ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN

Transkriptio

1 ALUEIDEN JA KIINTEISTÖJEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN ESKO KORHONEN JOHTAVA KONSULTTI (FT, RI, RTA) FCG KONSULTOINTI OY

2 4,0 3,5 3,0 Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit 1) , mrd. (käyvin hinnoin) (arviot painelaskelman mukaan) Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 4,0 3,5 3,0 2,5 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot PPO Merkittävä haaste! Kasvaako korjausvelka edelleen? > 5 mrd. 1) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 0,0 Esko Korhonen

3 Yhteensä tilaa n. 34,1 milj. m² v. 2013, tasearvo n. 30 mrd.

4 Kuntien tilat Kunnilla tiloja keskimäärin n. 6,3 krsm²/as. = n. 5,2 htm²/as. Kunnilla liikaa tilaa arviolta noin kolmannes eli 10 milj. m² ja luku kasvaa! Tämän ylläpito syö kuntien budjeteista yli 500 milj. /vuosi Paljon tehostamispotentiaalia!

5 Tilakustannukset Esko Korhonen

6 Tilaomaisuuden hallinta Kuntakysely 2013

7 Rakennusten korjausvelka Esko Korhonen JÄLLEENHANKINTA-ARVO 100 %

8 Rakennusten korjausvelka Kuntoluokka 100 % kun rakennus valmistuu Rakennus kuluu n. 1,5 2,0 % vuodessa rakennustyypistä riippuen Rakennuksen ns. kulumaton osuus n. 30 % (perustukset ja kantavat rakenteet), sekin kuluu vähitellen (0,5 %/v), mutta laskennassa ei yleensä huomioida Kuntoluokan tavoitetaso 75 % (saavutetaan n. 14 vuoden iässä) Rakennuksen peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi kun kuntoluokka laskee alle 60 %:n Huonokuntoisia ovat rakennukset, joiden kuntoluokka on alle 50 %

9 Sopiva korjausvelan taso Suoraan ei voi sanoa, paljonko kunnan sopiva korjausvelan taso on Tilanne vaihtelee rakennuskannan ja kunnan mukaan 100 % kuntoluokka koko rakennuskannalle on utopiaa >75 % kuntoluokka on käytännössä tavoiteltava taso, josta karkea yleistys korjausvelan määrälle: tavoite: korjausvelka alle 100 /m²

10 Tilakannan korjausvelkalaskenta Selvitetään omaisuuden kunto ja arvo: Tehdään rakennusten kuntoluokkien, korjausvastuiden ja korjausvelkojen laskenta Antaa karkean yleiskuvan rakennuskannasta Laskelma toimitiloista Imatra Ruokolahti Rautjärvi Lappeenranta Luumäki Kokonaismäärä hum² Tasearvo (alv 0 %) Kustannukset /v Jälleenhankinta-arvo Tekninen nykyarvo Korjausvastuu /v Korjausvelka Kuntoluokka % Korhonen 2014

11 Omaisuuden haltuunotto Mitä kunta omistaa? Missä kunnossa omaisuus on? Mikä omaisuuden arvo on? Mihin omaisuutta käytetään? Onko tieto tallessa ja miten sitä voi hyödyntää suunnittelussa ja päätöksenteossa TOIMIIKO OMISTAJAOHJAUS!

12 Palvelutuotanto ja sen kehittäminen Mitä palveluita kunta tuottaa? Missä ovat palvelupisteet ja verkot? Miten tehokkaasti palveluita tuotetaan? Kuinka tyytyväisiä käyttäjät ovat palveluihin? Kuinka tiloilla voidaan parhaiten tukea palveluiden toteuttamista? PALJONKO JA MILLAISIA TILOJA TARVITAAN PALVELUTUOTANNOLLE. TÄMÄ ON TÄRKEÄ, KOSKA KAIKISTA SUURIN TEHOSTAMISPOTENTIAALI ON PALVELUISSA JA SE VAIKUTTAA SUORAAN TILOIHIN!

13 Palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma Esko Korhonen Toimitilat Palvelut Tasapaino

14 2012=100 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Lieksa Esko Korhonen alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö Lähde:Tilastokeskus

15

16 Palveluverkkojen ongelmatiikkaa - palveluiden odotekustannukset Esko Korhonen

17

18 Maankäyttö palvelut - tilat Valmiin palveluverkon karsiminen on haasteellinen tehtävä!

19 Kontiolahden kunta (2014) Toiminnallinen Masterplan Kontiorannan alueelle (2014) Työ koostui kolmesta osakokonaisuudesta Nykytila-analyysi Kehittämissuunnitelma, visio ja tavoitteet Toteuttamissuunnitelma Työn tuloksena syntyi kokonaisvaltainen suunnitelma siitä millaista yritystoimintaa alueelle sijoittuu ja millaisia synergioita voidaan luoda toimijoiden välille, millaisia matkailutoimijoita alueelle voisi sijoittua ja kuinka asuinympäristöstä saadaan viihtyisä ja turvallinen myös muiden toimijoiden näkökulmasta katsottuna Page 19

20 Kiinteistökehittämisen esimerkki - Hyvinkään vanha kaupungintalo Rakennettu v. 1978, purettiin v. 2011

21 Kauppakeskus Willa kaupungintalon paikalle Suomen 6. suurin kauppakeskus, avattiin

22 Uusi kaupungintalo vanhalle Villatehtaalle Otettiin käyttöön v. 2011

23 Pienen kunnan esimerkki - tarpeeton kunnantalo? Tulevaisuus vielä avoin potentiaalinen elinvoimatekijä!?

24 Oppimisympäristöjen muutostarve Rimpelä 2015

25 Onko tämä mahdollista korjausrakentamisessa? Rimpelä 2015