PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA"

Transkriptio

1 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki

2 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA KUNTATALOUDELLINEN ELINVOIMA 1 Selvitysalueen kuntien ulkoista elinvoimaa/kilpailukykyä verrattiin tilastollisten tunnuslukujen avulla, jotka liittyivät kunnan yleiseen elinvoimaan, väestökehitykseen ja väestörakenteeseen sekä kuntatalouteen Elinvoimaa mittaaviksi muuttujiksi valittiin sellaisia tunnuslukuja, jotka ovat keskenään vertailukelpoisia ja joiden perusteella voidaan päätellä olemassa olevan kehityksen lisäksi tulevaa kehitystä Jokaisen kunnan alueellista, väestöllistä ja taloudellista elinvoimaa arvioitiin erikseen seitsemän porrasta sisältävällä asteikolla: Erinomainen (arvot 9-10), hyvä (8), tyydyttävä (7), välttävä (6), heikko (5)ja kriisiytyvä (4) Muuttujien raja-arvot määriteltiin ensisijaisesti kuntarakennelain kriteerien ja koko maan keskiarvojen mukaan. Yhteenvetotaulukoissa esitetään vihreällä raja-arvoa paremmat arvot ja punaisella raja-arvoa heikommat arvot Arvostelu perustui subjektiiviseen tarkasteluun, jossa verrattiin Porin selvitysalueen kuntia suhteessa toisiinsa.

3 PORIN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Porin työpaikkaomavaraisuus oli 106,4 eli Porissa on 106,4 työpaikkaa sataa työllistä kohden. Poriin syntyi yhteensä uutta työpaikkaa vuosina Pori täytti yhden kriisikuntakriteerin (suhteellinen velkaantuneisuus) kuudesta vuoden 2013 Porin työpaikoista oli palveluissa 73,7 %, jalostuksessa 23,5 % ja maa- ja metsätaloudessa 1,1 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (39,3 %), tukku- ja vähittäiskauppa (26 %) ja liike-elämän palvelut (9,1 %). Porin työllisyysaste oli 63,9 % ja työttömyysaste 13,8 % vuoden 2013 Porissa oli yritystä vuoden 2013 Porissa oli 57,1 yritystä tuhatta asukasta kohden. Porin yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 988 yritystä vuosina eli keskimäärin 71 yritystä vuodessa. Porin kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa. Porin tulotaso oli asukasta kohden laskettuna selvitysalueen korkein. Porin valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Valtionveronalaiset tulot olivat selvitysalueen toiseksi suurimmat. Porin taajama-aste oli 94,3 %, joka osoittaa alueen olevan yhdyskunta- ja taajamarakenteeltaan tiivis. Porissa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita joka neljäs väestöstä (25,6 %) 2 Porissa asui henkilöä vuoden 2013 Porin väkiluku on ollut kasvu-uralla vuoden 2005 jälkeen. Väestöennusteen mukaan Porin väkiluku kasvaa noin henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Porin väestönlisäys oli yhteensä 709 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen (-467), mutta kuntien välinen muuttoliike (522) ja nettosiirtolaisuus (654) positiivisia. Porin asukastiheys oli 99,8 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Tiheys oli selvitysalueen korkein. Porissa syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 826,5 henkilöä vuosina Porissa lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 14,8 %, työikäisten vuotiaiden 62,7 % ja yli 65-vuotiaiden 22,5 % vuoden 2013 Porin väestöllinen huoltosuhde oli 57,6 eli sataa työikäistä kohden oli 57,6 alle 15-vuotiasta tai yli 65-vuotiasta. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde on 68,2 vuonna Porin taloudellinen huoltosuhde oli 1,47 eli jokaista työllistä kohden oli 1,47 ei-työllistä. Porissa ulkomaan kansalaisen osuus oli 1,9 % ja vieraskielisten osuus 2,4 % vuoden 2013 Porin tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 79,2 % ja valtionosuuksien 20,8 % vuoden 2013 Verotulojen ja toimintatuottojen osuus tulopohjassa oli selvitysalueen korkein. Porin tuloveroprosentti on 19,25 %. Tuloveroprosentti on selvitysalueen alhaisin. Tuloveroprosentti on koko maan vuoden 2013 asukasluvulla painotettua keskiarvoa (19,65) ja kriisikunnan raja-arvoa (20,0) alhaisempi. Porin toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as, joka oli toiseksi paras selvitysalueella Ulvilan jälkeen. Toimintakate aleni -1,1 % vuonna 2013 Porin kumulatiivinen ylijäämä on 682 euroa asukasta kohden Porissa oli sijoituksia 4051 /as. Ja nettovarallisuutta 6260 /asukasta kohden. Nettovarallisuus oli selvitysalueen korkein. Omavaraisuusaste oli 62,5 %. Porissa oli kuntalainaa (ilman konsernia) /as.. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 50,5 %, ja ylitti vuoden 2013 lopussa raja-arvon 50 % Porin taloudellisena vahvuutena on monipuolinen elinkeinorakenne, väestönkasvu, korkea työpaikkaomavaraisuus ja nettovarallisuus. Haasteena valtionosuusuudistuksen tulokset ja muun seudun heikko vetovoima. PORIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ PORIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ PORIN KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ

4 3 ULVILAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli 70,4 % eli erittäin alhainen niin kuin useassa kehyskunnassa. Ulvilaan syntyi yhteensä 117 uutta työpaikkaa vuosina Ulvilassa asui henkilöä vuoden 2013 Ulvilan väkiluku on hitaasti laskevalla uralla. Ulvilan väkiluku vähenee ennusteiden mukaan noin 100 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ulvila täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) kuudesta vuoden 2013 Ulvilan työpaikoista oli palveluissa 61,7 %, jalostuksessa 33,5 % ja maa- ja metsätaloudessa 3,3 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (53,1 %), tukku- ja vähittäiskauppa (15,1 %) ja rakentaminen (13,6 %). Ulvilan työllisyysaste oli 69,6 % ja työttömyysaste 10,8 % vuoden 2013 Ulvilassa oli 811 yritystä vuoden 2013 Ulvilassa oli 60,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Ulvilan yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 175 yritystä vuosina eli keskimäärin 12,5 yritystä vuodessa. Ulvilan kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa. Ulvilan tulotaso oli asukasta kohden laskettuna selvitysalueen toiseksi korkein Porin jälkeen. Ulvilan valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Ulvilan taajama-aste oli korkea 84,5 % eli alue on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis. Ulvilassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman yli joka neljäs väestöstä (26 %) Ulvilan väestönvähennys oli yhteensä -325 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (30) ja nettosiirtolaisuus (53) olivat positiivisia, mutta kuntien välinen muuttoliike (-408) oli pahasti negatiivinen. Ulvilan asukastiheys oli 33,6 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Ulvilassa syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 140,5 henkilöä vuosina Ulvilan lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 17,6 %, työikäisten vuotiaiden 60,6 % ja yli 65-vuotiaiden 21,9 % vuoden 2013 Ulvilan väestöllinen huoltosuhde oli 54,3. Väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde on 68,2 vuonna Ulvilan taloudellinen huoltosuhde oli 1,39 vuoden 2013 Huoltosuhde oli Luvian jälkeen toiseksi paras selvitysalueella. Ulvilassa ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,8 % ja vieraskielisten osuus 1,2 % vuoden 2013 Ulvilan tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 74,1 % ja valtionosuuksien 25,9 % vuoden 2013 Ulvilan tuloveroprosentti on 20,5 %. Tuloveroprosentti ylittää koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon (20,0) Ulvilan toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as,. Luku oli kilpailukykyisin selvitysalueella. Toimintakate nousi kuitenkin 2,1 % vuonna Ulvilan kumulatiivinen ylijäämä on 737 euroa asukasta kohden Ulvilassa oli sijoituksia 1513 /as. Ja nettovarallisuutta 3626 /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 66,1 %. Ulvilassa oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1167 /as.. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 30,1 %. Ulvilan taloudellisena vahvuutena on se, että talouden sopeuttamistoimiin on ryhdytty ajoissa ja tuottamatonta omaisuutta realisoitu. Korjausvelka vähäinen. Haasteena on negatiivinen väestönkehitys, vanhusvoittoisen määrän suhteellisen nopea kasvu ja alhainen työpaikkaomavaraisuus. ULVILAN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ ULVILAN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ ULVILAN KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ

5 4 HARJAVALLAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Harjavallan työpaikkaomavaraisuus 133,7 % on teollisuuskeskittymän ansiosta Manner-Suomen korkeimpia. Harjavallan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni yhteensä -112 työpaikalla vuosina Harjavallassa asui henkilöä vuoden 2013 Harjavallan väkiluku on hitaasti laskevalla uralla. Harjavallan väkiluku vähenee -363 henkilöllä eli lähelle 7000 asukkaan rajaa väestöennusteen mukaan vuoteen 2025 mennessä. Harjavallan työpaikoista oli palveluissa 57,7%, jalostuksessa 40 % ja maa- ja metsätaloudessa 1,4 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (86,3 %), tukku- ja vähittäiskauppa (3,9 %) ja sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (2,9 %). Teollisuuden osuus on poikkeuksellisen korkea. Harjavallan työllisyysaste oli 66,7 % ja työttömyysaste 11,1 % vuoden 2013 Harjavallassa oli 390 yritystä vuoden 2013 Harjavallassa oli 52,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Harjavallan yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli lievästi positiivinen: yhteensä 40 yritystä vuosina eli keskimäärin 3 yritystä vuodessa. Harjavallan kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa eli yhtä suuret kuin selvitysalueen keskiarvo. Harjavallan valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Harjavallan taajama-aste oli 92,8 %. Alue on yhdyskuntarakenteeltaan tiivis. Harjavallan oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman yli joka viides väestöstä (21,2%) Harjavallan väestönvähennys oli yhteensä -140 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-111) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli myös negatiivinen (-77), mutta nettosiirtolaisuudesta tuli pientä muuttovoittoa (48). Harjavallan asukastiheys oli 60,6 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Asukastiheys on kaupunkimainen. Harjavallan syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 66,5 henkilöä vuosina Ikäluokan koko ylittää toistaiseksi kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon. Harjavallassa lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 14,4 %, työikäisten vuotiaiden 58,9 % ja yli 65-vuotiaiden 26,7 % vuoden 2013 Harjavallan väestöllinen huoltosuhde oli 68,8 vuoden 2013 lopussa eli sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vuonna Väestöllinen huoltosuhde on ennusteiden mukaan 95,1 vuonna Harjavallan taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 vuoden 2013 Harjavallassa ulkomaan kansalaisen osuus oli 1,9 % ja vieraskielisten osuus 2,3 % vuoden 2013 Harjavalta ei täyttänyt yhtään kriisikuntakriteeriä vuoden 2013 Harjavallan tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 75,2 % ja valtionosuuksien 24,8 % vuoden 2013 Harjavallan tuloveroprosentti on 19,75 %. Tuloveroprosentti ylittää juuri ja juuri koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65), mutta jää alle kriisikunnan raja-arvon (20,0) Harjavallan toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate nousi 0,7 % vuonna Harjavallan kumulatiivinen ylijäämä on 1184 euroa asukasta kohden. Luku on toiseksi korkein Merikarvian jälkeen. Harjavallassa oli sijoituksia 847 /as. ja nettovarallisuutta 3621 /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 58 %. Harjavallassa oli kuntalainaa (ilman konsernia) 1813 /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 48,5 %. Harjavallan taloudellisena vahvuutena on monipuolinen ja elinvoimainen toimialarakenne. Työpaikkaomavaraisuus on maan huippua. Teollisuuskeskittymä. Palveluverkko hyvässä kunnossa. Haasteena on erittäin heikko demografinen kilpailukyky ja teollisuuskeskeisyyden aiheuttamat riskit. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ

6 5 KOKEMÄEN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Kokemäen työpaikkaomavaraisuus oli 86,3 %, joka ylittää kriittisen 80 %:in rajan. Kokemäen työpaikkojen määrä kuitenkin väheni yhteensä noin 350 työpaikalla vuosina Kokemäellä asui henkilöä vuoden 2013 Kokemäen väkiluku on hitaasti laskevalla uralla. Kokemäen väkiluku vähenee väestöennusteen mukaan -353 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Kokemäki täytti kaksi kriisikuntakriteeriä (tuloveroprosentti ja omavaraisuusaste) vuoden 2013 Kokemäen työpaikoista oli palveluissa 62,1%, jalostuksessa 27,3 % ja maa- ja metsätaloudessa 8,9 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (37,6 %), tukku- ja vähittäiskauppa (19,4 %) ja kuljetus ja varastointi (17,2 %). Kokemäen työllisyysaste oli 66,5 % ja työttömyysaste 11,8 % vuoden 2013 Kokemäellä oli 518 yritystä vuoden 2013 Kokemäellä oli 66,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Kokemäen yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 82 yritystä vuosina eli keskimäärin 6 yritystä vuodessa. Kokemäen kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa. Tulot jäivät noin euroa alhaisemmaksi kuin selvitysalueen keskiarvo. Kokemäen valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Kokemäen taajama-aste oli 59,1 %. Yhdyskuntarakenne on kohtuullisen tiivis, jonka rinnalla on eläviä kyläkeskuksia. Kokemäellä oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman alle joka viides väestöstä (19,5 %) Kokemäen väestönvähennys oli yhteensä -310 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-214) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli myös negatiivinen (-174), mutta nettosiirtolaisuudesta tuli pientä muuttovoittoa (78). Kokemäen asukastiheys oli 16,4 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Kokemäen syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 62,25 henkilöä vuosina Ikäluokan koko ylittää toistaiseksi kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon. Lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 13,7 %, työikäisten vuotiaiden 59,5 % ja yli 65-vuotiaiden 26,8 % vuoden 2013 Kokemäen väestöllinen huoltosuhde oli 65,1 vuoden 2013 lopussa eli lähes sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vuonna Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 88,1 vuonna Kokemäen taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 vuoden 2013 Kokemäellä ulkomaan kansalaisen osuus oli 2,2 % ja vieraskielisten osuus 2,4 % vuoden 2013 Kokemäen tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 63,6 % ja valtionosuuksien 36,4 % vuoden 2013 Kokemäen tuloveroprosentti on 20,75 %. Tuloveroprosentti ylittää selvästi koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Kokemäen toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate nousi 2,2 % vuonna Kokemäen kumulatiivinen ylijäämä on vain 92 euroa asukasta kohden. Luku on toiseksi alhaisin Luvian jälkeen. Kokemäellä oli sijoituksia /as. ja nettovarallisuutta /asukasta kohden. Kokemäen nettovarallisuus oli Lavian jälkeen toiseksi alhaisin selvitysalueella. Omavaraisuusaste oli 37,1 %. Kokemäellä oli kuntalainaa (ilman konsernia) /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 45,8 %. Kokemäen taloudellisena vahvuutena on toimintakatteen kasvun kuriin saaminen. Palvelutuotanto on kustannustehokasta. Haasteena on alhaiset verotulot, negatiivinen väestökehitys, vähäinen nettovarallisuus ja alhainen työpaikkaomavaraisuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ

7 6 LUVIAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Luvian työpaikkaomavaraisuus oli jopa kehyskunnaksi erittäin alhainen, vain 53,7 %. Luvian työpaikkojen määrä väheni yhteensä 164 työpaikalla vuosina Luvian työpaikoista oli palveluissa 51,5 %, jalostuksessa 36,6 % ja maa- ja metsätaloudessa 9,2 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (69,6 %), tukku- ja vähittäiskauppa (13,5 %) ja kuljetus ja rakentaminen (7 %). Luvian työllisyysdynamiikka oli selvitysalueen paras: työllisyysaste oli 70,7 % ja työttömyysaste 10,3 % vuoden 2013 Luvialla oli 236 yritystä vuoden 2013 Luvian yritysdynamiikka on hyvä: 70,3 yritystä tuhatta asukasta kohden. Luvian yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 67 yritystä vuosina eli keskimäärin 5 yritystä vuodessa. Luvian kunnallisverotulot asukasta kohden olivat euroa. Luvian valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Luvian valtionveronalaiset tulot olivat selvitysalueen korkeimmat. Luvian taajama-aste oli 63,1 %. Luvialla oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita enemmän kuin joka neljäs väestöstä (27,3 %). Korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli korkein selvitysalueen kunnista. Luvialla asui henkilöä vuoden 2013 Luvian väkiluku on hitaasti kasvavalla uralla. Luvian väkiluku nousee väestöennusteen mukaan 63 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Luvian väestönlisäys oli yhteensä 42 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-15) oli juuri ja juuri negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike (36) ja nettosiirtolaisuus (21) olivat positiivisia. Luvian asukastiheys oli 19,9 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Tiheys on alhainen. Luvian syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 32,75 henkilöä vuosina Ikäluokan koko alittaa selvästi kriittisenä rajana pidetyn 50 lapsen ikäluokan koon. Lasten eli alle 15-vuotiaiden osuus oli 18,7 %, työikäisten vuotiaiden 58,6 % ja yli 65-vuotiaiden 22,7 % vuoden 2013 Luvian lasten osuus oli korkein ja iäkkäiden matalin selvitysalueen kunnista. Luvian väestöllinen huoltosuhde oli 66,8 vuoden 2013 lopussa eli lähes sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vasta vuonna Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 80,1 vuonna Luvian taloudellinen huoltosuhde oli 1,42 vuoden 2013 lopussa, joka oli selvitysalueen kilpailukykyisin arvo. Luvialla ulkomaan kansalaisen osuus oli 1,2 % ja vieraskielisten osuus 1,5 % vuoden 2013 Luvia täytti kolme kriisikuntakriteeriä (vuosikate, alijäämä ja omavaraisuusaste) kuudesta vuoden 2013 Luvian tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 75,2 % ja valtionosuuksien 24,8 % vuoden 2013 Luvian tuloveroprosentti on 20,75 %. Tuloveroprosentti ylittää selvästi koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Luvian toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate nousi 5,7 %. Luvian kumulatiivinen alijäämä oli -280 asukasta kohden. Selvitysalueen kunnista vain Luvian ja Lavian taloudet olivat alijäämäisiä. Luvian oli sijoituksia /as. ja nettovarallisuutta /asukasta kohden. Luvian nettovarallisuus oli Lavian ja Kokemäen jälkeen kolmanneksi alhaisin selvitysalueella. Omavaraisuusaste oli 40,1 %. Luvialla oli kuntalainaa (ilman konsernia) /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 46,7 %. Luvian taloudellisena vahvuutena on perusterve väestö, poikkeuksellisen alhainen sairastavuusindeksi ja lievä väestökasvu. Haasteena on se, että kunta täyttää todennäköisesti 4-5 kriisikuntakriteeriä vuoden 2014 tilinpäätöksessä. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO

8 7 NAKKILAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Nakkilan työpaikkaomavaraisuus oli 75,2 %, joka jää alle kriittisen 80 %:in rajan. Nakkilan työpaikkojen määrä kuitenkin väheni yhteensä noin 300 työpaikalla vuosina Nakkilassa asui henkilöä vuoden 2013 Nakkilan väkiluku on hitaalla kasvu-uralla. Nakkilan väkiluku nousee väestöennusteen mukaan 140 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Nakkila täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) vuoden 2013 Nakkilan työpaikoista oli palveluissa 49,6%, jalostuksessa 42,2 % ja maa- ja metsätaloudessa 6,5 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (55,3 %), teollisuus (25,8 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (8,8 %). Nakkilan työllisyysaste oli 66,5 % ja työttömyysaste 11,7 % vuoden 2013 Nakkilassa oli 377 yritystä vuoden 2013 Nakkilassa oli 66,1 yritystä tuhatta asukasta kohden. Nakkilan yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 36 yritystä vuosina eli keskimäärin 2,6 yritystä vuodessa. Nakkilan kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa. Nakkilan valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Nakkilan taajama-aste oli 74,2 %. Yhdyskuntarakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Nakkilassa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita hieman enemmän joka viides väestöstä (21,9 %) Nakkilan väestönvähennys oli vain -13 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-34) oli lievästi negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli positiivinen (23), mutta nettosiirtolaisuus oli negatiivinen (-2). Nakkila on nettosiirtolaisuuden negatiiviisuuden suhteen poikkeus suomalaisten kuntien joukossa. Nakkilan asukastiheys oli 31,4 asukasta neliökilometrillä maaalueella vuoden 2013 Nakkilan syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 58,5 henkilöä vuosina Ikäluokan koko ylittää toistaiseksi kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon. Nakkilan alle 15-vuotiaiden osuus oli 17,1 %, työikäisten vuotiaiden 58,9 % ja yli 65-vuotiaiden 24 % vuoden 2013 Nakkilan väestöllinen huoltosuhde oli 66,5 vuoden 2013 lopussa eli lähes sama kuin Porissa ja Ulvilassa ennusteiden mukaan vuonna Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 87,3 vuonna Nakkilan taloudellinen huoltosuhde oli 1,57 vuoden 2013 Nakkilan ulkomaan kansalaisen osuus oli vain 0,5 % ja vieraskielisten osuus 0,7 % vuoden 2013 Nakkilan osuus oli alhaisin selvitysalueen kunnista. Nakkilan tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 66 % ja valtionosuuksien 34 % vuoden 2013 Nakkilan tuloveroprosentti on 20,25 %. Tuloveroprosentti ylittää koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Nakkilan toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate nousi 3,6 % vuonna Nakkilan kumulatiivinen ylijäämä oli 399 euroa asukasta kohden. Nakkilalla oli sijoituksia /as. ja nettovarallisuutta /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 58,9 %. Nakkilalla oli kuntalainaa (ilman konsernia) /as. Lainamäärä oli selvitysalueen kolmanneksi alhaisin ja lähes kolme kertaa alhaisempi kuin keskimäärin kunnissa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 30,5 %. Nakkilan taloudellisena vahvuutena on vähäinen lainamäärä ja velkaantuneisuus. Palvelutoiminta on kustannustehokasta. Haasteena verotettavien tulojen alhaisuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON TYYDYTTÄVÄ

9 8 POMARKUN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN ELINVOIMA Pomarkun työpaikkaomavaraisuus 63,6 % jää selvästi alle kriittisen 80 %.in rajan. Pomarkun työpaikkojen määrä väheni yhteensä 222 työpaikalla vuosina Pomarkun työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti suurimmat selvitysalueella. Pomarkussa asui henkilöä vuoden 2013 Pomarkun väkiluku on laskevalla uralla. Pomarkun väkiluku vähenee väestöennusteen mukaan 129 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Pomarkku täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) vuoden 2013 Pomarkun työpaikoista oli palveluissa 58,6%, jalostuksessa 28,8 % ja maa- ja metsätaloudessa 10,3 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (37,9 %), rakentaminen (19,6 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (17 %). Pomarkun työllisyysaste oli 64,6 % ja työttömyysaste 13 % vuoden 2013 Pomarkussa oli 162 yritystä vuoden 2013 Pomarkussa oli 69,2 yritystä tuhatta asukasta kohden. Pomarkun yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 30 yritystä vuosina eli keskimäärin 2,1 yritystä vuodessa. Pomarkun kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa. Kunnallisveronalaiset tulot jäivät noin euroa alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Pomarkun valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Pomarkun taajama-aste oli 59,9 % Pomarkussa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita alle viidennes väestöstä (16,9 %) Pomarkun väestönvähennys oli -140 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-93) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen (-51), mutta nettosiirtolaisuudesta Pomarkku sai vähäisen muuttovoiton (4). Pomarkun asukastiheys oli vain 7,9 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Tiheys on erittäin alhainen. Pomarkun syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 16 lasta vuosina Ikäluokan koko erittäin alhainen päivähoito- ja koulutuspalveluiden näkökulmasta. Pomarkun alle 15-vuotiaiden osuus oli 15,6 %, työikäisten vuotiaiden 57,8 % ja yli 65-vuotiaiden 26,6 % vuoden 2013 Pomarkun väestöllinen huoltosuhde oli 72,5 vuoden 2013 Huoltosuhde oli vuonna 2013 sellainen kuin esim. Porissa 2030-luvulla. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan 89,8 vuonna Pomarkun taloudellinen huoltosuhde oli 1,73 vuoden 2013 Pomarkun ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,8 % ja vieraskielisten osuus 1,0 % vuoden 2013 Pomarkun tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 50,4 % % ja valtionosuuksien 49,6 % vuoden 2013 Tulopohja on kapea ja valtionosuusriippuvuus suuri. Pomarkun tuloveroprosentti on 20,50 %. Tuloveroprosentti ylittää koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Pomarkun toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate aleni eniten selvitysalueen kunnista eli -5,7 %. Pomarkun kumulatiivinen ylijäämä oli euroa asukasta kohden. Ylijäämä oli kolmanneksi korkein selvitysalueen kunnista. Pomarkulla oli sijoituksia 943 /as. ja nettovarallisuutta /asukasta kohden. Omavaraisuusaste oli 71,1 % eli selvitysalueen toiseksi korkein Merikarvian jälkeen. Pomarkulla oli kuntalainaa (ilman konsernia) vain 690 /as. Lainamäärä oli selvitysalueen toiseksi alhaisin ja neljä kertaa alhaisempi kuin keskimäärin kunnissa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vain 20 %. Pomarkun taloudellisena vahvuutena on vähäinen lainamäärä ja velkaantuneisuus. Palvelut on tuotettu tehokkaasti pl. sote-palvelut. Haasteena alhainen työpaikkaomavaraisuus, negatiivinen väestönkehitys, verotettavien tulojen alhaisuus ja korkea valtionosuustukiriippuvuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ

10 9 MERIKARVIAN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Merikarvian työpaikkaomavaraisuus 81,3 % ylittää juuri 80 %:in kriittisen rajan. Merikarvian työpaikkojen määrä väheni yhteensä noin -300 työpaikalla vuosina Merikarvian työpaikkamenetykset olivat suhteellisesti toiseksi suurimmat selvitysalueella. Merikarvialla asui henkilöä vuoden 2013 Merikarvian väkiluku on laskevalla uralla. Merikarvian väkiluku laskee ennusteiden mukaan alle 3000 asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Väestö vähenee vähenee väestöennusteen mukaan 318 henkilöllä vuoteen 2025 Merikarvia ei täyttänyt yhtäkään kriisikuntakriteeriä vuoden 2013 mennessä. Merikarvian työpaikoista oli palveluissa 51,4 %, jalostuksessa 32,8 % ja maa- ja metsätaloudessa 13,7 %. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (60 %), tukku- ja vähittäiskauppa (16,5 %) ja rakentaminen (4,6 %) Merikarvian työllisyysaste oli 63,8 % ja työttömyysaste 12,4 % vuoden 2013 Merikarvialla oli 241 yritystä vuoden 2013 Merikarvian yritysdynamiikka on hyvä: kunnassa oli 74,7 yritystä tuhatta asukasta kohden. Merikarvian yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 36 yritystä vuosina eli keskimäärin 2,6 yritystä vuodessa. Merikarvian kunnallisverotulot asukasta kohden olivat noin euroa. Kunnallisveronalaiset tulot jäivät noin euroa alhaisemmaksi kuin esimerkiksi Porissa, Ulvilassa ja Luvialla. Merikarvian valtionveronalaiset tulot olivat euroa tulonsaajaa kohden. Merikarvian taajama-aste oli 56,6 % Merikarvialla oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita alle viidennes väestöstä (16,0 %) Merikarvian väestönvähennys oli -191 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-122) oli negatiivinen. Kuntien välinen muuttoliike oli negatiivinen (-89), mutta nettosiirtolaisuudesta Merikarvia sai vähäistä muuttovoittoa (20). Merikarvian asukastiheys oli vain 7,3 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Tiheys erittäin alhainen. Merikarvian syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 26,7 lasta vuosina Ikäluokan koko jää selvästi alle kriittisen 50 lapsen ikäluokan koon ja on alhainen päivähoitoja koulutuspalveluiden järjestämisen näkökulmasta. Merikarvialla lasten osuus oli alhainen ja eläkeläisten korkea. Alle 15-vuotiaiden osuus oli vain 13,5 %, työikäisten vuotiaiden 55,6 % ja yli 65-vuotiaiden osuus oli jo 30,8 % vuoden 2013 Merikarvian väestöllinen huoltosuhde oli 76,4 vuoden 2013 Huoltosuhde oli vuonna 2013 sellainen kuin esim. Porissa 2030-luvun loppupuolella. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan peräti 104,6 vuonna Merikarvian taloudellinen huoltosuhde oli 1,86 vuoden 2013 Yhtä työllistä kohden oli jo lähes kaksi ei-työllistä. Merikarvian ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,8 % ja vieraskielisten osuus 1,1 % vuoden 2013 Merikarvian tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 49,9 % ja valtionosuuksien 50,1% vuoden 2013 Tulopohja on kapea ja valtionosuusriippuvuus suuri. Merikarvian tuloveroprosentti on 19,50 %. Tuloveroprosentti jää alle koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan raja-arvon. Merikarvian toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate aleni -3,5 % vuonna Merikarvian kumulatiivinen ylijäämä oli euroa asukasta kohden. Ylijäämä on selvästi korkein selvitysalueen kunnista. Merikarvialla oli sijoituksia 955 /as. ja nettovarallisuutta /asukasta kohden. Merikarvian nettovarallisuus oli Porin jälkeen toiseksi korkein. Omavaraisuusaste oli 81,9 % eli selvitysalueen korkein. Merikarvialla oli kuntalainaa (ilman konsernia) vain 606 /as. Lainamäärä oli selvitysalueen alhaisin ja neljä kertaa alhaisempi kuin keskimäärin kunnissa. Suhteellinen velkaantuneisuus oli vain 17,3 %. Merikarvialla taloudellisena vahvuutena on vähäinen lainamäärä ja velkaantuneisuus. Pieni 3000 asukkaan kunta pystyy tarjoamaan noin asukkaan kunnan palvelut. Merikarvian talous on vahva, mutta sen valtionosuusriippuvuus on poikkeuksellisen suuri. Haasteena on sijainti, negatiivinen väestönkehitys verotettavien tulojen alhaisuus ja korkea tukiriippuvuus. ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON HYVÄ

11 10 SIIKAISTEN ALUEELLINEN, DEMOGRAFINEN JA TALOUDELLINEN ELINVOIMA Siikaisten työpaikkaomavaraisuus oli 86,4 %. Siikaisten työpaikkojen määrä väheni yhteensä -131 työpaikkaa vuosina Siikainen täytti yhden kriisikuntakriteerin (tuloveroprosentti) vuoden 2013 Siikaisten työpaikoista oli palveluissa 38,9 %, jalostuksessa 37,5 % ja maa- ja metsätaloudessa 22,5 %. Palvelujen osuus oli erittäin alhainen ja vastaavasta alkutuotannon osuus viisi kertaa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Liikevaihdoltaan kolme keskeisintä toimialaa olivat teollisuus (49,4 %), rakentaminen (14,2 %) ja tukku- ja vähittäiskauppa (10,7 %). Siikaisissa asui henkilöä vuoden 2013 Merikarvian väkiluku on laskevalla uralla. Merikarvian väkiluku laskee ennusteiden mukaan asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Väestö vähenee 148 henkilöllä. Siikaisten väestönvähennys oli -54 henkilöä vuosina Luonnollinen väestönlisäys (-71) oli negatiivinen, mutta kuntien välinen muuttoliike (15) ja nettosiirtolaisuus (2) positiivinen. Siikaisten asukastiheys oli vain 3,5 asukasta neliökilometrillä maa-alueella vuoden 2013 Siikaisten tulopohjasta verotulojen ja toimintatuottojen osuus oli 52 % ja valtionosuuksien 48 % vuoden 2013 Tulopohja on kapea ja valtionosuusriippuvuus suuri. Siikaisten tuloveroprosentti on 21,00 %. Tuloveroprosentti ylittää selvästi koko maan vuoden 2013 painotetun keskiarvon (19,65) ja kriisikunnan rajaarvon. Siikaisten työllisyysaste oli 61,1 % ja työttömyysaste 13,6 % vuoden 2013 Siikaisissa oli 121 yritystä vuoden 2013 Siikaisten yritysdynamiikka on hyvä: kunnassa oli 74,1 yritystä tuhatta asukasta kohden. Siikaisten yritysperustanta (aloittaneet miinus lopettaneet) oli positiivinen: yhteensä 27 yritystä vuosina eli keskimäärin 1,9 yritystä vuodessa. Siikaisten kunnallisverotulot asukasta kohden jäivät hieman alle euron. Verotettavien tulojen määrä on erittäin alhainen: tulot jäivät asukasta kohden noin 7000 euroa alhaisemmaksi kuin Porissa. Siikaisten valtionveronalaiset tulot jäivät ainoana selvitysalueen kuntana alle euron ( ) tulonsaajaa kohden. Siikaisten taajama-aste oli 30,9 % Siikaisissa oli korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli vain hieman yli joka kymmenes (13,1 %) ALUEELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ Siikaisten syntyvän ikäluokan koko oli keskimäärin 11,75 lasta vuosina Ikäluokan koko on kriittinen päivähoito- ja koulutuspalveluiden järjestämisen näkökulmasta. Siikaisissa lasten osuus oli alhainen ja eläkeläisten korkea. Alle 15-vuotiaiden osuus oli vain 14,0 %, työikäisten vuotiaiden 55,8 % ja yli 65-vuotiaiden osuus oli jo 30,2 % vuoden 2013 Siikaisten väestöllinen huoltosuhde oli 77,6 vuoden 2013 Huoltosuhde oli vuonna 2013 sellainen kuin esim. Porissa 2040-luvun vaihteessa. Väestöllinen huoltosuhde on väestöennusteen mukaan peräti 114,1 vuonna Siikaisten taloudellinen huoltosuhde oli 1,95 vuoden 2013 Yhtä työllistä kohden oli käytännössä kaksi ei-työllistä. Siikaisten ulkomaan kansalaisen osuus oli 0,9 % ja vieraskielisten osuus 1 % vuoden 2013 DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY ON HEIKKO Siikaisten toimintatulojen ja toimintamenojen välinen erotus (toimintakate) oli /as. Toimintakate aleni - 1,9 % vuonna Siikaisten kumulatiivinen ylijäämä oli 703 euroa asukasta kohden. Siikaisissa oli sijoituksia 794 /as. ja nettovarallisuutta /asukasta kohden. Siikaisten nettovarallisuus oli kolmanneksi korkein. Omavaraisuusaste oli 68,7 %. Siikaisissa oli kuntalainaa (ilman konsernia) /as. Suhteellinen velkaantuneisuus oli 32,5 %. Siikaisten taloudellisena vahvuutena on vähäinen velkaantuneisuus. Talouden suunnittelua vaikeuttaa kunnan alhaisesta asukasmäärästä johtuva suuri vuosittain vaihtelu palvelukustannuksissa. Haasteena on sijainti, negatiivinen väestönkehitys verotettavien tulojen alhaisuus ja korkea tukiriippuvuus. KUNTATALOUDELLINEN KILPAILUKYKY ON VÄLTTÄVÄ

12 Työpaikkaomavaraisuusaste %/raja-arvo vähintään 80 % Työpaikkojen määrän muutos /rajaarvo +/- Palvelujen osuus %/raja-arvo vähintään 73,1 % Työllisyysaste %/raja-arvo 67,9 % Työttömyysaste %/raja-arvo 12,2 % Yrityksiä 1000 as. kohden/raja-arvo 70 Kunnallisveronalaiaiset tulot /as./raja-arvo Valtionvveronalaiset tulot /tulonsaaja/rajaarvo Taajama-aste %/raja-arvo 84,7 % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet %/raja-arvo 28,7 % 11 ALUEELLISEN KILPAILUKYVYN YHTEENVETO Kunta Harjavalta 133, ,7 66,7 11,1 52, ,8 21,2 Kokemäki 86, ,1 66,5 11,8 66, ,1 19,5 Luvia 53, ,5 70,7 10,3 70, ,1 27,3 Merikarvia 81, ,4 63,8 12,4 74, ,6 16 Nakkila 75, ,6 66,5 11,7 66, ,2 21,9 Pomarkku 63, ,6 64, , ,9 16,9 Pori 106, ,7 63,9 13,8 57, ,3 25,6 Siikainen 86, ,9 61,1 13,6 74, ,9 13,1 Ulvila 70, ,7 69,6 10,8 60, ,5 26 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö (www.satamittari.fi)

13 Asukasluku /rajaarvo as. Asukasluku väestöennuste /raja-arvo +/- Väestönlisäys abs /rajaarvo +/- Luonnollinen väestönlisäys abs /rajaarvo +/- Kuntien välinen nettomuutto abs /raja- arvo+/- Nettosiirtolaisuus abs /rajaarvo +/- Työikäisten vuotiaiden osuus %/raja-arvo 64,2 % Syntyvän ikäluokan koko /per vuosi/raja-arvo 50 lasta per vuosi Väestöllinen huoltosuhde 2013/raja-arvo 54,3 Väestöllinen huoltosuhde 2025/raja-arvo 68,2 Taloudellinen huoltosuhde/rajaarvo 1,50/raja-arvo 1,32 Vieraskielisten osuus %/raja-arvo 3,8 % 12 DEMOGRAFINEN KILPAILUKYVYN YHTEENVETO Kunta Harjavalta , ,8 95,1 1,57 2,3 Kokemäki , ,1 88,1 1,57 2,4 Luvia , ,8 80,1 1,42 1,5 Merikarvia , ,4 104,6 1,86 1 Nakkila , ,5 87,3 1,57 0,7 Pomarkku , ,5 89,8 1,73 1 Pori , ,6 68,2 1,47 2,4 Siikainen , ,6 114,1 1,95 1 Ulvila , ,3 68,2 1,39 1,2 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto,

14 Verotulot + toimintatuotot tulopohjasta %/raja-arvo 70 % Valtionosuudet tulopohjasta %/raja-arvo max. 40 % Tuloveroprosentti %/rajaarvo 20,00 Toimintakate /as./raja-arvo alle /as. Kumulatiivinen ylijäämä /as./raja-arvo +/- Sijoitukset /as./raja-arvo yli 3000 /as. Nettovarallisuus /as./raja-arvo yli as. Omavaraisuusaste %/raja-arvo 50 % Kuntalainat /as./raja-arvo E/as. Suhteellinen velkaantuneisuus %/raja-arvo 50 % 13 TALOUDELLISEN KILPAILUKYVYN YHTEENVETO Kunta Harjavalta 75,2 24,8 19, ,5 Kokemäki 63,6 36,4 20, , ,8 Luvia 75,2 24,8 20, , ,7 Merikarvia 49,9 50,1 19, , ,3 Nakkila , , ,5 Pomarkku 50,4 49,6 20, , ,0 Pori 79,2 20,8 19, , ,5 Siikainen 52,0 48,0 21, , ,5 Ulvila 74,1 25,9 20, , ,1 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto, FCG Oy

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto

VTT Timo Aro 3.9.2012. Kuva: Satakuntaliitto Kuva: Satakuntaliitto Satakuntalaisina olemme ajoittain vaalineet ajatusta siitä, että mitään ei kysytä eikä mihinkään vastata. Satakuntalainen ottaa ympäristön huomioon kierolla tavalla olemalla hiljaa

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013

FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 FORSSAN SEUDUN ELINVOIMA SUHTEESSA VERROKKISEUTUIHIN VUOSINA 2000-2013 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Toukokuu 2015 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta 2. Elinvoima-analyysin tulokset muuttujittain viidellä osa-alueella

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhtikuu-kesäkuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

Kuntauudistus NYT! Kehittämispäällikkö, Timo Aro 2.3.2012 Porin kaupunki

Kuntauudistus NYT! Kehittämispäällikkö, Timo Aro 2.3.2012 Porin kaupunki Kuntauudistus NYT! Kehittämispäällikkö, Timo Aro 2.3.2012 Porin kaupunki Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot

Lisätiedot

Kuntauudistus pähkinänkuoressa!

Kuntauudistus pähkinänkuoressa! Kuntauudistus pähkinänkuoressa! Kehittämispäällikkö Timo Aro 16.2.2012 Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta, että kunnissa oli hauskaa ja hilpeää, paljon väkeä töissä ja verotulot

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu

KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu KAUPUNKISEUTUJEN KILPAILUKYKY JA ELINVOIMA Case Jyväskylän seutu Valtiotieteen tohtori Timo Aro 14.1.2014 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030

Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030 Väestönkehitys Porin seudulla 2010, 2020 ja 2030 Miten pitäisi varautua palveluiden järjestämisessä? Kehittämispäällikkö Timo Aro, 21.5.2012, Ulvila Ei vielä niin kovin kauan sitten Elin sellaistakin vaihetta,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 4.6.2014 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 103 364. Vuodessa väestömäärä

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013

Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Muutoksen suunnat Porissa II neljännes/2013 Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.8.2013 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys Porin työllisyyden

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA. II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA II neljännes (huhti-kesäkuu) 2015 1 TYÖLLISYYSKEHITYS 2 VÄESTÖKEHITYS 3 MUU YLEINEN KEHITYS 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyskehitys huhti-kesäkuussa 2015 Satakunnan työttömyysaste

Lisätiedot

Työryhmän väliraportti

Työryhmän väliraportti Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän väliraportti Nykytilan kuvaus Taloushallintoprosessit 15.1.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Kunta Varajäsen Pj. Riitta Ekuri

Lisätiedot

Kouvolan elinvoima-analyysi

Kouvolan elinvoima-analyysi Kouvolan elinvoima-analyysi 1 SISÄLTÖ 1. Tausta 2. Aluetalousdynamiikka 3. Työllisyysdynamiikka 4. Yritysdynamiikka 5. Vetovoimadynamiikka 6. TKI-dynamiikka 2 1. Tausta 3 Kouvolan elinvoima-analyysin toteuttaminen

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI

Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI Tilastokatsaus Etelä-Karjalan kuntarakenneselvitysalueelta IMATRA PARIKKALA RAUTJÄRVI RUOKOLAHTI LAPPEENRANTA LEMI LUUMÄKI SAVITAIPALE TAIPALSAARI 1 Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalous

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYKSEN VALMISTELUTYÖRYHMIEN VÄLI- RAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUS- TYÖRYHMÄN VÄLI Sisällys Nykytilan kuvaus Päiväys 15.1.214 Taloushallintoprosessit 1. Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen Inkeri Tiitinen Anne Ahlsten Bella Ahto Matti Sjögren Tauno

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla Jyväskylän kaupunkiseudun erityisen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjät Jarmo Asikainen, Paavo Kaitokari ja Jouko Luukkonen Sähköposti: etunimi.sukunimi@vm.fi

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Väestönmuutos Pohjolassa

Väestönmuutos Pohjolassa Väestönmuutos Pohjolassa Urbaanimpi ja vanheneva väestö (?) Photo: Johanna Roto Johanna Roto 130 125 120 115 110 105 100 EU28 Denmark Finland Sweden Iceland Norway Norden Väestönmuutos 1990-2014 Indeksi

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013

Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2013 Kuva: Jan Virtanen Kehittämisen vastuualue/timo Aro Keskeiset nostot yhteenvetona ensimmäisestä kvartaalista 2013 1) Porin työttömyysaste on muihin suuriin kaupunkeihin

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012

JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN KILPAILUKYKYANALYYSI 1995-2012 VTT Timo Aro 6.9.2013 Alueiden kilpailukyky maakuntatasolla vuosina 1995-2012 2012 SIJOITUS MAAKUNTA PISTEET 1 Uusimaa 88 2 Pirkanmaa 79,5 3 Pohjanmaa 73,5

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Teuva Kauhajoki Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010

Teuva Kauhajoki Kurikka TUNNUSLUKUJA V 2010 Teuva Kauhajoki Kurikka TUNNUSLUKUJA V 21 Vs. 2.1.212 1 212 35 Verotulot /as v 21 3 25 Verotulot / /as 2 15 1 5 Teuva Kauhajoki Kurikka Kunnat 6 1 t.ka Kunnat 1 2 t. ka Verotulot /as v 21 252 2719 2369

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta

Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta Väliraportti 13.1.2014 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvonta 1 Ympäristö, asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmä Ympäristö- asuminen ja rakennusvalvontatyöryhmän

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA III neljännes (heinäkuu-syyskuu) 2014 Kuva: Toni Mailanen Kuva: Antero Saari Sisältö Alue- ja paikallistalouden kehitys

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015 Kuva: Marko Mikkola 5.6.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Työryhmän loppuraportti Nykytilan kuvaus ja uuden kunnan tulevaisuuden ennakointi Taloustyöryhmä 2.6.2014 1 Johdanto Työryhmän kokoonpano ja toimeksianto Jäsen

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.11.2015 klo 9.00 Avoimet työpaikat lisääntyivät vuoden takaisesta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky

Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Saavutettavuus -dynamiikka Koulutusdynamiikka Kuopion seudun elinvoima ja kilpailukyky Väestödynamiikka TKIdynamiikka Yritysdynamiikka Muu dynamiikka Kuopion seudulla työpaikkojen määrä kasvoi suhteellisesti

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa

Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa Jaana Halonen, Sirkka-Liisa Piipponen Toimintaympäristön muutokset ARTTUtutkimuskunnissa 2000-luvulla Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 10 TEKIJÄT Jaana Halonen Sirkka-Liisa Piipponen KARTTAKUVAT Ronny

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky

Porin seudun kuntarakenneselvitys. Elinvoima ja kilpailukyky Porin seudun kuntarakenneselvitys Elinvoima ja kilpailukyky Poliittisen ohjausryhmän kokous 18.10.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen Johtava konsultti Jarkko Majava FCG Konsultointi Oy 23.10.2013 Page

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta

Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012. Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Satakuntaliitto AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Raportin tiedot löytyvät myös osoitteesta www.satamittari.fi Aikuiskoulutuksen toimintaympäristö

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 3/2015 Julkaisuvapaa torstaina 23.4.2015 klo 9.00 Työttömien määrää alentunut maaliskuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS?

LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? Kuva: www.yle.fi LÄNSI-SUOMEN SOTE ALUE TULEE OLETKO VALMIS? VTT Timo Aro 20.5.2014 Porin perusturvan yhteistoiminta-alueen valtuustoseminaari SISÄLTÖ I. SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA II. LÄNSI-SUOMEN

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Pomarkku Pori Ulvila Luvia Nakkila Kokemäki PORIN KUNTAJAKOSELVITYS Kuntauudistukseen liittyvä kuntalaistilaisuus Luvia 5.3.2015 Porin selvitysalueen kuntajakoselvityksen vaiheet vuosina 2013-2015 KUNTARAKENNELAKI

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012

AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Satakuntaliitto www.satakuntaliitto.fi/aisa Satamittari www.satamittari.fi AISA Aikuiskoulutus Satakunnassa - toimintaympäristö lukuina 11.12.2012 Saku Vähäsantanen ja Tia Kemppainen Tämä toimintaympäristökuvaus

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

3 Satakunta. Palvelujen järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto

3 Satakunta. Palvelujen järjestäminen yhteistoiminnassa maakunnassa. Sosiaali- ja terveydenhuolto 69 3 Satakunta Satakunta on 21 kunnan maakunta Länsi-Suomessa, jossa asukkaita on 227 031. Tämä on noin 4,3 % koko Suomen väkiluvusta. Asukasluvultaan suurin kunta on Pori, jossa on 83 032 asukasta ja

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS Raporttiversio 2.9.2014 FCG Konsultointi Oy Jarmo Asikainen, Jarkko Majava, Anni Antila, Anna Laiho ja Matti Riekki Sisällys Johdanto... 4 1 Selvityksen tausta ja

Lisätiedot

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009. - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut Satakunnan sairaanhoitopiiri Kumppanuudella terveyttä KUNTAKOHTAISET LASKUTUSTIEDOT ajalta 1.1.-31.12.2009 - palveluhinnaston mukainen laskutus - vaativan erityistason laskutus - erityisvelvoitemaksut

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 NÄKYMIÄ ELOKUU 2015 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.9.2015 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS PORIN KAUPUNKISEUDUN KUNTAJAKOSELVITYS Raporttiversio 2.9.2014 FCG Konsultointi Oy Jarmo Asikainen, Jarkko Majava, Anni Antila, Anna Laiho ja Matti Riekki Sisällys Johdanto... 4 1 Selvityksen tausta ja

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Taloustyöryhmän kokous 22.4.2014 22.4.2014 Page 1 Kuntarakenneuudistuksen synergiaetuja koskeva kysymys: muiden työryhmien vastaukset, tilanne 22.4.2014 21.4.2014

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot