Yleispatologian käsitteitä:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yleispatologian käsitteitä:"

Transkriptio

1 Yleispatologian käsitteitä: abskessi/absessi märkivä kudosalue, jota ympäröi sidekudoskotelo, antibiootit ei pääse käsiksi ageneesi adaptaatio elimen tai sen osan synnynnäinen puuttuminen; elin jää kehittymättä sopeutuminen; solu sopeutuu ympäristön muutoksiin (stressi, vaurio); hypertrofia, hyperplasia, atrofia, metaplasia akuutti tulehdusreaktio nopea ja lyhytkestoinen, neutrofiiliset leukosyytit tyypillisesti tulehdusreaktioon osallistuu luontainen immuunijärjestelmä, hankinnallinen immuniteetti silloin kun kyseessä on infektiota seuraava tulehdusreaktio (jos vasta-aineita kehittynyt aiemmin) syitä: mikrobi-infektiot, yliherkkyysreaktiot, fysikaaliset tekijät, kemialliset tekijät, nekroosi punotus, turvotus, kuumotus & kipu allergia, allerginen reaktio yliherkkyysreaktio; immuunijärjestelmä herkistyy -> muuttunut & voimistunut reaktio elimistölle vieraisiin (allergeenisiin) aineisiin amyloidi, amyloidoosi amyloidi (=tärkkelyksenkaltainen) on vaikealiukoinen, säikeinen proteiini, joka kertyessään sakkautuu solivälitiloihin, 15 kemiallista tyyppiä toteaminen: Kongonpuna-värjäys: polarisoidussa valossa omenanvihreänä kertymät systeemisiä/paikallisia (Alzheimeriin liittyen) anaplasia solujen erilaistuminen lähtökudoksen suuntaan, erilaistumisen puute antigeeni vasta-ainetuotannon tai soluvälitteisen immuunivasteen elimistössä aikaansaava aine antrakoosi pigmentin kertymisestä johtuva kudoksen tummuminen, yleensä keuhkoissa aiheuttajia: hiilipöly, ilmansaasteet, tupakansavu, asbesti, silikoosi pölyn kertymisestä johtuva sairaus on pneumokonioosi angiogeneesi verisuonten (uudis)muodostus

2 aplasia elimen tai sen osan kehittymättömyys, aihe (elimen tekele) tunnistettavissa apoptoosi geenien ohjaama solukuolema, liittyy kudosten normaaliin kehitykseen, mutta myös useisiin sairauksiin solu hajoaa pieniksi solukalvon ympäröimiksi rakkuloiksi, jotka makrofagit sitten syövät arpi tulehduksesta jäljelle jäävä alue, jossa normaali kudos on korvautunut sidekudoksella arpeutunut alue voi huonontaa elimen toimintaa (esimerkiksi sydämen pumppaustehoa) arven laajuus riippuu tuhoalueen suuruudesta, laajassa arpikudoksessa voi ilmetä kutistumista, koska sidekudossolut (myofibroblastit) sisältävät sitä aiheuttavia proteiineja arpi syntyy kun sidekudossolut korvaavat granulaatiokudoksen hypertrofinen arpi: sidekudoslisä haava-alueella, sisältää paksuja sidekudossäikeitä keloidi: sidekudoslisä laajentunut haava-alueen ulkopuolelle atresia luonnollisen aukon puuttuminen (ruokatorvesta ei yhteyttä mahalaukkuun) eli synnynnäinen umpeutuma atrofia surkastuminen, kuihtuminen adaptaatiomekanismina: solukoko (ja siten elimen rakenne, sekä toiminta pienenee/vähenee) syitä: vähentynyt rasitus/verenkierto/endokriininen stimulaatio, denervaatio, aliravitsemus, ikääntyminen, käytännössä joko synteesi vähentyy tai katabolia lisääntyy histologisesti: solukoko lisääntyy, autofagisten vakuolien määrä kasvaa, residuaalikappaleet, ei rauhasrakenteita atypia poikkeama normaalista kudoksesta, yleensä histologinen, reaktiivinen tai merkki pre-neoplastisesta muutoksesta autoimmuunitauti kehon immuunivaste kohdistuu kehon omiin antigeeneihin (autoantigeeneihin) seuraa kudosvaurio, elimistön korjausmekanismit aktivoituvat ja syntyy lisää autoantigeeniä, seuraa elimen krooninen tulehdus normaalitilanteessa omia kudoksia kohtaan kehittynyt immunologinen toleranssi estää autoantigeeneihin kohdistuvat immuunivasteen reaktiot (autoantigeeneihin reagoivat solut poistetaan) taudin puhkeaminen riippuu mm. perintötekijöistä, infektioista ja sukupuolesta (estrogeeni edistää autoimmuunireaktioiden syntymistä) deformaatio ulkoisten tekijöiden aikaansaama epämuodostuma

3 dysplasia (premaligni) epiteliaalisessa tai mesenkymaalisessa solukossa muuttunut solukoko, tumien koko kasvanut, enempi mitooseja (=proliferaatio), erilaistumisen häiriintyminen dystrofinen kalsifikaatio solu- ja kudosvaurioihin liittyvä kalkkeutuminen valtimonkovettumatauti, sydämen läppäsairaudet, syöpätaudit, kalsiumaineenvaihdunnan häiriöt & seerumin suuri kalsiumpitoisuus (ei dystrofista kalsifikaatiota!) eksudaatio, eksudaatti tulehdusnesteen tihkuminen = runsasproteiininen neste verisuonista kudoksiin tulehduksen yhteydessä yleensä verisuonten seinämävaurio (akuutti tulehdusreaktio), valkosoluja nesteeseen ektopia elimen tai kudoksen sijainti poikkeavassa paikassa huom! ei metastaasi embolia kiinteä, nestemäinen tai kaasumainen kappale, joka kulkeutuu verenkierrossa alavirtaan kiinteä embolia: esimerkiksi tromboosin tai ateroskleroottisen kovettuman kappale kaasumainen embolia: ilmaembolia nestemäinen embolia: synnytyksessä äidin verenkiertoon joutunut lapsivesi keuhkoembolia: yleinen välitön kuolinsyy, saavat yleensä alkunsa syvistä alaraajalaskimoista, satulaemboliat tarttuvat keuhkovaltimoiden haarautumiskohtiin, suuret -> sydämen oikean kammion äkillinen vajaatoiminta, pienet -> keuhkoinfarktit epiteelisolu elimistön pintoja verhoavan kudoksen muodostava solutyyppi levy-, kuutio- ja lieriö-, yhdenkertainen, kerrostunut ja valekerrostunut, rauhasepiteeli alla aina tyvikalvo epiteelinsisäinen neoplasia carcinoma in situn ja dysplasioiden muodostama muutosryhmä, esimerkiksi kohdunkaulan kanavan muutokset, vaikeusasteittainen jaottelu (epiteeliin rajoittunut neoplasia= carcinoma in situ: epäjärjestykseltä ja tuma-atypialta syövän kaltainen, mutta ei läpäise tyvikalvoa, eli ei lähetä etäpesäkkeitä ilmenee värimuutoksena, ei niinkään kyhmynä etenee usein vuosien mittaan syöväksi -> poistettava tarkoin dysplasia: epiteeliin rajoittuneita muutoksia, joiden rakenteellinen häiriö lievempi) epiteloidisolu syntyminen: gammainterferoni (T-solujen tuottama interferoni)&il-12 -> makrofagi -> epiteloidisolu = muuntunut makrofagi, joka muistuttaa epiteelisolua, esiintyy granuloomakudoksessa

4 mikroskooppiset piirteet: runsas sytoplasma ja eosinofiilinen värjäytyminen fibroosi sidekudoslisä kudosvauriosta johtuva: akuutin tulehduksen jälkeen, erityisesti kun vaurioalue ei yhtenäinen (arpi), idiopaattinen: itsesyntyinen normaali kudos korvautuu sidekudoksella; vaatii fibroblastien matriksituotannon kasvamisen matriksin proteiinien hajotuksen yli fisteli absessista tai onteloelimestä muodostunut tiehyt toiseen onteloon tai pinnalle absessin märän purkautumisreitti granulaatio sidekudoksen uudismuodostus sidekudossolujen tuottama löyhä sidekudos, jossa voimakas risteilevä verisuoniverkosto ts. mikroskoopissa näkyy löyhää sidekudosta, tulehdussolukkoa ja runsasta verisuonitusta granulomatoottinen (tulehdus) kroonisen tulehduksen erikoistyyppi tunnusmerkki: epiteloidisolugranuloomat (= muuttuneista makrofageista muodostuneita pyöreitä ryhmiä, jättisoluja esiintyy myös usein) syitä: mikrobin (usein tuberkuloosibakteeri) tai vierasesineen fagosytoosi, voi syntyä myös idiopaattisesti (Crohnin tauti, sarkoidoosi) nekrotisoiva granulomatoottisen infektion taustalla usein tuberkuloosi granulooma tulehdussolukertymä, koostuu esimerkiksi makrofageista ja lymfosyyteistä, tai epiteloidisoluja ja jättisoluja ominainen sarkoidoosille ja tuberkuloosille voi kehittyä myös esimerkiksi pitkittyneen intubaation seurauksena äänihuuleen (syynä siis intubaatioputken aiheuttama paine) haavauma, ulkus johtuu kuolioituneen kudoksen irtoamisesta, sairauden aiheuttama (vrt. vulnus, joka traumaperäistä kudososien puuttumista tai irtoamista toisistaan) hamartooma paikallinen elimen normaalisolujen liikakasvu, kasvaimen ja epämuodostuman välimuoto solut järjestäytyneet epätyypillisesti (esimerkiksi normaalit luomet ovat hamartoomia) hemorragia verenvuoto

5 heterotopia kudos tai elin epänormaalissa paikassa, kasvaimen kaltainen muutos syynä esimerkiksi kudoksen paikallinen kehityshäiriö, oireeton (esim. haimakudosta mahalaukun seinämässä) poistetaan yleensä kasvainepäilyn takia hyaliini hyytelömäinen, solujen rappeutuessa syntyvä tuote, solutonta hyljintä, rejektio iho- tai elinsiirrännäisen aikaansaama immunologinen reaktio, siirrännäinen tuhoutuu sekä vasta-ainevälitteisen, että soluvälitteisen immuniteetin aktivoituminen (jälkimmäisen rooli tärkeämpi) hyperakuutti: minuuttien tai muutamien tuntien sisällä siirrosta, vastaanottajalla valmiita vasta-aineita elimistössään akuutti: muutamia päiviä tai viikkoja siirron jälkeen, soluvälitteisellä mekanismilla krooninen: kuukausien tai vuosien jälkeen siirrosta, vähäiset endoteelin vauriot, liiallinen korjautuminen -> verisuonten seinämien paksuuntuminen -> hapenpuutevaurio käänteishyljintä: luu- ja kantasolusiirtojen jälkeen: siirteessä olevat lymfosyytit hylkivät siirteen saajan soluja hyperemia kudosten verisuonten lisääntynyt verekkyys hyperplasia adaptaatiomekanismi; kudoksen solumäärä kasvaa kompensatorinen/fysiologinen tausta epiteelikudos, luuydin ja fibroblastit immunohistokemia vasta-ainevärjäys infektio taudinaiheuttajat tunkeutuvat elimistöön tai elimistön osasta toiseen in situ karsinooma tyvikalvoon rajautunut syöpäkasvaimen kaltainen epiteelikudoksen muutos koska kasvain on rajautunut tyvikalvoon, se ei lähetä etäpesäkkeitä intraepiteliaalinen neoplasia ks. epiteelinsisäinen neoplasia invaasio malignien neoplastisten solujen ominaisuus: kyky tunkeutua normaaliin kudokseen, verisuoniin ja imuteihin, mahdollistaa etäpesäkkeiden muodostumisen työntyessään kudokseen kasvainsolut aiheuttavat myös sen tuhoutumista invasoitumisen mahdollistaa: 1) solujen lisääntynyt liikkuvuus 2) proteolyyttisten entsyymien eritys 3) vähentynyt kiinnittyminen viereisiin soluihin

6 iskemia seurausta kudoksen huonontuneesta verenkierrosta, kudos kärsii ravinteiden ja erityisesti hapen puutteesta iskemian seurausten vakavuusaste riippuu iskemian kestosta ja kudostyypistä (sydämen lihassolut ja aivojen neuronit kestävät hapen puutetta huonoiten) karsinogeneesi =syövän synty solun kasvun tai erilaistumisen säätelyyn osallistuvan perimän vaurio karsinogeneettiset perimän muutokset jaetaan kolmeen ryhmään: 1) muiden geenivirheiden syntyä eristävät geenivirheet (kopioituvan DNA:n tarkistus- ja korjausproteiineja koodittavien geenien virhe) 2) onkogeenien virheet (solun kasvua stimuloivat geenit) 3) kasvurajoitegeenien virheet karsinogeeni syöpää aiheuttava aine useimpien syöpien taustalla, mutta tarvitsevat usein kofaktoreita pääluokat: - kemikaalit; edellyttävät usein metabolista muokkausta muuttuakseen aktiivisiksi - virukset; erityisesti nuoruusiän kasvaimet - säteily (ionisoiva ja ionisoimaton); ihosyöpien pääaiheuttaja - eksogeeniset hormonit (elimistöön ulkopuolelta tulevat); mm. sukupuolihormonit. - bakteerit, sienet ja parasiitit - sekalaiset tekijät (ts. muut kategoria); asbesti, metallit kasvainten luokittelun periaatteet 1) luokittelu käyttäytymisen mukaan: benigni/maligni beligni: ei invasoi, paikallinen, hidas kasvuvauhti, muistuttaa kantakudosta maligni: invasoiva (lähettää metastaaseja), nopea kasvuvauhti, eroaa selvemmin (ja vaihtelevammin) kantakudoksesta 2) histogeeneettinen luokittelu: alkuperä: epiteeli-/sidekudos-/imukudos-/verikudosperäinen eroavuus alkuperäiskudoksesta eli erilaistumisaste: 1, 2 tai 3 (1 tarkoittaa hyvin erilaistunutta kasvainkudosta, jonka ennuste on parempi) kasvainten leviämisreitit (mikäli tarkoittaa metastaasien leviämisreittejä) hematogeeninen: verenkierron mukana, erityisesti luihin, mutta myös keuhkoihin, maksaan ja aivoihin, (metastaasituumorit eroavat primaarisista tuumoreista kyseisissä kohteissa siten, että esiintyvät monilukuisina), sarkoomat leviävät yleensä hematogeenisesti lymfaattinen: tuumorisolut joutuvat imusolmukkeeseen afferenttia imusuonta pitkin ja kotiutuvat solmukkeen reuna-alueelle, tuumori estää usein imunesteen virtauksen ja saa aikaan ödeemaa imusolmukkeesta ylävirtaan transkeloominen: ruumiinonteloiden sisällä leviävä, aiheuttaa nestekertymää vatsakalvon ontelo, keuhkopussinontelo ja sydänpussinontelo metastaasit kasvavat kyhmyinä/keräsinä onteloiden mesoteelipinnalla implantaatio: tuumorisolujen joutuminen terveeseen kudokseen esimerkiksi kirurgisen operaation aikana sattuneen kömmähdyksen johdosta kertymä (solunsisäinen) 1) normaalikomponenttien kertymät:

7 lipidikertymät: steatoosi (triglyseridikertymä), ateroskleroosi, kolesteroosi, ksatoomat (kolesterolikertymiä) proteiinikertymät: absorption, liikatuoton, metabolian ongelmien (amyloidoosi), prionitautien, myelooman tai syöpien (p53) seurauksena glykogeenikertymät: diabetes mellitus, glykogenoosit 2) epänormaalien aineiden kertymät: mineraalit (endogeenisten aineiden ollessa kyseessä syynä kertymäsairaus, joita lueteltu kyllä jo edellisen kohdalla), asbestoosi, pneumokonioosi 3) pigmenttikertymät: eksogeeniset: hiili, pseudomelaniini endogeeniset: lipofuskiini, melaniini, hemosideriini, bilirubiini lisäksi hyalinisaatio, jonka sijoittuminen yllä oleviin kategorioihin hiukka epäselvä komplementti puolustusjärjestelmän osa, koostuu 20:stä veren proteiinista osallistuu mikrobien tuhoamiseen ja tulehdusreaktioon kongestio verentungos, verekkyys krooninen tulehdusreaktio pitkään kestävä pysyvä tulehdus histologiset tunnusmerkit: lymfosyytit ja makrofagit, havaittavia mikroskooppisia muutoksia ovat yhtäaikainen kudostuho, tulehdussolut (juuri ne edellä mainitut makrofagit ja lymfosyytit, ei niinkään eosinofiilit tai neutrofiilit), kudoksen korjausyritykset (lisääntynyt proliferaatio) sekä fibroosi tärkeimpiä syitä: 1) elimistö on kykenemätön eliminoimaan aiheuttajan, tai kyseessä on autoimmuunitauti 2) vaurioittava, tulehduksen aikaansaava tekijä on toistuva tai pysyvä 3) tulehduksen aiheuttajaa ei voida tuhota muuten kuin krooniselle tulehdukselle ominaisin keinoin (tarvitaan makrofageja ja lymfosyyttejä) 4) puolustusjärjestelmä on pysyvässä ylivireystilassa toimintahäiriön takia makroskooppisia muutoksia: ulkukset, absessit, onteloelinten seinämien paksuuntuminen, fibroosi krooninen tulehdus voi altistaa amyloidoosille granulomatoottinen tulehdus on kroonisen tulehduksen erikoistyyppi kuolinsyy koostuu taudeista ja tapahtumista, jotka ovat johtaneet kuolemaan peruskuolinsyy: kuolemaan johtaneen tapahtumasarjan käynnistänyt tauti, vamma, myrkytys, olosuhde tai muu tekijä välitön kuolinsyy: peruskuolinsyystä (ja mahdollisesti välivaiheen kuolinsyystä) johtuva tila tai tauti, joka lopulta tappaa potilaan myötävaikuttavat tekijät: taudit tai tapahtumat jotka avittavat tapahtumaketjun kulkua (esimerkki: peruskuolinsyy: sepelvaltimokovettuma välivaiheen kuolinsyy: sepelvaltimotukos välitön kuolinsyy: sydäninfarkti) labiili solu kudoksen parantumiskyky edellyttää sen solujen mahdollisuutta jakaantumiseen labiilit solut kykenevät jakaantumaan koko elinikänsä ajan, niiden avulla kudos pystyy korvaamaan tuhoutuneet solut

8 ts. labiilit solut ovat hyvän uusiutumiskyvyn omaavia soluja (vrt. stabiilit ja permanentit solut) metaplasia solu muuttuu toisen tyyppiseksi, saman alkiolehden soluksi, joka on solun sijaintiin nähden epätyypillinen (esim. ruokatorven levyepiteeli muuttuu ruuansulatuskanavan lieriöepiteeliksi) tapahtuman taustalla on yleensä jatkuva ärsytys, jolloin metaplastisen muutoksen jälkeen kudos kestää tätä ärsytystä paremmin metastaasi etäpesäke pahanlaatuisen kasvaimen pesäke alkuperäisen kasvaimen ulkopuolella syntyy siis pahanlaatuisen kasvaimen työntyessä ympäristöön, kun kasvain tuhoaa veri- ja imusuonten seinämiä, kasvainsolut pääsevät verenkierron ja imusuonten kautta levittäytymään laajemmalle metastaattinen kalsifikaatio kalsiumsuolat saostuvat sidekudossäikeisiin (kuten kollageeni- ja elastaanisäikeisiin) veren korkean kalsiumpitoisuuden takia taustalla on yleensä joko lisäkilpirauhasadenooma (lisäkilpirauhashormonin eritys lisääntyy -> kalsiumia vapautuu luista) tai maligni neoplasia, jonka takia erittyy lisäkilpirauhashormonin kaltaista ainetta tai luueroosiota, jos metastaaseja on luissa morfologiset kuvaukset amfofiilinen: yhtä hyvin sekä happamilla, että emäksillä värjäytyviä soluja basofiilinen: emäsmielteinen (värjäytyy emäksisillä väriaineilla, sininen) eosinofiilinen: happomielteinen (värjäytyy happamilla väriaineilla, punainen) kerrostuva: kerrostuu..? kribriforminen: neulamainen papillaarinen: nystyinen, nystymäinen solidi: kiinteä, tiivis traberkulaarinen: kudosjuosteita sisältävä valekerrostunut: tumien sijainnin perusteella näyttää kerrostuneelta, mutta jokainen solu on kiinni tyvikalvossa (epiteelistä puhuttaessa) yksikerroksinen: soluja vain yksi kerros (epiteelistä puhuttaessa) märkä tulehdusperäinen kermamainen neste, sisältää mikrobeja, proteiineja ja kudosjätettä märkäinen tulehdus (suppuratiivinen tulehdus) märkäbakteeri-infektion aiheuttama tulehdus, märkäbakteerit erittävät neutrofiileille kemotaktisia aineita (kemotaksis tarkoittaa bakteerien tai muiden solujen liikettä tietyn kemiallisen aineen suurempaa tai pienempää pitoisuutta kohti) nekroosi hallitsematon kudostuho, kudoskuolio, seurausta palautumattomasta soluvauriosta solu digestoituu entsymaattisesti, proteiinit denaturoituvat, soluelimet tuhoutuvat sytoplasma muuttuu eosinofiilisemmaksi ja lasimaiseksi, tumamuutokset: pyknoosi, karyorrheksis ja karyolyysi koagulaationekroosi: yleisin, tyypillinen iskemiassa ja infarktissa

9 proteiinien koagulaatio l. hyytyminen makroskooppiset muutokset: tekstuuri säilyy, sydänlihaksessa voi johtaa kammion repeytymiseen mikroskooppiset muutokset: tumat ja soluliman yksityiskohdat häviävät, solujen reunat sen sijaan säilyvät, nekroosialueen lähellä usein verekäs alue kollikvaationekroosi: aivoissa, seurausta siitä, että kudos ei sisällä tukirakenteita, jolloin nekroosin seurauksena liukenee pois, nekroosipaikalle jää kysta/rakkula/ontelo, nekroosikohdan ympärillä gliaalireaktio (gliasolut fagosytoivat?) mikroskooppisesti havaittavissa soluttomia kohtia ja solujätettä syöviä makrofageja rasvanekroosi: syynä rasvakudokseen kohdistuva trauma, jonka seurauksena rasvaa pääsee solunulkoiseen tilaan, myös rasvaa sisältävään kudokseen vapautuneet lipaasit aiheuttavat rasvanekroosia rasva fagosytoidaan, seuraa fibroosia, jolloin muodostuu palpoitava massa nekroottisissa rasvasoluissa on epämääräiset rajat, ei tumaa ja solulima on vaaleanpunaista rakeetonta massaa (oikeastaan koagulaationekroosin alalaji!) juustonekroosi l. kaseaationekroosi: tyypillistä tuberkuloosille kuollut kudos on makroskooppisesti juustomaista mikroskooppisesti rakenteetonta eosinofiilistä aluetta (granuloomia), pistemäistä tumäjätettä (keuhkoissa juustonekroosi voi pahimmillaan aiheuttaa kystia, jos nekroottinen kudosjäte pääsee vuotamaan keuhkoputkien kautta pois) gangreeni l. kuolio: nekroosi ja kudoksen mätäneminen kudoksessa olevat punasolut hajoavat ja hemoglobiinin rautasulfidit saostuvat -> musta väri raajojen distaaliosissa iskeeminen nekroosi + infektio -> gangreeni suolessa nekroosi muuttuu gangreeniksi suhteellisen helposti, koska läsnä normaaliflooraa märkä kuolio esiintyy yleensä suolistossa, kuiva kuolio usein varpaissa ateroskleroosin tai diabetes mellituksen komplikaationa nekroosin oireita: kipu (tosin voi ilmetä jo ennen varsinaista nekroosia, hapenpuutteen takia), nekroottisen elimen toimintahäiriö, kudokselle tyypillisten entsyymien yms. vuotaminen verenkiertoon, tulehdusreaktio neoplasia kasvain (voi olla benigni tai maligni, syöpä tarkoittaa aina pahanlaatuista kasvainta) kasvaa itsenäisesti ja muistuttaa käytökseltään loista nimitykset: benignit nimetään usein siten, että alkuosa kertoo mistä kudoksesta kasvain on peräisin ja lopussa on liite oma, esimerkkejä: leiomyooma = sileälihaskasvain rabdomyooma = luustolihaskasvain lipooma = rasvakasvain angiooma = suonikasvain osteooma = luukasvain kondrooma = rustokasvain synoviooma = nivelkalvokasvain pintasolukon kasvaimet on nimetty niiden ominaisuuksien mukaan seuraavasti: adenoomat ovat rauhasia muodostavia kasvaimia papilloomat ovat ulokkeita muodostavia kasvaimia

10 kystadenoomat ovat onteloita muodostavia kasvaimia malignit kasvaimet nimetään siten, että: karsinoomia ovat epiteliaalisesta rakenteesta peräisin olevat kasvaimet sarkoomia ovat mesenkymaalisesta kudoksesta peräisin olevat kasvaimet maligni lymfooma tarkoittaa imukudoksesta peräisin olevaa kasvainta leukemiat ovat verta muodostavan kudoksen kasvaimia blastooma on embryonaalista alkuperää oleva kasvain edellä lueteltujen nimitysten eteen liitetään alkuperäiskudoksen ilmoittava sana siten, että esimerkiksi leiomyosarkooma on pahanlaatuinen sileälihaskasvain myös poikkeuksia nimeämiskäytännössä löytyy PAD patologisanatominen diagnoosi, patologisen tutkimuksen avulla saatava taudinmääritys palautuva soluvaurio solu säilyttää elinkelpoisuutensa vauriosta huolimatta, vauriota aiheuttavalle tekijälle altistuminen usein lyhytkestoinen tai solu, johon vaurio kohdistuu, on tyypiltään sellainen, että sietää ja sopeutuu hyvin tunnusmerkit: hydrooppiset muutokset: solukalvon läpäisevyys muuttuu -> turpoaminen, soluliman kalpeus ja hienojakoinen rakkulaisuus rasvadegeneraatio: häiriö rasva-aineenvaihdunnassa (maksa- ja lihassolut!), solulimassa rasvapisaroita palautumaton soluvaurio solu kuolee, vauriotekijälle altistuminen pitkäaikaista, tai kyseessä voi olla erityisen herkkä solutyyppi (hermo- ja sydänlihassolut) muutokset apoptoottisia tai nekroottisia tilanteesta riippuen pigmentti joko peräisin solun omasta aineenvaihdunnasta (endogeeniset pigmentit): lipofuskiini (kellanruskea, tuman ympärillä, erityisesti sydänlihassoluissa ja maksassa, syntyy rasvahappojen hapettuessa) melaniini (ihon melanosyyteistä, ruskehtava, auringonvalo lisää tuotantoa) hemosideriini (kellanruskea, syntyy hemoglobiinin hajotessa, esiintyy aina verenvuodossa, ylimäärää kutsutaan hemosideroosiksi, berliininsinivärjäys!) pigmentit voivat olla myös peräisin solun ulkopuolelta (eksogeeniset pigmentit): hiilipöly (ilmansaasteet, tupakansavu, kertyy keuhkorakkuloiden syöjäsoluihin, antrakoosi)a rasvoittuminen ts. steatoosi soluun kertyy rasvapisaroita, johtuu esimerkiksi ribosomien metaboliahäiriöistä tapahtuu erityisesti maksasoluissa, hypoksian, alkoholin liiallisen käytön tai diabeteksen seurauksena, lievänä palautuva regeneraatio kudoksen uusiutuminen, olennainen osa paranemista olennaista on solujen kyky jakaantua (labiilit solut ja jossain määrin stabiilit solut), samoin kasvutekijöiden läsnäolo (kasvutekijöitä syntyy kudosvaurion aikana, ne vaikuttavat

11 solujen jakaantumiseen, liikkuvuuteen, sidekudosmuodostukseen ja kudoksen verisuonitukseen, kasvutekijän vaikutuksen välittyminen edellyttää kasvutekijäreseptoria) myös hyvin säilynyt tukikudos on edellytys regeneraatiolle (tukikudos on eräänlainen kehys regeneroituvalle kudokselle, interstitiaalista ja tyvikalvorakenteista) soluvaurio aiheuttajia: hypoksia, ravinnonpuute, happiradikaalit, fysikaaliset tekijät (lämpötila, vammat, säteily), kemialliset aineet, lääkkeet, allergiset reaktiot, tulehdukset, geneettiset muutokset sokki (verenkiertosokki) äkillinen verenkierron lamaantuminen, jota seuraa verenpaineen aleneminen, verenkierron heikkeneminen ja elimistön hapenpuute hypovoleeminen: verenhukka (vamma) tai nestehukka (palovamma, ripuli, oksentelu) kardiogeeninen: sydämen pumppausvoiman pettämisestä johtuva septinen: bakteeritulehduksessa bakteerien tuottamat toksiinit lamaavat verenkierron neurogeeninen: verisuonten voimakas laajeneminen -> verenkierron lamaantuminen< esimerkiksi selkäydinvaurion yhteydessä anafylaktinen: voimakasta allergista reaktiota seuraa verisuoniston laajeneminen ja niiden läpäisevyyden kasvu vaiheet: verenkierto vähenee -> verisuonet supistuvat -> kalpeus, perifeerinen kylmyys -> kompensaatiomekanismit pettävät -> verisuonet laajenevat, veri pakkautuu raajoihin -> aivojen ja sydämen aiemmin alkuvaiheessa tapahtunut verisuonten laajeneminen lakkaa -> kuona-aineita ja entsyymejä vapautuu, asidoosi, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, elektrolyyttihäiriöt -> munuaisten toiminta lakkaa -> kuolema stabiili solu solut, jotka kykenevät jakaantumaan, mutta eivät juuri tee niin (sillä kudoksen uusiutuessa labiilit solut hoitavat yleensä jakaantumisen), jakaantumisen käynnistymiseen vaaditaan ärsykkeitä (esim. verisuonen seinämän endoteelisolut) stroomasolu elimen tai kasvaimen tukena olevan sidekudosverkon solu systeeminen vaikutus koko kehoa koskeva vaikutus teratooma epämuodostumakasvain eri alkiokerroksista peräisin olevia kudoksia sisältävä kasvain, esimerkiksi munasarjassa tai kiveksessä, hyvin erilaistunut teratooma voi sisältää hiuksia, hampaita, lihas-, hermoja rustokudosta, huonommin erilaistunut teratooma (maligni) sisältää heikommin identifioitavissa olevia ektodermi-, mesodermi- ja endodermiperäisiä soluja teratogeeni ulkoinen, sikiön epämuodostuvia aiheuttava tekijä esimerkiksi säteily, jotkin virukset (herpex simplex), bakteerit (kuppa), hormonilääkkeet, talidomidi, antibiootit (tetrasykliini), orgaaninen elohopea

12 trombi veritulppa, suonensisäinen hyytymä tromboosi traumaan liittymätön veren suonensisäinen hyytyminen, seuraus hyytymistä säätelevien tekijöiden aiheettomasta aktivoitumisesta syitä ovat mm. endoteelisolukon vahingoittuminen (sydän- ja verisuonitaudit), jolloin se lopettaa tromboosin muodostumista estävien tekijöiden tuottamisen myös turbulenssi voi sekä vahingoittaa endoteeliä, että aiheuttaa tromboosia itsenäisesti (verihiutaleet pääsevät suonen reunaosiin) myös staasi (verenkierron hidastuminen) aiheuttaa tromboosia, samoin hyytymisjärjestelmän häiriöt (primaarisia: geneettiset häiriöt, sekundaarisia: vuodelepo) ulkonäöllinen jako: punainen, vaalea, sekatyyppinen, agonaalinen tukoksen vaiheet: kasvuvaihe, embolisoitumisvaihe, liukenemisvaihe, järjestäytymisvaihe tuumori mikä tahansa ympäristöstään erottuva kasvannainen, kyhmy, patti tai myhky usein palpoitavissa tiiviimpänä massana, tai erotettavissa kuvantamismenetelmillä voi olla kasvain tai voi olla olematta yliherkkyysreaktiot jotain tekijää kohtaan syntyvä (elimistön omalle kudokselle) haitallinen reaktio (terve ihminen sietää tätä tekijää) välitön reaktio: nopeasti, n. 15 minuutin aikana ilmenevä, henkilöllä IgE-luokan vasta-aineita jo valmiina, perinnöllinen alttius ja/tai ympäristön antigeeni- ja infektioaltistus vaikuttaa antigeeni elimistöön -> syöttösoluihin sitoutuneiden IgE-molekyylien pinnalle -> syöttösolu tuottaa histamiinia -> akuutin tulehdusreaktion kaltainen reaktio (verisuonet laajenee, kertyy kudosnestettä, eosinofiilisiä valkosoluja) vasta-ainevälitteinen reaktio: edellyttää solun pinnalla tai soluväliaineessa olevaan antigeeniin kohdistuvan vasta-aineen läsnäoloa, vasta-aine kiinnittyy -> komplementti aktivoituu -> tulehdusreaktio -> solun tai soluväliaineen vaurio myös puolustusjärjestelmän solut voivat tunnistaa immunoglobuliinien peittämän solun immunokompleksivälitteinen reaktio: vasta-aine antigeeniin -> immunokompleksi, jos syntyvässä immunokompleksissa paljon antigeeniä, mutta vähän vasta-aineita -> pienten verisuonten seinämiin sakkautumiksi -> antigeeniinsä kiinnittyneet IgG- ja IgM-vasta-aineet voivat aktivoida komplementtia -> kudostuhoa endoteelissa soluvälitteinen reaktio: viivästynyt yliherkkyys, T-lymfosyyttejä, jotka tunnistavat vasta-aineen -> ei tarvetta vasta-aineille, oireet 8-72 tunnin päästä antigeeni -> CD4-muistisolu stimuloituu -> sytokiinien eritys muistisoluista -> antigeenispesifiset T-lymfosyytit jakautuvat ja kertyvät antigeeniä sisältävälle alueelle, myös makrofageja -> antigeenin tai antigeeniä ilmentävän solun tuho ödeema soluvälinesteen lisääntynyt määrä, nestepöhö taustalla tulehdus, verenkierron/lymfakierron/nestetasapainon häiriö (ödeema = nesteen kertyminen kudokseen, effuusio = nesteen kertyminen ruumiinonteloon) transsudantti ödeema: nesteessä niukalti proteiineja, verenkiertohäiriön tai veren proteiinipitoisuuden laskun seurauksena

13 eksudaatti ödeema: paljon proteiineja sisältävää nestettä, verisuonen seinämävaurion seurauksena Copypastetettu tautiopin kirjasta, Robbinsista, Underwoodista, prujuista ja Terveysportista

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Pronaxen 250 mg tabletti OTC , Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pronaxen 250 mg tabletti OTC 25.9.2015, Versio 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Pronaxen 250 mg on tarkoitettu

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti

TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti TT-kuvantulkinnan perusteita - Miten radiologi katsoo kuvia? Tiina E Lehtimäki radiologian erikoislääkäri, LT HUS-Kuvantaminen, Meilahti Hyvä lähete! TT-tutkimus Varjoaineen käyttötarve Varjoaineen vaiheistus

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola

SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.1.2015 GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten GRANOCYTE 13 milj. IU/ml, injektio/infuusiokuiva-aine ja liuotin, liuosta varten esitäytetyssä ruiskussa GRANOCYTE

Lisätiedot

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen. 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 26.5.2015, Versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Imatinib STADA 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen

Lisätiedot

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ZAVEDOS , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 1 (6) ZAVEDOS 9.6.2016, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akuuttia lymfaattista leukemiaa (ALL) esiintyy

Lisätiedot

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB

Kivestuumorit. Anna Sankila HUSLAB Kivestuumorit Anna Sankila HUSLAB Kivessyöpä Harvinainen, vain 1 % kaikista miesten syövistä Insidenssi korkeimmillaan 25 35 vuotiailla miehillä, joilla yleisin pahanlaatuinen kasvain Insidenssi nousee

Lisätiedot

Meretojan taudin myöhäisvaiheet

Meretojan taudin myöhäisvaiheet Meretojan taudin myöhäisvaiheet SAMY 22.10.2016 Eeva-Kaisa Schmidt, LK, DI KIITOS MERETOJAN TAUDIN MYÖHÄISVAIHEET Tutkimusryhmämme Dosentti, neurologian el Sari Kiuru-Enari LT, neurologian el Sari Atula

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

HEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET

HEMODYNAMIIKKA. Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I Veli-Pekka Lehto Patologia KÄSITELTÄVÄT AIHEET Johdanto sydän- ja verisuonisairauksiin I HEMODYNAMIIKKA Veli-Pekka Lehto Patologia 24.4.2012 KÄSITELTÄVÄT AIHEET Verenkierron säätelymekanismit Verenkierto ja sen häiriöt * Veren hyytyminen ja sen häiriöt

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro PAPA-oireyhtymä Versio 2016 1. MIKÄ ON PAPA-OIREYHTYMÄ? 1.1 Mikä se on? PAPA on lyhenne englannin sanoista "Pyogenic Arthritis, Pyoderma gangrenosum and Acne",

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 %

Pesässä on aina yli 20 C ja sikiöinnin aikana yli 30 C, suhteellinen kosteus sikiöalalla on yli 90 % Mehiläiset ja taudit Mehiläispesässä on runsaasti hiilihydraatteja, valkuaisia ja rasvoja Lisäksi siellä on suuri joukko tiiviissä kosketuksessa toisiinsa olevia toukkia ja aikuisia mehiläisiä Sama hengitysilma

Lisätiedot

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti

IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Haartman-instituutti IMMUNOLOGIAN PERUSTEET Petteri.Arstila@helsinki.fi 2012 Haartman-instituutti Immuunijärjestelmän tarkoituksena on torjua vieraita taudinaiheuttajia. Immuunipuolustus on organisoitu siten, että perifeerisissä

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi

Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi Mikä on Blaun oireyhtymä / Lapsuusiän sarkoidoosi? Blaun oireyhtymä on perinnöllinen sairaus. Sen oireita ovat ihottuma, niveltulehdus (artriitti) ja silmän suonikalvoston

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Geloplasma, infuusioneste, liuos 13.9.2016, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Yhteenveto hoidon hyödyistä Nestetilavuus vähenee, kun soluvälitilasta

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 11.5.2016 Fludarabin Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Vaikka kroonisen lymfaattisen leukemian (KLL) esiintyvyys

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos. 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Calciumfolinat Fresenius Kabi 10 mg/ml injektio-/infuusioneste, liuos 11.8.2014, Versio 0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi)

Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) EMA/169447/2015 Riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto valmisteelle Sivextro (teditsolidi) Tämä on Sivextro-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP

Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP Sairaanhoitaja Arsi Hytönen Sydänyksikkö, KSSHP } KENELLE? } Potilaille joilla toistuvia ja hankalaoireisia takykardioita Lääkehoito ei tehoa Potilas ei halua pitkäaikaista lääkehoitoa } Presynkopee tai

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Verisuoniperäiset alaraajahaavat

Verisuoniperäiset alaraajahaavat Verisuoniperäiset alaraajahaavat Jukka Palokangas Haavalla tarkoitetaan väkivallan aiheuttamaa ihon tai sen alaisen kudoksen äkillistä vioittumaa tai kudososien puutosta tai irtoamista toisistaan ( mukaan

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE

RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE RINNAN REKONSTRUKTIOLEIKKAUS SELKÄKIELEKKEELLÄ -POTILASOHJE Poistetun rinnan tilalle voidaan rakentaa uusi rinta useammalla tavalla ja kullekin potilaalle soveltuvin menetelmä suunnitellaan hoitavan plastiikkakirurgin

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace

Nuoren kipeä kives miten toimin. Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Nuoren kipeä kives miten toimin Apulaisylilääkäri Eija Mäkelä, TAYS Yleislääkäri yhdistyksen kevätkoulutus 13.5.2016 Ravintola Palace Yleistä Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus-

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lipoplus 15.12.2014, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Keinoravitsemushoitoa voidaan tarvita tukihoidoksi

Lisätiedot

Reumapotilaan hematologiaa

Reumapotilaan hematologiaa Reumapotilaan hematologiaa Tom Pettersson, dosentti, kliininen opettaja Sisätautien ja reumatologian klinikka, Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja Helsingin yliopisto Labquality-päivät 7.2.2008

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY

Luutuumorit IAP Turku Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumorit IAP Turku 7.5.2010 Tom Böhling HUSLAB/Peijas-Hyvinkää ja HY Luutuumori tiimi älä tee diagnoosia yksin Ortopedi Radiologi Onkologi Geneetikko ja Patologi -kliiniset tiedot/löydökset -natiivi-rtg,

Lisätiedot

Munuaisen parenkyymisairaudet

Munuaisen parenkyymisairaudet Verenkierron suunta 13.11.2012 Luennon sisältö Munuaisen parenkyymisairaudet Anne Räisänen-Sokolowski dosentti, erikoislääkäri HUSLAB, Transplantaatiopatologian laboratorio Munuaisen rakenteen ja toiminnan

Lisätiedot

Harvinaiset ihohaavat

Harvinaiset ihohaavat Harvinaiset ihohaavat TOMMI KETTUNEN Tyypit Vaskulopatia eli verisuonivaurioinen Maligniteetit Muut 1 Vaskulopatia Vaskuliitti (monia alaluokkia) Livedoidi vaskulopatia Kalsifylaksia Buergerin tauti (thromboangiitis

Lisätiedot

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuva: Sirkka Karikko Nekroottinen enteriitti Nekroottinen enteriitti on Clostridium perfringens bakteerin

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät

Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät Versio 2016 1. MITÄ OVAT CAPS-OIREYHTYMÄT? 1.1 Mikä se on? Kryopyriiniin liittyvät jaksoittaiset oireyhtymät

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli

PAKKAUSSELOSTE. Vagifem 10 mikrog emätinpuikot. Estradioli PAKKAUSSELOSTE Vagifem 10 mikrog emätinpuikot Estradioli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

PAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi

PAKKAUSSELOSTE. Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi PAKKAUSSELOSTE Erbitux 2 mg/ml infuusioneste, liuos Setuksimabi Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin.

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

Henoch-Schönleinin purppura (HSP)

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Henoch-Schönleinin purppura (HSP) Mikä on Henoch-Schönleinin purppura (HSP)? Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on hiussuonien eli kapillaarien tulehdustauti eli vaskuliitti, joka aiheuttaa tavallisimmin

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

CANDLE on harvinainen tauti. Todettuja tapauksia on kuvattu lähes 60, mutta todennäköisesti kaikkia tapauksia ei ole diagnosoitu.

CANDLE on harvinainen tauti. Todettuja tapauksia on kuvattu lähes 60, mutta todennäköisesti kaikkia tapauksia ei ole diagnosoitu. CANDLE-oireyhtymä Mikä on CANDLE-oireyhtymä? CANDLE-oireyhtymä on krooninen, epätyypillinen ihosairaus, johon liittyy valkosolujen (neutrofiilien) suuri määrä iholla sekä rasvakudoksen surkastumista ja

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)

Lisätiedot

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet

Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Tavallisimmat lymfaattiset sairaudet Syöpäpäivä 10.5.2016 Mirja Vapaatalo Verisolut Lymfosyytti immunologinen solu, joka osallistuu elimistön puolustukseen infektioita vastaan 20-40% verenkierron valkosoluista

Lisätiedot

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova

Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle. Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Lomustine medac 40 mg kapselit, kova Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen ottamisen, sillä se sisältää sinulle tärkeitä tietoja. Säilytä

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua

Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Genetiikan perusteiden toisen jakson kaavailua Tiedämme kaiken siitä, miten geenit siirtyvät sukupolvelta seuraavalle solun ja yksilön tasolla Toisen jakson sisältö: Mitä geenit ovat? Miten geenit toimivat?

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa PAKKAUSSELOSTE Nespo 15 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 25 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo 40 mikrogrammaa, injektioneste, liuos injektiopullossa Nespo

Lisätiedot