Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 577/ /2014

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) 26 Asianro 577/ /2014 Lausunto Itä-Suomen aluehallintovirastolle / Ympäristöluvan tarkistaminen / Eläinsuoja, Mertanen Ismo ja Heljä, tila Halola, Punnonmäki, Kuopio Kuvaus toiminnasta Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut Itä-Suomen Aluehallintovirasto on pyytänyt mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa Ismo ja Heljä Mertasen eläinsuojan (lypsykarjanavetta) ympäristöluvan ehtojen tarkistamishakemuksesta. Eläinsuoja sijaitsee osoitteessa Hautolahdentie 308, Karttulan Punnonmäen kylässä, tilalla Halola Lausuntoa valmisteltaessa on neuvoteltu Kuopion Veden kanssa ja kuultu kaupungin ympäristöterveyshuoltoa. Eläinsuojalla on voimassa oleva Karttulan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupa, jota Karttulan ympäristölautakunta on muuttanut ja Lupaa tarkistettaessa haetaan samalla lupaa toiminnan pienelle muuttamiselle voimassa olevaan lupatilanteeseen nähden (lisäys kahdeksan lypsylehmää). Tilalla sijaitsevat tällä hetkellä seuraavat tuotantorakennukset tai rakennelmat: vuonna 2003 rakennettu pihattonavetta, sekä vuonna 2008 vanhasta navetasta saneerattu nuorkarjapihatto, konehalli sekä kolme rinnakkaista laakasiiloa ja polttoainekatos varustettuna valuma-altaalla.. Rakennukset sijaitsevat Mäkrämäen I lk pohjavesialueella (entisen ns. muodostumisaluerajan ulkopuolella).

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (2) Eläinmäärät eläinsuojissa ovat kehittyneet seuraavat: Ajankohta Paikkoja Ympäristölupa Ymp.luvan muutos Ymp.luvan muutos Nykytilanne Tuleva tilanne lypsylehmät hiehot > 8 kk vasikat 6 8 kk 38 (38) pikkuvasikat < 6 kk Tilalla tuotetaan suunnitellun pienen laajennuksen jälkeen noin kg maitoa ja noin 4200 kg lihaa, sekä noin 35 ternisonnia ja yhdestä neljään jalostusnautaa. Tilalla on voimassa ympäristötukisopimus kaudelle , sekä käytössä tilakohtainen laatukäsikirja meijerin kanssa toteutettuna. Tilalla käytetään oman kaivon vettä. Pihattonavetassa ja nuorkarjapihattonavetassa on käytössä lietelantajärjestelmä. Pikkuvasikat (alle 6 kk) ovat kuivikepohjalla. Kuivalantalan tilavuus on noin 59 m 3, johon mahtuu noin kolmen vuoden kuivalannat. Kuivalantalassa on ajoluiska, mutta ei varsinaista kuormauslaattaa. Tilalla on kaksi kattamatonta lietelantasäiliötä, tilavuuksiltaan 2223 m 3 ja 550 m 3, yhteensä kapasiteetiltaan 2863,8 m 3. Näihin ohjataan myös maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan pesuvedet, noin 290 m 3 vuodessa. Sadevesien kanssa vuotuinen lietelantalatarve on noin 2864 ja lisäksi ottaen huomioon vuodesta riippuen puristenesteet rehusiiloista (luokkaa < 35 m 3 /v vuodessa), noin 2900 m3 (12 kk). Käytännössä lypsylehmiä laidunnetaan päivisin neljä (4) kuukautta vuodesta, jolloin tarve on pienempi. Navetan WC:n vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Laidunalaa on 13,24 hehtaaria, josta pohjavesialueella on 7,2 ha. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Laitumilla ei ole pysyviä tai kiertäviä ruokintapaikkoja. Eläimillä on paineautomaattinen juomakaukalo. Jaloittelutarhoja ei ole käytössä. Hakijat ovat esittäneet käyttävänsä lannan peltoviljelyssä lannoitteena. Tilalla on peltoa yhteensä 89,83 hehtaaria, josta omaa peltoa on noin 25,59 hehtaaria ja vuokrapeltoa on 64,24 hehtaaria. Lietelannan levitykseen on lisäksi käytössä sopimusalaa 36 ha, jolloin lietelannan levitykseen on käytössä yhteensä 125,21 ha. Entisen ns. muodostumisalueen rajan sisäpuolella pohjavesialueella sijaitsee 0,57 ha peltoa, jonne ei levitetä lietettä. Muualla pohjavesialueella on 11,79 ha peltoa, johon lietelantaa käytetään hakijoiden mukaan rajoitetusti (puhelimessa saadun tiedon mukaan luokkaa noin 60 % sallitusta). Käytössä on 14 m 3 :n lietevaunu ja letkulevitin, joka on varustettu määränsäätöautomatiikalla. Tällä levitetään noin 10 % lietelannasta, ja loput 90 % levittää urakoitsija kiekkomultaimella varustetulla lietevaunulla.

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (3) Alueen kaavoitustilanne ja maankäyttö Tilalla tehdään tuorerehua 900 tonnia vuodessa esikuivattuna betonisiin tiiviisiin laakasiiloihin ja 120 tonnia pyöröpaaleihin. Mahdollinen puristeneste johdetaan siiloista umpisäiliöön ja siitä automaattipumpulla lietesäiliöön, josta lietelannan seassa peltoon. Vuonna 2014 neljännen laakasiilon valmistuttua säilörehua ei enää pyöröpaalata tai aumata. Säilöntään käytetään biologisia aineita, jotka varastoidaan navetalla pakastimessa. Kaikki laakasiilot on varustettu betonisella etulaatalla. Paalien avaaminen tapahtuu rehuvarastolla betonilaatalla, josta on viemäröinti lietesäiliöön. Polttoöljyä varastoidaan tilalla polttoainekatoksessa, joka on varustettu 6000 l valuma-altaalla ja betonisella tankkauslaatalla. Polttoainesäiliöiden yhteenlaskettu hyötytilavuus on yhteensä 6600 l, joka jakautuu kolmelle säiliölle: 1700 m3 säiliö, varustettu laponestolla, lukituksella ja kaksoispohjalla; 2100 m3 säiliö, varustettu laponestolla ja lukituksella sekä 3200 m3 säiliö, varustettu laponestolla, lukituksella, ylitäytönestolla ja kaksoispohjalla. Katoksessa on myös alkusammutuskalustoa, imeytysturvetta yhteensä 200l, tyhjiä tynnyreitä 4x 60 l, käsikäyttöinen pumppu ja lapio. Muita öljytuotteita on l tehdasastioissa konehallissa betonilattialla enintään 600 litraa. Konehallissa on imeytysturvetta ja purua. Väkilannoitteita on varastossa konehallissa betonialustalla varastossa enimmillään 25 tonnia, ja konehallin päädyssä lavoilla pressuilla peitettynä 15 tonnia. Kasvinsuojeluaineet, vuotuinen määrä noin 40 kg, varastoidaan navetalla erillisessä huoneessa lämpimässä, lukitussa, keräyskaukalolla varustetussa kasvinsuojeluainekaapissa. Punnonniemen kylän Hautolahdessa on voimassa Karttulan kunnan hyväksymä Kuttajärvi-Saittajärven rantaosayleiskaava. Tilakeskuksen alue on kaavassa merkitty maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM) ja sen ympäristössä on maatalousvaltaista aluetta (MT) sekä metsä- ja maatalousvaltaista aluetta (M). Lähistöllä ei ole luonnonsuojelualueita, mutta osa tilan pelloista ja laitumista sijaitsee Mäkrämäen I lk pohjavesialueella. Noin 700 m päässä tilakeskuksesta kaakkoon sijaitsee Kuopion Veden vedenottamo. Välissä on soranottoalue. Virtaussuunnat vedenottamolta ovat tilakeskukseen päin. Pohjavesialueen luoteispäässä juuri ennen tilakeskusta on pohjaveden virtausta rajoittava kalliokynnys.

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (4) Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Lähimmät naapurit ovat navetasta luoteeseen noin 360 metrin päässä olevan maatilan asuinrakennus, sekä noin 420 päässä pohjoiseen pientalo, samaten pientalot etelässä ja idässä noin 420 metrin etäisyyksillä ilman näköyhteyttä. Alueella ei ole muita merkittäviä ympäristöä kuormittavia toimintoja kuin maataloutta sekä Hautolahdentien toisella puolella soranottoa. Toiminnasta aiheutuva kuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ympäristökuormitus ja ympäristövaikutusten rajoittaminen Eläinsuojien, lietesäiliöiden, polttoainekatoksen ja laakasiilojen rakenteet on rakennettu ja 2014 tulevan laakasiilon rakenteet rakennetaan tiiviiksi rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Rakenteiden kuntoa ja tarkkaillaan säännöllisesti. Lietesäiliöillä ei ole varsinaisia tarkastuskaivoja, mutta ympärystä on salaojitettu. Laiduntamisessa ja lannanlevityksessä noudatetaan nitraattiasetuksen sekä Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräysten määräyksiä niin, ettei pohja- tai pintavesiin tule valumia. Pohjavettä suojellaan tietoisesti ottamalla se huomioon kaikessa toiminnassa. Lietelannan levityksessä syntyviä hajuhaittoja ehkäistään käyttämällä letkulevitintä (10 %) ja urakoitsijan kiekkomultainta (90 %), joten näin saadaan liete mullattua mahdollisimman pian. Lähimpään naapuriin (maatila) on matkaa lietesäiliöstä 350 metriä, joten naapureille ei aiheutune merkittävää hajuhaittaa, mikäli lannanlevitysprosessi lannan sekoituksesta levitykseen suoritetaan mahdollisimman nopeasti. Lannasta haihtuu etenkin käsittelyvaiheessa ilmaan mm. ammoniakkia ja metaania. Kiinteistö on liittynyt järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Kaikki jätteet toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin, joten niistä ei aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia. Vaaralliset jätteet (entinen termi: ongelmajätteet) toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen. Paperi, maatalousmuovit sekä metallit toimitetaan keräykseen. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoen jätteenkäsittelylaitokseen. Mahdolliset pilaantuneet rehut ja kuivikkeet käytetään lannoitteena pelloilla.

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (5) Poikkeustilanteisiin varautuminen Tarkastukset ja neuvottelut Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan Pohjois-Savon ELY:lle ja Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tämä koskee erityisesti mahdollisia polttoainevuotoja, lietesäiliön tai kaluston rikkoontumisia tai vuotoja, joista on ympäristöriski, sekä suuria eläintautiepidemioita. Tautiepidemiatilanteessa noudatetaan Eviran ohjeita. Talouskeskus on varustettu palosammutuskalustolla paloviranomaisten ohjeiden ja määräysten mukaisesti (viimeisin tarkastus vuonna 2010). Sähkökatkojen varalla on traktorikäyttöinen oma aggregaatti varavoimajärjestelmänä. Tilalla on päivitetty pelastussuunnitelma. Tilalle on tehty Kuopion kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen ja Pohjois-Savon ELY:n valvontatarkastus Vaikutusten arviointi - Esitys Lautakunta esittää Ismo ja Heljä Mertasen osoitteessa Hautolahdentie 308, Karttulan Punnonmäen kylässä sijaitsevan tilan Halola eläinsuojan (lypsykarjanavetta) ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksesta lausuntonaan Itä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavaa: Hakijoiden eläinsuoja sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella Punnonniemen kylässä. Osa eläinsuojan toiminnoista (osa pelloista, osa laitumista) sijaitsee Mäkrämäen I lk pohjavesialueella (PvAlueTunn ). Itse eläinsuoja ja sen lantavarastot ovat pohjavesialueella. Polttoainevarasto on pohjavesialueen jakavalla kalliokynnyksellä. Alueella ei ole muita merkittäviä ympäristöä kuormittavia toimintoja kuin maataloutta sekä soranottoa. Toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus on tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Eläinsuojan toiminnasta ei aiheutune ympäristön pilaantumista, kunhan toimitaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti noudattaen erityisen suurta huolellisuutta ja otetaan huomioon tässä lausunnossa esille tuodut asiat. Tilan pihattonavetassa ja nuorkarjapihattonavetassa on käytössä lietelantajärjestelmä, jonka piirissä tulee olemaan 68 lypsylehmäpaikkaa; 34 hiehopaikkaa (yli 8 kk); nuorkarjapaikkoja seuraavasti:14 paikkaa vasikat (6-8 kk), 25 paikkaa vasikat (alle 6 kk). Pikkuvasikat (alle 6 kk) ovat kuivikepohjalla. Tilalla on kuivalantala, jonka tilavuus on noin 59 m 3. Tilalla on myös kaksi kattamatonta lietelantasäiliötä, tilavuuksiltaan 2223 m 3 ja 550 m 3, yhteensä 2863,8 m 3. Näihin ohjataan myös maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan pesuvedet, noin 290 m 3 vuodessa. Sadevesien kanssa lietelantalakapasiteetin tarve on noin 2864 m 3 vuodessa (12 kk). Käytännössä lypsylehmiä laidunnetaan päivisin, yöt sisällä, neljä (4) kuukautta vuodesta. - Lannan varastointitilat ovat esitetylle eläinmäärälle lähes riittävät. Tilat riittävät lähes 12 kuukauden varastointiin (laskennallinen ero noin m 3 /v). Tarvittaessa lisävarastotilavuutta voitaneen hankkia vuokraamalla tai sopimuksella muilta tiloilta, luovuttamalla lantaa sopimuksella, tai harkitsemalla lietelantasäiliön/- öiden kattamista, jolloin sadevesi ei vie kapasiteettia.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (6) Tilan lantavarastojen tiiviyttä on tarkkailtava säännöllisesti ulkoapäin sekä salaojaputkista. Havaitut vauriot tulee korjata välittömästi. Tilan kuivalantalan yhteyteen on oltava kuormauslaatta, jolle lannan kuormauksen yhteydessä mahdollisesti kertyvä lanta on poistettava. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä otetun linjauksen mukaan eläinsuojien ja maitohuoneiden pesuvedet sekä jalostukseen kelpaamaton maito on käsiteltävä tarkoitukseen suunnitellussa erillisessä käsittelyjärjestelmässä, taikka yhdessä asumisjätevesien kanssa mutta yhteiskäyttöön suunnitellussa järjestelmässä. Pesuvesien ja jalostukseen kelpaamattoman maidon johtaminen virtsasäiliöön tai lietesäiliöön, kuten tällä tilalla, on myös hyväksyttävä ratkaisu edellä mainitun puhdistamoratkaisun ohella (7.1, Nilsiän kaupunginosan suhteen päivitetyt määräykset astuivat voimaan ). Tilalla syntyvän lannan levitykseen tarvittava pinta-ala on noin 68 ha. Tilalla on käytössään lannan levitykseen 125,8 ha peltoa, josta omaa peltoa 25,59 ha, vuokrattua 64,24 ha ja sopimusalaa 36 ha. Tilan lannan levitykseen käytettävistä pelloista noin 12,36 hehtaaria sijaitsee vedenhankintaan soveltuvalla Mäkrämäen I lk pohjavesialueella. 0,57 on pohjavesialueen ydinalueella, jonne lietettä ei levitetä, muulle alueelle rajoitetusti. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä (10 ) on linjattu pohjavesialueita koskemaan seuraavat yleiset määräykset, jonka tasoista toimintaa edellytetään myös ympäristöluvan lupaehtojen hyväksymisen yhteydessä: Pohjavesialueille ei saa levittää jätevesilietettä, puristenestettä eikä virtsaa. Muiden kuin edellä mainittujen lannoitteiden levittäminen on sallittua välisenä aikana. Paalaamaton säilörehu on pohjavesialueilla säilytettävä kiinteissä tai muissa tiivispohjaisissa varastoissa, joista kaikki puristeneste voidaan kerätä talteen. Vesistöjen rantaan tulee jättää vähintään 10 metrin levyiset kasvipeitteiset suojavyöhykkeet, joita ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. Hevosten ja nautakarjan jaloittelualueet on sijoitettava siten, että jaloittelualueen ja vesistön välille jää vähintään 30 metrin levyinen suojavyöhyke Laidunnettaessa on vesistön rantaan jätettävä pellon kaltevuudesta riippuen vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jolla ei saa olla kasvipeitettä vahingoittavia toimintoja, kuten eläinten juoma- tai ruokintapaikkoja. Kaikilla alueilla, myös muilla kuin pohjavesialueilla, tulee noudattaa lisäksi mm. seuraavia määräyksiä: Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke, jota ei lannoiteta eikä käsitellä torjunta-aineilla. Lietelantaa, virtsaa, puristenestettä ja jätevesilietettä lannoitukseen käytettäessä on talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätettävä vähintään 30 metrin suojavyöhyke. Hakijat ovat ilmoittaneet levittävänsä lietelantaa pohjavesialueilla oleville lohkoille rajoitetusti (vain noin luokkaa 60 % sallitusta typpimäärästä). Lannan levitys on porrastettu siten, että lantamäärästä levitetään viikoilla keväisin (esim noin ) 50 % ; viikoilla kesäisin 40 % ja

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (7) viikoilla syksyisin (2014 noin ) 10 % lantamäärästä. Näin ollen ympäristönsuojelumääräysten vaatimusten tasoinen toiminta pääasiassa toteutunee, kunhan toiminnassa noudatetaan säädettyjä suojaetäisyyksiä ja määräaikoja. Tilan polttoainesäiliöt on sijoitettu katokseen tiiviille alustalle suojaaltaaseen. Polttoainesäiliön edusta, jossa koneita tankataan, on varustettu polttoainetta läpäisemättömällä pinnalla. Näin mahdolliset polttoainevuodot eivät pääse maaperään. Toiminnanharjoittajan olisi hyvä määräajoin osallistua pohjaveden laadun tarkkailuun esimerkiksi asentamalla salaojiin tarkkailukaivot lietesäiliöiden ja laakasiilojen alueelle. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta siten, että siitä ilmenevät tiedot eläinmääristä, muodostuneista lantamääristä, lannan levitysaloista, kuolleiden eläinten määristä ja niiden toimituspaikoista sekä päästöjä aiheuttaneista häiriötilanteista. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. Lautakunta katsoo, että eläinsuojalla ei ole merkittävää vaikutusta lähellä sijaitsevan Mäkrämäki -pohjavesialueen tilaan, kunhan eläinten lannat ja toiminnan jätevedet käsitellään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, käsittelemällä jätevedet ja sijoittamalla lannat peltoon siten, ettei niistä tule valumia vesistöön. Pohjavesialueella oleville pelloille ei tule levittää levittää jätevesilietettä, puristenestettä eikä virtsaa tai soveltumattomia torjuntaaineita, eikä minimimäärää enempää lantaa. Levitys tulee tehdä kasvukaudella ja välittömästi maahan muokaten. Lannan käsittelyn ja kuljetuksen pohjavesialueella on oltava huolellista. Eläinsuojan, kuivalantalan sekä lietesäiliöiden salaoja- ja pintavedet tulisi johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle, mikäli mahdollista. Kuopion Veden kanssa neuvottelussa (Kinnunen/Kirsi Tähti) kanssa todettiin, ettei Kuopion Vedellä ole hakemukseen huomauttamista, mikäli ympäristöluvan tarkistuksessa annettavat määräykset ovat vähintään samaa tasoa kuin Kuopion kaupungin antamat yleiset ympäristönsuojelumääräykset pohjavesialueille yleensä, ja hakija määrätään osallistumaan mahdollista kuormitustaan vastaavalla osuudella pohjaveden laadun tarkkailuun. Liitteet 9 577/2014 Sijaintikartta Valmistelija Tuula-Anneli Kinnunen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (8) Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen Lautakunta hyväksyy edellä mainitun esityksen. Päätös Lautakunta yksimielisesti hyväksyi ympäristöjohtajan päätösehdotuksen.

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (9)