Yleispatologian käsitteitä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleispatologian käsitteitä:"

Transkriptio

1 Yleispatologian käsitteitä: abskessi/absessi märkivä kudosalue, jota ympäröi sidekudoskotelo, antibiootit ei pääse käsiksi ageneesi adaptaatio elimen tai sen osan synnynnäinen puuttuminen; elin jää kehittymättä sopeutuminen; solu sopeutuu ympäristön muutoksiin (stressi, vaurio); hypertrofia, hyperplasia, atrofia, metaplasia akuutti tulehdusreaktio nopea ja lyhytkestoinen, neutrofiiliset leukosyytit tyypillisesti tulehdusreaktioon osallistuu luontainen immuunijärjestelmä, hankinnallinen immuniteetti silloin kun kyseessä on infektiota seuraava tulehdusreaktio (jos vasta-aineita kehittynyt aiemmin) syitä: mikrobi-infektiot, yliherkkyysreaktiot, fysikaaliset tekijät, kemialliset tekijät, nekroosi punotus, turvotus, kuumotus & kipu allergia, allerginen reaktio yliherkkyysreaktio; immuunijärjestelmä herkistyy -> muuttunut & voimistunut reaktio elimistölle vieraisiin (allergeenisiin) aineisiin amyloidi, amyloidoosi amyloidi (=tärkkelyksenkaltainen) on vaikealiukoinen, säikeinen proteiini, joka kertyessään sakkautuu solivälitiloihin, 15 kemiallista tyyppiä toteaminen: Kongonpuna-värjäys: polarisoidussa valossa omenanvihreänä kertymät systeemisiä/paikallisia (Alzheimeriin liittyen) anaplasia solujen erilaistuminen lähtökudoksen suuntaan, erilaistumisen puute antigeeni vasta-ainetuotannon tai soluvälitteisen immuunivasteen elimistössä aikaansaava aine antrakoosi pigmentin kertymisestä johtuva kudoksen tummuminen, yleensä keuhkoissa aiheuttajia: hiilipöly, ilmansaasteet, tupakansavu, asbesti, silikoosi pölyn kertymisestä johtuva sairaus on pneumokonioosi angiogeneesi verisuonten (uudis)muodostus

2 aplasia elimen tai sen osan kehittymättömyys, aihe (elimen tekele) tunnistettavissa apoptoosi geenien ohjaama solukuolema, liittyy kudosten normaaliin kehitykseen, mutta myös useisiin sairauksiin solu hajoaa pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakkuloiksi, jotka makrofagit sitten syövät arpi tulehduksesta jäljelle jäävä alue, jossa normaali kudos on korvautunut sidekudoksella arpeutunut alue voi huonontaa elimen toimintaa (esimerkiksi sydämen pumppaustehoa) arven laajuus riippuu tuhoalueen suuruudesta, laajassa arpikudoksessa voi ilmetä kutistumista, koska sidekudossolut (myofibroblastit) sisältävät sitä aiheuttavia proteiineja arpi syntyy kun sidekudossolut korvaavat granulaatiokudoksen hypertrofinen arpi: sidekudoslisä haava-alueella, sisältää paksuja sidekudossäikeitä keloidi: sidekudoslisä laajentunut haava-alueen ulkopuolelle atresia luonnollisen aukon puuttuminen (ruokatorvesta ei yhteyttä mahalaukkuun) eli synnynnäinen umpeutuma atrofia surkastuminen, kuihtuminen adaptaatiomekanismina: solukoko (ja siten elimen rakenne, sekä toiminta pienenee/vähenee) syitä: vähentynyt rasitus/verenkierto/endokriininen stimulaatio, denervaatio, aliravitsemus, ikääntyminen, käytännössä joko synteesi vähentyy tai katabolia lisääntyy histologisesti: solukoko lisääntyy, autofagisten vakuolien määrä kasvaa, residuaalikappaleet, ei rauhasrakenteita atypia poikkeama normaalista kudoksesta, yleensä histologinen, reaktiivinen tai merkki pre-neoplastisesta muutoksesta autoimmuunitauti kehon immuunivaste kohdistuu kehon omiin antigeeneihin (autoantigeeneihin) seuraa kudosvaurio, elimistön korjausmekanismit aktivoituvat ja syntyy lisää autoantigeeniä, seuraa elimen krooninen tulehdus normaalitilanteessa omia kudoksia kohtaan kehittynyt immunologinen toleranssi estää autoantigeeneihin kohdistuvat immuunivasteen reaktiot (autoantigeeneihin reagoivat solut poistetaan) taudin puhkeaminen riippuu mm. perintötekijöistä, infektioista ja sukupuolesta (estrogeeni edistää autoimmuunireaktioiden syntymistä) deformaatio ulkoisten tekijöiden aikaansaama epämuodostuma

3 dysplasia (premaligni) epiteliaalisessa tai mesenkymaalisessa solukossa muuttunut solukoko, tumien koko kasvanut, enempi mitooseja (=proliferaatio), erilaistumisen häiriintyminen dystrofinen kalsifikaatio solu- ja kudosvaurioihin liittyvä kalkkeutuminen valtimonkovettumatauti, sydämen läppäsairaudet, syöpätaudit, kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt & seerumin suuri kalsiumpitoisuus (ei dystrofista kalsifikaatiota!) eksudaatio, eksudaatti tulehdusnesteen tihkuminen = runsasproteiininen neste verisuonista kudoksiin tulehduksen yhteydessä yleensä verisuonten seinämävaurio (akuutti tulehdusreaktio), valkosoluja nesteeseen ektopia elimen tai kudoksen sijainti poikkeavassa paikassa huom! ei metastaasi embolia kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen kappale, joka kulkeutuu verenkierrossa alavirtaan kiinteä embolia: esimerkiksi tromboosin tai ateroskleroottisen kovettuman kappale kaasumainen embolia: ilmaembolia nestemäinen embolia: synnytyksessä äidin verenkiertoon joutunut lapsivesi keuhkoembolia: yleinen välitön kuolinsyy, saavat yleensä alkunsa syvistä alaraajalaskimoista, satulaemboliat tarttuvat keuhkovaltimoiden haarautumiskohtiin, suuret -> sydämen oikean kammion äkillinen vajaatoiminta, pienet -> keuhkoinfarktit epiteelisolu elimistön pintoja verhoavan kudoksen muodostava solutyyppi levy-, kuutio- ja lieriö-, yhdenkertainen, kerrostunut ja valekerrostunut, rauhasepiteeli alla aina tyvikalvo epiteelinsisäinen neoplasia carcinoma in situn ja dysplasioiden muodostama muutosryhmä, esimerkiksi kohdunkaulan kanavan muutokset, vaikeusasteittainen jaottelu (epiteeliin rajoittunut neoplasia= carcinoma in situ: epäjärjestykseltä ja tuma-atypialta syövän kaltainen, mutta ei läpäise tyvikalvoa, eli ei lähetä etäpesäkkeitä ilmenee värimuutoksena, ei niinkään kyhmynä etenee usein vuosien mittaan syöväksi -> poistettava tarkoin dysplasia: epiteeliin rajoittuneita muutoksia, joiden rakenteellinen häiriö lievempi) epiteloidisolu syntyminen: gammainterferoni (T-solujen tuottama interferoni)&il-12 -> makrofagi -> epiteloidisolu = muuntunut makrofagi, joka muistuttaa epiteelisolua, esiintyy granuloomakudoksessa

4 mikroskooppiset piirteet: runsas sytoplasma ja eosinofiilinen värjäytyminen fibroosi sidekudoslisä kudosvauriosta johtuva: akuutin tulehduksen jälkeen, erityisesti kun vaurioalue ei yhtenäinen (arpi), idiopaattinen: itsesyntyinen normaali kudos korvautuu sidekudoksella; vaatii fibroblastien matriksituotannon kasvamisen matriksin proteiinien hajotuksen yli fisteli absessista tai onteloelimestä muodostunut tiehyt toiseen onteloon tai pinnalle absessin märän purkautumisreitti granulaatio sidekudoksen uudismuodostus sidekudossolujen tuottama löyhä sidekudos, jossa voimakas risteilevä verisuoniverkosto ts. mikroskoopissa näkyy löyhää sidekudosta, tulehdussolukkoa ja runsasta verisuonitusta granulomatoottinen (tulehdus) kroonisen tulehduksen erikoistyyppi tunnusmerkki: epiteloidisolugranuloomat (= muuttuneista makrofageista muodostuneita pyöreitä ryhmiä, jättisoluja esiintyy myös usein) syitä: mikrobin (usein tuberkuloosibakteeri) tai vierasesineen fagosytoosi, voi syntyä myös idiopaattisesti (Crohnin tauti, sarkoidoosi) nekrotisoiva granulomatoottisen infektion taustalla usein tuberkuloosi granulooma tulehdussolukertymä, koostuu esimerkiksi makrofageista ja lymfosyyteistä, tai epiteloidisoluja ja jättisoluja ominainen sarkoidoosille ja tuberkuloosille voi kehittyä myös esimerkiksi pitkittyneen intubaation seurauksena äänihuuleen (syynä siis intubaatioputken aiheuttama paine) haavauma, ulkus johtuu kuolioituneen kudoksen irtoamisesta, sairauden aiheuttama (vrt. vulnus, joka traumaperäistä kudososien puuttumista tai irtoamista toisistaan) hamartooma paikallinen elimen normaalisolujen liikakasvu, kasvaimen ja epämuodostuman välimuoto solut järjestäytyneet epätyypillisesti (esimerkiksi normaalit luomet ovat hamartoomia) hemorragia verenvuoto

5 heterotopia kudos tai elin epänormaalissa paikassa, kasvaimen kaltainen muutos syynä esimerkiksi kudoksen paikallinen kehityshäiriö, oireeton (esim. haimakudosta mahalaukun seinämässä) poistetaan yleensä kasvainepäilyn takia hyaliini hyytelömäinen, solujen rappeutuessa syntyvä tuote, solutonta hyljintä, rejektio iho- tai elinsiirrännäisen aikaansaama immunologinen reaktio, siirrännäinen tuhoutuu sekä vasta-ainevälitteisen, että soluvälitteisen immuniteetin aktivoituminen (jälkimmäisen rooli tärkeämpi) hyperakuutti: minuuttien tai muutamien tuntien sisällä siirrosta, vastaanottajalla valmiita vasta-aineita elimistössään akuutti: muutamia päiviä tai viikkoja siirron jälkeen, soluvälitteisellä mekanismilla krooninen: kuukausien tai vuosien jälkeen siirrosta, vähäiset endoteelin vauriot, liiallinen korjautuminen -> verisuonten seinämien paksuuntuminen -> hapenpuutevaurio käänteishyljintä: luu- ja kantasolusiirtojen jälkeen: siirteessä olevat lymfosyytit hylkivät siirteen saajan soluja hyperemia kudosten verisuonten lisääntynyt verekkyys hyperplasia adaptaatiomekanismi; kudoksen solumäärä kasvaa kompensatorinen/fysiologinen tausta epiteelikudos, luuydin ja fibroblastit immunohistokemia vasta-ainevärjäys infektio taudinaiheuttajat tunkeutuvat elimistöön tai elimistön osasta toiseen in situ karsinooma tyvikalvoon rajautunut syöpäkasvaimen kaltainen epiteelikudoksen muutos koska kasvain on rajautunut tyvikalvoon, se ei lähetä etäpesäkkeitä intraepiteliaalinen neoplasia ks. epiteelinsisäinen neoplasia invaasio malignien neoplastisten solujen ominaisuus: kyky tunkeutua normaaliin kudokseen, verisuoniin ja imuteihin, mahdollistaa etäpesäkkeiden muodostumisen työntyessään kudokseen kasvainsolut aiheuttavat myös sen tuhoutumista invasoitumisen mahdollistaa: 1) solujen lisääntynyt liikkuvuus 2) proteolyyttisten entsyymien eritys 3) vähentynyt kiinnittyminen viereisiin soluihin

6 iskemia seurausta kudoksen huonontuneesta verenkierrosta, kudos kärsii ravinteiden ja erityisesti hapen puutteesta iskemian seurausten vakavuusaste riippuu iskemian kestosta ja kudostyypistä (sydämen lihassolut ja aivojen neuronit kestävät hapen puutetta huonoiten) karsinogeneesi =syövän synty solun kasvun tai erilaistumisen säätelyyn osallistuvan perimän vaurio karsinogeneettiset perimän muutokset jaetaan kolmeen ryhmään: 1) muiden geenivirheiden syntyä eristävät geenivirheet (kopioituvan DNA:n tarkistus- ja korjausproteiineja koodittavien geenien virhe) 2) onkogeenien virheet (solun kasvua stimuloivat geenit) 3) kasvurajoitegeenien virheet karsinogeeni syöpää aiheuttava aine useimpien syöpien taustalla, mutta tarvitsevat usein kofaktoreita pääluokat: - kemikaalit; edellyttävät usein metabolista muokkausta muuttuakseen aktiivisiksi - virukset; erityisesti nuoruusiän kasvaimet - säteily (ionisoiva ja ionisoimaton); ihosyöpien pääaiheuttaja - eksogeeniset hormonit (elimistöön ulkopuolelta tulevat); mm. sukupuolihormonit. - bakteerit, sienet ja parasiitit - sekalaiset tekijät (ts. muut kategoria); asbesti, metallit kasvainten luokittelun periaatteet 1) luokittelu käyttäytymisen mukaan: benigni/maligni beligni: ei invasoi, paikallinen, hidas kasvuvauhti, muistuttaa kantakudosta maligni: invasoiva (lähettää metastaaseja), nopea kasvuvauhti, eroaa selvemmin (ja vaihtelevammin) kantakudoksesta 2) histogeeneettinen luokittelu: alkuperä: epiteeli-/sidekudos-/imukudos-/verikudosperäinen eroavuus alkuperäiskudoksesta eli erilaistumisaste: 1, 2 tai 3 (1 tarkoittaa hyvin erilaistunutta kasvainkudosta, jonka ennuste on parempi) kasvainten leviämisreitit (mikäli tarkoittaa metastaasien leviämisreittejä) hematogeeninen: verenkierron mukana, erityisesti luihin, mutta myös keuhkoihin, maksaan ja aivoihin, (metastaasituumorit eroavat primaarisista tuumoreista kyseisissä kohteissa siten, että esiintyvät monilukuisina), sarkoomat leviävät yleensä hematogeenisesti lymfaattinen: tuumorisolut joutuvat imusolmukkeeseen afferenttia imusuonta pitkin ja kotiutuvat solmukkeen reuna-alueelle, tuumori estää usein imunesteen virtauksen ja saa aikaan ödeemaa imusolmukkeesta ylävirtaan transkeloominen: ruumiinonteloiden sisällä leviävä, aiheuttaa nestekertymää vatsakalvon ontelo, keuhkopussinontelo ja sydänpussinontelo metastaasit kasvavat kyhmyinä/keräsinä onteloiden mesoteelipinnalla implantaatio: tuumorisolujen joutuminen terveeseen kudokseen esimerkiksi kirurgisen operaation aikana sattuneen kömmähdyksen johdosta kertymä (solunsisäinen) 1) normaalikomponenttien kertymät:

7 lipidikertymät: steatoosi (triglyseridikertymä), ateroskleroosi, kolesteroosi, ksatoomat (kolesterolikertymiä) proteiinikertymät: absorption, liikatuoton, metabolian ongelmien (amyloidoosi), prionitautien, myelooman tai syöpien (p53) seurauksena glykogeenikertymät: diabetes mellitus, glykogenoosit 2) epänormaalien aineiden kertymät: mineraalit (endogeenisten aineiden ollessa kyseessä syynä kertymäsairaus, joita lueteltu kyllä jo edellisen kohdalla), asbestoosi, pneumokonioosi 3) pigmenttikertymät: eksogeeniset: hiili, pseudomelaniini endogeeniset: lipofuskiini, melaniini, hemosideriini, bilirubiini lisäksi hyalinisaatio, jonka sijoittuminen yllä oleviin kategorioihin hiukka epäselvä komplementti puolustusjärjestelmän osa, koostuu 20:stä veren proteiinista osallistuu mikrobien tuhoamiseen ja tulehdusreaktioon kongestio verentungos, verekkyys krooninen tulehdusreaktio pitkään kestävä pysyvä tulehdus histologiset tunnusmerkit: lymfosyytit ja makrofagit, havaittavia mikroskooppisia muutoksia ovat yhtäaikainen kudostuho, tulehdussolut (juuri ne edellä mainitut makrofagit ja lymfosyytit, ei niinkään eosinofiilit tai neutrofiilit), kudoksen korjausyritykset (lisääntynyt proliferaatio) sekä fibroosi tärkeimpiä syitä: 1) elimistö on kykenemätön eliminoimaan aiheuttajan, tai kyseessä on autoimmuunitauti 2) vaurioittava, tulehduksen aikaansaava tekijä on toistuva tai pysyvä 3) tulehduksen aiheuttajaa ei voida tuhota muuten kuin krooniselle tulehdukselle ominaisin keinoin (tarvitaan makrofageja ja lymfosyyttejä) 4) puolustusjärjestelmä on pysyvässä ylivireystilassa toimintahäiriön takia makroskooppisia muutoksia: ulkukset, absessit, onteloelinten seinämien paksuuntuminen, fibroosi krooninen tulehdus voi altistaa amyloidoosille granulomatoottinen tulehdus on kroonisen tulehduksen erikoistyyppi kuolinsyy koostuu taudeista ja tapahtumista, jotka ovat johtaneet kuolemaan peruskuolinsyy: kuolemaan johtaneen tapahtumasarjan käynnistänyt tauti, vamma, myrkytys, olosuhde tai muu tekijä välitön kuolinsyy: peruskuolinsyystä (ja mahdollisesti välivaiheen kuolinsyystä) johtuva tila tai tauti, joka lopulta tappaa potilaan myötävaikuttavat tekijät: taudit tai tapahtumat jotka avittavat tapahtumaketjun kulkua (esimerkki: peruskuolinsyy: sepelvaltimokovettuma välivaiheen kuolinsyy: sepelvaltimotukos välitön kuolinsyy: sydäninfarkti) labiili solu kudoksen parantumiskyky edellyttää sen solujen mahdollisuutta jakaantumiseen labiilit solut kykenevät jakaantumaan koko elinikänsä ajan, niiden avulla kudos pystyy korvaamaan tuhoutuneet solut

8 ts. labiilit solut ovat hyvän uusiutumiskyvyn omaavia soluja (vrt. stabiilit ja permanentit solut) metaplasia solu muuttuu toisen tyyppiseksi, saman alkiolehden soluksi, joka on solun sijaintiin nähden epätyypillinen (esim. ruokatorven levyepiteeli muuttuu ruuansulatuskanavan lieriöepiteeliksi) tapahtuman taustalla on yleensä jatkuva ärsytys, jolloin metaplastisen muutoksen jälkeen kudos kestää tätä ärsytystä paremmin metastaasi etäpesäke pahanlaatuisen kasvaimen pesäke alkuperäisen kasvaimen ulkopuolella syntyy siis pahanlaatuisen kasvaimen työntyessä ympäristöön, kun kasvain tuhoaa veri- ja imusuonten seinämiä, kasvainsolut pääsevät verenkierron ja imusuonten kautta levittäytymään laajemmalle metastaattinen kalsifikaatio kalsiumsuolat saostuvat sidekudossäikeisiin (kuten kollageeni- ja elastaanisäikeisiin) veren korkean kalsiumpitoisuuden takia taustalla on yleensä joko lisäkilpirauhasadenooma (lisäkilpirauhashormonin eritys lisääntyy -> kalsiumia vapautuu luista) tai maligni neoplasia, jonka takia erittyy lisäkilpirauhashormonin kaltaista ainetta tai luueroosiota, jos metastaaseja on luissa morfologiset kuvaukset amfofiilinen: yhtä hyvin sekä happamilla, että emäksillä värjäytyviä soluja basofiilinen: emäsmielteinen (värjäytyy emäksisillä väriaineilla, sininen) eosinofiilinen: happomielteinen (värjäytyy happamilla väriaineilla, punainen) kerrostuva: kerrostuu..? kribriforminen: neulamainen papillaarinen: nystyinen, nystymäinen solidi: kiinteä, tiivis traberkulaarinen: kudosjuosteita sisältävä valekerrostunut: tumien sijainnin perusteella näyttää kerrostuneelta, mutta jokainen solu on kiinni tyvikalvossa (epiteelistä puhuttaessa) yksikerroksinen: soluja vain yksi kerros (epiteelistä puhuttaessa) märkä tulehdusperäinen kermamainen neste, sisältää mikrobeja, proteiineja ja kudosjätettä märkäinen tulehdus (suppuratiivinen tulehdus) märkäbakteeri-infektion aiheuttama tulehdus, märkäbakteerit erittävät neutrofiileille kemotaktisia aineita (kemotaksis tarkoittaa bakteerien tai muiden solujen liikettä tietyn kemiallisen aineen suurempaa tai pienempää pitoisuutta kohti) nekroosi hallitsematon kudostuho, kudoskuolio, seurausta palautumattomasta soluvauriosta solu digestoituu entsymaattisesti, proteiinit denaturoituvat, soluelimet tuhoutuvat sytoplasma muuttuu eosinofiilisemmaksi ja lasimaiseksi, tumamuutokset: pyknoosi, karyorrheksis ja karyolyysi koagulaationekroosi: yleisin, tyypillinen iskemiassa ja infarktissa

9 proteiinien koagulaatio l. hyytyminen makroskooppiset muutokset: tekstuuri säilyy, sydänlihaksessa voi johtaa kammion repeytymiseen mikroskooppiset muutokset: tumat ja soluliman yksityiskohdat häviävät, solujen reunat sen sijaan säilyvät, nekroosialueen lähellä usein verekäs alue kollikvaationekroosi: aivoissa, seurausta siitä, että kudos ei sisällä tukirakenteita, jolloin nekroosin seurauksena liukenee pois, nekroosipaikalle jää kysta/rakkula/ontelo, nekroosikohdan ympärillä gliaalireaktio (gliasolut fagosytoivat?) mikroskooppisesti havaittavissa soluttomia kohtia ja solujätettä syöviä makrofageja rasvanekroosi: syynä rasvakudokseen kohdistuva trauma, jonka seurauksena rasvaa pääsee solunulkoiseen tilaan, myös rasvaa sisältävään kudokseen vapautuneet lipaasit aiheuttavat rasvanekroosia rasva fagosytoidaan, seuraa fibroosia, jolloin muodostuu palpoitava massa nekroottisissa rasvasoluissa on epämääräiset rajat, ei tumaa ja solulima on vaaleanpunaista rakeetonta massaa (oikeastaan koagulaationekroosin alalaji!) juustonekroosi l. kaseaationekroosi: tyypillistä tuberkuloosille kuollut kudos on makroskooppisesti juustomaista mikroskooppisesti rakenteetonta eosinofiilistä aluetta (granuloomia), pistemäistä tumäjätettä (keuhkoissa juustonekroosi voi pahimmillaan aiheuttaa kystia, jos nekroottinen kudosjäte pääsee vuotamaan keuhkoputkien kautta pois) gangreeni l. kuolio: nekroosi ja kudoksen mätäneminen kudoksessa olevat punasolut hajoavat ja hemoglobiinin rautasulfidit saostuvat -> musta väri raajojen distaaliosissa iskeeminen nekroosi + infektio -> gangreeni suolessa nekroosi muuttuu gangreeniksi suhteellisen helposti, koska läsnä normaaliflooraa märkä kuolio esiintyy yleensä suolistossa, kuiva kuolio usein varpaissa ateroskleroosin tai diabetes mellituksen komplikaationa nekroosin oireita: kipu (tosin voi ilmetä jo ennen varsinaista nekroosia, hapenpuutteen takia), nekroottisen elimen toimintahäiriö, kudokselle tyypillisten entsyymien yms. vuotaminen verenkiertoon, tulehdusreaktio neoplasia kasvain (voi olla benigni tai maligni, syöpä tarkoittaa aina pahanlaatuista kasvainta) kasvaa itsenäisesti ja muistuttaa käytökseltään loista nimitykset: benignit nimetään usein siten, että alkuosa kertoo mistä kudoksesta kasvain on peräisin ja lopussa on liite oma, esimerkkejä: leiomyooma = sileälihaskasvain rabdomyooma = luustolihaskasvain lipooma = rasvakasvain angiooma = suonikasvain osteooma = luukasvain kondrooma = rustokasvain synoviooma = nivelkalvokasvain pintasolukon kasvaimet on nimetty niiden ominaisuuksien mukaan seuraavasti: adenoomat ovat rauhasia muodostavia kasvaimia papilloomat ovat ulokkeita muodostavia kasvaimia

10 kystadenoomat ovat onteloita muodostavia kasvaimia malignit kasvaimet nimetään siten, että: karsinoomia ovat epiteliaalisesta rakenteesta peräisin olevat kasvaimet sarkoomia ovat mesenkymaalisesta kudoksesta peräisin olevat kasvaimet maligni lymfooma tarkoittaa imukudoksesta peräisin olevaa kasvainta leukemiat ovat verta muodostavan kudoksen kasvaimia blastooma on embryonaalista alkuperää oleva kasvain edellä lueteltujen nimitysten eteen liitetään alkuperäiskudoksen ilmoittava sana siten, että esimerkiksi leiomyosarkooma on pahanlaatuinen sileälihaskasvain myös poikkeuksia nimeämiskäytännössä löytyy PAD patologisanatominen diagnoosi, patologisen tutkimuksen avulla saatava taudinmääritys palautuva soluvaurio solu säilyttää elinkelpoisuutensa vauriosta huolimatta, vauriota aiheuttavalle tekijälle altistuminen usein lyhytkestoinen tai solu, johon vaurio kohdistuu, on tyypiltään sellainen, että sietää ja sopeutuu hyvin tunnusmerkit: hydrooppiset muutokset: solukalvon läpäisevyys muuttuu -> turpoaminen, soluliman kalpeus ja hienojakoinen rakkulaisuus rasvadegeneraatio: häiriö rasva-aineenvaihdunnassa (maksa- ja lihassolut!), solulimassa rasvapisaroita palautumaton soluvaurio solu kuolee, vauriotekijälle altistuminen pitkäaikaista, tai kyseessä voi olla erityisen herkkä solutyyppi (hermo- ja sydänlihassolut) muutokset apoptoottisia tai nekroottisia tilanteesta riippuen pigmentti joko peräisin solun omasta aineenvaihdunnasta (endogeeniset pigmentit): lipofuskiini (kellanruskea, tuman ympärillä, erityisesti sydänlihassoluissa ja maksassa, syntyy rasvahappojen hapettuessa) melaniini (ihon melanosyyteistä, ruskehtava, auringonvalo lisää tuotantoa) hemosideriini (kellanruskea, syntyy hemoglobiinin hajotessa, esiintyy aina verenvuodossa, ylimäärää kutsutaan hemosideroosiksi, berliininsinivärjäys!) pigmentit voivat olla myös peräisin solun ulkopuolelta (eksogeeniset pigmentit): hiilipöly (ilmansaasteet, tupakansavu, kertyy keuhkorakkuloiden syöjäsoluihin, antrakoosi)a rasvoittuminen ts. steatoosi soluun kertyy rasvapisaroita, johtuu esimerkiksi ribosomien metaboliahäiriöistä tapahtuu erityisesti maksasoluissa, hypoksian, alkoholin liiallisen käytön tai diabeteksen seurauksena, lievänä palautuva regeneraatio kudoksen uusiutuminen, olennainen osa paranemista olennaista on solujen kyky jakaantua (labiilit solut ja jossain määrin stabiilit solut), samoin kasvutekijöiden läsnäolo (kasvutekijöitä syntyy kudosvaurion aikana, ne vaikuttavat

11 solujen jakaantumiseen, liikkuvuuteen, sidekudosmuodostukseen ja kudoksen verisuonitukseen, kasvutekijän vaikutuksen välittyminen edellyttää kasvutekijäreseptoria) myös hyvin säilynyt tukikudos on edellytys regeneraatiolle (tukikudos on eräänlainen kehys regeneroituvalle kudokselle, interstitiaalista ja tyvikalvorakenteista) soluvaurio aiheuttajia: hypoksia, ravinnonpuute, happiradikaalit, fysikaaliset tekijät (lämpötila, vammat, säteily), kemialliset aineet, lääkkeet, allergiset reaktiot, tulehdukset, geneettiset muutokset sokki (verenkiertosokki) äkillinen verenkierron lamaantuminen, jota seuraa verenpaineen aleneminen, verenkierron heikkeneminen ja elimistön hapenpuute hypovoleeminen: verenhukka (vamma) tai nestehukka (palovamma, ripuli, oksentelu) kardiogeeninen: sydämen pumppausvoiman pettämisestä johtuva septinen: bakteeritulehduksessa bakteerien tuottamat toksiinit lamaavat verenkierron neurogeeninen: verisuonten voimakas laajeneminen -> verenkierron lamaantuminen< esimerkiksi selkäydinvaurion yhteydessä anafylaktinen: voimakasta allergista reaktiota seuraa verisuoniston laajeneminen ja niiden läpäisevyyden kasvu vaiheet: verenkierto vähenee -> verisuonet supistuvat -> kalpeus, perifeerinen kylmyys -> kompensaatiomekanismit pettävät -> verisuonet laajenevat, veri pakkautuu raajoihin -> aivojen ja sydämen aiemmin alkuvaiheessa tapahtunut verisuonten laajeneminen lakkaa -> kuona-aineita ja entsyymejä vapautuu, asidoosi, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, elektrolyyttihäiriöt -> munuaisten toiminta lakkaa -> kuolema stabiili solu solut, jotka kykenevät jakaantumaan, mutta eivät juuri tee niin (sillä kudoksen uusiutuessa labiilit solut hoitavat yleensä jakaantumisen), jakaantumisen käynnistymiseen vaaditaan ärsykkeitä (esim. verisuonen seinämän endoteelisolut) stroomasolu elimen tai kasvaimen tukena olevan sidekudosverkon solu systeeminen vaikutus koko kehoa koskeva vaikutus teratooma epämuodostumakasvain eri alkiokerroksista peräisin olevia kudoksia sisältävä kasvain, esimerkiksi munasarjassa tai kiveksessä, hyvin erilaistunut teratooma voi sisältää hiuksia, hampaita, lihas-, hermoja rustokudosta, huonommin erilaistunut teratooma (maligni) sisältää heikommin identifioitavissa olevia ektodermi-, mesodermi- ja endodermiperäisiä soluja teratogeeni ulkoinen, sikiön epämuodostuvia aiheuttava tekijä esimerkiksi säteily, jotkin virukset (herpex simplex), bakteerit (kuppa), hormonilääkkeet, talidomidi, antibiootit (tetrasykliini), orgaaninen elohopea

12 trombi veritulppa, suonensisäinen hyytymä tromboosi traumaan liittymätön veren suonensisäinen hyytyminen, seuraus hyytymistä säätelevien tekijöiden aiheettomasta aktivoitumisesta syitä ovat mm. endoteelisolukon vahingoittuminen (sydän- ja verisuonitaudit), jolloin se lopettaa tromboosin muodostumista estävien tekijöiden tuottamisen myös turbulenssi voi sekä vahingoittaa endoteeliä, että aiheuttaa tromboosia itsenäisesti (verihiutaleet pääsevät suonen reunaosiin) myös staasi (verenkierron hidastuminen) aiheuttaa tromboosia, samoin hyytymisjärjestelmän häiriöt (primaarisia: geneettiset häiriöt, sekundaarisia: vuodelepo) ulkonäöllinen jako: punainen, vaalea, sekatyyppinen, agonaalinen tukoksen vaiheet: kasvuvaihe, embolisoitumisvaihe, liukenemisvaihe, järjestäytymisvaihe tuumori mikä tahansa ympäristöstään erottuva kasvannainen, kyhmy, patti tai myhky usein palpoitavissa tiiviimpänä massana, tai erotettavissa kuvantamismenetelmillä voi olla kasvain tai voi olla olematta yliherkkyysreaktiot jotain tekijää kohtaan syntyvä (elimistön omalle kudokselle) haitallinen reaktio (terve ihminen sietää tätä tekijää) välitön reaktio: nopeasti, n. 15 minuutin aikana ilmenevä, henkilöllä IgE-luokan vasta-aineita jo valmiina, perinnöllinen alttius ja/tai ympäristön antigeeni- ja infektioaltistus vaikuttaa antigeeni elimistöön -> syöttösoluihin sitoutuneiden IgE-molekyylien pinnalle -> syöttösolu tuottaa histamiinia -> akuutin tulehdusreaktion kaltainen reaktio (verisuonet laajenee, kertyy kudosnestettä, eosinofiilisiä valkosoluja) vasta-ainevälitteinen reaktio: edellyttää solun pinnalla tai soluväliaineessa olevaan antigeeniin kohdistuvan vasta-aineen läsnäoloa, vasta-aine kiinnittyy -> komplementti aktivoituu -> tulehdusreaktio -> solun tai soluväliaineen vaurio myös puolustusjärjestelmän solut voivat tunnistaa immunoglobuliinien peittämän solun immunokompleksivälitteinen reaktio: vasta-aine antigeeniin -> immunokompleksi, jos syntyvässä immunokompleksissa paljon antigeeniä, mutta vähän vasta-aineita -> pienten verisuonten seinämiin sakkautumiksi -> antigeeniinsä kiinnittyneet IgG- ja IgM-vasta-aineet voivat aktivoida komplementtia -> kudostuhoa endoteelissa soluvälitteinen reaktio: viivästynyt yliherkkyys, T-lymfosyyttejä, jotka tunnistavat vasta-aineen -> ei tarvetta vasta-aineille, oireet 8-72 tunnin päästä antigeeni -> CD4-muistisolu stimuloituu -> sytokiinien eritys muistisoluista -> antigeenispesifiset T-lymfosyytit jakautuvat ja kertyvät antigeeniä sisältävälle alueelle, myös makrofageja -> antigeenin tai antigeeniä ilmentävän solun tuho ödeema soluvälinesteen lisääntynyt määrä, nestepöhö taustalla tulehdus, verenkierron/lymfakierron/nestetasapainon häiriö (ödeema = nesteen kertyminen kudokseen, effuusio = nesteen kertyminen ruumiinonteloon) transsudantti ödeema: nesteessä niukalti proteiineja, verenkiertohäiriön tai veren proteiinipitoisuuden laskun seurauksena

13 eksudaatti ödeema: paljon proteiineja sisältävää nestettä, verisuonen seinämävaurion seurauksena Copypastetettu tautiopin kirjasta, Robbinsista, Underwoodista, prujuista ja Terveysportista

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011)

IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) 1 IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYS Petteri Arstila (2011) Immuunipuolustukseen osallistuvien solujen kehitys jakautuu kahteen päälinjaan, myeloidiseen ja lymfoidiseen, jotka molemmat saavat alkunsa hematopoieettisista

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008

Syöpähoitojen kehitys haja- Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Syöpähoitojen kehitys haja- ammunnasta täsmäosumiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen Säde- ja kasvainhoidon professori, ylilääkäri, TaY/TAYS 19.02.2008 Haasteet Syöpämäärien lisäys/väestön vanheminen Ennaltaehkäisy/seulonnat

Lisätiedot

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.

ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET. Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2. ALKOHOLINKÄYTTÖ JA MAKSASAIRAUDET Kalle Jokelainen Gastroenterologi, Peijaksen sairaala Alkoholi- ja huumetutkijain seuran seminaari 11.2.2010 ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA Lähde: THL ALKOHOLINKULUTUS SUOMESSA

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere

Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Maksasiirteiden patologiaa Suomen IAP:n kevätkokous, Tampere Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, oyl HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Esityksen sisält ltö Maksan siirrot Suomessa ja maailmalla

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Pölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB

Pölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet IAP, Oulu 25.11.2010 Sisko Anttila, HUSLAB Pölykeuhkosairaudet Keuhkon reaktiomalli Pölymakulat (mineral dust small airway disease) Obliteroiva bronkioliitti Diffuusi alveolivaurio

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

HEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET

HEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I HEMODYNAMIIKKA Veli-Pekka Lehto Patologia 24.4.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Verenkierron säätelymekanismit Verenkierto ja sen häiriöt * Veren hyytyminen ja sen häiriöt

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS

VASKULIITEISTA MISTÄ SAIRAUS JOHTUU? ESIINTYVYYS Muut nimet: Churg-Straussin oireyhtymä, Churg-Straussin syndrooma, allerginen granulomatoottinen vaskuliitti, allerginen granulomatoottinen verisuonitulehdus, Churg-Straussin tauti, Morbus Churg-Strauss

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009

VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA 2009 VERITURVARAPORTTI 1 (5) VERENSIIRTOJEN HAITTAVAIKUTUKSET VUONNA Verensiirtojen haittavaikutusten raportoinnilla ja tutkimisella on Suomessa pitkät perinteet, ja veriturvatoiminta on lakisääteistä. Toiminnan

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Kuinka ateroskleroosi kehittyy

Kuinka ateroskleroosi kehittyy Sepelvaltimotautikuolleisuus Suomessa 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Per 100 000 Kuinka ateroskleroosi kehittyy Katariina Öörni Wihurin tutkimuslaitos Sepelvaltimotautikuolemat Suomessa yhä iäkkäämmillä

Lisätiedot

Yleispatologia Johdanto

Yleispatologia Johdanto Mitä patologia on? Yleispatologia Johdanto Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos Hammaslääketieteellinen patologia Patologia on tautioppia. Inflammaatio ja immunologiset

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku

VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin

Lisätiedot

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1 (6) ZAVEDOS 9.6.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) esiintyy

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna?

Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Mihin alatyyppeihin kardiomypatiat jaetaan? I vilka undertyper kan man indela kardiomyopatierna? Kardiomyopatioiden luokittelu WHO:n luokittelu Kardiomyopatioiden luokittelu Elliott P et al. Eur Heart

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot