KAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT"

Transkriptio

1 KAJAANIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2015 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi

2 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE Korjausvelka Peruskorjaus- ja perusparannustarve Rakennusten kuluminen ja omaisuuden tunnusluvut KAJAANIN KAUPUNGIN RAKENNUSTEN ARVOT V ARVOJEN JA OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN PÄIVITYS V JA KAJAANIN KAUPUNGIN OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT JA RAKENNE V KAJAANIN KAUPUNGIN OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT JA RAKENNE V Arvot, korjausvelka, perusparannustarve ja kuntoprofiili v Rakennusten ikäprofiili v Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain v OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MUUTOS V Arvojen, korjausvelan ja kuntoprofiilin muutos Tunnuslukujen muutos käyttötarkoituksittain Korjausvelan ja perusparannustarpeen muutos Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalihintojen muutos (v hintataso) JOHTOPÄÄTÖS ARVIOT JA LASKELMAT LAATI LISÄTIETOJA

3 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA Trellum Consulting Oy on määritellyt kesäkuussa 2012 Kajaanin kaupungin suorassa omistuksessa olevien rakennusten arvot. Alkuperäiset arvot tuotettiin kesän 2012 tilanteeseen ja arvojen määrityksen tavoitteena oli tuottaa yhteismitallinen tieto omaisuuden arvosta, korjausvelasta sekä karkeista investointitarpeista. Tuolloin tuotetut omaisuuden tunnusluvut laskettiin määriteltyjen arvojen pohjalta, jotka ovat jälleenhankinta-arvo, joka kuvaa rakennuksen arviointihetken todennäköistä arvonlisäverotonta rakentamiskustannusta, mikäli rakennus rakennetaan samalle tontille samanlaisella varustuksella uudelleen ja tekninen arvo, joka puolestaan kuvaa rakennuksen todellista fyysisiin ominaisuuksia pohjautuvaa arvoa, kun jälleenhankinta-arvosta vähennetään iän, käytön ja käyttökelpoisuuden kulumisesta aiheutunut arvon alentuminen. Tekniseen arvoon vaikuttavat rakennukseen tehdyt investoinnit ja muut rakennuksen teknistä tasoa nostavat korjaukset. Tämän lisäksi tekniseen arvoon ja rakennuksen kulumiseen vaikuttavat rakennuksen kulumista ehkäisevä kiinteistönhoidon taso ja rakennuksessa olevien tilojen käyttöaste. Lähtötilanteessa rakennukset katselmointiin ja muodostettujen arvojen pohjalta laskettiin myös omaisuuden kuntoa kuvaavat tunnusluvut, jotka ovat rakennusten nykykuntoa kuvaava kuntoluokka, korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve. Vuonna 2014 rakennusten arvot päivitettiin vuoden 2012 ja 2013 lopun tilanteisiin ja hintatasoihin ja tässä dokumentissa vastaavat arvot ja muut tunnusluvut on päivitetty vuoden 2014 ja 2015 lopun tilanteisin. 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA PERUSPARANNUSTARVE Omaisuuden tunnusluvut eli korjausvelka, peruskorjaus- ja perusparannustarve lasketaan rakennuskohtaisesti määriteltyjen arvojen pohjalta nykykunnon ja määritellyn tavoitekunnon välisenä erotuksena. Teknisen ja jälleenhankinta-arvon välisenä suhteena saadaan rakennuksen kuntoluokka, joka kuvaa rakennuksen nykykuntoa suhteessa uuteen vastaavaan rakennukseen. Nykykunnon tarkastelun lisäksi tälle kuntoluokalle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita halutusta lopputuloksesta riippuen. 3

4 2.1 Korjausvelka Määritelmällisesti omaisuuden korjausvelka kuvaa sitä rahamäärää, joka rakennuksista on tingitty, jotta ne olisivat kohtuullisessa käyttökelpoisessa kunnossa. Korjausvelan laskennassa nykykunnon lähtö- ja tavoitetasona käytetään 75 % kuntoluokkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka menee alle määritellyn tavoitetason (75 %), lasketaan kuinka paljon rahaa tekniseen arvoon ja nykykuntoon tulisi lisätä, jotta kuntoluokan määritelty 75 % tavoitetaso saavutetaan. Tämän nykykunnon ja tavoitekunnon erotuksesta voidaan laskea ja määrittää yksittäisten rakennusten ja koko omaisuuden rahamääräinen korjausvelka. 2.2 Peruskorjaus- ja perusparannustarve Peruskorjaus ja perusparannustarve lasketaan sitten, kun rakennuksen nykykunto alittaa 60 % lähtötason. Tämän jälkeen lasketaan, kuinka paljon rahaa näihin rakennuksiin tulisi investoida, jotta rakennukset saataisiin alkuperäiseen (peruskorjaustarve) tai tämän päivän täysin uuden, käyttötarkoitukseltaan vastaavan, rakennuksen mukaiseen tavoitekuntoon (perusparannustarve). Peruskorjaustarve sisältää karkeasti fyysisen kulumisen johdosta tarvittavat investoinnit (tavoitekunto 90 %) ja perusparannustarve (tavoitekunto yleensä 120 %) fyysisen kulumisen lisäksi myös ajanmukaistamisen vaatimat investoinnit eli toiminnalliset muutokset, jolla rakennuksen taso nostetaan alkuperäistä tasosta tämän päivän uuden vastaavan rakennuksen mukaiseen tasoon. Perusparannustarpeessa toiminnallisten muutosten osuus laskennallisesta investointitarpeesta on noin kolmannes ja loput 2/3 osaa jää olemassa olevien rakennusosien korjaamiseen eli peruskorjaukseen. 2.3 Rakennusten kuluminen ja omaisuuden tunnusluvut Määriteltyjä tunnuslukuja voidaan tarkastella graafisesti, kun tarkastelulähtökohdaksi otetaan rakennuksen kuluminen sekä nykykunnon ja tavoitekunnon välinen suhde eli kuntoluokka. 4

5 Kuva 1: Rakennuksen kuluminen ja omaisuuden tunnusluvut 120 % Perusparannustarve Kuluminen = nykykunto Tekn./JHA = kuntoluokka 100 % 90 % 75 % 60 % 30 % Korjausvelka Peruskorjaustarve Peruskorjaus Korjausaste Kunnossapitotarve Peruskorjausikä ikä vuodet Rakennuksen ajallista kulumista voidaan tarkastella rakennuksen kuntoluokan eli nykykunnon kehittymisen kautta (tekninen/jälleenhankinta-arvo). Uuden rakennuksen kuntoluokka ja nykykunto ovat lähtötilanteessa 100 % ja välittömästi valmistumisensa jälkeen rakennus alkaa kulua jolloin kuntoluokka ja nykykunto vuosittain laskevat. Kuviossa rakennuksen oletuskuluminen on 1,75 %, vuodessa ja kun rakennus saavuttaa 40 vuoden iän, on rakennuksesta jäljellä enää perustus- ja runkorakenteet, rakennuksen pitkäikäisimmät osat, joiden oletuskuluminen on 0,5 % vuodessa. Tähän rakennuksen elinkaareen eli nykykunnon kehitykseen, voidaan hahmottaa kaksi ajallista ja laskennallisesti merkittävää kohtaa. Ensimmäinen merkittävä kohta saavutetaan rakennuksen ollessa noin 13 vuotta vanha, jolloin rakennuksen nykykunto saavuttaa 75 % kuntoluokan. Tämän kuntoluokan jälkeen rakennukseen muodostuu korjausvelkaa eli nykykunto alittaa korjausvelan tavoitetason, joka fyysisesti tämä näkyy vuotta vanhoissa rakennuksissa rakennuksen lisääntyneenä kunnossapitotarpeena. Toinen laskennallisesti merkittävä kohta saavutetaan 23 vuoden kohdalla, jolloin pelkkä kunnossapito ei rakennukseen riitä, vaan rakennus on peruskorjaus-/perusparannustarpeessa. Käytännössä peruskorjaus/perusparannusinvestointi toteutetaan noin vuoden välillä, jolloin rakennuksen kuntoluokka on %. Mitä myöhemmin investointi toteutetaan, sitä kalliimmaksi peruskorjaus/perusparannus yleensä tulee. Jos rakennus korjataan alkuperäistä tasoa vastaavaa kuntoon, voidaan puhua peruskorjaustarpeesta, jolloin peruskorjaustarve saadaan alle 60 % nykykunnon alittavista rakennuksista nostamalla ne 90 % tavoitetasoon. Perusparannuksessa rakennus puolestaan uudistetaan tämän päivän uuden vastaavan käyttötarkoituksen mukaisen rakennuksen kuntoon, jolloin toiminnallisten muutosten johdosta perusparannusinvestoinnin tavoitetaso (120 %) ylittää rakennuksen alkuperäisen rakentamiskustannustason. Perusparannustarve 5

6 saadaan siis alle 60 % kuntoluokan rakennuksissa nykykunnon ja 120 % tavoitekunnon välisenä erotuksena. Investoinnin korjausaste saadaan, kun toteutunut investoinnin hinta suhteutetaan rakennusten jälleenhankinta-arvoon. Toiminnallisten muutosten johdosta korjausaste saattaa nousta huomattavan korkeaksikin, mutta silti investoinnin neliöhinta saattaa jäädä huomattavasti alle täysin uuden rakennuksen rakentamisen investointikustannuksen. Jossain vaiheessa rakennus saattaa tulla niin huonoon kuntoon tai toiminnallisten muutosten tarve olla niin suuri, että vanhan korjaaminen ei kannata, jolloin saattaa olla järkevämpää purkaa vanha rakennus ja rakentaa täysin uusi tarpeita vastaava rakennus tilalle. Omaisuuden tunnuslukujen laskennassa erittäin tärkeässä osassa ovat siis määritellyt rakennusten arvot, joista hintatietojen lisäksi saadaan myös tieto rakennuksen nykykunnosta, jolloin nykykunnon ja tavoitekunnon välinen ero saadaan määriteltyä, josta omaisuuden tunnusluvut siis lasketaan. Koko omaisuudessa rakennusten nykykuntojen perusteella voidaan muodostaa omaisuuden kuntoprofiili, jossa kuvataan rakennusten nykykunnon jakautumista eri kuntoluokkiin. Kuntoprofiilissa käytettäviä kuntoluokkia on viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. 6

7 3. KAJAANIN KAUPUNGIN RAKENNUSTEN ARVOT V Alla on edellisen rakennusten arvojen päivityksen lopputilanne 1. Taulukko 1: Yhteenveto vuoden 2013 arvoista Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2013 lukumäärä 187 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Tekn./JHA 75,4 % Kuluminen /v, /m2/kk ,84 Kuluminen %/jha 1,72 % Ppinv /v, /m2/kk ,62 Uudisinvestoinnit 2013 /v MP Kvelka ,18 MP Pptarve ,72 Kvelka 75% peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% Taulukko 2: Rakennusten Trellum kuntoprofiili 2012 Trellum kuntoprofiili 2013 Rakennuskannan kuntoprofiili 2013 kunto lkm m2 m2/lkm % /kpl % /m2 <50 % % 1 % 50 % - 60 % % 5 % 60 % - 75 % % 48 % 75 % - 90 % % 32 % > 90 % % 14 % Yhteensä % 100 % Kuva 2: Rakennusten Trellum Kuntoprofiilin pinta-ala kuntoluokittain Pinta-ala <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % Taulukko 3: Korjausvelka- ja perusparannustarve kuntoluokittain Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 2013 Kuntolka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Pptarve % < 50% % 9 % 50% - 60% % 91 % 60% -75% % Yhteensä % 100 % Koko om Nyt muutamien rakennusten kuntoluokkaa on tarkistettu ja oheiset arvot poikkeavat hieman edellisen päivityksen lopullisesta tilanteesta. 7

8 4. ARVOJEN JA OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN PÄIVITYS V JA 2015 Trellum Consulting Oy:n on päivittänyt rakennusten arvotiedot vuoden 2013 arvoista vuodelle 2014 ja Päivitys toteutettiin seuraavasti. 1) Indeksoitiin rakennuskustannusindeksillä jälleenhankinta-arvo sekä tekninen arvoja lisäksi tarkistettiin investoitujen kohteiden jälleenhankinta-arvon neliöhinta a. v keskimääräinen rakennuskustannusten muutos oli 1,00 % b. v keskimääräinen rakennuskustannusten muutos oli 0,51 % 2) Vähennettiin teknisen arvon kuluminen: a. v kuluminen oli 8,622 milj. (1,75 % JHA:sta) b. v kuluminen oli 8,485 milj. (1,74 % JHA:sta) 3) Lisättiin omaisuuteen tehdyt perusparannusinvestoinnit sekä uudet rakennukset a. v perusparannusinvestoinnit 4,796 milj. ja uudet 0,659 milj. b. v perusparannusinvestoinnit 6,652 milj. ja uudet 10,297 milj. 4) Poistettiin omaisuudesta tarkasteluvuosina myydyt ja puretut kohteet. Investointitiedot saatiin Kajaanin kaupungin Tilapalveluilta ja muilta osin rakennusten arvon päivityksen suoritti Trellum Consulting Oy. Tämän raportin liitteestä löytyvät päivitetyt rakennusten arvot vuodelle Alkuperäinen rakennusten arvonmäärittely on toteutettu vuoden 2012 aikana ja nyt esitetyt omaisuuden tunnusluvut antavat karkean kuvan omaisuuden tilanteesta vuoden 2014 ja 2015 lopussa. 8

9 5. KAJAANIN KAUPUNGIN OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT JA RAKENNE V Taulukko 4: Kajaanin kaupungin v rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2014 lukumäärä 182 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Tekn./JHA 74,8 % Kuluminen /v, /m2/kk ,60 Kuluminen %/jha 1,75 % Ppinv /v, /m2/kk ,62 Uudisinvestoinnit 2014 /v MP Kvelka MP Pptarve Kvelka 75% peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% Taulukko 5: Trellum kuntoprofiili vuonna 2014 Trellum kuntoprofiili 2014 Rakennuskannan kuntoprofiili 2014 kunto lkm m2 m2/lkm % /kpl % /m2 <50 % ,7 % 0,6 % 50 % - 60 % ,4 % 8,3 % 60 % - 75 % ,8 % 46,5 % 75 % - 90 % ,9 % 30,7 % > 90 % ,1 % 13,8 % Yhteensä ,0 % 100,0 % Kuva 3: Trellum Kuntoprofiilin v pinta-ala kuntoluokittain (m2) Pinta-ala <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % Taulukko 5: Korjausvelka- ja perusparannustarve kuntoluokittain Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 2014 Kuntolka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Pptarve % < 50% % 4 % 50% - 60% % 96 % 60% -75% % Yhteensä % 100 % Koko om

10 6. KAJAANIN KAUPUNGIN OMAISUUDEN TUNNUSLUVUT JA RAKENNE V Arvot, korjausvelka, perusparannustarve ja kuntoprofiili v Taulukko 6: Kajaanin kaupungin v rakennusten arvotietojen yhteenveto Trellum: Arvotietojen yhteenveto 2015 lukumäärä 180 pinta-ala /m2 JHA Tekn. arvo Tekn./JHA 74,7 % Kuluminen /v, /m2/kk ,60 Kuluminen %/jha 1,74 % Ppinv /v, /m2/kk ,28 Uudisinvestoinnit 2015 /v MP Kvelka MP Pptarve Kvelka 75% peruskorjaustarve <60% rakennukset tavoitetaso 90% perusparannustarve <60% rakennukset tavoitetaso 120% Taulukko 7: Trellum kuntoprofiili vuonna 2015 Trellum kuntoprofiili 2015 Rakennuskannan kuntoprofiili 2015 kunto lkm m2 m2/lkm % /kpl % /m2 <50 % ,6 % 0,7 % 50 % - 60 % ,7 % 11,6 % 60 % - 75 % ,7 % 42,1 % 75 % - 90 % ,3 % 30,6 % > 90 % ,8 % 14,9 % Yhteensä ,0 % 100,0 % Kuva 4: Trellum Kuntoprofiilin v pinta-ala kuntoluokittain (m2) Pinta-ala <50 % 50 % - 60 % 60 % - 75 % 75 % - 90 % > 90 % Taulukko 8: Korjausvelka- ja perusparannustarve kuntoluokittain Kvelka ja perusparannustarve kuntoprofiileittain 2015 Kuntolka m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Pptarve % < 50% % 4 % 50% - 60% % 96 % 60% -75% % Yhteensä % 100 % Koko om

11 6.2 Rakennusten ikäprofiili v Taulukko 9: Rakennusten ikäprofiili (rakennusten lukumäärä ja pinta-ala ikäluokittain) Trellum ikäprofiili 2015 Rakennusten valmistumisvuosi osuus Ikäjkauma lkm m2 m2/lkm %/kpl %/m2 < % 0 % % 1 % % 5 % % 20 % % 40 % % 30 % > % 4 % Ei tietoja % 0 % Yhteensä % 100 % Keskimääräinen valmistumisvuosi 1977 Kuva 5: Kajaanin Trellum Ikäprofiili v lkm ja pinta-ala ikäluokittain (m2) lkm m2 Taulukko 10: Korjausvelka ja perusparannustarve ikäluokittain Kvelka ja perusparannustarve ikäprofiileittain 2015 Ikäjkauma m2 Kvelka /m2 Pptarve /m2 Kvelka % Ppt % < % 0 % % 5 % % 34 % % 9 % % 50 % % 0 % > % 0 % Ei tietoja % 2 % Yhteensä % 100 % Kuva 6: Korjausvelka ja perusparannustarve ikäluokittain Kvelka /m Pptarve /m2 11

12 Taulukko 11: Karkea kuntoprofiili ikäluokittain (lkm, m2) Kla < 60 % Kla % Kla > 75 % Yhteensä Ikäjkauma lkm m2 lkm m2 lkm m2 lkm m2 < > Ei tietoja Yhteensä Taulukko 12: Karkean kuntoprofiilin rakennusten lukumäärän ja pinta-alan suhteelliset osuudet ikäluokittain (%) Kla < 60 % Kla % Kla > 75 % Yhteensä Ikäjkauma lkm % m2 % lkm % m2 % lkm % m2 % lkm % m2 % < % 0 % 50 % 24 % 50 % 76 % 100 % 100 % % 39 % 40 % 51 % 20 % 10 % 100 % 100 % % 60 % 29 % 19 % 18 % 21 % 100 % 100 % % 6 % 36 % 38 % 48 % 56 % 100 % 100 % % 18 % 43 % 36 % 34 % 46 % 100 % 100 % % 0 % 66 % 61 % 26 % 39 % 100 % 100 % > % 0 % 33 % 7 % 67 % 93 % 100 % 100 % Ei tietoja 75 % 71 % 25 % 29 % 0 % 0 % 100 % 100 % Yhteensä 22 % 12 % 47 % 42 % 31 % 46 % 100 % 100 % Kuva 7: Rakennusten lukumäärän ja pinta-alan suhteelliset osuudet ikäluokittain (%) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lkm %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % m2 %-osuus, ikä- ja kuntoluokittain Kla < 60 % Kla % Kla > 75 % Kla < 60 % Kla % Kla > 75 % 12

13 6.3 Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain v Taulukko 13: Omaisuuden tunnusluvut käyttötarkoituksittain Jälleenhankinta-arvo Tekninen arvo Korjausvelka Perusparannustarve Käyttötarkoitus lkm m2 % m2 /m2 /m2 kla /m2 /m2 hallinto ,1 % ,4 % kokoontumisrakennus ,6 % ,7 % koulu ,2 % ,6 % oppilaitos ,0 % ,4 % kulttuuri ,3 % ,9 % majoitus/leirintä-alue ,3 % ,4 % liikuntarakennus ,8 % ,6 % palveluasunto ,5 % ,9 % päiväkoti ,4 % ,8 % terveydenhuolto ,6 % ,8 % asunto ,8 % ,6 % varasto/teollisuus/huolto ,1 % ,1 % muu rakennus ,3 % ,3 % Yhteensä ,0 % ,7 % Kuva 8: Omaisuuden arvojen neliöhinnat käyttötarkoituksittain Rakennusten arvot /m JHA TeknA Kuva 9: Omaisuuden kuntoluokat käyttötarkoituksittain 90,0 % 80,0 % 70,0 % 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Kuntoluokat % kla 13

14 Kuva 10: Omaisuuden korjausvelka käyttötarkoituksittain 350 Korjausvelka /m /m hall. kok. koulu oppil. kultt. maj/lei liik. palv.as päiväk. terv. asunto var/te muu /m milj. 0,63 0,41 9,29 4,84 0,62 0,21 2,35 0,87 1,17 2,68 1,47 1,63 0,11 m Kuva 11: Omaisuuden perusparannustarve käyttötarkoituksittain Perusparannustarve /m /m hall. kok. koulu oppil. kultt. maj/lei liik. palv.as päiväk. terv. asunto var/te muu /m milj. 1,88 0,68 19,88 5,30 1,56 0,57-0,08 0,31 2,55 3,13 2,16 0,12 m

15 Taulukko 14: Omaisuuden karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain Karkea kuntoluokka Pinta-ala suhteellinen osuus % Käyttötarkoitus <60% 60-75% >75% Yht <60% 60-75% >75% Yht hallinto % 7 % 81 % 100 % kokoontumisrakenn % 14 % 80 % 100 % koulu % 33 % 46 % 100 % oppilaitos % 38 % 55 % 100 % kulttuuri % 24 % 64 % 100 % majoitus/leirintä-alu % 25 % 5 % 100 % liikuntarakennus % 59 % 41 % 100 % palveluasunto % 47 % 52 % 100 % päiväkoti % 56 % 41 % 100 % terveydenhuolto % 93 % 0 % 100 % asunto % 41 % 0 % 100 % varasto/teollisuus/h % 64 % 11 % 100 % muu rakennus % 61 % 19 % 100 % Yhteensä % 42 % 46 % 100 % Kuva 12: Omaisuuden karkea kuntoprofiili käyttötarkoituksittain 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % m2 %-osuus, käyttötarkoituksittain <60% 60-75% >75% 15

16 7. OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN MUUTOS V Arvojen, korjausvelan ja kuntoprofiilin muutos Taulukko 15: Omaisuuden tunnuslukujen muutos v (2 vuotta) Muutos pinta-ala jha tekn. arvo Kvelka Pptarve m2/ % -1,9 % -1,4 % -2,2 % 6,7 % 45,3 % Muutos pinta-ala jha tekn. arvo Kvelka Pptarve m2/ % -1,6 % -0,9 % -0,9 % 0,2 % 34,4 % Taulukko 16: Trellum kuntoprofiilin muutos vuodesta 2013 vuoteen 2015 (m2) Trellum kuntoprofiilin muutos Muutokset Muutos Muutos Muutos % Muutos % Kuntolka Lkm Pinta-ala Lkm Pinta-ala Kpl m2 Kpl m2 <50% % -18 % 100 % 16 % 50%- 60% % 58 % 7 % 38 % 60%- 75% % -5 % -14 % -11 % 75%- 90% % -6 % 11 % -2 % >90% % -2 % 8 % 6 % Yhteensä % -2 % -1 % -2 % Kuva 13: Trellum kuntoprofiilin muutos vuodesta 2013 vuoteen 2015 (m2) Muutos m2 Muutos m <50% 50%- 60% 60%- 75% 75%- 90% >90% 0 <50% 50%- 60% 60%- 75% 75%- 90% >90%

17 7.2 Tunnuslukujen muutos käyttötarkoituksittain Taulukko 17: Tunnuslukujen muutokset käyttötarkoituksittain v (2 vuotta) 2 Käyttötarkoitus lkm m2 JHA TeknA Kla* Kvelka Pptarve hallinto -16,7 % -6,3 % -6,23 % 0,1 % 5,4 % -29,7 % 12,9 % kokoontumisrakennus -10,0 % -4,1 % -1,1 % -1,9 % -0,7 % 2,1 % 163,1 % koulu 0,0 % 0,0 % 1,6 % -0,6 % -1,6 % 21,9 % 293,5 % oppilaitos -2,5 % -6,4 % -4,7 % -5,1 % -0,3 % -10,4 % 161,7 % kulttuuri 0,0 % 0,0 % 1,5 % -2,2 % -2,9 % 46,6 % majoitus/leirintä-alue 0,0 % 0,0 % 1,5 % -4,2 % -3,5 % 25,6 % 55,2 % liikuntarakennus -12,5 % -9,7 % -14,4 % -11,9 % 2,2 % -30,9 % -100,0 % palveluasunto -10,0 % -2,4 % -0,5 % -2,3 % -1,4 % 38,8 % 9,2 % päiväkoti -5,0 % -1,9 % -0,2 % -1,5 % -1,0 % 35,4 % terveydenhuolto 0,0 % 0,0 % 1,5 % 0,0 % -1,0 % 16,9 % 2,0 % asunto 0,0 % 0,0 % 1,5 % -4,4 % -3,5 % 25,4 % 25,0 % varasto/teollisuus/huolto -6,7 % -0,9 % 0,8 % -1,0 % -1,2 % 32,2 % 366,5 % muu rakennus 0,0 % 0,0 % 1,5 % -3,4 % -3,5 % 41,0 % Yhteensä -3,7 % -3,5 % -2,2 % -3,1 % -0,7 % 6,9 % 102,2 % Kuva 14: Korjausvelan muutokset käyttötarkoituksittain v (2 vuotta) 60,0 % 50,0 % 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % -10,0% -20,0% -30,0% -40,0% Korjausvelan muutos % Kuva 15: Perusparannustarpeen muutokset käyttötarkoituksittain v (2 vuotta) 400,0 % Pptarpeen muutos % 300,0 % 200,0 % 100,0 % 0,0 % -100,0% -200,0% 2 Muutokset on laskettu kahdelta vuodelta eli edellisestä arvojen päivityksestä v

18 7.3 Korjausvelan ja perusparannustarpeen muutos Kuva 16: Korjausvelan* muutos v ( )) Korjausvelka ( ) Kuva 17: Perusparannustarpeen * muutos v ( ) Perusparannustarve ( ) Kuva 18: Korjausvelan ja perusparannustarpeen muutos v ( ) 250,00 230,00 210,00 190,00 170,00 150,00 kvelka 75% pp 60 %/120 % 130,00 110,00 90, kvelka 75% 100,00 117,03 124,93 125,16 pp 60 %/120 % 100,00 96,53 140,23 188,46 kvelka 75% 17,0 % 6,7 % 0,2 % pp 60 %/120 % -3,5 % 45,3 % 34,4 % *kuvaa korjausvelan ja perusparannustarpeen hintaa kunkin tarkasteluvuoden hintatasossa. 18

19 7.4 Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalihintojen muutos (v hintataso) Kuva 19: Korjausvelan reaalihinnan* muutos v ( ) Korjausvelan reaalihinta v taso ( ) Kuva 20: Perusparannustarpeen reaalihinnan* muutos v ( ) Perusparannustarpeen reaalihinta v taso ( ) Kuva 21: Korjausvelan ja perusparannustarpeen reaalihinnan* muutos v ( ) 240,00 220,00 200,00 180,00 160,00 140,00 kvelka 75% pp 60 %/120 % 120,00 100,00 80, kvelka 75% 86,31 100,00 105,69 105,35 pp 60 %/120 % 104,64 100,00 143,84 192,32 kvelka 75% 15,87 % 5,69 % -0,32 % pp 60 %/120 % -4,43 % 43,84 % 33,71 % *Reaalihinta kuvaa korjausvelan ja perusparannustarpeen hintatasoa viimeisimmän tarkasteluvuoden (v. 2015) hintatasossa. Reaalihinta on saatu deflatoimalla kunkin vuoden hintataso Tilastokeskuksen julkaisemalla rakennuskustannusindeksin keskimääräisellä vuosimuutoksella. 19

20 8. JOHTOPÄÄTÖS Tässä selvityksessä päivitettiin Kajaanin kaupungin rakennusten arvot vuosille 2014 ja Alkuperäiset arvot on tuotettu kesällä 2012 ja vuonna 2014 rakennusten arvot ja niistä laskettavat tunnusluvut päivitettiin vuoden 2013 lopun tilanteeseen. Tarkasteluperiodilla Kajaanin kaupungin omistamien rakennusten korjausvelka nousi vajaat 7 % ja perusparannustarve puolestaan reilut 45 prosenttia. Vuodesta 2014 vuoteen 2015 korjausvelka näytti säilyvän edellisvuoden tasossa, mutta perusparannustarve jatkoi nousuaan noin kolmanneksen vuoden 2014 tasosta. Tarkasteluperiodeilla perusparannustarve nousi, kun kulumisen seurauksena etenkin alle 60 % kuntoluokan rakennusten määrä kasvoi. Näiden kuntoluokaltaan välttävä- ja heikkokuntoisten rakennusten (Kla < 60 %) nettopintaala kasvoi molempina vuosina noin neliömetriä, mikä selittää siis perusparannustarpeen erittäin voimakaan kasvun molempina tarkasteluvuosina. Molempina vuosina taas tyydyttävässä kunnossa olevan omaisuuden (Kla %) pinta-alaosuus on taas selvästi laskenut ja tämä johtuu pääosin näiden rakennusten kulumisesta välttäväkuntoisinrakennuksiin, joissa pinta-alamuutokset ovat olleet verraten suuria. Välttäväkuntoisten rakennusten voimakas lasku on puolestaan pitänyt korjausvelan muutoksen varsin maltillisena ja käytännössä vuodesta 2014 vuoteen 2015 korjausvelka säilyi lähes ennallaan. Perusparannustarpeen nousuun osin vaikuttaa myös se, että lähtötilanteessa (v. 2013) perusparannustarpeessa olevan omaisuuden pinta-alaosuus oli 6 % (Kla < 60 %), kun vuonna 2015 samainen osuus on yli kaksinkertaistunut reiluun 12 %:in. Edelleenkin tämän omaisuuden määrän suhteellinen osuus on varsin maltillinen, kun yleisesti Suomessa välttävä- ja heikkokuntoisen rakennusten pinta-alaosuus vaihtelee noin % välillä, joten Kajaanin heikkokuntoisen omaisuuden määrä ei ole vielä huolestuttavalla tasolla. Toisaalta tyydyttäväkuntoisten rakennusten pinta-alaosuus on noin 42 % koko omaisuuden pinta-alasta ja tämä omaisuus kuluu noin 3-15 vuodessa kuntoluokaltaan alle 60 %, joten korjausvelka tulee todennäköisesti kasvamaan näiden rakennusten kulumisen johdosta.. Omaisuuden perusparannustarpeen kasvu, johtuu myös vuosien 2014 ja 2015 alhaisesta perusparannustasosta suhteessa kulumiseen nähden. Molempien vuosien yhteenlasketut perusparannukset olivat yhteensä noin 11,5 miljoonaa euroa (v n. 4,8 milj. ja v n. 6,65 milj. ), kun vastaavana aikana rakennusten kuluminen oli vajaat 17,1 miljoonaa euroa (v n. 8,63 milj. ja v n. 8,49 milj. ). Edelleenkin myyntien ja purkujen avulla korjausvelkaa saatiin näiden vuosien aikana pienennettyä varsin merkittävästi eli korjausvelkaa saatiin pienennettyä reilut 3,5 miljoonaa euroa ja perusparannustarvetta peräti 10,3 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit sekä myynnit ja purut riittivät korjausvelan pitämiseen varsin maltillisella tasolla, mutta kulumisen seurauksena perusparannustarve kuitenkin näistä toimenpiteistä huolimatta nousi verraten paljon. 20

21 Tässä päivitysdokumentissa tarkasteltiin myös omaisuuden ikärakennetta vuoden 2013 arvojen pohjalta. Ikärakenteeltaan Kajaanin kaupungin rakennuskanta on painottunut luvulla rakennettuihin rakennuksiin. Pinta-alasta näinä vuosina on valmistunut noin 40 % koko Kajaanin kaupungin rakennusomaisuudesta ja Kajaanin koko korjausvelasta 42 % ja perusparannustarpeesta puolet on näiden vuosien aikana valmistuneissa rakennuksissa. Ikäprofiililtaan huonoimmassa kunnossa ovat luvuilla valmistuneet rakennukset, joiden osuus koko omaisuuden pinta-alasta on 5 % käsittäen kaikkiaan 17 rakennusta pinta-alaltaan noin m2. Näistä 60 % pinta-alasta on perusparannustarpeessa ja tyydyttäväja hyväkuntoisia on molempia noin viidennes tämän ikäluokan koko pinta-alasta. Ennen vuotta 1900 on Kajaanin kaupungin omaisuuteen valmistunut ainoastaan neljä rakennusta, joista valtaosa on hyvässä kunnossa. Kaikkein eniten hyväkuntoisia rakennuksia on siis 2000 luvulla valmistuneissa rakennukset, joiden pinta-alasta 93 % on kunnoltaan vähintään hyväkuntoisia. Käyttötarkoituksittain tarkasteltaessa hyväkuntoisimmat rakennukset ovat Kokoontumis- (kla 79 %, kvelka 37 /m2/ ja pptarve 62 /m2), oppilaitos- (kla 77 %; kvelka 66 /m2 ja pptarve 73 /m2) sekä edelleen vielä hallintorakennukset (kla 84 %, kvelka 64 /m2 ja pptarve 191 /m2). Korkein keskimääräinen kuntoluokka on siis hallintorakennuksissa (84 %), mutta hallintorakennusten k perusparannustarpeen (191 /m2) neliöhinta on selvästi edellisiä käyttötarkoituksia korkeampi, joten tässä hallintorakennukset tulevat tässä tarkastelussa kolmanneksi. Kaikkein alhaisin perusparannustarpeen neliöhinta on liikuntarakennuksissa (0 /m2) eli käytännössä liikuntarakennuksissa ei ole yhtään kuntoluokaltaan alle 60 % rakennusta, jolloin keskimääräinen kuntoluokka on myös verraten korkea ollen lähes 79 %, mutta korjausvelan neliöhinta on puolestaan reilusti yli 100 euroa ollen siis 123 /m2. Heikoimmassa kunnossa puolestaan ovat asunnot (kla 57 %, kvelka 337 /m2 ja pptarve 715 /m2) ja majoitus/leirintäalue rakennukset (kla 58 %, kvelka 263 /m2 ja pptarve 717 /m2). Näiden käyttötarkoitusten yhteenlaskettu pinta-alaosuus on reilut kaksi prosenttia koko omaisuuden pinta-alasta, joten näiden rakennusten absoluuttiset korjausvelat ja perusparannustarpeet ovat verraten pienet niiden korkeista neliöhinnoista huolimatta. Absoluuttisesti suurin korjausvelka on koulurakennuksissa, joiden osuus koko omaisuuden pinta-alasta on 27 % ja korjausvelkaa näissä rakennuksissa on yhteensä 9,3 miljoonaa euroa ja perusparannustarvetta vajaat 20 miljoonaa euroa. Suhteellisesti eniten omaisuudessa on oppilaitosrakennuksia, joita on kaikkiaan vajaat m2 ja näiden osuus on noin 30 % koko pinta-alasta. Nämä rakennukset ovat verraten hyväkuntoisia eli keskimääräinen kuntoluokka on 77 %, korjausvelan neliöhinta 66 ja perusparannustarpeen 73 /m2. Korjausvelan absoluuttinen rahamäärä oli vuoden 2015 lopussa reilut 26,3 miljoonaa euroa keskimääräisen neliöhinnan ollessa 108 /m2 ja perusparannustarpeen puolestaan noin 38,2 miljoonaa euroa sen neliöhinnan ollessa 157 /m2. Vuoden 2013 lopussa korjausvelan neliöhinta oli 92 /m2 ja perusparannustarpeen 78 /m2, joten vuodeksi 2015 korjausvelan neliöhinta nousi 11 euroa ja perusparannustarpeen reilut 80 euroa. Korjausvelan absoluuttinen rahamäärä nousi noin 1,7 miljoonaa ja 21

22 perusparannustarpeen reilut 18,6 miljoonaa euroa vuodesta 2013 vuoteen Mikäli vuoden 2015 korjausvelkaa ja perusparannustarvetta tarkastellaan viimeisimmän vuoden hintatasossa, niin reaalisesti korjausvelka on noussut noin 1,3 miljoonaa euroa eli muutosta vuoden 2015 hintatasossa on vuodesta 2013 noin 5,3 % ja vastaavasti perusparannustarpeen reaalihinta noussut 18,4 miljoonaa euroa eli noin 92 %. Korjausvelkaa vähentävät alle 75 % ja perusparannustarvetta alle 60 % kuntoluokan rakennuksiin kohdistuvat investoinnit sekä myynnit ja purut. Nyt toteutettujen toimenpiteiden seurauksena korjausvelka kasvoi hieman vuodesta 2013 vuoteen 2014, mutta tämän jälkeen säilyi ennallaan. Omaisuuden perusparannustarve on puolestaan noussut vuodesta 2013 vuoteen 2015 varsin paljon 9. ARVIOT JA LASKELMAT LAATI Liedossa TkL VTM Harri Isoniemi Huovuttajankuja LITTOINEN 10. LISÄTIETOJA Tästä arviosta lisätietoja antaa Harri Isoniemi puh Vuoden 2015 rakennusten arvot, korjausvelat, peruskorjaus- ja perusparannustarpeet rakennuksittain ovat tämän raportin lopussa. 22

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT

MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 MIKKELIN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2014 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 10.4.2015 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA...

Lisätiedot

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI

KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 2012 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI KARHUKUNTIEN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN TEKNISTEN JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOJEN MÄÄRITYS V. 212 SEKÄ OMAISUUDEN TUNNUSLUKUJEN VERTAILU PORIN KAUPUNKI Harri Isoniemi 12.12.212 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

HANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V SEKÄ TRELLUM PTS 2031

HANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V SEKÄ TRELLUM PTS 2031 HANGON KAUPUNGIN RAKENNUSTEN TEKNISET JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT ARVON JA KORJAUSVELAN PÄIVITYS V. 216 SEKÄ TRELLUM PTS 231 Harri Isoniemi 19.5.217 Sisällys 1. RAKENNUSTEN ARVOT, KÄSITTEET JA DOKUMENTIN

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT

NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT NOKIAN KAUPUNGIN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA- ARVOT ARVOJEN PÄIVITYS VUODEN 2013 ARVOT TkL VTM Harri Isoniemi 11.8.2014 Sisällys 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA, PERUSKORJAUS- JA

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Vimpelinlaakson keh.liikelaitoksen johtokunta 24 16.12.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 VIMJK 24 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt

Lisätiedot

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi

KORJAUSVELAN MÄÄRITYS. Helsinki Harri Isoniemi KORJAUSVELAN MÄÄRITYS Helsinki 6.4.2011 Harri Isoniemi SISÄLTÖ Korjausvelka lähtökohta ja sisältö Korjausvelan määritysprosessi Korjausvelka esimerkki - Päijät-Hämeen koulutuskuntayhtymä - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013

KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 KARKKILAN KAUPUNGIN RAKENUSTEN TEKNISET- JA JÄLLEENHANKINTA-ARVOT TRELLUM PTS 2029 ARVOJEN PÄIVITYS V. 2013 Harri Isoniemi 18.8.2014 Sisällysluettelo 1. ALKUPERÄISTEN ARVOJEN LASKENTA... 3 2. KORJAUSVELKA,

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS

VIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS VIHDIN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 29.9.2016 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS

MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS MÄNTSÄLÄN KUNNAN RAKENNUSOMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 3.2.2015 Sisällysluettelo 1. TAUSTA... 3 1.1 SALKUTUS... 3 1.2 SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. RAKENNUSTEN ARVOT JA

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS

HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS HAMINAN KAUPUNGIN KIINTEISTÖSTRATEGIA OMAISUUDEN SALKUTUS TkL VTM Harri Isoniemi 6.11.2013 Sisällys 1. TAUSTA... 3 1.1 KIINTEISTÖSTRATEGIA... 3 1.2 KIINTEISTÖSTRATEGIA JA SALKUTUSPROJEKTI... 4 1.3 RAPORTIN

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN SSTY Hämeenlinna 8.2.2017 / Harri Isoniemi 1) Julkisen sektorin toimitilat 2) Korjausvelan laskennan lähtökohdat 3) Korjausvelan/teknisen arvon laskenta 4) Yhteenveto

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016

Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 Ympäristötekninen lautakunta 132 30.11.2016 Kajaanin kaupungin rakennusten arvo- ja korjausvelkaselvityksen päivitys 2016 YMTK 132 (valm. Markku Haverinen) Trellum Consulting Oy on tehnyt useita tilakeskuksen

Lisätiedot

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta 4.7.2017 FCG KONSULTOINTI OY 4.7.2017 RAPORTTI 2 (6) Sisällys Sivu 1. Tausta ja tavoite... 3 2. Toimeksiannon sisältö ja toteutus... 3 3. Toimitilakannan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6215/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 350 Asianro 6215/10.03.02.04/2015 Kuopion Tilakeskuksen hallinnassa olevien rakennusten jakaminen tilasalkkuihin Konserniohjausjohtaja Janne Airaksinen Omistajaohjaus

Lisätiedot

Vaasan Talotoimi liikelaitos

Vaasan Talotoimi liikelaitos Vaasan Talotoimi liikelaitos Vertailututkimukset KTI- kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu & Trellum korjausvelkaindeksi & PTS 2015-2030 Vuonna 2015 valmistuneissa tunnuslukuvertailuissa

Lisätiedot

SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS

SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS SIUN SOTEN KÄYTTÖÖN TULEVIEN JA KUNTIEN JA NUVA KUNTAYHTYMÄN OMISTAMIEN RAKENNUSTEN ARVOJEN JA VUOKRIEN MÄÄRITYS Harri Isoniemi 24.10.2016 Sisältö 1. JOHDANTO... 3 1.1 Siun Soten rakennusten arvojen ja

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka

TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka TALOUS- JA TOIMITILASEMINAARI 2015 Tilaomaisuuden määrä, salkutus, kunto ja korjausvelka Lähtötilanne 2008 Kiinteistökanta suurelta osin rakennettu 70- luvulla, jota vaivaavat ajalle tyypilliset virheelliset

Lisätiedot

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ HAILUODON KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 26.4.2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 HAILUODON KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.2 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ

NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄINEN VUOKRA JA VUOKRAJÄRJESTELMÄ Harri Isoniemi 30.5.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 1.1 NURMIJÄRVEN KUNNAN SISÄISTEN VUOKRIEN MÄÄRITYS... 4 1.3 RAPORTIN SISÄLTÖ... 5 2. TILAKUSTANNUKSET...

Lisätiedot

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 13.5.2015 ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY esko.korhonen@fcg.fi 050 361 1781 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate,

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva

Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilmaolosuhteiden hallinnan iso kuva Sisäilman laatuun liittyviä epäkohtia voi esiintyä eri syistä johtuen ja kaiken ikäisissä rakennuksissa. lähestyessä elinkaarensa loppuaan sisäilman epäkohtiin liittyvät

Lisätiedot

Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa

Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa Kaupunginhallitus 133 08.05.2017 Kaupunginvaltuusto 74 17.05.2017 Luksian Nummentien kiinteistön ja Harjun koulun vaihtokauppa 509/10.03.02/2017 KH 08.05.2017 133 Kaupunginhallituksen asettama kouluverkkoryhmä

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla

Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 14.2.2013 Vanhojen asuntojen hintojen kasvu yhtä ripeää kuin pääkaupunkiseudulla Asunnon hintaan vaikuttaa moni tekijä, joista mainittakoon rakennuksen talotyyppi,

Lisätiedot

PAREMPI SISÄILMA PORIIN

PAREMPI SISÄILMA PORIIN JOUNI LEHTINEN PAREMPI SISÄILMA PORIIN TOIMINTAMALLI SISÄILMAONGELMIEN HALLINTAAN JA EHKÄISYYN Opinnäytetyö, Rakennusterveysasiantuntija RTA 2016 2017 Helsinki 2017 0 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 10

Lisätiedot

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Tilakeskus Tilakeskuksen tehtävät Ammattimainen Helsingin kaupungin toimitilojen hallinta Tilojen osto, myynti ja kiinteistökehitys Vuokraus hallintokunnille ja ulkopuolisille

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm2 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 2..215 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 214 Vuonna 214 Lahden rakennustuotanto oli 9 ja asuntotuotanto 859. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå TIEDOTUSTILAISUUS KAUPUNGIN SUORASSA OMISTUKSESSA OLEVA ASUNTO-OMAISUUS Kaupunkikonsernin asunto-omaisuuden

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014 lkm krsm Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson.. Rakennus ja asuntotuotanto vuonna Vuonna Lahden rakennustuotanto oli ja asuntotuotanto 8. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto pysyi lähes

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta

ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta ARA-vuokra-asuntokannan sopeuttamisesta, kehittämisestä, riskienhallinnasta ja kuntien asumisen suunnittelusta Vuokrataloyhtiön toimenpiteet vuokratalokannan sopeuttamiseksi ja kehittämiseksi muuttuvissa

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016

MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 TkL VTM Harri Isoniemi 7.6.2015 MÄNTSÄLÄN KUNNAN SISÄISET VUOKRAT 2016 1. TAUSTA Trellum Consulting Oy on ollut muodostamassa Keski-Uudenmaan -kuntien sisäisiä vuokria vuonna 2005 ja määritellyt vuokrat

Lisätiedot

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö

Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset. DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö Rakennusten terveys- ja talousvaikutukset DI Olavi Holmijoki Rakennusfoorumi 2.6.2015 Rakennustietosäätiö YM:n, STM:n ja Suomen Kuntaliiton rahoittama projekti Rakennusten ylläpidon ja korjausten terveysja

Lisätiedot

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN SISÄISEN VUOKRAN JÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 1.2.2016 TYÖRYHMÄ Tehtäväksianto - Valmistella vaihtoehtoja sisäisen vuokran järjestelmän kehittämiseksi nykyisen järjestelmän pohjalta tai kokonaan uusilla perusteilla

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016

Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 Kaupunginhallitus 233 08.05.2017 Kaupunginhallituksen arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2016 2763/00.01.02/2017 KHALL 08.05.2017 233 Yleistä Vuonna 2016 Uudenkaupungin yrityssektorin positiivinen

Lisätiedot

Valtuuston seminaari

Valtuuston seminaari Valtuuston seminaari Koulu- ja päiväkotihankkeiden priorisointi vuosien 2016-2020 investointiohjelmassa sekä alustava investointiohjelma v. 2016-2024 Pekka Eurasto Korjausvelasta 350 000 300 000 250 000

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valmistelijat / lisätiedot: Elina Routto, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valmistelijat / lisätiedot: Elina Routto, puh 06.02.2017 Sivu 1 / 1 340/2017 10.03.02 14 Rakennusten kunnossapidon vuosiohjelman 2017 hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Elina Routto, puh. 046 877 3583 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

[VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ]

[VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ] 2015 Lohjan kaupunki Varhaiskasvatus [VARHAISKASVATUKSEN PALVELUVERKKO ] luonnos 6.2.2015 1. Lakisääteisyys, tehtävät ja toimintamuodot... 2 2. Ajankohtaisia muutoksia... 2 3. Varhaiskasvatuksen nykytila...

Lisätiedot

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset 2.11.2015 ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN FCG KONSULTOINTI OY Toimeksianto Toimeksianto Etenemissuunnitelma Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 Kaupunkiympäristö Asuntopalvelut

HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 Kaupunkiympäristö Asuntopalvelut HELSINGIN KAUPUNKI 1 / 5 MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hintaja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille

Lisätiedot

Kuntoarviot ja muut selvitykset

Kuntoarviot ja muut selvitykset Kuntoarviot ja muut selvitykset Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Tero Pyykkönen RKM, RI Kuntotarkastaja AKK Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA Kunnossapitotarveselvitys Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT OY:N KEHITTÄMISHANKKEITA

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT OY:N KEHITTÄMISHANKKEITA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNNOT OY:N KEHITTÄMISHANKKEITA Toimitusjohtaja Jaana Närö 5.11.2015 ARA/Yhdyskuntien uudistaminen/jaana Närö 1 HEKA LYHYESTI Helsingin kaupungin asunnot Oy Omistajana Helsingin kaupunki

Lisätiedot

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen

TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA. SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEIDEN OMAISUUDEN - HALLINTA SKTY - SYYSPÄIVÄT 04.11.2013 Timo Rytkönen TAITORAKENTEEN MÄÄRITELMÄ Taitorakenteita ovat kaikki sellaiset rakenteet, joiden rakentamiseksi on laadittava lujuuslaskelmiin

Lisätiedot

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset Tehtävänä oli laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta sekä kolme vaihtoehtoista mallia

Lisätiedot

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk

1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA. Luonnos tekninen ltk 1(5) KIINTEISTÖSTRATEGIA JOUTSAN KUNTA Luonnos 16.2.2017 tekninen ltk 2(5) 1. JOHDANTO Kiinteistöstrategialla tavoitellaan kunnan rakennetun kiinteistöomaisuuden ylläpidon pitkäjänteistä kehittämistä sekä

Lisätiedot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot

Työttömät insinöörit kuukausittain Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastot INSINÖÖRILIITTO Tutkimus/Jlar 24.8. Työttömyydessä maltillista kausivaihtelua, vastavalmistuneiden tilanne aiempia vuosia parempi Insinöörien työttömyystietoja heinäkuussa * Työttömien insinöörien määrä

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa. Tony Lökfors Projektipäällikkö, Toimitilajohto

Sisäilma-asioiden huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa. Tony Lökfors Projektipäällikkö, Toimitilajohto Sisäilma-asioiden huomioiminen tulevaisuuden rakentamisessa Tony Lökfors Projektipäällikkö, Toimitilajohto Porvoon kaupunki lukuina Väkiluku noin 50 000 Perustamisvuosi 1346 Toimintamenot vuonna 2017 noin

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Laiteluettelo Isokylän koulu Iso puoli LVI LVI-järjestelmät G1 Lämmitysjärjestelmät

Laiteluettelo Isokylän koulu Iso puoli LVI LVI-järjestelmät G1 Lämmitysjärjestelmät Laiteluettelo Kohde: 743-437-1-14 Isokylän koulu Tiedot alemmilta tasoilta: Kyllä Kaikki attribuutit: Kyllä 743-437-1-14 Isokylän koulu Kiinteistötunnus Katuosoite 743-437-1-14 Alapääntie 303 Postinumero

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto

Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Kiinteistöverotuksen lakimuutokset vuodelle 2014 Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Kari Pilhjerta, Verohallinto Sisältö Kiinteistöverolain ja arvostamislain muutokset: HE 76/2013: Hallituksen esitys

Lisätiedot

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis

Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013. Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta ja laskentatavan päivitys 2014 Tila- ja asuntojaoston kokous 27.5.2013 Tilakeskus liikelaitos Carl Slätis Toimitilavuokran tausta Nykyinen toimitilavuokra ja sen laskentaperiaatteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (7) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (7) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/2013 1 (7) 541 V Kaj / Valtuutettu Kimmo Helistön aloite kaupungin omistamien tyhjien tilojen käytöstä HEL 2012-013148 T 00 00 03 Päätös päätti esittää kaupunginvaltuustolle,

Lisätiedot

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous

Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä. Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Kiinteistöinvestointien arvonlisäverotus - esimerkkejä Annika Suorto Kehittämispäällikkö Kuntatalous Esimerkki 1: Kiinteistön luovutus tarkistusoikeus ja velvollisuus siirtyvät Kunta myy omistamansa kiinteistön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 1(49) TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGIN OMISTAMIEN TOIMITILARAKENNUSTEN KORJAUSVELAN HALLINTA

HELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 1(49) TARKASTUSVIRASTO KAUPUNGIN OMISTAMIEN TOIMITILARAKENNUSTEN KORJAUSVELAN HALLINTA HELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 1(49) KAUPUNGIN OMISTAMIEN TOIMITILARAKENNUSTEN KORJAUSVELAN HALLINTA 2015 HELSINGIN KAUPUNKI ARVIOINTIMUISTIO 2(49) Sisällysluettelo 1 ARVIOINNIN TAUSTATIEDOT... 3

Lisätiedot

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve

Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve Asuntojen rakentamis- ja korjaustarve - rakennetaanko ja korjataanko Suomessa asuntoja riittävästi Pekka Pajakkala VTT OP-Pohjola-ryhmän Asuntoseminaari, Kuopio 10.8.2010 Pekka Pajakkala 10.8.2010 2 Asuntojen

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Nuorisotyöpajan tarveselvitys

Nuorisotyöpajan tarveselvitys Nuorisotyöpajan tarveselvitys 1. Tarveselvityksen lähtökohdat Nuorisolain (1285/2016) 13 :n mukaan nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen,

Lisätiedot

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Asuntojen hintakehitys

Asuntojen hintakehitys Kulutuksen ja asumisen hinnat Asuntojen hintakehitys Katsaus 29.10.2004 Tiedustelut Förfrågningar nquiries: sähköposti: asuminen.tilasto@tilastokeskus.fi Mikko Saarnio (09) 174 62 Annika Klimenko (09)

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN

KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KORJAUSVELAN LASKENTAMALLI KÄYTTÖÖN KEHTO-foorumi Seinäjoki 23.10.2014 TAUSTAA Korjausvelan määrityshanke vuonna 2012-2013 Katujen ja viheralueiden korjausvelan periaatteita ei ollut aiemmin määritelty

Lisätiedot

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet

Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Palvelurakentamisen vaikutus asuntotuotantoon Skanssissa - Kyselytutkimuksen tulokset ja verrokkikohteet Skanssi Turussa on rakentumassa uusi Skanssin 7000 asukkaan kerrostalovaltainen asuntoalue. Skanssin

Lisätiedot

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja

Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja Valtion vuokrajärjestelmä Vuokrakäsikirja 24.5.2016 Sisällysluettelo Johdanto 1. Vuokran määräytyminen valtion vuokrajärjestelmässä... 4 2. Kokonaisvuokran pääomaosuuden ja pääomavuokran määräytyminen...

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta

Kokonaisuuden hallinta Kokonaisuuden hallinta Tommi Riippa Tiimi- ja laatupäällikkö, RTA FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.10.2017 Page 1 Otsikoita 3.10.2017 Page 2 Otsikoita 3.10.2017 Page 3 Otsikoita 3.10.2017 Page 4 Otsikoita

Lisätiedot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot

Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan.

Suomen johtava asuntovuokrausyritys. VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. TILINPÄÄTÖS 2013 Suomen johtava asuntovuokrausyritys VVO isännöi ja vuokraa omistamansa asunnot omalla henkilökunnallaan. Tilinpäätös 27.2.2014 Meitä on VVO:laista (keskimäärin v. 2013) Toimintaympäristö

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2013

Tilastokatsaus 8:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 10.10.2013 Tietopalvelu B14:2013 Vanhojen osakeasuntojen kaupat ja hinnat Vantaalla vuosina 2003 2012 sekä alkuvuodesta 2013 Vuosien 2003 2012 aikana Vantaalla on tehty kaikkiaan

Lisätiedot

HTH 2017 RAPORTOINNIN TULOKSET

HTH 2017 RAPORTOINNIN TULOKSET HTH 2017 RAPORTOINNIN 1.1.-30.6.2017 - TULOKSET TULOKSET Valtion henkilömäärät 2017 ennustea 2016issa Muutos*is Henkilö lkm. 72 300 72 800-0,7 % HTV 69 900 71 700-2,6 % Toimisto-HTV 50 000 50 800-1,6 %

Lisätiedot

Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa

Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa Pientä täydennystä SeutuRAMAVAn käyttö Vantaan pientaloprojektissa HSY:n paikkatietoseminaari 22.3.2017 Anna-Karin Kyrönviita, kaavoitusinsinööri Maria Hyövälti, pientalokoordinaattori Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet

Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet Maankäyttösopimusten soveltamisohjeet 1 Maankäyttösopimuksen tarpeellisuus Mikäli ensimmäinen asemakaava tai kaavamuutos laaditaan alueelle, jolla sijaitsee yksityisen omistamaa maata, tulee aina selvittää

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 23.9.2013 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa 2012 Rakennuskanta Espoossa, Helsingissä, Vantaalla ja kehyskunnissa, Uudellamaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2017 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2017 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa aineiston Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi

Lisätiedot

Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016

Tilaliikelaitos TILALIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 TILALIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2016 2 (24) Sisällysluettelo 1. TILALIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS... 3 2. TILALIIKELAITOSTEN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ... 4 2.1 Liikelaitosten johtokunta...

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

SeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella

SeutuRAMAVAkatsaus, syksy Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella SeutuRAMAVAkatsaus, syksy 2013 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja tuotettuna SeutuRAMAVA 9/2013 -laskennan perusteella SeutuRAMAVA Tuotetaan Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 18:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 18:2016 1 10.10.2016 OSAKEASUNTOJEN MYYNTIHINTOJA VANTAALLA Vantaalla asunnoista maksettuja neliöhintoja voidaan seurata esimerkiksi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisista

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 142

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 142 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 142 Tekninen lautakunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo 17:07-19:28 Paikka Kunnantalo, neuvotteluhuone 1-2 Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 74 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta

Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015. Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta Pääkaupunkiseudun tonttivarantokatsaus 2015 Pääkaupunkiseutua koskevia tunnuslukuja SeutuRAMAVA 1/2015 -aineistosta SeutuRAMAVA-aineisto HSY tuottaa Seudullisen perusrekisterin pohjalta kaksi kertaa vuodessa,

Lisätiedot

XL Siltatekniikan päivät

XL Siltatekniikan päivät XL Siltatekniikan päivät Minna Torkkeli 25.1.2017 Liikenneverkko huomenna 20.1.2017 2 Mitä on korjausvelka? Valtion omistamat maantiet, radat ja vesiväylät Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen

Korjausvelan hallinta Joensuussa. Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Korjausvelan hallinta Joensuussa Kuntamarkkinat 2012 Ari Varonen Lähtökohtia Joensuun kaupungin ylläpitovastuulla: Ajoratoja Kevyen liikenteen väyliä 392 km 335 km Katuomaisuuden määrä taseessa noin 50

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJEMA

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJEMA KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN KIINTEISTÖOHJEMA 2016-2020 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto..2 1.1 Taustaa..2 1.2 Kiinteistöohjelman lähtökohtia 2 2. Kiinteistöohjelman tavoitteet.3 3. Arvot ja käsitteet.4 4. Kaupungin

Lisätiedot

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä Kymppi Moni työpaja 22.3.2012 Leena Rossi ja Anna Isopoussu Jyväskylän väestöarvio Koko kaupungin väestöarvio Käsitteistö: väestöennuste,

Lisätiedot