Vattulainen Antti, Vattulainen Mirka, Vattulainen Ritva Latvalammintie 7, Ilomantsi

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 123/10/1 Dnro ISAVI/218/04.08/ ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojaa. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Vattulainen Antti, Vattulainen Mirka, Vattulainen Ritva Latvalammintie 7, Ilomantsi LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, Ilomantsi (146), Sonkaja (432), Nurmelan tila RN:o 51:0. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ilomantsin kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt nykyisen eläinsuojan toiminnalle ympäristöluvan Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nurmelan tila sijaitsee Sonkajan kylässä noin 18 kilometrin päässä Ilomantsin keskustaajamasta. Nurmelan tilan lähialue on maatalousvaltaista haja-

2 2 asutusaluetta. Nykyisestä eläinsuojasta on noin 200 metriä lähimpään naapuritaloon, jota käytetään loma-asuntona. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi noin 450 metrin päähän Nurmelan tilakeskuksesta. Rakennuspaikaksi on suunniteltu Hakovaara Latvalammintien risteyksestä noin 250 metriä Hakovaaraan päin. Tällöin lähin naapuritalo sijaitsisi runsaan 400 metrin päässä rakennettavasta eläinsuojasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä suunnitellun eläinsuojan lähistöllä ole vesistöjä. Nurmelan länsipuolella olevalla Koivukummun tilalla on lähde, josta otetaan ko. tilan talousvesi. Rakennuspaikan etäisyys lähteeseen on noin kilometri. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojien toiminta Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan laajentaminen, jolloin hakijoilla nykyisin Nurmelan tilakeskuksessa käytössään oleva eläinsuoja poistuu tuotantokäytöstä ja uusi viileä pihattonavetta sekä maapohjainen kuminen lieteallas rakennetaan noin 450 metrin päähän tilakeskuksesta. Rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi keväällä Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) määrät nykytilanteessa ja uuden eläinsuojan rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk Yhteensä Uudessa pihatossa lanta käsitellään pääosin lietelantajärjestelmällä, vain nuorkarjan tiloissa ja poikimakarsinoissa on kuivikepohja. Nykyinen kuivalantala jää edelleen käyttöön ja sitä hyödynnetään kestokuivikelannan kompostoinnissa. Kuivitusjärjestelmä on käytössä 80 m 2 alalla pikkuvasikoilla (10 kpl) ja poikimakarsinoissa. Kuivikemateriaalina käytetään olkea ja turvetta. Betonisen kuivikepohjan reunat ovat cm korkeat ja kuivikekerroksen paksuus on 0 40 cm. Betonisen kuivikelantalan pinta-ala on 457 m 2, sen reunat ovat 1,2 metriä ja ajoluiska yhden metrin korkuiset. Kuivike tyhjennetään lantalaan 6 kertaa vuodessa. Uuden eläinsuojan läheisyyteen on tarkoitus sijoittaa lieteallas, jonka tilavuudeksi on hakemuskaavakkeessa ilmoitettu m 3. Hakemusliitteenä olevassa pohjapiirroksessa tilavuudeksi on kuitenkin ilmoitettu m 3. Hakija on täsmentänyt hakemustaan suullisesti niin, että lieteallas on vähintään m 3, mutta lopullinen tilavuus määräytyy allastoimittajan mukaan. Liete johdetaan eläinsuojasta valuttamalla liete-altaan alaosaan lietteen pinnan alle. Lietteen sekoitus ja lietealtaan tyhjennys on suunniteltu tapahtuvan betonisen välikaivon kautta, joka sijaitsee navetan ja lietesäiliön välissä. Lietettä sekoitettaessa liete pumpataan välikaivosta putkea pitkin altaan vastakkaiseen päähän, jolloin liete sekoittuu. Lieteallas tyhjennetään saman välikaivon kautta. Kummassakaan työvaiheessa al-

3 3 taan reunalle ei tarvitse mennä työkoneella. Tällöin sekoitus- ja tyhjennyslaite tai pumppu ei pääse vaurioittamaan altaan eristyskalvoa. Vaihtoehtoinen lietteen sekoitustapa on traktorikäyttöinen sekoitin, jota varten altaan pohjaan asennetaan betonilaatta eristyskalvon toimittajan ohjeiden mukaisesti. Allasmateriaali on EPDM-kumia tai mahdollisesti PVC-muovia. Allastoimittajaksi valitaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymä toimittaja. Altaan sijoituspaikan maaperä on moreenia. Maahan kaivetaan altaan mukainen kaivanto ja altaan pohja tasoitetaan. Kumin ja maapohjan väliin asennetaan tarvittaessa suodatinkangas. Kaivannon maa-aines pengerretään altaan reunoille. Altaan ympärille tehdään ankkurointioja kalvon kiinnitystä varten. Tarvittaessa altaan eristyskalvon alle tehdään salaojitus noin metrin välein ja kaasunpoisto altaan toimittajan ohjeiden mukaan. Salaojista vedet johdetaan tarkastuskaivoon, josta vedet johdetaan avo-ojaan. Salaojista tulevan veden laatua tarkkaillaan. Lieteallas ympäröidään aidalla. Osaa hiehoista laidunnetaan kesän aikana 2 3 kuukauden ajan. Laidunalaa on käytettävissä 5,5 hehtaaria. Laidunala ei rajoitu vesistöön. Eläinten juottamista varten on siirrettäviä juoma-altaita. Laitumella ei ole ruokintapaikkaa. Nurmelan tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan omasta porakaivosta. Uuden eläinsuojan käyttöveden hankintaa varten on tarkoitus tehdä porakaivo eläinsuojan läheisyyteen. Maitohuoneen jätevedet (noin 200 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan muut pesuvedet (50 m 3 vuodessa) johdetaan lietealtaaseen. Eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön (hakija on poistanut alkuperäisessä hakemuksessa olleen lietesäiliöön johtamisvaihtoehdon), joka tyhjennetään tarvittaessa ja jätevedet toimitetaan kunnan jätevesien käsittelyyn. Ruokinta toteutetaan seosruokintana pyöröpaaleista ja muista komponenteista. Säilörehua tehdään pyöröpaalaamalla tonnia vuodessa. Rehu pyritään korjaamaan esikuivatettuna. Seosrehukeskukseksi ja pyöröpaalien tilalla säilytykseen kunnostetaan nykyisen eläinsuojan yhteydessä oleva rehusiilo, jossa paaleista mahdollisesti erittyvä puristusneste valuu umpikaivoon (tilavuus 7,5 m 3 ). Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 97,94 hehtaaria peltoa, josta on omaa 27,23 hehtaaria ja vuokrapeltoa 70,71 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kahdessa jaksossa: viikoilla (60 % lantamäärästä) ja (40 %). Lanta levitetään sijoittamalla suoraan maaperään. Navetassa on luonnollinen ilmanvaihto verhoseinillä ja poistohormeilla. Poistohormeja tulee 8 14 kpl ja niiden poistokorkeus on 8 9 metriä, riippuen poistohormin koosta ja valmistajasta. Nurmelan tilan talouskeskuksessa on nykyisin käytössä tilavuudeltaan litraa oleva polttoainesäiliö, jossa on integroituna 20 % säiliötilavuudesta oleva valuma-allas. Säiliössä on lapon estolaite ja se on sijoitettu maapohjalle. Hakija ilmoittaa, että säiliön alle valetaan kiinteä betoninen laatta. Lisäksi säiliön yhteyteen sijoitetaan 200 litran vetoinen turve-astia vuotoja varten. Tämän säiliön lisäksi tilakeskuksessa on kaksi käytöstä vuoden 2010 loppuun mennessä käytöstä poistettavaa yksivaippaista öljysäiliötä.

4 Tilalla säilytetään yhteensä enintään 200 litraa muita öljytuotteita omissa pakkauksissaan konehallissa betonilattialla. Hallissa on betonilattia eikä siellä ole lattiakaivoa. Varastoa ei ole allastettu. Navetalla käytetään pesuaineita noin 150 kiloa vuodessa. Niille varataan säilytystilat, jotka ovat erillään elintarvikkeiden käsittelystä. Eläinlääkkeet, mm. antibiootit, säilytetään lukittavassa lääkekaapissa erillään maidonkäsittelystä. 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka Tuotantoa laajennetaan hallitusti noudattaen rakennusmääräyksiä. Liete sijoitetaan joko suoraan maaperään tai se levitetään pintalevityksenä ja mullataan välittömästi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilalla tullaan noudattamaan edelleen tuen mukaisia ehtoja. Ympäristötuen lisätoimenpiteeksi on valittu typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla. Erityistukisopimuksia ei ole. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Uuden eläinsuojan pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen hyvä kunto ehkäisevät suoria päästöjä ympäristöön. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöön tai umpisäiliöihin. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Liete sijoitetaan tai pyritään multaamaan pian levittämisen jälkeen, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä esimerkiksi lietteen ajosta ja säilörehun teosta. Meluhaitta on hakemuksen mukaan kuitenkin aina vain tilapäistä. Meluhaittoja ehkäisee se, että eläinsuoja on sijoitettu riittävän kauas asutuksesta. Nykyisessä tuotantopaikassa naapurit ovat lähempänä. Maitoauto käy joka toinen päivä. Eläinten kuljetuksia on noin kahdesti kuukaudessa. Rehun kuljetusta ja työntekijöiden liikennettä on kahdesti päivässä. Muuta lii-

5 kennettä on satunnaisesti. Lietettä ajettaessa siihen liittyvää liikennettä on kaksi 10 päivän jaksoa vuodessa. 5 Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä Käsittely/ vuodessa hyödyntäminen Muovit 4 tonnia Hyötyjätekeräily/kaatopaikka Metalliromu 100 kiloa Metallin keräily Pilaantuneet rehut 10 tonnia Muokataan peltoon Jäteöljyt 200 litraa Kunnan ongelmajätekeräys Akut 1 kpl Kunnan ongelmajätekeräys Loisteputket 10 kpl Kunnan ongelmajätekeräys Kuolleet eläimet 3 tonnia Raatokeräilyyn Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Lietteen varastoinnissa syntyviä mahdollisia riskejä ehkäistään tyhjentämällä lantavarasto perusteellisesti vuosittain ja tarkastamalla sen kunto. Lannan kuormaus ja kuljetus suoritetaan tarkoituksenmukaisella kalustolla niin, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Sähkönjakelun häiriöiden varalta tilalla on käytössä traktorikäyttöinen aggregaatti. Pihatossa on luonnollinen ilmanvaihto. Tilalle laaditaan hätätilanteita varten kirjallinen pelastussuunnitelma, joka toimitetaan myös pelastusviranomaisille. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Ilomantsin kunnanviraston ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella paikallislehdessä Pogostan Sanomat. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä.

6 Lausunnot 6 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ilomantsin kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Ilomantsin kunnanhallitus edellyttää, että eläinsuojan toiminnan kehittämisen tulee jatkossakin perustua parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteisiin Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti Sen lisäksi mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on lannanlevityksestä määrätty, tulee lannan, lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja säilörehun puristusnesteiden levittämisen osalta noudattaa seuraavaa: - levittäminen pysyvän asutuksen viereiselle pellolle tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta hajuhaittaa asukkaille - asutuksen viereen alle 100 metrin etäisyydelle levitettäessä on ne mullattava välittömästi - levitys on kielletty 15 metriä lähempänä rantaviivaa ja 30 metriä lähempänä talousvedenhankintaan käytettävää kaivoa - pohjavesialueille on säilörehun puristusnesteen, lietelannan ja virtsan levitys kielletty, jos pohjaveden pilaantumisvaara on olemassa Kiinteät tai siirrettävät maanpäälliset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt, säiliökontit sekä nestemäisten kemikaalien astiavarastot on sijoitettava tiiviille alustalle. Ilomantsin ympäristölautakunta antoi hakemuksesta seuraavan lausunnon: 1. Eläinsuojan toiminnan kehittämisen tulee jatkossakin perustua parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteisiin 2. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti 3. Sen lisäksi mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on lannanlevityksestä määrätty, tulee lannan, lietelannan, virtsan, stabiloidun jätevesilietteen ja säilörehun puristusnesteiden levittämisen osalta noudattaa seuraavaa (Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräykset 18 ): - levittäminen pysyvän asutuksen viereiselle pellolle tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu tarpeetonta hajuhaittaa asukkaille - asutuksen viereen alle 100 metrin etäisyydelle levitettäessä on ne mullattava välittömästi - levitys on kielletty 15 metriä lähempänä rantaviivaa ja 30 metriä lähempänä talousvedenhankintaan käytettävää kaivoa - pohjavesialueille on säilörehun puristusnesteen, lietelannan ja virtsan levitys kielletty, jos pohjaveden pilaantumisvaara on olemassa. 4. Kiinteät tai siirrettävät maanpäälliset öljy-, polttoaine- ja muut kemikaalisäiliöt, säiliökontit sekä nestemäisten kemikaalien astiavarastot on sijoitettava tiiviille alustalle. (Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräykset 12 )

7 5. Hakemuksen liitteenä esitetyt pellot (omat ja vuokratut) eivät sijaitse pohjavesialueella. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan levityksen yhteydessä. Uusi eläinsuoja ja lietelanta-allas sijaitsevat kauempana, noin 450 metrin etäisyydellä Nurmelan tilan talouskeskuksesta. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Uuden eläinsuojan valmistuttua nykyisin käytössä oleva navettarakennus / eläinsuoja Nurmelan tilan talouskeskuksessa on tarkoitus poistaa kotieläintuotantokäytöstä. Nykyiselle toiminnalle on Ilomantsin kunnan ympäristölautakunta myöntänyt eläinsuojan ympäristöluvan , jonka määräykset eivät ole riittäviä hakemuksessa esitetyn laajentuvan toiminnan ohjaamiseen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseen. ELY-keskuksella ei ole ollut mahdollisuuksia tarkastella hankkeen mahdollisia ympäristövaikutuksia kattavasti vaan haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan säiliötilavuutta 463 m 3. Kun otetaan huomioon maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (yhteensä 200 m 3 ) ja sadevedet, tulee lietelantavarastojen tilavuuden olla vähintään m 3. Laiduntavien eläinten määrä ei käy ilmi hakemuksessa, mutta hakija tarkensi tilalla tarkastuksen yhteydessä laidunnettavien eläinten määrää siten, että laidunnetaan kantavia hiehoja noin kymmenen (10) eläintä, jonka perusteella laidunnus on huomioitu lietelannan varastointitilavuuslaskelmissa. Hakemuksessa rakennettavan lietelanta-altaan tilavuudeksi ilmoitetaan m 3, kun taas rakennuspiirustusten mukaan uuden lietelanta-altaan tilavuus on m 3. Pohjapiirustuksissa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista on mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Kuivikelannan varastointitarve on nitraattiasetuksen liitteen 2 mitoitusperusteiden mukaisesti 40 m 3. Nurmelan tilan talouskeskuksessa sijaitseva kuivikelantala on kuivikelannan varastointiin mitoitukseltaan riittävä. Lietelanta-allas rakennetaan EPDM-allaskumista. Lietelantasäiliön tai -altaan rakentamiseen käytettävillä materiaaleilla ja rakenteilla on oltava maa- ja metsätalousministeriön ennakkohyväksyntä. Allaskumista rakennetuista lietelanta-altaista on olemassa vähän käyttökokemuksia Pohjois-Karjalassa. Lietelanta-altaan ra- 7

8 8 kentamisessa allaskumista on asennus- ja käyttöohjeita noudatettava huolellisesti mahdollisten rikkoutumisten ja valumien ennalta ehkäisemiseksi. Uuden rakennettavan lietelanta-altaan alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Rakennettavan lietelantaaltaan ympäristö ja lietteen kuormausalue tulisi muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lietelanta-altaan tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lietelanta-altaan valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Hakemuksessa esitetään, että käymäläjätevedet (n. 50 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön (lietelanta-altaaseen) tai umpisäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä vähintään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti. Niiden johtaminen lietesäiliöön sellaisenaan ei ole mahdollista (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeita s. 81). Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 97,94 hehtaaria, josta omaa on 27,23 ha ja vuokrattua 70,71 ha. Lannanlevitysala on riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 94,43 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Lanta levitetään hakemuksen mukaan sijoittamalla suoraan maaperään tai hajalevityksenä ja mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Levitys tapahtuu keväällä (viikot 17 25, 60%) ja heinä lokakuussa (viikot 28 40, 40%). Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (liite 3) mukaan lantaa levitettäessä talousvesikaivojen (sekä muiden vedenottamoiden kuten lähteet, pintavedet) ympärille tulee jättää tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan lannan levitys on kielletty 15 metriä lähempänä rantaviivaa. Lannan levitysajankohtaa ja - menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan tilalla tullaan aluksi laiduntamaan ainoastaan joitakin hiehoryhmiä 5,5 hehtaarin suuruisella laidunalalla 2 3 kuukautta vuodessa. Laiduntavien eläinten juottaminen on tarkoitus järjestää juoma-altaista jotka täytetään vesiletkulla. Hakija tarkensi tilalla tarkastuksen yhteydessä laidunnettavien eläinten määrää siten, että laidunnetaan kantavia hiehoja noin kymmenen (10) eläintä. Laiduntavat eläimet pidetään ulkona myös öisin, eläinten päivittäistä kulkua eläinsuojasta laitumelle ja takaisin ei olisi. Lupamääräyksissä tulisi laidun-

9 9 nettaessa karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Lisäksi kotieläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jätehuolto ja polttoaineet Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä, ongelmajätteistä sekä polttoaineista. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Pilaantuneet rehut käytetään hakemuksen mukaan lannoitteena pellolla. Myös niiden asianmukainen käsittely ja varastointi esim. kuivalantalassa on järjestettävä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Tilalle on hankittu uusi litran 2-vaippainen polttoainesäiliö, joka on varustettu kiinteällä suoja-altaalla, jonka tilavuus on 20 % polttoainesäiliön tilavuudesta ja laponestolaitteella. Hakijan tarkastuksen yhteydessä antaman suullisen selvityksen mukaan entiset kaksi (2) 1-vaippaista polttoainesäiliötä on tarkoitus poistaa polttoaineiden säilytys- ja varastointikäytöstä ja hävittää. Polttoainesäiliön sijainti- ja tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla (Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräykset 3:12 ). Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Riskien hallinta Hakemuksessa on kuvattu käytettävät aineet ja kemikaalit, arvioitu toiminnan vaikutuksia ympäristöön sekä esitetty toimintasuunnitelma häiriötilanteiden (sähkön ja veden jakeluhäiriöt) varalle. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös tulipalon, polttoainevuotojen tai mahdollisen lietelanta-altaan allaskumin rikkoutumisen seurauksena. Allaskumi voi vaurioitua ja vuotaa esimerkiksi sekoitus- ja tyhjennysvaiheessa tai jäätymis- ja routimisvaurioiden seurauksena. Olisi tärkeää laatia toimintasuunnitelma vahinkotilanteiden varalle, esimerkiksi vuotavan lietealtaan tyhjentämiseen silloinkin kun lantaa ei voida levittää pellolle. Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta sekä toiminnan tarkkailusta. Jaloittelutarha Hakemus ei sisällä jaloittelutarhan rakentamista. Hakija kuitenkin totesi suullisesti tilalla tarkastuksen yhteydessä, että jaloittelutarha voidaan rakentaa myöhemmin sopivampana ajankohtana. Jos jaloittelutarha rakennetaan myöhemmin, luvan saajan tulee velvoittaa olemaan yhteydessä ympäristöluvan valvontaviranomaiseen eläinsuojan ympäristöluvan mahdollista tarkistusta varten ja toimittamaan hyvissä ajoin suunnitelma jaloittelutarhasta (koko, rakenteet, vesien johtaminen ja käsittely, hoito) hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle. Rakentaminen voidaan toteuttaa vain hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.

10 10 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistuttajat ilmoittavat hyväksyvänsä hakemuksen mukaisen eläinsuojan rakentamisen, mutta pyytävät huomioimaan seuraavan: Lähellä muistuttajien pihapiiriä sijaitsee Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kunnostama lähde, josta muistuttajat ottavat juomaveden. Hankkeen päästöt ja muut ympäristöön vaikuttavat tekijät eivät saa missään muodossa vaikuttaa lähteen saastumiseen. Lähteen sijainniksi on kunnostussopimuksessa merkitty peruskarttalehti 4242 D 10. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei katsonut tarpeelliseksi antaa vastinetta. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. Hakemusta on täydennetty 15. ja ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti, Mirka ja Ritva Vattulaiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Ilomantsin kunnan Sonkajan kylässä Nurmelan tilalle (RN:o 51:0) rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuoja, lietteen käsittely ja varastointi sekä niihin liittyvät muut toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, melu- tai muuta rasitusta naapureille, maaperän, pintaja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Eläinsuoja 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 99 Hiehoja 56 Nuorkarja < 6 kk 25 Yhteensä 180 Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa.

11 11 Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 6 ja 9 mukaisesti. 3. Eläinten laiduntamisessa tulee huolehtia siitä, ettei pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Laiduntavan karjan kulkua tulee rajoittaa alueilla, joilla eläinten veteen pääsystä johtuva liettyminen, samentuminen tai hygieniahaitta aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Laidunalueiden oleskelupaikoille ja kulkuväylille kertyvä lanta tulee poistaa tarvittaessa. 4. Mikäli lietealtaan materiaaliksi valitaan EPDM-kumin sijasta PVC-muovi, asiasta on ilmoitettava etukäteen valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELYkeskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen rakentamisen aloittamista. Tarvittaessa ELY-keskus voi antaa altaan perustamiseen ja käyttöön liittyviä tarkentavia ohjeita. Uuden eläinsuojan, laakasiilon sekä lietealtaan valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 5. Eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti eikä niitä saa päästää hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietealtaan, laakasiilojen sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietealtaaseen tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinsuojan wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön ja käsitellä asianmukaisesti. 6. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lannan 12 kk varastotilavuutta olla lietelannalle vähintään kuutiometriä ja kuivikelannalle vähintään 40 kuutiometriä. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan jätevesien (hakemuksen mukaan yhteensä 250 m 3 ), sadevesien sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus. 7. Lieteallas tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennus- ja asennusohjeiden mukaisesti ennakkohyväksytyistä materiaaleista. Altaan pohjamaan ja penkereiden vakavuus on varmistettava maaperän sortumisen estämiseksi. Lietealtaan rakentajilla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi lietealtaan alle on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lisäksi lietealtaan alle tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti kaasunkeräysputkisto. Allaskumi tulee levittää tasaisesti ja kalvon saumakohtien ja läpivientien tulee vastata tiiveydeltään kalvomateriaalia. Mahdollisiin sekoituskohtiin tulee tehdä betonilaatta allaskumin suojaamiseksi. Altaan tyhjennys ja täyttö tulee järjestää

12 hakemuksen mukaisesti erillisen betonikaivon kautta siten, ettei rakenteiden tiiviys vaarannu. 12 Lietealtaan ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lieteallas on aidattava maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeen MMM C.4 mukaisesti vähintään mm:n korkuisella tukevarakenteisella verkolla. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. 8. Lietealtaan tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lieteallas on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Lietealtaan käytössä (täyttö, tyhjennys, sekoitus, tarkkailu) tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ympäristöpäästöjen estämiseksi. 9. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 2 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 93,2 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 10. Lantavarastoista, niitä sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 11. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen tai veden ottoon käytettävien lähteiden, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Jos lantaa levitetään talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden tai vesistöjen läheisyyteen, tulee kiinnittää erityistä huomiota suojavyöhykkeiden riittävyyteen, ettei veden pilaantumisvaaraa aiheudu. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita tarvittavista suoja-alueista. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella oleville pelloille. Tällöin valvontaviranomainen voi velvoittaa luvanhaltijan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun esimerkiksi tarkkailuputkien avulla. Tarkkailuputkien määrästä, sijainnista sekä näytteenoton ja analyysien yksityiskohdista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa.

13 Jätehuolto ja polttoaineet Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 13. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 14. Mikäli eläinsuojan yhteydessä välivarastoidaan ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, käytettyjä öljynsuodattimia, akkuja tai raskasmetalliparistoja, ne on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. 15. Eläinsuojan yhteydessä säilytettävät polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen, tai ne tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Säiliöiden letkuissa tulee olla lukitus ja laponestolaite. Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Eläinsuojan yhteyteen sijoitettujen polttoaineiden varastointi- ja käyttöpaikkojen lähistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 16. Eläinsuojan, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lieteallas on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti sen kunto. Jos altaan kunnossa ilmenee puutteita, altaan käyttö on lopetettava ja allas on korjattava tai uusittava. Lietealtaan mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivoista vähintään kahdesti vuodessa. 17. Luvanhaltijan on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset

14 14 tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 16 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietealtaan vuotoihin. Mahdollisten lieteallasvuotojen varalta tulee tehdä ympäristöpäästöjen estämistä koskeva toimintasuunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta lietealtaan käyttöönoton jälkeen. 19. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 20. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 21. Mikäli alkuperäisessä hakemuksessa esitetty jaloittelutarha toteutetaan myöhemmin, luvanhaltijan tulee esittää vähintään kahdeksan kuukautta ennen suunniteltua rakentamista sitä koskeva suunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jaloittelutarhan sijainti, koko, rakenteet (pohja- ja leikkauspiirrokset), suunnitelma lannan keräämisestä, vesien johtamisesta ja käsittelystä sekä tarhan hoidosta. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi edellyttää toimintaa koskevan ympäristöluvan tarkistamista ennen jaloittelutarhan käyttöön ottoa.

15 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueelle tyypillistä toimintaa. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Uusi eläinsuoja aiheuttaa sijaintipaikkansa vuoksi naapureille vähemmän rasitusta kuin nykyinen. Suunniteltu uusi eläinsuoja sijaitsee varsin kaukana Nurmelan tilakeskuksesta eikä eläinsuojan toiminnoilla voida katsoa olevan sellaista teknistä tai toiminnallista yhteyttä tilakeskukseen, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa olisi tarpeen tarkastella yhdessä ympäristönsuojelulain 35 :ssä mainitulla tavalla. Tilakeskukseen ei myöskään jää uuden eläinsuojan käyttöönoton jälkeen sellaisia toimintoja, jotka edellyttäisivät ympäristölupaa. Tästä syystä lupapäätöksessä ei ole annettu tilakeskuksen toimintoja koskevia määräyksiä. Tilakeskuksessa tulee kuitenkin toimia Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetyllä tavalla. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuoja ja lieteallas rakennetaan noin kilometrin päähän Koivukummun tilalla sijaitsevasta talousvedenottoon käytetystä lähteestä eikä toiminnasta katsota muutoinkaan toimittaessa hakemuksessa esitetyillä ja lupamääräyksissä edellytetyillä tavoilla aiheutuvan riskiä talousvedenotolle. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje

16 16 kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on mm. määritetty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala sekä annettu kumisen lietealtaan rakentamiseen ja käyttöön liittyvät määräykset. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 (Yleinen ympäristönsuojelu) Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Määräykset 2 4 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei laidunnuksesta aiheudu pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Lietealtaasta hakemuksessa esitetyt tiedot koskevat lähes yksinomaan EPDMkumista tehtävää allasta. Mikäli allasmateriaaliksi valittaisiin kuitenkin hakemusliitteessä mainittu PVC, on hakijan ilmoitettava tämä hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista valvontaviranomaiselle. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 5 11 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Kuivikkeeseen imeytetyn kuivikelannan ja virtsan varastotilavuuden laskennassa on käytetty asetuksessa alle kuuden kuukauden ikäisille vasikoille annettua ohjetilavuutta 4,0 m³. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet (0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 250 m 3 ). ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn laskelman mukaan suunniteltuun lietealtaan pinta-alan perusteella sadevettä varten tulee varata varastointitilavuutta 463 m 3.

17 Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. 17 Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lietealtaaseen on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Eläinsuojan WC-vesiä ei saa kuitenkaan johtaa sellaisenaan lantavarastoon. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Kumisten lietealtaiden rakentamisesta ja käytöstä maataloudessa on toistaiseksi huomattavasti vähemmän kokemusta kuin betonisista säiliöistä eivätkä menettelytavat vielä ole vakiintuneet. Riskien vähentämiseksi on tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota altaan pohjatöihin sekä sen käyttöön (täyttö, sekoittaminen ja tyhjennys) liittyviin rakenteisiin. Altaan rakennusalustaan liittyvillä määräyksillä pyritään varmistamaan maaperän riittävä vakavuus ja minimoimaan altaaseen kohdistuva mekaaninen rasitus. Kumikalvoaltaan pohjan salaojitus estää vesipaineen kumikalvon alapintaan ja salaojiin liitettävä tarkkailukaivo mahdollistaa näytteenoton ja mahdollisten vuotojen havaitsemisen aikaisessa vaiheessa. Altaan saumat ja läpiviennit ovat tyypillisesti riskialttiita kohtia tiivisrakenteissa. Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lannan levityksessä on huolehdittava, ettei se aiheuta vesistöjen tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää tapauskohtaisesti metrin ja vesistöjen tai valtaojien varsille vähintään 10 metrin levyinen suoja-alue. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa tulee ottaa myös huomioon viihtyisyystekijät ja minimoida naapurustolle aiheutuva haitta. Määräyksen 9 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja lehmävasikka alle 6 kk 11. Laskennassa käytetyt eri ikäluokkiin kuuluvien eläinten lukumäärät on arvioitu hakemuksen liitteenä olleen pohjapiirroksen avulla. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-

18 18 analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminnat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, minkä vuoksi nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on pääsääntöisesti kielletty. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Vaikka luvanhaltijalla ei ole hakemusvaiheessa ollut käytössään lannanlevityspeltoja pohjavesialueella, pohjavesialueen peltoja koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi antaa, koska tilanne voi muuttua lupakauden aikana. Nestemäisten lannoitteiden levittäminen varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella sijaitseville pelloille voi kuitenkin olla mahdollista valvontaviranomaisen suostumuksella meneteltäessä lupamääräyksen 11 mukaisella tavalla. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää eril-