Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE"

Transkriptio

1 Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE 1

2 4. Painos Suupatologian mikroskooppikurssin tavoitteena on tutustuttaa hammaslääketieteen opiskelija suun ja leukojen alueen kudosmuutosten mikroskooppiseen, histopatologiseen kuvaan, ja tämän kautta antaa opiskelijalle perusvalmiudet tulkita patologisanatomisia diagnooseja ja lausuntoja ja hyödyntää niitä asianmukaisesti kliinisessä potilastyössä. Näytteet ovat tapauksia Oulun yliopistollisen sairaalan patologian osaston arkistosta. Esitiedot on kerätty potilasasiakirjoista. Näytteet on pyritty valitsemaan siten, että ne edustaisivat tavallisimpia suun ja leukojen alueen kudosmuutoksia. Mukana on kuitenkin esimerkkejä myös harvinaisemmista muutoksista. Suun alueen normaalin histologian ja aihepiirin peruskäsitteiden tuntemus on edellytys kurssin seuraamiselle. Suupatologian luentomateriaaliin ja oppikirjoihin perehtyminen etukäteen on suositeltavaa. Itseopiskelussa voi hyödyntää mm. seuraavia nettisivuja: AtlasHome.html ja Näytteet demonstroidaan kurssilla webmikroskoopin välityksellä. Monisteen on alun perin laatinut EHL Maria Siponen v työskennellessän Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella ja OYS patologian laitoksella. Monistetta on jonkin verran muokanneet sen jälkeen HLL Aleksi Rytkönen ja prof. Tuula Salon vv Talven ja kesän 2012 aikan HLK Timo Ruotsalainen siirsi kurssimonisteen tekstiosat internettiin ja laati ohjelmaan selventäviä opasteita. Webmikroskooppikurssi löytyy osoitteesta: Opiskelijoiden tunnus on suupatkurssi, salasana suupatkurssi. Oulu Tuula Salo 2

3 Sisällysluettelo: I. PERUSKÄSITTEITÄ [s.6-8] 1. Epiteelin hyperkeratoosi (hyperkeratosis epithelii). HE-värjäys. 2. Epiteelin hyperplasia (hyperplasia epithelii). Kandidoosi. PAS-värjäys. 3. Lymfosyytti ja plasmasolu. Lichenoidi reaktio (reactio lichenoides). 4. Neutrofiilinen ja eosinofiilinen granulosyytti. Poskiontelotulehdus (sinuitis). 5. Makrofagi. Granulomatoottinen tulehdus (inflammatio granulomatosa). Sarkoidoosi. Vierasesinemateriaalia (corpus alienum). 6. Granulaatiokudos. Telae granulationes. 7. Kysta. Cysta radicularis. II. TULEHDUKSELLISIA JA MUITA REAKTIIVISIA LIMAKALVOMUUTOKSIA [s. 9-12] 8. Krooninen haavauma (ulcus chronica). 9. Fibroottinen hyperplasia (hyperplasia fibrosa). 10. Erythema migrans. 11. Epiteelin hyperparakeratoosi ja hyperplasia (hyperparakeratosis et hyperplasia epithelii). 12. Erytematoottinen kandidoosi. Median romboid glossitis. Epiteelin atypia (atypia epithelii). 13. Papillooma. 14. Fokaalinen epiteliaalinen hyperplasia (FEH). 15. Granulomatoottinen tulehdus (inflammatio granulomatosa). Tuberkuloosi. 16. Pyogeeninen granulooma (granuloma pyogenicum). 17. Perifeerinen jättisolugranulooma. 18. Perifeerinen luutuva fibrooma. 19. Lichenoidi reaktio (reactio lichenoides). III. SPESIFEJÄ IHO- JA LIMAKALVOLEESIOITA JA MUITA PEHMYTKUDOSMUUTOKSIA [s.13-17] 20. Lichen planus. 21. Lupus erythematosus. 22. Pemfigoidi. 23. Melaniinihyperpigmentaatio. Melanoottinen makula. 24. Blue nevus. 25. Lymfoepiteliaalinen kysta. 26. Dermoidi kysta. 27. Lieväasteinen dysplasia (dysplasia levis). 3

4 28. Vaikea-asteinen dysplasia (dysplasia gravis). 29. Aktiininen keiliitti (aktiininen/solaarikeratoosi). IV. LEUKOJEN ALUEEN TULEHDUKSIA, KYSTIA JA MUITA MUUTOKSIA [s.18-22] 30. Periapikaalinen granulooma (granuloma periapicalis). 31. Jäännöskysta (cysta radicularis residualis). 32. Paradentaalikysta (cysta paradentalis). 33. Follikulaarikysta (cysta follicularis, dentigerous cyst). 34. Yläleuan postoperatiivinen kysta. 35. Nasolabiaalikysta (cysta nasolabialis, nasoalveolar cyst). 36. Nasopalatinaalikysta/inkisiivikanavan kysta (Cysta nasopalatinalis/ cysta canalis incisiva). Aktinomykoosi. 37. Akuutti osteomyeliitti (osteomyelitis acuta). 38. Sentraalinen jättisolugranulooma. 39. Aneurysmaalinen luukysta. 40. Langerhansinsolutauti (Langerhansinsoluhistiosytoosi). 41. Fibroottinen dysplasia. V. HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA JA MALFORMAATIOITA [s ] 42. Luutuva fibrooma (ossifying/semento-ossifying fibroma). 43. Hemangiooma. 44. Arteriovenöösi malformaatio. 45. Lymfangiooma. 46. Angioleiomyooma. 47. Neurofibrooma. 48. Schwannooma (neurilemmooma). 49. Granulaarisolutuumori. VI. PAHANLAATUISIA KASVAIMIA [s ] 50. Hyvin erilaistunut levyepiteelikarsinooma (carcinoma squamocellulare/ epidermoides, gradus I). 51. Huonosti erilaistunut levyepiteelikarsinooma (gradus III). 52. Limakalvon maligni melanooma. 53. Fibrosarkooma. 54. Maligni lymfooma (lymphoma malignum). 55. Osteosarkooma. VII. ODONTOGEENISIÄ KASVAIMIA JA MALFORMAATIOITA 4

5 [s ] 56. Keratokystinen odontogeeninen kasvain (KCOT). 57. Ameloblastooma. 58. Adenomatoidi odontogeeninen tuumori (AOT). 59. Ameloblastinen fibro-odontooma. 60. Odontooma. 61. Perifeerinen odontogeeninen fibrooma. 62. Sementoblastooma. VIII. SYLKIRAUHASPERÄISIÄ KASVAIMIA JA MUITA MUUTOKSIA [s ] 63. Sylkikivi (sialolithiasis). 64. Mukosele (mukoottinen ekstravasaatiokysta). 65. Pinnallinen mukosele. 66. Diffuusi krooninen sialadeniitti (Sialadenitis chronica diffusa). Fibroottinen degeneraatio. Rasvadegeneraatio. 67. Fokaalinen krooninen sialadeniitti (Sialadenitis chronica focalis). Sjögrenin syndrooma. 68. Pleomorfinen adenooma (sekatuumori, mixed tumour). 69. Polymorfinen matala-asteinen adenokarsinooma. 70. Adenokystinen karsinooma. 71. Mukoepidermoidikarsinooma. 5

6 I. PERUSKÄSITTEITÄ: 1. Epiteelin hyperkeratoosi (hyperkeratosis epithelii). Krooninen tulehdus (inflammatio chronica). HE-värjäys. 62-vuotias nainen, jolla vasemmalla posken limakalvolla vaaleaa plakkimaista muutosta. Näytettä verhoaa kerrostunut levyepiteeli, joka on pinnaltaan hyperkeratoottinen ja vaihtelevasti sarveistunut. Parakeratiinissa tumien jäänteet vielä näkyvät, ortokeratiinissa ne puuttuvat. Epiteelin alaisesti nähdään kroonista, pääosin lymfosyyteistä koostuvaa tulehdussoluinfiltraattia. Stroomassa on fibroottista sidekudosta, verisuonitusta ja syvemmällä rasvasolukkoa. Epiteelin hyperkeratoosi liittyy tavallisimmin mekaaniseen tai kemialliseen ärsytykseen. Myös joissakin spesifeissä muutoksissa kuten lichen planuksessa epiteeli on pinnaltaan hyperkeratoottinen. HE (hematoksyliini-eosiini)-värjäys on tavallisin patologiassa käytettävä rutiinivärjäys. Hematoksyliini värjää siniseksi tumat (DNA:n ja RNA:n) ja mukopolysakkaridit. Eosiini värjää punaiseksi useimpien solujen soluliman (sytoplasman), keratiinin, kollageenin, poikkijuovaisen lihaksen, dekalsifioidun luun ja dentiinin. 2. Epiteelin hyperplasia (hyperplasia epithelii). Kandidoosi. PAS-värjäys. Näyte on 77-vuotiaan naisen suunpohjan limakalvolta poistettu hyperkeratoottinen leesio. Näytettä verhoaa hyperparakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli, joka näytteen keskellä on selvästi hyperplastinen. Epiteelin reteharjanteet ovat pidentyneitä ja leventyneitä. Epiteelin alaosassa soluvälitilat ovat laajentuneita. Subepiteliaalisesti nähdään diffuusia, lähinnä lymfosyyteistä koostuvaa kroonista tulehdussoluinfiltraattia, joka paikoin nousee myös epiteeliin. Parakeratiinissa ja pinnallisessa okasolukerroksessa nähdään paikoitellen myös neutrofiilisten granulosyyttien infiltraatiota ja ns. mikroabskesseja. PASvärjäyksellä tulee esiin kandidarihmoja epiteelin pinnnassa. Strooma koostuu fibrovaskulaarisesta sidekudoksesta ja submukosasta, jossa myös sylkirauhasta ja verraten laajoja duktuksia. Näytteen histologinen kuva sopii krooniseen hyperplastiseen kandidoosiin tai kandidaleukoplakiaan, (vertaa näyte 12), joka tavallisesti sijaitsee posken limakalvolla anteriorisesti. Ei ole varmuutta siitä onko kyseessä kandidan sekundaarisesti infektoima leukoplakinen leesio vai kroonisen kandidainfektion indusoima hyperkeratoottinen leesio. Tällaiseen muutokseen liittyy jonkin verran kohonnut riski dysplasiaan ja karsinoomaan. PAS (periodic acid Schiff) on tavallisin suun näytteisiin tehtävä erikoisvärjäys. Se värjää hiilihydraatit ja epiteliaalisen liman tumman punavioletiksi, ja osoittaa näin mm. syljen, glykogeenin ja sienirihmat. 3. Lymfosyytti ja plasmasolu. Lichenoidi reactio (reactio lichenoides). 6

7 79-vuotias nainen, jolla sepelvaltimotauti. Lääkityksinä Primaspan ja nitro. Suun limakalvoilla esiintynyt punoitusta ja haavaisia/rakkulaisia leesioita. Näytepala posken limakalvolta. Näytettä verhoaa parakeratoottinen, atrofinen kerrostunut levyepiteeli, jonka basaaliosassa on degeneraatiota ja vakuolisaatiota. Myös joitakin apoptoottisia keratinosyyttejä tulee esiin. Soluvälitilat ovat aukeilleet. Epiteelinalaisesti nähdään diffuusia, pääasiassa lymfosyyteistä ja plasmasoluista koostuvaa tulehdussoluinfiltraattia, joka ulottuu vähäisempänä melko syvälle stroomaan. Syvemmällä näytteessä nähdään normaalia submukosaa. Lymfosyytti on tavallinen kroonisen tulehduksen solu. Sen sytoplasma ei juurikaan erotu rutiinivärjäyksessä. Plasmasoluja esiintyy myös kroonisissa tulehduksissa ja ne erittävät immunoglobuliineja (vasta-aineita). Niiden tumat muistuttavat kärrynpyöräkuviota (johtuu kromatiinin asettumisesta tumakalvon sisäpinnalle) ja ne sijaitsevat solun toisella laidalla (eksentrisesti). Plasmasolun basofiilinen (sinertävä) sytoplasma erottuu yleensä hyvin taustastaan. Plasmasolu on kookkaampi kuin lymfosyytti. 4. Neutrofiilinen ja eosinofiilinen granulosyytti. Poskiontelotulehdus (sinuitis). Näyte on 28-vuotiaan mieheltä, parantumattomasta d.16 poistokuopasta poistettua pehmytkudosta. Operaation yhteydessä todettiin yhteys poskionteloon. Näytettä reunustaa paikoin suun limakalvon hyperplastinen, pinnaltaan keratinisoitumaton tai hyperparakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli. Lisäksi nähdään poskiontelon respiratorista värekarvallista lieriöepiteeliä, jossa paikoin limasoluja. Stroomassa on löyhää vaskulaarista sidekudosta, jossa paikoin voimakasta, paikoin vähäisempää tulehdussoluinfiltraattia. Se koostuu lymfosyyteistä, plasmasoluista, ja neutrofiilisistä ja eosinofiilisistä granulosyyteistä. Myös limarauhasia nähdään. Neutrofiiliset granulosyytit liittyvät akuuttiin tulehdukseen. Niiden tehtävänä on fagosytoosi. Neutrofiilisen granulosyytin tuma muodostuu 3-5 lohkosta, jotka liittyvät toisiinsa mutta näyttävät yleensä erillisiltä (tämän vuoksi käytetään myös nimityksiä polymorfonukleaarinen (PMN) tai liuskatumainen leukosyytti). Neutrofiilin sytoplasmassa on nimensä mukaisesti värjäytymättömiä granuloita (lysosomeja). Eosinofiilisen granulosyytin tuma on yleensä kaksilohkoinen ja sytoplasman jyväset värjäytyvät voimakkaan punaisiksi (eosinofiilisesti). Eosinofiilisiä granulosyyttejä esiintyy inflammaatio- ja allergisissa reaktioissa, ja joskus spesifeissä muutoksissa (esim. eosinofiilinen granulooma). 5. Makrofagi. Granulomatoottinen tulehdus (inflammatio granulomatosa). Sarkoidoosi. Vierasesinettä (corpus alienum). 50-vuotias nainen, jolla noin kuukauden ajan ollut alahuulen sisäpinnalla kovahko limakalvonalainen patti, joka ilmaantunut hammastoimenpiteen jälkeen. Muutos poistettiin näytteeksi. Näyte koostuu valtaosaltaan granulomatoottisesta tulehduskudoksesta, jossa lobulaarisia histiosyytti(makrofagi)kertymiä ja sekä vierasesine- että Langhans- 7

8 tyyppisiä jättisoluja. Makrofagit ovat tässä epiteelisoluja muistuttavia, nk. epiteloidimakrofageja. Granuloomissa nähdään siellä täällä pieniä vierasesinefragmentteja ja paikoitellen nekroosia. Granuloomien keskellä ja ympäröivässä sidekudoksessa on lymfosyyttejä. Lisäksi näytteessä on muutamia sylkirauhaskeräsiä. Granulomatoottinen tulehdus on epäspesifi löydös, jonka taustalla voi olla esimerkiksi vierasesine, syvä sienitulehdus, tuberkuloosi, sarkoidoosi, orofakiaalinen granulomatoosi tai Chrohnin tauti. Granulomatoottisen tulehduksen syyksi ajateltiin tässä vierasesinemateriaalia, mutta myöhemmin potilaalla todettiin sarkoidoosiin sopivia iho- ja keuhkomuutoksia ja myös ikenillä ulseratiivista muutos, joka mahdollisesti liittyy sarkoidoosiin. Histiosyytti on sidekudoksen makrofagi. Makrofagien tehtävä on fagosytoosi. 6. Granulaatiokudos (telae granulationes). 50-vuotias nainen, jolla reuma. Huomannut poskessa hyperplastisen muutoksen. Posken limakalvo jää usein purressa hampaiden väliin. Kliinisesti posken limakalvolla ohuella kannalla kiinni oleva, eksofyyttinen, pinnaltaan haavainen muutos. Otettu muutoksesta koepala. Lasilla nähdään pinnaltaan osin ulseroitunutta tulehduskudosta. Se koostuu fibroblasteista, pienistä kapillaareista, endoteelisolu-proliferaatiosta, ja sekasoluisesta tulehdussoluinfiltraatista. Tulehdussolukko koostuu valtaosaltaan lymfosyyteistä, plasmasoluista ja neutrofiilisistä granulosyyteistä. Histologinen kuva sopii granulaatiokudokseen. Granulaatiokudos-termiä on alun perin käytetty kuvaamaan parantuvaa kudosta, joka näyttää jyväiseltä. Granulaatiokudoksen muodostuminen liittyy melkein aina olemassa olevan kudoksen tuhoutumiseen ja sitä seuraavaan paranemisprosessiin. 7. Kysta. Cysta radicularis. Potilas on 50-vuotias mies, jolla todettiin OPTG:ssa kystamainen muutos dd välissä, ulottuen d. 12 juurenkärkeen. Lasilla nähdään kokonainen, pyöreähkö kystamuutos, jossa onteloa verhoaa jonkin verran paksuudeltaan vaihteleva, pinnaltaan paikoin lievästi parakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli. Epiteelissä on paikoin hyaliinisia/kalsifioituneita Rushtonin kappaleita. Kystaontelo on täynnä kudosnestettä ja verenvuotoa. Kystaseinämä on ohuehko ja koostuu fibroottisesta sidekudoksesta. Siinä nähdään paikoin kolesterolikideaukkoja ja hemosideriiniä. 8

9 II. TULEHDUKSELLISIA JA MUITA REAKTIIVISIA LIMAKALVOMUUTOKSIA: 8. Krooninen haavauma (Ulcus chronica). 72-vuotias nainen, jolla vasemmassa poskessa noin kuukauden ajan persistoinut kovareunainen, aristamaton haavauma. Se poistettiin kokonaisuudessaan. Näytettä verhoaa hyperplastinen, osin hyperkeratoottinen kerrostunut levyepiteeli, joka keskellä katkeaa haavapintaan. Haavapinnalla on fibriiniä, bakteerimassaa ja tulehdussolujäänteitä. Haavapedin alueella nähdään granulaatiokudosta, joka koostuu fibroblasteista, endoteelisolukosta, pienistä kapillaareista ja sekasoluisesta tulehdussoluinfiltraatista, jossa pääosin lymfosyyttejä ja neutrofiilisiä granulosyyttejä. Muualla stroomassa on fibrovaskulaarista sidekudosta, syvemmällä nähdään myös pitkittäin ja poikittain leikkautuneita lihassäikeitä. Muutos sopii kroonisen ärsytyksen aiheuttamaksi haavaumaksi. 9. Fibroottinen hyperplasia (hyperplasia fibrosa). Näyte on 37-vuotiaan naisen alahuulesta poistettu kiinteä, limakalvonvärinen kohouma. Jäänyt helposti hampaiden väliin purressa. Lasilla nähdään pyöreähkö, eksofyyttinen leesio, jota verhoaa kerrostunut levyepiteeli, joka näytteen keskellä on hieman atrofioitunut. Varsinainen muutos koostuu tiiviistä fibroottisesta sidekudoksesta. Syvemmällä stroomassa nähdään verisuoni-hermorakenteita sekä lihas- ja rasvakudosta. Kyseessä on ärsytyksen aiheuttama reaktiivinen muutos, sidekudoksen liikakasvu. Usein myös epiteeli on hyperplastista; tällöin kyseessä on fibroepiteliaalinen hyperplasia. Kliinisesti tällaista muutosta kutsutaan usein fibroomaksi. 10. Erythema migrans. 34-vuotias nainen, jolla huulen, poskien ja kielen alapinnan limakalvoilla punoittavia, kivuttomia pinnallisia leesioita. Leikkeen pintaa verhoaa parakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli, joka on hieman akantoottista. Epiteelin kypsyminen on säännönmukaista. Näytteen keskivaiheilla epiteelin pinnassa nähdään neutrofiiilisiä granulosyyttejä, osin mikroabskesseina. Lamina propriassa ja paikoin myös epiteeliin työntyen nähdään kohtalaisen runsas lymfosyytti-infiltraatti. Syvemmällä on normaalia submukosaa. Näytteen PAS-värjäyksellä ei tullut esiin kandidarihmoja. Kliiniset tiedot huomioon ottaen näytteen histologinen kuva sopii erythema migransiin. Erythema migrans on karttakielen muualla kuin kielen pinnalla esiintyvä muoto. Histologinen kuva on samankaltainen kuin psoriasiksessa; tämän vuoksi voidaan käyttää termiä psoriasiforminen mukosiitti. Psoriaatikoilla karttakieli on hieman yleisempi kuin ei-psoriaatikoilla. Myös kandidoosi voisi aiheuttaa samankaltaisen histologisen löydöksen (vrt. näyte 12). 11. Epiteelin hyperkeratoosi ja hyperplasia (hyperkeratosis et hyperplasia epithelii). 9

10 44-vuotias mies, joka tupakoi noin askin päivässä. Ikenillä etualueilla hyperpigmentaatiota ja molempien poskien limakalvoilla valkeaa muutosta. Koepala posken limakalvolta. Leikkeitä verhoaa voimakkaasti hyperkeratinisoitunut kerrostunut levyepiteeli. Se on pinnaltaan osin hyperpara- ja osin hyperortokeratoottinen, ja osin keratiini on chevron-tyyppisesti poimuilevaa. Epiteelin reteharjanteet ovat hieman akantoottisia (leventyneitä), mutta epiteeli kypsyy säännönmukaisesti, eikä siinä ole dysplasiaa. Epiteelin alainen kudos on paikoin verraten asellulaarista (soluköyhää). Stroomassa on fibrovaskulaarista sidekudosta, syvemmällä nähdään lisäksi rasva-, lihas- ja sylkirauhaskudosta. Kyseessä on reaktiivinen muutos, jossa nähtävä chevron-keratinisaatio viittaa tupakointiin. 12. Erytematoottinen kandidoosi. Median romboid glossitis. Epiteelin atypia (atypia epithelii). 61-vuotias mies, jolla kielen selässä aivan keskiviivassa keskeltä punoittava ja reunoilta vallimainen muutos. Näyte otettu muutoksen keskeltä. Näytettä verhoaa keratinisoitumaton, paksuudeltaan vaihteleva hyperplastinen kerrostunut levyepiteeli. Epiteelin pinnasta puuttuvat normaalit kielen papillarakenteet. Epiteelin pinnassa nähdään neutrofiilisiä granulosyyttejä ja joitakin mikroabskesseja, ja PAS-värjäys tuo siinä selkeästi esiin sienirihmoja. Epiteelin alaisessa sidekudoksessa nähdään diffuusia, paikoin melko tiivistä kroonista mononukleaarista (pyörötumaista) tulehdussoluinfiltraattia, joka työntyy myös epiteeliin. Paikoin epiteelissä nähdään basaalisolukon hyperplasiaa, soluvälitilojen aukeamista ja suprabasaalisia mitooseja. Nämä hieman epätyypilliset piirteet tulkitaan tulehduksesta johtuvaksi atypiaksi, eikä selvää dysplasiaa tule esiin. Syvemmällä nähdään kielen lihas- ja rasvakerrosta. Näytteen histologinen kuva sopii kliiniset tiedot huomioon ottaen median romboid glossiittiin, joka on eräs kroonisen erytematoottisen kandidoosin kliininen muoto. 13. Papillooma. 23-vuotias yleisterve nainen, jolla todettiin kielen selässä eksofyyttinen, ohuella kannalla kiinni oleva, hieman muuta limakalvoa vaaleampi kukkakaalimainen muutos. Muutosta verhoaa hyperparakeratoottinen, papillomatoottisesti poimuileva, hyperplastinen kerrostunut levyepiteeli. Epiteeli muodostaa sormimaisia ulokkeita, joiden keskellä nähdään fibrovaskulaarista sidekudosta (stroomaa). Epiteelinalaisesti nähdään myös vähän lymfosytääristä infiltraattia. Kyseessä on levyepiteelipapillooma, jonka aiheuttajana pidetään HPV:ta. 14. Fokaalinen epiteliaalinen hyperplasia (FEH, Heckin tauti). 62-vuotiaalta mieheltä ylä- ja alahuulesta suupielen alueelta poistettu syylämäiset muutokset. 10

11 Leikkeitä verhoaa paikoin parakeratoottinen, paikoin hyperpara- tai hyperortokeratoottinen pinnaltaan alueittain poimuileva hyperplastinen kerrostunut levyepiteeli. Epiteeliharjanteet ovat osin akantoottisia (leventyneitä) ja epiteelin yläosissa on paikoin koilosyyttejä ja mitosoidikappaleita (tumat ovat fragmentoituneet siten että muistuttavat mitoosikuviota), jotka ovat HPV-viruksen aiheuttamia muutoksia. Mitosoidikappaleet eivät ole spesifejä FEH:ssa mutta sille hyvin tyypillisiä. Strooma on fibrovaskulaarista sidekudosta ja paikoitellen epiteelin alla nähdään kroonista tulehdusta. Fokaalisen epiteliaalisen hyperplasian aiheuttajana pidetään HPV alatyyppejä 13 ja 32, ja se on joissakin etnisissä ryhmissä hyvin tavallinen. 15. Granulomatoottinen tulehdus (inflammatio granulomatosa). Tuberkuloosi. 69-vuotias nainen, jolla reuma ja kohonnut verenpaine. Lääkityksinä Trexan, Norvasc, Nexium ja Humira. Kielen selkään keskelle ilmaantunut krooninen vallireunainen haavauma. Näytettä verhoaa parakeratoottinen, paikoin pinnaltaan poimuileva kerrostunut levyepiteeli, joka aivan näytteen toisessa reunassa muuttuu hyperplastisesti poimuilevaksi edustaen ilmeisesti haavauman reuna-aluetta. Epiteelin alaisesti nähdään kroonista, pääosin lymfosyyteistä ja plasmasoluista koostuvaa tulehdussoluinfiltraattia, jossa toisin paikoin runsaasti histiosyyttejä ja hieman syvemmällä stroomassa granuloomia. Granuloomissa on epiteloidimakrofageja ja jättisoluja, ja ne ulottuvat syvälle lihaskerrokseen ja aina syvyys- ja sivusuuntaisiin leikerajoihin asti. Näytteessä ei tule esiin vierasesinemateriaalia. Näytteeseen tehtiin tuberkuloosivasta-ainevärjäys ja Ziel-Neelsen-värjäys, joka värjää haponkestävät sauvat, kuten tuberkuloosibakteerit ja muut mykobakteerit, jotka olivat negatiiviset. Negatiivinen värjäystulos ei kuitenkaan poissulje tuberkuloosin mahdollisuutta. Myöhemmin kudosnäytteen viljelyssä todettiinkin tuberkuloosi. Kts. myös näyte Pyogeeninen granulooma (granuloma pyogenicum). 86-vuotiaan naisen posken limakalvolta otettu näyte matalasta fibroottisesta kudoksesta. Histologisesti nähdään pyöreähkö kannallinen eksofyyttinen leesio, joka on pinnaltaan lähes kauttaaltaan ulseroitunut. Haavan pinnalla on tulehdussolujäänteitä ja paikoin fibriiniä. Valtaosa näytteestä koostuu granulaatiokudoksen kaltaisesta kudoksesta, jossa ehdoteelisoluproliferaatiota, pieniä kapillaareja, fibroblasteja ja sekasoluista tulehdusta koostuen lymfosyyteistä, plasmasoluista, makrofageista ja neutrofiilisistä granulosyyteistä. Syvemmällä sidekudoksessa tulehdus muuttuu kroonisvoittoiseksi. Näytteen histologinen kuva sopii pyogeeniseen granuloomaan. Se on tyypillisesti hyvin vaskulaarinen, ja siksi sitä voidaan kutsua myös angiogranuloomaksi tai lobulaariseksi kapillaariseksi hemangioomaksi. Se saattaa ajan kuluessa kypsyä fibrooman kaltaiseksi. 17. Perifeerinen jättisolugranulooma. 11

12 81-vuotias mies, jolla yläkokoproteesin pysyvyys huonontunut muutaman viikon kuluessa. Hampaattomalla alveoliharjanteella regiossa dd todettiin noin 2,5 cm halkaisijaltaan oleva sinertävä, eksofyyttinen, kannallinen muutos. Näytettä verhoaa kerrostunut levyepiteeli, joka pinnaltaan paikoin keratinisoitumaton, paikoin parakeratoottinen tai hyperortokeratoottinen ja paikoin ulseroitunut. Epiteelin alla nähdään runsaasti monitumaisia jättisoluja, joiden lomassa on sukkulan/soikeanmallista stromaalista solukkoa. Solukko on säännöllistä, ja muutamia mitooseja tulee esiin. Muutoksessa on runsasta hemorragiaa (verenvuotoa) ja hemosideriinipigmenttiä. Lisäksi nähdään mononukleaarista (pyörötumaista) tulehdussoluinfiltraattia. Histologinen löydös sopii perifeeriseen jättisolugranuloomaan, joka on lähes ainoastaan ikenellä esiintyvä ärsytyksen aiheuttama reaktiivinen proliferaatio. Sen pinta on usein ulseroitunut. 18. Perifeerinen luutuva fibrooma (kalsifoituva fibroblastinen granulooma). 72-vuotias nainen, jolla alaleuan hampaattomalla alveoliharjanteella regiosta d. 43 aiemmin poistettu perifeerinen jättisolugranulooma. Muutos uusiutunut ja sitä seurattu parisen vuotta. Nyt uusi laajempi ekskisio periostia myöten. Näytettä verhoaa hyperortokeratinisoitunut kerrostunut levyepiteeli, joka vaikuttaa tekevän kantaa reuna-alueilla. Stroomassa nähdään runsaasti sukkulamaisia ja osin kulmikkaita fibroblasteja, sopien fibroblastiproliferaatioon. Fibroblastisolukon joukossa on osteoidia (epäkypsää luuta) epäsäännöllisen muotoisina kappaleina. Histologinen kuva sopii perifeeriseen luutuvaan fibroomaan, joka on reaktiivinen, yksinomaan ikenellä esiintyvä liikakasvu. Toisinaan voidaan tunnistaa krooninen ärsytystekijä, tässä tapauksessa ilmeisimmin proteesi. Perifeerisellä luutuvalla fibroomalla on huomattava uusiutumistaipumus. 19. Lichenoidi reaktio. Potilas on 64-vuotias nainen, jolla sepelvaltimotauti, selkärankareuma, diabetes ja ulseratiivinen koliitti, ja näihin useita lääkityksiä. Poskien limakalvoilla todettiin fibriinikatteista haavaumaa, jonka ympäristössä punoitusta ja vaaleaa muutosta. Tomaatti ja voimakkaat mausteet aiheuttaneet oireilua. Otettu koepala vasemmalta posken limakalvolta haavauman vierestä. Leikkeen pintaa verhoaa lievästi atrofinen pinnaltaan hyperparakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli. Paikoitellen nähdään basaalisolukerroksessa on muutamia eosinofiilisiä, apoptoottisia keratinosyyttejä l. civatte-kappaleita. Basaalisolukossa ei nähdä selkeätä degeneraatiota, ja tyvikalvovyöhyke tulee korostuneena esiin. Lamina propriassa nähdään osin vyömäinen, osin läiskittäinen lymfosyytti- ja plasmasoluvaltainen tulehdussoluinfiltraatti. Joukossa on myös joitakin mast-soluja (syöttösoluja). Syvyyssuunnassa leike rajautuu rasvakerrokseen. Näytteen histologinen kuva sopii lichenoidiin reaktioon. Kyseessä on punajäkälän kaltainen muutos, jossa histopatologiset löydökset eivät täysin sovi licheniin: mm. lichenille ominainen tyvisolukerroksen degeneraatio puuttuu ja 12

13 epiteelinalainen tulehdussoluinfiltraatti on vain osin vyömäinen ja sisältää myös plasmasoluja. Mast-soluja nähdään usein harvakseltaan suun limakalvonäytteissä. Rajanveto lichenin ja lichenoidin välillä on usein vaikea ja riippuu tulkitsijastakin. Lichenoidi reaktio voi olla idiopaattinen tai esim. lääkeaineen tai paikkamateriaalin aiheuttama. 13

14 III. SPESIFEJÄ IHO- JA LIMAKALVOTAUTEJA JA MUITA LIMAKALVO- JA PEHMYTKUDOSMUUTOKSIA: 20. Lichen planus. Kyseessä on 59-vuotias nainen, jolla kohonnut verenpaine, astma ja IgG-puutos. Molempien poskien limakalvoilla todettu plakkimaista ja verkkomaista vaaleaa muutosta, lisäksi suunpohjassa lievempänä verkkomaista muutosta. Biopsia posken limakalvolta. Näytettä peittää paksuudeltaan vaihteleva kerrostunut levyepiteeli, joka on pinnaltaan hyperpara- ja hyperortokeratoottinen. Reteharjanteet ovat muodoltaan vaihtelevia ja osa niistä on sahanterämaisia. Basaalisolukerroksessa nähdään hydrooppista degeneraatiota l. vettymistä ja siellä täällä apoptoottisia keratinosyyttejä, nk. civatte-kappaleita tai kolloidi-kappaleita. Tyvikalvo tulee paikoin leventyneenä esiin. Joissakin leiketasoissa nähdään epiteeli-sidekudosliitoksen repeäminen. Välittömästi epiteelin alla on tiivis, vyöhykemäinen tulehdussoluinfiltraatti, joka nousee myös epiteeliin. Infiltraatti koostuu pääosin lymfosyyteistä. Syvemmällä stroomassa on normaalia fibrovaskulaarista sidekudosta, rasvakudosta ja poikkijuovaista lihasta. 21. Lupus erythematosus. 38-vuotias DLE:tä sairastava mies, jolla todettiin hammaslääkärin tarkastuksessa poskien limakalvoilla punoittavat leesiot, joita ympäröi hennon vaaleat juosteet. Potilaalla esiintyi myös voimakasta alaluomien punoitusta ja kutinaa sekä alopeciaa. Otettu koepala vasemmalta posken limakalvolta. Näytepalaa peittää osin keratinisoitumaton, osin hyperparakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli, joka paikoin atrofista. Basaalisolukerros on paikoin degeneroitunut ja tyvikalvon alue tulee leventyneenä esiin. Sidekudos välittömästi epiteelin alla on hieman ödeemistä. Epiteelin alla nähdään osin diffuusi ja osin fokaalinen tulehdussoluinfiltraatti, joka koostuu pääasiassa lymfosyyteistä, mutta mukana on myös plasmasoluja. Tulehdussoluinfiltraattia on myös syvemmällä stroomassa perivaskulaarisesti. Näytteen histologiset piirteet sopivat lupus erythematosukseen. Erotusdiagnostisesti tulevat kyseeseen lähinnä lichenoidi reaktio ja lichen planus, jotka voidaan tarvittaessa erottaa lupuksesta IF-tutkimuksen avulla. 22. Benigni limakalvopemfigoidi. Potilas on 66-vuotias nainen, jolla kiinnittyneen ikenen alueella limakalvo punoittava ja ärtyneen näköinen. Limakalvon pinta kuoriutuu irti ientä kosketeltaessa. Näytettä verhoaa osin keratinisoitumaton, osin parakeratoottinen pinnaltaan poimuileva kerrostunut levyepiteeli. Alueittain tyvikalvon kohdalta epiteelisidekudosliitos on repeytynyt. Lamina propriassa nähdään pääosin lymfosyyteistä koostuvaa tulehdussoluinfiltraattia, jonka seassa paikoin myös plasmasoluja ja neutrofiilisiä granulosyyttejä. 14

15 Näytteen histologinen kuva sopii pemfigoidiin, myös immunofluoresenssi (IF)- tutkimuksessa todettiin pemfigoidiin sopiva löydös. Pemfigoidissa rakkula syntyy tyvikalvon alueelle (vrt. pemfigus, jossa rakkula sijaitsee intraepiteliaalisesti). Rakkulatautia epäiltäessä tulisi ottaa myös tuorenäyte IF-tutkimusta varten. 23. Melaniinihyperpigmentaatio. Melanoottinen makula. 49-vuotias sepelvaltimotautia sairastava mies, jolla hammaslääkäri huomannut suulaessa läpimitaltaan noin 5 mm olevan pigmenttileesion. Muutos oli väriltään ruskea ja hieman epätarkkarajainen. Siitä otettiin biopsia diagnoosin varmentamiseksi. Näytekappaletta peittää säännöllinen ortokeratoottinen kerrostunut levyepiteeli. Epiteelin basaaliosassa nähdään melaniinigranuloita. Myös lamina proprian alueella sekä paikoin syvemmälläkin stroomassa nähdään melaniinipigmenttiä (ns. melaniini-inkontinenssi) ja melaniinipigmenttiä sisältäviä makrofageja l. melanofageja. Histopatologisesti kyseessä on limakalvon hyperpigmentaatio. Kliininen termi tällaiselle hyvänlaatuiselle suun hyperpigmentaatioläiskälle on melanoottinen makula. Melanoottinen makula voi olla idiopaattinen tai liittyä esim. tupakointiin, lichen planukseen tai systeemisairauksiin kuten Peutz-Jeghersin syndroomaan. 24. Blue nevus. 66-vuotias nainen, jolla Sjögrenin syndrooma, lupus erythematosus, reuma ja sepelvaltimotauti. Kokoproteesit. Suulaessa todettu läpimitaltaan 2 mm oleva, oireeton harmahtava/sinertävä makula. Muutos ekskisoitiin näytteeksi. Pinnalla nähdään parakeratoottista kerrostunutta levyepiteeliä, joka on alueittain hyperplastista ja poimuilee pseudoepiteliomatoottisesti. Epiteelinalaisesti nähdään hieman kroonista tulehdussolukkoa. Syvemmällä sidekudoksessa tulee esiin pyöreähköjen ja sukkulanmallisten, pääosin yhdensuuntaisesti näytteen pintaan nähden asettuvien, runsaasti melaniinia sisältävien melanosyyttien muodostama leesio. Löydös sopii blue nevukseen ja epiteelin hyperplasiaan. Blue nevus on hyvänlaatuinen, yleensä melko syvällä epiteelin alla sijaitseva melanosyyttinen proliferaatio (luomi). Tavallisin sijaintipaikka suussa on suulaki. Tässä näytteessä nähtävä epiteelin pseudoepiteliomatoot-tinen hyperplasia ei ole tyypillistä blue nevukselle, vaan voi esiintyä suulaessa esim. papillaarisen hyperplasian (proteesin aiheuttama ärsytys) yhteydessä. Blue nevus voi harvoin muuttua maligniksi. 25. Lymfoepiteliaalinen kysta. Kielenkannassa todettu kystamainen muutos 59-vuotiaalla miehellä. Näytettä verhoaa osin keratinisoitumaton, osin parakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli. Epiteelinalaisesti nähdään kystinen muutos, jossa onteloa verhoaa ohuehko parakeratoottinen kerrostunut levyepiteeli. Kystaontelo on täynnä irtihilseillyttä keratiinia. Ontelon ympärillä on kauttaaltaan tiivistä, säännöllistä 15

16 lymfaattista solukkoa itukeskuksineen. Uloimpana nähdään fibrovaskulaarista sidekudosta ja sylkirauhasta. Tyypillisesti lymfoepiteliaalinen kysta esiintyy suussa kielen tyven alueella, suunpohjassa tai tonsillojen alueella. 26. Dermoidi kysta. Potilas on 20-vuotias yleisterve nainen, jolla todettiin kliinisesti suupohjassa ja leuan alla turvotus, ja kuvantamistutkimuksissa tuli esiin alueella kystinen tuumori. Lasilla nähdään laaja kysta, jossa onteloa reunustaa ohut kerrostunut epidermiksen kaltainen ortokeratoottinen levyepiteeli. Keratiini on valtaosin irtaantunut epiteelistä ja sitä on runsaasti kystaontelossa. Ohut kystaseinämä on fibroottista sidekudosta, ja siinä nähdään yksittäinen talirauhanen. Dermoidi kystia pidetään teratoomien (epämuodostumakasvaimien) kystisinä muotoina. Niissä nähdään kystaseinämässä ihon apuelimiä. Suussa voidaan tavata myös ns. epidermoidi kystia, jotka puolestaan eivät sisällä ihon apuelimiä (vrt. ihon epidermoidikysta, joka saa alkunsa karvafollikkelista, ja jota ei pidetä teratoomaspektriin kuuluvana). 27. Lieväasteinen dysplasia (dysplasia levis). 70-vuotias nainen, jolla noin 3 vuotta edeltävästi alkanut oikean kielen reunan karvastelu ja kipu. Kliinisesti oikealla kielen syrjällä hennon vaaleaa plakkimaista ja juosteista muutosta, myös vasemmalla kielen syrjällä vaaleita juosteita. Toluidiinisinivärjäyksessä todettiin oikealla kielen syrjällä pienellä alueella värjäytymistä, ja tämä kohta otettiin koepalaksi. Limakalvokappaletta peittää hyperparakeratoottinen, pinnaltaan paikoin poimuileva kerrostunut levyepiteeli. Epiteelin reteharjanteet ovat paikoin pisaranmallisia, ja epiteelin alaosassa soluvälitilat ovat leventyneet. Basaalisesti esiintyy lievää solujen polariteetin häiriötä ja hyperkromasiaa. Paikoitellen nähdään basaalisolukerroksen degeneraatiota ja kroonisten tulehdussolujen infiltraatiota epiteeliin. Epiteelinalaisesti nähdään pääosin lymfosyyteistä koostuvaa tulehdussoluinfiltraattia, joka paikoin diffuusia ja paikoin vyömäisesti asettuvaa. Syvemmällä on normaalia submukosaa koostuen rasvasolukosta ja lihaksesta. Histologinen löydös sopii lichenoidiin leesioon ja lieväasteiseen dysplasiaan. Dysplasia l. epiteelin kypsymishäiriö pysyttelee epiteelin alakolmanneksen alueella. Kypsymishäiriön nähdään ulottuvan leikerajaan. Tällainen lichenoidi dysplasia on melko harvinainen tila, ja on epäselvää onko kyseessä dysplastinen leukoplakia, jossa sekundaarisesti lichenoidi tulehdus vai päinvastoin. Dysplasian vuoksi potilaan suun limakalvojen tilaa on seurattava huolellisesti. 28. Vaikea-asteinen dysplasia (dysplasia gravis). 58-vuotias mies, jolla verenpainetauti, lievä aorttaläppästenoosi ja psoriasis. Tupakoi. Kielen oikeassa reunassa todettiin erytroleukoplakista muutosta, josta toluidiinisinivärjäys-positiiviselta alueelta koepala. 16

17 Leikettä verhoaa osin hyperkeratoottinen kerrostunut levyepiteeli, jossa selkeää kypsymishäiriötä lähes kauttaaltaan. Dysplastisilla alueilla nähdään basaalista hyperplasiaa, solukon polariteetin häiriötä, solujen pleomorfiaa, hyperkromasiaa, dyskeratoosia, ja mitoosikuvioita. Dysplastisen epiteelin välissä nähdään kaistale normaalisti kypsyvää epiteeliä. Epiteelin alla on fibrovaskulaarista sidekudosta jossa jonkin verran pyörötumaista tulehdussoluinfiltraattia. Syvemmällä nähdään runsaasti kielen lihaskudosta, jonka seassa rasvasolukkoa ja verisuoni- ja hermorakenteita. 29. Aktiininen keiliitti (aktiininen keratoosi/solaarikeratoosi (keratosis solaris). 59-vuotias nainen, joka tupakoi. Lähes vuoden ajan ollut alahuulessa pinnaltaan rupeutunut muutos. Näytteen pintaa verhoaa hyperortokeratoottinen, pinnaltaan poimuileva, paikoin atrofinen kerrostunut levyepiteeli. Granulaarisolukerros tulee prominoivana esiin. Basaalisesti ja suprabasaalisesti nähdään paikoitellen hyperkromaattisia soluja, tumien pleomorfiaa ja joitakin mitooseja. Epiteelin alla sidekudoksessa nähdään kollageenin elastista (basofiilisesti värjäytyvää) degeneraatiota ja paikoitellen voimakasta lymfosyyteistä ja neutrofiilisistä granulosyyteistä koostuvaa tulehdussoluinfiltraattia. Syvemmällä nähdään sidekudoksen joukossa verisuoni-hermorakenteita, lihasta ja rasvaa. Näytteen histologinen kuva sopii auringonvalon aiheuttamaan aktiiniseen keiliittiin/solaarikeratoosiin, jossa on määritelmän mukaisesti aina jonkinasteista dysplasiaa. Tässä näytteessä dysplasia on kohtalaista. 17

18 IV. LEUKOJEN ALUEEN TULEHDUKSIA, KYSTIA, JA MUITA MUUTOKSIA: 30. Periapikaaligranulooma (granuloma periapicalis). 31-vuotiaan miehen yläleuasta devitaalin d.12 juurenkärjestä poistettu muutos. Radiologisesti alueella todettiin n. 1cm halkaisijaltaan oleva kystamainen kirkastuma. Näyte koostuu granulaatiokudostyyppisestä, vaskulaarisesta tulehtuneesta sidekudoksesta ja tiiviimmästä fibroottisesta sidekudoksesta, joka asettunut hieman seinämämäisesti. Tulehdussolukko koostuu lymfosyyteistä, plasmasoluista, makrofageista ja liuskatumaisista leukosyyteistä. Näytteessä on runsaasti verenvuotoa. Epiteeliä ei tule esiin. Periapikaaligranuloomassa voi toisinaan esiintyä ns. prekystistä epiteeliproliferaatiota, mutta ei epiteelin verhoamaa onteloa kuten kystassa. 31. Radikulaarikysta (cysta radicularis). 39-vuotias nainen, jolla poistettu yläleuasta dd hampaiden juuriin liittynyt kystamuutos. Lasilla nähdään tulehtunutta sidekudosta, jonka keskellä tulee esiin epiteelin verhoama ontelo. Kystaepiteeli on vaihtelevan paksuista kerrostunutta levyepiteeliä, joka paikoitellen tulehduksen seurauksena on hyperplastista, spongioottista ja muodostaa kaarimaista rakennetta, paikoitellen taas degeneroitunutta. Epiteelissä on melko runsaasti tulehdussoluja. Fokaalisesti epiteelissä nähdään kalsifikaatiota ja ontelon reunamalla kolesterolikideaukkoja, joiden yhteydessä on hemosideriiniä ja jättisoluja. Kystakapselissa nähtävä tulehdussolukko koostuu pääosin lymfosyyteistä, plasmasoluista ja vaahtosytoplasmaisista makrofageista. Myös neutrofiilisiä granulosyyttejä nähdään paikoin. Ulompana kapseli koostuu tiiviistä fibroottisesta sidekudoksesta, jossa nähdään luutrabekkeleita. 32. Paradentaalikysta (cysta paradentalis). Potilas on 24-vuotias yleisterve mies, jolla esiintynyt ajoittaista turvottelua ja kipua vasemmalla leukakulman alueella. OPTG:ssa todettiin osittain puhjenneen d. 38 furkaatioalueella kystinen muutos. Operaatiossa todettiin muutoksen sijaitsevan hampaan lateraalipuolella. Näyte koostuu tulehtuneesta fibroottisesta sidekudoksesta, jonka keskustassa kystaontelo. Onteloa verhoava epiteeli on vaihtelevan paksuista, osin täysin degeneroitunutta ja osin hyperplastisesti poimuilevaa kerrostunutta levyepiteeliä. Tulehdussolukko on runsasta ja se koostuu pääosin kroonisesta mononukleaarisesta (pyörösoluisesta) infiltraatista. Alueittain nähdään myös granulaatiokudosta, jossa pieniä kapillaareja, endoteelisoluproliferaatiota ja sekä mononukleaarista että liuskatumaista tulehdussolukkoa. Kapselissa nähdään muutamin paikoin kalsifikaatiota. Histologinen kuva sopii paradentaalikystaan, jonka diagnoosi edellyttää kliinisiä (ja radiologisia) tietoja. Ilman näitä sitä ei voi histologisesti erottaa radikulaarikystasta. Paradentaalikysta saa alkunsa tulehtuneesta ientaskusta ja liittyy vitaalin hampaan kervikaaliosaan sijaiten sen lateraalipuolella. 18

19 Paradentaalikysta sijaitsee alaleuan molaarien (yleensä osittain puhjenneen viisaudenhampaan) bukkaali- ja/tai distaalipuolella. Termiä alaleuan infektoitunut bukkaalikysta on käytetty vasta puhjenneiden alakuutosten bukkaalipuolella sijaitsevista samanlaisista kystistä. 33. Follikulaarikysta (cysta follicularis, dentigerous cyst). Potilas on 53-vuotias perusterve nainen. Vasemmalla leukanivelseudussa oli esiintynyt särkyä ja suun avaamisvaikeutta. D. 38 oli täysin retinoitunut, ja OPTG:ssa nähtiin hampaaseen liittyen follikulaarikysta ja mahdollisesti perikoroniittimuutosta. Alue oli palpoiden aristava. Näytteeksi saatiin d. 38 distaalipuolelta peukalonpäänkokoinen leesio. Lasilla nähdään kystaan sopivaa sidekudoskapselia, jossa kroonista tulehdusta. Kystaepiteeli on keratinisoitumatonta, kerrostunutta levyepiteeliä, joka on paikoitellen ohut, vain muutaman solukerroksen paksuinen ja paikoitellen hyperplastinen. Näillä hyperplastisilla alueilla epiteeli sisältää runsaasti kalsifikaatiota. Epiteelissä nähdään myös muutamia limasoluja. Follikulaarikysta syntyy kun nestettä kertyy kiille-elimen ja kiilteen pinnan väliin puhkeamattomassa hampaassa. Kysta ympäröi hampaan kruunua ja on kiinnittynyt hampaan kaulaan kiillesementtirajalle. Esiintyy yleensä alaviisaudenhampaaseen tai yläkulmahampaaseen liittyen. Useimmat follikulaarikystat ovat sattumalöydöksiä, mutta tulehtuessaan ne voivat aiheuttaa turvotusta ja kipua. 34. Postoperatiivinen yläleuan kysta (surgical ciliated cyst). Potilas on yleisterve 55-vuotias mies, jolla esiintynyt oikealla yläleuassa paineentunnetta ja turvotusta, joka estänyt osaproteesin pidon. Radiologisesti todettiin kystamainen leesio reg. dd , poskiontelon bukkaalipuolella. Potilaalle tehty 20 vuotta aiemmin molemmin puolinen Caldwell-Luc operaatio. Muutos poistettiin kokonaan näytteeksi. Mikroskooppisesti nähdään kystamainen muutos, jossa kapseli koostuu tiiviydeltään vaihtelevasta sidekudoksesta, jossa paikoin kroonista, pääosin lymfosyyttejä sisältävää tulehdussoluinfiltraattia. Alueittain kapselia reunustaa ohut, värekarvallinen kuutioepiteeli. Kapselissa nähdään muutamia luukappaleita. Näytteen histologinen kuva sopii postoperatiiviseen maksillan kystaan, joka on trauman tai kirurgisen toimenpiteen seurauksena syntyvä sinusperäinen kysta. Epiteeli on yleensä valekerrostunutta värekarvallista lieriöepiteeliä, mutta voi tulehduksen seurauksena muuntua, kuten tässäkin tapauksessa. 35. Nasolabiaalikysta (cysta nasolabialis, nasoalveolar cyst). 38-vuotias nainen, joka hakeutunut hoitoon haju- ja makuaistimuksen heikentymisen vuoksi. MRI-kuvassa todettiin kystamainen muutos d. 21 labiaalipuolella pehmytkudoksessa sekä OPTG:ssä retinoitunut d. 25 ja vas. poskiontelossa limakalvokysta. Näytteeksi saatiin regio d. 21 pehmytkudoskysta. Histologisesti tulee esiin ohuen sidekudoskapselin verhoama ontelo, jota reunustaa pääosin matala kuutioepiteeli, joka monin paikoin poimuttunut. Fokaalisesti epiteeli muistuttaa apokriinista epiteeliä ja siinä on myös muutamia 19

20 hyperplastisia paksunnoksia, joissa levyepiteelimetaplasiaa. Epiteelissä nähdään limaa tuottavia soluja. Lisäksi näytteessä on jonkin verran poskiontelon limakalvon värekarvallista valekerrostunutta lieriöepiteeliä ja sidekudoksessa limarauhasia. Nasolabiaalikysta on ei-odontogeeninen pehmytkudoksessa sijaitseva kehityksellinen kysta, joka saattaa aiheuttaa pinnallista eroosiota yläleuan alveoliharjanteelle. Se saa luultavasti alkunsa nasolakrimaalikanavan jäänteistä. Useimmiten nasolabiaalikystan onteloa verhoava epiteeli on ei-värekarvallista valekerrostunutta lieriöepiteeliä, mutta epiteelin metaplasia on tavallista. 36. Nasopalatinaalikysta/Inkisiivikanavan kysta (cysta nasopalatina/cysta canalis incisiva). Aktinomykoosi. 59-vuotias nainen, jolla ilmaantunut yläetualueelle kokoproteesin alle palatinaalisesti patti. Regiolta dd palatinaalipuolelta palpoiden patista hieman märkäeritettä. Radiologisesti todettiin alueella inkisiivikanavan kystaan sopiva leesio. Operaatiossa todettiin kystan sisällä ryynimäistä materiaalia. Mikroskooppisesti nähdään voimakkaasti tulehtunut kystamuutos, jossa kystaepiteeli on keratinisoitumatonta, ohutta kerrostunutta levyepiteeliä, jossa tulehduksen aiheuttamaa degeneraatiota. Epiteelin alla on tiivis ja paksuhko vyöhyke tulehdussoluinfiltraattia, joka koostuu pääosin neutrofiilisistä granulosyyteistä, plasmasoluista, lymfosyyteistä ja makrofageista. Monin paikoin nähdään myös hyvin vaskulaarista granulaatiokudostyyppistä kudosta. Ulompana kapselissa tulehdus muuttuu krooniseksi. Kapselin uloin osa on tiivistä fibroottista sidekudosta, jossa verisuonia, hermoa, sylkirauhas- /limarauhasrakenteita ja rasvakudosta. Kystaontelossa nähty ryynimäinen materiaali (erillinen näytelasi) osoittautuu bakteerikertymiksi, jotka muodostavat aktinomykoosille tyypillisiä kolonnia. Niiden ympärillä on paikoin neutrofiilisistä granulosyyteistä ja lymfosyyteistä koostuvaa tulehdussolukkoa. Nasopalatinaalikysta on kehityksellinen, ei-odontogeeninen, nasopalatinaalikanavasta alkunsa saava kysta, joka tässä näytteessä on sekundaarisesti tulehtunut. Nasopalatinaalikystan epiteeli voi olla myös kuutioepiteeliä tai värekarvallista valekerrostunutta lieriöepiteeliä. Toisinaan kystan seinämässä voidaan nähdä hyaliinirustoa. Palatinaalipapillan kysta edustaa nasopalatinaalikystan pehmytkudoksessa sijaitsevaa muotoa. 37. Akuutti osteomyeliitti (osteomyelitis acuta). Potilas on 39-vuotias aiemmin terve mies, joka noin 4 kk edeltävästi huomannut kipua oikealla alaleuassa. D. 46 täyte ollut poissa jo lähes vuoden ja nyt hammas gangreenassa. Alueen linguaalipuolelta poistettu sekvesteri (irrallinen, kuolioitunut luukappale) ja bukkaalisesti ikenellä fisteleitä ja märkävuotoa. Radiologisesti todettiin regiolla dd diffuusirajaista kirkastumaa ja sekvestereitä, sopien akuuttiin osteomyeliittiin. D. 46 poistettiin, lisäksi alueelta poistettiin näytteeksi granulaatiokudosta ja kaksi luusekvesteriä. Näyte koostuu nekroottisista luukappaleista, joista osteoblastit ovat pääosin tuhoutuneet. Luun reuna-alueet ovat resorboituneita. Näytteessä nähdään pieni kappale granulaatiokudosta, jossa runsas sekasoluinen tulehdussoluinfiltraatti. 20

21 Sekä luuytimessä että luun reunamilla on runsaasti basofiilistä bakteerimassaa, jossa myös aktinomykoosiin sopivaa kolonnamuodostusta. Histologinen kuva sopii akuuttiin osteomyeliittiin ja aktinomykoosiin. Hammasperäinen infektio on tavallisin leukojen alueen osteomyeliitin aiheuttaja. 38. Sentraalinen jättisolugranulooma. Potilas on 65-vuotias sepelvaltimotautia ja kohonnutta verenpainetta sairastava nainen, jolla myös kohonneita maksa- ja kilpirauhasarvoja. Hakeutui hammaslääkärille oikean alaleuan turvotuksen vuoksi, ja syynä pidettiin hammasperäistä abskessia. Inkiisio ja ab-kuuri eivät kuitenkaan turvotusta parantaneet. Radiologisesti todettiin regiolla dd osittain selvärajainen kirkastuma, joka rikkonut ja tuhonnut basiskompaktan. Kliinisesti alueella todettiin pullistumaa. Diagnoosin selventämiseksi otettiin PAN. Histologiset leikkeet koostuvat valtaosaltaan sellulaarisesta sidekudoksesta, jossa verenvuotoa ja vierasesinetyyppisiä jättisoluja. Jättisolut ovat pääosin kookkaita ja esiintyvät kudoksessa diffuusisti. Lisäksi nähdään paikoin kroonista tulehdussolukkoa ja vähän epäkypsän luun trabekkeleita. Sentraalinen jättisolutuumori voi liittyä hyperparatyreoidismiin (nk. ruskea tuumori). Tämän vuoksi potilailta tulisi aina tarkastaa PTH- ja kalsiumarvot. Tältäkin potilaalta paljastui myöhemmissä tutkimuksissa merkittävä hyperkalsemia ja luuston gammakuvauksissa hyperparatyreoosiin sopivia löydöksiä ja näiden taustalta lisäkilpirauhasen karsinooma. 39. Aneurysmaalinen luukysta. 23-vuotias yleisterve nainen, jolla muutama vuosi aiemmin operoitu vasemmalta alaleuasta kysta, joka diagnosoitu traumaattiseksi luukystaksi. Seurannassa todettiin kystisen muutoksen laajentuneen ja pullistavan leukaa bukkaalisesti ja inferiorisesti. Operaatiossa todettiin kolmilokeroinen leesio, jonka sisällä ruskehtavaa tuumorimassaa. Histologisesti materiaalissa nähdään paikoin tiiviimpää, paikoin löyhempää fibrovaskulaarista sidekudosta, jonka joukossa myös erikokoisia kavernoottisia, erytrosyyttejä sisältäviä tiloja, joita ei reunusta endoteeli, vaan paikoitellen makrofagit (nk. pseudoendoteeli). Veritilojen ympärillä on kondensoituneena solurikasta sukkulaista, fibroblastista solukkoa, jonka lomassa paikoin jättisoluja ja hemosideriiniä. Lisäksi muutoksessa on rasvasolukkoa ja osteoidia, jota reunustaa paikoin osteoblastit. Histologinen löydös sopii aneurysmaaliseen luukystaan, joka on harvinainen luun sisäinen leesio. Nimestään huolimatta se ei ole todellinen kysta, eikä sen etiologiasta ole varmuutta. Leukaluissa esiintyy yleensä lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Voi liittyä fibro-osseaaliseen leesioon tai jättisolugranuloomaan. 40. Langerhansinsolutauti (Langerhansinsoluhistiosytoosi). 46-vuotias yleisterve nainen, jolla ienpapillaan dd välille ilmaantunut haavaumaa ja nekroosia. Paron hoidolla leesio ei tyydyttävästi parantunut, joten otettiin koepala diagnoosin selventämiseksi. Luu haavaisen pehmytkudoksen alla oli hieman resorboitunut. 21

22 Näytettä verhoaa osin keratinisoitumaton, osin para- ja osin ortokeratinisoitunut, vaihtelevan paksuinen kerrostunut levyepiteeli. Välittömästi subepiteliaalisesti tulee esiin kohtalaisen runsas valtaosin lymfosyyteistä koostuva tulehdussoluinfiltraatti, jonka joukossa on myös eosinofiilisiä granulosyyttejä. Syvemmällä strooman solukko muuttuu atyyppiseksi: solut ovat isoja ja paikoin tumat uurteisia/lohkoisia-/munuaisenmuotoisia/kahvipapumaisia, sopien Langerhansin soluiksi. Solukon alkuperä varmennettiin vielä immunohistokemiallisilla värjäyksillä. Histologinen kuva viittaa Langerhansinsolutautiin, joka on harvinainen Langerhansin solun mahdollisesti neoplastinen proliferaatio. Se voi esiintyä unifokaalisena pehmyt- tai luukudoksessa, usein kallon luussa (solitaarinen eosinofiilinen granulooma), harvemmin multifokaalisena luussa (Hand-Schuller- Christianin tauti) tai multifokaalisena useissa elimissä (Letterer-Siwen tauti). Langerhansinsolutaudissa 10 %:lla potilaista esiintyy suuleesioita. Suun alueen leesiot ovat yleensä luunsisäisiä, ja vain harvoin tautiin liittyy pelkästään suun pehmytkudosten affisio. 41. Fibroottinen dysplasia. 33-vuotias mies, jolla noin 5 vuoden ajan ollut yläleuan alveoliharjanteella regiossa dd luista pullistumaa, joka ollut oireeton ja pysynyt kutakuinkin muuttumattomana. Hampaat alueella vitaalit. OPTG:ssa todettiin alueen luustruktuuri maitolasimaiseksi. Lasilla nähdään pääosin melko tiivistä sellulaarista fibroottista sidekudosta, jonka joukossa epäsäännöllisen muotoisia ja kokoisia luutrabekkeleita. Luu on pääosin lamellaarista, sopien kypsään leesioon. Siellä täällä luutrabakkeleiden reunamilla on osteoblasteja. Näytteen reunalla on perifeeristä kortikaalista luuta. Luun tyyppi ja määrä vaihtelee fibroottisessa dysplasiassa leesiosta toiseen. Tyypillistä on leesion sulautuminen ympäröivään normaaliin luuhun ilman selkeää rajapintaa. Erotusdiagnostiikan kannalta myös kliiniset ja radiologiset tiedot ovat tärkeitä. FD on kehityksellinen kasvainmainen fibro-osseaalinen muutos, joka voi esiintyä monostoottisena tai polyostoottisena, jolloin se voi olla osa laajempaa syndroomaa (Jaffe-Lichtenstein tai McCune-Albright syndrooma). Yläleuassa esiintyessään monostoottinen FD usein affisioi viereisiä luurakenteita kuten zygomaa ja sfenoidaaliluuta, jolloin sitä kutsutaan kraniofakiaaliseksi fibroottiseksi dysplasiaksi. 22

23 V. HYVÄNLAATUISIA KASVAIMIA JA MALFORMAATIOITA: 42. Luutuva fibrooma (ossifying/semento-ossifying fibroma). 28-vuotias perusterve mies, jolla todettiin sattumalöydöksenä OPTG:ssa regiossa d. 38 noin 2 cm halkaisijaltaan oleva kystinen leesio, jossa sisällä radio-opaakkia kalkkeumaa. Mikroskooppisesti nähdään fibroblastistroomassa mineralisoituvaa materiaalia, joka koostuu erikokoisista ja muotoisista epäkypsän luun, punosluun ja paikoitellen myös lamellaarisen luun kappaleista. Luutrabekkeleita reunustaa monin paikoin osteoblastit. Yhdessä kohdin nähdään myös basofiilista, sementinkaltaista kalsifikaatiota. Luutuvan fibrooman, fibroottisen dysplasian ja osseaalisen dysplasian erottaminen histologisesti ei useinkaan ole mahdollista, joten diagnostiikkaa varten tarvitaan myös kliiniset ja radiologiset tiedot. 43. Hemangiooma. Potilas on 39-vuotias mies, jolla ilmaantunut alahuuleen pieni näppylä, joka muutaman kerran rikkoontunut ja vuotanut herkästi verta. Näytteen pinnalla on hyperortokeratoottista, säännöllisesti kypsyvää kerrostunutta levyepiteeliä, joka näytteen keskivaiheilla on atrofista. Epiteelin alapuolisessa sidekudoksessa nähdään lobulaarinen vaskulaarinen leesio, jossa on endoteelin vehoamia kavernoottisia tiloja sekä pienempiä kapillaareja ja endoteelisoluproliferaatiota. Muutoin stroomassa on fibrovaskulaarista sidekudosta ja poikkileikkautunutta sidekudosta. Tässä näytteessä on histologisesti sekä kavernoottisen että kapillaarisen heman-giooman piirteitä. 44. Arteriovenoosi-malformaatio. 64-vuotias mies, jolla ollut noin 40 vuoden ajan oikealla alahuulessa patti. Kliinisesti muutos oli noin pikkusormenpään kokoinen, pehmeä ja diffuusisti rajautuva. Se poistettiin kokonaisuudessaan näytteeksi. Leikkeitä verhoaa alahuulen sarveistunut kerrostunut levyepiteeli, jonka on paikoitellen hyperkeratoottinen. Strooma on melko löyhää fibrovaskulaarista sidekudosta, jossa tulee esiin paksuseinäisiä arterioita ja venoja sekä pienempiä ohutseinämäisiä kapillaareja. Osin verisuonten sisällä nähdään erytrosyyttejä. Kyseessä on arteriovenöösi malformaatio, joka on eräs vaskulaarisen malformaation muoto. Ne ovat olemassa jo syntymässä ja kasvavat usein potilaan mukana. Niissä ei nähdä endoteelisolujen proliferaatiota. 45. Lymfangiooma. 19-vuotias yleisterve mies, jolla muutaman kuukauden kuluessa kasvanut kielen kärjen alapinnalle tappimainen muutos. 23

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

WEBMIKROSKOPOINTIMATERIAALIN KLIININEN MATERIAALI

WEBMIKROSKOPOINTIMATERIAALIN KLIININEN MATERIAALI Henri Venetoklis WEBMIKROSKOPOINTIMATERIAALIN KLIININEN MATERIAALI Syventävien opintojen kirjallinen työ Hammaslääketieteen laitos, Suupatologian oppiaine Syyslukukausi 2018 Vastuuhenkilö: Dos, EHL Jaana

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

Sylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste:

Sylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste: Pleomorfinen adenooma Sylkirauhaskasvaimet Tavallisin sylkirauhaskasvain, joka edustaa 40 % intraoraalisista sylkirauhaskasvaimista. Tyyppipaikat ovat suulaki, huuli ja posket. Jarkko Hietanen professori,

Lisätiedot

Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon

Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon Kuvat kertovat Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset Tuula Salo Suusyövän ennuste on kohtalaisen huono, koska tämä syöpä usein varsin vähäoireisina ehtii levitä laajalti

Lisätiedot

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

8.10.2012. Kystat suukirurgian näkökulmasta. Mikä on kysta? cysta (lat.) = rakko, rakkulakasvain. Luennon tavoite

8.10.2012. Kystat suukirurgian näkökulmasta. Mikä on kysta? cysta (lat.) = rakko, rakkulakasvain. Luennon tavoite Mikä on kysta? cysta (lat.) = rakko, rakkulakasvain Kystat suukirurgian näkökulmasta 9.10.2012 H4 Dosentti Irja Ventä Suukirurgian erikoishammaslääkäri Yliopistonlehtori 2 Luennon tavoite Tavallisimmat

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Skopiasta tullut PADvastaus

Skopiasta tullut PADvastaus Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA

Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita

Lisätiedot

15.10.2012. Benignit tuumorit. Hyvänlaatuiset kasvaimet. = Hyvänlaatuiset kasvaimet. H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi 16.10.2012.

15.10.2012. Benignit tuumorit. Hyvänlaatuiset kasvaimet. = Hyvänlaatuiset kasvaimet. H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi 16.10.2012. Luennon tavoite H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi Benignit tuumorit = Hyvänlaatuiset kasvaimet 16.10.2012 Dosentti Irja Ventä Suukirurgian erikoishammaslääkäri Yliopistonlehtori Oppia havaitsemaan

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere

Rustotuumorit. IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit IAP Turku 13.5.2016 Mikko Rönty Fimlab, Tampere Rustotuumorit yleistä Suurimpia primäärien luutuumoreiden ryhmiä Tyyppipiirre on kasvainsolujen tuottama kondroidi matriksi (soluväliaine)

Lisätiedot

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

Kystan määritelmä. Suun ja leukojen alueen kystat. Radikulaarikysta. Histologia

Kystan määritelmä. Suun ja leukojen alueen kystat. Radikulaarikysta. Histologia Kystan määritelmä Suun ja leukojen alueen kystat Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Kysta on patologinen ontelo, jossa on sisältönä nestettä

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä

Yleispatologia. Tulehdus. Akuutti tulehdus. Akuutin tulehduksen syyt. Lisääntyneen verisuonten permeabiliteetin syitä Akuutti tulehdus Yleispatologia Tulehdus Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Vaurion aiheuttama alkuvaiheen kudosreaktio. Vaskulaarinen

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja

SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja 1. Yleistä 1.1 Ohjelmassa ennen tulkitsemista valmiina olleet oletustiedot ja muuttujien väliset loogiset yhteydet Tavanomaisesta käytännöstä poiketen alla mainituissa muuttujissa

Lisätiedot

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.

Meeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit

Lisätiedot

Mikroskooppidemonstraatioluento OSA III

Mikroskooppidemonstraatioluento OSA III Mikroskooppidemonstraatioluento OSA III Tapaukset n:o 30-49 Webmikroskooppi IV. Leukojen alueen tulehduksia, kystia ja muita muutoksia [s. 18-22 näytteet n:o 30-42] 30. Periapikaalinen granulooma (granuloma

Lisätiedot

Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa. thoraxradiologi Helena Lauri

Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa. thoraxradiologi Helena Lauri Keuhkojen HRTT: kuvausprotokollia, anatomiaa ja sanastoa thoraxradiologi Helena Lauri 16.3.2017 Kuvausprotokollat 1/10 HRTT perinteinen harvoin leikkein kuvattava HRTT noin 1 mm paksuiset leikkeet 10 mm

Lisätiedot

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori

Tapaus vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 52 vuotias mies, jolla nenän iholla laaja alainen tuumori Tapaus 1 PAD: Acral myxoinflammatory fibroblastic sarcoma Hitaasti kasvava kivuton leesio raajojen distaaliosassa v sormet ja kämmenalue

Lisätiedot

Mikroskooppidemonstraatioluento OSA III. Tapaukset n:o 30-49

Mikroskooppidemonstraatioluento OSA III. Tapaukset n:o 30-49 Mikroskooppidemonstraatioluento OSA III Tapaukset n:o 30-49 Webmikroskooppi IV. Leukojen alueen tulehduksia, kystia ja muita muutoksia [s. 18-22 näytteet n:o 30-42] 30. Periapikaalinen granulooma (granuloma

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

LOBULAARISET NEOPLASIAT

LOBULAARISET NEOPLASIAT LOBULAARISET NEOPLASIAT IAP 2. 4.4.2009 Ruka, Kuusamo Meeri Apaja Sarkkinen OYS Patologian osasto LOBULAARISET NEOPLASIAT/YLEISTÄ lobulaariset ja duktaaliset neoplasiat saavat alkunsa terminaalisesta duktolobulaarisesta

Lisätiedot

TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010

TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010 International Academy of Pathology Suomen osasto TAPAUSSEMINAARI Keuhkopatologiaa täysin palkein Oulu 25.-26.11. 2010 1. YP07-11096 Jouko Lohi Vas. keuhko: Congenital pulmonary airway malformation, type

Lisätiedot

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka)

IAP, Majvik 17 18.04.2008 (ka) Kliiniset esitiedot: 22v Elektiivinen sektio, sikiön raskausaikana todetun kookkaan päänvuoksi, ensimmäinen raskaus. Sattumalöydöksenä todetaan kohdun takana. 6 cm pehmeähkö tuumori, lähtee sigman mesosta.

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari

IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari IAP syyskokous 2008 Lasiseminaari Tapaus 1 45 vuotias mies, ei aiempia sairauksia. Oikean kiveksen 3,5 cm läpimittainen tuumori. 14.11.2008 CD99 Inhibin Ki67 AE1/AE3 14.11.2008 Muita immunovärjäyksiä

Lisätiedot

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista

Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista Luuston CT Degeneratiivisista muutoksista, neoplasmeista ja proteesikomplikaatioista 9.4.2010 EL Ia Kohonen TYKS-SAPA SAPA A-sairaalan röntgenr Degeneratiivisia muutoksia missä tahansa rangan alueella,

Lisätiedot

Tapausseminaarin HAND OUT

Tapausseminaarin HAND OUT Suomen IAP:n syyskokous Jyväskylässä 10.-11.11.2011 Tapausseminaarin HAND OUT TAPAUS 1. Vesa Kärjä, Kuopio Formaliinifiksoiduissa HE-leikkeissä nähdään histiosyyteistä ja jättisoluista koostuva vierassolutyyppinen

Lisätiedot

Mitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen 9.4.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Mitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen 9.4.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Mitä suu voi kertoa Annukka Vuorinen 9.4.2014 Esityksessäni on kuvia, joista osan olen saanut professori Riitta Seppäseltä, osa on Therapia odontologicasta ja osa on omia kuviani. Lävistyskuvista kaksi

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa

1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus. 1. Urticaria pigmentosa Anita Remitz Tavallisia ihotauteja 1. Urticaria pigmentosa 2. Erythema multiforme 3. Pityriasis rosea 4. Erythema nodosum 5. Vitiligo 6. Alopecia 7. Pruritus 1. Urticaria pigmentosa Ihoon, joskus myös

Lisätiedot

SUU JA YLEISSAIRAUDET

SUU JA YLEISSAIRAUDET SUU JA YLEISSAIRAUDET YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 29.11.2012 Scandic Marina Congress Center EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula Apulaisylihammaslääkäri Lohjan suun terveydenhuolto SUU INFEKTIOFOKUKSENA TAUSTALLA NE TAVALLISET

Lisätiedot

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys

Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA

BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA BENIGNIN JA MALIGNIN LYMFAATTISEN PROLIFERAATION EROTUSDIAGNOSTIIKKA MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 04.05.2006 IMUSOLMUKKEEN ANATOMIA perinteisesti imusolmuke jaetaan 3 alueeseen korteksi; joka

Lisätiedot

HYVÄNLAATUISET LUUTUUMORIT JA TUUMORINKALTAISET LUUMUUTOKSET POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2010-2011

HYVÄNLAATUISET LUUTUUMORIT JA TUUMORINKALTAISET LUUMUUTOKSET POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2010-2011 HYVÄNLAATUISET LUUTUUMORIT JA TUUMORINKALTAISET LUUMUUTOKSET POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRISSÄ VUOSINA 2010-2011 Matti Heikkinen Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4.

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI REGRANEX 0,01 % geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 100 μg bekaplermiiniä*. * Rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotettu ihmisen BB-verihiutalekasvutekijä

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle SISÄLLYSLUETTELO IHO 3 HAAVA 4 HAAVAN LUOKITTELU 5 HAAVAN PARANEMINEN 6 PAINEHAAVA JA DIAGNOSTIIKKA 7-8 SYVYYSLUOKITUS 9-10 PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY

Lisätiedot

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen

Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT. Jukka Kemppainen Proteesikomplikaatoiden SPECT- ja PET/CT Jukka Kemppainen Proteesikirurgiasta n. 8% proteesien laitoista on revisioita Näistä 70% tehdään irtoamisen takia Toiseksi tärkein revisioiden syy on tulehdus 1/3

Lisätiedot

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

LEUKOJEN JÄTTISOLULEESIOT

LEUKOJEN JÄTTISOLULEESIOT LEUKOJEN JÄTTISOLULEESIOT Kotro, Aleksi Syventävien opintojen tutkielma Hammaslääketieteen laitos Oulun yliopisto 2014 Ohjaajat: Aleksi Rytkönen Jukka Rosberg Tuula Salo Vastuuhenkilö: Prof. Tuula Salo

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot

Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa

Lisätiedot

Suutaudit 4 Virusinfektiot

Suutaudit 4 Virusinfektiot Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex

Lisätiedot

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen

Lisätiedot

Yleispatologian käsitteitä:

Yleispatologian käsitteitä: Yleispatologian käsitteitä: abskessi/absessi märkivä kudosalue, jota ympäröi sidekudoskotelo, antibiootit ei pääse käsiksi ageneesi adaptaatio elimen tai sen osan synnynnäinen puuttuminen; elin jää kehittymättä

Lisätiedot

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS

Lisäkilpirauhasen patologiaa. Juha Näpänkangas OYS Lisäkilpirauhasen patologiaa Juha Näpänkangas OYS IV IV < 9 mm < 40 mg 0-4-12 kpl III III Onkosytääriset/ oksyfiiliset solut Pääsolut Normaali histologia Runsas verisuonitus Ohut fibroottinen kapseli Pieniä

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Eila Lantto HUS-Kuvantaminen } Mitä sattumalöydöksellä tarkoitetaan? } Sattumalöydösten esiintyminen ja merkitys } Miten sattumalöydökseen tulisi suhtautua, jos se löytyy Maksasta Sappirakosta Pernasta

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto

Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa. Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Immunohistokemia HPV-muutosten ja tavallisten gynekologisten adenokarsinoomien diagnostiikassa Elisa Lappi-Blanco OYS, patologian osasto Gynekopatologian tavallisia ongelmia HPV-muutosten vaikeusasteen

Lisätiedot

Langerhansin solujen histiosytoosi

Langerhansin solujen histiosytoosi Langerhansin solujen histiosytoosi Kirjoittaja: Talvikki Eskelinen, erikoistuva lääkäri (ihotaudit) 8.8.2009 Langerhansin solujen histiosytoosi on aiemmin jaoteltu useampaan eri sairauteen, jotka oli määritelty

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT

IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT IHOLYMFOOMAT ja T SOLULYMFOOMAT MARTINE VORNANEN LABORATORIOKESKUS PSHP 05.05.2006 IHOLYMFOOMAT heterogeeninen tautiryhmä toiseksi suurin ekstranodaalinen lymfoomaryhmä ei systeemitautia seuranta aikana

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Endometriumin metaplasiat. Annikki Liakka, OYS, patologian osasto

Endometriumin metaplasiat. Annikki Liakka, OYS, patologian osasto Endometriumin metaplasiat Annikki Liakka, OYS, patologian osasto Metaplasiat ovat muutoksia, joissa normaali endometriumin epiteeli on korvautunut toisentyyppisellä erilaistuneella epiteelillä. Termi muutos

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä

Sisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä Suun hyvinvointi Aineiston on koonnut Sari Kyytinen, Ehkäisevän suun terveydenhuollon osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri, Palokan th ky sari.kyytinen@palokkatk.fi Sisältö 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali

Lisätiedot

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola

PERIPROTEETTISET. 19.4.2007 Maija Pesola PERIPROTEETTISET MURTUMAT 19.4.2007 Maija Pesola oyl, K-SKS Määritelmästä Klassisesti: vähäisen trauman aiheuttama tekoniveleen liittyvä murtuma (oma M- alkuinen dg-numero) Käytännössä: Mistä tahansa syystä

Lisätiedot

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB

Sarkoomaresekaatin käsittely. Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely Maria Laari HUSLAB Sarkoomaresekaatin käsittely preoperatiiviset biopsiat leikkauspreparaatti tuorenäyttenä formaliinifiksoidun näytteen käynnistys PAD lausunto Preoperatiiviset

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot