Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 80/2012/1 Dnro ISAVI/100/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Polvijärvi Alpo ja Rakel Kuiri Kuljunlahdentie Martonvaara LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, Polvijärvi (607), Kuljunlahti (403), Luotolan (75:2) ja Tyynelän (79:0) tilat. Eläinsuojan osoite on Kuljunlahdentie 28, Martonvaara. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Polvijärven kunta on myöntänyt nykyiselle eläinsuojalle rakennusluvan Toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on merkinnyt toiminnan ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemän päätöksen mukaan toiminnalta ei ole tuolloin vaadittu ympäristölupaa (kokonaiseläinmäärä vastasi 58 lypsylehmää). Alueella on yleiskaava. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (20) SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Tila sijaitsee Kuljunlahdentien yksityistien varressa. Lähimmät naapurien lomaasuntokäytössä olevat kiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä pohjoiseen ja itään peruskorjattavasta ja rakennettavasta eläinsuojasta. Lähin vakituisesti asuttu talo on noin 260 metrin päässä tilakeskuksesta. Eläinsuojat tai lannanlevitykseen käytettävät peltoalueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue Martonvaara ( ) on I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, joka sijaitsee noin seitsemän kilometriä tilakeskuksesta länteen. Lähin vesistö on Höytiäinen, johon uuden eläinsuojan rakennuspaikalta on noin 350 metriä. Höytiäinen on kirkasvetinen, karu ja vähähumuksinen järvi, joka on vedenlaatutekijöiden perusteella hyvässä tilassa. Ympäristölupahakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Nykyinen Tyynelän tilalla sijaitseva karjarakennus peruskorjataan nuoren karjan kasvattamoksi yhteensä 80 eläimelle. Luotolan tilalle noin 50 metriä nykyisestä eläinsuojasta luoteeseen rakennettavaan uuteen pihattonavettaan tulee eläinpaikkoja 172 lehmälle, 75 hieholle ja 14 vasikalle. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) kokonaismäärät nykytilanteessa ja uuden pihaton rakentamisen jälkeen ovat hakemukseen liitettyjen pohjapiirrosten perusteella seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehot Nuorkarja < 6 kk Yhteensä kpl Tilalla suunnitellaan sukupolvenvaihdosta vuonna Ympäristölupahakemuksen mukainen investointi tullaan toteuttamaan vuonna 2013 ja uudet tilat ja rakenteet otettaisiin käyttöön vuonna 2013 tai Lanta käsitellään lietelantajärjestelmällä. Tilakeskuksessa on nykyisin käytössä kolme kattamatonta lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on kuutiometriä ( m 3 ). Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan uusi m 3 lietesäiliö. Lietesäiliöt täytetään altapäin valuttamalla. Lisäksi rakennetaan m 3 etäsäiliö Martonvaaraan tilalle Kiila 23:31 noin kuuden kilometrin päähän tilan talouskeskuksesta. Tällöin lietteelle olisi käytettävissä säiliötilavuutta yhteensä m 3. Myös uudet lietesäiliöt rakennetaan kattamattomina. Ummessa olevia lehmiä (10 30 kpl) laidunnetaan kesän aikana noin neljän kuukauden ajan eläinsuojan lähipelloilla. Laidunalaa on käytettävissä 3 5 hehtaaria ja osa siitä rajoittuu vesistöön. Eläinten juottaminen järjestetään siirrettävän säiliövaunun avulla. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään kesäisin noin 120 vuorokauden ajan noin 10 vrk jaksoissa.

3 3 (20) Tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan Martonvaaran vesiosuuskunnan vesiliittymästä. Maitohuoneen jätevedet (laajennuksen jälkeen noin 300 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc-vedet johdetaan erillisiin umpisäiliöihin sekä uudisrakennuksesta että peruskorjattavasta karjarakennuksesta. Ne on levitetty kalkitsemisen jälkeen hakijan omille pelloille. Kummallekin WC:lle on omat järjestelmät. Muita jätevesiä ei eläinsuojassa hakemuksen mukaan muodostu. Karjarakennuksen ilmanvaihto on suunniteltu luonnollisella ilmanvaihdolla (verhoseinärakenne ja avoin harja). Navettaan tulee jatkuvatoiminen lannanpoisto, joka perustuu avokouruissa liikkuviin lantaraappoihin. Lietesäiliöön johtavaan poikkikuiluun tulee puhaltimen avulla hoidettava imuilmanvaihto, jolloin navettailmaan ei pääse muodostumaan haitallista ammoniakkipitoisuutta. Uuden pihaton yhteyteen rakennetaan rehuvarasto säilörehulle. Säilörehua tehdään toiminnan laajennuksen jälkeen esikuivattuna laakasiiloon 950 tonnia ja pyöröpaalataan tonnia vuodessa. Laakasiilossa (tilavuus noin 880 m 3 ) muodostuva puristenesteet johdetaan pumppauskaivoon (tilavuus noin 3 m 3 ), josta se pumpataan uppopumpulla joko lietesäiliöihin tai suoraan lietevaunuun ja käytetään peltolannoitteena. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 174,73 hehtaaria peltoa, josta on omaa 97,57 ja vuokrapeltoa 77,16 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Osa pelloista rajoittuu vesistöön. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: viikoilla 17 22, ja Lietelanta levitetään letkulevityslaitteella ja kiekkomultainlaitteella. Lietelannan levityksessä pyritään huomioimaan vallitsevat sääolosuhteet. Lannoitus suoritetaan ympäristötuen ehtojen mukaisesti viljelysuunnitelmaan perustuen. Tyynelän tilan talouskeskuksessa on kolme yksivaippaista polttoainesäiliötä, joista kaksi on tilavuudeltaan 2 m 3 ja yksi 6 m 3. Säiliöt on sijoitettu maapohjalle. Säiliöissä on lapon estolaite ja lukitus. Polttoainesäiliöitä ei ole tarkastettu. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita yhteensä enintään 500 litraa korjaamotilassa betonilattialla. Tilaa ei ole allastettu. Mahdollisten vuotojen varalle on käytettävissä purua. Rehunsäilöntään käytetään biologisia säilöntäaineita 5 kiloa vuodessa. Säilöntäaineet varastoidaan kuivassa ja viileässä varastossa tai vaihtoehtoisesti pakastimessa. Kasvinsuojeluaineita tilalla käytetään vain tarpeen mukaan. Kasvinsuojeluaineita varastoidaan satokauden tarpeen verran puolilämpimässä varastossa. Lannoitteita hankitaan talvikaudella tonnia suursäkeissä ja ne varastoidaan konehallissa. Tilan toiminnassa tarvitaan pesuaineita litraa vuodessa. Kerrallaan niitä säilytetään litraa tuotantorakennuksessa tiiviillä alustalla. Varsinaista allastusta ei ole. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään, sopimuskausi Kotieläintilan lisätoimenpiteeksi on valittu lannan levitys kasvukaudella. Lannoitus hoidetaan ympäristötuen ehtojen mukaisesti viljelysuunnitelmaan perustuen.

4 Jätteet ja niiden käsittely 4 (20) Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan umpisäiliöihin. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Eläintenpidosta ja koneliikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittoja. Maitoa noudetaan joka toinen päivä, teuraskuljetuksia on kuukausittain ja rehunkuljetusta päivittäin. Muu Kuljunlahdentien yksityistien liikenne ohjataan talouskeskuksen ohitse uutta, tilakeskuksen ohittavaa reittiä myöten. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä /vuosi Käsittely/hyödyntäminen Muovit 2,5 tonnia Kuusankoski Oy Pilaantunut rehu 5 10 tonnia Kompostoituna pellolle Metalliromu 0,5 tonnia Kuusankoski Oy Jäteöljy 0,3 tonnia Jäteöljyn keräys Akut 1 2 kpl Kuusankoski Oy Kuolleet eläimet 5 10 kpl Raatokeräilyyn Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Rakennusten laajennukset toteutetaan palomääräysten mukaisesti. Tilalle laaditaan karjasuojien eläinten pelastussuunnitelma. Varavoiman lähteenä käytetään traktorikäyttöistä aggregaattia. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa tarkkaillaan niiden tyhjennysten yhteydessä. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lannan levitykseen käytetään letkulevitintä ja kiekkomultainlaitteistoja. Tilalle on tehty lantalogistiikkaselvitys. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty

5 5 (20) Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Polvijärven kunnanviraston ilmoitustaululla Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Polvijärven kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Eläinsuojatoiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia saattavat olla esimerkiksi vesistöjen rehevöityminen, tuotantoeläimistä ja niiden lannasta aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttama ilmastonmuutos, pakokaasupäästöistä aiheutuva ilmastonmuutos ja happamoituminen, lannasta aiheutuvat hajupäästöt, toiminnan melupäästöt, jätteistä aiheutuva epäsiisteys, mahdollisesta ympäristölle haitallisten aineiden maaperään päätymisestä aiheutuva maaperän pilaantuminen sekä vaikutukset pohjaveteen. Tilan lantajärjestelmä on lietelanta, jonka säilyttämiseen käytetään lietelantasäiliöitä, joita ei ole suunniteltu katettavan. Kattaminen kuitenkin vähentäisi hajupäästöjä, joten sitä voidaan pitää suositeltavana. Tilalla on kolme polttoainesäiliötä, joista kaksi on tilavuudeltaan litraa ja yksi litraa. Säiliöt ovat yksivaippaisia, niillä ei ole suoja-allasta eikä niitä ole tarkastettu. Polvijärven ympäristönsuojelumääräysten (hyväksytty ) mukaan säiliöt on säilytettävä suoja-altaassa tai tarkastettava säännöllisesti ja säilytettävä tiiviillä polttoainetta läpäisemättömällä alustalla. Määräys on tarkemmin ympäristönsuojelumääräysten 3 luvun 11 :ssä. Maitotilan toiminnassa tarvitaan pesuaineita. Lautakunta suosittelee käytettäväksi mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia pesuaineita. Höytiäinen saattaa olla pohjoisosistaan rehevämpi verrattuna Höytiäisen yleiseen tilaan. Tämä tulee huomioida eläinsuojatoiminnassa ja ympäristöluvassa. Lisäksi ympäristölupapäätöksessä tulee huomioida vesistöjen sekä vapaa-ajan ja vakituisen asutuksen läheisyys niin, että haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Eläinsuojan sijaintipaikka Eläinsuojan sijaintipaikalla tulee olla riittävästi tilaa tarkoituksenmukaisiin liikenteen ja toiminnan vaatimiin järjestelyihin ja riittävästi etäisyyttä häiriintyviin kohteisiin, asutukseen ja naapureihin. Eläinsuojan sijaintipaikka tulisi valita ensisijaisesti siten, että eläinsuojasta ja siihen liittyvistä tukitoiminnoista aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia ympäristövaikutuksia, joiden vähentämiseksi voi aiheutua tarvetta ylimääräisten teknisten rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen tai hankintaan tai työhön ja kustannusvaikutuksiin.

6 6 (20) Maidonkeräilyauton reitin, eläinsuojaan tulevien rehujen kuljetusten ja muun huoltoliikenteen reittien risteytymistä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää keskenään samoin kuin karjankulkuteiden ja eläinsuojasta ajettavan lannan tai jätteiden kuljetusreittien kanssa taudinaiheuttajien kontaminoitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi sijaintipaikalla tulisi olla riittävästi tilaa mahdollisille eläinsuojan ja toiminnan vaatimille laajennuksille tulevaisuudessa. Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely, kuljetus ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lannan varastointitila ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Kattamattomiin lietesäiliöihin sadevesille tarvitaan säiliötilavuutta 674,4 m 3. Maitohuoneen ja muille eläinsuojan pesuvesille tarvitaan hakemuksen mukaan 300 m 3 säiliötilavuutta. Laakasiiloon tehdään esikuivattua säilörehua 950 tonnia/vuosi, jolloin säilörehun puristenestettä syntyy 47,5 m 3 (0,05 m 3 /rehutonni/vuosi). Lietelannan varastointitilavuuden tarve on 172 lypsylehmälle m 3 (24 m 3 /eläin/vuosi), 121 hieholle m 3 (15 m 3 /eläin/vuosi), 6 nuorkarjalle (yli 6 kk) 48 m 3 (8 m 3 /eläin/vuosi) ja 42 vasikalle 168 m 3 (4 m 3 /eläin/vuosi). Hakemuksen mukaan ummessa olevaa lehmää laidunnetaan 3 5 hehtaarin laitumella neljä kuukautta vuodessa. Laiduntavien eläinten lantamäärä voidaan ottaa huomioon lannan varastotilavuuslaskelmissa vähentämällä kymmenen ummessa olevan lypsylehmän lantamäärä neljää laidunnuskuukautta vastaavalta ajalta 24 m 3 /eläin/vuosi eli 240 m 3 josta neljän kuukauden määrä on 80 m 3. Lietelantavarastojen tilavuuden tulee edellä kuvatun perusteella olla vähintään 7 100,9 m 3. Hakemuksessa ja sen liitteissä esitettyä suunnitelmaa lietelannan varastointitilavuudesta, yhteensä m 3, voidaan pitää mitoitukseltaan riittävänä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttävän nitraattiasetuksen (VNA 931/2000) 4 :n vaatimukset. Uusien lietesäiliöiden alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Rakennettavien lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lietesäiliöiden valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Eläinsuojan pesu- ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinsuojan liete- ja virtsasäiliöön johdettavilla jätevesillä tulee olla lannoitusvaikutusta ja niiden tulee olla ominaisuuksiltaan lannoitteeksi soveltuvia, eivätkä ne saa sisältää ympäristölle haitallisia aineita tai yhdisteitä tai olla hygieenisesti haitallisia. Eläinsuojan jätevesien käsittely on osa eläinsuojan laitos- ja toimintakokonaisuutta. Jätevesien käsittely tulee ratkaista eläinsuojan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä.

7 7 (20) Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttää 172,03 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Hakemuksessa olevaa lannanlevitysalaa voidaan pitää pintaalan perusteella riittävänä (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai vesiuomaan viettäviä tai rajoittuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista sijaitsee lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, ns. nitraattiasetus, 8 :n mukaan lannoitukseen käytettävästä lannasta on tehtävä typpianalyysi viiden vuoden välein ja viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Typpianalyysi on tehtävä ja typpikirjanpitoa tulee pitää eläinsuojan toiminnassa muodostuneen lietelannan kokonaismäärän käytöstä, johon tulee sisältyä eläinten tuottaman sonnan ja virtsan lisäksi myös muiden lietelantaan johdettujen jakeiden määrät, kuten sadevedet, pesuvedet ja säilörehun puristenesteet. Nitraattiasetuksen liitteen 3 suositusten lisäksi on Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä asialliselta sisällöltään vastaavia määräyksiä, joita tulee noudattaa levitettäessä lantaa talousvesikaivojen (sekä muiden vedenottamoiden) ympärille tai läheisyydessä, jolloin tapauskohtaisesti tulee jättää vähintään metriä leveät suoja-alueet ravinnehuuhtoutumien ehkäisemiseksi. Vesistöjen ranta-alueille tulee jättää ja valtaojien varsille suositellaan jättämään vähintään 10 metriä leveät suojaalueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa, levityspellon sijaintia ja levitysmenetelmää valittaessa tulee ottaa huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Levittäminen pysyvän asutuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille on tehtävä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta tai huomattavaa haittaa asukkaille. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Levitettäessä kasvukauden aikana lietelantaa nurmille, olisi multaaminen tärkeää hajuhaittojen vähentämiseksi. Mikäli lantaa aiotaan levittää joko kokonaan tai osittain pohjavesialueella sijaitseville pelloille, peltolohkojen pohjavesialueilla sijaitseville osille ei tulisi levittää virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä tai käsittelemättömiä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- tai sakokaivolietteitä, säilörehun puristenestettä tai muutakaan orgaanisia lannoiteaineita sisältäviä nesteitä. Kuivalantaa voidaan levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Lantaa tai muita orgaanisia lannoitteita voidaan käyttää lannoitteena pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla, jos esimerkiksi maaperätutkimukset tai riittävät tiedot pohjavesialueista osoittavat, ettei käytöstä aiheudu pohjaveden laadulle riskiä. Riittävien maaperätutkimusten tekeminen on ensisijaisesti toiminnanharjoittajan vastuulla. Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten 16 :n mukaan pohjavesialueilla oleville pelloille lietelannan, virtsan, jätevesilietteen ja

8 8 (20) säilörehun puristenesteiden levittäminen on sallittua ympäristöviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. ELY-keskus pitää hakemuksen liitteenä esitettyä lannankäyttösuunnittelua hyvänä, mutta toteaa lannankäyttösuunnitelman laskelmien pohjana käytetystä eläinten tuottaman sonnan ja virtsan määrästä, että lietelannan kokonaismäärään ei ole sisällytetty siihen johdettujen muiden jakeiden määrää. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvan lietelannan kokonaismäärän ja lannoitukseen käytettävissä olevan lantamäärän laskelmissa tulisi ottaa huomioon lietelantaseokseen johdettujen muidenkin jakeiden määrät eläinten erittämän sonnan ja virtsan lisäksi, kuten sade- ja pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet. Noin joka kymmenes kuutiometri (tonni) kuljetettavasta ja levitettävästä lieteseoksesta on vettä, joka tulisi ottaa huomioon tilan lantalogistiikkaa suunniteltaessa, samoin viljelyn suunnittelussa ja -seurannassa. Lietesäiliöön johdetut muut jakeet, sadevesi mukaan lukien, vaikka niiden ravinnepitoisuus olisi vähäinen, eivät ole lieteseokseen sisältyvänä enää puhdasta vettä vaan osa laimennettua lietelantaseosta, josta myös lanta-analyysi tulee tehdä ja jonka mukaan lannoitus tulisi suunnitella. Lieteseokseen kertyvän veden määrää voitaisiin vähentää lietesäiliöiden kattamisella. Kattaminen vaikuttaa myös energia- ja kustannustehokkuuteen sekä hajuhaittoihin lietettä sekoitettaessa. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Laiduntaminen Lupamääräyksissä tulisi antaa rajoittavia määräyksiä laiduntamisesta ja karjan kulkemisesta alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Rajoittavat määräykset voivat olla tarpeen myös juotto- ja ruokintapaikkojen sijoittamiselle riittävälle etäisyydelle vesistöstä ja niiden sijaintipaikan muuttamiseksi niin usein, ettei maan pinnan haitallista liettymistä tapahdu. Lisäksi eläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jätehuolto ja polttoaineet Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä, ongelmajätteistä sekä polttoaineista. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Pilaantuneet rehut voidaan käyttää lannoitteena pellolla; niiden asianmukainen käsittely ja varastointi on järjestettävä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Ulkona sijaitsevien polttoainesäiliöiden tulisi olla kaksoisvaipallisia tai ne tulisi sijoittaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun, tiiviiseen suojaaltaaseen. Polttoaineen tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta.

9 Muistutukset ja mielipiteet 9 (20) Riskien hallinta Hakemuksessa on todettu toimintaan liittyvän riskejä ja toimenpiteitä tulipalon sattuessa. Tilalle laaditaan karjasuojien eläinten pelastussuunnitelma. Varavoiman lähteenä käytetään traktorikäyttöistä aggregaattia. Erilaisia riskejä voi aiheutua myös muista syistä, ennalta odottamattomista poikkeus- tai häiriötilanteista, hakemuksessa kuvattujen aineiden ja kemikaalien käytöstä, polttoainevuotojen johdosta, koneiden ja laitteiden toimintahäiriöistä, sähkön- ja vedenjakeluhäiriöistä, lietelantasäiliöiden rikkoutumisesta tai vuotamisesta, poikkeuksellisista sää- tai luonnonolosuhteista, epidemian kaltaisista eläintaudeista tai muista vastaavista syistä. Olisi tärkeää laatia toimintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle ja arvioida toiminnan vaikutuksia ympäristöön myös tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa, esimerkiksi lietelantasäiliöiden rikkoutumisesta jäätymis- ja routimisvaurioiden seurauksena tai vuotamisesta sekoitus- ja tyhjennysvaiheessa. Tällöin voi olla tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin vuotavan lietesäiliön tyhjentämiseksi vaurioiden korjaustoimenpiteiden ajaksi. Tarkkailu ja raportointi Luvassa tulee antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. Luvan saaja on velvoitettava toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta ja toiminnan tarkkailusta. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Eläinsuojan ympäristöluvan lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä niiltä osin kuin toiminta ei kuulu eläinsuojan ympäristöluvan laitos- ja toimintakokonaisuuteen. Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei katsonut tarpeelliseksi antaa vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Alpo ja Rakel Kuirille ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Polvijärven kunnan Kuljunlahdessa Luotolan ja Tyynelän tiloilla (kiinteistötunnukset ja ) peruskorjattavalle ja rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Eläinsuojat 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti:

10 10 (20) Eläinpaikat Lypsylehmiä 172 Hiehoja 137 Nuorkarja < 6 kk 32 Yhteensä 341 Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 5 ja 7 mukaisesti. Eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei nautojen yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 2. Eläinten laiduntamisessa sekä laiduntavien nautojen juoton ja ruokinnan järjestämisessä tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Laiduntavan karjan kulkua tulee rajoittaa alueilla, joilla eläinten veteen pääsystä johtuva liettyminen, samentuminen tai hygieniahaitta voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Laidunalueiden oleskelupaikoille ja kulkuväylille kertyvä lanta tulee poistaa tarvittaessa. 3. Uuden eläinsuojan, nykyisen eläinsuojan peruskorjauksen sekä eläinsuojan yhteyteen tulevan lietesäiliön valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 4. Eläinsuojien toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava, siirrettävä ja käsiteltävä asianmukaisesti siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä niitä pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietevarastojen, umpikaivojen, laakasiilon sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja mahdolliset muut eläinsuojien pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietevarastoihin edellyttäen, että ne eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ne voidaan käsitellä myös muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietevarastoihin. Eläinsuojien wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöihin. Ne tulee käsitellä asianmukaisesti esimerkiksi kalkitsemalla siten, että ne ovat mikrobiologisesti turvallisia eikä niistä aiheudu terveys-, ympäristö- tai hajuhaittoja. Tämän jälkeen ne voidaan levittää hakijan omalle pellolle, jolloin ne on mullattava viipymättä. Valvontaviranomainen voi antaa käsittelystä tarvittaessa lisäohjeita. 5. Lietelannan varastointitilavuuden tulee olla riittävä 12 kuukauden aikana kertyneen lietelannan varastointiin. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lietelannan 12 kk varastotilavuutta olla vähintään kuutiometriä. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava myös sade-

11 11 (20) vesien, maitohuonevesien (hakemuksen mukaan yhteensä 300 m 3 ) ja mahdollisten muiden eläinsuojan pesuvesien sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuksen varastointitarvetta pienentävä osuus. 6. Lietesäiliö tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti. Käytettävien materiaalien tulee olla ennakkohyväksyttyjä ja vesitiiviitä. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi ainakin lietesäiliön ympärille on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lietesäiliön rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Tilakeskukseen rakennettavan uuden lietesäiliön sekä etälietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Ainakin rakennettava lietesäiliö suositellaan katettavaksi. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. 7. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 171 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 8. Lantavarastoja sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa siirrettäessä tai kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 9. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Jätehuolto ja polttoaineet 10. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metallija lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 12. Välivarastoitavat vaaralliset jätteet (aiemmin: ongelmajätteet), kuten jäteöljy, käytetyt öljynsuodattimet, akut tai raskasmetalliparistot, on pidettävä ehjissä, suljetuissa,

12 12 (20) asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ne on toimitettava säännöllisesti vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin eikä erilaatuisia vaarallisia jätteitä keskenään. 13. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt tulee olla sijoitettuina tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, vähintään suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suojaaltaaseen, tai ne tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Säiliöiden letkuissa tulee olla lukitus ja laponestolaite. Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Edellä mainittujen suojarakenteiden tulee olla käytössä viimeistään Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 14. Eläinsuojan, polttoainesäiliöiden ja niiden suoja-altaan, tankkauspaikan, laakasiilon, lietekuilujen, lantavarastojen, lietteen siirtoletkujen sekä näihin liittyvien rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Lietealtaan mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivoista vähintään kahdesti vuodessa. 15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä sekä levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 14 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet).

13 13 (20) 16. Luvanhaltijan on laadittava eläinsuojan toiminnasta vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Polvijärven ympäristönsuojeluviranomaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jätetiedot eläinmäärä kuolleiden eläinten määrä muodostuneen lannan määrä ja levitysala yhteenveto häiriö- ja poikkeustilanteista. Muiden kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietevarastojen vuotoihin. Mahdollisten lietevarastovuotojen varalta tulee tehdä ympäristöpäästöjen estämistä koskeva toimintasuunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta uuden lietesäiliön käyttöönoton jälkeen. Tilakeskuksessa tulee olla helposti saatavilla soveltuvaa imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. 18. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle ja Polvijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueelle tyypillistä toimintaa. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Eläin-

14 14 (20) suojasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupaharkinnassa on huomioitu soveltuvin osin Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma. Toimittaessa päätöksen edellyttämällä tavalla toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010), joiden perusteella on mm. määritetty tarvittavien lietelantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 3 (Eläinsuojat) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Hakemuksen mukaan umpilehmiä laidunnetaan eläinsuojan lähipelloilla. Luvanhaltijan tulee huolehtia, ettei tästä aiheudu pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista rakenteiden tarkastusta varten.

15 15 (20) Määräykset 4 9 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lietevarastoon on ympäristön kannalta paras ratkaisu edellyttäen, etteivät ne sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ravinnepitoiset vedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena. Eläinsuojien wc-vesiä ei sen sijaan saa johtaa sellaisenaan lietevarastoihin. Kun ne stabiloidaan asianmukaisesti esimerkiksi kalkitsemalla, ne voidaan levittää hakemuksen mukaisesti hakijan omalle pellolle. Stabiloinnin tulee olla riittävän tehokasta (huomioitava mm. kalkin määrä ja stabilointiaika), jotta käsitellyistä jätevesistä ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. Riittävän suurilla lietevarastoilla varmistetaan, että lannan ja virtsan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lietevarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet (0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet. Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Määräyksen 7 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen hakemuksen mukaisia eläinmääriä ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja lehmävasikka alle 6 kk 11. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lietevarastojen aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä varastojen täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu.

16 16 (20) Kun lannan kuormauspaikat ovat puhdistettavissa, voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminta sijaitsee niemessä ja eläinsuojan lähipellot rajoittuvat osin Höytiäiseen. Lisäksi eläinsuojan läheisten lannanlevityspeltojen lähellä on joitakin asuinkiinteistöjä ja loma-asuntoja kaivoineen. Laidunnuksessa ja lannanlevityksessä on siten tarpeen huolehtia mm. riittävillä suojavyöhykkeillä siitä, ettei toiminta aiheuta kaivojen eikä vesistön pilaantumisvaaraa. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Vaarallisten jätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Vaarallisten jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Eläinsuojan yhteydessä tapahtuvaan pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen sekä polttoainesäiliöiden suojaukseen liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksel-

17 17 (20) la ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lietevarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja samalla tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että varastot pysyvät käyttökelpoisina. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lannan siirtoon käytettävien letkujen tiiveyteen. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Toimittaessa lupamääräysten edellyttämällä tavalla toiminnan voidaan katsoa täyttävän jätelain (646/2011) 120 :ssä toiminnanharjoittajan seuranta- ja tarkkailuvelvoitteelle asetetut vaatimukset. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Määräykset (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta tyypillisimpiin häiriötilanteisiin. Mahdollisen lietevarastovuodon varalta on tarpeellista tehdä käytännön toimia koskeva suunnitelma, jota on myös Pohjois-Karjalan ELY-keskus edellyttänyt lausunnossaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietevaraston rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa. Määräys 19 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 20 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja

18 18 (20) kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen lausunnossa esitetyt (mm. rakenteiden tiiveyksiä, lannankäsittelyä, jätehuoltoa, polttoaineiden varastointia ja vuosiraportointia koskevat) vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Eläinsuojien toiminnassa tulee huomioida myös Polvijärven kunnan jätehuoltomääräykset. Toiminnanharjoittajan muuta kuin ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevat myös kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla kielletty. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet. Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1069/2009 (ns. sivutuoteasetus) ja sen toimeenpanoasetuksella N:o 142/2011 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN