KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013
|
|
- Satu Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V Harri Isoniemi
2 Sisällysluettelo 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE KORJAUSVELKA PERUSKORJAUS JA PERUSPARANNUSTARVE RAKENNUSTEN KULUMINEN JA OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN ARVOT V ARVOJEN PÄIVITYS VUODELLE OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MUUTOS OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN V OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT SALKUTTAIN V TRELLUM PTS TOTEUTUS JA YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA JAKSOTTAMATON INVESTOINTITASO JAKSOTETTU INVESTOINTITASO TRELLUM PTS 2029 SALKUTTAIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN JOHTOPÄÄTÖS ARVIOT JA LASKELMAT LAATI LISÄTIETOJA LIITTEET
3 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA Trellum Consulting Oy on laskenut Karkkilan kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten tekniset - ja jälleenhankinta-arvot vuonna Vanhemmissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvojen laskennassa on käytetty Haahtela Talonrakennusten kustannustieto- kirjan käyttötarkoituskohtaisia jälleenhankinta-hankintaarvoja arvioituna rakennuskohtaisilla hanketekijöillä ja uudemmissa rakennuksissa jälleenhankinta-arvo on indeksoitu hankintahinta. Teknisen arvon laskenta on suoritettu jälleenhankinta-arvojen ja kerättyjen investointitietojen pohjalta. Tämän jälkeen rakennusten arvotiedot on päivitetty aina vuosittain ja tässä dokumentissa tarkastellaan rakennusten arvoja vuoden 2012 lopun tilanteessa. 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUS- TARVE Arvojen pohjalta voidaan laskea korjausvelka sekä omaisuuden peruskorjaus ja perusparannustarve. Korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa tavoitetasona käytetään sitä, että teknisen- jälleenhankinta-arvon suhde (Kla) tulisi kaikkien rakennusten kohdalla olla 75 %. Peruskorjaus ja perusparannustarve voidaan puolestaan laskea siten, että otetaan laskentaan mukaan kaikki alle 60 % rakennukset ja tarkastellaan, sitä kuinka paljon rahaa pitää rakennuksiin investoida, jotta rakennukset olisivat alkuperäiseen tasoon sekä tämän päivän vastaavan rakennuksen tasoon erinomaisessa kunnossa. Peruskorjaustarpeen laskennassa teknisen ja jälleenhankinta-arvon tavoitetasona käytetään 90 % sekä perusparannustarpeen osalta 120 %. Omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa myös erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. 3
4 2.1 KORJAUSVELKA Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tämän nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko omaisuuden rahamääräinen korjausvelka. 2.2 PERUSKORJAUS JA PERUSPARANNUSTARVE Peruskorjaus ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden käyttötarkoitukseltaan vastaavan rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90 %) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120 %) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen taso nostetaan alkuperäistä tasoa korkeammaksi. Perusparannustarpeessa toiminnallisten muutosten osuus laskennallisesta investointitarpeesta on noin kolmannes ja loput 2/3 osaa jää olemassa olevien rakennusosien korjaamiseen eli peruskorjaukseen. 2.3 RAKENNUSTEN KULUMINEN JA OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT Määriteltyjä tunnuslukuja voidaan tarkastella graafisesti, kun tarkastelulähtökohdaksi otetaan rakennuksen kuluminen sekä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen suhde eli kuntoluokka. 4
5 Kuva 1: Rakennuksen kuluminen ja kulumisen pohjalta lasketut omaisuuden tunnusluvut 120 % Perusparannustarve Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 100 % 90 % 75 % 60 % 30 % Korjausvelka Peruskorjaustarve Peruskorjaus Korjausaste Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä vuodet Rakennuksen ajallista kulumista voidaan tarkastella rakennuksen kuntoluokan eli nykykunnon kehittymisen kautta (tekninen/jälleenhankinta-arvo). Uuden rakennuksen kuntoluokka ja nykykunto ovat lähtötilanteessa 100 % ja välittömästi valmistumisensa jälkeen rakennus alkaa kulua jolloin kuntoluokka ja nykykunto vuosittain laskevat. Kuviossa rakennuksen oletuskuluminen on 1,75 %, vuodessa ja kun rakennus saavuttaa 40 vuoden iän, on rakennuksesta jäljellä enää perustus- ja runkorakenteet, rakennuksen pitkäikäisimmät osat, joiden oletuskuluminen on 0,5 % vuodessa. Tähän rakennuksen elinkaareen (nykykunnon kehitys) voidaan hahmottaa kaksi ajallista ja laskennallisesti merkittävää kohtaa. Ensimmäinen merkittävä kohta saavutetaan rakennuksen ollessa 13 vuotta vanha, jolloin rakennuksen nykykunto saavuttaa 75 % kuntoluokan. Tämän kuntoluokan jälkeen rakennukseen muodostuu korjausvelkaa eli nykykunto alittaa korjausvelan tavoitetason, joka fyysisesti tämä näkyy vuotta vanhoissa rakennuksissa rakennuksen lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toinen laskennallisesti merkittävä kohta saavutetaan 23 vuoden kohdalla, jolloin pelkkä kunnossapito ei rakennukseen riitä, vaan rakennus on peruskorjaus- /perusparannustarpeessa. Käytännössä peruskorjaus/perusparannusinvestointi toteutetaan noin vuoden välillä, jolloin rakennuksen kuntoluokka on %. Mitä myöhemmin investointi toteutetaan, sitä kalliimmaksi peruskorjaus/perusparannus yleensä tulee. Jos rakennus korjataan alkuperäistä tasoa vastaavaa kuntoon, voidaan puhua peruskorjaustarpeesta, jolloin peruskorjaustarve saadaan alle 60 % nykykunnon alittavista rakennuksista nostamalla ne 90 % tavoitetasoon. Perusparannuksessa rakennus puolestaan uudistetaan tämän päivän uuden vastaavan käyttötarkoituksen mukaisen rakennuksen kuntoon, jolloin toiminnallisten muutosten johdosta perusparannusinvestoinnin tavoitetaso (120 %) ylittää rakennuksen alkuperäisen rakentamiskustannustason. Perusparannustarve saadaan siis alle 60 % kuntoluokan rakennuksissa nykykunnon ja 120 % tavoitekunnon välisenä erotuksena. 5
6 Investoinnin korjausaste saadaan, kun toteutunut investoinnin hinta suhteutetaan rakennusten jälleenhankinta-arvoon. Toiminnallisten muutosten johdosta korjausaste saattaa nousta huomattavan korkeaksikin, mutta silti investoinnin neliöhinta saattaa jäädä huomattavasti alle täysin uuden rakentamisen investointikustannuksen. Jossain vaiheessa rakennus saattaa tulla niin huonoon kuntoon tai toiminnallisten muutosten tarve olla niin suuri, että vanhan korjaaminen ei kannata, jolloin saattaa olla järkevämpää purkaa vanha rakennus ja rakentaa täysin uusi tarpeita vastaava rakennus tilalle. Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan myös tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero saadaan määriteltyä, josta omaisuuden tunnusluvut siis lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90%), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. 6
7 3. KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN ARVOT V Karkkilan rakennusten arvotietojen yhteenveto v Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2012 Lkm 74 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 65,70 % Kuluminen /v, /m2/kk ,50 Kuluminen %/jha 1,75 % Inv /v, /m2/kk ,04 Kvelka 75% Peruskorjaustarve <60% talot Tavoite 90% Perusparannustarve <60 % talot Tavoite 120 % Karkkilan Trellum kuntoprofiili 2012 Kuntoprofiili 2012 Rakennuskannan kuntoprofiili muutos Kunto Rak.lkm Pinta-ala kesk.m2 kpl % m2 % kpl m2 < 50 % % 11 % 25,00 % -1,20 % 50 % - 60 % % 30 % 37,50 % 14,13 % 60 % - 75 % % 42 % -25,64 % -11,24 % 75 % - 90 % % 13 % 25,00 % 71,63 % > 90% % 3 % 0,00 % -53,48 % Yhteensä % 100 % 1,35 % 0,25 % Karkkilan Trellum Kuntoprofiilin pinta-ala kuntoluokittain (2012) Pinta-ala < 50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90% 7
8 4. ARVOJEN PÄIVITYS VUODELLE 2013 Trellum Consulting Oy:n on päivittänyt rakennusten arvotiedot vuodelle Päivitys toteutettiin seuraavasti. 1) Indeksoitiin rakennuskustannusindeksillä jha sekä tekninen arvo (2,5 %) 2) Vähennettiin teknisen arvon kuluminen: yht (n. 1,75 % jälleenhankinta-arvosta (rakennuksittain) 3) Lisättiin investoinnit 2012:yht (rakennuksittain) Investointitiedot saatiin Karkkilan kaupungilta ja muilta osin rakennusten päivityksen suoritti Trellum Consulting Oy. Tämän raportin liitteenä ovat vuodelle 2013 päivitetyt rakennusten arvot. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon lisäksi rakennuksille määriteltiin vuoden 2015 sisäisiin vuokriin käytettävät pääoma-arvot, joita voidaan käyttää vuoden 2015 pääomavuokrien määrityksen pohjana. Vuokrien päivityksestä tuotettiin erillinen dokumentti, jossa on käyty vuoden 2015 sisäisten vuokrien päivitykseen liittyvät asiat. 8
9 4.1 OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN YHTEENVETO 2013 Karkkilan arvot, korjausvelka sekä peruskorjaus- ja perusparannustarve v 2013 Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2013 Lkm 71 Pinta-ala /m2 Jha Tekn.arvo Kuntoluokka 66,61 % Kuluminen /v, /m2/kk ,50 Kuluminen %/jha 1,75 % Inv /v, /m2/kk ,53 M/P kvelka M/P Pptarve Kvelka 75% Peruskorjaustarve <60% talot Tavoite 90% Perusparannustarve <60 % talot Tavoite 120 % Karkkilan Trellum kuntoprofiili 2013 ja muutos vuodesta 2012 Kuntoprofiili 2013 Rakennuskannan kuntoprofiili Muutos Kunto Rak.lkm Pinta-ala kesk.m2 Kpl % m2 % kpl m2 < 50 % % 12 % 0,00 % 0,00 % 50 % - 60 % % 30 % -3,03 % -4,24 % 60 % - 75 % % 31 % -13,79 % -28,71 % 75 % - 90 % % 21 % 0,00 % 60,50 % > 90% % 7 % 33,33 % 144,60 % Yhteensä % 100 % -5,33 % -1,29 % Karkkilan Trellum Kuntoprofiilin pinta-ala kuntoluokittain (2013) Pinta-ala < 50 % 50 % - 60 %60 % - 75 %75 % - 90 % > 90% 9
10 4.2 OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MUUTOS Korjausvelan muutos vuodesta 2007 vuoteen Korjausvelka ( ) Perusparannustarpeen muutos vuodesta 2007 vuoteen Perusparannustarve ( ) Trellum kuntoprofiili muutos vuodesta 2012 vuoteen 2013 (m2) Pinta-ala < 50 % 50 % - 60 %60 % - 75 %75 % - 90 % > 90%
11 4.3 OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN V Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain. Jälleenhankinta-arvo Tekninen arvo Korjausvelka Perusparannust. Kvelka Pptarve Käyttötarkoitus Lkm m2 % m2 jha /m2 tekn.arvo /m2 kla kvelka /m2 pptarve /m Koulut % % % -7 % Päiväkodit % % % 4 % Terveystoimi % % % 2 % Sosiaalitoimi % % % Asunnot % % % -14 % Vapaa-aika % % % 28 % Hallinto % % % Muut % % % 3 % Museotoimi % % % 4 % Yhteensä % % % -2 % Korjausvelka ja perusparannustarve käyttötarkoituksittain Perusparannustarve /m2 0 Koulu Pvk. Terv. Sost. As. Vap. Hal. Muut Mus. /m milj. 7,60 0,38 5,37-2,35 0,11-4,81 0,48 /m Korjausvelka /m2 - Koulu Pvk. Terv. Sost. As. Vap. Hal. Muut Mus. /m milj. 2,57 0,42 1,78 0,25 0,59 0,20 0,26 2,59 0,19 /m2 Karkea kuntoluokan suhteelliset pinta-alaosuudet käyttötarkoituksittain 11
12 4.3 OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT SALKUTTAIN V Omaisuuden tunnusluvut salkuttain Jälleenhankinta-arvo Tekninen arvo Korjausvelka Perusparannustarve Kvelka Pptarve Salkku Lkm m2 % m2 jha /m2 tekn.arvo /m2 kla kvelka /m2 pptarve /m A % % % -17 % B % % % -47 % C % % % 49 % D % % % 4 % E % % % 2 % Yht % % % -2 % Omaisuuden korjausvelka ja perusparannustarve salkuttain Perusparannustarve /m2 0 A B C D E /m Milj. 6,44 1,68 6,77 0,50 5,23 /m Korjausvelka /m2 - A B C D E /m Milj. 2,94 0,94 3,07 0,19 1,70 /m2 Karkea kuntoluokan suhteelliset pinta-alaosuudet salkuttain Omaisuuden tunnusluvut salkuttain jako pidettäviin ja realisoitaviin rakennuksiin Jälleenhankinta-arvo Tekninen arvo Korjausvelka Perusparannustarve Kvelka Pptarve Salkku Lkm m2 % m2 jha /m2 tekn.arvo /m2 kla kvelka /m2 pptarve /m2 % % A, B, D % % % 42 % C ja E % % % 58 % Yhteensä % % % 100 % 12
13 5. TRELLUM PTS TOTEUTUS JA YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA Rakennusten korjausvelan ja perusparannustarpeen lisäksi laskettiin koko omaisuuden karkea rakennuskohtainen investointitarve vuosille Tämä investointitarvetarkastelu pohjautui rakennuksen nykykunnon sekä tavoitekunnon tarkasteluihin, mutta tämän lisäksi tarkastelussa huomioitiin myös aikaulottuvuus aina vuoteen 2028 asti. Tässä pitkän aikavälin investointitarkastelussa tehtiin myös seuraavia oletuksia., - vuosille tehtävän tarkastelun lähtötiedot pohjautuivat vuoden 2013 rakennusten päivitettyihin arvoihin, jolloin pitkän aikavälin investointitarkastelu oli vuoden 2013 hintatasossa - rakennusten vuotuiseksi kulumiseksi vuosille oletettiin 1,75 % jälleenhankinta-arvosta - rakennuksen perusparannuksen nykykunnon lähtötasoksi määriteltiin 50 %, ja kun rakennuksen kuntoluokka alittaa vuosien välillä tämän niin rakennukseen toteutetaan perusparannusinvestointi - rakennusten perusparannusinvestoinnin tavoitetaso on %. Karkkilan rakennusten PTS 2029 yhteenveto Keskimääräinen investointitaso /v vuosille Investointitaso /v keskimäärin* Investoitavia kohteita 63 Investointavien rakennusten pinta-ala Inv.neliöhinta keskiarvo Inv.neliöhinta keskim Investoitavien kohteiden osuus lkm 86 % Investoitavien kohteiden osuus m2 83 % Rakennusten kulumisen pohjalta vuosittaiseksi pitkän aikaväin investointitarpeeksi saatiin noin 3,4 miljoonaa euroa vuosittain. Periodilla kulumiseen pohjautuva investointitarve on kaikkiaan noin 49,21 miljoonaa euroa ja investointitarpeeseen tarkasteluperiodilla tulee noin 86 % rakennusten lukumäärästä ja 83 % pinta-alasta. Seuraavassa on kuvattu omaisuuden investoinnit ilman investointien jaksotusta vuosittain. 13
14 5.2 JAKSOTTAMATON INVESTOINTITASO Karkkilan kaupungin arvioidut investoinnit ilman jaksotusta /v Nykyisen omaisuuden kunnon ja kulumisen kautta tarkastellen vuotuinen investointitaso vaihtelee 0 14 miljoonan euron välillä vuosittain. Ilman jaksotusta ja vuoden 2013 arvojen mukaan suurimmat investointitarpeet osuvat heti tälle vuodelle (v. 2014) sekä vuosille 2015, 2021, 2023 sekä vuodelle 2027 ja Alla on investoitavien rakennusten lukumäärät vuosittain. Karkkilan kaupungin investoitavien rakennusten määrä v ilman jaksotusta lkm 5 0 Investoitavien rakennusten lukumäärä vaihtelee 0 27 rakennukseen. Investoitavien rakennusten lukumäärän mukaan suurimmat vuodet olisivat vuoden 2013 arvojen pohjalta 2014, 2015 ja Kun investoinnit jaksotetaan vuosittain siten, että investoinnit vuositasolla tasoitetaan noin 3,1 miljoonaa euroon rakennuskohtaisten investointien yhteenvedosta seuraavat kuvat. 14
15 5.3 JAKSOTETTU INVESTOINTITASO Karkkilan kaupungin avioidut investoinnit v jaksotettuna eri vuosille /v Karkkilan kaupungin investoitavien rakennusten määrä v jaksotettuna lkm Kun investoinnit jaksotetaan rakennuksittain, vaihtelevat investoinnit noin 2,5 3,5 miljoonan euron välillä. Rakennusten lukumäärässä mitattuna suurin investointipiikki osuus vuoteen 2020, jossa investoitavia rakennuksia on kaikkiaan 18 kappaletta. Vuosina 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2028 ja 2029 investoitavien rakennuksia on yksi. Tällä jaksotetulla investointitasolla rakennusten kuntoluokka, korjausvelka ja perusparannustarve tulisivat kehittymään seuraavasti. 15
16 Omaisuuden kuntoluokan kehittyminen PTS 2029 investointitasolla 85,0 % 83,0 % 81,0 % 79,0 % 77,0 % 75,0 % 73,0 % 71,0 % 69,0 % 67,0 % 65,0 % kla Omaisuuden korjausvelan kehittyminen PTS 2029 investointitasolla kvelka Omaisuuden perusparannustarpeen kehittyminen PTS 2029 investointitasolla pptarve
17 5.4 TRELLUM PTS 2029 SALKUTTAIN JA KÄYTTÖTARKOITUKSITTAIN Trellum PTS 2029 Käyttötarkoituksittain PTS 2029 Keskimäärin /v Rakennusten lkm 63 inv m2 Sijainti inv m2 Inv /m2 % % Koulut ,7 % 37,5 % Päiväkodit ,1 % 5,0 % Terveystoimi ,7 % 11,2 % Sosiaalitoimi ,3 % 5,9 % Asunnot ,2 % 5,9 % Vapaa-aika ,6 % 4,6 % Hallinto ,3 % 8,9 % Muut ,6 % 19,1 % Museotoimi ,5 % 2,0 % Yhteensä ,0 % 100,0 % Trellum PTS 2029 Salkuttain PTS 2029 Keskimäärin /v Rakennusten lkm 63 inv m2 Salkku inv m2 Inv /m2 % % A ,5 % 52,6 % B ,5 % 10,8 % C ,5 % 24,1 % D ,5 % 2,0 % E ,9 % 10,4 % Yhteensä % 100 % Trellum PTS 2029 salkuttain jako pidettäviin ja realisoitaviin rakennuksiin PTS investlinnit PTS pinta-ala Inv /v Salkku % % /v % A, B, D % % % C ja E % % % Yhteensä % % % 17
18 Investointitarve yhteensä v salkuttain Investointitarve vuosille salkuttain Trellum PTS 2029 salkuttain /v E D C B A 0 Investoitavien rakennusten lukumäärä v salkuttain Trellum PTS 2029 salkuttain lkm/v E D C B A 18
19 6. JOHTOPÄÄTÖS Karkkilan kaupungin korjausvelka ja perusparannustarve laskivat vuodesta 2012 vuoteen Tarkasteluperiodilla korjausvelan laski reilut 6 % ja perusparannustarve puolestaan 2,3 %. Omaisuuden tarpeiden laskuun vaikutti kulumista korkeampi investointitaso sekä neljän myydyn rakennuksen poistuminen omaisuuden tunnusluvuista. Korjausvelan absoluuttinen rahamäärä oli vuoden 2013 lopussa noin 8,8 miljoonaa euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa 194 /m2. Vuoden 2012 vastaavat luvut olivat 9,4 miljoonaa euroa ja 204 /m2. Perusparannustarve puolestaan oli vuoden 2013 lopussa noin 20,6 miljoonaa euroa ja perusparannustarpeen neliöhinta koko omaisuudessa oli 452 /m2. Vuoden 2012 lopun vastaavat luvut olivat n. 21,1 miljoonaa euroa ja 457 /m2. Käyttötarkoituksittain tarkastellen voimakkaimmin korjausvelka kasvoi sosiaalitoimen rakennuksissa noin 35 %, mutta kasvusta huolimatta sosiaalitoimen rakennusten korjausvelka on käyttötarkoituksittain tarkastellen kuitenkin toiseksi alhaisin ollen keskimäärin 113 /m2. Perusparannustarve kasvoi voimakkaimmin vapaa-ajan rakennuksissa joissa kasvua oli 28 %. Tosin tässäkin käyttötarkoituksessa voimakas kasvu selittynee perusparannustarpeen suhteellisen alhaisella lähtötasolla, kun nousun jälkeen perusparannustarpeen neliöhinta on verraten matala ollen 83 /m2. Korkein suhteellista korjausvelka ja perusparannustarve on terveystoimen rakennuksissa, joissa korjausvelan neliöhinta on 422 /m2 ja perusparannustarpeen puolestaan 1304 /m2. Käyttötarkoituksittain tarkastellen voimakkaimmin korjausvelka laski koulurakennuksissa lähes neljänneksen ja perusparannustarvekin laski 7 %, johtuen lähinnä 2013 tehdyistä investoinneista, jotka pitkälti kohdistuivat koulurakennuksiin. Koulurakennuksia suurempi perusparannustarpeen lasku oli asuinrakennuksissa, joissa Salkuttain tarkasteluna korjausvelka perusparannustarve nousivat etenkin C rakennuksissa, joissa korjausvelka kasvoi lähes 32 % ja perusparannustarve lähes 50 %. Mikäli nyt realisoitavat C ja E rakennukset myydään pois, niin vuoden 2013 arvojen pohjalta tarkasteltuna korjausvelka pienenisi noin 4,8 miljoonaa euroa eli 8,8 miljoonasta eurosta noin neljään miljoonaa euroon ja perusparannustarve puolestaan vajaat 12 miljoonaa euroa 20,6 miljoonasta noin 8,8 miljoonaan euroon. Nyt kuvattu salkutus luokitus pohjautuu Karkkilan toimitilastrategiassa tehtyyn luokitteluun, jota vuoden 2014 aikana on nyt tarkennettu. 19
20 Pitkän aikavälin tarkastelussa vuoden 2013 arvoista tehty kumulatiivinen investointitarve (Trellum PTS 2029) oli yhteensä 49,2 miljoonaa euroa, kun vuoden 2011 arvojen pohjalta tehty (Trellum PTS 2026) vastaava tarve oli 51,5 miljoonaa euroa. Jaksotettu investointitarve vuodesta (16 v.) on noin kolme miljoonaa euroa vuodessa kun aiemmin tehdyn Trellum PTS 2026 (15 v) vuotuinen investointitarve oli 3,4 miljoonaa euroa. Nyt laskettu reilun kolmen miljoonan euron investointitaso riittää nostamaan rakennusten kuntoluokkaa sekä laskemaan korjausvelkaa ja perusparannustarvetta nyt tarkastelulla aikaperiodilla. Käyttötarkoitus huomioon ottaen eniten investointeja vaativat koulurakennukset, joihin kohdistuu reilu kolmannes kaikista investoinneista (eli n. 18 miljoonaa euroa). Vertailtaessa investointien neliöhintoja kalleimmat investoinnit ovat terveystoimen rakennuksilla 1950 /m2 ja seuraavaksi päiväkodit 1851 /m2. Neliöhinnaltaan edullisimmat ovat asuinrakennukset (934 /m2) sekä museotoimen rakennukset (991 /m2). Salkuittain tarkasteltaessa investointitarvetarve painottuu A-salkkuun, sen käsittäessä reilu puolet kaikista investoinneista (25,8 miljoonaa euroa) ja neliöhinnoiltaan kalleimmat ovat E-salkun investoinnit niiden neliöhinnan noustessa vajaaseen 2000 euroon. Kun C ja E salkku otetaan tarkastelusta pois, jäljelle jäävä kumulatiivinen investointitarve on 30,8 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa vuositasolla n. kahden miljoonan euron investointitasoa, jolloin investointitarve laskee vajaat 40 % alkuperäisestä investointitasosta laskettuna. Nyt päivitettyä korjausvelkaa, perusparannustarvetta sekä pitkän aikaväin investointitarvetta vähentävät huonokuntoisiin rakennuksiin kohdistuvat investoinnit sekä huonokuntoisen omaisuuden myynnit sekä purut. Nyt toteutettujen toimenpiteiden seurauksena korjausvelka, välittömät investointitarpeet sekä edelleen tulevaisuuden pitkän ajan investointitarpeet laskivat edellisistä tarkatseluista. 20
21 7. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI Liedossa TkL VTM Harri Isoniemi Huovuttajankuja LITTOINEN 8. LISÄTIETOJA Tästä arviosta lisätietoja antaa Harri Isoniemi gsm LIITTEET 1. Vuoden 2013 rakennusten arvot, korjausvelat, peruskorjaus- ja perusparannustarpeet rakennuksittain ovat erillisessä Excel-tiedostossa. 2. Trellum PTS 2029 rakennuksittain 3. Trellum PTS 2029 vuosittain 21
22 Liite 1: Rakennuskohtaiset arvo-, korjausvelka ja muut tiedot ja tunnusluvut Karkkilan rakennusten arvot salkuttain 2013 (1/2) NO Rak nimi Ktt Lka m² JHA/m2 JHA 2013 Kulum. Inv 2013 TeknA/m2 TeknA 2013 Kla Kvelka Pktarve Pptarve 1 Ahmoon koulu 1 C % Ahmoon koulu 1 C % Ahmoon koulun asuinrakennus 1 C % Ahmoon koulun sauna ja varasto 1 C % Haukkamäen koulu 1 A % Haukkamäen koulun asuinrak. 1 A % Haukkamäen koulun aittarak. 1 A % Nyhkälän koulu 1 A % Tuorilan koulu 1 A % Yhteiskoulu ja lukio 1 A % Yhteiskoulun ja lukion liik. ja nuor. 1 A % Toivikkeen päiväkoti 2 A % Toivikkeen päiväkodin pihavaja 2 A % Haapalan päiväkoti 2 A % Haapalan päiväkodin kerhotilarak. 2 A % Jokiväärän päiväkoti 2 C % Jokiväärän päiväkodin pihavarasto 2 C % Rajakadun päiväkoti 2 C % Rajakadun päiväkodin leikkikatos ja var. 2 C % Terveyskeskus 3 E % Terveyskeskuksen ent. asuntolarak. 3 E % Eläinlääkärin tilat 3 C % Palvelukeskus 4 A % Palvelukeskuksen keskuskeittiö 8 A % Marjaanakoti 4 C % Korpela 1 5 B % Korpela 2 5 B % Korpela 3 5 B % Nummela 1 5 B % Nummela 2 5 B % Nummela 3 5 B % Koliseva 1 5 B % Koliseva 2 5 B % Koliseva 3 5 B % Moukaritie 9 5 C % Moukaritie 10 5 C % Kovelon maja / päärakennus 6 A % Kovelon maja / maasauna 6 A % Kovelon maja / talousrakennus 6 A % Kirjasto 6 A % Kaupungintalo 7 A % Toivikkeen maja 6 A % Vuotinaisten leirikeskus / päärakennus 6 B % Vuotinaisten leirikeskus / talousrak. ja käymälä 6 B % Vuotinaisten leirikeskus / vanha talousrak. 6 B % Vuotinaisten leirikeskus / ruokailukatos 6 B % Vuotinaisten leirikeskus / uusi sauna 6 B % Vuotinaisten leirikeskus / vanha sauna 6 B %
23 Karkkilan rakennusten arvot salkuttain 2013 (2/2) NO Rak nimi Ktt Lka m² JHA/m2 JHA 2013 Kulum. Inv 2013 TeknA/m2 TeknA 2013 Kla Kvelka Pktarve Pptarve 70 Työväenopisto 8 B % Työväenopiston kutomo 8 B % Työväenopisto 8 C % Työkeskus 8 B % Päivätoimintakeskus 8 C % Varikko ja Betonitehdas 8 A % Omakotitalo 8 C % Paloasema 8 A % Asemansuon halli 8 C % Asemansuon varasto 8 C % Högforsin entinen ammattikoulu 8 A % FAGERKULLAN museoalue / Rauhala 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Mäntylä 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Caveniuksen talo 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Pakari 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Parvin talo 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Torppa 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Sarlinin talo 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Rauhalan ja Torpan piharak. 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Mäntylän piharakennus 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Caveniuksen piharak. 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Parvin piharakennus 9 D % FAGERKULLAN museoalue / Juhlakentän vaja 9 D % Yhteensä % NO Myydyt/omaisuudesta poistetut rakennukset Ktt Lka m² JHA/m2 JHA 2013 Kulum. Inv 2013 TeknA/m2 TeknA 2013 Kla Kvelka Pktarve Pptarve 32 Nohola 1 5 C % Nohola 2 5 C % "Paikka" 8 C % Neuvola 3 C % Yhteensä Perus/arvotiedot puuttuu Lka Painopalvelu/osake A Matkahuolto + VSS A Vanha kunnantalo C Lainajyvästö D Tuorilan koulun saunarakennus B Ahmoon autotallit C Vajarakennus/Vanha Turuntie 39 C Suvimaja/Toverikunta B 23
24 Liite 2: Trellum PTS2029 rakennuksittain Trellum PTS 2029 rakennuksittain (1/2) N:o Rakennus LKA Osoite kla m2 inv.v Kesto v inv /m2 inv 1 Ahmoon koulu C Maikkalantie % Ahmoon koulu C Maikkalantie % Ahmoon koulun asuinrakennus C Maikkalantie % Ahmoon koulun sauna ja varasto C Maikkalantie % Haukkamäen koulu A Vanha Turuntie % Haukkamäen koulun asuinrak. A Vanha Turuntie % Haukkamäen koulun aittarak. A Vanha Turuntie % Nyhkälän koulu A Huhdintie % Tuorilan koulu A Järvenpääntie % Yhteiskoulu ja lukio A Anttilankatu 2 78 % Yhteiskoulun ja lukion liik. ja nuor. A Anttilankatu 2 72 % Toivikkeen päiväkoti A Käpytie 2 71 % Toivikkeen päiväkodin pihavaja A Käpytie 2 63 % Haapalan päiväkoti A Karkinkatu 9 62 % Haapalan päiväkodin kerhotilarak. A Karkinkatu 9 62 % Jokiväärän päiväkoti C Tuorilantie 51 % Jokiväärän päiväkodin pihavarasto C Tuorilantie 54 % Rajakadun päiväkoti C Rajakatu("Pupula") 62 % Rajakadun päiväkodin leikkikatos ja var. C Rajakatu("Pupula") 67 % Terveyskeskus E Huhdintie % Terveyskeskuksen ent. asuntolarak. E Huhdintie % Eläinlääkärin tilat C Tuorilantie % Palvelukeskus A Nyhkäläntie % Palvelukeskuksen keskuskeittiö A Nyhkäläntie % Marjaanakoti C Vihdintie % Korpela 1 B Korpikuja 1 55 % Korpela 2 B Korpikuja 1 55 % Korpela 3 B Korpikuja 1 55 % Nummela 1 B Korpitie % Nummela 2 B Korpitie % Nummela 3 B Korpitie % Koliseva 1 B Meijerinkatu % Koliseva 2 B Meijerinkatu % Koliseva 3 B Meijerinkatu % Moukaritie 9 C Moukaritie 9 58 % Moukaritie 10 C Moukaritie % Kovelon maja / päärakennus A Vuotinaistentie % Kovelon maja / maasauna A Vuotinaistentie % Kovelon maja / talousrakennus A Vuotinaistentie % Kirjasto A Valtatie % Kaupungintalo A Valtatie % Toivikkeen maja A Hiihtomajantie 56 % Vuotinaisten leirikeskus / päärakennus B Vuotinaistentie % Vuotinaisten leirikeskus / talousrak. ja käymälä B Vuotinaistentie % Vuotinaisten leirikeskus / vanha talousrak. B Vuotinaistentie % Vuotinaisten leirikeskus / ruokailukatos B Vuotinaistentie % Vuotinaisten leirikeskus / uusi sauna B Vuotinaistentie % Vuotinaisten leirikeskus / vanha sauna B Vuotinaistentie % Työväenopisto B Anttilankatu 8 63 % Työväenopiston kutomo B Anttilankatu 8 58 % Työväenopisto C Anttilankatu 8 55 % Työkeskus B Pajakatu 2 63 % Päivätoimintakeskus C Pitkäläntie % Varikko ja Betonitehdas A Yrittäjäntie % Omakotitalo C Verälänsuora 1 71 % Paloasema A Yrittäjäntie 90 % Asemansuon halli C Asemakatu 38 % Asemansuon varasto C Asemakatu 44 % Högforsin entinen ammattikoulu A Valtatie %
25 Trellum PTS rakennuksittain (2/2) N:o Rakennus Lka Osoite kla m2 inv.v Kesto v inv /m2 inv 91 FAGERKULLAN museoalue / Rauhala D 58 % FAGERKULLAN museoalue / Mäntylä D 57 % FAGERKULLAN museoalue / Caveniuksen talo D 51 % FAGERKULLAN museoalue / Pakari D 62 % FAGERKULLAN museoalue / Parvin talo D 61 % FAGERKULLAN museoalue / Torppa D 57 % FAGERKULLAN museoalue / Sarlinin talo D 55 % FAGERKULLAN museoalue / Rauhalan ja Torpan Dpiharak. 55 % FAGERKULLAN museoalue / Mäntylän piharakennus D 58 % FAGERKULLAN museoalue / Caveniuksen piharak. D 58 % FAGERKULLAN museoalue / Parvin piharakennusd 56 % FAGERKULLAN museoalue / Juhlakentän vaja D 58 % Yhteensä/keskimäärin
26 Liite 3: Trellum PTS2029 vuosittain Trellum PTS vuosittain (1/2) N:o Kiinteistö kla Ahmoon koulu 70 % Ahmoon koulu 61 % Ahmoon koulun asuinrakennus 55 % Ahmoon koulun sauna ja varasto 46 % Haukkamäen koulu 91 % Haukkamäen koulun asuinrak. 91 % Haukkamäen koulun aittarak. 59 % Nyhkälän koulu 53 % Tuorilan koulu 88 % Yhteiskoulu ja lukio 78 % Yhteiskoulun ja lukion liik. ja nuor. 72 % Toivikkeen päiväkoti 71 % Toivikkeen päiväkodin pihavaja 63 % Haapalan päiväkoti 62 % Haapalan päiväkodin kerhotilarak. 62 % Jokiväärän päiväkoti 51 % Jokiväärän päiväkodin pihavarasto54 % Rajakadun päiväkoti 62 % Rajakadun päiväkodin leikkikatos ja 67 var. % Terveyskeskus 57 % Terveyskeskuksen ent. asuntolarak. 25 % Eläinlääkärin tilat 57 % Palvelukeskus 68 % Palvelukeskuksen keskuskeittiö 97 % Marjaanakoti 69 % Korpela 1 55 % Korpela 2 55 % Korpela 3 55 % Nummela 1 55 % Nummela 2 55 % Nummela 3 55 % Koliseva 1 55 % Koliseva 2 55 % Koliseva 3 55 % Kovelon maja / maasauna 85 % Kovelon maja / talousrakennus 71 % Kirjasto 70 % Kaupungintalo 71 % Toivikkeen maja 56 % Vuotinaisten leirikeskus / päärakennus 67 % Vuotinaisten leirikeskus / talousrak. 69 ja % käymälä Vuotinaisten leirikeskus / vanha talousrak. 48 % Vuotinaisten leirikeskus / ruokailukatos 73 %
27 Trellum PTS vuosittain (2/2) Kiinteistö Kiinteistö kla Vuotinaisten leirikeskus / uusi sauna 68 % Vuotinaisten leirikeskus / vanha sauna 59 % Työväenopisto 63 % Työväenopiston kutomo 58 % Työväenopisto 55 % Työkeskus 63 % Päivätoimintakeskus 61 % Varikko ja Betonitehdas 85 % Omakotitalo 71 % Paloasema 90 % Asemansuon halli 38 % Asemansuon varasto 44 % Högforsin entinen ammattikoulu 87 % FAGERKULLAN museoalue / Rauhala 58 % FAGERKULLAN museoalue / Mäntylä 57 % FAGERKULLAN museoalue / Caveniuksen 51 % talo FAGERKULLAN museoalue / Pakari62 % FAGERKULLAN museoalue / Parvin 61 talo % FAGERKULLAN museoalue / Torppa 57 % FAGERKULLAN museoalue / Sarlinin 55 talo % FAGERKULLAN museoalue / Rauhalan 55 % ja Torpan 0 piharak FAGERKULLAN museoalue / Mäntylän 58 % piharakennus FAGERKULLAN museoalue / Caveniuksen 58 % piharak FAGERKULLAN museoalue / Parvin 56 piharakennus % FAGERKULLAN museoalue / Juhlakentän 58 % vaja Yhteensä Lkm
MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT
Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...
LisätiedotKARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI
KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT
KAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 21.4.2016 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS-
LisätiedotTUUSULA SALKUTUS. Tuusula / Harri Isoniemi
TUUSULA SALKUTUS Tuusula 28.11.217 / Harri Isoniemi Raportin sisällysluettelo Salkutuksen eteneminen 1. OMAISUUS Jälleenhankinta- ja Tekniset arvot Korjausvelka, perusparannustarve ja kuntoprofiili 3.
LisätiedotHANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V SEKÄ TRELLUM PTS 2031
HANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V. 216 SEKÄ TRELLUM PTS 231 Harri Isoniemi 19.5.217 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT, KÄSITTEET JA DOKUMENTIN
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS
MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 3.2.2015 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotHAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS
HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 6.11.2013 Sisällys 1. TAUSTA... 3 1.1 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 3 1.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA JA SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT
NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 11.8.2014 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA
LisätiedotKORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi
KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan
LisätiedotVIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS
VIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 29.9.2016 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA
LisätiedotTrellum Korjausvelkaindeksi Rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailu 14 kaupungissa
Trellum Korjausvelkaindeksi 217 Rakennusten arvojen, korjausvelan ja perusparannustarpeen vertailu 14 kaupungissa Harri Isoniemi 14.5.218 Liedossa 14.5.218 Trellum Consulting Oy Kaikki oikeudet muutoksiin
LisätiedotKIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi
KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto
LisätiedotKajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016
Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt
LisätiedotVaasan Talotoimi liikelaitos
Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa
LisätiedotTALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka
TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset
LisätiedotInarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta
Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016
TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat
LisätiedotKajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016
Ympäristötekninen lautakunta 132 30.11.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 YMTK 132 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt useita tilakeskuksen
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus
LisätiedotKOULUJEN KORJAUSVELKA ja kunto TULOSSA OLEVIA KORJAUSTOIMIA. Peruskorjauksen kustannusarvio,
KOULUJEN KORJAUSVELKA ja kunto Kohde Rakennus Sijainti Hum2 Hum2 JHA /m2 JHA Kulum. TeknA TA /m2 Kla Kvelka Pktarve Pptarve 6140 Hajalan koulu ja pv-koti, koulurakennus Halikko 734 380 2 180 828 400 14
LisätiedotALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN
ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,
LisätiedotHAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ
HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...
LisätiedotSisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva
Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät
LisätiedotSuunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset
Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset Tehtävänä oli laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta sekä kolme vaihtoehtoista mallia
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ
NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...
LisätiedotTrellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009
Trellum Ek-sote vuokrasopimusluonnos /malli 11.8.2009 1. VUKRANANTAJA Lappeenrannan Kaupunki Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 2. VUKRALAINEN Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (jatkossa
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016
Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto
LisätiedotSISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN
SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla
LisätiedotSivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen
Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
Lisätiedot[VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ]
2015 Lohjan kaupunki Varhaiskasvatus [VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ] luonnos 6.2.2015 1. Lakisääteisyys, tehtävät ja toimintamuodot... 2 2. Ajankohtaisia muutoksia... 2 3. Varhaiskasvatuksen nykytila...
LisätiedotValtuuston seminaari
Valtuuston seminaari Koulu- ja päiväkotihankkeiden priorisointi vuosien 2016-2020 investointiohjelmassa sekä alustava investointiohjelma v. 2016-2024 Pekka Eurasto Korjausvelasta 350 000 300 000 250 000
LisätiedotFORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset
FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä
LisätiedotSIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS
SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS Harri Isoniemi 24.10.2016 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 1.1 Siun Soten rakennusten arvojen ja
LisätiedotHyväksyntä Nokian kaupunginhallitus Valmistelu Tilapalvelut Valmistelu Kaupungin johtoryhmä Valmistelu Tilapalvelut
Hyväksyntä Nokian kaupunginhallitus 15.10.2018 Valmistelu Tilapalvelut 9.10.2018 Valmistelu Kaupungin johtoryhmä 8.10.2018 Valmistelu Tilapalvelut 5.10.2018 Alustava käsittely Nokian kaupunginhallitus
LisätiedotKuntoarviot ja muut selvitykset
Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki
LisätiedotMaanantai perjantai Maanantai, keskiviikko, perjantai Tiistai ja torstai Liikennöitsijä Päivin Liikenne Oy Karkkilan kaupunki
Kau 016 5 2 01 si 2 Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinja, liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti tarjoaa liikkumismahdollisuuden kaupunginosista
LisätiedotARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta
ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa
LisätiedotUUDET NUMEROT 19.1.2009
Kaupunginvirastot Avoinna ma-pe klo 9-15 Valtatie 26 B, PL 50 03601 Karkkila www.karkkila.fi kirjaamo@karkkila.fi etunimi.sukunimi@karkkila.fi Puhelinvaihde ja palvelupiste Serveri palvelevat ma-pe klo
LisätiedotKEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto
1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä
LisätiedotKaupunginvirasto Avoinna ma-pe klo 9-15 Valtatie 26 B, 03600 Karkkila. Puhelinvaihde palvelee ma-pe klo 9-15 *(09) 225 051 (09) 2250 5208
Kaupunginvirasto Avoinna ma-pe klo 9-15 Valtatie 26 B, 03600 Karkkila Puhelinvaihde palvelee ma-pe klo 9-15 *(09) 225 051 (09) 2250 5208 www.karkkila.fi kirjaamo@karkkila.fi etunimi.sukunimi@karkkila.fi
LisätiedotPUHELINNUMEROT 2011. Kaupunginvirastot
Kaupunginvirastot Avoinna ma-pe klo 9-15 Valtatie 26 B, III krs PL 50, 03601 Karkkila www.karkkila.fi kirjaamo@karkkila.fi etunimi.sukunimi@karkkila.fi Puhelinvaihde palvelee ma-pe klo 8-16 *(09) 4258
LisätiedotVanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,
LisätiedotSALKKU E 211 rakennusta
SALKKU E 211 rakennusta Rakennuksen nimi Osoite Valm. V Lisätieto Tilasalkku UUSIm2 2012 JHA 2012 Tekn. 2012 Kvelka 75% Teollisuuskadun peltihalli Teollisuuskatu 5 (kaavamuutos) 1990 Kimi E 1 000 931 103
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa. Tony Lökfors Projektipäällikkö, Toimitilajohto
Sisäilma-asioiden huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa Tony Lökfors Projektipäällikkö, Toimitilajohto Porvoon kaupunki lukuina Väkiluku noin 50 000 Perustamisvuosi 1346 Toimintamenot vuonna 2017 noin
LisätiedotUUDET NUMEROT 19.1.2009
Kaupunginvirastot Avoinna ma-pe klo 9-15 Valtatie 26 B, 3. krs PL 50, 03601 Karkkila www.karkkila.fi kirjaamo@karkkila.fi etunimi.sukunimi@karkkila.fi Puhelinvaihde palvelee ma-pe klo 8-16 *(09) 4258 3600
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2012
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto
LisätiedotRakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014
lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes
LisätiedotPORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå
PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden
LisätiedotRakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.
Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon
LisätiedotKaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016
Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen
LisätiedotRaahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.
Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät
LisätiedotYritystila Oy:n vastuulle siirtyvät rakennukset
Yritystila Oy:n vastuulle siirtyvät rakennukset S=suojeltu R=merkittävä Salkku Kohde A Lauritsalan aluekeittiö A Martikanpellon koulu, varasto/leikkimökkirakennus A äihdeh.kunt.yksikkö; maakellari A äihdeh.kunt.yksikkö;
LisätiedotOlavi Hiekka Tilaisuus Maakunnat kunnat, siirtymäkauden sopimukset Pvm
Nimi Olavi Hiekka Tilaisuus Maakunnat kunnat, siirtymäkauden sopimukset Pvm 22.2.2017 Agenda Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Johdatus aiheeseen Tehtävän määrittely Ratkaisuehdotus Ryhmän tuleva
LisätiedotJoroisten kunta kiinteistöstrategia. Vuosille
Joroisten kunta kiinteistöstrategia Vuosille 2019-25 Visio ja strategia Joroisten kunnalla on v. 2025 käytössään palvelutuotannossaan tarvitsevansa määrä tilatehokkaita, tarkoituksenmukaisia sekä turvallisia
LisätiedotYHTEYSTIEDOT. Liikennöitsijä Päivin Liikenne Oy www.paivinliikenne.fi Höökikyyti auto 050 364 3227. Karkkilan kaupunki elinkeinopalvelu 044 553 3429
Kausi 2014 2015 Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinja, liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti tarjoaa liikkumismahdollisuuden kaupunginosistaja
LisätiedotKuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0
LisätiedotKoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti. 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela
KoTePa-hankkeen laskenta - loppuraportti 26.4.2011 Oy Audiapro Ab Atte Niittylä ja Tuomas Hanhela Hankkeen läpivienti Aloituspalaveri 8.3. Kouvolassa Sovittiin laskennan perusteet 1. Korjataan vanhat tilat,
LisätiedotLuksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa
Kaupunginhallitus 133 08.05.2017 Kaupunginvaltuusto 74 17.05.2017 Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa 509/10.03.02/2017 KH 08.05.2017 133 Kaupunginhallituksen asettama kouluverkkoryhmä
LisätiedotToimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis
Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet
LisätiedotKiinteistöjen toimenpide esitys kiinteistöpoliittista ohjelmaa varten 2014.
Kiinteistöjen toimenpide esitys kiinteistöpoliittista ohjelmaa varten 2014. Esityksessä on tiivistelmä kohteista jaoteltuna kunnon ja kiinteistötyyppien mukaisesti. 1) Purettavaksi esitettävät kohteet
LisätiedotYHTEYSTIEDOT. Liikennöitsijä Päivin Liikenne Oy. Karkkilan kaupunki
Karkkilassa on elokuussa 2013 aloittanut liikennöinnin uusi paikallisbussi Höökikyyti, jonka liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema kaupungin sisäisen joukkoliikenteen
LisätiedotHANKINTAHINTA, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN
26.2.2015 Sivu 1/2 Lauri Laukkanen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hanke: 003 01/nykytila Karkkilan terveysasema Huhdintie 23-25 03600 Karkkila Vaihe: Paikkakunta: HANKINTAHINTA, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN
LisätiedotHelsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille
LisätiedotPorvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen
Porvoon sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen Keskinäisten kiinteistöyhtiöiden taloudellinen mallinnus 2.3.2016 Johdanto Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy ( Inspira ) on tehnyt Porvoon kaupungin toimeksiannosta
LisätiedotKuntien vuoden 2018 veroprosentit
Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0
LisätiedotRakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2017
Irja Henriksson 7..8 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 7 Vuonna 7 Lahteen valmistui 3 rakennusta ja 78 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski kolme prosenttia ja asuntotuotanto puolisen
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLI- SEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA
LIITE 1(5) LUONNOS 17.5.2018 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI KUNNAN JA MAAKUNNAN VÄLI- SEN VUOKRAN MÄÄRÄYTYMISESTÄ SIIRTYMÄKAUDEN AIKANA 1. Ehdotuksen pääasiallinen sisältö Asetuksella ehdotetaan säädettäväksi
LisätiedotELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU
ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki
LisätiedotYhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015
Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3
LisätiedotMyytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt
KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 60 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 72 29.09.2014 Myytäviksi tai vuokrattaviksi vuosina 2014-2015 esitetyt rakennetut kiinteistöt 354/10.01.02/2013 KSJ 60 Vs. kaupunginjohtaja
LisätiedotInvestointiohjelman hankekortit vuosille
1 Investointiohjelman hankekortit vuosille 2020-2024 Terveyspalvelut (kokonaisbudjetti ja rakennusaika) Terveyskeskuksen peruskorjaus, osa C 4.510.000, aloitus: 2021 käyttötalousvaikutus: +12.000 /v Hankkeen
LisätiedotKesäaikataulu Höökikyyti. Palvelut matkan varrella
Kesäaikataulu 2016 Höökikyyti Palvelut matkan varrella Höökikyyti Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinja, liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti
LisätiedotKuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5
LisätiedotKuntatalous ja kiinteistöt
Kuntatalous ja kiinteistöt Kiinteistöinvestointien priorisointi kunnissa, kuka päättää ja miten? 12.9.2019 Toimialajohtaja Sami Miettinen & johtava konsultti Esko Korhonen sami.miettinen@fcg.fi esko.korhonen@fcg.fi
LisätiedotAikataulu 2019 Palvelut matkan varrella. Höökikyyti
Aikataulu 2019 Palvelut matkan varrella Höökikyyti Höökikyyti Höökikyyti on Karkkilan kaupungin tukema sisäisen joukkoliikenteen linja-autolinja, liikennöintiä hoitaa Päivin Liikenne Oy. Höökikyyti tarjoaa
LisätiedotValtuustoaloite sisäilmaongelmatilanteen päivittämiseksi ja investointiohjelman uudelleen arvioinnista
Valtuustoaloite sisäilmaongelmatilanteen päivittämiseksi ja investointiohjelman uudelleen arvioinnista Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/1039/00.02.10/2017 Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jarva Kimmo (Kaupunginjohtaja)
LisätiedotValtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja
Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...
LisätiedotTAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen
TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin
LisätiedotMitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala
Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
LisätiedotAsuntokunnat ja asuminen vuonna 2014
asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.
LisätiedotPARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013
PARAISTEN KAUPUNKI SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS V. 2013 TkL VTM Harri Isoniemi 7.2.2013 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 1.1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA SISÄLTÖ... 3 1.2 SISÄINEN VUOKRA KUNNASSA... 4 2. TILAKUSTANNUSTEN
LisätiedotAsuntomarkkinakatsaus OPn Ekonomistit
Asuntomarkkinakatsaus 8.11.2016 OPn Ekonomistit 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat ja vuokrat 3. Asuntolainojen korot ja lainakannan kehitys 4. Asuntotuotanto
LisätiedotKiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2011 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2011, 1. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 7,6 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
LisätiedotKatu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA
Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle
LisätiedotJOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja
JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 4
07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotInvestointiohjelma Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista
Investointiohjelma 2018-2032 Yhteenveto pohjaesityksen vaikutuksista Taustaa Investointiohjelman 2018-2032 valmistelu alkanut jo kesällä 2017 Lausuntopyynnöt ja lausunnot syksyllä 2017 Selvityksiä tehty
LisätiedotKiinteistöjen kunnossapito
Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma
LisätiedotMiksi eroakirkosta.fi-palvelu on perustettu
1 Eroakirkosta.fi palvelu Raportti 8.12.2013 Eroakirkosta.fi palvelu aiheuttanut kirkolle lähes puolen miljardin tappiot Eroakirkosta.fi internetsivusto perustettiin marraskuussa 2003. Sen tarkoitus oli
LisätiedotTILASTOKATSAUS 18:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista
LisätiedotHarkittua omistajuutta toimitiloihin. Päättäjäohje kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan
Harkittua omistajuutta toimitiloihin Päättäjäohje kuntakonsernien tilaomaisuuden hallintaan Sisältö 1 Päättäjänä olet vastuussa kuntasi toimitilaomaisuudesta 3 2 Perustana kuntastrategia 5 3 Palveluohjelma
LisätiedotASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE
ASIANTUNTIJALAUSUNTO EDUSKUNNAN TARKASTUSVALIOKUNNALLE TOIMENPITEET MIETINNÖN TRVM 5/2014 VP JOHDOSTA / K 10/2016 VP TIISTAI 19.04.2016 KLO 12:30 HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA JARMO VAITTINEN SENAATTI-KIINTEISTÖT
LisätiedotSelvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa
Selvitys kuntien kiinteistöriskistä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa Tiivistelmä Nordic Healthcare Group 2.9.2016 16.9.2016 1 Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus Hallituksen linjaukset
LisätiedotVALTIMON KUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA 2013 2020
Kh 9.10.2013 186 Tekn. ltk 20.6.2013 21 Tekninen toimi VALTIMON KUNNAN KIINTEISTÖSTRATEGIA 2013 2020 SISÄLTÖ 1 PÄÄPERIAATTEET 3 2 VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 3 2.1 Visio 2020 3 2.2 Strategiset päämäärät
LisätiedotMYYDÄÄN M 2 TOIMISTOTILAA SOIHTULANTIE ILOMANTSI
MYYDÄÄN 2 031 M 2 TOIMISTOTILAA SOIHTULANTIE 7 82900 ILOMANTSI MYYNTIKOHDE Kiinteistö Oy Ilomantsin virastotalon osakkeet 1-472, 735-1490 ja 1491-2293, jotka oikeuttavat pohjakerroksessa sijaitsevan toimistohuoneiston
LisätiedotKARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA TEKNINEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA
KARKKILAN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUSOSA TEKNINEN LAUTAKUNTA TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2018 1 KÄYTTÖTALOUSOSA 1.1 Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta TP2014 TA2015 TA2016 TS2017 TS2018 Toimintatuotot
LisätiedotHIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15
24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI
Lisätiedot1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk
1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä
Lisätiedot