Mitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen 9.4.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ"

Maija-Leena Ahola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mitä suu voi kertoa Annukka Vuorinen

2 Esityksessäni on kuvia, joista osan olen saanut professori Riitta Seppäseltä, osa on Therapia odontologicasta ja osa on omia kuviani. Lävistyskuvista kaksi on otettu internetistä.

3 Silmät ovat sielun peili, ja suu on portti peremmälle. Kuvat Päivi Jääsaari Therapia Odontologica

4 Terve suu Suu ja sairaudet Suun haavaumat Limakalvomuutoksia Suun pehmytkudoskasvaimet Suun alueen lävistykset

5 Terve suu tarkoittaa toimivaa purentaelimistöä, oireettomia hampaita ja tukikudoksia sekä suun limakalvoja. vaikuttaa syömiseen ja puhumiseen sekä ulkonäköön, joten sillä on myös tärkeä sosiaalinen merkitys. ei tarkoita täydellistä hampaistoa, vaan suu voi olla terve, vaikka sieltä puuttuisi jokin hammas, niitä olisi korjattu tai hampaat olisivat hiukan ahtaalla

vaikuttaa syömiseen ja puhumiseen sekä ulkonäköön, joten sillä on myös tärkeä sosiaalinen

6 poskilista Ei syytä huoleen kielilista

7 Ei syytä huoleen torukset

8 Ei syytä huoleen Karttakieli Kuvat Therapia odontologica

9 Ei syytä huoleen ++++ Fysiologinen pigmantaatio Limakalvojen tilapäistä pigmentaatiota aiheuttaa myös klorheksidiini

10 Ei huolta, mutta harjausvaurio Kuvat Anu Keto Therapia Odontologica Hammasharjan asento ja harjaustapa on syytä muuttaa

11 Ei huolta, mutta Kireä kielijänne vaikeuttaa puhumista ja voi olla sosiaalinen haitta. Hoitona on jänteen katkaisu Kireä huulijänne aiheuttaa raon etuhampaiden väliin. On hyvä katkaista ennen pysyvien kulmahampaiden puhkeamista

Hoitona on jänteen katkaisu Kireä huulijänne aiheuttaa

12 Suusta voidaan löytää oireita monista erilaisista sairauksista, koska suu kuvastaa hyvin ihmisen yleisvointia.

13 Raudan puute

14 Chronin taudin aiheuttama suumuutos Kuva Therapia Odontologica

15 Keliakian aiheuttama suumuutos Kuva Juhani Laine

16 Suun haavaumat

17 Mekaaninen trauma Trauman aiheuttaa terävät hampaan tai paikan lohkeamat ja tapaturmat Paranee yleensä, kun terävät särmät hiotaan tai korjataan Tapaturman aiheuttama huulen limakalvon tai ihon halkaiseva haava on syytä ommella

terävät särmät hiotaan tai korjataan Tapaturman

18 Suupielen haavaumat, rhagadit Tavallisin syy on syljen aiheuttama jatkuva kosteus Matala purenta Runsas syljen eritys Sieni-infektio Raudan ja B-vitamiinin puutos

19 Aftat (stomatitis aphtose) Aftoja on kolmea päätyyppiä. Yleisin niistä on sellainen, jossa haavaumia on yleensä 1 6. Haavaumat ovat läpimitaltaan 4 6 mm. Ne parantuvat 1,5 viikossa. Toisessa aftamuodossa haavat ovat suuria, 1 2 cm läpimitaltaan, ja niitä on yleensä vain muutama. Haavaumien parantuminen vie yleensä 2 4 viikkoa Herpestä muistuttavassa taudissa pikku haavaumia on kymmeniä.

20 Afta

21 Vaiva on yleinen, yleensä viaton. Hoitona ovat suuhuuhtelut, paikalliset kortikosteroidit (salva tai tabletti) ja aristukseen lidokaiiniliuos Potilaille kannattaa suositella natriumlauryylisulfaattia sisältämättömiä hammastahnoja. Toistuvat aftat voivat olla keliakian oire.

22 Herpes simplex Kuva Yrjö Konttinen Therapia Odontologica Ensitartunta saadaan yleensä jo 1 3 vuotiaana. Se on 90 %:ssa oireeton, vajaalla 10 %:lla lieväoireinen ja vain noin 1 %:lle kehittyy kuumeinen, kivulias ja yleisoireinen pari viikkoa kestävä gingivostomatiitti. Gingivostomatiitin tyyppimuutos on herpeettiset rakkulat

23 Hoito Herpeettisen gingivostomatiitin kesto lyhenee ja oireet vähenevät varhain aloitetulla asikloviirihoidolla: yli 2 v 200 mg x 5/ 5 pv tablettina tai sitä nuoremmille oraalinesteenä. Sekundaari-infektioita voidaan estää 0,2 % klooriheksidiinillä, 10 ml x 2 (1 minuutin purskuttelun jälkeen liuos sylkäistään pois). Pahimpiin kipuihin voidaan käyttää 2 % lidokaiinigeeliä Huuliherpes paranee itsestään, mutta sitä voidaan hoitaa asikloviiri emulsiovoiteella; alkuun useita kertoja päivässä.

24 Limakalvomuutokset

25 Leukoplakia vaalea muutos, joka ei lähde raaputtamalla pois ja jolle ei ole olemassa muuta diagnoosia osaan ilmaantuu seurannassa eriasteista dysplasiaa pieni osa malignisoituu ajan kanssa

27 Lichen Lichen ruber planus eli punajäkälätauti on tavallinen krooninen, tulehduksellinen autoimmuuni iho- ja - limakalvosairaus, jonka etiologia on tuntematon. Ihon ja limakalvon punajäkälän diagnoosi on yleensä kliininen ja se voidaan varmistaa kudosnäytteestä. Ihomuutokset ovat usein ohimeneviä, kun taas suun limakalvon muutokset ovat luonteeltaan kroonisempia.

28 Lichen

29 Parantavaa hoitoa ei punajäkälään ole. Yleensä oireeton valkoinen oraalinen lichen planus muutos ei vaadi mitään hoitoa. Idiopaattisessa suun punajäkälässä ärsyttävät tekijät minimoidaan, esimerkiksi sitrushedelmät, tomaatti, kiiwihedelmät, runsaasti maustettu ruoka, ärsyttävät hammastahnat, voimakkaat suuvedet, kuuma kahvi, cola-juomat ja mekaanisesti ärsyttävät ruoat kuten näkkileipä kuuluvat vältettävien listalle. Kamomillateetä ja fysiologista keittosuolaliuosta on suositeltu.

30 Nuuska

31 Nuuskan aiheuttamat suun vauriot Pahan hajuinen hengitys Nuuska aiheuttaa limakalvon paksuuntumisen, mikä näkyy vaaleana muutoksena ja pinnan epätasaisuutena. Tämä muutos on hyvä kiinnittymisalusta suun bakteereille ja lisää nuuskan aiheuttamaa pahanhajuista hengitystä. Hampaiden värjääntymät Nuuskan sisältämä nikotiini värjää hampaat ruskeaksi ja tämä on yleensä pysyvä muutos.

32 Hampaiden kuluminen Nuuska voi sisältää hiekkajyväsiä, jotka ovat tulleet tupakkakasvin mukana. Nämä kovat hiukkaset kuluttavat hampaita ja hammaspaikkoja. Ne aiheuttavat usein myös limakalvon pinnan rikkoutumisen, jolloin nuuskan sisältämä haitta-aineet imeytyvät tehokkaammin. Ikenien terveys Ienvauriot syntyvät nuuskan sisältämien kemiallisten aineiden ja mekaanisen ärsytyksen johdosta. Hampaan ien vetäytyy alueella, jossa nuuskaa pidetään, ja tämä voidaan korjata ainoastaan leikkaushoidolla. Paljastuneen hammasjuuren pinta on alttiimpi reikiintymään ja se kuluu myös helpommin mm. hampaita harjattaessa.

33 SUUN PEHMYTKUDOSKASVAIMET

34 Mucocele Sylkirauhasperäinen kasvain Pienen muutoksen voi tyhjentää, isommat kannattaa leikata

35 Fibroma

36 Papilooma Tällä hetkellä tunnetaan yli 100 HPVtyyppiä, joista osa aiheuttaa infektioita vain iholla ja osa limakalvoilla. Suun limakalvolla voi esiintyä sekä genitaalialueella että iholla tavattavia HPV-tyyppejä. Eksofyyttisiä, kukkakaalimaisia syyliä (papilloomat, kondyloomat) suussa on n. 0.4 %:lla väestöstä. Lapsilla sormien syylät voivat tarttua myös suuhun sormien imeskelyn kautta.

37 Hemangiooma

38 Suun alueen lävistykset Suun alueen lävistykset ovat yleistyneet Suomessa viime vuosina. Lävistyskohdan paranemiseen liittyy usein kipua ja turvotusta. Ongelmittakin sujunut paraneminen voi kestää viikkoja. Suun alueella lävistyksiä tehdään eniten kieleen ja huuliin.

39 Lävistysten aiheuttamia vaurioita Alahuuleen asetettu lävistyskoru voi hangata alaetuhampaan huulenpuoleista ienreunaa Korut voivat aiheuttaa hampaiden kulumista ja kiillehalkeamia sekä hampaiden lohkeamia Narskuttelu saattaa myös lisääntyä

40 Kielikoru aiheuttaa eniten suumuutoksia Kielilävistykseen liittyy aina turvotusta ja kipua Siihen voi liittyä runsasta verenvuotoa Kielikoru voi aiheuttaa hampaiden lohkeamisia ja suun pehmytosien vaurioita kuten painohaavoja ja arpikudoksen muodostumista. Ien saattaa vetäytyä hampaan kielenpuoleiselta juuren pinnalta, kun koru toistuvasti hankaa sitä. Korut voivat myös kuluttaa lähellä olevia hampaita ja aiheuttaa pieniä, vihlovia halkeamia. Jatkuvasti hampaiden väliin työntyvä koru saattaa siirtää hampaita.

Samankaltaiset tiedostot

Suorittajan suu. Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, YTHS. www.yths.fi

Suorittajan suu. Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, YTHS. www.yths.fi Suorittajan suu Annukka Vuorinen Ylihammaslääkäri, YTHS Liika suorittaminen suussa Harjaaminen Purentaan liittyvät vaivat Narskuttelu / hampaiden kiristely Eroosio Suorittava syöminen Syömishäiriöt Urheilijan