POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS. Puh

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖKESKUS PL 69, JOENSUU Puh PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Dnro PKA-2009-Y-243 (113) ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojaa LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Matti ja Merja Jääskeläinen Korkeakankaantie Littilä LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuojat Tohmajärven kunta (848), Järventauksen kylä (403), Lintulan tila (RN:o 4:23) Korkeakankaantie 228, Littilä YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 6 :n 1 momentin 10 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään alueellisessa ympäristökeskuksessa. ASIAN VIREILLETULO Toiminnan laajentamista koskeva lupahakemus on toimitettu Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE Toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa.

2 Tohmajärven kunta on myöntänyt nykyiselle eläinsuojalle rakennusluvan (99/007). Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat runsaan 15 kilometrin päässä Tohmajärven Kemien taajamasta maantien nro 4883 varrella. Lintulan tilan talouskeskuksen ja eläinsuojien lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähin loma-asuntokäytössä oleva naapuritalo sijaitsee noin 230 metrin ja lähin vakituisesti asuttu naapuri noin 700 metrin päässä laajennettavasta eläinsuojasta. Tilakeskus ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen lähistöllä ole vesistöjä eikä luonnonsuojelukohteita. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Kyseessä on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi. Hakijalla on nykyisin käytössään tilakeskuksessa kaksi eläinsuojaa, joista toista on tarkoitus laajentaa alla olevan taulukon mukaisesti. Tuotannoksi arvioidaan laajennuksen jälkeen litraa maitoa. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) määrät nykytilanteessa ja lypsykarjapihaton suunnitellun laajennuksen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk Yhteensä Eläimiä voidaan tarvittaessa laiduntaa, etenkin ummessa olevia ja hiehoja. Laidunalaa on käytettävissä noin seitsemän hehtaaria. Eläinten juottamista varten laitumilla on kaksi kaivon rengasta (tilavuus noin 850 litraa). Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Eläinsuojissa on käytössä lietelantamenetelmä. Lanta johdetaan lietesäiliöihin valuttamalla. Kaikki lietesäiliöt ovat kattamattomia. Lietelanta varastoidaan kolmessa eläinsuojien läheisyydessä olevassa betonisessa lietesäiliössä (tilavuudet 1 753, 580 ja 160 m 3 ). Lisäksi hakijalla on käytössään yhteistilavuudeltaan 600 m 3 olevat sopimussäiliöt, jotka sijaitsevat Heikkilän tilalla (RN:o 7:4) noin 2,7 kilometrin etäisyydellä tilakeskuksesta. Kaikkiaan lannalle on käytettävissä varastotilavuutta yhteensä m 3.

3 Karjataloudessa tarvittava vesi saadaan kunnan verkostosta. Eläinsuojan pesuvedet (noin 210 m 3 vuodessa), maitohuoneen jätevedet (noin 200 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan jo nykyisin olevan wc:n vedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehua valmistetaan esikuivattuna laakasiiloon tonnia ja muodostuva puristeneste johdetaan puristenestekaivoon. Lisäksi säilörehua valmistetaan aumaan 180 tonnia ja pyöröpaalataan 51 tonnia vuodessa. Auman pohjamateriaalina on metromatto. Nykyisen laakasiilon tilavuus on m 3. Toiminnan laajentuessa laakasiiloa on tarkoitus laajentaa siten, että sen kokonaistilavuudeksi tulisi m 3. Puristenesteet johdetaan laakasiilosta tilavuudeltaan 4,7 m 3 olevaan pumppauskaivoon, josta ne tyhjennetään lietevaunulla ja levitetään pelloille. Hakijoilla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 100 hehtaaria peltoa, josta on omaa 50,13 hehtaaria ja vuokrapeltoa 34,92 hehtaaria. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: keväisin viikolla 18 (50 %), kesäisin viikolla 26 (25 %) ja 39 (25 %). Hakijalla on pohjavesialueella peltoa neljä hehtaaria, mutta niille ei levitetä lietelantaa. Lisäksi kolmen tilan kanssa on tehty lannanlevityssopimukset, jotka koskevat yhteensä 780 m 3 lietelantaa. Laajennettavassa eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon maksimimitoitus laajennusosalle on m 3 /h ja minimi m 3 /h. Ilmastoinnin poistokorkeus on noin 7,0 7,5 metriä. Korvausilma otetaan seinien yläosaan tulevien aukkojen kautta. Lintulan tilan talouskeskuksessa on käytössä kaksi tilavuudeltaan 3 m 3 olevaa yksivaippaista polttoainesäiliötä. Säiliöt on sijoitettu kalustohallin läheisyyteen reunattomalle betonilaatalle ja niissä on laponestolaite. Lisäksi tilalla säilytetään yhteensä enintään 240 litraa muita öljytuotteita tynnyreissä ja kanistereissa konehallin betonilattialla. Rakennusta ei ole allastettu. Kasvinsuojeluaineita säilytetään vanhan navetan varastossa ja pesuaineita myös maitohuoneessa. 3 Paras käyttökelpoinen tekniikka Tuotantoa laajennetaan hallitusti noudattaen rakennusmääräyksiä. Lietekuilujen poistokaasut johdetaan ulos koneellisesti alapoistona. Lanta levitetään letkulevittimellä tai multaavalla vaunulla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt vesiin ja maaperään Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään kaudeksi ja tilalla tullaan noudattamaan edelleen tuen mukaisia ehtoja. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä.

4 Eläinsuojan pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen sekä kuljetusvälineiden tiiviys ehkäisee suoria päästöjä ympäristöön. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöön. 4 Päästöt ilmaan ja melu Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana, joka minimoidaan lannan sijoituksella. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä esimerkiksi lannan levityksen ja kuljetuksen yhteydessä. Lintulan tilan tilakeskuksessa käy maitoauto 5 kertaa viikossa. Rehuauto käy noin kerran kuukaudessa. Muu liikenne on satunnaista. Liikenteen määrä kasvaa hieman nykyisestä toiminnan laajentamisen vuoksi, mutta lisäys ei ole merkittävä. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Liete pyritään multaamaan pian levittämisen jälkeen, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa kertyy normaalien talousjätteiden lisäksi muovijätettä noin 500 kiloa vuodessa ja metallijätettä kiloa vuodessa, jotka toimitetaan keräilyyn. Metalliromut toimitetaan romunkeräykseen ja poistettavat sähkölaitteet sähköromun keräyspisteeseen. Ongelmajätteitä välivarastoidaan konehallissa betonilattialla. Jäteöljyt (200 litraa vuodessa), vanhat torjunta-aineet ja akut toimitetaan ongelmajätteiden keräilyyn. Laakasiiloista tulevat muovit säilytetään kasattuna yhdessä paikassa, josta ne haetaan kaatopaikalle. Kuolleet eläimet (noin 5 kpl/vuosi) toimitetaan raatokeräilyyn. Tila on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Rehujätteet levitetään pellolle. Antibioottimaito (noin litraa vuodessa) käsitellään Antipen-liuoksella ja annetaan vasikoille. Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Eläinsuojassa on kameravalvonta ja eläinten poistumisreitit tulipalotilanteissa on suun-

5 niteltu etukäteen. Sähkönjakeluhäiriöiden varalta on aggregaatti. Mahdollisissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä asianmukaiseen viranomaiseen. 5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lietesäiliöiden rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja Tohmajärven kunnan ilmoitustauluilla sekä lehtikuulutuksella (Uutisalasin). Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille erillisellä kirjeellä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä kunnanhallitukselta. Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, ettei sillä ole huomauttamista Matti ja Merja Jääskeläisen eläinsuojaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta, kun tilalla syntyvät jätteet käsitellään asianmukaisesti ja lietteen levityksessä noudatetaan asiaankuuluvaa varovaisuutta sekä voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä. Lypsykarjapihaton ja laakasiilon laajennuksille tulee hakea tarvittavat luvat rakennusvalvontaviranomaiselta. Tohmajärven kunnanhallitus on ilmoittanut yhtyvänsä ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on ilmoittanut, ettei näe tarpeelliseksi antaa lausunnoista vastinetta. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus.

6 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Matti ja Merja Jääskeläiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaiseen toimintaan Tohmajärven kunnan Järventauksen kylässä Lintulan tilalla (RN:o 4:23) sijaitseville eläinsuojille seuraavin lupamääräyksin: Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuojat sekä niihin liittyvät toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaamista, kohtuutonta rasitusta naapureille, maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Eläinsuojat 2. Eläinsuojiin saa sijoittaa enintään 77 lypsylehmää, 35 hiehoa ja 25 nuorkarjaan kuuluvaa (alle 6 kk ikäistä) nautaa. Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 3. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lietekuilujen on oltava vesitiiviitä eikä toiminnasta saa aiheutua päästöjä pinta- ja pohjavesiin tai maaperään. 4. Jos eläimiä laidunnetaan, eläinsuojasta laitumille johtavat kulkuaukot tulee tehdä tiivispohjaisiksi. Mikäli näille alueille kertyy merkittävästi lantaa, se tulee kerätä talteen ja käsitellä asianmukaisesti. Katoilta tulevat jätevedet tulee johtaa tiiviiden alustojen ulkopuolelle. 5. Eläinsuojan ja laakasiilon laajennusosien valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, alkaen Pohjois- Karjalan ELY-keskus) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien varastointi ja hyödyntäminen 6. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lietelannalle olla 12 kk varastotilavuutta vähintään m 3. Lietesäiliötilavuuden mitoituksessa tulee huomioida lisäksi maitohuonevesien (200 m 3 ) ja muiden eläinsuojien pesuvesien (210 m 3 ) sekä kattamattomiin lantavarastoihin kertyvien sadevesien tarvitsema tilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus. 7. Eläinsuojien toiminnassa syntyvät pesu- ja jätevedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietesäiliöihin tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Säilörehun puristeneste tulee kerätä talteen ja hyödyntää lannoitteena pellolla.

7 8. Puristenesteen, lannan ja jätevesien varastojen ja niihin liittyvien rakenteiden tulee olla tiiviitä. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. 9. Lietelanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa, luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 76 ha suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. 10. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen, minkä mahdollistamiseksi lietteen kuormauspaikoilla ja kaluston pesupaikoilla tulee olla riittävän tiivis alusta. Kaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. 11. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueen muodostumisaluerajauksen sisäpuolelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Jos lantaa levitetään talousvesikaivojen läheisyyteen, tulee kiinnittää erityistä huomiota suojavyöhykkeen riittävyyteen, ettei veden pilaantumisvaaraa aiheudu. 7 Jätehuolto ja polttoaineet 12. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli-, lasi- ja muovijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 13. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet, torjunta-aineet sekä akut ja raskasmetalliparistot, on välivarastoitava ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään vahinkotilanteissa on estetty. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. 15. Polttoaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty. Polttoainesäiliöiden tulee olla sijoitettuina tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen, tai ne tulee suojata muulla ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla siten, että estetään polttoaineen pääsy maaperään vahingon sattuessa. Säiliöiden letkuissa tulee olla luki-

8 tus tai laponestolaite. Tankkaus tulee tehdä tiiviillä alustalla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Polttoainesäiliöiden suojaukset tulee saattaa määräyksen mukaisiksi mennessä. 16. Öljytuotteet tulee varastoida siten, ettei öljy mahdollisissa vuototilanteissa pääse valumaan maaperään. Suojaustoimet tulee täydentää määräyksen mukaisiksi mennessä. 17. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja vahingosta on ilmoitettava heti pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Kiinteistöllä (erityisesti tankkauspaikan lähellä) on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. 8 Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 18. Eläinsuojien, polttoainesäiliön, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava niiden kunto. Lietesäiliöiden ja -kuilujen mahdollisia vuotoja tulee seurata säännöllisesti (vähintään vuosittain) tarkastuskaivoista. 19. Luvanhaltijan on pidettävä laitoksen toiminnasta, huollosta ja tarkkailusta kirjaa, johon merkitään ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lanta- ja virtsavarastojen sekä rehuvarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdystä rakenteiden kunnon tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 20. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 9 Muut määräykset 21. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 22. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi.

10 10 Määräys 2 Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen. Määräykset 3 5 Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden ja laitteiden valvontaviranomaisen mahdollista tarkastusta varten. Määräykset 6 7 Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet (mikäli varastoidaan lietesäiliöihin) sekä maitohuoneen jätevedet (300 m 3 ) ja eläinsuojan muut pesuvedet. Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Eläinsuojassa kertyvien jätevesien ohjaus lantasäiliöön on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena. Määräys 8 Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lantavarastojen kattamisella voidaan ehkäistä tarvittaessa hajuhaittoja se-

11 kä mm. typpi- ja ammoniakkipäästöjä. Kattamiseen on olemassa kiinteän kattamisen lisäksi erilaisia hyväksyttäviä kevyempiä ratkaisuja. Määräykset 9 11 Määräyksen 9 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä hakemuksen mukaisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lantaanalyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lannan levitys- ja kuljetuskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Toiminnat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Luvanhaltijan tulee levittää nestemäiset lannoitteet pohjavesialueen ulkopuolella sijaitseville pelloille. Määräys 12 Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Määräys 13 Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. 11

12 12 Määräys 14 Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Määräykset Öljytuotteiden säilytyspaikan ja polttoainesäiliöiden suojausta koskevat velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräys 18 Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Määräys 19 Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Tavanmukaisesta toiminnasta ei ole tarpeen raportoida säännöllisesti ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Mikäli yksityiskohtaisempia tietoja tarvitaan, niitä pyydetään erikseen. Valvontaviranomainen voi näin ollen pyytää raportoimaan näitä tietoja myös säännöllisesti vuosittain, jos se on hallinnon yhtenäisen seurannan ja tilastoinnin vuoksi tarpeen.

13 13 Määräys 20 Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa. Määräys 21 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 22 Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä ja polttoainevalintoja. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla kielletty. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta

14 annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ( lukien Pohjois- Karjalan ELY-keskus) ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsä-talousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM-RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, ). Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa voimaan tulleella, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittämisestä (1374/2004). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Eläinsuojan laajennusosan voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kun sen valmistumisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 5 mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 22 Jätelaki (1072/1993) 3 4, 6, 8, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 6, 16 19, 23, 30 ja 37 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 8, 28, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 83, 96, 97, 100 ja 105 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu.

15 15 PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Ilmoitus päätöksestä: Hakija Tohmajärven kunta Tohmajärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus, kirjaamo (sähköisesti) Tohmajärven kunnan ilmoitustaulu Erikseen kuullut naapurit KÄSITTELYMAKSU Lupamaksu on Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja ympäristöministeriön alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista antaman asetuksen (1237/2003) mukaisesti. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja lupamaksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupapäällikön sijainen, ylitarkastaja Tiina Ristola Limnologi Paula Mononen

16 16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on toimitettava liitteineen valitusajassa Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselle ja lukien Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valitusaika Valitus on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusaika päättyy Valitus ja sen liitteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava: valittajan nimi, osoite ja kotikunta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi ympäristökeskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksen tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle asiamiehen valtakirja. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksen toimittaminen perille Valitus on toimitettava asti Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen ja lukien Itä- Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä taikka sähköpostilla. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen viraston aukiolon päättymistä. Sähköpostitse lähetettyjen asiakirjojen pitää olla kirjaamon sähköpostiosoitteessa ennen virastojen aukiolon (klo ) päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/1993) nojalla muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksuna 89 euroa. Mainitussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Käyntiosoite: Torikatu 36 A Postiosoite: PL 69, JOENSUU Sähköpostiosoite: kirjaamo.pka@ymparisto.fi Puhelin: asiakaspalvelu , telekopio Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristölupavastuualue, Kuopion toimipisteen kirjaamo Käyntiosoite Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 1741, Kuopio Sähköpostiosoite: kirjaamo.ita@avi.fi Puhelin: asiakaspalvelu , telekopio