Eläinsuoja Nurmes (541), Ylikylä (419), Heinälän tila 3:74. Tilakeskuksen osoite on Pitkäkoskentie

Transkriptio

1 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 6/2011/1 Dnro ISAVI/212/04.08/ ASIA Ympäristölupa, joka koskee eläinsuojaa. LUVAN HAKIJA JA KIINTEISTÖN HALTIJA Mika ja Sari Saastamoinen Pitkäkoskentie Nurmes LAITOS JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja Nurmes (541), Ylikylä (419), Heinälän tila 3:74. Tilakeskuksen osoite on Pitkäkoskentie 27. YMPÄRISTÖLUPAVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitetulla eläinsuojalla on oltava ympäristölupa (ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohta). Asetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan perusteella vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettua eläinsuojaa koskeva lupahakemus käsitellään aluehallintovirastossa. ASIAN VIREILLETULO Eläinsuojaa koskeva ympäristölupahakemus on toimitettu Itä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa. Nurmeksen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Nurmeksen kaupungin aluetta koskevan yleiskaavan, joka on oikeusvaikutukseton. Hankealueella ei ole voimassaolevaa asemakaavaa.

2 2 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Hakemuksen mukainen toiminta sijaitsee Nurmeksen Ylikylässä noin 20 kilometrin päässä Nurmeksen keskustaajamasta. Heinälän tilan lähialue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Suunnitellusta eläinsuojasta on noin 200 metriä lähimpään naapuritaloon. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Suunnitellusta eläinsuojasta on Saramojokeen noin 260 metriä ja Siltapuroon noin 200 metriä. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Eläinsuojan toiminta Kyseessä on maidontuotantoa harjoittavan tilan toiminnan laajentaminen. Toiminnalta ei ole aiemmin edellytetty ympäristölupaa. Hakijoilla on tilakeskuksessa nykyisin käytössään yksi eläinsuoja ja lietesäiliö. Toimintaa laajennettaessa tilakeskukseen rakennetaan uusi pihattonavetta, jolloin nykyinen eläinsuoja jää pois tuotantokäytöstä. Lisäksi uuden eläinsuojan läheisyyteen rakennetaan uusi lietesäiliö. Hakemuksen mukaiset eläinpaikkojen (kpl) määrät nykytilanteessa ja uuden eläinsuojan rakentamisen jälkeen ovat seuraavat: Eläinpaikat Nykytilanne Tuleva tilanne Lypsylehmiä Hiehoja Nuorkarja < 6 kk 7 27 Yhteensä Eläimiä on nykyisin laidunnettu kesäisin. Kahdeksan hiehoa on ulkokasvatuksessa tänä talvena ja mahdollisesti ensi talvena. Uuden pihattonavetan valmistuttua eläimiä ei laidunneta eikä ulkotarhaa ole myöskään käytössä. Uudessa pihatossa lanta käsitellään lietelantajärjestelmällä. Toiminnassa syntyvää lietelantaa varten hakijoilla on tällä hetkellä tilakeskuksessa käytössään kattamaton betoninen lietesäiliö, jonka tilavuus on m 3. Sen lisäksi on suunniteltu rakennettavaksi toinen betoninen kattamaton lietesäiliö, jonka tilavuus olisi m 3. Lietettä siirretään rakennettavasta säiliöstä nykyiseen säiliöön pumppaamalla. Uusi lietesäiliö täytetään altapäin. Säilörehua tehdään pyöröpaalaamalla noin tonnia vuodessa. Heinälän tilakeskuksessa käytettävä vesi saadaan omasta kaivosta ja Ylikylän vesiosuuskunnan liittymästä. Maitohuoneen jätevedet (noin 250 m 3 vuodessa) johdetaan lietealtaaseen. Eläinsuojan wc:n jätevedet johdetaan umpisäiliöön.

3 3 Hakijalla on käytettävissään lannan levitykseen yhteensä 88,99 hehtaaria peltoa, josta on omaa 43,98 hehtaaria ja vuokrapeltoa 45,01 hehtaaria. Lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Lantaa levitetään hakijan ilmoituksen mukaan kolmessa jaksossa: viikoilla (40 % lantamäärästä), (40 %) ja (20 %). Lannan levitys tapahtuu osittain sijoittamalla lanta maahan multaimella. Hajalevityksenä muokatuille alueille levitetty lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen ravinnepäästöjen vähentämiseksi. Uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto. Eläinsuojan korvausilmaaukkojen pinta-ala on cm 2 ja poistokorkeus noin 10 metriä. Myös maitohuoneeseen ja muihin lämpimiin aputiloihin tulee poistohormit. Heinälän tilan talouskeskuksessa on käytössä yksivaippainen polttoainesäiliö, jonka tilavuus on litraa. Säiliö on sijoitettu lukittavaan katokseen betonipohjalle. Tilalle on hankittu uusi litran säiliö, joka on varustettu 100 % valumaaltaalla, lapon- ja ylitäytön estolla sekä lukittavalla pumppukaapilla. Säiliö sijoitetaan nykyisen säiliön paikalle. Lisäksi tilakeskuksessa säilytetään hakemuksen mukaan enintään 400 litraa muita öljytuotteita autotallissa betonilattialla. Hakija on ilmoittanut, että öljyastiat tullaan sijoittamaan metalliseen valuma-altaaseen ja että tilakeskuksessa säilytetään jatkossa enintään 100 litraa muita öljytuotteita. Säilörehun säilöntäaineet (enintään noin l) säilytetään nykyisin varastossa betonilattialla. Hakijan ilmoituksen mukaan säilöntäaineita (AIV-happo tai biologinen säilöntäaine) hankitaan tilalle jatkossa tarpeen mukaan ennen sadonkorjuuta, jolloin niiden varastointi on lyhytaikaista. Lypsylaitteiden pesuun käytettävien pesuaineiden kerralla varastoitava määrä on enintään 120 litraa. Pesuaineet säilytetään eläinsuojan aputiloissa betonilattialla. Paras käyttökelpoinen tekniikka Tuotantoa laajennetaan hallitusti noudattaen rakennusmääräyksiä. Lannan levityksessä ja varastoinnissa otetaan huomioon ympäristötuen ja täydentävien ehtojen vaatimukset. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Tilalla tullaan noudattamaan edelleen tuen mukaisia ehtoja. Lisäksi tilalla on kaksi eri peltoalueita koskevaa sopimusta luonnonmukaisesta kasvinviljelystä, jotka ovat voimassa vuosina ja Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin mm. lannan levityksen yhteydessä tai valumina pelloilta. Myös lannan kuormaus ja kuljetukset pelloille sisältävät riskejä. Uuden eläinsuojan pohjarakenteiden ja lantavarastojen hyvä kunto ehkäisevät suoria päästöjä ympäristöön. Rakennuksen, varastojen ja kuljetusvälineiden kun-

4 4 toa tarkkaillaan, jotta mahdolliset viat voidaan korjata. Kaikki eläinsuojan toiminnassa muodostuvat jätevedet johdetaan lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Maatalouden ilmapäästöt ovat pääasiassa ammoniakkia, jota haihtuu karjanlannasta lannankäsittelyn kaikissa vaiheissa. Kotieläintaloudesta voi päästä ilmaan myös muita tilapäisiä hajuhaittoja aiheuttavia kaasuja, esimerkiksi rikkivetyä. Maataloudessa syntyy lisäksi kasvihuoneilmiötä voimistavia kaasuja, kuten metaania, dityppioksidia ja hiilidioksidia. Metaania syntyy etenkin märehtijöiden ruoansulatuksessa ja jonkin verran myös lannankäsittelyssä. Tärkein toiminnasta aiheutuva ympäristövaikutus on hajuhaitta lannanlevitysaikana. Multaimen käytöllä tai lannan multaamisella heti levityksen jälkeen vähennetään merkittävästi lannanlevityksen hajuhaittoja. Lietesäiliöt täytetään altapäin, jolloin lietteen pinnan kuorettuminen vähentää hajuhaittoja. Kohonneita melutasoja voi aiheutua kausittain johtuen tavanomaista runsaammasta työkoneiden käytöstä, kuten lietteen ajosta ja säilörehun teosta. Meluhaitta on kuitenkin aina vain tilapäistä. Meluhaittoja ehkäisee se, että eläinsuoja sijoittuu riittävän kauas asutuksesta. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehupaaleja kuljetetaan päivittäin. Eläinkuljetuksia ja muuta liikennettä on satunnaisesti. Lietettä ajetaan kolmena ajanjaksona vuodessa. Jätteet ja niiden käsittely Tilakeskus on mukana järjestetyssä jätteenkeräilyssä. Toiminnassa kertyy mm. seuraavia jätejakeita: Jätenimike Määrä vuodessa Käsittely/hyödyntäminen Paalimuovit 2 tonnia kaatopaikalle tai kierrätykseen Metalliromu 0,1 tonnia metallinkeräys Pilaantuneet rehut, heinät yms. 2 tonnia kompostoidaan lietteeseen sekoitetuna ja levitetään peltoon Öljyt, akut ym. 0,1 tonnia vastaanottopisteet ongelmajätteet Kuolleet eläimet 1 2 kpl raatokeräilyyn Toimintaan liittyvät riskit sekä toimenpiteet häiriötilanteissa Toimintaan liittyvät riskit ovat normaaleja maatalouteen kuuluvia riskejä. Tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa otetaan yhteyttä pelastuslaitokseen. Mahdollisissa muissa ongelmatilanteissa otetaan yhteyttä asianomaiseen viranomaiseen ja toimitaan annettujen ohjeiden mukaisesti.

5 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 5 Hakemuksessa ei ole esitetty erillistä ympäristövaikutusten tarkkailusuunnitelmaa. Lantavaraston rakenteiden kuntoa on tarkkailtu silmämääräisesti tyhjennyksen yhteydessä. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Itä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja Nurmeksen kaupungintalon ilmoitustaululla sekä lehtikuulutuksella paikallislehti Ylä-Karjalassa. Kuulutuksesta on annettu naapureille tieto erillisellä kirjeellä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnon antoi ympäristönsuojelusihteeri. Lausunnossa todettiin, että polttonestesäiliö tulee varustaa katetulla suoja-altaalla tai käyttää kaksivaippaista säiliötä. Polttoaineiden tankkauspaikka tulee päällystää kemikaalia läpäisemättömällä pinnoitteella Kaupunginhallitus totesi lausunnossaan puoltavansa Mika ja Sari Saastamoisen eläinsuojan ympäristölupahakemusta ympäristönsuojelusihteerin lausunnossa todetuilla ehdoilla. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kannanotot ja vaatimukset ovat seuraavat: Toiminta aiheuttaa tyypillistä maatalouden hajakuormitusta. Laajennettava eläinsuoja lietesäiliöineen sijaitsee Pitkäkoskella, Lammaskankaan itäpäässä sijaitsevalla harjanteella, metrin etäisyydellä Saramojoesta. Lisäksi osa käytössä olevista pelloista sijaitsee Saramojoen rannalla. Ravinteita voi huuhtoutua pintavesiin lannanlevityksessä tai pelloilta valumina. Myös lannan kuormaukseen ja siirtoihin sisältyy riskejä. Lannan varastointi, käsittely ja levitys lisäävät ilmapäästöjä, erityisesti ammoniakin haihtumista. Niistä saattaa syntyä hajuhaittoja, jotka ovat yleensä voimakkaimmillaan lietelannan levityksen yhteydessä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä laajennettavasta eläinsuojasta. Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen Toiminnassa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava asianmukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan, mikäli lantala ei ole katettu, sadevesien ja lumen määrä otetaan huomioon lisäämällä lietesäiliöissä säiliökorkeutta 30 cm. Tämän perusteella sadevedelle tarvitaan säiliötilavuutta 314 m 3. Kun otetaan

6 6 huomioon maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (yhteensä 250 m 3 ) sekä sadevedet, tulee lietelantavarastojen tilavuuden olla vähintään m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lietelannan varastoinnista on näin ollen mitoitukseltaan riittävä hakemuksen eläinpaikkamäärälle ja täyttää nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n vaatimukset. Hakemuksessa entisen säiliön tilavuudeksi ilmoitetaan m 3. Piirustusten mukaan entisen lietesäiliön tilavuus on kuitenkin m 3. Hakemuksesta ei käy ilmi, onko laskelmassa mahdollisesti huomioitu eläinsuojan syvien lietekuilujen tilavuus. Joka tapauksessa hakemuksen mukainen lietevarastotilavuus on riittävä lannan varastointiin. Hakemuksen kohdan 18 (tiedot syntyvistä jätteistä, määristä ja käsittelystä) mukaan vuodessa arvioidaan syntyvän kaksi tonnia rehujätettä, joka käsitellään ja hyödynnetään sotkemalla lietteeseen tai kompostoimalla ja levittämällä pelloille. Hakemuksesta ei käy kuitenkaan ilmi, miten kompostointi aiotaan suorittaa. Kompostointipaikan tulisi sijaita tiiviillä alustalla, jonka rakenteiden tulisi vastata tarvittaessa kuivikelantalan rakenteita. Karttatarkastelun perusteella sekä vanha että rakennettava lietesäiliö samoin kuin rakennettava eläinsuoja sijaitsevat rinnemaastossa, joka viettää Siltapuron suuntaan. Etäisyys Siltapuroon on noin 200 metriä säiliöistä ja karjasuojasta. Riski lietteiden pääsystä vesistöön on mahdollinen vahinko- tai onnettomuustilanteessa. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee luvassa velvoittaa muotoilemaan ja tiivistämään sellaiseksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti estää ja poistaa. Lannan kuormauspaikan tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää sen liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Lantaa kuljetettaessa tulee huolehtia myös, ettei sitä joudu yleisille teille. Uuden rakennettavan lietesäiliön alle ja ympärille tulisi määrätä rakennettavaksi salaojaputket ja tarkastuskaivot, joista voidaan tarvittaessa tarkkailla veden laatua rakenteiden vesitiiveyden varmistamiseksi. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöön ottoa. Lisäksi esitetään, että säiliön valmistumisesta määrätään ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ennen sen käyttöön ottoa mahdollista tarkastusta varten. Lietesäiliöt suositellaan katettaviksi vähintään kevytkatteella. Lannan sekä toiminnassa syntyvien jätevesien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia siitä, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- tai pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Tähän liittyviä määräyksiä, kuten velvoite lannan levityksessä asutuksen viereen sekä lähteiden ja kaivojen ympärille jätettävistä riittävistä suojavyöhykkeistä esitetään harkittavaksi luvan määräyksiin. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoalaa. Hakemuksen mukaan käytössä on peltoa 88,99 ha, josta omaa on 43,98 ha ja vuokrattua noin 45,01 ha. Lannanlevitysala on riittävä. Hakemuksen mukainen eläinmäärä edellyttäisi 71,77 hehtaaria lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa (YM, Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje s. 60, taulukko 5).

7 Karttatarkastelun perusteella osa hakijan käytössä olevista pelloista on vesistöön tai muuhun vesiuomaan viettäviä tai rajautuvia rantapeltoja, joilla lannanlevitys edellyttää erityistä huolellisuutta. Osa pelloista on lisäksi lähellä asuinkiinteistöjä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 300 metrin päässä rakennettavasta eläinsuojasta. Lanta levitetään hakemuksen mukaan hajalevityksenä uudistettaville aloille ja mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Nurmikasvustoihin lietelannan levitys tapahtuu sijoittamalla lanta maahan multaimella. Levitys tapahtuu keväällä (viikot 18 23, 40%), kesä-heinäkuussa (viikot 26 28, 40 %) ja elomarraskuussa (viikot 33 45, 20%). Valtioneuvoston nitraattiasetuksen 5 :n mukaan lantaa ei saa levittää välisenä aikana. Mikäli lantaa aiotaan kuitenkin levittää syksyllä jälkeen, tulee ottaa huomioon asetuksen 5 :n edellytykset. Nurmeen sijoittaminen olisi erittäin suositeltavaa huuhtoumien ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Nitraattiasetuksen (liite 3) mukaan lantaa levitettäessä talousvesikaivojen ympärille jätetään tapauskohtaisesti vähintään metriä leveät suoja-alueet ja vesistöjen ja valtaojien varsille tarvittaessa vähintään 10 metriä leveät suoja-alueet, joille lantaa ei levitetä. Lannan levitysajankohtaa ja menetelmää valittaessa otetaan huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Ravinteiden vesiin pääsyä voitaisiin estää vesistön tai vesiuomien varsille, kalteville pelloille, perustettavien suojavyöhykkeiden avulla, kuten esim. Saramojoen rantaan rajoittuvat peltolohkot. Suojavyöhykkeiden perustamisesta sekä lietelannan sijoittamisesta peltoon aiheutuviin kustannuksiin on mahdollista hakea rahoitusta ympäristötukivaroista. Laiduntaminen Hakemuksen mukaan lypsylehmiä ja hiehoja ei laidunneta, eikä rakennettavan eläinsuojan yhteyteen ole myöskään suunniteltu tehtäväksi jaloittelutarhaa tai -aluetta. Jätehuolto ja polttoaineet Ympäristölupaan tulee sisällyttää jätteitä ja jätehuoltoa sekä polttoaineiden varastointia koskevat määräykset. Polttonesteiden käsittelyä koskevien velvoitteiden tulee olla vastaavaa tasoa kuin Nurmeksen kaupungin vahvistamissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Tankkauspaikka tulee velvoittaa päällystettäväksi tiiviillä alustalla. Lisäksi kiinteistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Polttoainesäiliöt on määrättävä suojattavaksi esim. sijoittamalla ne suojakaukaloihin tai muulle tiiviille alustalle. Riskien hallinta Hakemuksessa ei ole esitetty toimintasuunnitelmaa häiriötilanteiden (sähkön ja veden jakeluhäiriöt) varalle. Poikkeuksellisia tilanteita voi syntyä myös tulipalon, polttoainevuotojen tai mahdollisen lietelantalan rikkoutumisen seurauksena. Koska lietesäiliöt sijaitsevat Siltapuron suuntaan viettävässä rinnemaastossa, olisi tärkeää laatia toimintasuunnitelma vahinkotilanteiden varalle. Luvassa tulee lisäksi antaa riittävät toiminnan tarkkailua, kunnossapitoa, kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset. ELY-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta sekä toiminnan tarkkailusta. 7

8 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty yhtään muistutusta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijat esittivät Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunnosta seuraavan vastineen: 1. ELY-keskus esittää lausuntonsa viimeisessä kappaleessa seuraavaa: Ely-keskus esittää, että luvan saaja velvoitetaan toimittamaan valvontaviranomaiselle vuosittain esim. helmikuun loppuun mennessä yhteenveto, jossa esitetään tiedot mm. jätteistä, eläinmäärästä, kuolleiden eläinten määrästä, syntyneen lannan määrästä, lannanlevitysalasta sekä toiminnan tarkkailusta. Emme katso tarpeelliseksi asettaa luvan ehtoihin edellä mainittua velvoitetta vuosittaisen yhteenvedon toimittamisesta valvontaviranomaiselle. Mielestämme on riittävää, että kyseiset rajoitteet asetetaan ympäristölupaan ja edellytetään, että toiminta on luvan ehtojen mukaista. Edellä esitetyt tiedot ovat tarvittaessa saatavissa tilalla säilytettävistä muistiinpanoista ja kirjanpidosta, jos luvan ehtojen noudattamista on tarve valvoa jälkikäteen. Katsomme, että vuosittaisen yhteenvedon toimittaminen valvontaviranomaiselle lisää tarpeetonta byrokratiaa ja on vastoin Maa- ja metsätalousministeriön asettamaa tavoitetta hallinnon yksinkertaistamisesta. 2. ELY-keskuksen lausunnossa sivulla 2/4 otsikon Lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen alla mainitaan neljännessä kappaleessa, että karttatarkastelun perusteella sekä vanha että rakennettava lietesäiliö samoin kuin rakennettava eläinsuoja sijaitsevat rinnemaastossa, joka viettää n. 200 m etäisyydellä sijaitsevan Siltapuron suuntaan. ELY-keskus edellyttää, että luvassa tulisi velvoittaa muotoilemaan ja tiivistämään lietesäiliöiden sekä kuormausalueiden ympäristö siten, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti estää ja poistaa. Rakennuspaikka sijaitsee rinnepaikalla, mutta rakennuspaikan ja Siltapuron väliin jäävä peltoala leveydeltään n. 175 m on vain vähän viettävää Siltapuroon suuntaan. Peltoalue on muodoltaan kumpuilevaa, ja muodostaa paikoin jopa vastamäkeä Siltapuron suuntaan. Tämän lisäksi pellon reunassa kulkee tie. Mielestämme lietesäiliöiden rakentaminen maapenkan sisään ennaltaehkäisee mahdollisissa onnettomuustilanteissa lietteen pääsyn ympäristöön kun maapenkka on oikein muotoiltu ja tiivistetty. 3. ELY-keskus on todennut lausunnossaan sivulla 3/4, että Lanta levitetään hakemuksen mukaan hajalevityksenä uudistettaville aloille ja mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Nurmikasvustoihin lietelannan levitys tapahtuu sijoittamalla lanta maahan multaimella.

9 9 Hakemuksessa on kuitenkin todettu, että lanta levitetään nurmille vain osittain sijoittamalla multainta käyttäen. Nurmikasvustoihin tehtävä lietelannan levitys sijoittamalla multaimella on tällä hetkellä toteutettu urakoitsijan avulla, tilalla ei ole tällä hetkellä omaa sijoittavaa kalustoa. Lietettä saatetaan jatkossa vielä joutua levittämään nurmikasvustoihin hajalevityksenä, mikäli jostain syystä emme sattuisi saamaan urakoitsijaa lannansijoittamiseen. Tarkastukset ja hakemuksen täydennykset Tilalla on pidetty ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Itä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mika ja Sari Saastamoiselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Nurmeksen kaupungin Ylikylään Heinälän tilalle (3:74) rakennettavalle eläinsuojalle. Luvanhaltijan on noudatettava toiminnassaan hakemuksessa esitetyn lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Yleinen ympäristönsuojelu 1. Eläinsuoja, lietteen käsittely ja varastointi sekä niihin liittyvät muut toiminnot tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta haju-, melu- tai muuta rasitusta naapureille, maaperän, pintaja pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Eläinsuoja 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa nautoja enintään seuraavasti: Eläinpaikat Lypsylehmiä 76 Hiehoja 38 Nuorkarja < 6 kk 27 Yhteensä 141 Eläinmääriä ja eläinten ikäjakaumaa voidaan muuttaa edellyttäen, ettei niiden yhteenlaskettu lannantuotto ylitä edellä mainittujen eläinmäärien lannantuottoa. 3. Uuden eläinsuojan ja lietesäiliön valmistumisesta on ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat - vastuualue) ennen niiden käyttöönottoa. Lannan ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen 4. Eläinsuojan toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa sekä jätevedet on varastoitava ja käsiteltävä asianmukaisesti eikä niitä saa päästää hallitsemattomasti ympäris-

10 töön. Eläinsuojan pohjarakenteiden, lietekuilujen, lietesäiliöiden ja näihin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä. 10 Maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti lietesäiliöön tai ne tulee käsitellä muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Eläinsuojan wc-vedet tulee johtaa hakemuksen mukaisesti umpisäiliöön ja käsitellä asianmukaisesti. 5. Määräyksen 2 mukaisilla eläinmäärillä ja hakemuksessa esitetyillä lannan käsittelyjärjestelmillä tulee lannan 12 kk varastotilavuutta olla vähintään kuutiometriä. Lietevaraston mitoituksessa on huomioitava myös maitohuonevesien ja muiden eläinsuojan jätevesien (hakemuksen mukaan yhteensä 250 m 3 ) sekä kattamattomiin lantavarastoihin kertyvien sadevesien vaatima varastointitilavuus. 6. Uuden lietesäiliön tulee olla käyttövalmiina ennen eläinsuojan laajennuksen käyttöön ottoa. Uusi lietesäiliö on täytettävä hajuhaittojen ehkäisemiseksi alakautta. Ainakin rakennettavan lietesäiliön ympärille on sijoitettava salaojaputket, jotka ohjataan tarkastuskaivoon. Lietesäiliöiden ympäristö ja lietteen kuormausalueet tulee muotoilla ja tiivistää sellaisiksi, että mahdolliset valumat voidaan asianmukaisesti poistaa. Lannanlevityskaluston pesuvedet tulee ohjata hallitusti lietesäiliöön. 7. Lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pelloilla. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi peltoa. Määräyksen 2 mukaisilla eläinmäärillä lannanlevityspeltoja tulee olla suojavyöhykkeiden ja -kaistojen lisäksi vähintään 72 hehtaaria. Mikäli lantaa hyödynnetään muulla tavoin, siitä on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Muut hyödyntämistavat edellyttävät valvontaviranomaisen hyväksyntää. Jos lantaa ei voida hyödyntää asianmukaisesti, se tulee käsitellä jätteenä. 8. Lantavarastoista tai niitä sekoitettaessa, tyhjennettäessä ja lantaa kuljetettaessa ei saa päästä lantaa hallitsemattomasti ympäristöön eikä kulkeutua teille. 9. Peltolannoitus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei siitä aiheudu kaivojen tai veden ottoon käytettävien lähteiden, pohjaveden tai vesistöjen pilaantumisvaaraa. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota suojavyöhykkeiden riittävyyteen, ettei veden pilaantumisvaaraa aiheudu. Tarvittaessa valvontaviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita tarvittavista suoja-alueista. Pohjavesialueelle ei tule levittää nestemäisiä lannoitteita. Mikäli lannan levitykseen käytettävää peltoalaa ei ole riittävästi pohjavesialueen ulkopuolella, valvontaviranomainen voi poikkeustapauksessa kuitenkin sallia lietelannan levityksen pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella oleville pelloille. Tällöin valvontaviranomainen voi velvoittaa luvanhaltijan seuraamaan lannoituksen vaikutusta pohjaveden laatuun esimerkiksi tarkkailuputkien avulla. Tarkkailuputkien määrästä, sijainnista sekä näytteenoton ja analyysien yksityiskohdista tulee sopia valvontaviranomaisen kanssa.

11 11 Jätehuolto ja polttoaineet 10. Eläinsuojan toiminnassa muodostuvat hyötyjätteet, kuten paperi-, pahvi-, metalli- ja lasijätteet, on lajiteltava erilleen ja toimitettava mahdollisuuksien mukaan hyötykäyttöön. Myös muovijätteet tulee toimittaa mahdollisuuksien mukaan hyödynnettäviksi. Muovijätteitä ei saa polttaa avotulella. Hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte käsitellään kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Mahdollinen rehujätteen kompostointi tulee järjestää tiiviillä alustalla siten, ettei siitä aiheudu valumia ympäristöön. Kompostoitu rehujäte voidaan levittää pellolle. 11. Toiminnassa syntyvä eläinjäte, kuten itsestään kuolleet ja lopetetut eläimet, tulee käsitellä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumista. Eläinjätteen käsittely ja lyhytaikainenkin varastointi tilalla tulee järjestää niin, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä eikä haju- tai terveyshaittaa. 12. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, käytetyt öljynsuodattimet sekä akut ja raskasmetalliparistot, on välivarastoitava ehjissä, suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä astioissa tiiviillä alustalla tähän tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa. Varastointi tulee järjestää siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty vahinkotilanteissakin. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan siten, ettei välivarastoitu määrä pääse kasvamaan liian suureksi. 13. Polttoaineet, öljytuotteet ja pesuaineet on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden pääsy maaperään sekä pinta- tai pohjavesiin on estetty myös mahdollisissa vuototilanteissa. Eläinsuojan yhteyteen sijoitettujen polttoaineiden varastointi- ja käyttöpaikkojen lähistöllä on oltava saatavilla turvetta tai muuta soveltuvaa öljynimeytysainetta vahinkotapausten varalta. Polttoainesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai se tulee sijoittaa tiiviiseen, katettuun tai muuten sateelta suojattuun, säiliön tilavuutta vastaavaan suojaaltaaseen, tai se tulee suojata muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Säiliön letkuissa tulee olla lukitus ja laponestolaite. Tankkauspaikka tulee päällystää mennessä tiiviillä pinnoitteella siten, etteivät mahdolliset roiskeet pääse maaperään. Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi 14. Eläinsuojan, polttoainesäiliön, lietekuilujen sekä lantavarastojen rakenteiden tiiviyttä tulee tarkkailla säännöllisesti ja korjata viivytyksettä niissä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain ja samalla tarkastettava huolellisesti niiden kunto. Lantavarastojen ja lietekuilujen mahdollisia vuotoja tulee seurata silmämääräisesti säännöllisesti. Lisäksi uuden lietesäiliön mahdollisia vuotoja tulee tarkkailla tarkastuskaivosta vähintään vuosittain.

12 Luvanhaltijan on laadittava vuosittain yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueelle kutakin toimintavuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: tiedot eläinmääristä lanta-analyysien tulokset tiedot lannan vuosittaisista levitysaloista ja -määristä ja mahdollisista levitys- ja vastaanottosopimuksista tiedot tilalla kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista tiedot kertyneistä ongelmajätteistä ja niiden toimituspaikoista tiedot lupamääräyksen 14 mukaisesta tarkkailusta (mukaan lukien tarkastusajankohdat ja tehdyt havainnot) ja huolloista tiedot toiminnassa havaituista ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriöistä tai muista poikkeuksellisista tilanteista, joilla voi olla merkitystä ympäristönsuojelun kannalta (syy, kesto, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä korjaavat toimenpiteet) Vuosiraportin perusteena olevat asiakirjat ja aineistot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Raportoinnin yksityiskohdista tulee sopia tarkemmin valvontaviranomaisen kanssa. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 16. Luvanhaltijan tulee varautua riittävästi häiriötilanteisiin, jotka voivat aiheuttaa päästöjä ympäristöön, kuten polttoainevuotoihin tai lietelantalan rikkoutumiseen. Mahdollisissa vahinkotapauksissa ympäristöön päässyt öljy tai lanta on kerättävä välittömästi talteen. 17. Sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristöön, on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Nurmeksen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Öljyvahingoista tulee ilmoittaa myös pelastusviranomaisille. Toiminnan muutokset 18. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan valvonnan kannalta muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava hyvissä ajoin valvontaviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) 19. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa, erityisesti lannan käsittelyyn liittyvien tekniikkojen kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan tekniikan käyttöönottoon.

13 RATKAISUN PERUSTELUT 13 Eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tyypilliseksi toiminnaksi. Kun otetaan huomioon laitoksen toiminnan laatu, siitä saadut selvitykset sekä annetut lupamääräykset, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Laitoksesta ei myöskään aiheudu terveyshaittaa eikä naapureille eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Luvassa on määrättävä myös toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa sekä toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon mm. toiminnan luonne, toiminnan vaikutusalueen ominaisuudet, toiminnan vaikutus ympäristöön, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain lisäksi luparatkaisussa keskeiset sovellettavat säädökset ja ohjeet ovat olleet valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000 sekä ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta , joiden perusteella on mm. määritetty lantavarastojen mitoitus ja lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Lupamääräysten perustelut Määräys 1 (Yleinen ympäristönsuojelu) Lupamääräys on tarpeen vesien ja muun ympäristön pilaantumisen ja sen vaaran ehkäisemiseksi sekä naapureihin kohdistuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi. Määräykset 2 3 (Eläinsuoja) Ympäristöluvassa on tarpeen määrätä toiminnan laajuudesta, koska eläinsuojan toiminnan aiheuttamista päästöistä ei ole mahdollista asettaa suoraan määräyksiä. Toiminnan laajuus (eläinmäärä) vaikuttaa suoraan lannan ja osin eläinsuojien pesuvesien määrään ja tätä kautta tarvittavaan lannan varastointitilavuuteen ja lannanlevityspeltojen pinta-alaan. Määräys rakenteiden tiiviydestä ja päästöjen estämisestä on tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Uusien rakenteiden valmistumisesta tehtävä ilmoitus on tarpeen valvontaviranomaisen tarkastusta varten.

14 Määräykset 4 9 (Lannan ja jätevesien käsittely, varastointi ja hyödyntäminen) 14 Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys voidaan keskittää sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Arvio lantavarastojen suuruudesta perustuu valtioneuvoston maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta antamassa asetuksessa nro 931/2000 annettuihin lietelannan tuoton mitta-arvoihin: lypsylehmät 24 m 3, hiehot 15 m³ ja alle 6 kuukauden ikäinen nuorkarja 4 m³ vuodessa. Tilavuuksissa on otettava huomioon myös kattamattomiin varastoihin kertyvä sadevesi (tyypillisesti käytetty mitoitus 0,3 m³/m²) sekä maitohuoneen jätevedet ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 250 m 3 ). ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn, lietesäiliöiden pinta-alojen perusteella tehdyn arvion mukaan sadevettä varten tulee varata varastointitilavuutta yhteensä 314 m 3. Hakemuksessa esitetty suunnitelma lannan varastointitilavuudesta on riittävä hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinsuojassa kertyvien pesuvesien ohjaus lietesäiliöön on ympäristön kannalta paras ratkaisu. Ravinnevedet menevät tällöin lannan levityksen yhteydessä peltokasvuston käyttöön. Eläinsuojan WC-vedet on kerättävä hakemuksen mukaisesti erilliseen umpisäiliöön ja käsiteltävä asianmukaisesti. Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti haitalliset ympäristövaikutukset tulee ehkäistä ennakolta tai, milloin haitallisten vaikutusten syntymistä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lisäksi toiminnanharjoittajan edellytetään menettelevän riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten pinta- tai pohjaveden likaantumista, hajuhaittoja sekä lannan siirtojen ja kuljetusten yhteydessä syntyviä roskaantumiseen verrattavia haittoja, voidaan ehkäistä mm. tiiviillä rakenteilla ja huolellisilla työtavoilla. Lietesäiliöiden aiheuttamia hajuhaittoja voidaan vähentää käyttämällä säiliöiden täyttämisessä sellaisia työtapoja, ettei lietelannan pinnalle muodostuva kuori rikkoudu. Lannan levityksessä on huolehdittava, ettei se aiheuta vesistöjen tai pohjaveden pilaantumisvaaraa. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaan talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää tapauskohtaisesti metrin ja vesistöjen tai valtaojien varsille vähintään 10 metrin levyinen suoja-alue. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa tulee ottaa myös huomioon viihtyisyystekijät ja minimoida naapurustolle aiheutuva haitta. Määräyksen 7 tarkoituksena on varmistaa, että lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ravinnesisällölle on käytettävissä riittävä peltoala. Tarvittava peltoala on laskettu käyttäen kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa annettuja suosituksia, jotka koskevat eläimien enimmäismääriä peltohehtaaria kohti: lypsylehmät 1,3, hiehot kk 3,5, lehmävasikka 6 12 kk 4,5 ja vasikka alle 6 kk 11. Hakijan käytettävissä oleva peltoala on riittävä laajennuksen jälkeisen eläinmäärän lannan levitykseen. Varsinaisesti pelloille levitettävien lannoitteiden määrä arvioidaan lanta-analyysien, viljeltävän kasvin tarpeen sekä pellon viljavuuden

15 15 perusteella. Kun peltoalaa on riittävästi, lanta voidaan hyödyntää ja levitys ajoittaa niin, ettei haitallisia ravinnehuuhtoumia synny. Huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan yli viljeltävän kasvin tarpeen tai lannan levitys suoritetaan kasvun kannalta epäedulliseen aikaan, kuten syksyllä ja sateisina kausina. Lanta on karjanpidossa syntyvää jätelaissa tarkoitettua jätettä, jonka käsittelyssä tulee noudattaa jätelakia. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on korjattava välittömästi talteen. Lannan kuormauspaikkojen tulee olla puhdistettavissa, jotta voidaan estää niiden liettyminen ja sitä kautta lannan kulkeutuminen edelleen ympäristöön. Toiminta ei saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa, minkä vuoksi nestemäisten lannoitteiden levittäminen pohjavesialueille on pääsääntöisesti kielletty. Ympäristönsuojelulain 8 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai muutoin oleellisesti huonontua tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (pohjaveden pilaamiskielto). Nestemäisten lannoitteiden levittäminen varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolella sijaitseville pelloille voi kuitenkin olla mahdollista valvontaviranomaisen suostumuksella meneteltäessä lupamääräyksen 9 mukaisella tavalla. Vaikka luvanhaltijalla ei ole hakemusvaiheessa ollut käytössään lannanlevityspeltoja pohjavesialueella, pohjavesialueen peltoja koskeva määräys on katsottu tarpeelliseksi antaa, koska tilanne voi muuttua lupakauden aikana. Määräykset (Jätehuolto ja polttoaineet) Jätelaissa säädetään, että jätteestä ei saa aiheutua merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelaki kieltää myös roskaamisen. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine, toissijaisesti sen sisältämä energia. Tilalla kuolleiden eläinten (raadot) asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleet eläimet tulee ensisijaisesti toimittaa asianmukaisen luvan omaavaan käsittelypaikkaan. Hakemuksen mukaan kuolleet naudat toimitetaan raatokeräilyyn. Jäteasetuksen 5 :n mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa eikä muihin jätteisiin mahdollisen reagoimisvaaran vuoksi. Ongelmajätteiden merkitseminen helpottaa niiden jatkokäsittelyn ja sisällön selvittämistä. Erilaatuiset ongelmajätteet tulee pakata niille tarkoitettuihin hyväksyttyihin kuljetuspakkauksiin, jotta niitä voidaan käsitellä hallitusti ja ne voidaan pitää eril-

16 lään kaikissa jätehuollon vaiheissa. Ongelmajätteiden pitkäaikaista varastointia ja suurten ongelmajätevarastojen pitoa tilalla tulee välttää. 16 Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen (101/1997) 5 :n mukaan öljyjätteeseen ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Eri öljyjätelaatuja ei myöskään saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Jäteöljyn polttaminen on luvallista ainoastaan niissä laitoksissa, joilla on siihen lupa. Ongelmajätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai käsittely edellyttää niiden toimittamista laitokseen tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ongelmajätteiden vastaanottoon ja käsittelyyn tai jätetiedostoon merkitylle ammattimaiselle kerääjälle. Pesuaineiden ja öljytuotteiden säilytykseen sekä polttoainesäiliön ja tankkauspaikan suojaukseen liittyvät velvoitteet ovat tarpeen maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi esimerkiksi mahdollisessa vahinkotilanteessa. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Riittävällä suojauksella ja imeytysaineiden käytöllä maaperän pilaantuminen voidaan ehkäistä myös mahdollisessa vahinkotilanteessa. Määräykset (Tarkkailu, kunnossapito, kirjanpito ja raportointi) Tarkkailu-, huolto- ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria päästöjä maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin. Lietesäiliöiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja samalla tehtävällä huolellisella tarkastuksella varmistetaan, että ne pysyvät käyttökelpoisina. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu luvanvaraisen toiminnan valvonnan järjestämiseksi ja valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain 51 :n mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Valvontaviranomaiselle tulee raportoida tiedot säännöllisesti vuosittain. Määräykset (Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet) Ympäristönsuojelulaissa säädetyn ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaatteen mukaisesti luvanhaltijan tulee varautua mahdollisuuksien mukaan ennalta ympäristönsuojelun kannalta merkittäviin häiriötilanteisiin, kuten polttoaine- tai lietesäiliövuotoihin. Ympäristönsuojeluasetuksen 30 :n mukaan toiminnanharjoittajan on välittömästi ilmoitettava valvontaviranomaiselle sellaisista tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön tai luvan noudattamiseen. Kirjattavia häiriötilanteita voivat olla mm. epidemia,

17 jossa kuolee paljon eläimiä, tuotantotilan tai lietesäiliön rakenteiden vuoto, polttonestesäiliön rikkoontuminen ja häiriö jätevesien johtamisessa. 17 Määräys 18 (Toiminnan muutokset) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, mikäli toiminnassa tapahtuu muutoksia. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnan olennainen muutos edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Määräys 19 (Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT) Yksi ympäristönsuojelulaissa mainituista yleisistä periaatteista on parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Lisäksi ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavassa toiminnassa tulee toimia ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen mukaisesti eli noudattaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoituksenmukaisia ja kustannustehokkaita eri toimien yhdistelmiä. Toiminnanharjoittajan edellytetään myös olevan riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sitä mukaa kun paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt kehittyvät, niitä on pyrittävä ottamaan käyttöön. Vastaus lausunnoissa ja muistutuksessa esitettyihin vaatimuksiin Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt polttoaineen säilytystä ja tankkauspaikkaa koskevat vaatimukset on huomioitu määräyksessä 13. ELY:n lausunnossa esitetyt (mm. rakenteiden tiiveyksiä, lannan varastointia ja käsittelyä, jätehuoltoa, polttoaineiden varastointia ja vuosiraportointia koskevat) vaatimukset on huomioitu lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevällä tavalla. Lietesäiliöitä ei ole määrätty katettaviksi, sillä sitä ei ole nähty tarpeelliseksi mm. niiden sijainnin vuoksi. Lietesäiliöiden etäisyys lähimmistä naapureista on niin pitkä, ettei niistä ennakoida aiheutuvan merkittävää hajuhaittaa. Eläinsuojan toiminnan laatu ja laajuus ovat sellaiset, ettei häiriötilanteiden varalta ole katsottu tarpeelliseksi edellyttää toimintasuunnitelmaa. Luvanhaltijan tulee kuitenkin varautua riittävästi häiriötilanteisiin lupamääräyksen 16 mukaisesti. Eläinsuojasta tai lietesäiliöistä ei voida katsoa aiheutuvan riskiä Saramojoelle tai Siltapurolle toimittaessa hakemuksessa esitetyillä ja lupamääräyksissä edellytetyillä tavoilla. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tässä luvassa olevia määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä lu-

18 van voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava (ympäristönsuojelulaki 56 ). 18 Ympäristönsuojeluasetuksen 4 :n mukaan lannan hyödyntäminen maanparannusaineena tai lannoitteena ei ole ympäristöluvanvaraista toimintaa. Näin ollen eläinsuojaa koskevassa ympäristöluvassa ei pääsääntöisesti anneta lannan peltolevitystä koskevia määräyksiä. Pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi on kuitenkin nestemäisten lannoitteiden käyttö pohjavesialueella olevilla peltolohkoilla kielletty. Luvanvaraisuudesta riippumatta kotieläintilan ympäristönsuojelulta edellytetään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (931/2000) noudattamista. Asetuksen mukaan kotieläintilalla pitää olla niin suuri asianmukainen lantala, että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta. Laiduntaminen vähentää varastointitilan tarvetta. Asetuksessa on myös mm. lantavarastojen rakenteita, lannoitteiden levitystä, lannan levitysajankohtia sekä eläinsuojan sijoittamista koskevia säännöksiä. Asetuksen noudattamista valvovat ELY-keskus ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen. Eläinsuojan sekä lantavarastojen rakentamisessa tulee ottaa huomioon maa- ja metsä-talousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM:n asetus 100/01, MMM-RMO C4: Kotieläinrakennusten ympäristöhuolto, ). Tilalla kuolleiden ja lopetettujen eläinten käsittelyä ohjataan EU:n jäsenmaissa voimaan tulleella, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1774/2002 (ns. sivutuoteasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön asetuksella eläimistä saatavien sivutuotteiden hävittämisestä syrjäisillä alueilla sekä kuolleiden lemmikkieläimien hävittämisestä (1374/2004). Näiden asetusten noudattamista valvoo mm. kunnaneläinlääkäri. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus on jätettävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle viimeistään Päätös on voimassa siihen saakka, kunnes lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemusasia on lainvoimaisesti ratkaistu. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Uuden eläinsuojan ja lietesäiliön voi ottaa käyttöön ympäristöluvan saatua lainvoiman ja kun niiden valmistumisesta on ilmoitettu valvontaviranomaiselle lupamääräyksen 3 mukaisesti. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5 ja 22 Jätelaki (1072/1993) 3 4, 6, 8, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17

19 19 Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 4, 5, 16 19, 23, 30 ja 37 Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 2 8, 28, 41 43, 45, 46, 52 56, 81, 83, 96, 97, 100 ja 105 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) ja aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös: Tiedoksi: Hakija Nurmeksen kaupunginhallitus Nurmeksen ympäristönsuojeluviranomainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Y- ja E-vastuualueet (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus, (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä: Nurmeksen kaupungin ilmoitustaulu Erikseen kuullut naapurit MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristöneuvos Kari Varonen Ympäristöylitarkastaja Tiina Ristola

20 20 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Kuopion toimipaikan kirjaamon yhteystiedot Käyntiosoite: Hallituskatu 12 14, KUOPIO Postiosoite: PL 1741, KUOPIO Puhelin: (vaihde) Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi Aukioloaika: klo Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.