Eläinsuoja, Juuka (176), Vuokon kylä (416), Alapuron (20:8) tila. Eläinsuojan osoite on Nurmeksentie 1906, Juuka.

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 8/2013/1 Dnro ISAVI/94/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, Juuka Heidi Nevalainen Ruottilansaarentie Juuka LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja, Juuka (176), Vuokon kylä (416), Alapuron (20:8) tila. Eläinsuojan osoite on Nurmeksentie 1906, Juuka. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan vähintään 80 lihanaudalle tarkoitetulla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 200 lihanaudalle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa. Alueella ei ole kaavaa. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli kirjaamo.ita@avi.fi Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 (17) SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Alapuron tilakeskus sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella valtatien nro 6 varressa. Valtatieltä on tilakeskukseen kaksi liittymää. Rakennettavaa eläinsuojaa lähimpänä sijaitseva asuinkiinteistö (toimiva karjatila) on alle 200 metrin etäisyydellä sen kaakkoispuolella, ja lähimpänä rakennettavaa lantavarastoa on asuinkiinteistö noin 200 metrin etäisyydellä sen koillispuolella. Peruskorjattavasta navetasta on matkaa lähimpään naapuritaloon noin 170 metriä. Alle 500 metrin etäisyydellä suunnitellusta hankkeesta on useita muita asuinkiinteistöjä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Tilakeskus sijaitsee Vuokonjoen (valuma-aluetunnus ) valuma-alueella. Lähin vesistö on Kiteenpuro alle 40 metrin etäisyydellä nykyisestä ja rakennettavasta eläinsuojasta. Kiteenpuro laskee Vuokonjärveen, joka on tyypiltään runsashumuksinen järvi. Osa käytössä olevista pelloista sijaitsee lähellä vesistöjä, Savipuron, Kiteenpuron ja Vuokonjärven varressa. Vuokonjärven tilaa ei ole vesienhoidon ensimmäisellä suunnittelukierroksella luokiteltu, mutta vedenlaatutietojen perusteella alustavasti arvioituna tila olisi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mukaan hyvän ja tyydyttävän rajamailla. Alapuron tilan tilakeskus, rakennettava eläinsuojan rakennuspaikka tai käytössä olevat pellot eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Kujanginkankaan IIluokan pohjavesialue noin 9 kilometrin etäisyydellä. Eläinsuojan lähialueella ei ole luonnonsuojelukohteita. Vuokonjärvi kuuluu osin valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Kyseessä on nykyisen maidontuotanto- ja lihakarjatilan toiminnan muuttaminen ja laajentaminen. Alapuron tilan tilakeskuksessa on nykyisin käytössä yksi eläinsuoja, jossa on 14 lypsylehmää, 4 hiehoa, 60 lihanautaa ja 10 nuorkarjaan kuuluvaa (alle 6 kk) eläintä. Toiminnan muuttuessa tilakeskukseen rakennetaan kylmäkasvattamo, jossa on paikat 200 lihanaudalle ja 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Nykyinen eläinsuoja peruskorjataan ternikasvattamoksi, jolloin sinne tulee eläinpaikat 70 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Investoinnin jälkeen tilan suunniteltu lihantuotanto on kiloa vuodessa. Eläinpaikat Nykyinen eläinsuoja Peruskorjattuna Kylmäkasvattamo Tuleva tilanne yhteensä Lypsylehmiä Hiehot > 6 kk Lihanaudat > 6 kk Nuorkarja < 6 kk Yhteensä kpl

3 3 (17) Nautakasvattamo toteutetaan täydennyksenä toimitetun piirroksen mukaisesti. Alkuperäisestä hakemuksesta poiketen nautakasvattamon yhteyteen ei tehdä jaloittelutarhaa. Laajennettu toiminta on suunniteltu aloitettavaksi vuonna Peruskorjattavassa navetassa nuorkarjan lanta käsitellään kuivikelantana, loppukasvattamossa käytetään vinokuivikepohjaa. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta, purua ja olkea. Loppukasvattamon kuivitetun alueen pohjan pinta-ala on 762 m 2. Lantaa poistetaan 2 3 kertaa viikossa. Kuivikelantaa varten tilakeskuksessa on tällä hetkellä kattamaton betoninen kuivalantala (pinta-ala 220 m 2, tilavuus 540 m 3, reunat 150 cm), jonne kertyvät sade- ja sulamisvedet johdetaan lantalan vieressä olevaan katettuun virtsakaivoon (tilavuus 210 m 3 ). Toinen kattamaton kuivalantala (pinta-ala 972 m 2, tilavuus m 3, reunat 300 cm) rakennetaan uuden loppukasvattamon yhteyteen. Uuden lantalan sade- ja sulamisvedet johdetaan tilavuudeltaan 216 m 3 olevaan kattamattomaan entiseen lietesäiliöön, joka sijaitsee uuden lantalan vieressä. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan porakaivosta. Nykyisessä navetassa on oma WC, josta jätevedet johdetaan nykyisin virtsasäiliöön. Navetan vieressä on myös erillinen umpisäiliö (tilavuus noin 6 m 3 ), joka ei ole ollut käytössä. Nautoja ei laidunneta. Säilörehua tehdään esikuivattuna pyöröpaaleihin tonnia vuodessa. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 103 hehtaaria peltoa, josta on omaa 90 hehtaaria ja vuokrapeltoa 13 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Osa pelloista rajoittuu vesistöön. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan viikoilla 18 21, ja Kuivalanta muokataan peltoon levityksen jälkeen. Toiminnan laajennuksen jälkeen on tarkoitus hankkia lannan tarkkuuslevitin. Virtsa levitetään pintalevityksenä. Tilan talouskeskuksessa on kaksi yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat ja litraa. Säiliöissä on lukitus. Polttoainesäiliöitä ei ole tarkastettu. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita yhteensä enintään 200 litraa traktoritallissa. Säilörehun säilöntäaineet säilytetään varastossa ja pesuaineet navetassa. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään (sopimuskausi , jota on jatkettu). Lisätoimenpiteiksi on valittu ravinnetaseen laskenta ja laajaperäinen nurmituotanto. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannan käsittelyn eri vaiheissa. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Kotieläintaloudesta voi syntyä ilmaan myös muita hajuhaittoja aiheutuvia kaasuja. Eläinten aiheuttamia meluhaittoja rajoittaa eläinten pitäminen sisätiloissa. Kuljetuksissa, kuten lannan- ja rehunajossa syntyy jossakin määrin melua. Rehunkuljetusta on päivittäin ja eläinkuljetuksia satunnaisesti.

4 4 (17) Jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä /vuosi Käsittely/hyödyntäminen Paali- ja aumamuovit 3 4 tonnia keräykseen Pilaantunut rehu 4 5 tonnia kuivalantalaan, josta lannoitteeksi pellolle Metalliromu satunnaisesti keräilyyn Vaaralliset jätteet 0,1 tonnia kunnalliseen vastaanottopisteeseen (jäteöljy, akut ym.) Kuolleet eläimet 1 2 kpl raatokeräilyyn Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Riskit ovat normaaleja maatalouteen ja yritystoimintaan liittyviä riskejä. Tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa otetaan välittömäsi yhteyttä pelastuslaitokseen. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty ja Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Juuan kunnanviraston ilmoitustaululla Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Juuan kunnanhallitukselta, Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Juuan kunnanhallitus ei antanut lausuntoa. Juuan kunnan ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät, joten ympäristölautakunta puoltaa hakemusta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat:

5 5 (17) Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä varastotilavuutta kuivalantalassa 0,1 m 3 /m 2 ja lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan säiliötilavuutta 113 m 3 (avolantalat ja kattamaton virtsasäiliö). Kun otetaan huomioon sadevedet, eläinsuojissa kasvatettavien eläinten tuottama kuivikelannan määrä m 3 (170 lihanautaa, 15 m 3 /eläin, 30 kpl nuorkarjaa, 6 8 kk, 8 m 3 /eläin ja 90 vasikkaa alle 6 kk, 4 m 3 /eläin), tulee lantavarastojen tilavuuden olla vähintään m 3. Lisäksi kuivikelantalassa varastoidaan rehujätettä, 4 5 tonnia vuodessa. Kun otetaan huomioon hakemuksessa esitetty suunnitelma kuivikelannan ja sadevesien ym. varastoinnista (kuivalantalat yhteensä m 3 ja virtsasäiliöt 426 m 3 ) sekä ja vinokuivikepohjalla varastoitava lannan määrä (187 m 3 ), on lannan varastointitila mitoitukseltaan riittävä hakemuksen mukaiselle eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Peruskorjattavan eläinsuojan lantavarasto ja sen yhteydessä oleva virtsasäiliö sijaitsevat metrin etäisyydellä Kiteenpurosta. Riski esim. nesteiden valumisesta lähiympäristöön on mahdollinen vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Luvan saajan tulee huolehtia, että päästöt ympäristöön ehkäistään. Tarvittaessa lantalan ja virtsasäiliön ympäristö sekä lannan kuormausalue tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Uuden rakennettavan lantavaraston alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivo, josta voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että lantavaraston valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöönottoa mahdollista tarkastusta varten. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Kuivalantalat tulee määrätä katettavaksi vähintään 10 cm:n paksuisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla katteella. Hakemuksen mukaan eläinsuojan WC-vedet johdetaan omaan säiliöön. Näiden vesien jatkokäsittelyä ei hakemuksessa ole kuvattu. Eläinsuojan jätevesien käsittely on osa eläinsuojan laitos- ja toimintakokonaisuutta, ja luvassa on tarpeen antaa siitä määräys. Asianmukaisena vähimmäistasona voidaan pitää Juuan kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä edellytettyä menettelyä ja käsittelyn tasoa. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitykseen tulee olla jatkuvasti käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa siten, että lantaa ei levitetä fosforiluokaltaan korkeille eikä ar-

6 6 (17) veluttavan korkeille pelloille tai muuten lannan levitykseen soveltumattomille pelloille. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 103 ha, josta omaa peltoa on 90 ha ja vuokrattua 13 ha. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 78 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Lannanlevitysalaa voidaan pitää pinta-alan perusteella riittävänä. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta, mm. lannan käsittelyä ja levitystä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää asutuksen läheisyydessä yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai vesiuomaan viettäviä tai rajoittuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista sijaitsee lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Ympäristölupahakemuksen mukaan lannan levitys tapahtuu keväällä (viikoilla 18 21, 45 %), kesäheinäkuussa (viikoilla 26 27, 10 %) ja elo-marraskuussa (viikoilla 33 46, 45 %). Nitraattiasetuksen 5 :n mukaan lantaa ei saa levittää välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Tämä tulee ottaa huomioon, mikäli lantaa aiotaan levittää syksyisin hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Nitraattiasetuksen liitteen 3 mukaan kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suojavyöhykkeiden perustamisesta ja hoidosta aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Jätehuolto ja polttoaineet Ympäristölupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista ja muista vaarallisista jätteistä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hakemuksessa esitetty rehujätteiden kokoaminen ja varastointi kuivalantalassa sekä levittäminen peltoon on asianmukaista. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on käsiteltävä ja toimitettava Juuan kunnan jätehuoltomääräysten mukaiseen toimituspaikkaan. Muovijätteet, kuten paali- ja aumamuovit, tulee toimittaa keräykseen hakemuksen mukaisesti, niitä ei saa polttaa avotulella. Polttoaineet ja öljyt ym. vaaralliset kemikaalit on varastoitava ja säilytettävä niin, että niiden pääsy maaperään ja vesistöön on estetty. Ulkona sijaitsevien polttoainesäiliöiden tulisi olla kaksoisvaipallisia, tai ne tulisi sijoittaa vähintään suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan, katettuun tiiviiseen suoja-altaaseen. Säiliöiden tulee myös olla varustettu laponestolaitteella. Polttoaineen tankkauspaikan tulee olla päällystetty tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta.

7 7 (17) Muistutukset ja mielipiteet Riskien hallinta Ympäristölupahakemuksessa on riskeinä mainittu tulipalo tai muu onnettomuus, jolloin otetaan välittömästi yhteyttä pelastuslaitokseen. Erilaisia riskejä voi aiheutua myös esimerkiksi ennalta odottamattomista poikkeus- tai häiriötilanteista, hakemuksessa kuvattujen aineiden ja kemikaalien käytöstä, polttoainevuotojen johdosta, lantavarastojen rikkoutumisesta tai vuotamisesta sekä epidemian kaltaisista eläintaudeista, joiden hallintaa hakemuksessa olisi ollut hyvä tarkastella. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi Luvassa tulee antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. Luvan saaja tulee velvoittaa toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esimerkiksi helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, lantaanalyysien tuloksista (raportointivuodelta), lannanlevitysaloista ja -määristä sekä toiminnan tarkkailusta. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Ympäristöluvan velvoitteiden lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Juuan kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä niiltä osin kuin toiminta ei kuulu eläinsuojan ympäristöluvan laitos- ja toimintakokonaisuuteen. Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta tai mielipidettä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija ei antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Heidi Nevalaiselle mukaisen ympäristöluvan Juuan kunnan (176) Vuokon kylässä (416) Alapuron tilalla (20:8) sijaitsevalle nykyiselle ja rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Eläinsuojat 1. Eläinsuojiin saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lihanaudat > 6 kk 200 Nuorkarja < 6 kk 94 Yhteensä 294

8 8 (17) Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 5 ja 7 mukaisesti. Eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei nautojen yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 2. Uuden eläinsuojan ja lantavaraston sekä nykyisen eläinsuojan peruskorjauksen valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, virtsan ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 3. Eläinsuojien toiminnassa syntyvä lanta, virtsa ja jätevedet on varastoitava, siirrettävä ja käsiteltävä asianmukaisesti siten, että ne eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä niitä pääse hallitsemattomasti ympäristöön. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lanta- ja virtsavarastojen, umpikaivojen sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Sadeveden valuminen katoilta lanta- ja virtsavarastoihin tulee estää. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee johtaa umpisäiliöön. Säiliöstä ne on toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai ne voidaan levittää asianmukaisesti käsiteltyinä peltoon, jolloin ne on mullattava viipymättä. Valvontaviranomainen voi antaa käsittelystä tarvittaessa lisäohjeita. Nykyisen eläinsuojan wc:n vedet tulee johtaa ja käsitellä määräyksen mukaisella tavalla viimeistään uuden eläinsuojan käyttöönotosta alkaen. Eläinsuojan toiminnassa mahdollisesti syntyvät muut pesuvedet tulee johtaa virtsavarastoihin edellyttäen, että ne eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ne voidaan käsitellä myös muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. 5. Varastointitilavuutta tulee olla riittävästi 12 kuukauden aikana kertyneen lannan ja virtsan varastointiin. Uuden lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöönottoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee 12 kk varastotilavuutta olla kuivikelannalle vähintään kuutiometriä. Kattamattomien lanta- ja virtsavarastojen mitoituksessa on huomioitava myös sade- ja sulamisvesien, mahdollisten eläinsuojan pesuvesien sekä pilaantuneiden rehujen vaatima varastointitilavuus. 6. Lantaloiden ympäristö ja lannan kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lantaloihin kertyvät nesteet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti tiiviisiin virtsasäiliöihin. 7. Lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla.

9 9 (17) Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 83 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 8. Lantavarastoja tyhjennettäessä ja lantaa siirrettäessä tai kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 9. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Jätehuolto ja polttoaineet 10. Eläinsuojien toiminnassa muodostuvien jätteiden määrä ja haitallisuus on pidettävä mahdollisimman vähäisinä. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte toimitetaan loppukäsittelyyn kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rehujätteet tulee koota ja varastoida asianmukaisesti esimerkiksi kuivalantalassa ennen peltoon levittämistä. 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä ja varastoida siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 12. Välivarastoitavat vaaralliset jätteet (aiemmin: ongelmajätteet), kuten jäteöljy, käytetyt öljynsuodattimet, akut tai raskasmetalliparistot, on pidettävä ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että vaarallisten jätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ne on toimitettava säännöllisesti vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa muihin jätteisiin eikä erilaatuisia vaarallisia jätteitä keskenään. 13. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Yksivaippaiset polttoainesäiliöt tulee sijoittaa tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, vähintään suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen, tai ne tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Säiliöiden letkuissa tulee olla lukitus, laponestolaite ja ylitäytönestin. Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella siten, etteivät mahdolliset roiskeet

10 10 (17) pääse maaperään. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen. Edellä mainittujen suojarakenteiden tulee olla käytössä viimeistään silloin, kun uusi eläinsuoja otetaan käyttöön. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 14. Eläinsuojien, polttoainesäiliöiden ja niiden suoja-altaan, tankkauspaikan, umpikaivojen, lanta- ja virtsavarastojen sekä niihin liittyvien rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. 15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä sekä levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 14 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet). 16. Luvanhaltijan on laadittava eläinsuojien toiminnasta vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Juuan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Ensimmäisen kerran vuosiraportti tulee toimittaa koskien uuden eläinsuojan käyttöönottovuotta. Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jätetiedot eläinmäärät kuolleiden eläinten määrä lanta-analyysien tulokset muodostuneen lannan määrä ja levitysala yhteenveto toiminnan tarkkailusta yhteenveto häiriö- ja poikkeustilanteista. Muiden kirjanpitotietojen tulee olla valvontaviranomaisten tarkastettavissa tilalla. Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa.

11 11 (17) Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin ja lantavarastojen vuotoihin. Tilakeskuksessa tulee olla helposti saatavilla soveltuvaa imeytysainetta polttoainevuotojen varalta. 18. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 19. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. 20. Mikäli alkuperäisessä hakemuksessa esitetty jaloittelutarha toteutetaan myöhemmin, luvanhaltijan tulee esittää vähintään kahdeksan kuukautta ennen suunniteltua rakentamista sitä koskeva suunnitelma valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Suunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: jaloittelutarhan sijainti, koko, rakenteet (pohja- ja leikkauspiirrokset), suunnitelma lannan keräämisestä, vesien johtamisesta ja käsittelystä sekä tarhan hoidosta. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi edellyttää toimintaa koskevan ympäristöluvan tarkistamista ennen jaloittelutarhan käyttöön ottoa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen on alueelle tyypillistä toimintaa. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Eläinsuojasta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

12 12 (17) Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupaharkinnassa on huomioitu soveltuvin osin Pohjois-Karjalan pintavesien hoidon toimenpideohjelma. Toimittaessa päätöksen edellyttämällä tavalla toiminta ei vaaranna vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010), joiden perusteella on mm. määritetty lantavarastojen tarvittava mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Lupamääräysten perustelut Määräykset 1 2 (Eläinsuojat) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen mahdollista rakenteiden tarkastusta varten. Määräykset 3 9 (Lannan, virtsan ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla.

13 13 (17) Eläinsuojan wc-vesiä ei saa ympäristön pilaantumisvaaran vuoksi johtaa sellaisenaan virtsasäiliöön ja edelleen peltolevitykseen, vaan ne tulee käsitellä määräyksen 4 mukaisella tavalla. WC-veden sisältämät taudinaiheuttajat tulee tuhota esimerkiksi kalkkistabiloinnilla ennen peltoon levitystä. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus virtsavarastoon on sen sijaan ympäristön kannalta paras ratkaisu edellyttäen, etteivät ne sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Ravinnepitoiset vedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Riittävän suurilla lanta- ja virtsavarastoilla varmistetaan, että lannan ja virtsan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio tarvittavasta varastotilavuudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 määriteltyihin lannantuoton mitta-arvoihin (kuivikelanta ja virtsa kuivikkeeseen imeytettynä: lihanaudat 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa). Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus kuivalantaloissa 0,1 m³/m²) sekä eläinsuojan mahdolliset pesuvedet. Hakemuksen mukaisten kuivalantaloiden ja virtsasäiliöiden tilavuus katsotaan riittäväksi suunnitelluille eläinpaikoille. Määräyksen 7 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen hakemuksen mukaisia eläinmääriä ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lihanauta 2,7 ja vasikka alle 6 kk 11 kpl. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Huolellinen lannankäsittely vähentää päästöjä ja ympäristöhaittoja. Kun lannan kuormauspaikat ovat puhdistettavissa, voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätteestä ei saa aiheutua roskaantumista, merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia.

14 14 (17) Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Kun erilaatuiset jätteet pidetään jätehuollossa erillään ja ne kootaan, pakataan ja merkitään asianmukaisesti, niille voidaan järjestää niiden laadun mukainen jätehuolto. Vaarallisten jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Jäteöljyn polttaminen on sallittua ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Eläinsuojan yhteydessä tapahtuvaan pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen sekä polttoainesäiliöiden suojaukseen liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjennyksellä ja samalla tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että varastot pysyvät käyttökelpoisina. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Määräykset (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta tyypillisimpiin häiriötilanteisiin. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lanta- ja virtsavarastojen rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa.

15 15 (17) Määräykset (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 21 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Juuan ympäristölautakunta ei esittänyt vaatimuksia. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt (mm. rakenteiden tiiveyksiä, lannankäsittelyä, jätehuoltoa, polttoaineiden varastointia ja vuosiraportointia koskevat) vaatimukset on pääosin huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Kuivalantalan kattamista ei ole nähty tarpeelliseksi vaatia, koska huomioiden etäisyys naapureihin hajuhaittojen ennakoidaan jäävän vähäisiksi. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Eläinsuojien toiminnassa tulee huomioida Juuan kunnan jätehuoltomääräykset. Toiminnanharjoittajan muuta kuin ympäristöluvanvaraista toimintaa koskevat myös kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Toiminnan luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksessa on mm. lannoitteiden levitystä, lannan

16 16 (17) levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet. Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1069/2009 (ns. sivutuoteasetus) ja sen toimeenpanoasetuksella N:o 142/2011 sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään Hakemuksessa on esitettävä ainakin kuvaus sen hetkisestä toiminnasta, yhteenveto kirjanpidosta kolmelta viimeisimmältä vuodelta, muutoksista eläinsuojan ympäristön maankäytössä sekä arvio toiminnan ympäristövaikutuksista. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Uuden eläinsuojan ja lantavaraston sekä muut hakemuksen mukaiset muutetut rakenteet voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kun niiden valmistumisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 3 mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 5 ja 22 Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristönsuojelulaki 4 8, 28, 41 43, 45, 46, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 30 ja 37 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti.

17 17 (17) Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan alle 400 lihanaudalle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Juuan kunnanhallitus Juuan ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Y- ja E-vastuualueet (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus, (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä: Juuan kunnan ilmoitustaulu Erikseen kuullut naapurit MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Kari Varonen Tiina Ristola Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Kari Varonen ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola.

18 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.