POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, JOENSUU Puh **** PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PKA-2006-Y-546 (113) ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojaa LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Jukka Lintunen Nikuvaarantie 166, Littilä LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Tohmajärven kunta (848), Järventaus (403), tilat Lintula RN:o 18:38 ja Selänteentie 18:14 Nikuvaarantie 166, Littilä YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 6 :n 1 momentin 10 a kohdan perusteella lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Toiminnan laajentamista koskeva lupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on myöntänyt ympäristöluvan Dnro 0700Y nykyiselle eläinsuojalle. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa eikä muitakaan maankäyttörajoituksia.

2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ 2 Eläinsuoja sijaitsee Nikunvaarassa linnuntietä noin 12 kilometriä Tohmajärven Kemien taajamasta kaakkoon Lintulan tilan talouskeskuksen ja eläinsuojan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Eläinsuoja on Tohmajoen valuma-alueen (2.01) Perttisenjoen osavaluma-alueella (2.015). Sijaintipaikan ympäristö on metsää, peltoa ja ojitettua suota. Lähin vesistö on 1,3 ha:n kokoinen Puosin Kolin lampi, joka sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä eläinsuojasta lounaaseen. Eläinsuojan itäpuolella noin kilometrin etäisyydellä virtaa Perttisenjoki, joka laskee Perttisensuon läpi Tohmajärveen. Valuma-alueen perusteella Perttisenjoen keskivirtaama on noin 0,6 m 3 /s. Vesi on lievästi hapanta, humuspitoista ja ravinteikasta. Perttisenjoen valuma-alue (56 km 2 ) on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jossa maanviljelystä on melko runsaasti. Joen lähialue on alavaa suomaastoa, joka on valtaosin ojitettu metsätalouskäyttöä varten. Eläinsuoja ei sijaitse pohjavesialueella. Noin 48 ha hakijan käytössä olevista pelloista sijaitsee Petravaarankankaan luokan 2 pohjavesialueella (nro ). Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 9,8 km 2 ja kokonaisantoisuus m 3 vuorokaudessa. Lähimmän naapurin asuinrakennus on runsaan kahdensadan metrin päässä eläinsuojasta. Lisäksi alle 600 metrin etäisyydellä sijaitsee neljä muuta asuinrakennusta, joista kaksi on pysyvästi asuttuja, yksi lomakäytössä ja yksi tyhjillään. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Kyseessä on olemassa oleva lihakarjatila, jonka toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi. Laajennuksen jälkeen lihaa tuotettaisiin noin 220 tonnia vuodessa. Hakijalla on Lintulan tilan talouskeskuksessa käytössään ennestään eläinsuoja, jossa on paikat 160 lihanaudalle ja 134 nuorkarjaan kuuluvalle naudalle. Eläinsuojaa on tarkoitus laajentaa siten, että sinne tulisi paikat yhteensä 433 lihanaudalle ja 267 nuorelle naudalle (alle 6 kk). Nautoja ei laidunneta eikä niille tule jaloittelutarhaa. Hakemuksen mukainen eläinpaikkojen määrä (kpl) on seuraava: Nykytilanne Lisäys Tuleva tilanne yhteensä Lihanaudat Nuorkarja < 6kk Yhteensä Eläinsuojassa on käytössä lietelantamenetelmä. Lanta kerätään raapalla lietekuiluihin, joista se pumpataan pumppukaivon kautta lietesäiliöihin. Nykyisin on käytössä kaksi m 3 :n kattamatonta betonista lietesäiliötä. Lisäksi eläinsuojan laajennusosan lounaispuolelle rakennetaan kaksi uutta kattamatonta lietesäiliötä, joiden kummankin tilavuus on noin m 3. Tällöin säiliötilavuutta tulee olemaan yhteensä m 3. Lietekuilut toimivat valutuksella. Liete tullaan pumppaamaan alta päin kaikkiin lietesäiliöihin nykyisen pumppukaivon (noin 50 m 3 ) kautta. Jokaiselle säiliölle johdetaan pumppukaivosta oma putki.

3 3 Karjataloudessa tarvittava vesi saadaan tilojen yhteisestä vesiyhtymästä. Eläinsuojan pesuvedet (noin 50 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöihin. Eläinsuojassa ei ole WC:tä. Eläinsuojan ilmastointi toteutetaan koneellisesti keskellä katonharjaa olevilla poistopuhaltimilla. Ilmastoinnin maksimimitoitus laajennusosalle on m 3 /h ja minimi m 3 /h. Korvausilma-aukkojen pinta-ala on 11 m 2. Ilmastoinnin poistokorkeus on noin 7,5 metriä. Poistohormien päissä ei ole suojahattuja, joten poistoilma nousee suoraan ylöspäin. Tilalla valmistetaan toiminnan laajentamisen jälkeen säilörehua esikuivattuna laakasiiloihin tonnia vuodessa. Tilakeskuksessa on ennestään käytössä kaksiosainen laakasiilo, jonka tilavuus on m 3. Uusi katettu neliosainen laakasiilo (tilavuus m 3 ) rehukeskuksineen on suunniteltu rakennettavaksi nykyisen rehukeskuksen ja eläinsuojan väliin. Uuden laakasiilon eteen rakennetaan teräsbetonista etulaatta. Siilon etureunaan tulee kokoojaura, joka estää puristenesteen valumisen ympäristöön. Olemassa olevaa umpikaivoa (tilavuus noin 50 m 3 ) käytetään tarvittaessa puristenesteen välivarastointiin ennen nesteen peltolevitystä. Puristenestettä muodostuu hakijan mukaan kuitenkin vain vähäisiä määriä. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen peltoa yhteensä 185 hehtaaria, josta omaa peltoa on 79 hehtaaria ja vuokrapeltoa 106 hehtaaria. Peltoalasta 48 hehtaaria sijaitsee Petravaarankankaan II-luokan pohjavesialueella. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: lantamäärästä levitetään keväisin (noin viikoilla 20 21) 55 %, kesäisin (noin viikoilla 26 27) 25 % ja syksyisin (viikoilla 37 38) 20 %. Lintulan tilan talouskeskuksessa on kaksi litran polttoainesäiliötä. Säiliöt on sijoitettu katoksen alle betonipohjalle, jolla on reunat kolmella sivulla. Säiliöt ovat lukittavia. Lisäksi tilalla säilytetään muita öljytuotteita tynnyreissä ja kanistereissa konehallin yhteydessä olevassa lämpimässä hallissa yhteensä enintään 400 litraa. Säilytyspaikka on viemäröity öljynerotuskaivon kautta sakokaivoon. Jäteöljyt varastoidaan konehallissa 200 litran tynnyreissä viemäröimättömällä betonialustalla, jossa on reunat kolmella sivulla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Lietelannan levityksessä käytetään lietevaunua, jossa on letkulevitin. Levityksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija. Tuotantoa laajennetaan hallitusti käyttäen uusinta tekniikkaa ja rakennusmateriaaleja sekä noudatetaan rakennusmääräyksiä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja maaperään Tila liittyy maatalouden ympäristötukijärjestelmään tulevaksi kaudeksi ja tilalla tullaan noudattamaan edelleen tuen mukaisia ehtoja mm. peltokasvien peruslannoituksessa sekä pientareiden ja suojakaistojen perustamisessa. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen sekä kuljetusvälineiden tiiviys ehkäisee suoria päästöjä ympäristöön.

4 Lietelannan levitys pohjavesialueella voi aiheuttaa vaaraa pohjaveden laadulle. Pohjavesialueella sijaitsevat pellot ovat vuokrattuja. Ympäristökeskuksen aiemmin myöntämässä ympäristöluvassa on kielletty lietelannan, virtsan ja puristenesteiden levittäminen pohjavesialueella sijaiseville pelloille. Kahdelle pohjavesialueen rajalla sijaitsevalle peltolohkolle on kuitenkin saanut levittää lietelantaa valvovan viranomaisen suostumuksella. Polttoainesäiliöt ovat lukittavia ja ne on sijoitettu katetulle betonialustalle, jossa on reunat kolmella sivulla. 4 Päästöt ilmaan ja melu Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä esimerkiksi lannan levityksen ja kuljetuksen yhteydessä. Lintulan tilan tilakeskuksessa käy eläinkuljetusauto noin kerran viikossa ja rehuauto noin kerran kuukaudessa. Muu liikenne on satunnaista. Liikenteen määrä kasvaa hieman nykyisestä toiminnan laajentamisen vuoksi, mutta lisäys ei ole merkittävä. Jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa kertyy normaalien talousjätteiden lisäksi jäteöljyä (400 litraa vuodessa), akkuja (1 kpl/a) ja loisteputkia (5 kpl/a), jotka viedään kunnan ongelmajätteiden keräyspisteeseen. Kuolleet eläimet (10 kpl/a) toimitetaan raatokeräilyyn. Metalliromua syntyy satunnaisesti ja se toimitetaan keräyspisteeseen. Aumamuovit ja apulantasäkit (molempia noin 300 kg/a) toimitetaan keräilyyn. Tila on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Mikäli rehua pilaantuu, se välivarastoidaan vanhan kuivalantalan betonilaatalla ja levitetään pellolle lannanlevityksen yhteydessä. Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Kulkuväylät pidetään kunnossa ja rakennukset sekä ympäristö siisteinä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tarvittaessa häiriötilanteissa käytetään apuna tilanteen vaatimia ulkopuolisia asiantuntijoita. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lietesäiliöiden ja laakasiilojen rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä.

5 5 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Tohmajärven kunnan ilmoitustauluilla sekä paikallislehti Uutisalasimessa Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille erillisellä kirjeellä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tohmajärven kunnanhallitukselta sekä Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Tohmajärven kunnanhallitus ja Tohmajärven ympäristölautakunta toteavat samansisältöisissä lausunnoissaan, että niillä ei ole huomauttamista Jukka Lintusen eläinsuojaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta, kun tilalla syntyvät jätteet käsitellään asianmukaisesti ja lietteen levityksessä noudatetaan asiaankuuluvaa varovaisuutta sekä voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistuttajien maatila rajoittuu monelta suunnalta hakijan omistamaan tilaan ja heidän asuinrakennuksensa on noin 500 metrin päässä laajennettavasta tuotantorakennuksesta. Lintulan tilalle johtava yksityistie kulkee 40 metrin päästä muistuttajien asuinrakennuksesta. Muistuttajat tuovat esille, että eläinten kasvatukseen ja tuotantotilojen rakentamiseen liittyy erittäin paljon raskasta liikennettä (rehun ja lietteen kuljetus ym.) Nikunvaaran yksityistiellä ja tästä aiheutuu käytännössä varsinaista tuotantotoimintaa enemmän häiriötä tien varressa asuville. Muistuttajat toteavat, että Jukka Lintusen suunnitteilla olevan eläinsuojan ym. rakentamiseen ei ole estettä, kun ympäristölupaan liitetään riittävät ehdot ympäristöhaittojen ehkäisystä. Lupaa myönnettäessä tulee huomioida seuraavat asiat: lietesäiliöiden rakenteiden ja lietteen käsittelytekniikan tulee täyttää uusimmat ohjeet ja ympäristönormit lietteen käsittelyssä, kuljetuksessa ja levityksessä on käytettävä tekniikkaa, joka minimoi hajuhaitat ja valumat vesistöihin lietteen levitysajankohtien tulee olla normien mukaisia ja levityksessä on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan myös tuuliolot lupaan on liitettävä ohjeet lietteen ja muiden materiaalien kuljetuksesta aiheutuvien pöly- ja meluhaittojen minimoimisesta Nikunvaaran yksityistiellä Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut puhelimitse , ettei näe tarpeelliseksi antaa lausunnoista tai muistutuksesta vastinetta.

6 Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset 6 Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus ja neuvottelu, jonka aikana tarkennettiin hakemuksen tietoja. Neuvottelumuistio on liitetty lupaasiakirjoihin. Hakemusta on täydennetty kirjallisesti 9. ja YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Eläinsuojat Ympäristökeskus myöntää Jukka Lintuselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen toimintaan Tohmajärven Järventauksen kylässä Lintulan ja Selänteentien tiloilla (RN:ot 18:38 ja 18:14) sijaitsevalle eläinsuojalle seuraavin lupamääräyksin. 1. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 433 lihanautaa ja 267 nuorkarjaan kuuluvaa (alle 6 kk ikäistä) nautaa. Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei nautojen yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 2. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietekuilujen ja laakasiilojen on oltava vesitiiviitä eikä toiminnasta saa aiheutua päästöjä pinta- ja pohjavesiin tai maaperään eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. 3. Eläinsuojan laajennusosan sekä uuden laakasiilon ja lietesäiliöiden valmistumisesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien varastointi ja hyödyntäminen 4. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä tulee lietelannalle olla 12 kk varastotilavuutta vähintään m 3. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietesäiliöihin tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5. Toiminnassa syntyvä lanta, jätevedet ja säilörehun puristeneste on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien ja säilörehun puristenesteen varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. 6. Rakennettavien lietesäiliöiden alle tulee sijoittaa salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 7. Lietelanta ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa, luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 142 ha suojavyöhykkeiden ja - kaistojen lisäksi tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset.

7 8. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueen muodostumisaluerajauksen sisäpuolelle ei pääsääntöisesti tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella eikä lantaa saada luovutettua muualle hyödynnettäväksi, nestemäisiä lannoitteita voidaan kuitenkin poikkeustapauksissa levittää valvontaviranomaisen hyväksynnällä myös Petravaarankankaan pohjavesialueella sijaitseville pelloille. Tällöin luvanhaltijan on kuitenkin seurattava lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun tarkkailuputkien avulla. Tarkkailuputkien määrästä, sijainnista sekä näytteenoton ja analyysien yksityiskohdista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa. 7 Jätehuolto ja polttoaineet 9. Rehut, kemikaalit, polttonesteet, öljyt ja jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 10. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet tai kuolleena syntyneet vasikat tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 11. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet, torjunta-aineet sekä akut ja raskasmetalliparistot, on varastoitava ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. 12. Polttoaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty. Polttoainesäiliökatoksen etureunaan on rakennettava niin korkea tiivis reunus, että muodostuneeseen suoja-altaaseen mahtuu suurimman säiliön tilavuutta vastaava määrä polttoainetta. Säiliöiden letkuissa tulee olla lukitus tai lapon estolaite. Suojaustoimet tulee täydentää määräyksen mukaisiksi mennessä. 13. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja vahingosta on ilmoitettava heti pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Kiinteistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Polttoainesäiliöiden suojakaukaloon mahdollisesti päässeet ja siinä likaantuneet öljyiset vedet on toimitettava öljyjätteiden vastaanottopaikkaan tai muuhun sellaiseen laitokseen, jolla on kyseisen ongelmajätteen käsittelyyn oikeuttava ympäristölupa.

8 Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi Eläinsuojien, laakasiilojen sekä lanta- ja puristenestevarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot ja laakasiilot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava niiden kunto. Lietesäiliöiden mahdollisia vuotoja tulee seurata säännöllisesti (vähintään vuosittain) tarkastuskaivosta. 15. Luvanhaltijan on pidettävä laitoksen toiminnasta, huollosta ja tarkkailusta kirjaa, johon merkitään ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista (pohjavesialueen peltojen tiedot eriteltävä) tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lanta- ja virtsavarastojen sekä rehu- ja puristenestevarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdystä rakenteiden kunnon tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot lietesäiliön tarkastuskaivon tarkastusajankohdista ja tehdyistä havainnoista tiedot toiminnassa havaituista merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muut määräykset 17. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää

9 9 ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen. Määräys 2 Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pintaja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Määräys 3 Valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden ja laitteiden toimivuuden tarkastamiseksi. Määräys 4 Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Tilavuuksissa on huomioitava myös kattamattomiin lantavarastoihin kertyvä sadevesi (kattamattomissa lietesäiliöissä 0,3 m 3 /m 2 ) ja eläinsuojan pesuvedet. Laskennallisesti hakemuksessa ilmoitetusta säilörehun määrästä muodostuu puristenestettä 150 m 3. Käytännössä sitä hakijan ilmoituksen mukaan muodostuu kuitenkin vain pieniä määriä ja nykyinen 50 m 3 umpikaivo riittää sen varastointiin. Arvio lietesäiliöihin kertyvien sadevesien ja säilörehun valmistuksessa muodostuvan puristenesteen määrästä perustuu ympäristöministeriön kotieläineläintalouden ympäristönsuojelusta antamaan ohjeeseen.

10 Eläinsuojassa kertyvien jätevesien ohjaus lantasäiliöön on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Toiminnassa on kuitenkin huomioitava riittävästi myös pohjaveden suojelun tarpeet. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan 12 kuukauden varastointitilavuuden tarve on nitraattiasetuksen mitta-arvojen mukaisesti lietelannalle m 3 (433 x 15 m x 4 m 3 ). Laskelma tarvittavasta lietelannan, pesu- ja sadevesien sekä puristenesteen varastointitilavuudesta: m 3 /vuosi Eläinten tuottama lietelanta Eläinsuojan pesuvedet 50 Sadevedet 750 Tilavuus yhteensä Lietesäiliöiden tilavuudet yhteensä Hakemuksessa esitetyt lannan varastointitilavuudet ovat uusien lietesäiliöiden valmistuttua riittävät hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Lietesäiliöihin voidaan säiliötilavuuden rajoittamatta tarvittaessa siirtää myös puristenesteitä nykyisin käytettävästä umpikaivosta. 10 Määräykset 5 6 Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lietesäiliön alle sijoitettavat, tarkastuskaivoon johdettavat salaojaputket ovat tarpeen säiliön tiiviyden tarkkailua varten. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten hajua tai melua. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Määräykset 7 8 Määräyksen 7 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy,

11 11 jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Toiminnat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Luvanhaltijan tulee levittää nestemäiset lannoitteet ensisijaisesti pohjavesialueen muodostumisrajauksen ulkopuolella sijaitseville pelloille. Ainoastaan lupamääräyksen 8 mukaisissa poikkeustapauksissa voidaan lietelantaa levittää Petravaarankankaan pohjavesialueella sijaitseville pelloille valvontaviranomaisen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Tällöin luvanhaltijan on varmistettava tarkkailuputkien avulla, ettei lannoitus heikennä pohjaveden laatua. Mikäli pohjaveden laadun todetaan heikenneen nestemäisten lannoitteiden käytön aloittamisen jälkeen, valvontaviranomainen voi velvoittaa luvanhaltijan lopettamaan lietelannan levityksen pohjavesialueen pelloille. Määräys 9 Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Määräys 10 Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Määräys 11 Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydel-

12 12 le, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Määräys Polttonestesäiliöiden suojausta koskeva velvoite on tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Sopivalla suojauksella maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräys 14 Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Rakenteiden silmämääräisen seurannan lisäksi lietesäiliöiden rakenteiden tiiviyttä tulee seurata myös salaojien veden laatua tarkkailemalla. Kokoojakaivo helpottaa tarkkailua ja mahdollistaa tarvittaessa myös vesinäytteiden ottamisen laboratoriotutkimuksia varten. Määräys 15 Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Tavanmukaisesta toiminnasta ei ole tarpeen raportoida säännöllisesti ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Mikäli yksityiskohtaisempia tietoja tarvitaan, niitä pyydetään erikseen. Ympäristökeskus voi näin ollen pyytää raportoimaan näitä tietoja myös säännöllisesti vuosittain, jos se on hallinnon yhtenäisen seurannan ja tilastoinnin vuoksi tarpeen. Määräys 16 Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan, rehuvaraston tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien tai puristenesteen johtamisessa.

13 Määräys Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 18 Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä ja polttoainevalintoja. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin Tohmajärven kunnanhallituksen ja ympäristölautakunnan vaatimukset tilalla syntyvien jätteiden asianmukaisesti käsittelystä on huomioitu lupamääräyksissä Lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan ympäristöluvanvaraista toimintaa, minkä vuoksi varsinaisia lannan levitykseen liittyviä määräyksiä ei ole annettu. Luvassa on kuitenkin annettu lietelannan peltolevitystä pohjavesialueella koskevia määräyksiä pohjavesien suojelemiseksi (määräys 8). Hakemuksesta jätetyssä muistutuksessa esitetyistä vaatimuksista todetaan seuraavaa: - lietesäiliöiden rakenteita ja lietteen käsittelytekniikkaa koskevia velvoitteita on annettu mm. lupamääräyksissä 2, 5 ja 6 - lupamääräyksillä 2, 5, 6 ja 7 rajoitetaan mm. lietteen käsittelystä ja levityksestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia - lannan hyödyntäminen maanparannusaineena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään kuitenkin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Kyseisessä asetuksessa on säännöksiä mm. lannan lietteen levitysajankohdista. - teiden käyttöön liittyviä seikkoja ei voida säännellä ympäristöluvalla lukuun ottamatta aivan tilakeskuksen lähialuetta. Lupamääräyksiin on kuitenkin sisällytetty velvoite toimia siten, ettei lantaa kulkeudu teille lantakuljetusten yhteydessä. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ).

14 14 Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttöä pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla rajoitettu. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään kuitenkin maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla lukien niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, eläinsuojan sijoittamista sekä säilörehun puristenesteen varastointia ja käsittelyä koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat alueellinen ympäristökeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM-RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, ). Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa voimaan tulleella, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittämisestä (1374/2004). Näiden asetuksien noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. Lisäksi toiminnassa on huomioitava Tohmajärven kunnan antamat jätehuolto- ja ympäristönsuojelumääräykset. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Uuden eläinsuojan voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 22 Jätelaki (1072/1993) 3 4, 6, 8, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 ja 37 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 8, 28, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 83, 96, 97, 100 ja 105 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle viimeistään Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

15 15 Toiminnan olennaiseen muuttamiseen tai laajentamiseen on haettava lupa. Toiminnan olennaisesta supistamisesta, lopettamisesta taikka toiminnan harjoittajan vaihtumisesta on ilmoitettava lupaviranomaiselle. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Tohmajärven kunta Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä: Tohmajärven kunnan ilmoitustaulu Uutisalasin lehti Erikseen kuullut naapurit KÄSITTELYMAKSU Lupamaksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikkö Kari Varonen Ylitarkastaja Tiina Ristola

16 Liite ympäristökeskuksen päätökseen Dnro PKA-2006-Y-546 (113)/ VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle. Valitusaika Valitus on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi, osoite ja kotikunta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi - ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen viraston aukiolon päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 82 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A Postiosoite: PL 69, JOENSUU Sähköpostiosoite: kirjaamo.pka@ymparisto.fi Puhelin: asiakaspalvelu , telekopio Aukioloaika: klo