Eläinsuoja, Juuka (176), Järvenpohjan kylä (404), Haaparannan tila (40:13). Tilakeskuksen osoite on Tuopajoentie 236, Ahmovaara.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 102/2012/1 Dnro ISAVI/67/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Juuka Marko Tuononen Tuopajoentie Ahmovaara LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, Juuka (176), Järvenpohjan kylä (404), Haaparannan tila (40:13). Tilakeskuksen osoite on Tuopajoentie 236, Ahmovaara. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Juuan kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan hakijan nykyiselle eläinsuojalle 36 lypsylehmälle, 20 hieholle, kuudelle lihanaudalle ja 22 nuorkarjaan kuuluvalle eläimelle. Päätös sisälsi terveydensuojelulain 9 :n mukaisen sijoituspaikkaluparatkaisun sekä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 18 :ssä annetun lain mukaisen sijoitusratkaisun. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (19) Toiminnasta on tehty ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) mukainen ilmoitus johon Pohjois-Karjalan ympäristökeskus on antanut päätöksen/lausunnon Alueella ei ole kaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Nykyinen peruskorjattava eläinsuoja sijaitsee Järvenpohjan kylässä Haaparannan tilan tilakeskuksessa. Uusi eläinsuoja, pihattonavetta, lietesäiliö ja avolantala sijoittuvat nykyisestä tilakeskuksesta noin 500 metriä kaakkoon. Lähimmät naapurien kiinteistöt sijaitsevat noin 450 metrin etäisyydellä kaakkoon, noin 270 ja 490 metrin etäisyydellä itään ja noin 520 metrin etäisyydellä pohjoiseen rakennettavasta eläinsuojasta. Eläinsuojat tai lannanlevitykseen käytössä olevat peltoalueet eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet ovat Martonvaaran ( , I luokka) vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue noin yhdeksän kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta länteen ja Tuopankankaan ( ) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue noin seitsemän kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta itään. Lähimpiin vesistöihin, Höytiäiseen, on peruskorjattavan ja uuden eläinsuojan rakennuspaikalta noin 240 metriä ja Yrjönpuroon noin 130 metriä. Ympäristölupaa haetaan maidontuotantoon ja sen laajentamiseen sekä lihanautojen kasvattamiseen. Nykyisin Haaparannan tilakeskuksessa olevassa eläinsuojassa on 40 lypsylehmää, 30 hiehoa, 6 lihanautaa ja 10 vasikkaa (alle 6 kk). Tilakeskuksesta noin 500 metriä kaakkoon Tuopajoentien ja Ojalantien risteykseen rakennetaan uusi pihattonavetta, johon tulee eläinpaikat 80 lypsylehmälle, seitsemälle hieholle ja 27 vasikalle. Nykyinen eläinsuoja peruskorjataan siten, että sinne tulee eläinpaikat enintään 53 yli kuuden kuukauden ikäiselle hieholle ja 47 lihanaudalle. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) kokonaismäärät nykytilanteessa ja toiminnan muutoksen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Peruskorjattava eläinsuoja Uusi pihatto Tuleva tilanne yhteensä Lypsylehmiä Hiehot Lihanaudat Nuorkarja < 6 kk Yhteensä kpl Sekä nykyisessä että uudessa eläinsuojassa lanta käsitellään pääosin lietelantajärjestelmällä. Toiminnassa syntyvää lantaa varten hakijalla on tällä hetkellä Haaparannan tilakeskuksessa lietesäiliötilavuutta kolmessa säiliössä yhteensä m 3. Uuden lypsykarjapihaton viereen rakennetaan betonielementeistä m 3 :n lietesäiliö (pinta-ala 231 m 2 ), jonka ympärille tehdään salaojitus. Lietekuilujen tilavuus nykyisessä

3 3 (19) eläinsuojassa on 50 m 3 ja uudessa eläinsuojassa 150 m 3. Lietesäiliöt täytetään altapäin valuttamalla. Kaikki lietesäiliöt ovat kattamattomia. Vasikoille tulee uuteen pihattoon pehkupohja, jossa on varastotilavuutta 17,5 m 3 (40 cm paksu, pinta-ala 52,7 m 2 ). Oljella ja turpeella kuivitetun alueen pinta-ala on 44 m 2 ja paksuus 40 cm. Myös poikimakarsinassa on kuivikepohja. Kuivikelantaa poistetaan neljästi vuodessa ja siirretään avolantalaan. Lypsykarjapihaton läheisyyteen rakennetaan uusi (tilavuus 96 m 3, pinta-ala 24 m 2 ) betoninen avolantala, jonka eteen tulee betonia tai asfalttia oleva kuormauslaatta. Kuivalantalan viereen sijoitetaan sadevesiä varten tilavuudeltaan 2 m 3 oleva keräilykaivo, joka tyhjennetään lietesäiliöön imuvaunulla. Muodostuva lanta käytetään lannoitteena hakijan hallinnassa olevilla pelloilla. Hakijalla on käytettävissään lannan levityspeltoa yhteensä 117 hehtaaria, josta on omaa 75 ja vuokrapeltoa 42 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Osa pelloista rajoittuu vesistöön. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan viikoilla (75 %) ja Hiehoja (30 kpl) ja ummessa olevia lehmiä (10 kpl) laidunnetaan noin neljän kuukauden ja lypsylehmiä (65 kpl) päivisin noin kahden kuukauden ajan vuodessa. Laidunalaa on käytettävissä 20 hehtaaria ja osa siitä rajoittuu vesistöön. Eläinten juottaminen järjestetään siirrettävillä juottovaunuilla, navetan lähellä on myös kiinteä juomapaikka. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään kesäisin noin 30 vuorokauden ajan. Tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan Martonvaaran vesiosuuskunnan vesiliittymästä. Maitohuoneen jätevedet (laajennuksen jälkeen noin 300 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan muut pesuvedet (150 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Uuteen eläinsuojaan tulee wc, jonka jätevedet johdetaan hakemuksen mukaan lietekuiluun. Säilörehua tehdään esikuivattuna laakasiiloon tonnia ja pyöröpaalataan 100 tonnia vuodessa. Puristenesteet johdetaan umpikaivoon (5 m 3 ), josta ne siirretään lietesäiliöön. Nykyisen eläinsuojan yhteydessä on tilavuudeltaan 440 m 3 oleva kaksiosainen laakasiilo. Uuden pihaton läheisyyteen Ojalantien toiselle puolelle on tarkoitus rakentaa kaksiosainen laakasiilo kokoojakaivoineen. Siilon tilavuus on m 3. Haaparannan tilan talouskeskuksessa on kolme yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 1 650, ja litraa. Säiliöt on sijoitettu maapohjalle ja niissä on lukitus. Kahta säiliötä on kunnostettu (vuosina 2005 ja 2011). Säiliöt on tarkastettu viimeksi paloviranomaisen toimesta Tilalla säilytetään muita öljytuotteita yhteensä enintään 200 litraa myyntipakkauksissa betonilattiaisessa hallissa. Happopohjaisia rehunsäilöntäaineita käytetään litraa vuodessa. Jauhemaisia kasvinsuojeluaineita käytetään noin 10 kiloa ja nestemäisiä noin 80 litraa vuodessa. Näitä hankitaan vuosittain käytettävä määrä ennen kasvukautta ja ne varastoidaan kuivassa lämpimässä varastossa.

4 4 (19) Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätteet ja niiden käsittely Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Lanta käytetään peltolannoitteena ympäristötuen ehtojen mukaisesti (mm. pelloilla on vaaditut suojakaistat). Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Eläintenpidosta ja koneliikenteestä aiheutuu jonkin verran meluhaittoja. Maitoa noudetaan joka toinen päivä, teuraskuljetuksia on kuukausittain ja rehunkuljetusta päivittäin. Lietelanta levitetään keväällä kynnetylle pellolle äkeellä mullaten tai kynnetään välittömästi. Nurmille käytetään multauslaittein varustettua vaunua. Vasikoita ja hiehoja siirretään tilakeskuksesta uuteen pihattoon kerran ja viljaa kahdesti kuukaudessa. Säilörehun tekoon (viikoilla 25 ja 32) liittyvää ajoa on noin 200 kuormaa vuodessa ja lannan ajoa noin 250 kuormaa vuodessa. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä /vuosi Käsittely/hyödyntäminen Paalimuovit 500 kg Kuusakoski Oy Aumamuovit 500 kg Kontiosuon jäteasema Pilaantunut rehu 20 tonnia Levitys pellolle Jäteöljy 100 litraa Jäteöljyn keräys Akut 50 kg Ongelmajätekeräys, Loisteputket 10 kg Juuan jäteasema Kuolleet eläimet 5 kpl Raatokeräilyyn Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Suurimmat riskit liittyvät tarttuviin eläintauteihin, joista ei ole haittaa muulle asutukselle. Tulipalon tai muun vastaavan onnettomuuden varalta laaditaan palo- ja pelastussuunnitelma. Sähkökatkojen varalta hankitaan varavoimalaite. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Lietelanta levitetään keväällä kynnetylle pellolle äkeellä mullaten tai kynnetään välittömästi. Nurmille käytetään multauslaittein varustettua vaunua.

5 5 (19) HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 13. ja Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Juuan kunnanviraston ilmoitustaululla Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Juuan kunnanhallitukselta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Juuan kunnanhallitus ilmoittaa, ettei sillä ole huomautettavaa hankkeen johdosta. Juuan kunnan ympäristölautakunta toteaa, että rakennushanke soveltuu hyvin suunnitellulle rakennuspaikalle. Omaan asuinkiinteistöön on matkaa yli 200 metriä ja naapuriasuintaloon yli 200 metriä. Maasto on pieni kumpare. Yrjönpuro on noin 300 metrin päässä navetasta. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavan toteutumiselle tai alueen muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun ja rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Eläinsuojan sijaintipaikka Eläinsuojan sijaintipaikalla tulee olla riittävästi tilaa tarkoituksenmukaisiin liikenteen ja toiminnan vaatimiin järjestelyihin ja riittävästi etäisyyttä häiriintyviin kohteisiin, asutukseen ja naapureihin. Maidonkeräilyauton reitin, eläinsuojaan tulevien rehujen kuljetusten ja muun huoltoliikenteen reittien risteytymistä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää keskenään samoin kuin karjankulkuteiden ja eläinsuojasta ajettavan lannan tai jätteiden kuljetusreittien kanssa taudinaiheuttajien kontaminoitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi sijaintipaikalla tulisi olla riittävästi tilaa mahdollisille eläinsuojan toiminnan vaatimille laajennuksille tulevaisuudessa. Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely, kuljetus ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan mikäli lannan varastointitila ei ole katettu, sadevesien ja

6 6 (19) lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Kattamattomiin lietesäiliöihin sadevesille tarvitaan säiliötilavuutta 443,85 m 3 /vuosi. Maitohuoneen ja muille eläinsuojan pesuvesille tarvitaan hakemuksen mukaan 450 m 3. Laakasiiloon tehdään esikuivattua säilörehua tonnia/vuosi, jolloin säilörehun puristenesteelle tarvitaan tilavuutta 0,05 m 3 /rehutonni eli 80,0 m 3 /vuosi. Lietelannan varastointitilavuuden tarve 80 lypsylehmälle (24 m 3 /eläin/vuosi) on m 3 /vuosi, 47 lihanaudalle (15 m 3 /eläin/vuosi) 705 m 3 /vuosi ja 60 hieholle (15 m 3 /eläin/vuosi) 900 m 3 /vuosi. Lisäksi rakennettavan avolantalan virtsalle (27 alle 6 kk ikäistä vasikkaa 1,2 m 3 /eläin/vuosi eli 32,4 m 3 /vuosi) ja sadevesille (2,4 m 3 ) tarvitaan lietesäiliötilavuutta yhteensä 34,8 m 3 /vuosi. Hakemuksen mukaan tilalla laidunnetaan 20 hehtaarin laitumella 30 hiehoa ja 10 ummessa olevaa lehmää neljä kuukautta ja 65 lypsylehmää kaksi kuukautta vuodessa. Lypsylehmät ovat öisin sisällä. Laiduntavien eläinten lantamäärä voidaan ottaa huomioon lannan varastotilavuuslaskelmissa vähentämällä neljää laidunnuskuukautta vastaavalta ajalta kymmenen ummessa olevan lypsylehmän lantamäärä 80 m 3 (24 m 3 /eläin/vuosi, yhteensä 240 m 3 /vuosi) ja 30 hiehon lantamäärä 150 m 3 (15 m 3 /eläin/vuosi, yhteensä 450 m 3 /vuosi) sekä 65 lypsylehmän lantamäärä kahta laidunnuskuukautta vastaavalta ajalta 130 m 3 (24 m 3 /eläin/vuosi, yhteensä m 3 /vuosi, yöt sisällä). Lietelantavarastojen tilavuuden tulee edellä kuvatun perusteella olla vähintään 4 173,7 m 3. Kuivalannan varastointitilavuutta tarvitaan 27 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle (2,4 m 3 /eläin/vuosi) 64,8 m 3 /vuosi ja pilaantuneille rehuille 20 tonnia/vuosi. Hakemuksessa ja sen liitteissä esitettyä suunnitelmaa lietelannan varastointitilavuudesta yhteensä m 3 ja kuivalannan varastointitilavuutta 96 m 3, voidaan pitää mitoitukseltaan riittävänä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttävän nitraattiasetuksen (VNA 931/2000) 4 :n vaatimukset. Uusien rakennettavien lietesäiliöiden ja kuivalantalan alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Rakennettavien lantavarastojen ympäristö ja lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lantavarastojen tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lantavarastojen valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Hakemuksessa esitetään eläinsuojan maito- ja pesuvedet 450 m 3 ja käymäläjätevedet johdettavaksi lietesäiliöön. Eläinsuojan pesu- ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinsuojan käymäläjätevedet tulee johtaa erillisiin umpisäiliöihin. Eläinsuojan liete- ja virtsasäiliöön johdettavilla jätevesillä tulee olla lannoitusvaikutusta, niiden tulee olla ominaisuuksiltaan lannoitteeksi soveltuvia, eivätkä ne saa sisältää ympäristölle haitallisia aineita tai yhdisteitä eikä niistä saa aiheutua hygieniahaittaa. Jätevesien käsittely

7 7 (19) tulee ratkaista eläinsuojan ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä, jätevesien käsittely on osa eläinsuojan laitos- ja toimintakokonaisuutta. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 117 ha, josta omaa on 75 ha ja vuokrattua 42 ha. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttää 98,54 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoa. Lannanlevitysalaa voidaan pitää pinta-alan perusteella riittävänä (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje). Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai vesiuomaan viettäviä tai rajoittuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista sijaitsee lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Hakemuksen mukaan lietelannan levittämiseen käytetään letkulevitintä ja kiekkomultainlaitteistoja. Levitys tapahtuu keväällä (viikoilla 19 21, 75 %) ja kesä- heinäkuussa (viikoilla 26 27, 25 %). Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, ns. nitraattiasetus, 8 :n mukaan lannoitukseen käytettävästä lannasta on tehtävä typpianalyysi viiden vuoden välein ja viljelijän on pidettävä kirjaa peltojen lannoitukseen käytetyistä typpilannoitemääristä ja satotasoista. Typpianalyysi on tehtävä lantalajeittain ja typpikirjanpitoa tulee pitää eläinsuojan toiminnassa muodostuneen lannan kokonaismäärän käytöstä. Lietelannan kokonaismäärän tulee sisältyä eläinten tuottaman sonnan ja virtsan lisäksi myös muiden lietelantaan johdettujen jakeiden määrät, kuten sadevedet, pesuvedet ja säilörehun puristenesteet ja kuivalantalasta johdettu virtsa. Levitettäessä lantaa talousvesikaivojen (tai muiden vedenottamoiden) ympäristössä tai läheisyydessä, tulee tapauskohtaisesti jättää vähintään metriä leveät suoja-alueet ravinnehuuhtoutumien ehkäisemiseksi. Vesistöjen ranta-alueille tulee jättää ja valtaojien varsille suositellaan jättämään vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa, levityspellon sijaintia ja levitysmenetelmää valittaessa tulee ottaa huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Levittäminen pysyvän asutuksen läheisyydessä sijaitseville pelloille on tehtävä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta tai huomattavaa haittaa asukkaille. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Levitettäessä kasvukauden aikana lietelantaa nurmille, olisi multaaminen tärkeää hajuhaittojen vähentämiseksi. ELY-keskus pitää hakemuksessa esitettyä lannankäyttösuunnittelua hyvänä, mutta toteaa, että noin joka seitsemäs kuutiometri (tonni) kuljetettavasta ja levitettävästä lieteseoksesta on vettä. Tämä tulisi ottaa huomioon tilan lantalogistiikkaa suunniteltaessa, samoin viljelyn suunnittelussa ja -seurannassa. Lietesäiliöön johdetut muut jakeet sonnan ja virtsan lisäksi, sadevesi mukaan lukien, vaikka niiden ravinnepitoisuus olisi vähäinen, eivät ole lieteseokseen sekoitettuna enää puhdasta vettä vaan osa lietelantaseosta. Lanta-analyysi tulee tehdä lieteseoksen kokonaismäärästä, minkä mukaan myös peltojen lannoitus tulee suunnitella. Lieteseokseen kertyvän veden määrää voi-

8 8 (19) taisiin vähentää lietesäiliöiden kattamisella, kattaminen vaikuttaa myös energia- ja kustannustehokkuuteen sekä hajuhaittoihin lietettä sekoitettaessa. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Laiduntaminen Lupamääräyksissä tulisi antaa riittävät määräykset laiduntamisesta ja karjan kulkemisesta alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Määräykset voivat olla tarpeen myös juotto- ja ruokintapaikkojen sijoittamiselle riittävälle etäisyydelle vesistöstä ja niiden sijaintipaikan muuttamiseksi niin usein, ettei maan pinnan haitallista liettymistä tapahdu. Lisäksi eläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Jätehuolto ja polttoaineet Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä, vaarallisista jätteistä sekä polttoaineista. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Pilaantuneet rehut voidaan käyttää lannoitteena pellolla; niiden asianmukainen käsittely ja varastointi on järjestettävä. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hakemuksen mukaan polttoainesäiliöt eivät ole kaksoisvaipallisia eikä säiliöitä ei ole varustettu suoja-altaalla, katoksella ja ylitäytönestolla, mutta niissä on lukitus. Ulkona sijaitsevien polttoainesäiliöiden tulisi olla kaksoisvaipallisia tai ne tulisi sijoittaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan katettuun, tiiviiseen suoja-altaaseen. Polttoaineen tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Muille öljytuotteille tulisi olla riittävästi allastusta öljyvuotojen varalle. Riskien hallinta Hakemuksessa on arvioitu toimintaan liittyvän riskejä tarttuvien tautien ja toimenpiteitä tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa. Tilalle laaditaan eläinsuojien palopelastussuunnitelma. Varavoiman lähteenä käytetään aggregaattia. Erilaisia riskejä voi aiheutua myös muista syistä, ennalta odottamattomista poikkeustai häiriötilanteista, hakemuksessa kuvattujen aineiden ja kemikaalien käytöstä, polttoainevuotojen johdosta, koneiden ja laitteiden toimintahäiriöistä, sähkön- ja vedenjakeluhäiriöistä, lietelantasäiliöiden rikkoutumisesta tai vuotamisesta, poikkeuksellisista sää- tai luonnonolosuhteista, epidemian kaltaisista eläintaudeista tai muista vastaavista syistä. Olisi tärkeää laatia toimintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle ja arvioida toiminnan vaikutuksia ympäristöön myös tavanomaisesta poikkeavissa tilanteissa, esimerkiksi lietelantasäiliöiden rikkoutumisesta jäätymis- ja routimisvaurioiden seurauksena tai vuotamisesta sekoitus- ja tyhjennysvaiheessa. Tällöin voi olla tarpeen ryhtyä toimenpiteisiin vuotavan lietesäiliön tyhjentämiseksi vaurioiden korjaustoimenpiteiden ajaksi, silloinkin kun lantaa ei voida levittää pellolle tai ympäristöön vuotaneen

9 Muistutukset ja mielipiteet 9 (19) lietelannan puhdistustoimenpiteisiin ympäristölle haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Tarkkailu ja raportointi Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta sekä toiminnan tarkkailusta. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Eläinsuojan ympäristöluvan lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Juuan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä niiltä osin, kuin toiminnanharjoittaminen ei kuulu eläinsuojan ympäristöluvan laitos- ja toimintakokonaisuuteen. Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei katsonut tarpeelliseksi antaa vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Marko Tuonoselle ympäristöluvan Juuan kunnan Järvenpohjan kylässä Haaparannan tilalle (kiinteistötunnukset ) rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Eläinsuojat 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 80 Hiehoja 7 Nuorkarja < 6 kk 27 Yhteensä 114 Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 5 ja 7 mukaisesti. Eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei nautojen yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa.

10 10 (19) 2. Eläinten laiduntamisessa sekä laiduntavien nautojen juoton ja ruokinnan järjestämisessä tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa. Laiduntavan karjan kulkua tulee rajoittaa alueilla, joilla eläinten veteen pääsystä johtuva liettyminen, samentuminen tai hygieniahaitta voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista. Laidunalueiden oleskelupaikoille ja kulkuväylille kertyvä lanta tulee poistaa tarvittaessa. 3. Uuden eläinsuojan sekä eläinsuojan yhteyteen tulevien lantavarastojen valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 4. Eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa, puristeneste ja jätevedet on varastoitava, siirrettävä ja käsiteltävä asianmukaisesti siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä niitä pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lantavarastojen, umpikaivojen, laakasiilon sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja mahdolliset muut eläinsuojien pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietevarastoon edellyttäen, että ne eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ne voidaan käsitellä myös muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietevarastoon. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön. Säiliöstä ne on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai ne voidaan levittää asianmukaisesti käsiteltyinä peltoon, jolloin ne on mullattava viipymättä. Valvontaviranomainen voi antaa käsittelystä tarvittaessa lisäohjeita. 5. Varastointitilavuuden tulee olla riittävä 12 kuukauden aikana kertyneen lannan ja virtsan varastointiin. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee 12 kk varastotilavuutta olla lietelannalle vähintään kuutiometriä ja kuivalannalle vähintään 65 kuutiometriä. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan pesuvesien (hakemuksen mukaan yhteensä 450 m 3 ), sadevesien sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää laidunnuksen varastointitarvetta pienentävä osuus. 6. Lantavarastot tulee perustaa ja rakentaa huolellisesti. Käytettävien materiaalien tulee olla ennakkohyväksyttyjä ja vesitiiviitä. Mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi ainakin lietesäiliön ympärille on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lantavarastojen rakentajalla tulee olla riittävä kokemus ja pätevyys. Lantavarastojen ympäristö ja lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa.

11 11 (19) Lantavarastojen tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lietesäiliö on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. 7. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 66 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 8. Lantavarastoja sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa siirrettäessä tai kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 9. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Jätehuolto 10. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metallija lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 12. Mikäli eläinsuojan yhteydessä välivarastoidaan vaarallisia jätteitä (aiemmin: ongelmajätteet), kuten jäteöljyä, käytettyjä öljynsuodattimia, akkuja tai raskasmetalliparistoja, ne on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ne on toimitettava säännöllisesti vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin eikä erilaatuisia vaarallisia jätteitä keskenään. 13. Eläinsuojan yhteydessä säilytettävät polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa.

12 12 (19) Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 14. Eläinsuojan, laakasiilon, lietekuilujen, umpikaivojen, lantavarastojen sekä näihin liittyvien rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Lietealtaan mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivoista vähintään kahdesti vuodessa. 15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä sekä levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 14 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet). 16. Luvanhaltijan on laadittava eläinsuojan toiminnasta vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Juuan ympäristönsuojeluviranomaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jätetiedot eläinmäärä kuolleiden eläinten määrä muodostuneen lannan määrä ja levitysala yhteenveto häiriö- ja poikkeustilanteista. Muiden kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kuusi vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lietevarastojen vuotoihin. Mahdollisten lantavarastovuotojen varalta tulee tehdä ympäristöpäästöjen estämistä koskeva toimintasuunnitelma, joka tulee toimittaa tiedoksi valvontaviranomaiselle viimeistään kuusi kuukautta uuden lietesäiliön käyttöönoton jälkeen.

13 13 (19) 18. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 20. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueelle tyypillistä toimintaa. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Eläinsuojasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Suunniteltu uusi eläinsuoja sijaitsee varsin kaukana Haaparannan tilakeskuksesta eikä eläinsuojan toiminnoilla voida katsoa olevan sellaista teknistä tai toiminnallista yhteyttä tilakeskukseen, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa olisi tarpeen tarkastella yhdessä ympäristönsuojelulain 35 :ssä mainitulla tavalla. Tästä syystä tässä lupapäätöksessä ei ole annettu tilakeskuksen toimintoja koskevia määräyksiä, vaan niitä koskeva Juuan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä ympäristölupapäätös jää edelleen voimaan. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä

14 14 (19) tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupaharkinnassa on huomioitu soveltuvin osin Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma. Toimittaessa päätöksen edellyttämällä tavalla toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010), joiden perusteella on mm. määritetty tarvittavien lantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 3 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Laiduntamiseen liittyvät velvoitteet on annettu pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 4 9 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lietevarastoon on ympäristön kannalta paras ratkaisu edellyttäen, etteivät ne sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ravinnepitoiset vedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena.

15 15 (19) Eläinsuojan yhteydessä olevien sosiaalitilojen WC-vesiä ei saa johtaa sellaisenaan lietevarastoihin eikä käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi. WC-veden sisältämät taudinaiheuttajat tulee tuhota esimerkiksi kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levitystä. Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan ja virtsan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäisen nuorkarjan kuivikelanta + virtsa 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus lietelantaloissa 0,3 m³/m² ja kuivalantaloissa 0,1 m³/m²), puristenesteet (0,05 m 3 /tonni esikuivattua rehua) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet. Laidunnettavien eläinten laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Määräyksen 7 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen hakemuksen mukaisia eläinmääriä ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja lehmävasikka alle 6 kk 11. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lietevarastojen aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä varastojen täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Kun lannan kuormauspaikat ovat puhdistettavissa, voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminta sijaitsee vesistön lähellä ja eläinsuojan lähipellot rajoittuvat osin Höytiäiseen. Laidunnuksessa ja lannanlevityksessä on siten tarpeen huolehtia mm. riittävillä suojavyöhykkeillä siitä, ettei toiminta aiheuta vesistön pilaantumisvaaraa. Määräykset (Jätehuolto) Jätteestä ei saa aiheutua roskaantumista, merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisi-

16 16 (19) jaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Kun erilaatuiset jätteet pidetään jätehuollossa erillään ja ne kootaan, pakataan ja merkitään asianmukaisesti, niille voidaan järjestää niiden laadun mukainen jätehuolto. Vaarallisten jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Jäteöljyn polttaminen on sallittua ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Eläinsuojan yhteydessä tapahtuvaan pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja samalla tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että varastot pysyvät käyttökelpoisina. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Määräykset (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta tyypillisimpiin häiriötilanteisiin. Mahdollisen lantavarastovuodon varalta on tarpeellista tehdä käytännön toimia koskeva suunnitelma, jota on myös Pohjois-Karjalan ELY-keskus edellyttänyt lausunnossaan. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan

17 17 (19) noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietevaraston rakenteiden vuoto ja häiriö jätevesien johtamisessa. Määräys 19 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 20 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Juuan kunnanhallitus ja ympäristölautakunta eivät esittäneet lausunnoissaan vaatimuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt (mm. rakenteiden tiiveyksiä, lannankäsittelyä, jätehuoltoa ja vuosiraportointia koskevat) vaatimukset on pääosin huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Koska lupapäätös koskee vain rakennettavaa lypsykarjapihattoa eikä tilakeskuksessa olevaa peruskorjattavaa eläinsuojaa tai muita tilakeskuksen toimintoja, vaaditut lantavarastotilavuudet ja lannanlevityspeltojen pinta-alat ovat erilaiset kuin mitä lausunnossa on vaadittu. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Eläinsuojien toiminnassa tulee huomioida myös Juuan kunnan jätehuoltomääräykset. Toiminnanharjoittajan muuta kuin ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevat myös kunnan ympäristönsuojelumääräykset.

18 18 (19) Lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELYkeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet. Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1069/2009 (ns. sivutuoteasetus) ja sen toimeenpanoasetuksella N:o 142/2011 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, yhteenveto kirjanpidosta kolmelta viimeisimmältä vuodelta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä sekä arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Uuden eläinsuojan ja muut hakemuksen mukaiset rakenteet voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kun niiden valmistumisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 3 mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki 8, 12, 13, 15 17, 28, 29, 72, 118, 119, 122 ja 123 Valtioneuvoston asetus jätteistä 7 9 ja 20 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 30 ja 37

19 19 (19) KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Juuan kunnanhallitus Juuan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Y- ja E-vastuualueet (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus, (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä: Juuan kunnan ilmoitustaulu Erikseen kuullut naapurit MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Kari Varonen Tiina Ristola Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kari Varonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola.

20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.