorko n = vuodet Tuleva maksu siis kerrotaan diskonttaustekijällä, jotta saadaan selville ko. maksun arvo nykyhetkellä. Mitä aikaisemmin raha saadaan tai maksetaan, sitä arvokkaampaa se on. Tämä johtuu pääasiassa kahdesta tekijästä: tulevaisuuden epävarmuudesta ja rahan sijoitusmahdollisudesta. Mitä pidempään maksua joudutaan odottamaan, sitä suurempi on epävarmuus sen saamisesta. Mitä nopeammin raha saadaan, sitä pidemmäksi ajaksi se voidaan sijoittaa muuhun tuottavaan kohteeseen. Diskonttaustekijät on taulukoitu (taulukko löytyy myös Tuubi-materiaalista) eli laskettu valmiiksi eri korkokannoilla ja vuosilla, ja laskelmissa voidaankin käyttää myös taulukkoarvoja laskennan yksinkertaistamiseksi. Laskentakoron (i) kasvaessa ja ajan (n) pidentyessä diskonttaustekijän arvo pienenee eli mitä kauempana tulevaisuudessa maksu tapahtuu, sitä pienempi sen nykyarvo on Prolongointi Rahamäärän arvo tulevaisuudessa voidaan selvittää vastaavasti. Sijoittamalla esimerkiksi %:n vuosikorolla kolmeksi vuodeksi, kolmen vuoden päästä saatava rahasumma on (1 + 0,05) = eli Vuosi Vuosikorko Kumulatiivinen korko Rahaa vuoden lopussa (0, ) ,5 (0, ) 102, ,5 3 55,125 (0, ,5 ) 157, ,625

11 11 Toisin sanoen rahan (k) arvo tulevaisuudessa (K) saadaan selville seuraavalla kaavalla: K = k (1 + i) n, missä k = alkupääoma K = pääoma laskenta-ajan lopussa i = laskentakorko n = vuodet Jaksolliset maksut Entä jos sama maksu toistuu joka vuosi? Sijoitetaan esimerkiksi pankkitilille viiden vuoden ajan kerran vuodessa 5 %:n vuosikorolla. Tehdään sijoitus aina vuoden lopussa. Sijoitukset kasvavat korkoa seuraavasti: Vuosi Sijoitus vuoden lopussa Määrä 5. vuoden lopussa (1 + 0,05) 4 = 1 215, (1 + 0,05) 3 = 1 157, (1 + 0,05) 2 = 1 102, (1 + 0,05) 1 = 1 050, YHTEENSÄ 5 525,631 Jos talletetaan joka vuoden lopussa sama summa n:n vuoden ajan, ehtivät summat kasvaa arvoihin (1 + i) n-1 k, (1 + i) n-2 k,,(1 + i) 2 k, (1 + i)k, k. Lukusarjan kahden peräkkäisen jäsenen suhde on vakio eli 1 + i eli kyseessä on geometrinen jono. Jonon jäsenten summa on S = k(1 - q n ), missä k = jonon ensimmäinen jäsen 1 q q = kahden peräkkäisen jäsenen suhde eli 1 + i Sijoittamalla q:n paikalle 1 + i saadaan summakaava muotoon S = k(1 (1 + i) n ) = k (1 (1 + i) n ) = k (1 + i) n (1 + i) i i Kun lasketaan tämän summan arvo nykyrahassa eli sen nykyarvo (S NA ), pitää se vielä diskontata eli kertoa diskonttaustekijällä: SNA = 1 S = 1 k (1 + i) n - 1 = (1 + i) n - 1 k (1 + i) n (1 + i) n i i(1 + i) n Kerroin (1 + i) n - 1 i(1 + i) n on ns. jälkeenpäin suoritettavien jaksollisten maksujen diskonttaustekijä, jonka arvot löytyvät myös valmiiksi laskettuina ja taulukoituna Tuubista.

12 12 Esimerkki: Lasketaan vuosittain saatavan :n nykyarvo. Korkoprosenttina käytetään viittä prosenttia ja oletetaan, että summa saadaan vuosittain (vuoden lopussa) viiden vuoden ajan. Lasketaan ensin, mihin arvoon summat kasvavat. Seuraavaksi summataan arvot yhteen ja diskontataan saatu summa nykyhetkeen. Vuosi YHT , , , , , , ,6 Nykyarvo (4 329,5 ) saadaan kertomalla päätearvo diskonttaustekijällä: ,6 = 4 329,5 (1 + 0,05) 5 Vastaavasti suoraan jaksollisten maksujen diskonttaustekijällä kertomalla: (1 + 0,05) = 4 329,5 0,05(1 + 0,05) Käyttöpääoman tarpeen muutokset Usein käyttöomaisuusinvestointien seurauksena myös käyttöpääoma eli päivittäisen toiminnan sitoma pääoma kasvaa ja kasvu on rahoitettava, mistä aiheutuu kustannuksia. Käyttöpääoman kasvu johtuu siitä, että investoinnin seurauksena myynti ja sitä kautta myyntisaamiset kasvavat, raaka-aine-, puolivalmiste- ja valmistevarastot kasvavat (eli vaihto-omaisuus) sekä kassareservejä on kasvatettava liikkumavaran säilymiseksi. Ostovelkojen kasvu puolestaan on yritykselle yleensä ilmaista rahoitusta, joten se pienentää käyttöpääomatarvetta. + Rahoitusomaisuuden lisäys (myyntisaamiset, kassavarat) + Vaihto-omaisuuden lisäys (varastot) + Juoksevien kiinteiden menojen lisäys - Ostovelkojen lisäys = Käyttöpääoman lisäys Investointilaskelmissa käyttöpääoma voidaan huomioida joko lisäämällä käyttöpääoman kasvu perusinvestointikustannukseen ja lisäämällä investoinnin pitoajan lopussa irtautuva käyttöpääoma viimeisen vuoden nettotuottoon tai vähentämällä investoinnin pitoajan vuotuisista nettotuotoista investoinnista johtuvalle käyttöpääomalle laskettu laskentakoron mukainen korkokustannus.

13 Aineettomien investointien erityispiirteitä Aineettomia investointeja ovat esimerkiksi tietojärjestelmäinvestoinnit, tutkimus- ja kehitystoimintaan kohdistuvat investoinnit sekä asiakassuhdeinvestoinnit. Investointi kohdistuu siis johonkin abstraktiin, näkymättömään kohteeseen. Aineettomien investointien jälleenmyynti on usein mahdotonta eikä niitä voi ostaa kaupan hyllyltä. Aineeton investointi ei myöskään varsinaisesti kulu käytössä, toki esimerkiksi tietojärjestelmä vanhenee ajan mittaan. Aineettomat investoinnit poikkeavat monessa suhteessa perinteisistä aineellisista investoinneista (esim. koneet, laitteet, rakennukset). Suomalaiset yritykset investoivat keskimäärin vähintään yhtä paljon aineettomaan kuin aineelliseen pääomaan. Aineettomista investoinneista suurin osa on ns. innovaatioinvestointeja kuten tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Merkittävän osan muodostavat myös investoinnit yrityksen tuotemerkkeihin ja henkilökunnan osaamiseen. Aineellisissa investoinneissa luvussa 3.1 esitetyt investoinnin kannattavuuteen vaikuttavat tekijät voidaan ilmaista pitkälti rahamääräisinä (perusinvestointi, juoksevat tuotot/kustannukset, jäännösarvo). Myös investoinnin pitoaika on todennäköisesti melko tarkasti määritettävissä. Aineettomiin investointeihin liittyy sen sijaan näidenkin tekijöiden osalta huomattavasti suurempaa epävarmuutta ja näin ollen myös riskejä. Aineettomissa investoinneissa ei yleensä huomioida jäännösarvoa juuri siitä syystä, ettei niitä pitoajan lopussa voida myydä eteenpäin. Aineettomien investointien aiheuttamien kassavirtojen arviointi on usein vaikeaa. Tämä koskee sekä kassavirtojen määrien arviointia että niiden ajoittumisen arviointia. Mm. tästä johtuen aineettomiin investointeihin liittyy usein suuria riskejä ja siitä johtuen suuret tuottoodotukset. Korkea tuotto-odotus näkyy laskentakorkokannassa ja vaikuttaa siten investointilaskelmien lopputulokseen eli siihen, näyttääkö investointi laskelmien valossa kannattavalta vai kannattamattomalta. Mitä korkeampi tuottovaatimus, sitä helpommin investointi osoittautuu laskelmien pohjalta kannattamattomaksi.

14 14 4 INVESTOINTILASKENTAMENETELMIÄ Investointilaskennalla on tarkoitus etukäteen selvittää, kannattaako johonkin kohteeseen investoida vai ei. Jokaisen insinöörin tulee tuntea ja hallita keskeiset laskentamenetelmät investointien kannattavuuden arvioimiseksi. Esimerkiksi erilaisten hankkeiden kannattavuutta on osattava perustella esimiehelle (ja itselleen) ja tulkita laskelmia vaikkei varsinaisesti laskentatehtävissä toimisikaan. Keskeiset investointilaskentamenetelmät voidaan luokitella esimerkiksi seuraavasti: 1. Laskentakorkokannan käyttöön perustuvat menetelmät - nykyarvomenetelmä - suhteellisen nykyarvon menetelmä - annuiteettimenetelmä - likimääräinen annuiteettimenetelmä 2. Investoinnin tuottoprosenttimenetelmät - sisäisen korkokannan menetelmä - pääoman tuottoastemenetelmä (ROI) 3. Takaisinmaksuajan menetelmä Näistä suomalaisissa yrityksissä eniten käytettyjä ovat takaisinmaksuajan menetelmä, investoinnin tuottoprosenttimenetelmät ja nykyarvomenetelmä. Yrityksen koko vaikuttaa jonkin verran siihen, mitä menetelmiä käytetään. Esimerkiksi sisäisen korkokannan menetelmää käytetään selvästi enemmän suurissa yrityksissä kuin pienissä. Seuraavassa tarkastellaan näitä menetelmiä yksityiskohtaisemmin. 4.1 (Netto)nykyarvomenetelmä Nykyarvomenetelmää käytettäessä kaikki investoinnista johtuvat tuotot ja kustannukset diskontataan valitulla laskentakorkokannalla nykyhetkeen eli saatetaan näin yhteismitallisiksi ja tuotoista vähennetään kustannukset. Investointi on kannattava, jos nykyarvo on positiivinen eli tuotot ovat kustannuksia suuremmat. Vertailtaessa vaihtoehtoisia toisensa poissulkevia investointeja kannattavin on se vaihtoehto, jonka positiivinen (netto)nykyarvo on suurin. Nykyarvo = n S t t t 1 (1 i) JA (1 i ) n H missä S t = investoinnin synnyttämät nettotuotot vuonna t JA = investoinnin jäännösarvo pitoajan n lopussa i = laskentakorko n = investoinnin pitoaika H = perusinvestointi

15 15 Nykyarvolaskelmissa laskentakorkokannan tulee olla sitä suurempi, mitä riskialttiimpi hanke on kyseessä. Investoinnin rahoittaja vaatii yleensä hyvän korvauksen ottamalleen riskille. Muuten rahoittaja valitsee varmemman sijoituskohteen rahoilleen. Varsin suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että nykyarvomenetelmä on teoreettisesti oikein tapa määritellä investoinnin kannattavuus. ************************************************************************** Esimerkki 1 Investoinnin perushankintakustannus (H) on euroa. Siitä saadaan 4. vuoden lopussa nettotuottoa euroa (S 4 ) ja 5. vuoden lopussa nettotuottoa euroa (S 5 ). Tätä ennen vuotuinen nettotuotto on nolla. Jäännösarvoa (JA n ) ei ole. Jos laskentakorkokanta (i) on 10 %, nettotuottojen nykyarvoksi saadaan = (, ) + (, ) = 5 389,6 tai hakemalla diskonttaustekijöiden arvot suoraan diskonttaustekijätaulukosta saadaan vastaavasti: 0, , = 5 389,5 Investoinnin nykyarvo on siis 5 389, = +389,5. Investointi on kannattava, koska nykyarvo on positiivinen. ************************************************************************** Jos investoinnilla aikaansaatavat vuotuiset nettotuotot ovat yhtä suuria eli S1 = S2 =... = Sn = S, saadaan nykyarvolauseke yksinkertaistettua muotoon = / + (1+ ) missä a n/i = (1 + i) n 1 = jälkeenpäin suoritettavien jaksollisten i(1 + i) n maksujen nykyarvotekijä (löytyy myös Tuubista taulukkona). S = investoinnin synnyttämät nettotuotot vuonna t (vakio) JA = investoinnin jäännösarvo pitoajan n lopussa i = laskentakorko n = investoinnin pitoaika H = perusinvestointi **************************************************************************

16 16 Esimerkki 2 Investoinnin perushankintakustannus (H) on euroa, siitä saatava nettotuotto (S) vuosittain arviolta 1 200, investointiajanjakso (n) 5 vuotta ja käytettävä laskentakorko (i) 8 %. Jäännösarvoa ei ole. Nettotuottojen nykyarvoksi saadaan 3, = 4 791,24. Luku 3,993 on jälkeenpäin suoritettavien jaksollisten maksujen diskonttaus- eli nykyarvotekijä, joka on haettu suoraan taulukosta. Investoinnin nykyarvo on siis 4 791, = -208,76. Investointi ei kannata, koska nykyarvo on negatiivinen Jos jäännösarvoksi olisi arvioitu vaikkapa 500, investoinnin nykyarvoksi saataisiin -208, /1,08 5 = 131,5 eli investointi vaikuttaisi tällöin kannattavalta, koska nykyarvo on positiivinen. ************************************************************************** 4.2 Suhteellisen nykyarvon menetelmä eli nykyarvoindeksi Suhteellinen nykyarvo eli nykyarvoindeksi ilmaisee nettotuottojen nykyarvon (+ jäännösarvon nykyarvon, jos jäännösarvoa on) ja perusinvestoinnin välisen suhteen. Investointi on siis kannattava, jos suhteellinen nykyarvo > 1. Suhteellinen nykyarvo = n S t JA t 1 t (1 i) (1 i) H n missä S t = investoinnin synnyttämät nettotuotot vuonna t JA = investoinnin jäännösarvo pitoajan n lopussa i = laskentakorko n = investoinnin pitoaika H = perusinvestointi Nykyarvomenetelmää arvostellaan usein siitä, että vertailtaessa eri investointivaihtoehtoja toisiinsa menetelmä ei huomioi investointihankkeiden kokoeroja riittävästi. Käytännössä kuitenkin suurten investointien absoluuttinen nykyarvovaatimus halutaan usein asettaa pienten investointihankkeiden nykyarvovaatimusta suuremmaksi. Tällöin suhteellisen nykyarvon menetelmä sopii käytettäväksi. Yksittäisissä investoinneissa suhteellisen nykyarvon menetelmä johtaa samaan lopputulokseen kuin absoluuttinen nykyarvokin, mutta erikokoisia investointeja vertailtaessa niiden edullisuusjärjestys saattaa muuttua. **************************************************************************

17 17 Esimerkki Yrityksellä on kaksi vaihtoehtoista investointivaihtoehtoa: A B Hankintameno Nettonykyarvo Nykyarvomenetelmällä tarkasteltuna siis vaihtoehto A on kannattavampi, koska sen nettonykyarvo on (eli ) suurempi kuin B:n. Lasketaan vaihtoehtojen suhteelliset nykyarvot. A: ( )/ = 1,25 B: ( )/ = 1,77 Suhteellisen nykyarvon menetelmällä tarkasteltuna vaihtoehto B on siis kannattavampi, koska sen suhteellinen nykyarvo on suurempi. Tämä johtuu investoinnin huomattavasti pienemmästä hankintamenosta suhteessa nettotuottoihin. ************************************************************************** 4.3 Annuiteettimenetelmä Annuiteettimenetelmää käytettäessä perusinvestointi (vähennettynä jäännösarvon nykyarvolla) jaetaan pitoaikaa vastaaville vuosille yhtä suuriksi pääomakustannuksiksi, jotka sisältävät poistot ja käytettävän laskentakorkokannan mukaiset korkokustannukset. Annuiteetti on siis vakio. Investointi on kannattava, jos annuiteetti < investoinnin synnyttämät vuotuiset nettotuotot (S t ) eli investoinnin aiheuttamat vuotuiset pääomakustannukset ovat pienemmät kuin investoinnilla aikaansaatava vuotuinen nettotuotto. = / ( (1 + ) ) missä c n/i = i(1 + i) n = annuiteettitekijä (löytyy myös taulukoituna). (1 + i) n 1 i = laskentakorkokanta n = investoinnin pitoaika JA = investoinnin jäännösarvo Annuiteettitekijä on siis jaksollisten maksujen diskonttaustekijän käänteisluku. Annuiteettimenetelmässä menetelläänkin siis juuri päinvastoin kuin jaksollisten maksujen nykyarvolaskennassa eli investoinnin hankintahinta vähennettynä mahdollisen jäännösarvon nykyarvolla jaetaan yhtäsuuriin eriin koko investoinnin pitoajalle huomioiden myös korko. Jaksollisten maksujen nykyarvolaskennassahan summataan nämä jaksolliset maksut yhteen huomioiden myös korko = jaksollisten maksujen yhteinen nykyarvo. **************************************************************************

18 18 Esimerkki Hankintahinta H = Laskentakorkokanta i = 12 % Vuotuinen nettotuotto S = Jäännösarvo JA = Pitoaika n = 10 vuotta Annuiteettitekijä c 10/12 = 0,1770 (annuiteettitekijätaulukosta) Jäännösarvon diskonttaustekijä = 0,3220 (diskonttaustekijätaulukosta) Annuiteetti = 0,1770 ( , ) = (> ) Investointi ei ole kannattava, koska annuiteetti ylittää vuotuiset nettotuotot. ************************************************************************** 4.4 Likimääräinen annuiteettimenetelmä Likimääräinen annuiteetti lasketaan seuraavasti: ää ä = missä JA = investoinnin jäännösarvo pitoajan n lopussa i = laskentakorko n = investoinnin pitoaika H = perusinvestointi + ( + ) 2 Likimääräinen annuiteetti on vuotuinen investoinnin poistokustannuksen ja korkokustannuksen summa, mutta likimääräinen annuiteettimenetelmä poikkeaa annuiteettimenetelmästä siinä, ettei tässä lasketa korkoa korolle, vaan korko lasketaan investoinnin keskimäärin sitomalle pääomalle eli hankintahinnan ja jäännösarvon keskiarvolle. Lisäksi poistomenetelmänä käytetään tasapoistoa annuiteettipoiston sijasta. Investointi kannattaa, jos likimääräinen annuiteetti alittaa vuotuiset nettotuotot eli pääomakustannukset ovat nettohyötyjä (juoksevat tuotot - kustannukset) pienemmät. ************************************************************************** Esimerkki Hankintahinta H = Laskentakorkokanta i = 12 % Vuotuinen nettotuotto S = Jäännösarvo JA = Pitoaika n = 10 vuotta Likimääräinen annuiteetti = ( ) + 0,12 ( ) = v 2 Investointi ei ole kannattava, koska likimääräinen annuiteetti ylittää vuotuiset nettotuotot **************************************************************************

19 Sisäisen korkokannan menetelmä Sisäisen korkokannan menetelmää käytettäessä selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo tulee nollaksi eli tuotot ovat yhtä suuret kuin kustannukset. Investointi on kannattava, jos sisäinen korko eli investoinnin tuotto-% > käytettävä laskentakorko eli pääoman tuottotavoite. Sisäinen korko r määritellään lausekkeesta: n t 1 S t t (1 r) JA (1 r) n H 0 missä S t = investoinnin synnyttämät nettotuotot vuonna t JA = investoinnin jäännösarvo pitoajan n lopussa n = investoinnin pitoaika H = perusinvestointi Käytännössä sisäinen korkokanta voidaan ratkaista kokeilemalla, interpoloimalla tai esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmiston avulla. Sisäisen korkokannan menetelmä muistuttaa pitkälti nykyarvomenetelmää. Joskus sen käyttöä hankaloittaa se, että annetuilla lähtöarvoilla löytyy useampia sisäisiä korkokantoja tai sisäistä korkoa ei kyetä määrittämään lainkaan. Näin voi tapahtua, jos investoinnin nettotuottojen/kassavirtojen etumerkki vaihtelee useamman kerran investoinnin pitoaikana. ************************************************************************** Esimerkki 1 Perusinvestointi on euroa ja nettotuottoa arvioidaan saatavan 4. vuoden lopussa ja 5. vuoden lopussa euroa. Jäännösarvoa ei huomioida. Sisäinen korkokanta voidaan selvittää yhtälöstä v 4/r v 5/r = 0 eli v 4/r v 5/r = missä v 4/r ja v 5/r ovat nettotuottojen diskonttaustekijöitä. Kokeillaan eri korkokantoja diskonttaustekijätaulukosta: r = 12 %: 0, , = (< ) r = 11 %: 0, , = (> ) Näin saadaan r:n arvoksi vajaat 12 % (nykyarvo on 4 968, kun r = 12 %). Investointi kannattaa, jos pääoman tuottotavoite on alle tämän arvon. **************************************************************************

20 20 Esimerkki 2 Yritys harkitsee laitteen hannkimista. Laite maksaa ja siitä arvioidaan saatavan seuraavanlainen kassavirta hankintahinnan lisäksi: Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Pääoman tuottoasteen tulee olla vähintään 15 %, jotta hankinta hyväksytään. Lasketaan laitehankinnan sisäinen korkokanta. Lasketaan hankinnan nykyarvot 10 %:n ja 12 %:n korkokannoilla: Korko 10 % Korko 12 % Vuosi Vuosi , = 6363,7 0, = 6 250,3 Vuosi , = 1652,8 0, = 1 594,4 Vuosi , = 2253,9 0, = 2 135,4 Vuosi , = 1366,0 0, = 1 271,0 Vuosi , = 620,9 0, = 567,4 YHTEENSÄ 257,3-181,5 Sisäinen korkokanta on siis välillä %. Tarkka sisäinen korkokanta saadaan interpoloimalla seuraavasti: a IRR A B A % a b missä IRR A B a b = sisäinen korkokanta = korkokanta, jolla hankkeen nykyarvo on positiivinen = korkokanta, jolla hankkeen nykyarvo on negatiivinen = positiivisen nykyarvon määrä = negatiivisen nykyarvon määrä (positiivisena) 257,3 eli IRR 10% % 257,3 181,5 = 11,17 % Sisäinen korkokanta on siis alle vaaditun 15 %, joten laitetta ei kannata hankkia.

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta 154 108 Investoinnin sisäinen korkokanta Investoinnin sisäinen korkokanta on se laskentakorko, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla Investointi on tuottava (kannattava), jos sen sisäinen korkokanta

Lisätiedot

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!!

Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet ja laskin. Laskut erilliselle konseptille, vastaus selkeästi näkyviin!!! Palauta tenttipaperi!! 1 School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 01.02.2016 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Opiskelijanumero ja nimi:

Opiskelijanumero ja nimi: 1 LUT School of Business and Management Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Opiskelijanumero ja nimi: CS31A0101 KUSTANNUSJOHTAMISEN PERUSKURSSI Tentti 22.10.2015 Tentissä saa olla mukana vain muistiinpanovälineet

Lisätiedot

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Kertausta Talousmatematiikan perusteista Ensimmäinen välikoe luokittelu 1. asteen yhtälö 1. asteen epäyhtälö 2. asteen yhtälö 2. asteen epäyhtälö Prosentti Määritelmä "b on p a a:sta." b = p 100 a p% =

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Talousmatematiikan perusteet: Luento 1 Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen Luennon sisältö Prosenttilaskennan kertausta Korkolaskentaa Käsitteitä Koron lisäys kerran

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikka (3 op) Talousmatematiikka (3 op) Tero Vedenjuoksu Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos 2011 Talousmatematiikka 2011 Yhteystiedot: Tero Vedenjuoksu tero.vedenjuoksu@oulu.fi Työhuone M231 Kurssin kotisivu

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle

Henri Mulari. Investointityökalu Finndomo Oy:lle Henri Mulari Investointityökalu Finndomo Oy:lle Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tradenomikoulutus Liiketalouden koulutusohjelma Syksy 2011 OPINNÄYTETYÖ TIIVISTELMÄ Koulutusala Yhteiskuntatieteiden,

Lisätiedot

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mirva Laihonen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIONTI CASE- YRITYKSESSÄ

Satakunnan ammattikorkeakoulu. Mirva Laihonen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIONTI CASE- YRITYKSESSÄ Satakunnan ammattikorkeakoulu Mirva Laihonen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIONTI CASE- YRITYKSESSÄ Liiketalous Rauma Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinto 2008 INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen

Sairaalarakentamisen rahoitusmallit. Keski-Suomen uusi sairaalahanke talousjohtaja Matti Häyrynen Sairaalarakentamisen rahoitusmallit Keski-Suomen uusi sairaalahanke 1.3.2011 talousjohtaja Matti Häyrynen Investointi Investointi tehdään strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi Investoinnin jälkeen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki

Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS. Talentum Media Oy Helsinki Samuli Knüpfer Vesa Puttonen MODERNI RAHOITUS Talentum Media Oy Helsinki 7., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari ISBN 978-952-14-2312-3

Lisätiedot

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa

Lisätiedot

INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ POHJOIS-POHJANMAALLA

INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ POHJOIS-POHJANMAALLA INVESTOINTILASKENTAMENETELMIEN KÄYTTÖ PK-YRITYKSISSÄ POHJOIS-POHJANMAALLA Saija Ylikotila Opinnäytetyö Kaupan ja kulttuurin koulutusala Liiketalouden koulutusohjelma Tradenomi AMK 2015 Opinnäytetyön tiivistelmä

Lisätiedot

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24 SISÄLTÖ 1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN 7 1.1 Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24 1.2 Yhtälöitä 29 Epäyhtälö 30 Yhtälöpari 32 Toisen

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä

Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

, tuottoprosentti r = X 1 X 0

, tuottoprosentti r = X 1 X 0 Ostat osakkeen hintaan ja myyt sen vuoden myöhemmin hintaan X 1. Kokonaistuotto on tällöin R = X 1, tuottoprosentti r = X 1 ja pätee R = 1 + r. Lyhyeksimyymisellä tarkoitetaan, että voit myydä osakkeen

Lisätiedot

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu.

KGU kannassa omaisuuden hallinta moduuli on valmiiksi asennettu. 1 Investointien hallinta ja poistot Investointien (esimerkiksi koneet ja laitteet, maa-alueet ja kiinteistöt) hallinta Odoo kirjanpidossa tehdään "Omaisuuden hallinta" moduulin alaisuudessa. Siellä voidaan

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen

Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

2. Kuvan esim. prosessin ISBL-laitteiden hinnat ( ) paikalle tuotuina FA-2 DA-1 GA-3

2. Kuvan esim. prosessin ISBL-laitteiden hinnat ( ) paikalle tuotuina FA-2 DA-1 GA-3 CHEM-C2110 Materiaalitekniikan teolliset prosessit (5 op) 3. Laskuharjoitus (Prosessin investointi ja kannattavuus) Sarwar Golam, TkT. Yliopistonlehtori, A! Tehdassuunnittelu 1. Lämmönsiirrin (ala 40 m

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

INVESTOINNIN KANNATTAVUUS. Yritys X

INVESTOINNIN KANNATTAVUUS. Yritys X INVESTOINNIN KANNATTAVUUS Yritys X Jaana Haavisto Opinnäytetyö Helmikuu 2015 Liiketalous Taloushallinto TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen

KIRJANPITO 22C00100. Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 2b: Menojen jaksottaminen: Vaihtuvat vastaavat; varaston muutos ja varaston arvostaminen MENOJEN JAKSOTTAMINEN Kuinka menot jaksotetaan kuluiksi eri tilikausille? Meno jaksotetaan

Lisätiedot

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset

TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset TerveysKampus-hankkeen taloudelliset vaikutukset 1.9.2015 Talousjohtaja Tommi Talasterä tommi.talastera@ylasavonsote.fi 040 712 6970 Sisältö Yhteenveto ja johtopäätökset Taloudellisten vaikutusten selvityksen

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio

Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Pilari 2 mukainen vakavaraisuuden kokonaisarvio Tiedotustilaisuus 28.9.2006 Helena Tuhkanen Esityksen tavoitteet Esityksen tavoitteena on kertoa Pilari 2 prosesseista ja näiden välisen vuoropuhelun toteuttamisesta

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot

KIRJANPITO 22C00100. Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot KIRJANPITO 22C00100 Luento 3: Menojen jaksottaminen: Pysyvät vastaavat; poistot Luento 3 Pysyvät vastaavat: Esittäminen Jaksottaminen Poistosuunnitelma Pysyvien vastaavien myynti 2 PYSYVÄT VASTAAVAT Pysyvät

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Anna-Mari Käkönen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA RAHOITUS KOHDEYRITYKSESSÄ

Anna-Mari Käkönen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA RAHOITUS KOHDEYRITYKSESSÄ Anna-Mari Käkönen INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA RAHOITUS KOHDEYRITYKSESSÄ Liiketalouden koulutusohjelma laaja suuntautumisvaihtoehto 2012 INVESTOINNIN KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA RAHOITTAMINEN

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Omistajanvaihdos on kahden kauppa

Omistajanvaihdos on kahden kauppa Omistajanvaihdos on kahden kauppa Erkki Soppela, Advance Team Oy Omistajanvaihdostilaisuus Vantaa 5.10.2016 Advance Team Oy Huippuosaava yritysvälittäjä Toiminut 19 vuotta Yrityskauppoja 200+ kpl Sukupolvenvaihdossuunnitelmia

Lisätiedot

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017, Lahti Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Kasvinviljelytilan investointien rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt. j Esittely yhtiökokoukselle

Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt. j Esittely yhtiökokoukselle Kentän perusparannus - rahoitusjärjestelyt j Esittely yhtiökokoukselle 30.11.2011 Peruskorjausohjelma lyhyt esittely Yhtiöllä on suunnitelmat joiden mukaan perusparannus- ohjelma käynnistetään syksyllä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F

Nyt ensimmäisenä periodina (ei makseta kuponkia) odotettu arvo on: 1 (qv (1, 1) + (1 q)v (0, 1)) V (s, T ) = C + F Mat-2.34 Investointiteoria Laskuharjoitus 2/2008, Ratkaisut 29.04.2008 Binomihilan avulla voidaan laskea T vuoden ja tietyn kupongin sisältävän joukkovelkakirjan arvo eli hinta rekursiivisesti vaihtelevan

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari 2.3.2011 Lähteet: Clemen, R. T., & Smith, J. E. (2009). On the Choice of Baselines

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa

7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa 1 7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI 7.1 Johdantoa Kustannus-hyötyanalyysiä, KHA, sovelletaan yleensä - minkä tahansa investointihankkeen esimerkiksi moottoritien tai sataman - reformin, esimerkiksi sosiaaliturva-,

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen

Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012. Heikki Vauhkonen Tulikivi Oyj OSAVUOSIKATSAUS 01-09/2012 26.10.2012 Osavuosikatsaus 01-09/2012 Tulikivi-konsernin liikevaihto kolmannella vuosineljänneksellä oli 13,1 Me (15,1 Me 07-09/2011 ), liiketulos 0,4 (0,5) Me ja

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen

Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot. Riku Tolvanen 20.6.2016 Liite kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen esityslistaan 20.6.2016 asiaan 1847/2016. Kuntien toimitilojen hallinta ja omistamisen vaihtoehdot Riku Tolvanen 14.3.2016 Agenda 1. Toimitilahankkeen

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA

VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA VESIHUOLLON TALOUS OSANA VARAUTUMISTA Suomen Vesi-isännöinti Luennoitsija: Simo Heininen Materiaalin tuottaja: Marianne Siurua Miten vesihuoltolaitos yhdistää teknisen ja taloudellisen riskienhallinnan?

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos

Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016

WWW-osoite www.tekes.fi Virallinen sähköpostiosoite kirjaamo@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 340/31/2016 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Elinkeinoelämän kanssa verkottuneeseen tutkimukseen Organisaation

Lisätiedot