Eläinsuoja Juuan kunnan Juuan kylässä tilalla Ahola 75:24 (kiinteistörekisteritunnus ). Laitoksen osoite on Lonkaantie 84.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 34/2011/1 Dnro ISAVI/251/04.08/ ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Juuka LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Ossi Kokkonen Lonkaantie Juuka LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Juuan kunnan Juuan kylässä tilalla Ahola 75:24 (kiinteistörekisteritunnus ). Laitoksen osoite on Lonkaantie 84. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle toiminnalle ei ole tarvinnut hakea ympäristölupaa.

2 2 Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Juuan keskustaajaman pohjoispuolella. Eläinsuojan lähialue on maatalousvaltaista hajaasutusaluetta. Eläinsuoja sijaitsee tilakeskuksessa. Lähimmät asuinkäytössä olevat vieraat naapuritalot sijaitsevat metrin päässä eläinsuojasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Eläinsuojaa lähinnä oleva vesistö on Pielinen noin 1,6 km:n päässä. LAITOKSEN TOIMINNAN KUVAUS Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan laajentaminen ja muuttaminen. Hakijalla on tilakeskuksessa nykyisin käytössä yksi eläinsuoja ja kaksi lietesäiliötä. Toimintaa laajennettaessa entistä eläinsuojaa laajennetaan ja tehdään muutoksia vanhalla osalla. Myös tulevaisuudessa lanta käsitellään lietelantajärjestelmällä. Uuden eläinsuojan itäpuolelle on tarkoitus sijoittaa kuminen lieteallas. Nykyisessä eläinsuojassa on eläinpaikkoja seuraavasti: hiehoja 17, lypsylehmiä 20 ja nuorkarjaa 8. Laajennuksen jälkeen lypsylehmiä tulee olemaan 80 kpl. Lehmien lypsämistä varten eläinsuojaan tulee lypsyrobotti. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen lukumäärät nykytilanteessa ja uuden eläinsuojan rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk 8 29 Yhteensä Toiminnassa syntyvää lietelantaa varten on tällä hetkellä käytössä eläinsuojan itäpuolella kaksi kattamatonta betonista lietesäiliötä, joiden tilavuus on 365 ja 720 m 3. Säiliöt jäävät käyttöön myös tulevaisuudessa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi kuminen m 3 lieteallas, joka sijoitetaan rakennettavan uuden eläinsuojan itäpuolelle konesuojan taakse. Eläinsuojasta ei tule lietealtaaseen suoraa yhteyttä, vaan liete pumpataan tarvittaessa olemassa olevasta betonisäiliöstä altaaseen. Altaan alle asennetaan salaojitus tarkastuskaivoineen sekä kaasunkeräilyputkisto. Sekoituspaikat varustetaan betonilaatalla, jottei allaskumi rikkoonnu. Allas täytetään ja tyhjennetään erillisen altaan viereen rakennettavan betonikaivon kautta.

3 Nykytilanteessa lähes kaikki eläimet laiduntavat kesäaikana, mutta toiminnan laajentuessa vain nuorkarjaa voidaan laiduntaa. Laitumet ovat tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä eivätkä ne rajoitu vesistöön. Toiminnassa tarvittava vesi saadaan omasta porakaivosta ja tulevaisuudessa mahdollisesti suunnitteilla olevalta vesiosuuskunnalta. Eläinsuojasta kertyvät maitohuoneen pesuvedet ja sosiaalitilojen vedet, ml. wcvedet, johdetaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointiin tilalla on ennestään kaksiosainen laakasiilo, jota tullaan käyttämään laajennuksen jälkeenkin. Säilörehua tehdään laakasiiloon esikuivattuna noin 350 tonnia ja lisäksi pyöröpaalaamalla tonnia vuodessa. Puristeneste kerätään kahteen umpisäiliöön, joista neste johdetaan pumppaamalla kiinteitä putkia pitkin lietesäiliöön. Muille rehuille on sisätiloissa erillisiä varastotiloja ja ulkona kaksi tornisiiloa. Hakijalla on käytettävissään peltoa lannan levitykseen yhteensä 114,18 hehtaaria, josta on omaa 54,36 ja vuokrapeltoa 59,82 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Lanta levitetään keväällä kynnökselle ja mullataan heti, mutta jatkossa lietteen levitys tapahtuu viikoilla (60 % lantamäärästä) ja (40 %) multaimella nurmelle sekä kynnökselle. Nykyisessä eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto, uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto, jonka poistokorkeus rakennuksen harjalla on noin kahdeksan metriä. Lisäksi lietekuiluun tulee yksi poistoilmapuhallin. Tilalla on kaksi yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden yhteistilavuus on 5,2 m 3. Säiliöt on varustettu laponestolla ja ne sijaitsevat katollisessa varastossa, jossa on betonipohja. Lisäksi tilakeskuksessa säilytetään yhteensä enintään 300 litraa muita öljytuotteita (ml. jäteöljyt) konehallissa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään eläinsuojassa olevassa lukollisessa peltikaapissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Hakemuksessa ei ole erikseen esitetty arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä. 3 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt maatalouden ympäristöjärjestelmään sitoumuskaudelle Lisätoimenpiteinä ovat lannanlevitys kasvukaudella ja ravinnetase. Lannanlevityksen yhteydessä tulee hajuhaittoja, mutta näitä voidaan vähentää huomioimalla sää ja tuuli. Lannanlevitykseen valitaan sellainen lohko, että tuulensuunta on poispäin asutuksesta ja lisäksi vältetään levitystä liian märällä kelillä. Hajuhaittojen ja typen haihtumisen vähentämiseksi kynnökselle levitetty lietelanta mullataan välittömästi.

4 4 Ravinteiden huuhtoutumista pintavesiin pyritään välttämään levittämällä liete kasvukauden alkupuolella. Kaupallisten lannoitteiden määrää vähennetään kun omasta karjasta saadaan lietelantaa riittävästi. Pellot ovat pääosin salaojitettuja ja sijaitsevat kovapohjaisilla mailla. Tilan pelloista on ollut viljalla noin 60 % ja 40 % heinällä sekä luonnonhoitopeltona. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on viljan viljelyssä suurempaa kuin heinällä, mutta jatkossa aineiden käyttömäärät pienevät kun viljan viljelyala tulee olemaan noin 30 ja nurmen noin 70 % viljelyalasta. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Lietteenajosta aiheutuu jossain määrin melua. Toimintavolyymin kasvaessa myös liikenne lisääntyy jonkin verran. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto ja teuraseläinten kuljetusauto käyvät kerran kuukaudessa. Eniten liikennettä on kevättöiden ja rehunteon aikaan (noin kuusi viikkoa/vuosi). Rehukuljetuksiin liittyvä liikenne pysyy suunnilleen nykyisellä tasolla. Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Eläinsuojan toiminnasta kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä Käsittely/ vuodessa hyödyntäminen Muovit 1 t Kierrätyspiste (Jätekukko Oy) Metalliromu 1 t Keräily Antibioottimaito 2 t Vasikoille ja lietesäiliö Pilaantuneet rehut 1 t Slalom pumppaamon kautta lietesäiliöön Jäteöljyt 200 l Keräily tilalta (Lassila & Tikanoja Oy) Akut, loisteputket, Kierrätyspiste (Jätekukko Oy) torjunta-aineet Kuolleet eläimet 1 2 kpl Raatokeräily, Honkajoki Oy Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen ja yritystoimintaan liittyviä riskejä.

5 Uuden ja vanhan rakennusosan väliseinään tulee vesiseinä ja lisäksi hankitaan alkusammutuskalustoa. Kiinteistöön asennetaan palovaroitinjärjestelmä, joka voidaan yhdistää gsm-puhelimiin. Tilalle laaditaan palosuunnitelma tulipalon varalta. Sähkönjakelun häiriöiden varalta tilalle hankitaan aggregaatti. Mahdollisissa muissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä asianomaiseen viranomaiseen ja toimitaan niiden ohjeiden mukaan. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5 Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Juuan kunnan ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella paikallislehdessä Vaarojen Sanomat Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Juuan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lisäksi lausunto on pyydetty erikseen Pohjois-Savon ELY keskukselta, joka toimii Itä-Suomen alueella patoturvallisuusviranomaisena. Juuan kunnanhallitus Kunnanhallitus ei antanut lausuntoa. Juuan ympäristölautakunta Lähin vakituinen asunto on 50 metrin päässä laajennuksesta. Talon omistaa hakijan isä ja se on rakennettu kyseisen maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavan toteutumiselle tai alueen muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa hankkeen johdosta.

6 6 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Osa käytössä olevista pelloista sijaitsee lähellä vesistöjä ja taajaan asuttua aluetta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan lietelannan levityksen yhteydessä. Karttatarkastelun perusteella eläinsuojia ja lantavarastoja lähimpänä sijaitseva asuinkiinteistö on alle 100 metrin etäisyydellä, kuusi seuraavaksi lähintä asuinkiinteistöä metrin etäisyydellä ja hoitokoti noin metrin etäisyydellä. Aholan tilan tilakeskus ja rakennettavien eläinsuojan ja lietealtaan rakennuspaikat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan säiliötilavuutta 371,4 m 3 ((uusi lieteallas 262,5 m 2 + entiset lietesäiliöt 36,9 m 2 ja 72 m 2 ) x 0,30 m). Kun otetaan huomioon sadevedet 371,4 m 3, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet 450 m 3, esikuivatun säilörehun puristenesteet 17,5 m 3 (350 tonnia x 0,05 m 3 /rehutonni) sekä varastotarvetta vähentävänä eläimien laiduntaminen kesäaikana 75 m 3 (20 hiehoa x 15 m 3 /eläin x 3 kuukautta vuodessa laitumella), eläinsuojiin tulevan eläinmäärän tuottama lietelannan määrä m 3 (80 lypsylehmää 24 m 3 /eläin + 37 hiehoa 15 m 3 /eläin + 6 nuorkarjaa, 6 8 kk, 8 m 3 /eläin ja 29 vasikkaa, alle 6 kk, 4 m 3 /eläin), tulee lietelantavarastojen tilavuuden olla vähintään 3 402,9 m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista m 3 (nykyisten lietesäiliöiden bruttotilavuudet 365 ja 720 m 3 sekä uusi lieteallas m 3 ) on näin ollen mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Karttatarkastelun perusteella nykyinen eläinsuoja ja lietesäiliöt sekä rakennettava eläinsuoja ja lieteallas sijaitsevat rakennuspaikasta loivasti poispäin viettävän harjanteen pohjoispäässä. Rakennuspaikka sijaitsee välittömästi tilakeskuksen nykyisten rakennusten eteläpuolella. Tilakeskuksen lähiympäristö on alavaa peltomaata muualla, paitsi etelän suuntaan on metsää. Tilakeskuksen pohjoispuolella, peltomaalla, on noin 160 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta ja lietealtaasta valtaoja, jota kohti pellon pinta viettää loivasti. Riski lietteiden pääsystä lähiympäristöön, salaojitetulle pellolle ja pellon reunaojiin, on mahdollinen vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Lieteallas rakennetaan hakemuksen mukaan allaskumista. Lietesäiliön tai -altaan rakentamiseen käytettävillä materiaaleilla ja rakenteilla on oltava maa- ja metsätalousministeriön en-

7 nakkohyväksyntä. Allaskumista rakennetuista lietealtaista on olemassa vähän käyttökokemuksia Pohjois-Karjalassa. Lietealtaan rakentamisessa allaskumista on asennus- ja käyttöohjeita noudatettava huolellisesti mahdollisten rikkoutumisten ja valumien ennalta ehkäisemiseksi. Uuden rakennettavan lietealtaan alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Rakennettavan lietealtaan ympäristö ja lietteen kuormausalue tulisi muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lietealtaan tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lietealtaan valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Hakemuksessa esitetään, että nykyisin käytössä olevan eläinsuojan käymäläjätevedet johdetaan lietesäiliöön (lietealtaaseen). Eläinsuojan sosiaalitilojen käymäläjätevedet tulee käsitellä vähintään haja-asutusalueiden jätevesiasetuksessa määritellyn vaatimustason mukaisesti. Niiden johtaminen lietesäiliöön sellaisenaan ei ole mahdollista (kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeita s.81). Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Ympäristölupahakemuksen liitteessä 4 on arvioitu hyvin toiminnan eri vaikutuksia ympäristöön, lannanlevityksestä aiheutuvia hajuhaittoja ja niiden vähentämismahdollisuuksia asutuksen läheisyydessä, ravinnekuormitusta ja toimenpiteitä ravinteiden huuhtoutumisen välttämiseksi pintavesiin, tilan liikenteessä tapahtuvia muutoksia ja liikenteen ympäristövaikutuksia sekä kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja käyttömäärien kehitystä nurmien viljelyalan lisääntyessä suhteessa viljojen viljelyalaan. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitykseen tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä arveluttavan korkeille pelloille tai muuten lannan levitykseen soveltumattomille pelloille. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 114,18 ha, josta omaa peltoa on 54,36 ha ja vuokrattua peltoa 59,82 ha. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 74,65 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Lannanlevitysala on ympäristölupahakemuksessa esitettyjen tietojen ja karttatarkastelun perusteella riittävä. Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai vesiuomaan viettäviä tai rajoittuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista on lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Ympäristölupahakemuksen mukaan lannan levitys tapahtuu keväällä (viikoilla 18 21, 60 7

8 %), kesä-heinäkuussa (viikoilla 26 27, 40 %). Hakemuksen mukaan lietelanta levitetään keväällä kynnökselle ja mullataan heti, mutta jatkossa pyritään lietelantaa levittämään multaavilla levityslaitteilla nurmille. Nurmeen sijoittaminen on erittäin suositeltavaa ravinteiden huuhtoutumisen ehkäisemiseksi. Lannan käsittelyja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta, siten kuin hakija on ympäristölupahakemuksen liitteessä 4. esittänyt, lisäksi lannan käsittelyä ja levitystä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) liitteen 3. mukaan lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levityspaikka; Kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Lannan levitystä tulisi välttää alueilla, joilla siitä aiheutuu pohjaveden pilaantumisvaara. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Patoturvallisuus Patoturvallisuuslain (494/2009) mukaan padolla tarkoitetaan seinämäistä tai vallimaista rakennetta, jonka tarkoituksena on pysyvästi tai tilapäisesti estää rakenteen takana olevan nesteen tai nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviäminen taikka säädellä padotun aineen pinnan korkeutta (4 ). Padon omistajalle asetettavat vaatimukset porrastetaan padosta aiheutuvan vahingonvaaran mukaan luokittelemalla padot kolmeen luokkaan. Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei aiheudu vaaraa. Pohjois-Karjalan alueella patoturvallisuusviranomaisena toimii Pohjois-Savon ELY -keskus. Hakemukseen sisältyvä lietealtaan seinämävalli on patoturvallisuuslain tarkoittama pato, mikä tulee tarpeen mukaan ottaa huomioon luvan käsittelyssä ja luvassa tulee antaa riittävät kunnossapitoa ja tarkkailua koskevat määräykset. Hakemuksessa on kuvattu lietealtaan seinämävallin rakenteita altaan pohja- ja leikkauspiirroksissa ja hakemuksen liitteessä 2. "Kumisen altaan lisätiedot" on rakennustapa- ja käyttöselostus. Leikkauspiirroksesta käy ilmi, että lietealtaan seinämävallin korkeus tulisi olemaan 4,0 metriä altaan pohjatasosta ja 2,5 metriä olemassa olevasta maanpinnasta. Leikkauspiirroksessa ei ole huomioitu rakennuspaikan olemassa olevan maanpinnan kaltevuutta, josta johtuen rinteen alapuolella lietealtaan seinämävallin korkeuden voidaan arvioida tulevan olemaan olemassa olevasta maanpinnasta ylempänä kuin leikkauspiirroksessa on esitetty. Vahingonvaara-arvioinnin perusteella mm. vesistöjen lähellä sijaitsevia lietealtaiden patoja voidaan Suomessa luokitella 3-luokan padoksi. 8

9 9 Laiduntaminen Hakemuksen mukaan tilalla laidunnetaan hiehoja 20 eläintä kesäisin noin kolme kuukautta neljän hehtaarin laidunalalla. Laiduntavien eläinten juottaminen on tarkoitus järjestää juomakupeista. Lupamääräyksissä tulisi antaa eläinten kulkua ja laiduntamista rajoittavia määräyksiä alueilla, joilla eläimet voivat veteen ja vesiuomiin päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Lisäksi kotieläinsuojaan johtavien karjan kulkuväylien tulee olla sellaisia, että niille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jätehuolto ja polttoaineet Ympäristölupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista. Hyötyjätteet tulisi kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on käsiteltävä ja toimitettava Juuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaiseen toimituspaikkaan. Lupahakemuksessa esitettyä rehujätteiden käsittelyä sekoittamalla lietelantaan ja levittämällä lannoitteeksi pellolle voidaan pitää asianmukaisena. Polttonesteiden käsittelyä koskevien velvoitteiden tulee olla vähintään vastaavaa tasoa kuin kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä. Hakemuksen mukaan tilalla on kaksi yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden yhteinen tilavuus on 5,2 m 3. Säiliöt ovat betonipohjaisessa katoksellisessa varastossa. Säiliöt on varustettu laponestolla. Yksivaippaiset säiliöt tulisi sijoittaa suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään suuremman säiliön tilavuutta. Myös tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Lisäksi kiinteistöllä, öljysäiliöiden läheisyydessä, on oltava saatavilla turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Riskien hallinta Ympäristölupahakemuksessa on kuvattu tilan kasvinviljely- ja kotieläintuotannossa käytettäviä aineita, kemikaaleja ja väkilannoitteita, arvioitu erilaisia toiminnan vaikutuksia ympäristöön sekä esitetty toimintasuunnitelma (palosuunnitelman laadinta ja tilalla työskentelevien henkilöiden perehdyttäminen, sähkön ja talousveden jakeluhäiriöt) häiriötilanteiden varalle. Tilan tavanomaisesta toiminnasta poikkeavia häiriötilanteita voi syntyä esimerkiksi tulipalon, polttoainevuotojen, lietesäiliöiden vaurioitumisen tai lietelanta-altaan allaskumin rikkoutumisen tai patovallin murtumisen seurauksena. Allaskumi voi vaurioitua ja vuotaa esimerkiksi sekoitus- ja tyhjennysvaiheessa tai jäätymis- ja routimisvaurioiden seurauksena. Olisi laadittava toimintasuunnitelma vahinkotilanteiden varalle, esimerkiksi vuotavan lietealtaan tyhjentämiseksi, silloin kun lantaa ei voida levittää pelloille. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi Luvassa tulee antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset.

10 10 Pohjois-Karjalan ELY -keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esimerkiksi helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot eläinmääristä; lanta-analyysien tulokset; tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista; tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista; tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista; tiedot eläinsuojan, rehusiilojen, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyden ja kunnon tarkkailusta, mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot sekä huolloista ja kunnossapidosta; tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet). Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulisi säilyttää vähintään raportointivuotta seuraavat kolme vuotta. Raportointiin liittyvistä asioista olisi hyvä sopia valvontaviranomaisen kanssa. Pohjois-Savon ELY keskus (patoturvallisuusviranomainen) Hakemukseen sisältyvä lietealtaan seinämävalli on patoturvallisuuslain 4 3 momentin tarkoittama jätepato. Poikkileikkauskuvan mukaan allas on osittain maakuopassa. Pengerkorkeus maan pinnan ja tiivistekermin välillä on 2,2 metriä. Lausunnonantajan suoraan hakijalta saamien lisätietojen mukaan altaan ympäryksestä vajaa puolet tulee olemaan noin yhden metrin korkeaa pengerrakennetta ja loput luonnonmaata. Käytettävissä olevien tietojen perusteella allas on jäämässä luokittelemattomaksi. Rakentamisessa tulisi kuitenkin noudattaa patoturvallisuusoppaassa kohdassa "Tekniset turvallisuusvaatimukset" ja Liitteessä 11 "Maapadot" esitettyjä ohjeita soveltuvin osin. Padon rakenteen vakavuuden sekä rakenneosien toiminnan ja mitoituksen on oltava riittäviä varmistamaan padon turvallisuus kaikissa käyttötilanteissa. Luokittelupäätöksen varmistamiseksi padon omistajan on toimitettava patoturvallisuusviranomaiselle padon suunnitelmat, joista ilmenee, miten tekniset turvallisuusvaatimukset toteutetaan ja miten padon käyttöönottoon liittyvä padotun aineen nosto tapahtuu. Patoturvallisuusviranomaiselle on järjestettävä mahdollisuus todeta teknisten turvallisuusvaatimusten toteutuminen padon rakennustyön eri vaiheissa. Luokittelu 3 -luokan padoksi tai luokittelematta jättäminen ei vaikuta rakentamisvaiheessa padon rakenteelle asetettuihin vaatimuksiin. Padon sijainti tilakeskuksessa johtaa siihen, että allas on käytännössä päivittäin silmämääräisen tarkkailun alaisena. Ympäristölupaan tulee muiden lakien perusteella riittävät kunnossapitoa ja tarkkailua koskevat määräykset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia.

11 Hakijan vastine 11 Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa wc-vesiä koskevaan kohtaan hakija toteaa, että vanhassa navetassa olevan wc:n muuttaminen uusien sääntöjen mukaiseksi on lähes mahdoton. Tämän johdosta hakija ilmoittaa poistavansa wc:n käytöstä. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ossi Kokkoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Juuan kunnan Juuan kylässä tilalla Ahola 75:24 (kiinteistötunnus ) olevalle ja laajennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Eläinsuoja 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 80 Hiehoja 43 Nuorkarja < 6 kk 29 Yhteensä 152 Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa (eläinyksikkömäärä noin 647) voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 6 ja 9 mukaisesti. 2. Laajennetun eläinsuojan ja lietealtaan valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 3. Eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti eikä niitä saa päästää hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliöiden ja lietealtaan sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä.

12 Karjasuojan katolta valuvat sade- ja sulamisvedet tulee johtaa lannan varastotilojen ulkopuolelle. 4. Toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojien muut pesuvedet voidaan johtaa hakemuksen mukaisesti lietevarastoihin. 5. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lannan 12 kuukauden varastotilavuutta olla vähintään kuutiometriä. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan jätevesien, sadevesien sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus. 6. Uusi lieteallas tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennus- ja asennusohjeiden mukaisesti ennakkohyväksytyistä materiaaleista. Altaan pohjamaan ja penkereiden vakavuus on varmistettava sortumien estämiseksi. Lietealtaan rakentajilla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi altaan alle on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Myös kaasunkeräilystä on tarvittavassa määrin huolehdittava. Altaan tyhjennys ja täyttö tulee järjestää siten, ettei rakenteiden tiiviys vaarannu. Lietevarastojen ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lietealtaan seinämävalli on patoturvallisuuslain tarkoittama jätepato. Luvan saajan on toimitettava ennen rakentamista patoturvallisuusviranomaiselle Pohjois- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen padon suunnitelmat, joista ilmenee, miten padon tekniset turvallisuusvaatimukset toteutetaan ja miten padon käyttöönottoon liittyvä padotun aineen nosto tapahtuu. Luvan saajan on järjestettävä patoturvallisuusviranomaiselle mahdollisuus todeta teknisten turvallisuusvaatimusten toteutuminen padon rakennustyön eri vaiheissa. 7. Lietevarastojen tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Varastot on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Lietealtaan käytössä (täyttö, tyhjennys, sekoitus) tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ympäristöpäästöjen estämiseksi. 8. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 76,1 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 12

13 9. Lantavarastoista, niitä sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 10. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen, mikäli luvan saaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Valvontaviranomainen voi velvoittaa luvan saajan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun. Jätehuolto ja polttoaineet Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 12. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei niistä aiheudu aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 13. Mikäli toimintaan liittyen tilalla välivarastoidaan ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, käytettyjä öljynsuodattimia, akkuja tai raskasmetalliparistoja, ne on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei sekoittaa keskenään tai muihin jätteisiin. 14. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt tulee sijoittaa suoja-altaaseen, jonka tilavuus vastaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta. Rakenteen tulee olla käytössä viimeistään siinä vaiheessa kun laajennettu eläinsuoja otetaan käyttöön. Tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Polttoaineiden varastointi- ja täyttöpaikkojen lähistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta.

14 14 Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 15. Eläinsuojan, laakasiilojen, umpikaivojen, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Jos varastojen kunnossa ilmenee puutteita, viallisen varaston käyttö on lopetettava ja se on korjattava tai uusittava. Lietealtaan mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivoista vähintään kahdesti vuodessa. 16. Luvan saajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä sekä levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 16 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet). Luvanhaltijan on laadittava eläinsuojan toiminnasta vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle ja Juuan kunnan ympäristölautakunnalle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jätetiedot, eläinmäärä, kuolleiden eläinten määrä, syntyneen lannan määrä ja levitysala sekä yhteenveto häiriö-/poikkeustilanteista. Muut kirjanpitotiedot tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietevarastojen vuotoihin. 18. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille.

15 15 Toiminnan muutokset 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on mm. määritetty lantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala.

16 Lupamääräysten perustelut 16 Määräykset 1 2 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 3 10 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet (0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet. Hakemuksen mukaisilla eläinmäärillä ja ikäjakaumalla lannan 12 kuukauden varastointitilavuudeksi saadaan m 3. Tämän lisäksi hakemustietojen ja laskelmien perusteella sadevesille tulee varata varastotilavuutta yhteensä 111 m 3, puristenesteelle 18 m 3 ja pesuvesille 450 m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lannan varastointitilavuudesta on riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Kumisten lietealtaiden rakentamisesta ja käytöstä maataloudessa on toistaiseksi huomattavasti vähemmän kokemusta kuin betonisista säiliöistä eivätkä menettelytavat vielä ole vakiintuneet. Riskien vähentämiseksi on tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota altaan pohjatöihin sekä sen käyttöön (täyttö, sekoittaminen ja tyh-

17 jennys) liittyviin rakenteisiin. Altaan rakennusalustaan liittyvillä määräyksillä pyritään varmistamaan maaperän riittävä vakavuus ja minimoimaan altaaseen kohdistuva mekaaninen rasitus. Kumikalvoaltaan pohjan salaojitus estää vesipaineen kumikalvon alapintaan ja salaojiin liitettävä tarkkailukaivo mahdollistaa näytteenoton ja mahdollisten vuotojen havaitsemisen aikaisessa vaiheessa. Altaan saumat ja läpiviennit ovat tyypillisesti riskialttiita kohtia tiivisrakenteissa. Patoturvallisuuslain mukaisen valvonnan mahdollistamiseksi hakijan tulee toimittaa määräyksessä edellytetyt tiedot Pohjois-Savon ELY keskukselle. Lietevarastojen aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä varastojen täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Määräyksen 8 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja lehmävasikka alle 6 kk 11. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminnat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, minkä vuoksi nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on pääsääntöisesti kielletty. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Vaikka luvanhaltijalla ei ole hakemusvaiheessa ollut käytössään lannanlevityspeltoja pohjavesialueella, pohjavesialueen peltoja koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi antaa, koska tilanne voi muuttua lupakauden aikana. Nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueella sijaitseville pelloille voi poikkeustapauksessa kuitenkin olla mahdollista valvontaviranomaisen suostumuksella. Tämän edellytyksenä voi kuitenkin olla pohjaveden tarkkailun järjestäminen. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. 17

18 18 Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen sekä polttoainesäiliöiden suojaukseen liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lietevarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja samal-

19 la tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että varastot pysyvät käyttökelpoisena. Toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Määräykset (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) 19 Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta tyypillisimpiin häiriötilanteisiin. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa tai käsittelyssä. Määräys 19 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Myös toiminnanharjoittajan muutoksesta eli käytännössä luvan siirrosta toiselle tulee ilmoittaa kirjallisesti valvontaviranomaiselle. Määräys 20 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön.

20 Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin 20 Kummankin ELY keskuksen lausunnoissa esitetyt vaatimukset on pääosin otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Wc-vesien osalta ei ole annettu määräystä, kun hakija on vastineessaan ilmoittanut, että wc:n käyttö lopetetaan. Eläinten laidunnuksesta mahdollisesti vesiin aiheutuvien haittojen ehkäisemisestä ei ole nähty tarpeelliseksi erillisen määräyksen antamista perusteena laidunten sijainti. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Toiminnassa tulee huomioida mm. Juuan kunnan jätehuoltomääräykset. Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla kielletty. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsä-talousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM-RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, ). Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa voimaan tulleella, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittämisestä (1374/2004). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri.