PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y

Transkriptio

1 Valvonta- ja ympäristölupaosasto Annettu julkipanon jälkeen PL 297 Päivämäärä Diaarinumero TAMPERE Y ASIA LUVAN HAKIJA KIINTEISTÖ Maidon- ja lihantuotannon harjoittaminen laajennettavassa eläinsuojassa. Juha ja Kristiina Peltoniemi Saarannantie Ikaalinen Saaranta RN:o 1:32 Ikaalisten kaupungin Kalmaan kylässä LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan. Asetuksen mukaan eläinsuojan, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle, lupa-asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. Lupaviranomaista ratkaistaessa tilan kaikki tuotantoeläimet huomioidaan. Lupahakemus on saapunut Pirkanmaan ympäristökeskukseen TOIMINTAA KOSKEVAT NYKYISET LUVAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ Toiminnalla ei ole aiemmin myönnettyjä lupia. Eläinsuoja on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Alue on kaavoittamatonta maa- ja metsätalousvaltaista hajaasutusaluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ LAITOKSEN TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Ikaalisten kaupungin Kalmaan kylässä tilalla Saaranta RN:o 1:32. Lähimpään häiriintyvään kohteeseen on matkaa noin 200 metriä. Lähin vesistö on Kyrösjärvi, jonne matkaa eläinsuojasta on noin 250 metriä. Tilalle Vihusuo RN:o 4:5 rakennettavasta lietesäiliöstä on matkaa lähimpään häiriintyvään kohteeseen noin 400 metriä. Nykyisessä eläinsuojassa on tilaa 28 lypsylehmälle, 18 hieholle, neljälle lihanaudalle ja 16:sta nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle.

2 Käsittelymaksu 1200 euroa Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on tilaa 58 lypsylehmälle, 35 hieholle ja 39:lle nuorkarjaksi katsottavalle nautaeläimelle. Maitoa tuotetaan noin litraa vuodessa. Lannan poisto perustuu kokonaisuudessaan lietelantajärjestelmään. Lietelanta varastoidaan vanhassa 740 m 3 :n lietelantasäiliössä ja tilalle Vihusuo RN:o 4:5 rakennettavassa 1778 m 3 :n etäsäiliössä. Säiliöt ovat kattamattomia ja alta päin täytettäviä. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 64 hehtaaria, josta omaa on 49 hehtaaria ja vuokrapeltoa 15 hehtaaria. Lanta levitetään pääosin (80 %) keväällä. Levitys suoritetaan ainakin toistaiseksi hajalevityksenä. Tuorerehu (650 t/a) valmistetaan pyöröpaaleihin. Maitohuoneen pesuvedet samoin kuin eläinsuojan muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Lypsylehmiä ei laidunneta. Vanhimmat hiehot (10-12 kpl) ovat kesän laitumella. Laidunala on noin kaksi hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Pysyvää ruokintapaikkaa ei ole. Tarpeen mukaa järjestetään loppukesästä kiertävä ruokintapaikka laidunten riittävyydestä riippuen. Tilalla on lukituksella varustettu 3500 litran polttoainesäiliö. Konehallissa säilytetään lisäksi enintään 400 litraa muita öljytuotteita. Kuolleiden eläinten määräksi on arvioitu 1-2 kpl/a. Raadot toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, vanhat loisteputket ja akut toimitetaan ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Pyöröpaalien käärintämuovit on ilmoitettu poltettavan. Muut muovit lajitellaan ja toimitetaan kaupungin keräilypisteeseen. Pilaantunut rehu varastoidaan ja levitetään peltoon ennen kyntöä. Liikennöinti tilalle tapahtuu Saarannan yksityistieltä valtatielle 3. Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti ajalla Pirkanmaan ympäristökeskuksen ja Ikaalisten kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on lisäksi tiedotettu Pohjois-Satakunta -lehdessä ilmestyneessä numerossa. Kuulutuksesta on annettu tieto 14 asianosaiselle. 2

3 Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Ikaalisten kaupunginhallitukselta ja Ikaalisten ympäristölautakunnalta. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölautakunnan saapuneessa lausunnossa on edellytetty mm., että polttoainesäiliöt tulee varustaa suoja-altaalla tai muutoin on varmistettava, että onnettomuustapauksessa valuma ympäristöön estyy. Mikäli käytetään kattamattomia lietesäiliöitä, tulee teknisin toimin pyrkiä vähentämään aiheutuvia hajuhaittoja. Jaloittelualueet ja laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Ikaalisten kaupunginhallitus ei ole antanut hakemuksesta lausuntoa. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja hakijalta pyydetyt lisäselvitykset VIRANOMAISEN RATKAISU Vastaus yksilöityyn lausuntoon Hakijan kanssa on keskusteltu ympäristölautakunnan lausunnosta. Hakijalla ei ollut huomauttamista lausunnosta. Hakijalta on saatu lisäselvityksiä paikalla suoritetussa tarkastuksessa. Pirkanmaan ympäristökeskus on tutkinut lupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetun lausunnon päätöksestä ilmenevällä tavalla ja myöntää Juha ja Kristiina Peltoniemelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan maidon- ja lihantuotannon harjoittamiselle hakemuksen mukaisesti laajennettavassa eläinsuojassa Ikaalisten kaupungin Kalmaan kylässä tilalla Saaranta RN:o 1:32. Ympäristölupa myönnetään lypsykarjatalouden harjoittamiselle laajuudessa 58 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 39 nuorkarjaksi katsottavaa nautaeläintä. Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Laajennusosa on sijoitettava ja mitoitettava hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Lupaehdoissa esitetyn lisäksi ympäristökeskus toteaa, että lietesäiliöiden kattamisesta ei ole katsottu saatavan kattamisen kustannuksia vastaavaa hyötyä. Naudan lietelanta muodostaa nopeasti hajua pidättävän kuoren. Lietesäiliöistä aiheutuvan hajuhaitan on 3

4 arvioitu jäävän tyhjennys-/sekoitusaikoja lukuun ottamatta vähäiseksi. Kattaminenkaan ei tällöin kovin tehokkaasti hajuhaittoja poista. Näin ollen lietesäiliön täyttäminen altapäin on katsottu riittäväksi toimenpiteeksi säiliöistä aiheutuvan hajuhaitan estämiseksi. Lupamääräykset Toiminnassa tulee lupahakemuksessa sekä saaduissa lisäselvityksissä esitetyn lisäksi noudattaa seuraavaa: 1. Toimintaa on harjoitettava siten, että lantaa, tuorerehun puristenestettä, maitohuonevesiä tai muita jätevesiä ei pääse vesiin eikä hallitsemattomasti maaperään. 2. Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lanta varastoidaan vähintään 12 kuukauden varastoimisaikaa vastaavissa hakemuksen mukaisissa tiiviissä varastoimistiloissa. Varastoimistilojen tulee rakentamistekniikaltaan vastata maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa Nro 100/01 ( ) mainittuja rakentamismääräyksiä ja ohjeita. Rakennettavan lietesäiliön salaojitus tulee perustua suunnitelmaan, joka on tarvittaessa esitettävä ympäristökeskukselle. Salaoja tulee varustaa näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Lietesäiliöt tyhjennetään perusteellisesti vuosittain. 3. Pyöröpaalien purku tulee tapahtua tiivispohjaisella mieluummin katetulla alueella, josta mahdolliset puristenesteet kerätään talteen. Mahdollinen pilaantunut rehu on varastoitava kuivikelannan tapaan asianmukaisissa varastoimistiloissa tai kompostoitava sellaisissa olosuhteissa, että valumia ympäristöön ei pääse. Rehu on hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai kuljetettava ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 4. Maitohuonejätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet käsitellään joko asianmukaisesti toimivassa puhdistamossa tai johdetaan lietesäiliöön. Käsittely asianmukaisessa puhdistamossa edellyttää ympäristökeskuksen hyväksymää käsittely- ja tarkkailusuunnitelmaa. 5. Karjaa laidunnettaessa on huolehdittava siitä, että sallitut lannoitustasot eivät ylity. Mikäli lypsylehmiä ryhdytään laiduntamaan, tulee eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden olla kovapohjaisia, jotta kulkuväylälle kerääntyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jos karjasuojan yhteyteen tullaan myöhemmin perustamaan jaloittelutarha, tulee hanke toteuttaa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny. Jaloittelutarhaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen hankkeen toteuttamista. 4

5 6. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannalle tulee olla käytettävissä eläinmäärää vastaava peltoala ( vähimmäisvaatimus noin 52 hehtaaria). Ympäristökeskukselle tulee ilmoittaa muutoksista lannan levitykseen käytettävistä pelloista. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. 7. Lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annettuja määräyksiä ja ohjeita. Erityistä huomiota on kiinnitettävä kuljetuskaluston asianmukaisuuteen liikuttaessa yleisillä teillä. Levityksestä aiheutuva hajuhaitta naapureille on otettava huomioon. 8. Kuolleet eläimet tulee toimittaa käsiteltäviksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä, tai hävittää muulla sallitulla tavalla. Ongelmajätteet (esim. jäteöljyt, akut ja loisteputket) tulee toimittaa ongelmajätteen vastaanottopisteeseen. Tuorerehupaalien käärintämuovit samoin kuin muut muovit on toimitettava kaatopaikalle tai asianmukaisesti järjestettyyn keräykseen.. 9. Raaka-aineet, polttonesteet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. 10. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 11. Luvan haltijan on tarkkailtava lietesäiliöiden kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai säiliöiden toimintaan liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on puutteet korjattava välittömästi. 12. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi Pirkanmaan ympäristökeskukselle. 13. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Vuosittainen yhteenveto kirjanpidosta on pyydettäessä esitettävä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: -tiedot eläinmääristä, -tiedot mahdollisista lannan vastaanottosopimuksista todellisine toimitettuine lantamäärineen, 5

6 -tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista, - tiedot toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten perustelut 14. Tuotannon muuttamisesta tai lopettamisesta tulee tehdä ilmoitus hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä Pirkanmaan ympäristökeskukselle. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 5). Pirkanmaan ympäristökeskus katsoo, että toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja luonnonsuojelulain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset karjasuojan toiminnalle täyttyvät. Karjasuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Suunniteltu laajennus ei merkittävästi lisää ympäristöhaittoja. Eläinsuojan toiminnasta ei voida katsoa erityisesti alueen aiemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta haittaa tai rasitusta. Lupa on myönnetty karjasuojassa pidettävän enimmäiseläinmäärän mukaisesti. 1. Lupamääräyksellä on haluttu varmistaa se, että suoria päästöjä vesiin ei saa tapahtua tuotantoketjun missään vaiheessa, koska suorat päästöt on kohtuullisin kustannuksin estettävissä. 2. Lantavarastojen ja kourujen tulee olla vesitiiviitä suorien valumien estämiseksi. Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Tällä turvataan lantavarastojen riittävyys myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tilavuuteen hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliöiden salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeätä, että salaojituksesta ollaan selvillä ja salaojavedestä saadaan tarvittaessa myös näyte. Varastotilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 6

7 3. Tuorerehun puristenesteet ovat vesien kuormitusta koskevilta ominaisuuksiltaan erittäin ongelmallisia. Tästä johtuen puristenesteen pääsy pinta- ja pohjavesiin on tehokkaasti estettävä. Nestettä saattaa muodostua myös pyöröpaaleihin ja sade liuottaa purkupaikan rehujäämistä puristenestettä vastaavaa ainetta. Tämän vuoksi pyöröpaalien purkupaikka tulee olla tiivispohjainen ja alueelta valuvat nesteet on kerättävä talteen. Pilaantunut rehu vastaa mm. ravinnepitoisuuksiltaan lähes lantaa. Tämän vuoksi pilaantuneen rehun varastoimiseen ja jatkosijoittamiseen on kiinnitettävä huomiota. 4. Maitohuonejätevedet on todettu erityisesti fosforipitoisuuksien osalta ongelmallisiksi. Puutteellisesti käsiteltyjen maitohuonejätevesien johtaminen maastoon, vesistöön tai muuhun vesiuomaan aiheuttaa ympäristönsuojelulain vastaisen vesien pilaantumisvaaran. Lupaehto on tarpeen siltä varalta, että lietesäiliöön johtamisesta haluttaisiin luvan voimassaoloaikana luopua. 5. Lupaehdolla on haluttu muistuttaa, että myös laidunnukseen liittyy ravinteiden huuhtoutumista aiheuttava ylilannoitus riski. Fosforilannoituksen enimmäistaso karjanlannalla on noin 27 kg kokonaisfosforia/hehtaari/vuosi. Hiehon lannan vuotuinen ravinnesisältö on noin 7 kg fosforia. Tällöin neljän kuukauden laidunnuksessa fosforilannoituksen enimmäistaso saavutetaan hieholla/hehtaari. Jaloittelutarhoihin samoin kuin lypsykarjan kulkuväyliin laitumelle liittyy maaperän ravinnepitoisuuksien merkittävä nousu. Tästä saattaa aiheutua vesien pilaantumista/ pilaantumisuhkaa. Tästä johtuen jaloittelualueiden ja kulkuväylien valumavesiin ja lannan poistomahdollisuuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupaehdolla on haluttu mahdollistaa jaloittelutarhan rakentaminen luvan voimassaoloaikana. 6. Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pellolla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu yliannostusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden, yksi peltohehtaari kahdeksaa alle kahdeksan kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta mukaisesti. Mahdollisista muutoksista levitykseen käytettävistä pelloista tule ilmoittaa lupaviranomaiselle, jotta pystytään varmistamaan riittävän lannan levitykseen soveltuvan peltoalan olemassaolo koko lupakauden. 7

8 7. Lupamääräyksessä on tuotu esille valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja edellytetty siinä annettujen ohjeiden ja määräysten noudattamista. Lietelantaa joudutaan kuljettamaan pitkiäkin matkoja yleisillä teillä. Tällöin on erityisen tärkeätä, että kuljetuskalusto on asianmukaisessa kunnossa. Lupaehdossa on haluttu korostaa myös naapureille aiheutuvaa hajuhaitan huomioon ottamista lannan levityksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sääolosuhteiden ja levitysajankohdan huomioimista levitettäessä lantaa lähelle asutusta sekä levitysajan jäämistä mahdollisimman lyhyeksi. 8. Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet tai kuolleena syntyneet nautaeläimet on nykyisin luokiteltu suuririskiseksi eläinjätteeksi. Hyväksyttyjä suuririskisen eläinjätteen käsittelymenetelmiä ovat tällä hetkellä käsittely eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylaitoksessa. Tietyin maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa N:o 1022/2000 määritetyin edellytyksin voidaan hyväksyä myös hautaaminen. Myös käärintämuovien poltto saattaa aiheuttaa haju- ym. haittaa ympäristölle. Tämän vuoksi muovit on kuljetettava kaatopaikalle tai asianmukaiseen keräykseen. 9. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein. Kemikaalien, kuten torjunta- sekä pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset. Haittaeläimiä, kuten rottia ja hiiriä tulee tarvittaessa torjua rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen sekä eläinsuojan rakenteeseen aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. 10. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 11. Lietesäiliöitä koskeva tarkkailuvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään tai vesistöön. 12. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 8

9 13. Toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvoite on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta tarvittaessa saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 14. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen tilalla edellyttää mm. sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle myös mainituissa tilanteissa. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Luvan mukainen toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Toiminnan harjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6-8, 28, 31, 41-43, 45-46, 51, 52, 55, 56, 57, 96-97, 105 : t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 19, 30 :t Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 51, 52 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus (931/2000) Maa- ja metsätalousministeriön asetukset (1022/2000, 100/2001) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriö on antanut asetuksen (N:o 1237) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista. Asetuksen maksutaulukon mukaan kysymyksessä olevan kokoluokan karjasuojan ympäristölupa maksaa 1200 euroa. Osastopäällikkö Kirsti Krogerus Tarkastaja Heikki Uotila 9

10 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Luvan hakijalle suoritemaksua vastaan Ikaalisten kaupunginhallitus Ikaalisten ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus niille, joille on ympäristönsuojelulain 38 :n 2 momentin mukaisesti annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Pirkanmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Ikaalisten kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä. 10