YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 39/10/1 Dnro ISAVI/115/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojia. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Kalle Myllynen Rannankyläntie Saramo LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuojat Nurmeksen kaupunki (541), Saramon kylä (416), Timolan (RN:o 26:1) ja Pajupuron tilat (RN:ot 12:39 ja 7:1). Timolan tilakeskuksen osoite on Rannankyläntie 9, Saramo. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Toiminnan laajentamista koskeva lupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa.

2 Nurmeksen kaupunki on myöntänyt nykyisen navetan muutostöille rakennusluvan (lupanro ) Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Saramon kylässä noin 24 kilometrin päässä Nurmeksen keskustaajamasta. Timolan tilan talouskeskuksen ja Pajupuron tilojen lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähin asuinkäytössä oleva naapuritalo sijaitsee noin 670 metrin päässä nykyisestä ja runsaan 200 metrin päässä suunnitellusta eläinsuojasta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen lähistöllä ole luonnonsuojelukohteita. Timolan tilakeskus on Saramojoen rannalla. Nykyisestä eläinsuojasta on jokeen matkaa noin 25 metriä ja nykyisestä lietesäiliöstä noin 15 metriä. Uuden pihaton suunnitellusta paikasta on jokeen vajaa 100 metriä ja suunnitelluista lietesäiliöistä lyhimmillään noin 120 metriä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojien toiminta Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan kolmivaiheinen laajentaminen. Hakijalla on Timolan tilakeskuksessa nykyisin käytössään yksi eläinsuoja ja kaksi lietesäiliötä. Laajennusvaiheessa b nykyistä eläinsuojaa muutetaan siten, että aiemmin latona käytettyyn tilaan voidaan sijoittaa uusia eläinpaikkoja. Laajennusvaiheessa c Timolan tilakeskuksen eläinsuoja on edelleen käytössä, ja lisäksi sen läheisille Pajupuron tiloille rakennetaan uusi lypsykarjapihatto (kerrosala noin m 2 ). Laajennusvaiheessa d uutta pihattoa laajennetaan. Tällöin Timolan tilakeskuksessa oleva eläinsuoja jäisi pois käytöstä. Hakemuksessa esitetty alustava aikataulu eri laajennusvaiheille on seuraava: vaihe b vuonna 2010, vaihe c vuonna 2015 ja vaihe d vuonna Hakija on kuitenkin tuonut esille, että mahdollisuuksien mukaan toimintaa laajennetaan (erityisesti vaihe d) tätä nopeammin. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) määrät nykytilanteessa ja suunniteltujen laajennusvaiheiden jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Vaihe b Vaihe c Vaihe d Lypsylehmiä b + 75= Hiehoja b + 24= Nuorkarja < 6 kk b + 66= Yhteensä b + 165= Lisäksi näiden hakijalla on 22 hiehopaikkaa vuokranavetassa Koskenkorvanimisellä tilalla (RN:o 64:2) noin 1,7 kilometrin päässä Timolan tilakeskuksesta.

3 3 Osaa yli kuuden kuukauden ikäisestä nuorkarjasta laidunnetaan noin neljän kuukauden ajan vuosittain. Myös lypsykarjaa pyritään laiduntamaan. Timolan tilakeskuksen lähellä olevat laitumet rajoittuvat vesistöihin (Saramojoki ja Pieni-Saramo niminen järvi). Laidunalaa on käytettävissä 10 hehtaaria. Eläinten pääsy vesistön ääreen on estetty aidoilla ja niiden juottamista varten laitumilla on siirrettävä juottopiste. Laitumilla ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Eläinsuojissa käytetään lietelantamenetelmää ja lanta johdetaan lietesäiliöihin valuttamalla. Nykyisen eläinsuojan alla on tilavuudeltaan 275 m 3 oleva katettu lietesäiliö ja eläinsuojan vieressä lähellä jokirinnettä tilavuudeltaan m 3 oleva kattamaton lietesäiliö. Säiliön ympärillä ja alla on salaojitus, joka on johdettu jokirinteeseen sijoitettuun tarkastuskaivoon. Hakijan mukaan säiliön perustuksia varten on rakennuspaikalle ajettu routimatonta maa-ainesta noin 500 m 3. Laajennusvaiheessa c on tarkoitus rakentaa Pajupuron tilalle uuden eläinsuojan länsipuolelle kaksi tilavuudeltaan m 3 olevaa lietesäiliötä. Laajennusvaiheessa d näiden viereen rakennetaan vielä kolmas samansuuruinen säiliö. Uusien säiliöiden valmistuttua Timolan tilakeskuksessa oleva 275 m 3 säiliö jäisi pois käytöstä ja m 3 säiliö jäisi varasäiliöksi. Kaikki uudet lietesäiliöt on suunniteltu rakennettaviksi kattamattomina. Kaikkiaan lietelannalle olisi suunniteltujen laajennusvaiheiden jälkeen käytettävissä varastotilavuutta seuraavasti: Sijainti Säiliötilavuus m 3 Nykytilanne Vaihe b Vaihe c Vaihe d Timola; tilakeskus Pajupuro (uudet säiliöt) Yhteensä Timolan tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan vesiosuuskunnan liittymästä. Pajupuron tilalle rakennettavan eläinsuojan vedenottoa varten on tarkoitus rakentaa porakaivo. Maitohuoneen jätevedet (laajennusten jälkeiseksi enimmäismääräksi arvioitu noin 400 m 3 vuodessa, todellinen määrä on riippuvainen mm. valittavasta lypsyrobottityypistä) johdetaan lietesäiliöön. Nykyisen eläinsuojan wc:n vedet johdetaan lietesäiliöön. Uuteen eläinsuojan rakennettavan wc:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön. Nykyisin kaikki säilörehu tehdään pyöröpaalaamalla. Toiminnan laajentuessa uuden pihaton itäpuolelle rakennetaan kaksi laakasiiloa, joiden kummankin tilavuus olisi m 3. Näiden yhteyteen tulisi myös tilavuudeltaan 500 m 3 oleva viljasiilo. Tällöin säilörehua valmistettaisiin vuosittain laakasiiloon esikuivattuna tonnia ja tonnia pyöröpaalaamalla. Hakijan mukaan puristenestettä muodostuu vain vähän eikä sen keräämiseen tarvita erityistä kaivoa. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 132,75 hehtaaria peltoa, josta on omaa 44,4 hehtaaria, vuokrapeltoa 75,2 hehtaaria ja sopimuspeltoa 13,15 hehtaaria. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: keväisin viikolla (1/3), kesäisin viikolla (1/3) ja syksyllä viikoilla (1/3). Levityspeltoja ei ole pohjavesialueella.

4 4 Nykyisessä eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto, ja eläinsuojassa on kaksi yläpoistopuhallinta (poistokorkeus noin 4,5 m) ja yksi alapoistopuhallin (poistokorkeus noin 1,5 m). Eläinpaikkojen lisääntyessä eläinsuojan ilmanvaihtoa järjestellään uudelleen ja sinne lisätään mahdollisesti vielä yksi yläpoistopuhallin, jonka poistokorkeus olisi 7 8 metriä. Uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen harjailmanvaihto. Poistokorkeus on noin 7 9 metriä. Timolan tilan talouskeskuksessa on käytössä kaksi yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat ja litraa. Säiliöt on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Hakemuksen mukaan vuonna 2000 uusina hankitut säiliöt tullaan kattamaan vuonna 2010 ja samassa yhteydessä niille rakennetaan valuma-allas. Lisäksi tilalla säilytetään yhteensä enintään 900 litraa muita öljytuotteita konekorjaamolla, jossa on betonilattia ja 8 cm korkea kynnys. Pesuaineita (nykyisin kertavarasto enintään 260 litraa) säilytetään navetassa ja säilörehun säilöntäaineita varastossa. Varastotiloissa on betonilattiat eikä niissä ole lattiakaivoja. Toiminnan laajentamisen jälkeen pesuaineita arvioidaan olevan varastossa kerrallaan enintään noin litraa, ja niitä säilytettäisiin pesureiden lähellä. Mahdolliset lattialle joutuneet pesuaineet päätyisivät tällöin lietesäiliöön. Paras käyttökelpoinen tekniikka Tuotantoa laajennetaan hallitusti noudattaen rakennusmääräyksiä. Lietekuilujen poistokaasut johdetaan ulos koneellisesti alapoistona. Lanta levitetään letkulevittimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään kaudeksi ja tilalla tullaan noudattamaan tuen mukaisia ehtoja. Tilalla on myös sopimus luonnonmukaisesta peltoviljelystä, joten torjunta-aineita tai keinolannoitteita ei käytetä. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen sekä kuljetusvälineiden tiiviys ehkäisee suoria päästöjä ympäristöön. Kaikki eläinsuojien toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Liete pyritään multaamaan pian levittämisen jälkeen, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten me-

5 taania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. 5 Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä esimerkiksi lannan levityksen ja kuljetuksen yhteydessä. Melusta aiheutuvien haittojen hakija arvioi kuitenkin olevan vähäisiä toiminnan syrjäisestä sijainnista johtuen. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehuauto käy 1 2 kertaa ja liha-auto enintään kerran kuukaudessa. Muuta liikennettä on satunnaisesti. Liikenteen määrän ei juurikaan ennakoida kasvavan toiminnan laajentamisen vuoksi nykyisestä. Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Toiminnassa kertyy normaalien talousjätteiden (noin tonni vuodessa) lisäksi paali- ja aumamuoveja noin kaksi tonnia vuodessa. Metallijäte (enintään 1 m 3 vuodessa) toimitetaan kaupungin vastaanottopisteeseen tai kierrätykseen. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet (0,1 t/a) säilytetään konekorjaamossa, kunnes ne toimitetaan ongelmajätteiden keräilyyn. Rehujäte kompostoidaan ja levitetään pellolle. Kuolleet eläimet (1 2 kpl/vuosi) toimitetaan raatokeräilyyn. Antibioottimaito johdetaan lietesäiliöön. Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Tulipalon tai muun onnettomuuden tapahtuessa otetaan välittömästi yhteyttä pelastuslaitokseen ja/tai muuhun asianmukaiseen viranomaiseen. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lietesäiliöiden rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä. Suuremman säiliön tarkkailukaivo on tarkastettu noin kerran vuodessa. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla (Mikkeli) ja Nurmeksen kaupungin ilmoitustauluilla sekä lehtikuulutuksella (Ylä-Karjala). Kuulutuksesta on annettu tieto naapureille erillisellä kirjeellä.

6 Lausunnot 6 Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon hakemukseen on antanut ympäristönsuojelusihteeri. Lausunnossa todetaan, että eläinsuojan laajennusvaihe c ajoittuu hakemuksen mukaan vuoteen 2020, joten lienee tarkoituksenmukaista käsitellä ainakin tämä laajennusvaihe uudella ympäristölupahakemuksella. Vaikka ympäristöluvanvaraisen toiminnan luvat myönnettäisiin toistaiseksi voimassa olevaksi, luvan tarkastamiseksi tulee tehdä kuitenkin hakemus ympäristölupaviranomaiselle määräajoin. Luvan tarkastamisen ajankohta kuvatunlaisessa toiminnassa on normaalisti vuotta, joten laajennusvaihe c ulottuu luvan tarkastamisen ajankohtaan. Lietelantalasta ei ole esitetty rakennekuvia. Rakennettavan lietesäiliön alle tulee asentaa salaojaputket, joista voidaan seurata lantalan rakenteiden tiiviyttä. Lannanlevitykseen käytettävistä pelloista ei ole esitetty lohkokarttoja, joista käy ilmi peltolohkojen pinta-alat, eikä vuokrasopimuksia. Lannanlevityspinta-alaa laskettaessa tulee ottaa huomioon vesistöjen suojaalueet. Nurmeksen kaupunginhallitus on ilmoittanut lausunnossaan yhtyvänsä ympäristönsuojelusihteerin laatimaan lausuntoon. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: ELY-keskuksella ei ole ollut mahdollisuuksia tarkastella hankkeen mahdollisia ympäristövaikutuksia kattavasti, vaan se haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee alle 200 metrin etäisyydellä Pajupuron tilalle rakennettavasta uudesta eläinsuojasta. Hakemuksen vaihe d ulottuu lähes 20 vuoden päähän, ja toteutuminen vaikuttaa vielä melko epävarmalta. Mm. lannankäsittelymenetelmät voivat muuttua. Lannan levitykseen käytettävät pellot eivät todennäköisesti enää vaiheessa d vastaa hakemuksessa esitettyä. Hakemus on myös hankkeen laajuuteen nähden yleispiirteinen ja hieman puutteellinenkin; ainakaan lausuttavana olevassa hakemusasiakirjassa ei ole mm. leikkauspiirroksia rakennettavista lantavarastoista ja uuden eläinsuojan pohjarakenteista eikä kopioita peltojen vuokraussopimuksista. Mikä osa pohjapiirustuksessa esitetystä uudisrakennuksesta on vaihetta c ja mikä laajennusta? Vaiheen d lupakäsittely olisi ehkä voinut olla perusteltua tässä tapauksessa siirtää myöhemmäksi lupamääräysten tarkistamista koskevaan ajankohtaan.

7 7 Lannan, säilörehun ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta, jätevedet ja säilörehun puristeneste on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista on mitoitukseltaan riittävä hakemuksen vaiheen c ja d mukaiselle eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Lietelantavarastotilavuuden tulee olla vaiheessa c vähintään m 3 ja vaiheessa d m 3. Nuorkarjan laiduntamisen varastotilavuutta vähentävää osuutta ei hakemuksen tietojen perusteella ole mahdollista arvioida, mutta se lienee melko vähäinen. Mitoituksessa tulee ottaa huomioon myös säilörehun puristenesteet, jos niitä säiliöihin johdetaan. Hakemuksen puutteellisten tietojen perusteella ei ole mahdollista arvioida lantavarastotilavuuden riittävyyttä (ml. sadevedet, pesuvedet ja muut mahdolliset jätevedet) vaiheessa b. Hakemussuunnitelman liitteenä olevan rakennussuunnitelmaselostuksen mukaan käytössä on m 3 :n avolietesäiliö ja nykyisen navetan alla katettu 275 m 3 :n säiliö, joiden hakija arvioi riittävän lisääntyvälle eläinmäärälle. Eläinmäärän perusteella tarve olisi noin m 3. Lisäksi tulee ottaa huomioon sade- ja pesuvedet sekä muut säiliöön johdettavat nesteet. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Varastotilavuuden tulee olla riittävä kaikissa tilanteissa, myös poikkeuksellisissa sääoloissa, minkä vuoksi väljyyttä ja "pelivaraa" tulisi mitoituksessa olla. ELY-keskus esittää, että lupaan sisällytetään määräys, jolla varmistetaan lantavarastotilavuuden riittävyys eläinmäärän lisääntyessä vaiheessa b. Uusien rakennettavien lietesäiliöiden alle ja ympärille tulee määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivot, joista voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Rakennuspaikka sijaitsee Saramojokeen laskevaan ojaan viettävässä rinteessä. Rakennettavien lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että säiliöiden valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen niiden käyttöön ottoa mahdollista tarkastusta varten. Lietesäiliöt esitetään katettaviksi vähintään kelluvalla katteella, jonka riittävyys ja pysyvyys tulisi myös varmistaa lupamääräyksellä. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien ja puristenesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, jossa väkilannoitteita ei käytetä. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 132,75 ha, mikä on riittävä vaiheiden b ja c toteutuessa. Asiakirjojen, kuten karttojen perusteella tosin ei ole mahdollista varmentaa esim. vuokrapeltojen määrää. Mikäli lupa vaiheeseen d myönnetään tässä vaiheessa, lupamääräyksin tulee varmistaa lannan levitysalan riittävyys tai lannan hyödyntäminen muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla eläinmäärän lisääntyessä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi

8 8 vaiheen d toteutuessa noin 158 hehtaarin lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje , taulukko 5). Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai muuhun vesiuomaan viettäviä kaltevia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa Valtimolla sijaitsevista pelloista on varsin lähellä asutusta. Hakemuksen mukaan levityksessä käytetään letkulevitintä. Tämä on ympäristön kannalta kannatettavaa. Lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suojaalueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta (nitraattiasetus, liite 3). Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää myös vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla tai sijoittamalla lanta nurmeen taikka levittämällä lanta pääosin kasvukaudella. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon tai käytöstä kasvukauden aikana aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Hakemuksen mukaan vaiheissa b ja c säilörehu valmistetaan pyöröpaaleihin, ja vaiheessa c on tarkoitus rakentaa uuden eläinsuojan yhteyteen laakasiilot. Säilörehun valmistuksessa tällöin syntyvä puristeneste on otettava talteen ja varastoitava tiiviissä säiliössä (valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, 7 ). Puristenesteen maahan levittämisessä tulee noudattaa, mitä lannan levittämisessä nitraattiasetuksessa määrätään. Jätehuolto ja polttoaineet Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet on kerättävä erilleen ja ensisijaisesti toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa toimittamaan myös muovijätteet hyötykäyttöön, mikäli palvelu alueella on järjestetty tai järjestetään. Rehujätteet tulee kompostoida tai käsitellä muutoin asianmukaisesti ja hyödyntää pelloilla. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, yhteensä litraa. Hakemuksen mukaan säiliöt tullaan kattamaan vuonna 2010 ja samassa yhteydessä rakennetaan valuma-allas. Tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset.

9 Muistutukset ja mielipiteet 9 Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistuttaja A on jyrkästi laajentamista ja uuden pihattonavetan rakentamista vastaan. Muistuttaja ilmoittaa, että hänellä on kesämökkitontti muutaman sadan metrin päässä hakijan toiminnasta, ja tontin arvo laskee tulevien melu- ja hajuhaittojen vuoksi. Muutoinkin muistuttaja haluaa kieltää koko hankkeen. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esittää vastineenaan seuraavaa: Muistuttajan A muistutus: Muistuttajan omistama rakentamaton kiinteistö sijaitsee Saramojoen voimakkaasti virtaavan kosken varrella, joten rakennettavasta eläinsuojasta mahdollisesti syntyvät meluhaitat eivät ole merkittävästi havaittavissa kosken toisella puolella. Mahdolliset hajuhaitat rajoittuvat pääsääntöisesti lietelannan levitysajankohtaan. Muistuttaja ei ota kantaa muistutuksessaan mahdollisesti rakennettavan kesämökin luvanvaraisuuteen Saramojoen välittömään läheisyyteen. Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston (ympäristönsuojelusihteeri) sekä ELYkeskuksen lausunnot: Teknisen viraston lausunnossa oli kiinnitetty huomiota lietesäiliön salaojitukseen, lohkokarttojen ja vuokrasopimusten puuttumiseen sekä luvan myöntämiseen viimeiseen laajennusvaiheeseen. Myös ELY-keskuksen lausunnossa vaadittiin salaojitusta sekä edellytettiin 158 hehtaarin vähimmäisalaa lannan levitykselle lupaehtoihin, jos lupa myönnetään myös viimeiseen laajennusvaiheeseen. Rakennettavat lietesäiliöt tullaan salaojittamaan vaadittavalla tavalla vaikka salaojitus ei käynyt riittävissä määrin ilmi lupahakemuksen liitteinä lähetetyistä piirustuksista. Vuokrasopimukset on toimitettu lupahakemuksen liitteenä ja lohkokartat tullaan toimittamaan pyydettäessä. Pyydän myöntämään ympäristöluvan samassa yhteydessä myös viimeisen laajennusvaiheen osalta vaikkakin se ajoittuu myöhempään ajankohtaan. Peltoalan lisääminen ELY-keskuksen edellyttämään 158 hehtaariin on myös riittävän rehuomavaraisuuden kannalta edellytyksenä viimeisen laajennusvaiheen toteuttamiselle ja pidän lisäpellon saantia mahdollisena. Mahdollinen lannankäsittelymenetelmien kehittyminen seuraavan 20 vuoden aikana ei tule todennäköisesti lisäämään lannan levitysalan tarvetta vaan päinvastoin vähentämään. En pidä ELY-keskuksen edellyttämää lietelantalan kattamista vähintään kelluvalla katteella merkityksellisenä hajuhaittojen vähentämiseksi. Lietelantalat täytetään altapäin, mikä vähentää merkittävästi hajuhaittoja. Suurin osa mahdollisista hajuhaitoista syntyy lannan levityksestä pelloille sekä levityksen yhteydessä tehtävästä lantalan sekoittamisesta. Näistä toimenpiteistä syntyviä hajuhaittoja ei lantalan kattamisella ole mahdollista pienentää.

10 Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset 10 Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kalle Myllyselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Nurmeksen kaupungin Saramon kylässä Timolan (RN:o 26:1) ja Pajupuron tiloilla (RN:ot 12:39 ja 7:1) sijaitseville eläinsuojille seuraavin lupamääräyksin: Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuojat sekä niihin liittyvät toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, melu- tai muuta rasitusta naapureille, maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Eläinsuojat 2. Eläinsuojiin saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Vaihe b Vaihe c Vaihe d Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk Yhteensä Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lietelannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 6 ja 9 mukaisesti. 3. Eläinsuojasta laitumille johtavat kulkuaukot tulee tehdä tiivispohjaisiksi. Mikäli näille alueille kertyy merkittävästi lantaa, se tulee kerätä talteen ja käsitellä asianmukaisesti. Katoilta tulevat jätevedet tulee johtaa tiiviiden alustojen ulkopuolelle. 4. Uusien lietesäiliöiden pohja- ja leikkauspiirrokset ja pihaton pohjarakenteiden leikkauspiirrokset tulee toimittaa valvontaviranomaisen nähtäväksi hyvissä ajoin ennen niiden rakentamisen aloittamista. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa rakenteita koskevia tarkentavia ohjeita. Mikäli rakentamissuunnitelmat tai toiminta muutoin poikkeaa merkittävästi tässä hakemuksessa kuvatusta, valvontaviranomainen voi myös velvoittaa luvanhaltijan jättämään viimeistään 10 kuukautta ennen rakenteiden suunniteltua käyttöönottoa lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen toimivaltaiselle lupaviranomaiselle.

11 11 5. Nykyisen eläinsuojan muutostöiden, uuden pihaton ja sen laajennuksen, laakasiilon sekä uusien lietesäiliöiden valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 6. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lietelannalle olla 12 kk varastotilavuutta eri laajennusvaiheissa vähintään seuraavasti: vaiheessa b kuutiometriä, vaiheessa c kuutiometriä ja vaiheessa d kuutiometriä. Lietevarastojen mitoituksessa tulee huomioida lisäksi maitohuonevesien (hakemuksen mukaan 400 m 3 ) ja muiden eläinsuojan jätevesien sekä kattamattomiin lantavarastoihin kertyvien sadevesien tarvitsema tilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus. Uusien lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen uuden eläinsuojan käyttöön ottoa. Rakennettavat lietesäiliöt suositellaan katettaviksi. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. 7. Eläinsuojien toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietesäiliöihin tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Uuden eläinsuojan wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn. 8. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lietekuilujen, lannan ja jätevesien varastojen, laakasiilojen sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Rakennettavien lietesäiliöiden alle ja ympärille on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoihin. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Kaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. Luvanhaltijan tulee myös huolehtia siitä, ettei laakasiiloista pääse puristenestettä hallitsemattomasti ympäristöön, vaan se kerätään tarvittaessa talteen ja hyödynnetään lannoitteena pellolla. Tarvittaessa puristenesteen keräämistä varten on rakennettava erillinen kaivo. 9. Lietelanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla eri laajennusvaiheissa suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään seuraavasti: vaiheessa b 37 hehtaaria, vaiheessa c 108 hehtaaria ja vaiheessa d 158 hehtaaria.

12 12 Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 10. Lantavarastoja sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Timolan tilakeskuksessa vesistön läheisyydessä sijaitsevan lietesäiliön sekoituksessa ja tyhjennyksessä on noudatettava erityisen huolellisia työtapoja. Kun Timolan tilakeskuksessa oleva eläinsuoja on poistettu käytöstä, Timolan tilakeskuksen säiliötä tulee käyttää vain varasäiliönä. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 11. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueen muodostumisaluerajauksen sisäpuolelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Jos lantaa levitetään talousvesikaivojen läheisyyteen, tulee kiinnittää erityistä huomiota suojavyöhykkeen riittävyyteen, ettei veden pilaantumisvaaraa aiheudu. Jätehuolto ja polttoaineet 12. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 13. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet sekä akut ja raskasmetalliparistot, on välivarastoitava ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. 15. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Polttoainesäiliöiden tulee olla sijoitettuina tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen, tai ne tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että estetään polttoaineen pääsy maaperään vahingon sattuessa. Säiliöiden letkuissa tulee olla

13 lukitus tai laponestolaite. Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. 13 Timolan tilakeskuksessa olevien polttoainesäiliöiden suojaukset tulee saattaa määräyksen mukaisiksi mennessä. 16. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja vahingosta on ilmoitettava heti pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Kiinteistöllä (erityisesti tankkauspaikan lähellä) on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 17. Eläinsuojien, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava niiden kunto. Lietesäiliöiden ja -kuilujen mahdollisia vuotoja tulee seurata säännöllisesti silmämääräisesti ja vähintään vuosittain myös tarkastuskaivoista. 18. Luvanhaltijan on pidettävä laitoksen toiminnasta, huollosta ja tarkkailusta kirjaa, johon merkitään ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lanta- ja virtsavarastojen sekä rehuvarastojen rakenteiden kunnon tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 19. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

14 Toiminnan muutokset Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 (Yleinen ympäristönsuojelu) Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi.

15 Määräykset 2 5 (Eläinsuojat) 15 Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden ja laitteiden valvontaviranomaisen mahdollista tarkastusta varten. Määräyksen 4 mukaisten piirrosten toimittaminen etukäteen ELY-keskukselle on tarpeellista, jotta valvontaviranomainen voi varmistaa suunnitelmien luvanmukaisuuden. Mikäli toiminnan laajennus (rakenteet tai toiminta muutoin) poikkeaisi merkittävästi hakemuksessa kuvatusta, valvontaviranomaisen voi velvoittaa luvanhaltijan hakemaan lupamääräysten tarkistamista jo ennen tässä päätöksessä määrättyä lupamääräysten tarkistamisajankohtaa. Määräykset 6 11 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet (mikäli varastoidaan lietesäiliöihin) sekä maitohuoneen jätevedet (400 m 3 ) ja eläinsuojan muut pesuvedet. Eläinmäärien perusteella arvioituna hakemuksessa esitetyt lietesäiliötilavuudet ovat riittävät, mutta luvanhaltija tulee kuitenkin varmistaa vielä, että vaiheessa b käytettävissä oleva säiliötilavuus on riittävä myös sade- ja pesuvesille. Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lantasäiliöön on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä

16 roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. 16 Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lantavarastojen kattamisella voidaan ehkäistä tarvittaessa hajuhaittoja sekä mm. typpi- ja ammoniakkipäästöjä. Kattamiseen on olemassa kiinteän kattamisen lisäksi erilaisia hyväksyttäviä kevyempiä ratkaisuja. Määräyksen 9 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennusvaiheiden b ja c mukaisen eläinmäärän lannan levitykseen. Eläinmäärän kasvattaminen suunnitellun laajennusvaiheen d mukaiseksi edellyttää lisäpeltopinta-alan hankkimista. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lannan levitys- ja kuljetuskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Timolan tilakeskuksessa oleva m 3 lietesäiliö sijaitsee Saramojokeen laskevan rinteen läheisyydessä. Mahdollisissa lannan sekoituksen ja siirtojen häiriötilanteissa on sen vuoksi vaarana, että lantaa pääsee jokeen. Tästä syystä Timolan tilakeskuksen säiliössä olevan lannan käsittelyssä on noudatettava erityisen huolellisia työtapoja. Pohjavesien pilaantumisen estämiseksi nestemäisiä lannoitteita ei saa levittää pohjavesialueiden muodostumisaluerajauksen sisäpuolelle. Hakemuksen mukaan luvanhaltijalla ei ole lannanlevityspeltoja pohjavesialueella. Koska lannanlevityspeltoja on kuitenkin tarpeen hankkia lisää ennen laajennusvaiheen d toteuttamista eikä niiden sijainnista ole vielä tietoa, on tarkoituksenmukaista antaa määräys 11. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai ta-

17 17 loudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Öljytuotteiden säilytyspaikan ja polttoainesäiliöiden suojausta koskevat velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Timolan tilakeskuksessa olevien polttoainesäiliöiden suojaukset on rakennettava määräyksen 15 mukaisiksi viimeistään annettuun päivämäärään mennessä. Mikäli Pajupuron tilalle hankitaan myöhemmin polttoainesäiliö, myös sen suojausten tulee olla määräyksen 15 mukaisia. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin.

18 18 Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Tavanmukaisesta toiminnasta ei ole tarpeen raportoida säännöllisesti ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Mikäli yksityiskohtaisempia tietoja tarvitaan, niitä pyydetään erikseen. Valvontaviranomainen voi näin ollen pyytää raportoimaan näitä tietoja myös säännöllisesti vuosittain, jos se on hallinnon yhtenäisen seurannan ja tilastoinnin vuoksi tarpeen. Määräys 19 (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia, jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa. Määräys 20 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 21 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä ja polttoainevalintoja. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin Sekä Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaisen että Pohjois-Karjalan ELYkeskuksen lausunnossa on kiinnitetty huomiota hakemuksen mukaisen toiminnan laajentamissuunnitelman aikatauluun. Päinvastoin kuin lausuntoihin on kirjattu, laajennusvaihe c ajoittuisi hakijan mukaan noin vuodelle 2015 ja laajennusvaihe d noin vuodelle 2020 eli 10 vuoden päähän. Hakija on kuitenkin tuonut suullisesti

19 19 esille, että toimintaa laajennetaan mahdollisuuksien mukaan jo näitä vuosia aiemmin. Lupamääräyksissä asia on ratkaistu niin, että myös laajennusvaiheen d mukainen suunnitelma on käsitelty tässä päätöksessä, mutta mikäli sen toteutuminen ajoittuu vasta vuodelle 2020, sitä tarkasteltaisiin kuitenkin käytännössä uudelleen lupamääräysten tarkistamishakemuksen yhteydessä. Myös muut toiminnan mahdolliset muutokset voidaan käsitellä tässä yhteydessä. Lietelantalan ja uuden pihaton puuttuvat rakenne- ja leikkauskuvat on määrätty toimittamaan ELY-keskuksen tarkastettaviksi ennen rakentamisen aloittamista, Lupaviranomaisella on ollut käytössään sekä lohkokartat että pellonvuokrasopimukset. Lausunnoissa esitetyt muut (mm. rakenteiden tiiveyksiä, lannan varastotilavuuksia, lannanlevityspeltojen pinta-alaa, jätehuoltoa ja polttoaineiden varastointia koskevat) vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Hakemuksesta jätetyn muistutuksen johdosta todetaan, että lupaharkinnassa ei ole tullut esille seikkoja, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jolla karjatalouden eri osatoimintoineen voidaan katsoa olevan luonteenomaista ja vakiintunutta toimintaa. Suunnitellun eläinsuojan etäisyys muistuttajan mainitsemaan mahdolliseen kesämökin rakennuspaikkaan on niin suuri ( metriä), että hajukaasut laimenevat riittävästi eikä niistä tai melusta katsota aiheutuvan kohtuutonta rasitusta. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla kielletty. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat Pohjois-Karjalan ELYkeskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsä-talousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01,