Eläinsuoja Juuka (176), Nunnanlahti (408), Tapiolan tila (RN:o 30:14). YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 122/10/1 Dnro ISAVI/225/04.08/ ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojaa. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Matti Lehikoinen Nurmelantie Nunnanlahti LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Juuka (176), Nunnanlahti (408), Tapiolan tila (RN:o 30:14). YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa.

2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Nunnanlahden kylässä noin 10 kilometrin päässä Juuan keskustaajamasta. Tapiolan tilan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Nykyisestä eläinsuojasta on noin 370 metriä lähimpään naapuritaloon. Uusi eläinsuoja on suunniteltu rakennettavaksi noin 600 metrin päähän Tapiolan tilakeskuksesta. Lähin asuinkäytössä oleva naapuritalo sijaitsee vajaan 900 metrin päässä rakennettavasta eläinsuojasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Suunniteltua eläinsuojaa lähinnä oleva vesistö on noin 150 metrin etäisyydellä oleva Kivilampi. Rakennuspaikalta noin 300 metriä kaakkoon on tilalle RN:o 21:2 sijoittuva lähde, josta hakija ottaa Tapiolan tilakeskuksessa tarvittavan talousveden. Lähteen vettä johdetaan talousvedeksi myös Tapiolan tilan koillispuolella olevalle Nurmelan tilalle. Lähteestä lähtevä puro virtaa hieholaitumien läpi. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan muuttaminen ja laajentaminen. Hakijalla on tilakeskuksessa nykyisin käytössään yksi varsinainen eläinsuoja ja yksi lietesäiliö. Toimintaa laajennettaessa rakennetaan uusi parsipihattonavetta erilliseen paikkaan noin 600 metrin päähän tilakeskuksesta, jolloin nykyinen eläinsuoja jää pois tuotantokäytöstä. Uudessa pihatossa lanta käsitellään lietelantajärjestelmällä. Lisäksi uuden eläinsuojan läheisyyteen on tarkoitus sijoittaa kuminen lieteallas ja uusi kaksiosainen laakasiilo. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) määrät nykytilanteessa ja uuden eläinsuojan rakentamisen jälkeen ovat seuraavat (tulevat eläinpaikkamäärät hakemuksen liitteenä olevan eläinsuojan pohjapiirroksen mukaisesti, hakijan ilmoituksen mukaan hakemuskaavakkeessa olevat luvut ovat virheelliset): Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk 6 34 Yhteensä Toiminnassa syntyvää lietelantaa varten hakijalla on tällä hetkellä tilakeskuksessa käytössään kattamaton betoninen lietesäiliö, jonka tilavuus on 600 m 3. Se jää toiminnan muuttuessa varasäiliöksi. Suunnitellun uuden kumisen lietealtaan tilavuus on noin m 3. Lieteallas täytetään alakautta ja lietekuilut toimivat valuttamalla. Altaan alle asennetaan salaojitus tarkastuskaivoineen ja kaasunpoistoputkisto. Lieteallas sekoitetaan traktorin potkurisekoittimella sille varatuilta paikoilta (2 kpl). Sekoituspaikat varustetaan betonilaatalla, jotta potkurisekoittimen pää ei pääse rikkomaan allaskumia. Lietelannan siirto eläinsuojasta altaaseen ja altaan tyhjentäminen tapahtuvat altaan viereen rakennettavan erillisen betonikaivon kautta. Lieteallas ympäröidään aidalla.

3 3 Hiehoja (tiineet ja 6 15 kk ikäiset, yhteensä enintään 47 kpl) laidunnetaan kesän aikana noin kolmen kuukauden ajan. Öisin eläimet pidetään sisällä. Laidunalaa on käytettävissä 8,5 hehtaaria. Osa käytettävästä laidunalasta rajoittuu lähdepuroon ja osalla laitumista on käytössä betoninen juoma-allas. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään tarpeen mukaan, noin seitsemän vuorokauden jaksoissa. Alkuperäisessä hakemuksessa eläinsuojan yhteyteen esitettiin rakennettavaksi pinta-alaltaan 400 m 2 olevaa jaloittelutarha, josta betonipohjaista olisi ollut 50 m 2 ja loppu kuoriketta. Virtsa ja sadevedet esitettiin kerättäväksi joko erilliseen kaivoon tai lietealtaaseen. Hakija on kuitenkin muuttanut hakemustaan siten, ettei jaloittelutarhaa rakenneta ainakaan vielä eikä sitä käsitellä tässä hakemuksessa. Tapiolan tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan naapuritilalla (Murtokangas RN:o 21:2) sijaitsevasta lähteestä. Uuden eläinsuojan käyttöveden hankintaa varten on tarkoitus tehdä porakaivo eläinsuojan viereen. Maitohuoneen jätevedet (noin 200 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan muut pesuvedet (50 m 3 vuodessa) johdetaan lietealtaaseen. Eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa. Eläinsuojan itäpuolelle on suunniteltu rakennettavaksi kaksiosainen laakasiilo, jonka kokonaistilavuus on m 3. Säilörehua tehdään laakasiiloon esikuivattuna tonnia ja lisäksi pyöröpaalaamalla 300 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan laakasiilosta umpikaivoon (tilavuus 7,8 m 3 ), josta se joko pumpataan lietealtaaseen tai kasvukaudella levitetään suoraan peltoon. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 110 hehtaaria peltoa, josta on omaa 35 hehtaaria, vuokrapeltoa 55 hehtaaria ja sopimuspeltoa 20 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: viikoilla (60 % lantamäärästä), (20 %) ja (20 %). Lannanlevitykseen vaikuttavat oleellisesti vallitsevat keliolosuhteet, mutta pääsääntöisesti levitysajankohdat osuvat em. viikoille. Keväällä ja syksyllä lanta mullataan välittömästi kynnetyille alueille ja kesällä urakoitsija sijoittaa lannan peltoon. Nykyisessä eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. Uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto, jonka maksimimitoitukseksi on hakemuksessa ilmoitettu m 3 /h ja minimiksi m 3 /h. Poistokorkeus on noin 9 metriä. Maitohuoneisiin ym. lämpimiin aputiloihin tulevat huonekohtaiset korvausilmaventtiilit ulkoseiniin ja poistohormit. Tapiolan tilan talouskeskuksessa on nykyisin käytössä kaksi yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat ja litraa. Säiliöt on sijoitettu tällä hetkellä konehallin viereen maapohjalle. Tulevaisuudessa polttoainesäiliöille rakennetaan lukittava valuma-altaallinen katos, jonka sijaintia ei ole vielä päätetty. Mahdollisesti se sijoitetaan rakennettavan eläinsuojan läheisyyteen. Lisäksi tilakeskuksessa säilytetään yhteensä enintään 400 litraa muita öljytuotteita maatilahallissa betonilattia. Myös kasvinsuojeluaineet ovat samassa hallissa. Kasvinsuojeluaineita ei varastoida pitkäaikaisesti, sillä niitä ostetaan vain tarvittava määrä. Hallissa on betonilattia eikä siellä ole lattiakaivoa. Varastoa ei ole allastettu.

4 4 Lypsylaitteiden pesuun käytettävien nestemäisten pesuaineiden kerralla varastoitava määrä on enintään 120 litraa. Pesuaineet säilytetään maitohuoneessa ja eläinsuojan aputiloissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka Tuotantoa laajennetaan hallitusti noudattaen rakennusmääräyksiä. Lietteen levityksessä käytetään multaavia laitteita hajuhaittojen ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilalla tullaan noudattamaan edelleen tuen mukaisia ehtoja. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Esimerkiksi kesällä äkillisen voimakas sadekuuro saattaa aiheuttaa suuren pintavaluman vesistöön. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Uuden eläinsuojan pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen hyvä kunto ehkäisevät suoria päästöjä ympäristöön. Uudella rakennuksella halutaan saada nämä asiat kuntoon, jotta väliaikaisratkaisuista päästään ympäristön kannalta parempiin ratkaisuihin. Rakennuksen, varastojen ja kuljetusvälineiden kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti, jotta mahdolliset viat voidaan korjata. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöön tai umpisäiliöihin. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lannan multaamisella heti levityksen jälkeen ja urakoitsijan käyttämällä nykyaikaisella levityskalustolla vähennetään merkittävästi lannanlevityksen hajuhaittoja. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä, kuten lietteen ajosta ja säilörehun teosta. Meluhaitta on hakemuksen mukaan kuitenkin aina vain tilapäistä. Meluhaittoja ehkäisee se, että eläinsuoja on sijoitettu riittävän kauas asutuksesta. Nykyisessä tuotantopaikassa naapurit ovat lähempänä. Rakennusvaiheen ajaksi liikenne lisääntyy paljonkin, mutta rakennustarvikkeiden toimittamisen jälkeen tilanne vakiintuu. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto,

5 5 viljan myyjä ja välitysvasikoiden hakija käyvät kerran kuukaudessa. Muuta liikennettä on satunnaisesti. Lietteen ajoon menee toiminnan laajennuksen jälkeen arviolta 2 3 viikkoa vuodessa ja rehun ajoa on viikko vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä Käsittely/ vuodessa hyödyntäminen Muovit 500 kg Keräily, kunnan jäteasema Metalliromu 500 kg Keräily, kunnan jäteasema Pahvi, lasi, paperi vähäisiä määriä Keräily, kylän keräyspiste Pilaantuneet rehut, 1 t Muokataan peltoon kasvukaudella heinät yms. Jäteöljyt 400 l Keräily, kunnan jäteasema Akut, loisteputket Keräily, kunnan jäteasema Kuolleet eläimet 5 kpl Raatokeräilyyn Antibioottimaito l Lietesäiliöön ellei sovellu käsiteltynä vasikoille Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Uuteen karjasuojaan tulee alkusammutuskaluston lisäksi automaattinen palonilmoitusjärjestelmä. Yrittäjät ja mahdollinen työntekijä kouluttautuvat jatkuvasti mm. tulipalojen varalta toimimiseen. Tilalle laaditaan pelastussuunnitelma tulipalon varalta. Sähkönjakelun häiriöiden varalta tilalla on käytössä aggregaatti. Mahdollisissa muissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä asianomaiseen viranomaiseen ja toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Juuan kunnanviraston ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella sanomalehdessä Vaarojen Sanomat. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä.

6 6 Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Juuan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunto saatiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja ELY-keskukselta. Juuan ympäristölautakunta ilmoittaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Rakennushanke soveltuu hyvin suunnitellulle rakennuspaikalle. Hakijan omaan asuinkiinteistöön on matkaa yli 500 metriä ja naapuriasuintaloon yli 800 metriä. Maasto on mäntykangasta. Kivilampi on noin 150 metrin päässä navetasta. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavan toteutumiselle tai alueen muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Osa käytössä olevista pelloista sijaitsee lähellä vesistöjä. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan lietelannan levityksen yhteydessä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat lähes kilometrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. ELY-keskuksella ei ole ollut mahdollisuuksia tarkastella hankkeen mahdollisia ympäristövaikutuksia kattavasti vaan haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan säiliötilavuutta 505 m 3 ((uusi lieteallas m 2 + entinen lietesäiliö n. 154 m 2 ) x 0,30 m). Kun otetaan huomioon maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (yhteensä 250 m 3 ), esikuivatun säilörehun puristenesteet ja sadevedet sekä varastotarvetta vähentävänä eläimien laiduntaminen kesäaikana, tulee lietelantavarastojen tilavuuden olla vähintään m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista on näin ollen mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Varastointitilavuuden mitoituslaskelmissa on käytetty hakemuksen kohdassa 8.1 ilmoitettuja eläinmääriä, joita hakija tarkensi tarkastuksen yhteydessä suullisesti siten, että ympäristölupaa haetaan uuden rakennettavan eläinsuojan eläinpaikkojen määrää vastaavalle eläinten määrälle ja että entistä eläinsuojaa ei ole tarkoitus käyttää kotieläin-

7 tuotantoon tulevaisuudessa. Hakemuksen eri kohdissa ilmoitetut eläinmäärät poikkeavat jonkin verran toisistaan. 7 Hakemuksessa rakennettavan lietesäiliön tilavuudeksi ilmoitetaan m 3. Piirustusten mukaan uuden lietealtaan tilavuus on kuitenkin m 3. Hakija esitti tarkastuksen yhteydessä uuden rakennuspiirustuksen, jonka mukaan suunnitellun lietealtaan pinta-ala A = m 2, tilavuus V = m 3 ja korkeus h = 3,0 metriä. Lietevarastotilavuus on riittävä lannan varastointiin. Karttatarkastelun ja suunnitellulla rakennuspaikalla tehtyjen havaintojen perusteella sekä uusi eläinsuoja että lieteallas sijaitsevat harjanteisella mäntykankaalla, joka viettää pääosin suunnitellusta rakennuspaikasta loivasti poispäin. Lietealtaan rakennuspaikaksi on suunniteltu luontaisesti alavampaa maastokohtaa. Eläinsuojasta luoteeseen noin 200 m etäisyydellä sijaitsee alle hehtaarin suuruinen Kivilampi, josta laskeva oja sijaitsee eläinsuojasta pohjoiseen metrin etäisyydellä. Karttatarkastelun perusteella Kivilampi on vesilain 1:15a :n tarkoittama luonnontilainen lampi. Karjasuojan rakentamisessa ja mahdollisen jaloittelutarhan toteutuksessa tulee ottaa huomioon, että lammen luonnontilaa ei muuteta vesilain 1:15a :n vastaisesti. Eläinsuojan itäpuolella on metsäojitettua notkelmaa ja eteläpuolella harjanteista kangasmaastoa. Suunnitellun eläinsuojan rakennuspaikasta kaakkoon sijaitsee, noin metrin etäisyydellä talousvedenottamoksi rakennettu lähde. ELY-keskuksen maastotarkastuksen ( Arvo Ohtonen) mukaan alueella sijaitseva lähde on vedenottokäytössä. Lähdesilmäkkeeseen on asennettu kaivonrenkaat. Lähteestä lähtevä uoma on aiemmin perattu ja oiottu. Luonnontilaltaan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta lähde ei ole vesilain 1:17a :n tarkoittamia kohteita, joten ei ole tarvetta arvioida hankkeen vaikutuksia lähteen luonnontilaisuuteen. Vedenottamo toimii talousvedenottamona hakijan omaan talouteen mukaan lukien hakijan nykyinen kotieläintuotanto sekä naapurikiinteistölle. Luvan saajan tulee huolehtia siitä, että toiminnasta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tämän varmistamiseksi esitetään määrättäväksi myös tarkkailuvelvoite veden laadun seuraamiseksi. Tarkkailu tulisi ainakin alkuun tehdä vuosittain (ja aloittaa ennen eläinsuojan valmistumista ja käyttöönottoa) ja siihen tulisi sisällyttää ainakin typen yhdisteet. Hakemuksen mukaan uuden eläinsuojan vedenhankintaan on tarkoitus rakentaa erillinen vedenottamo. Etäisyys Kivilampeen ja ojitettuun metsämaastoon on noin metriä rakennettavasta eläinsuojasta ja lietealtaasta. Riski lietteiden pääsystä ympäristöön on ilmeinen mahdollisessa vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Allaskumisen lietealtaan sekoitus- ja tyhjennyspaikkojen suojalaattojen, sekoitus ja tyhjennyslaitteistojen sekä muiden rakenteiden käyttökelpoisuuteen tulee kiinnittää erityisesti huomiota allaskumin vaurioitumisen ennalta ehkäisemiseksi. Lietealtaan ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee luvassa velvoittaa muotoilemaan ja tiivistämään sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti estää ja poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Uuden rakennettavan lietealtaan alle ja ympärille tulisi määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivot, joista voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Uuden lietealtaan tulee olla käyt-

8 8 tövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lietealtaan valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöön ottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lupaan esitetään harkittavaksi tähän liittyviä määräyksiä, kuten velvoite lannan levityksessä asutuksen viereen sekä lähteiden ja kaivojen ympärille jätettävistä riittävistä suojavyöhykkeistä tarvitaan. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 110 ha, josta omaa on 35 ha, vuokrattua noin 55 ha ja sopimuspeltoa 20. Lannanlevitysala on riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 78,1 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai muuhun vesiuomaan viettäviä tai rajautuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista on lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Levitys tapahtuu keväällä (viikot 19 21, 60 %), kesä-heinäkuussa (viikot 26 27, 20 %) ja syys lokakuussa (viikot 37 40, 20 %). Hakemuksen mukaan lietelanta mullataan heti levityksen jälkeen ja levitykseen käytetään urakoitsijaa sekä nykyaikaista levityskalustoa. Nurmeen sijoittaminen olisi erittäin suositeltavaa huuhtoumien ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (liite 3) mukaan lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan tilalla laidunnetaan tiineitä hiehoja enintään 21 eläintä ja ikäryhmään 6-15 kk kuuluvia hiehoja enintään 26 eläintä kesäisin noin kolme (3) kuukautta kolmen (3) hehtaarin laidunalalla. Hakemuksen mukaan osa laitumista rajoittuu Haarapuroon ja siihen laskevaan lähteestä virtaavaan puroon. Laiduntavien eläinten juottaminen on tarkoitus järjestää lähteestä virtaavasta purosta ja betonisesta juoma-altaasta. Lupamääräyksissä tulisi laidunnettaessa karjan kulkua rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Lisäksi kotieläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa.

9 9 Jätehuolto ja polttoaineet Ympäristölupaan tulee sisällyttää jätteitä ja jätehuoltoa sekä polttoaineiden varastointia koskevat määräykset. Polttonesteiden käsittelyä koskevien velvoitteiden tulee olla vastaavaa tasoa kuin Juuan kunnan vahvistamissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla. Lisäksi kiinteistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Polttoainesäiliöt on määrättävä suojattavaksi esim. sijoittamalla ne suojakaukaloihin tai muulle tiiviille alustalle. Riskien hallinta Hakemuksessa ei ole esitetty toimintasuunnitelmaa häiriötilanteiden (sähkön ja veden jakeluhäiriöt) varalle. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös tulipalon, polttoainevuotojen tai mahdollisen lietelanta-altaan allaskumin rikkoutumisen seurauksena. Allaskumi voi vaurioitua ja vuotaa esimerkiksi sekoitus- ja tyhjennysvaiheessa tai jäätymis- ja routimisvaurioiden seurauksena. Koska lietealtaan sijaintipaikka on ojitetun metsämaaston suuntaan viettävässä harjanteisessa kangasmaastossa, olisi tärkeää laatia toimintasuunnitelma vahinkotilanteiden varalle, esimerkiksi vuotavan lietealtaan tyhjentäminen, jos lantaa ei voida levittää pellolle. Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta sekä toiminnan tarkkailusta. Jaloittelutarha Hakemus ei sisällä jaloittelutarhan rakentamista, mutta hakija kuitenkin toteaa, että tarha tehdään myöhemmin tilalle sopivampana ajankohtana. Jaloittelutarhan rakentaminen, ainakin sen sijaintiin liittyvät seikat tulisi olla mukana eläinsuojan luvan käsittelyssä ja luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa. Lisäksi luvan saajan tulee velvoittaa toimittamaan hyvissä ajoin suunnitelma jaloittelutarhasta (koko, rakenteet, vesien johtaminen ja käsittely, hoito) hyväksyttäväksi valvontaviranomaiselle. Rakentaminen voidaan toteuttaa vain hyväksytyn suunnitelman mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistuttajat esittävät vaatimuksen, että rakennushanke ja suunnitteilla oleva maataloustoiminta eivät saa vaarantaa lähteen vedenlaatua, josta Nurmelan tilalle (RN:o 30:20) on otettu ruoka- ja käyttövesi jo 40 vuoden ajan. Kyseinen lähde sijaitsee tilalla RN:o 21:2 ja sen sijainti on merkitty muistutuksen liitteenä olevaan karttaan.

10 Hakijan kuuleminen ja vastine 10 Hakija ei katsonut tarpeelliseksi esittää vastinetta. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. Hakemusta on täydennetty ja ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Matti Lehikoiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Juuan kunnan Nunnanlahden kylässä Tapiolan tilalle (RN:o 30:14) rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuoja, lietteen käsittely ja varastointi sekä niihin liittyvät muut toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, melu- tai muuta rasitusta naapureille, maaperän, pintaja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Luvanhaltijan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei eläinsuoja oheistoimintoineen vaikuta haitallisesti Kivilampeen eikä talousveden ottamiseen käytettyyn lähteeseen. Eläinsuoja 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 80 Hiehoja 65 Nuorkarja < 6 kk 34 Yhteensä 179 Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 6 ja 9 mukaisesti. 3. Eläinten laiduntamisessa tulee huolehtia siitä, ettei pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Laiduntavan karjan kulkua tulee rajoittaa alueilla, joilla eläinten veteen pääsystä johtuva liettyminen, samentuminen tai hygieniahaitta

11 aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Laidunalueiden oleskelupaikoille ja kulkuväylille kertyvä lanta tulee poistaa tarvittaessa Uuden eläinsuojan, laakasiilon sekä lietealtaan valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 5. Eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti eikä niitä saa päästää hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietealtaan, laakasiilojen sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietealtaaseen tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinsuojan wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön ja käsitellä asianmukaisesti. 6. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lannan 12 kk varastotilavuutta olla vähintään kuutiometriä. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan jätevesien (hakemuksen mukaan yhteensä 250 m 3 ), sadevesien sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus. 7. Lieteallas tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti rakennus- ja asennusohjeiden mukaisesti ennakkohyväksytyistä materiaaleista. Altaan pohjamaan ja penkereiden vakavuus on varmistettava maaperän sortumisen estämiseksi. Lietealtaan rakentajilla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi lietealtaan alle on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lisäksi lietealtaan alle tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti kaasunkeräysputkisto. Allaskumi tulee levittää tasaisesti ja kalvon saumakohtien ja läpivientien tulee vastata tiiveydeltään kalvomateriaalia. Sekoituskohtiin tulee tehdä betonilaatta allaskumin suojaamiseksi. Altaan tyhjennys ja täyttö tulee järjestää hakemuksen mukaisesti erillisen betonikaivon kautta siten, ettei rakenteiden tiiviys vaarannu. Lietealtaan ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lieteallas on aidattava maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeen MMM C.4 mukaisesti vähintään mm:n korkuisella tukevarakenteisella verkolla. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. 8. Lietealtaan tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lieteallas on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Lietealtaan käytössä (täyttö, tyhjennys, sekoitus, tarkkailu) tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ympäristöpäästöjen estämiseksi.

12 9. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. 12 Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 2 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 81,6 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 10. Lantavarastoista, niitä sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 11. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen tai veden ottoon käytettävien lähteiden, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Jos lantaa levitetään talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden tai vesistöjen läheisyyteen, tulee kiinnittää erityistä huomiota suojavyöhykkeiden riittävyyteen, ettei veden pilaantumisvaaraa aiheudu. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita tarvittavista suoja-alueista. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella oleville pelloille. Tällöin valvontaviranomainen voi velvoittaa luvanhaltijan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun esimerkiksi tarkkailuputkien avulla. Tarkkailuputkien määrästä, sijainnista sekä näytteenoton ja analyysien yksityiskohdista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa. Jätehuolto ja polttoaineet 12. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 13. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 14. Mikäli eläinsuojan yhteydessä välivarastoidaan ongelmajätteitä, kuten jäteöljyä, käytettyjä öljynsuodattimia, akkuja tai raskasmetalliparistoja, ne on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän

13 13 tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. 15. Eläinsuojan yhteydessä säilytettävät polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Polttoainesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen, tai ne tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Säiliöiden letkuissa tulee olla lukitus ja laponestolaite. Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Eläinsuojan yhteyteen sijoitettujen polttoaineiden varastointi- ja käyttöpaikkojen lähistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 16. Eläinsuojan, laakasiilojen, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lieteallas on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti sen kunto. Jos altaan kunnossa ilmenee puutteita, altaan käyttö on lopetettava ja allas on korjattava tai uusittava. Lietealtaan mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivoista vähintään kahdesti vuodessa. 17. Uuden eläinsuojan lähistöllä sijaitsevan talousveden ottoon käytetyn lähteen vedenlaatua tulee tarkkailla seuraavasti: lähteestä tulee ottaa edustava vesinäyte kerran ennen eläinsuojan rakentamista ja eläinsuojan käyttöönoton jälkeen kerran vuodessa näytteestä tulee määrittää ainakin enterokokit, E. colit, kolimuotoiset bakteerit sekä typen yhdisteet (nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi) valvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita näytteenotosta ja sen ajankohdasta, näytemääristä sekä määritettävistä vedenlaatumuuttujista. tarkkailua voi supistaa tai lopettaa se kokonaan valvontaviranomaisen suostumuksella aikaisintaan kolmen tarkkailuvuoden jälkeen (näistä yksi ennen eläinsuojan käyttöönottoa), mikäli sen jatkamista ei tarkkailutulosten perusteella katsota tarpeelliseksi 18. Luvanhaltijan on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista

14 14 tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 16 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot lähdeveden tarkkailutuloksista (määräys 17) tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietealtaan vuotoihin. Mahdollisten lieteallasvuotojen varalta tulee tehdä ympäristöpäästöjen estämistä koskeva toimintasuunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta lietealtaan käyttöönoton jälkeen. 20. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 22. Mikäli alkuperäisessä hakemuksessa esitetty jaloittelutarha toteutetaan myöhemmin, luvanhaltijan tulee esittää vähintään kahdeksan kuukautta ennen suunniteltua rakentamista sitä koskeva suunnitelma valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jaloittelutarhan sijainti, koko, rakenteet (pohja- ja leikkauspiirrokset), suunnitelma lannan keräämisestä, vesien johtamisesta ja käsittelystä sekä tarhan hoidosta. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi edellyttää toimintaa koskevan ympäristöluvan tarkistamista ennen jaloittelutarhan käyttöön ottoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 23. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

15 15 RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Uusi eläinsuoja aiheuttaa sijaintipaikkansa vuoksi naapureille vähemmän rasitusta kuin nykyinen. Suunniteltu uusi eläinsuoja sijaitsee varsin kaukana Tapiolan tilakeskuksesta eikä eläinsuojan toiminnoilla voida katsoa olevan sellaista teknistä tai toiminnallista yhteyttä tilakeskukseen, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa olisi tarpeen tarkastella yhdessä ympäristönsuojelulain 35 :ssä mainitulla tavalla. Tilakeskukseen ei myöskään jää sellaisia toimintoja, jotka edellyttäisivät ympäristölupaa. Tästä syystä lupapäätöksessä ei ole annettu tilakeskuksen toimintoja koskevia määräyksiä. Tilakeskuksessa tulee kuitenkin toimia Juuan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetyllä tavalla. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojasta tai lietealtaasta ei voida katsoa aiheutuvan riskiä Kivilammelle tai talousvedenottoon käytetylle lähteelle toimittaessa hakemuksessa esitetyillä ja lupamääräyksissä edellytetyillä tavoilla. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on mm. määritetty lantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala sekä annettu kumisen lietealtaan rakentamiseen ja käyttöön liittyvät määräykset.

16 Lupamääräysten perustelut 16 Määräys 1 (Yleinen ympäristönsuojelu) Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Luvanhaltijan tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei toiminnasta aiheudu riskiä eläinsuojan lähialueella sijaitseville Kivilammelle ja talousvedenottoon käytetylle lähteelle. Määräykset 2 4 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei laidunnuksesta aiheudu pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 5 11 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet (0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 250 m 3 ). ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn laskelman mukaan suunniteltuun lietealtaan ja nykyisen, jatkossa varasäiliönä käytettävän lietesäiliön pinta-alojen perusteella sadevettä varten tulee varata varastointitilavuutta yhteensä 505 m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lannan varastointitilavuudesta on riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lietealtaaseen on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Eläinsuojan WC-vesiä ei saa kuitenkaan johtaa sellai-

17 senaan lantavarastoon. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoista peltokasvuston lannoitteena. 17 Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Kumisten lietealtaiden rakentamisesta ja käytöstä maataloudessa on toistaiseksi huomattavasti vähemmän kokemusta kuin betonisista säiliöistä eivätkä menettelytavat vielä ole vakiintuneet. Riskien vähentämiseksi on tarpeellista kiinnittää erityistä huomiota altaan pohjatöihin sekä sen käyttöön (täyttö, sekoittaminen ja tyhjennys) liittyviin rakenteisiin. Altaan rakennusalustaan liittyvillä määräyksillä pyritään varmistamaan maaperän riittävä vakavuus ja minimoimaan altaaseen kohdistuva mekaaninen rasitus. Kumikalvoaltaan pohjan salaojitus estää vesipaineen kumikalvon alapintaan ja salaojiin liitettävä tarkkailukaivo mahdollistaa näytteenoton ja mahdollisten vuotojen havaitsemisen aikaisessa vaiheessa. Altaan saumat ja läpiviennit ovat tyypillisesti riskialttiita kohtia tiivisrakenteissa. Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lannan levityksessä on huolehdittava, ettei se aiheuta vesistöjen tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää tapauskohtaisesti metrin ja vesistöjen tai valtaojien varsille vähintään 10 metrin levyinen suoja-alue. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa tulee ottaa myös huomioon viihtyisyystekijät ja minimoida naapurustolle aiheutuva haitta. Määräyksen 9 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja lehmävasikka alle 6 kk 11. Laskennassa käytetyt eri ikäluokkiin kuuluvien eläinten lukumäärät on arvioitu hakemuksen liitteenä olleen pohjapiirroksen avulla. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lantaanalyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina.

18 18 Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminnat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, minkä vuoksi nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on pääsääntöisesti kielletty. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Vaikka luvanhaltijalla ei ole hakemusvaiheessa ollut käytössään lannanlevityspeltoja pohjavesialueella, pohjavesialueen peltoja koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi antaa, koska tilanne voi muuttua lupakauden aikana. Nestemäisten lannoitteiden levittäminen varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella sijaitseville pelloille voi kuitenkin olla mahdollista valvontaviranomaisen suostumuksella meneteltäessä lupamääräyksen 11 mukaisella tavalla. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjäte-

19 laatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Eläinsuojan yhteydessä tapahtuvaan pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen sekä polttoainesäiliöiden suojaukseen liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lietealtaan vuosittaisella tyhjennyksellä ja samalla tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että allas pysyy käyttökelpoisena. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Lähdeveden tarkkailua koskeva määräys on annettu sen varmistamiseksi, että saadaan riittävät tiedot eläinsuojan toiminnan mahdollisista vaikutuksista talousvetenä käytettävän lähdeveden laatuun. Veden laadun seurannan voidaan katsoa olevan tarpeen myös luvanhaltijan oman oikeusturvan kannalta. Määräykset (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) 19 Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta tyypillisimpiin häiriötilanteisiin. Mahdollisen lieteallasvuodon varalta on tarpeellista tehdä käytännön toimia koskeva suunnitelma. Tätä on myös ELY-keskus edellyttänyt lausunnossaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa.