Eläinsuojat Polvijärven kunta (607), Sotkuman kylä (414), Tanila (RN:o 370:3). Tanilan tilakeskuksen osoite on Riihilahdentie 4, Sotkuma.

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 118/10/1 Dnro ISAVI/191/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojaa. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Kai Sarrokunnas Riihilahdentie Sotkuma LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuojat Polvijärven kunta (607), Sotkuman kylä (414), Tanila (RN:o 370:3). Tanilan tilakeskuksen osoite on Riihilahdentie 4, Sotkuma. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle tai 80 lihanaudalle. Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Toiminnan laajentamista koskeva lupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Polvijärven kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan (Dnro Y1/2005). Polvijärven kunta on myöntänyt nykyiselle navetalle rakennusluvan

2 Uusi eläinsuoja on saanut rakennusluvan ( 77), lupanumero Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Sotkuman kylässä noin 14 kilometrin päässä Polvijärven keskustaajamasta. Tanilan tilan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Lähin asuinkäytössä oleva naapuritalo sijaitsee noin 260 metrin päässä laajennettavasta eläinsuojasta. Laajennus ja uusi lietesäiliö rakennetaan poispäin lähimmästä naapurista. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Eläinsuojan etäisyys Sotkuman luokan I pohjavesialueesta on noin 300 metriä. Eläinsuojaa lähinnä oleva vesistö on noin 270 metrin etäisyydellä oleva Riihilampi. Kuorejärven eteläpuolella vajaan 700 metrin päässä eläinsuojasta on vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluva alue. Tanilan tilakeskuksen lähistöllä ei ole muita luonnonsuojelukohteita. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojien toiminta Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan laajentaminen. Hakijalla on tilakeskuksessa nykyisin käytössään yksi varsinainen eläinsuoja ja yksi lietesäiliö. Toimintaa laajennettaessa eläinsuojaa osittain peruskorjataan ja siihen rakennetaan laajennusosa. Lisäksi rakennetaan uusi lietesäiliö eläinsuojan viereen ja laajennetaan laakasiiloa. Nykyisin Tanilan tilalla on 44 lypsylehmää, 26 hiehoa ja 20 nuorkarjaan kuuluvaa (alle 6 kk) eläintä. Toiminnan laajentamisen jälkeen tilakeskuksen eläinsuojassa voitaisiin pitää enintään 60 lypsylehmää, 48 hiehoa ja nuorkarjaa 25 eläintä. Nuorkarja on kuivikelannalla ja muut naudat ovat lietelantamenetelmällä. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta ja olkea. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Betonirakenteisen kuivalantalan pinta-ala on 144 m 2 ja siitä on osa (56 m 2 ) katettu. Lantalan reunojen korkeus on 200 cm ja ajoluiskan korkeus 40 cm. Lantalan pohja ja katto ovat betonia ja seinät valuharkkoa. Kuivalantalasta siirretään sadevesiä virtsasäiliöön uppopumpulla kiinteää putkiyhteyttä pitkin. Toiminnassa syntyvää lietelantaa varten hakijalla on tällä hetkellä tilakeskuksessa käytössään kattamaton lietesäiliö, jonka tilavuus on m 3. Lisäksi vanhan navetan yhteydessä olevaa tilavuudeltaan noin 170 m 3 olevaa virtsasäiliötä on käytetty varastona. Suunnitellun uuden lietesäiliön tilavuus on m 3. Hakemuksen mukaan lietelannan kokonaisvarastotilavuus laajennuksen jälkeen olisi m 3. Hakijan mukaan hakemuksessa esitetty lietesäiliön paikka voi hieman muuttua rakennusteknisistä syistä. Tämä selviää kuitenkin vasta rakentamisen aikana.

3 Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) määrät nykytilanteessa ja suunniteltujen laajennusvaiheiden jälkeen ovat seuraavat: 3 Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk Yhteensä Lypsylehmät käyvät ulkona ympäri vuoden, talvikaudella noin kahdesti viikossa sääoloista riippuen (jaloitteluala noin 3 ha). Lypsylehmät ja hiehot laiduntavat kesän aikana noin 100 päivää. Laidunalaa on käytettävissä 8,5 hehtaaria. Osa kesäaikana käytettävästä laidunalasta rajoittuu Riihilammesta lähtevään puroon. Eläinten pääsy puron ääreen on estetty aidoilla. Eläinten juottaminen laitumilla on järjestetty 600 litran uimurialtailla, vesi otetaan osuuskunnan verkostosta. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka, jota käytetään kesäisin 2 3 vuorokauden jaksoissa yhteensä noin 30 päivää. Tanilan tilakeskuksessa tarvittava vesi saadaan Polvijärven eteläisen vesiosuuskunnan liittymästä. Maitohuoneen jätevedet (nykyisin noin 200 m 3 vuodessa) ja eläinsuojan muut pesuvedet (nykyisin 40 m 3 vuodessa) johdetaan lietesäiliöön. Toiminnan laajennus ei merkittävästi lisää pesuvesien määrää. Eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa ja jätevedet viedään kunnan puhdistamolle. Eläinsuojan pohjoispuolella on nykyisin kaksiosainen laakasiilo, jonka tilavuus on noin m 3. Toiminnan laajentuessa se läheisyyteen rakennetaan uusi laakasiilo, jonka tilavuus olisi 545 m 3. Säilörehua tehdään laakasiiloon 630 tonnia ja pyöröpaalaamalla 210 tonnia vuodessa. Puristeneste johdetaan laakasiiloista lietesäiliöön kiinteää putkiyhteyttä pitkin. Esikuivatun säilörehun teossa tullaan käyttämään säilöntäainetta (50 % muurahaishappo) noin litraa vuodessa. Säilöntäaine ostetaan irtotavarana ja se säilytetään 200 litran tynnyreissä hallissa, suojattuna valolta. Pyöröpaaleihin käytetään myös maitohappobakteeripohjaisia aineita. Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 105,11 hehtaaria peltoa, josta on omaa 52,76 hehtaaria ja vuokrapeltoa 52,35 hehtaaria. Oman pellon määrä tulee hakijan ilmoituksen mukaan lähiaikoina kasvamaan noin 10 hehtaarilla. Kolme hehtaaria omasta peltopinta-alasta on pohjavesialueella. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kahdessa jaksossa: keväisin viikolla (60 % sääoloista riippuen) ja kesäisin viikolla Tätä ei ilmeisesti uusita, koska se rajoittaa lietteen luovuttamista tilan ulkopuolelle. Lietteen syyslevitystä ei kuitenkaan tulla tekemään, koska lannoitusvaste olisi heikko. Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. Poistopuhaltimia on yhteensä kolme ja yläpoistojen (2 kpl) torvet ovat noin 7,5 metrin korkeudessa. Korvausilmaaukkojen pinta-ala on cm 2. Tanilan tilan talouskeskuksessa on käytössä kaksi yksivaippaista polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat ja litraa. Säiliöt on sijoitettu betonialustalle,

4 4 jolle on rakennettu tilavuudeltaan 2,7 m 3 oleva tiivis suoja-allas valuharkoista. Säiliöissä ei ole lukitusta eikä lapon estoa. Tankkauspaikka on sorapohjainen. Lisäksi tilalla säilytetään yhteensä enintään 800 litraa muita öljytuotteita varastossa, jossa on betonilattia. Varastoa ei ole allastettu. Maitoputkiston ja tilatankin pesuun käytettävien happo- sekä emäspesuaineiden kulutus on arviolta 230 litraa vuodessa. Tilalla varastoidaan kerrallaan enintään 50 litraa nestemäistä ja 50 kiloa jauhemaista pesuainetta. Aineet säilytetään maitohuoneen yhteydessä olevassa varastohuoneessa. Eläinsuojan kaikki lattiakaivot on viemäröity lietealtaaseen. Torjunta-aineille on oma lukittava kaappi vanhan navetan yhteydessä. Rounduptorjunta-ainetta on varastossa kerrallaan enintään 100 litraa, muita torjuntaaineita on vain pieniä määriä. Lisäksi tilalla säilytetään pieniä määriä desinfiointiaineita ja haittaeläinten torjunta-aineita. Paras käyttökelpoinen tekniikka Tuotantoa laajennetaan hallitusti noudattaen rakennusmääräyksiä. Lietteen levityksessä käytetään multaavia laitteita hajuhaittojen ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään kaudeksi, joka päättyy Tilalla on voimassa oleva sopimus lannan levittämisestä kasvukauden aikana. Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan ja puristenesteen levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lanta- ja rehuvarastojen sekä kuljetusvälineiden tiiviys ehkäisee suoria päästöjä ympäristöön. Kaikki eläinsuojien toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Liete pyritään multaamaan pian levittämisen jälkeen, jotta hajuhaitat olisivat mahdollisimman vähäiset. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä esimerkiksi lannan levityksen ja kuljetuksen yhteydessä.

5 Melusta aiheutuvien haittojen voidaan arvioida kuitenkin olevan vähäisiä toiminnan luonne ja sijainti huomioiden. 5 Maitoauto käy joka toinen päivä ja rehuauto kerran kuukaudessa. Muuta liikennettä on satunnaisesti. Lietteen ajoon menee toiminnan laajennuksen jälkeen arviolta 5 päivää vuodessa (ennen laajennusta noin 3 4 päivää vuodessa). Kuljetusten määrän ei juurikaan ennakoida lisääntyvän toiminnan laajentamisen vuoksi nykyisestä, mutta kertakuljetusten koko kasvaa jonkin verran. Lietelanta käytetään omien peltojen lannoitteeksi. Pääosa pelloista (60 %) on nurmiviljelyssä, lisäksi viljellään rehuviljaa (ohraa ja kauraa). Liete levitetään urakoitsijoiden toimesta multaavilla laitteilla hajuhaittojen ja ravinnehuuhtoumien vähentämiseksi. Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Toiminnassa kertyy normaalien talousjätteiden) lisäksi aumamuoveja (käyttö 9 rullaa vuodessa). Metallijäte toimitetaan kierrätykseen. Jäteöljyä kertyy noin 200 litraa vuodessa, se haetaan tilalta imuautolla. Muut ongelmajätteet (mm. akut, loisteputket, torjunta-aineet) toimitetaan ongelmajätteiden keräilyyn. Pilaantuneet rehut (noin 20 m 3 vuodessa) varastoidaan kuivalantalaan ja levitetään pellolle. Kuolleet eläimet (noin 2 kpl/vuosi) toimitetaan raatokeräilyyn. Antibioottimaito johdetaan lietteen sekaan. Tuotannon laajetessa mm. pakkausjätettä syntyy enemmän. Tämän vähentämiseksi tarvikkeita pyritään ostamaan mahdollisimman paljon irtotavarana tai suursäkeissä. Syntyvä jäte hävitetään ohjeitten mukaisesti. Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Tulipalon tai muun onnettomuuden tapahtuessa otetaan välittömästi yhteyttä pelastuslaitokseen ja/tai muuhun asianmukaiseen viranomaiseen. Tilalle on laadittu kirjallinen toimintasuunnitelma häiriötilanteiden varalle, joka kattaa sähkön ja veden jakeluhäiriöt sekä laiterikot. Tilalla on käytössä aggregaatti. Veden toimituksen häiriössä on mahdollista ottaa vettä väliaikaisesti myös omasta kaivosta. Lypsylaitteistolla on huoltoturvasopimus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavarastojen rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti niiden tyhjennyksen yhteydessä.

6 ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen 6 Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla (Mikkeli) ja Polvijärven kunnan ilmoitustauluilla sekä lehtikuulutuksella sanomalehti Karjalaisessa. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Polvijärven ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunto saatiin ELY-keskukselta. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan levityksen yhteydessä. Lähin asuinkiinteistö sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä laajennettavasta eläinsuojasta. ELY-keskuksella ei ole ollut mahdollisuuksia tarkastella hankkeen mahdollisia ympäristövaikutuksia kattavasti vaan haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin. Lannan, säilörehun ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta, jätevedet ja säilörehun puristeneste on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadeveden osuus säiliötilavuudesta on 304 m 3. Lisäksi lietesäiliöön johdetaan esikuivattuna valmistettavan säilörehun puristenesteet, arviolta 32 m 3 (0,05 m 3 /rehutonni). Kun otetaan huomioon maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (yhteensä 240 m 3 ), sadevedet ja säilörehun puristeneste sekä varastotarvetta vähentävänä eläimien laiduntaminen kesäaikana, tulee lietelantavarastojen tilavuuden olla vähintään m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista on näin ollen mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Uuden rakennettavan lietesäiliön alle ja ympärille tulisi määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivot, joista voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaiseksi, jotta mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen laajen-

7 7 nusosan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että säiliön valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöön ottoa mahdollista tarkastusta varten. Lietesäiliöt esitetään katettaviksi vähintään kelluvalla katteella, jonka riittävyys ja pysyvyys tulisi myös varmistaa lupamääräyksellä. Hakemuksen mukaan lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan kesäisin noin 100 päivää. Osa laitumista rajoittuu vesistöön. Laidunnettaessa tulee karjan kulkua tarvittaessa rajoittaa alueilla, joilla eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista tai hygieniahaittaa ja sen seurauksena ympäristön pilaantumista. Kotieläinsuojaan johtavan karjan kulkuväylän tulee olla sellainen, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. Hakemuksen mukaan lypsykarja ulkoilee talviaikaan kaksi kertaa viikossa. Jaloitteluun käytettävän alueen rakenteesta, koosta tai sijoituspaikasta ei ole tietoja hakemuksessa. Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jaloittelualueen rakenteesta, mitoituksesta ja hoidosta. Jaloittelualueen pinta-ala määräytyy eläinsuojelulain (247/1996) perusteella ja rakenteissa tulee noudattaa MMM-MRO-C4 ohjeistusta. Se tulee rakentaa tiivispohjaiseksi, jos pinta-ala on alle 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin. Valumavedet eivät saa valua hallitsemattomasti ympäristöön, vaan ne tulee johtaa umpikaivoon tai lietesäiliöön. Lanta tulee poistaa jaloittelualueelta riittävän usein ja varastoida lantalassa. (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, kohta 11.2) Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien ja puristenesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 105,11 ha, josta omaa 52,76 ha ja vuokrattua 53,35 ha. Lannanlevitysala on riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi noin 62 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5). Asiakirjojen, kuten karttojen perusteella tosin ei tosin ole mahdollista varmentaa esim. vuokrapeltojen määrää. Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai muuhun vesiuomaan viettäviä tai rajautuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista on lisäksi varsin lähellä asuinkiinteistöjä. Hakemuksen mukaan tilalla on tällä hetkellä sopimus lannan levityksestä kasvukauden aikana. Sopimuksen jatkaminen on kuitenkin epävarmaa. Syyslevitystä ei kuitenkaan tulla jatkossakaan tekemään. Lannan levityksen suorittaa ulkopuolinen urakoitsija kaksi kertaa kasvukaudessa. Levityksessä käytetään multaavia laitteita. Lannan käyttö kasvukauden aikana samoin kuin sijoittaminen multaavilla laitteilla peltoon on ympäristön kannalta kannatettavaa. Lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta (nitraattiasetus, liite 3 ja Polvijärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset). Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää myös vesistön tai valtaojien varsille kalteville pelloille perustettavien suojavyöhykkeiden avulla. Suoja-

8 8 vyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Hakemuksen mukaan säilörehu valmistetaan esikuivattuna sekä pyöröpaaleihin että laakasiiloon. Säilörehun valmistuksessa syntyvä puristeneste johdetaan lietesäiliöön. Puristenesteen maahan levittämisessä tulee lisäksi noudattaa, mitä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) lannan levittämisestä määrätään. Hakemuksessa on hyvin kuvattu käytettävät aineet ja kemikaalit, arvioitu toiminnan vaikutuksia ympäristöön sekä laadittu toimintasuunnitelma häiriötilanteiden (sähkön ja veden jakeluhäiriöt) varalle. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös tulipalon, polttoainevuotojen tai mahdollisen lietelantalan rikkoutumisen seurauksena, joita olisi voinut tarkastella toimintasuunnitelmassa. Jätehuolto ja polttoaineet Lupaan tulee sisällyttää riittävät määräykset jätteistä, niiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet kerätään erilleen ja toimitetaan ensisijaisesti hyötykäyttöön. Toiminnanharjoittajan ilmoituksen mukaan myös muovijätteet toimitetaan hyötykäyttöön. Esitetty rehujätteiden käsittely on asianmukaista. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikalle kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Tilalla on kaksi polttoainesäiliötä, yhteensä litraa. Hakemuksen mukaan säiliöt on varustettu suoja-altailla. Polvijärven kunnan ympäristölupapäätöksessä Dnro Y1/2005, annettu , on velvoitettu rakentamaan lukittava katoksellinen allas silloiselle l polttoöljysäiliölle, jota kuitenkaan ei ole toteutettu. Tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla. Kiinteistöllä on oltava saatavilla myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija esittää vastineenaan seuraavaa: Lannan, säilörehun ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Lietelannan levityksen toteuttavalla urakoitsijalla on käytössään kiekkomultainlaitteet ja kaikki liete levitetään mullattuna, joten hajuhaittojen ehkäisemiseksi on jo nykyisessä tilanteessa tehty se, mitä tilatasolla on mahdollista.

9 9 Sopimusta lannan kasvukaudenaikaisesta levityksestä en aio uusia (jos sellainen on sillä hetkellä valittavanakaan) sen vuoksi, että se rajoittaa lietelannan luovuttamista tilan ulkopuolelle, enintään 100 m 3 /vuosi. Tilamme lähistöllä on kaksi kasvinviljelytilaa, jotka ovat kiinnostuneita lieteen vastaanotosta. Lanta pyritään tietenkin käyttämään pääsääntöisesti omien peltojen lannoitteena, mutta esimerkiksi sateisina vuosina kaikille lohkoille ei välttämättä pysty levitystä suorittamaan (urakoitsijoiden kalusto on järeää). Silloin lietteen luovutusmahdollisuus olisi tärkeä olla olemassa, koska näiltä kasvinviljelytiloilta löytyy lohkoja, jotka kestävät levitystä kosteampanakin. Lietteen levitys on tarkoitus suorittaa edelleenkin kasvukaudella, jotta lietteen ravinteista saataisiin mahdollisimman suuri hyöty. Lypsylehmämme jaloittelevat talviaikaan noin kaksi kertaa viikossa. Jaloitteluun käytetty alue on laitumena kesäaikaan ja kokoa sillä on noin 3 ha. Talviaikainen jaloittelu ei tapahdu vesistöön rajoittuvilla lohkoilla (vastineen liitteenä kartta laidunalueiden sijainnista). Lietelantalaan on esitetty pakolliseksi kelluvaa katetta. Käsittääkseni katteen tarkoitus on estää ravinteiden haihtumista lietteestä ilmaan ja suurin hävikki tapahtuu sekoituksen yhteydessä. Tilallamme sekoitus tapahtuu 2 kertaa vuodessa, aina levityksen yhteydessä. Jättäisin katteen mieluummin laittamatta, koska jos kate koostuu pienistä kelluvista paloista, sitä kulkeutuu lietevaunuun ja palat tukkivat jakolaitteen, jonka kautta liete menee multaimella. Kiinteänä kelluva kate on taas ongelmallinen sekoitinlaitteiden kannalta. Käytössäni olevassa pumppusekoittimessa sekoitussuutin on melko korkealla ja se suihkuttaa lietteen katteen päälle, kun lietteen pinta on matalammalla. Sekoitusta on tehtävä myös silloin, kun pinta laskee matalalle, jotta liete pysyy tasajakoisena. Jätehuolto ja polttoaineet Polttoainesäiliöt eivät tällä hetkellä ole katettuja, koska silloin kun suoja-allas rakennettiin, en keksinyt, miten katteen ratkaisisi siten, että säiliöiden huoltaminen olisi mahdollista. Säiliöt tyhjennetään vuosittain aivan tyhjäksi, että kondensiovesi saadaan pois. Tyhjentämisen ajaksi säiliö on saatava nostettua ilmaan. Nyt olen keksinyt rakenneratkaisun, jolloin säiliön huolto onnistuu. Katos on tarkoitus rakentaa lokakuun loppuun mennessä. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Kai Sarrokunnakselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Polvijärven kunnan Sotkuman kylässä Tanilan tilalla (RN:o 370:3) sijaitsevalle eläinsuojalle. Tämä päätös korvaa Polvijärven sosiaali- ja terveyslautakunnan hakijalle myöntämän ympäristöluvan (Dnro Y1/2005).

10 Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. 10 Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuoja sekä siihen liittyvät toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, melu- tai muuta rasitusta naapureille, maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Eläinsuojat 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 60 Hiehoja 48 Nuorkarja < 6 kk 25 Yhteensä 133 Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. Eläinmäärien lisäämiselle on kuitenkin edellytyksenä, että luvanhaltijalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilavuutta ja lannanlevityspeltoja määräysten 5 ja 9 mukaisesti. 3. Eläinten jaloittelussa ja laiduntamisessa tulee huolehtia siitä, ettei pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheudu. Karjan pääsy ranta-alueille (veteen) tulee tarvittaessa estää. Laidunalueiden oleskelupaikoille ja kulkuväylille kertyvä lanta tulee poistaa tarvittaessa. Eläinsuojasta laitumille johtava karjan kulkuväylä tulee tehdä sellaiseksi, että sille kertyvä lanta voidaan tarvittaessa poistaa. 4. Nykyisen eläinsuojan laajennuksen, laakasiilon sekä uuden lietesäiliön valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 5. Toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Määräyksen 1 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lannan 12 kk varastotilavuutta olla lietelannalle vähintään kuutiometriä ja kuivikelannalle vähintään 100 kuutiometriä. Lantavarastojen mitoituksessa tulee huomioida lisäksi kattamattomiin lantavarastoihin kertyvien sadevesien tarvitsema tilavuus. Lietevarastojen mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan jätevesien (hakemuksen mukaan yhteensä 240 m 3 ) sekä puristenesteen vaatima varastointitilavuus. Varastotilavuuksista voidaan vähentää mahdollisen laidunnuskauden varastointitilavuutta pienentävä osuus.

11 6. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöön ottoa. Lietesäiliöt on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. 7. Eläinsuojan toiminnassa syntyvät maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietesäiliöihin tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinsuojan wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön ja käsitellä asianmukaisesti. 8. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lannan ja jätevesien varastojen, laakasiilojen sekä näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. Ainakin rakennettavan lietesäiliön ympärille on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. 9. Lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 2 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 62 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. 10. Lantavarastoja sekoitettaessa tai tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa on toimittava niin, ettei lantaa pääse hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeudu teille. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on kerättävä välittömästi talteen. 11. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu vesistöjen tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella oleville pelloille. Tällöin valvontaviranomainen voi velvoittaa luvanhaltijan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun esimerkiksi tarkkailuputkien avulla. Tarkkailuputkien määrästä, sijainnista sekä näytteenoton ja analyysien yksityiskohdista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa. Jos lantaa levitetään talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden tai vesistöjen läheisyyteen, tulee kiinnittää erityistä huomiota suojavyöhykkeen 11

12 riittävyyteen, ettei veden pilaantumisvaaraa aiheudu. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita tarvittavista suoja-alueista. 12 Jätehuolto ja polttoaineet 12. Hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 13. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 14. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet sekä akut ja raskasmetalliparistot, on välivarastoitava ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. 15. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Polttoainesäiliöiden tulee olla sijoitettuina tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, suurimman säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen, tai ne tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten, että estetään polttoaineen pääsy maaperään vahingon sattuessa. Säiliöiden letkuissa tulee olla lukitus tai laponestolaite. Tankkauspaikka tulee päällystää tiiviillä materiaalilla siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Tanilan tilakeskuksessa olevien polttoainesäiliöiden suojaukset tulee täydentää määräyksen mukaisiksi mennessä. 16. Mahdollisissa vahinkotapauksissa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen ja vahingosta on ilmoitettava heti pelastus- ja ympäristöviranomaisille. Kiinteistöllä (erityisesti tankkauspaikan lähellä) on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 17. Eläinsuojan, laakasiilojen, polttoainesäiliöiden, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava niiden kunto. Lantavarastojen ja lietekuilujen mahdollisia vuotoja tulee seurata silmämääräisesti säännöllisesti ja lietesäiliöiden lähistöllä olevat tarkastuskaivot tulee tarkastaa vähintään vuosittain.

13 18. Luvanhaltijan on pidettävä laitoksen toiminnasta, huollosta ja tarkkailusta kirjaa, johon merkitään ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lanta- ja virtsavarastojen sekä rehuvarastojen rakenteiden kunnon tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Kirjanpito on säilytettävä vähintään kolme vuotta ja se on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi edellyttää myös vuosittaista raportointia. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Polvijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan muutokset 20. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 21. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. RATKAISUN PERUSTELUT Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu naapureille

14 eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. 14 Toimittaessa johdannossa kuvatulla tavalla ja lupamääräyksiä noudattaen luvanhaltijan toiminnasta ei olemassa olevien tietojen perusteella aiheudu terveyshaittaa eikä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 (Yleinen ympäristönsuojelu) Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Määräykset 2 4 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Hakijan mukaan talvisin käytettävän jaloittelualueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria, joten eläintä (lypsylehmää) kohti jaloittelualaksi tulisi 500 m 2. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan jaloittelualue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi, jos sen pinta-ala on pienempi kuin 20 m 2 /täysikasvuinen nautaeläin. Luvanhaltijan tulee kuitenkin huolehtia määräyksen 3 edellyttämällä tavalla, ettei laidunnuksesta tai jaloittelusta aiheudu pohjatai pintavesien pilaantumisvaaraa. Karjan veteen pääsyn rajoittamista koskevalla määräyksellä ehkäistään vesistön pilaantumisen vaaraa. Laidunalueet rajoittuvat vesistöön, jolloin eläimet voivat veteen päästessään aiheuttaa liettymistä, samentumista, hygieniahaittaa tai rantakaistan eroosiota ja sen seurauksena vesistön pilaantumista.

15 Valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen lupamääräyksissä edellytettyjen rakenteiden ja laitteiden valvontaviranomaisen mahdollista tarkastusta varten. Määräykset 5 11 (Lannan, säilörehun ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Lisäksi nuorkarjan kuivikelannan tuotto on arvioitu asetuksessa olevan kertoimen 4,0 (kuivikelanta + virtsa kuivikkeeseen imeytettynä) avulla. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²), puristenesteet sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 240 m 3 ). Eläinmäärien perusteella arvioituna hakemuksessa esitetty käytettävissä oleva lannan varastointitilavuus on riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Jos eläimiä laidunnetaan, laitumelle jäävä lantamäärä voidaan vähentää tarvittavasta varastotilavuudesta. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lantasäiliöön on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Myös säilörehun puristeneste on käyttökelpoinen peltokasvuston lannoitteena. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, ne rajoitetaan mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lannan levityksessä on huolehdittava, ettei se aiheuta vesistöjen tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää tapauskohtaisesti metrin ja vesistöjen tai valtaojien varsille vähintään 10 metrin levyinen suoja-alue. Lannan levitysajankohtaa ja menetelmää valittaessa tulee ottaa myös huomioon viihtyisyystekijät ja minimoida naapurustolle aiheutuva haitta. 15

16 16 Määräyksen 9 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminnat eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, minkä vuoksi nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on pääsääntöisesti kielletty. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Hakemuksen mukaan luvanhaltijalla on lannanlevityspeltoja myös pohjavesialueella. Nestemäisten lannoitteiden levittäminen varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella sijaitseville pelloille voi kuitenkin olla mahdollista valvontaviranomaisen suostumuksella meneteltäessä lupamääräyksen 11 mukaisella tavalla. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittä-

17 17 mistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää erillään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytyspaikan sekä polttoainesäiliöiden suojausta koskevat velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Tanilan tilakeskuksessa olevien polttoainesäiliöiden suojaukset on rakennettava määräyksen 15 mukaisiksi viimeistään annettuun päivämäärään mennessä. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Eläinsuojan toiminnasta tulee olla selkeä kirjanpito, josta on luotettavasti saatavilla määräyksen 18 mukaiset tiedot. Valvontaviranomainen voi näin ollen pyytää raportoimaan tietoja myös säännöllisesti vuosittain, jos se on hallinnon yhtenäisen seurannan ja tilastoinnin vuoksi tarpeen. Määräys 19 (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia,

18 jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa. 18 Määräys 20 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 21 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä, kuten työmenetelmiä ja polttoainevalintoja. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin ELY:n lausunnoissa esitetyt (mm. rakenteiden tiiveyksiä, lannankäsittelyä, jätehuoltoa ja polttoaineiden varastointia koskevat) vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Lietesäiliön kattamista ei ole edellytetty, sillä sitä ei ole nähty tarpeelliseksi mm. lietesäiliöiden sijainnin vuoksi. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla kielletty. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita,

19 19 lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELY-keskus ja kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsä-talousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM-RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, ). Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa voimaan tulleella, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittämisestä (1374/2004). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Nykyisen eläinsuojan laajennusosan ja uuden lietesäiliön voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kun niiden valmistumisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 4 mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 22 Jätelaki (1072/1993) 3 4, 6, 8, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 5, 16 19, 23, 30 ja 37 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 8, 28, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 83, 96, 97, 100 ja 105 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.