Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon
|
|
- Helmi Myllymäki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuvat kertovat Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset Tuula Salo Suusyövän ennuste on kohtalaisen huono, koska tämä syöpä usein varsin vähäoireisina ehtii levitä laajalti tai metastasoida ennen diagnoosiin pääsemistä. Syöpävaaraa suurentavien suumuutosten varhainen tunnistaminen nopeuttaa suusyöpäpotilaan ohjautumista hoitoon, mutta lisää toisaalta myös hyvänlaatuisten kudosmuutoksien turhan voimaperäisiä hoitoja. Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon ja huulen syöpää (C00 C06). Suuontelon syöpätapaukset ovat 1990-luvulta alkaen hieman lisääntyneet, ja varsinkin Pohjois-Suomessa tavataan naisilla aiempaa enemmän kielisyöpää (Kari ym. 1997). Huulisyöpä on hyväennusteinen, mutta suuontelon syöpään sairastuneista keskimäärin vain % elää viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta, koska valtaosa kasvaimista on toteamisen aikaan paikallisesti laajalle levinneitä tai metastasoineita (Suomen Syöpärekisteri 2000). Pitkälle ehtineen suusyövän hoito on vaikeaa, ja hoidon seurauksena potilaalle tulee usein pysyvä toiminnallinen ja kosmeettinen haitta (kuva 1). Tutkimuksiin hakeutumisen syitä ovat pitkään jatkunut kipu, limakalvohaavauma joka ei parane, hammasproteesin sopimattomuus, kielen liikehäiriöt, syömisvaikeudet tai epämääräisen muotoinen kovettuma suun limakalvolla (Söderholm 2000). Suuri osa kasvaimista on kuitenkin alkuvaiheessa ja noin kolmasosa vielä diagnoosin aikaankin oireettomia. Toisinaan suusyöpää on edeltänyt jo vuosia aiemmin ilmaantunut syöpävaaraa lisäävä eli premaligni muutos. Tupakka ja alkoholi ennen kaikkea yhdessä käytettyinä sekä mahdollisesti väkevät mausteet ja niukasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio altistavat suun alueen syöville. Suurin osa suusyövistä kehittyy yli 50-vuotiaille potilaille, joilla ei tiedetä aiemmin esiintyneen premaligneja tautitiloja tai leesioita. Toisaalta on ennustettu suusyövän lisääntyvän Euroopassa myös nuoremmissa ikäryhmissä. Vaikka tupakka, alkoholin liiallinen käyttö ja huonot ravintotottumukset selittävät maailmanlaajuisesti lähes 90 % tapauksista, suusyöpään liittyy myös lukuisia ulkoisia ja geneettisiä tekijöitä, joita ei tunneta. Suusyöpään sairastuneista noin 20 % saa uuden syövän suun alueelle viiden vuoden aikana. Tämän vuoksi kaikki potilaat, joilla on suurentunut riski saada suusyöpä, tulisi pitää huolellisessa seurannassa. Suusyövän jo sairastaneita seurataan sairaaloiden suutautien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikoissa. Tehokkaimmat keinot suusyöpien ehkäisyssä ja muutosten varhaisessa toteamisessa ovat po- 966 Duodecim 2001;117: T. Salo
2 Kuva 2. Kielen krooninen haavauma. Hampaaton proteeseja käyttävä nainen hakeutui hoitoon useita viikkoja esiintyneen kielen reunan haavauman vuoksi. Haavauman reunat tuntuivat palpaatiossa kovilta. Koepalan mukaan kyseessä oli hyvänlaatuinen krooninen haavauma. Kuukauden kuluttua potilaalle ilmaantui haavauma myös kielen oikeaan reunaan, ja sekin poistettiin. Haavaumien syynä oli kapean suulaen takia liian kapea proteesin hammaskaari, jonka vuoksi potilas puri toistuvasti kieleensä. Kielen»kavennuksien» jälkeen haavaumia ei enää ole esiintynyt. Kuva 1. Suusyöpä primaarihoidon jälkeen. Potilaalta leikattiin poskiontelon ja yläleuan alueelle kasvanut levyepiteelikarsinooma, joka korjattiin alkuvaiheessa ihosiirteellä. Potilas menehtyi taudin aiheuttamiin komplikaatioihin ennen suunniteltuja kosmeettisia korjausleikkauksia. tilaiden valistus ja säännöllisin väliajoin tehtävät suun kliiniset tarkastukset, joihin liittyy tarvittaessa histopatologinen tutkimus. Suun limakalvojen huolellinen kliininen tarkastus tulisi tehdä aikuisväestössä vähintään vuosittain, ja sen perusteella löytyneet muutokset tulisi dokumentoida kaavioihin tai kirjallisesti ja mielellään myös valokuvaamalla. Yksityiskohtainen kuvaus suun limakalvojen järjestelmällisestä tutkimuksesta löytyy Therapia Odontologicasta (Le Bell, 1997). Mikäli limakalvojen epäilyttävältä näyttävät muutokset, esimerkiksi haavaumat (kuva 2), eivät parane kahdessa viikossa mahdollisten ärsytystekijöiden poiston jälkeen, tulisi niistä aina ottaa edustava koepala (taulukko 1). Biopsiaa varten (kuva 3) potilas voidaan myös lähettää hammaslääkärille tai suukirurgille. Selkeissä suusyöpätapauksissa ei kuitenkaan tulisi ottaa koepalaa ennen sairaalassa tehtäviä levinneisyys- ja kuvantamistutkimuksia, koska koepalan ottaminen saattaa vaikeuttaa näiden tutkimusten tulkintaa. Suusyövistä noin 90 % on levyepiteelikarsinoomia. Suun levyepiteelikarsinooma on usein sekä kliinisesti (kuva 4 A, B, taulukko 2) että histologisesti suhteellisen helposti tunnistettavissa. Toisinaan karsinooma saattaa kuitenkin kliinisesti muistuttaa huonosti paranevaa ientulehdusta, johon liittyy leukoplakian kaltaisia vaaleita läikkiä (kuva 4 C). Verrukoosinen karsinooma (kuva 4 D) voi puolestaan olla histologisesti vaikea diagnosoida. Sen vuoksi verrukoosista karsinoomaa epäiltäessä pitäisi patologille lähettää koepalojen lisäksi myös kliininen valokuva tai ainakin tarkka kliininen kuvaus leesion luonteesta. Syöpävaaraa lisäävät muutokset Lääkärin tai hammaslääkärin on tunnettava varsinkin ne suun limakalvoissa esiintyvät muutokset, joihin liittyy lisääntynyt suusyövän riski. WHO:n määritelmän mukaan premalignilla (prekanseroosilla) leesiolla tarkoitetaan kudosta, johon suusyöpä kehittyy todennäköisemmin Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 967
3 Taulukko 1. Suun ja leukojen alueen biopsiatutkimuksen aiheet ja vasta-aiheet. Aiheet Pahanlaatuiselta vaikuttavat leesiot (mutta eivät selvät suusyövät) Premalignilta vaikuttavat leesiot Hyperkeratoottiset muutokset (leukoplakia) Erytroplakiset muutokset Haavaumat, jotka eivät parane kahdessa viikossa sen jälkeen, kun mahdolliset ärsyttävät tekijät on eliminoitu Kaikki kirurgisesti poistetut leesiot (varsinkin kystat ja luunsisäiset muutokset) Kun diagnoosiin ei muuten päästä ja näytteenotto on mahdollista Lisävarmistus kliiniselle diagnoosille Syövän pelko Vasta-aiheet Verisairaudet, antikoagulanttihoito ja vaskulaariset leesiot, joissa hallitsemattoman verenvuodon vaara lähete suusairauksien poliklinikkaan Pigmenttileesiot, jotka voisivat olla melanoomia lähete suusairauksien poliklinikkan Selvät syöpätapaukset lähettäminen suoraan suusairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaan nopeuttaa hoitoon pääsyä Taulukko 2. Suusyöpään viittaavat oireet ja kliiniset havainnot. Haavauma Kurouma Kiinnittyminen alustaan Eksofyyttinen massa Leukoplakinen tai erytroplakinen leesio Pigmentaatio Imusolmukkeiden turvotus Luudestruktio Tunnottomuus Kuva 3. A) Eksisiobiopsia posken limakalvon vaaleasta läiskästä. Leesion ympärille ruiskutetaan puudutetta välttäen näytealueen injektioita. Näytteeksi leikataan edustava appelsiinilohkon muotoinen näyte, jonka reunamille otetaan myös tervettä kudosta. Näytteen tulee olla tarpeeksi suuri (vähintään 3 mm lyhimmältä sivulta). Veri huuhdellaan pois keittosuolalla, ja näyte voidaan asettaa imupaperin päälle orientaation varmistamiseksi. Näyte fiksoidaan heti 10-prosenttiseen formaliiniin. Haava suljetaan katko-ompelein. Lähetteeseen tulee liittää tarkat anamneesitiedot sekä mielellään myös selventävät piirrokset tai valokuva. B) Stanssibiopsia suulaesta. Kiinnittyneen limakalvon alueella on suositeltavaa käyttää ihobiopsioihin kehitettyjä stansseja (halkaisijaltaan 3, 4 ja 6 mm). Näin saadaan vakiokokoisia kudospaloja. kuin vastaavaan terveeseen kudokseen (Pindborg ym. 1997). Tärkeimmät suussa ilmenevät premalignit leesiot ovat leukoplakia, erytroplakia ja huulien aurinkokeratoosi eli aurinkokeiliitti (taulukko 3) (Pohjola ym. 1999). Leukoplakia on puhtaasti kliininen nimitys limakalvon vaalealle, kivuttomalle läiskälle, joka ei irtoa alustastaan ja jota ei voida määrittää muuksi sairaustilaksi. Yli 90 % leukoplakioista esiintyy tupakoitsijoilla. Nuuska voi aiheuttaa toistuvasti käytettynä paikallisen leukoplakiamuutoksen, tavallisimmin huulipoimun alueelle. Leukoplakia on erotettava jatkuvan ärsytyksen usein hankauksen aiheuttamasta limakalvon liikasarveistumisesta, joka häviää ärsytyksen loputtua. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava myös punajäkälä ja pseudomembraanioottiset sieni-infektiot. Leukoplakiat jaotellaan kliinisesti kahteen pääryhmään: homogeenisiin ja ei-homogeenisiin muotoihin. Homogeeninen leukoplakia on pinnaltaan tasainen tai lievästi uurteinen limakal- 968 T. Salo
4 Kuva 4. Suun levyepiteelikarsinoomia. A) 30-vuotiaan naisen kielen oikeassa reunassa tuumorimaisena, osin haavaisena ja kovareunaisena pinnallisena massana kasvava levyepiteelikarsinooma. Potilas on tupakoinut kahdeksan vuoden ajan. Tuumori leikattiin ja kieli rekonstruoitiin mikrovaskulaarisella ihosiirteellä. Kasvain ei ole uusiutunut kymmenen vuoden seurannan aikana. B) 48-vuotiaan naisen suun pohjan vasemman puolen levyepiteelikarsinooma (nuoli: kielijänne). Potilas on tupakoinut runsaasti kahdenkymmenen vuoden ajan. Hoidosta (leikkaus ja sädehoito) huolimatta potilas menehtyi sairauteen vuoden kuluttua syövän toteamisesta. C) Muutos 62-vuotiaan naisen oikeanpuoleisten ylähampaiden (15 16) ympärillä. Sitä hoidettiin kahden kuukauden ajan ientulehduksena, mutta se ei parantunut. Erytroleukoplakisesta kohdasta otetun koepalan perusteella diagnoosiksi varmistui levyepiteelikarsinooma. Potilaalta poistettiin osa suulaesta ja hänelle valmistettiin hammasproteesit. Tauti ei ole uusiutunut kymmenen vuoden seurannassa. D) 84-vuotiaan miehen yläleuassa kulmahampaan ympärillä ja osin suulaessa, ienharjanteella ja huulipoimussa kasvava verrukoosinen karsinooma. Potilaalle tehtiin yläleukaluun osittainen poisto ja valmistettiin proteesit. Kasvain ei ole uusinut kahdeksan vuoden seurannan aikana. Taulukko 3. Premalignit leesiot ja tilat Pindborgin ym. (1997) mukaan. Kliiniset premalignit leesiot Leukoplakia Erytroplakia»Reverse smoking» -tupakointitapaan liittyvä keratoosi Histologiset premalignit leesiot Epiteliaalinen dysplasia In situ -karsinooma Aurinkokeiliitti Premalignit tilat Lichen planus Plummer Vinsonin syndrooma Oraalinen submukoosi fibroosi Syfilis Xeroderma pigmentosum Diskoidi lupus erythematosus Epidermolysis bullosa von sarveistuma-alue (kuva 5 A). Noin 95 % leukoplakioista on homogeenisia. Ei-homogeenisiin leukoplakioihin kuuluvat nodulaarinen ja verrukoosinen leukoplakia sekä erytroleukoplakia (kuva 5 B D). Homogeenisen leukoplakian malignisoitumisriski on keskimäärin 4 %, eihomogeenisen jopa 15 %. Vähitellen laajenevista verrukoosisista leukoplakiamuodoista lähes kaikkiin kehittyy hoitamattomana joko verrukoosinen tai levyepiteelikarsinooma. Histologisesti leukoplakiat diagnosoidaan epiteelin hyvänlaatuiseksi liikakasvuksi ja -sarveistumaksi, eriasteisiksi dysplasioiksi tai levyepiteelikarsinoomiksi. Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 969
5 Kuva 5. Leukoplakialeesioita. A) 36-vuotiaan naisen suun pohjan homogeeninen leukoplakia. Riskialueelle sijaitseva muutos poistettiin kokonaisuudessaan näytteeksi. Histologisessa leikkeessä nähtiin epiteelipinnan paksuuntuma mutta ei dysplastisia muutoksia. Potilas on tupakoinut kymmenen vuotta. Hän lopetti tupakanpolton, eikä leesio ole uusiutunut. B) Erytroleukoplakisia leesioita 75-vuotiaan tupakoimattoman naisen suun pohjassa ja kielen alla. Muutoksista otettiin koepala. Siinä ei esiintynyt dysplasiaa. Leesio poistettiin kokonaisuudessaan laserilla. Kolmen vuoden kuluttua muutos palautui, jolloin se poistettiin jälleen laserilla ja tutkittiin histopatologisesti. Edelleenkään kudoksessa ei havaittu pahanlaatuiseen kasvaimeen viittaavia muutoksia. C) 45-vuotiaalla terveellä naisella esiintyi epämääräistä kipuilua kielessä, ja siinä todettiin pinnan atrofiaa ja erytroleukoplakisia läiskiä. Potilaalle määrättiin sienilääkitys, mutta siitä ei ollut apua. Kahden vuoden kuluttua potilaan kielen oikeaan reunaan kehittyi levyepiteelikarsinooma, joka leikatiin ja korvattiin ihosiirteellä. D) Kolmen vuoden kuluttua kielen oikeaan takareunaan kehittyi uusi karsinooma. Kieli leikattiin ja potilas sai sädehoitoa. E) Vaalea leukoplakinen läiskä 55-vuotiaan runsaasti tupakoivan miehen suupielessä. Potilaalla oli yläleuassa kokoproteesit. Koepalan mukaan kyseessä oli krooninen hyperplastinen kandidoosi, johon liittyi lievä dysplasia. F) 60-vuotiaan potilaan posken kroonisesta hyperplastisesta kandidoosista otettu histologinen leike, jossa on todettavissa epiteelipinnan liikasarveistumaa ja epiteeliharjanteiden hyperplasiaa. Leikkeessä ei näy epiteelin dysplasiaa. G) PAS-sienivärjäys osoittaa epiteelin pintaosan sienirihmaston. 970 T. Salo
6 Krooninen hyperplastinen kandidoosi (kuva 5 E) on kliinisesti leukoplakiaa muistuttava muutos, jossa on mukana krooninen sieniinfektio. Histologisesti hyperplastisessa kandidoosissa havaitaan usein leveitä epiteelipapilloja, jotka muistuttavat verrukoosista karsinoomaa (kuva 5F), sekä sarveistunut levyepiteelipinta, johon työntyy sienirihmoja (kuva 5 G). Hoitamattomaan varsinkin suupielen alueella esiintyvään krooniseen hyperplastiseen kandidaleukoplakiaan liittyy suurentunut suusyövän riski. Suuria leukoplakiamuutoksia tulisi aina seurata säännöllisesti, ja tarvittaessa on syytä ottaa uusintakoepaloja. Riskialueille eli suun pohjassa, kielen reunassa tai pehmeässä suulaessa (kuva 6) sijaitsevat leesiot tulisi aina pyrkiä poistamaan kokonaan, vaikka niissä ei histologisesti esiintyisikään dysplasiaa. Näillä riskialueilla jopa yli 30 % leukoplakioista kehittyy pahanlaatuisemmiksi. Muilla alueilla esiintyvät lievät dysplasiat voidaan jättää seurantaan, mutta keskivaikeat ja vaikeat dysplasiat olisi aina pyrittävä poistamaan kokonaan muutoksen sijaintipaikasta riippumatta (taulukko 4). Erytroplakia on leukoplakiaa huomattavasti harvinaisempi suusyövän esiaste. Tämä pinnaltaan silkkimäinen, punoittava, tarkkarajainen, ympäristön tasossa tai painuneena esiintyvä muutos sijaitsee tavallisimmin poskissa, suun pohjassa, kielen reunassa tai pehmeässä suulaessa. Erytroplakian etiologiaa ei tunneta, mutta ilmeisesti tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö altistavat sille. Jopa 90 %:ssa erytroplakiatapauksissa todetaan histologisesti vaikea dysplasia tai levyepiteelikarsinooma. Erytroplakia tulisikin aina poistaa mahdollisimman huolellisesti, ja potilasta olisi pidettävä jatkuvassa seurannassa suuren uusiutumisriskin vuoksi. Kuva 6. Suusyövän riskialueet. Kaavioon on merkitty kirkkaan punaisella ne alueet, joille suusyöpä tavallisimmin kehittyy. Taulukko 4. Premalignien leesioiden hoitoperiaatteet. Eliminoidaan mahdolliset paikalliset ärsytystekijät Tupakan ja alkoholin sekä voimakkaiden mausteiden käyttö lopetetaan Poistetaan kirurgisesti (tavanomainen, laser, jäädytys) leesiot, joissa vakava dysplasia tai jotka sijaitsevat suusyövän riskialueella (kuva 7) Potilaasta seurataan jatkuvasti; seurantatiheyteen vaikuttavat hoito ja todetut riskitekijät: tupakka, alkoholi idiopaattinen muoto (pahanlaatuistuu useimmin) leesion ulkonäkö (erytroplakia, erytroleukoplakia, nodulaarinen leukoplakia vaarallisimmat) sijainti suuontelossa (suun pohja ja kielen sivu: jopa 30 % pahanlaatuistuu) epiteelidysplasian aste Kuva 7. Aurinkokeiliitti. A) 71-vuotiaan miehen alahuulen atrofia ja ajoittain esiintyvät haavaumat. B) Histologisesti kyseessä oli aurinkokeratoosi, jossa keskivaikea epiteelipinnan dysplasia ja sidekudoksen elastinen degeneraatio. Muutos poistettiin laserilla. Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 971
7 Kuva 8. Suun punajäkälä ja punahukka. A) Retikulaarisen punajäkälän aiheuttamat tyypilliset oireettomat juosteet 45-vuotiaan miehen molemmissa poskissa. Potilaalla oli esiintynyt vuosia aikaisemmin iholla punajäkälää, joka oli parantunut. Nämä muutokset olivat olleet suussa jo viisi vuotta. B) Suulaessa kokoproteesien alla esiintynyt oireileva haavainen punajäkälä, johon liittyi ajoittain sieni-infektio. Myös molempien poskien limakalvoissa oli vaaleita muutoksia. Koepalan mukaan haavauma-alueeseen ei liittynyt dysplasiaa. Punajäkälää oli hoidettu systeemisellä sienilääkityksellä ja beklometasonipropionaattiaerosolilla. Kokoproteesien uusimisen jälkeen haavauma-alue parantui ja poskien muutokset pienivät. C) Haavaisia muutoksia systeemistä punahukkaa sairastavan potilaan posken limakalvossa. Näille muutoksille ovat tyypillisiä hennot säteittäiset juosteet, joita ympäröi punoitus. D) Histologinen leike suulaen punahukkaleesiosta. Leikkeessä näkyvät epiteelipinnan osittainen atrofia ja paikoin pidentyneet epiteeliharjanteet. Lisäksi havaitaan krooninen tulehdus pääosin sidekudoksen alueella, syvemmällä myös verisuonten ympärillä. Paikoin näkyvät sahalaitaiset epiteeliharjanteet muistuttavat erehdyttävästi punajäkälän histologiaa. Aurinkokeiliitti (aktiinikeiliitti) on tavallisimmin auringonvalolle altistuneessa alahuulessa esiintyvä pinnan ohentuma tai toistuvasti rikkoutuva haavauma (kuva 7 A). Kudosnäytteessä nähdään epiteelin dysplasiaa ja sidekudoksessa tulehdussolukkoa sekä kollageenin ja elastisen säikeistön rappeutumista (kuva 7 B). Hoitamattomasta aurinkokeiliitistä saattaa kehittyä levyepiteelikarsinooma. Syöpävaaraa lisäävät taudit Syöpävaaraa lisäävällä taudilla eli premalignilla tilalla tarkoitetaan yleissairautta, johon liittyy suurentunut syövän riski (taulukko 3). Punajäkälä (lichen ruber planus) on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka aiheuttaa suun limakalvoille pääosin vaaleita, symmetrisesti sijaitsevia muutoksia. Sen etiologia on tuntematon. Sitä esiintyy 1 2 %:lla aikuisista. Noin puolella ihon punajäkälää sairastavista todetaan suumuutoksia, ja tauti voi ilmetä pelkästään suussa. Suun punajäkälää potevista % saa myöhemmin ihomuutoksia. Ihomuutokset esiintyvät yleensä jaksoittain, mutta suumuutokset ovat usein kroonisia. Suun limakalvoilla punajäkälän vaaleat muodot jaotellaan retikulaarisiin, plakkimaisiin ja papulaarisiin leesioihin. Puhtaasti vaaleat muodot ovat usein oireettomia (kuva 8A). Sen sijaan punaiset leesiot (haavainen, atrofis-erosiivinen ja rakkulainen) sekä sekamuotoiset puna- 972 T. Salo
8 jäkälät saattavat oireilla ja vaativat hoitoa (taulukko 5). Punajäkälän vaurioittamassa limakalvossa puhkeaa herkästi myös sieni-infektio, joka pahentaa oireilua (kuva 9B). Suun punajäkälän diagnoosi perustuu kliiniseen ja histopatologiseen tutkimukseen. Vaikka lukuisissa kansainvälisissä julkaisuissa on esitetty, että erityisesti punajäkälän atrofis-erosiiviseen muotoon liittyisi suurentunut suusyöpäriski, tämä on vielä luotettavasti osoittamatta (katsausartikkeli: van der Meij ym. 1999). Mahdollisesti riski ei ole niin suuri (0,4 5,6 %) kuin aiemmin on esitetty. Punajäkälän punoittavia ja haavaisia muotoja on syytä kuitenkin seurata, ja niistä on tarvittaessa otettava uusintakoepaloja. Punahukka (lupus erythematosus) on krooninen autoimmuunitauti, joka saattaa aiheuttaa punajäkälää muistuttavia suumuutoksia tai epäspesifisiä haavaumia (kuva 9 C). Kudosnäytekin voidaan tulkita erehdyksessä punajäkälän kaltaiseksi (kuva 9 D). Tämän vuoksi punahukkaa epäiltäessä diagnoosi tulisi varmistaa ottamalla limakalvolta nk. tuorenäyte immunofluoresenssitutkimusta varten. Punahukan diagnostiikkaan kuuluu myös serologinen tutkimus, jossa taudille tyypillistä on tumavasta-aineiden esiintyminen. Myös punahukkaan liittyy varsinkin huulten alueella lievästi suurentunut suusyövän riski. Suun limakalvojen submukoosia fibroosia tavataan pääosin Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevilla henkilöillä. Geneettisen alttiuden lisäksi todennäköisesti runsas betel-pähkinöiden pureskelu ja väkevien mausteiden käyttö muuttavat suun epiteelipinnan atrofiseksi ja sidekudoksen fibroottiseksi. Muutokset johtavat vähitellen limakalvon jäykkyyteen ja kalpeuteen ja vaikeuttavat suun avautumista. Suusyövän ilmaantuvuus submukoosia fibroosia sairastavilla on jopa 7,5 %. HIV-infektio altistaa yli 40:lle suun limakalvosairaudelle. Aiemmin länsimaissa verrattain harvinainen Kaposin sarkooma on selvästi lisääntynyt HIV-potilailla. Noin puolesta AIDSpotilailla esiintyvistä Kaposin sarkoomista kehittyy suuonteloon, tavallisimmin suulakeen. HIV-infektioiden yhteydessä on havaittu esiintyvän myös jonkin verran runsaammin suuontelojen levyepiteelisyöpiä. Sen sijaan muissakin immuunipuutostiloissa tavattavaan kielen reunan karvaiseen leukoplakiaan ei liity pahanlaatuistumisvaaraa. Taulukko 5. Suun limakalvojen punajäkälän diagnostiikan ja hoidon periaatteet. Leesioiden kuvaus (valo-, dia- tai Polaroid-kuvin tai piirros kaavioon) Biopsia, josta tehdään PAS-värjäys, tai sieniviljely Mahdollisten ärsyttävien tekijöiden poisto (hammaskivi sekä hampaiden, täytteiden ja proteesien reunat) Oireettomia leesioita seurataan Kotihoito-ohjeet potilaalle: haaleaa, mietoa ruokaa ei väkeviä alkoholipitoisia suuvesiä; tilalle esim. piparmintulla maustettu ruokaöljy, kamomillatee»herkän suun» hammastahnat ja suuvedet Antimykoottinen lääkitys, mikäli todetaan sieni-infektio systeeminen lääkitys vähintään kahden viikon ajan paikallinen 4 6 viikkoa Oireisiin leesioihin anti-inflammatorinen lääkitys paikallissteroideilla astmaan ja heinänuhaan kehitetyt beklometasonipropionaattiaerosolit (ei inhaloida) suuvoiteet (usein hankalia levittää) glukokortikoidiliuokset purskutteluun leesionsisäiset kortikosteroidiruiskeet laajoihin rakkuloihin tai haavaumiin ienmuutoksiin laboratoriossa valmistetut lääkelusikat, joihin beklometasonivoidetta 1 2 viikkoa sienilääkityksen aloittamisesta x 3 4/vrk, 2 6 viikon ajan myöhemmin tarpeen mukaan laajempi kirurginen poisto kohdissa, joissa koepalan mukaan keskivaikea tai vaikea dysplasia hankalissa tapauksissa systeeminen steroidi potilaiden huolellinen seuranta, jossa huolehtii oma hammaslääkäri tai lääkäri, vaikeammissa tapauksissa suusairauksien tai ihotautien poliklinikka Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 973
9 Kuva 9. Suusyöpiä muistuttavia leesioita. A) Vanhojen kokoproteesien alla näkyy punoittava, lohkomainen ja paikoin papillaarinen hyperplasia. Sieniviljelyn tulos oli positiivinen. Sienilääkityksen jälkeen poistettiin hyperplastinen kudos ja valmistettiin uudet kokoproteesit. B) Histologinen leike proteesiärsytyksen aiheuttamasta hyperplasiasta. Muutokselle on tyypillistä epiteelipinnan runsas poimuilu, joka muistuttaa toisinaan epiteelikarsinoomaa. Muutos on kuitenkin hyvänlaatuinen. C) Suulaessa koholla oleva nodulus, josta kehittyi muutaman päivän kuluttua kraatterimainen haavauma. Potilas oli käynyt viikkoa aikaisemmin hammaslääkärissä, jolloin suulakeen oli ruiskutettu puudutetta. Kliinisten tietojen perusteella kyseessä oli nekrotisoiva sialometaplasia, joka vielä varmistettiin histologisesti. D) 74-vuotiaan miehen suulaessa pitkään ollut kraatterimainen haavauma, joka ulottui nenänpohjaan asti. Leikkeen histologisen kuvan perusteella heräsi epäily Wegenerin granulomatoosista, mutta muut löydökset (röntgen- ja hematologiset tutkimukset) tukeneet. Potilaalla oli erittäin huonokuntoiset ja epähygieeniset kokoproteesit. Suulaen haavauma parani, kun potilas sai uudet proteesit. E) 46-vuotiaan naisen alahuuleen kehittyi kovareunainen haavauma, joka tutkittiin histologisesti. Kudospalassa todettiin granulomatoottinen tulehdus, ja juustonekroosin lisäksi löydettiin Ziehl Nielsenin värjäyksellä myös sauvamaisia partikkeleita. Löydös varmistui suutuberkuloosiksi, kun potilaan ysköksestä saatiin viljeltyä Mycobacterium tuberculosis. F) Hammasriviä myötäilevä kurouma nuoren jousiampujan poskessa. Kyseessä on mekaanisen ärsytyksen aiheuttama krooninen haavauma, joka johtui vuosia jatkuneesta hampaiden painautumisesta poskeen jousien jänteen puristamana. Koepalassa ei todettu pahanlaatuisuuteen viittaavaa. 974 T. Salo
10 Suusyöpää muistuttavat limakalvomuutokset Suun alueella esiintyy limakalvomuutoksia, jotka saattavat muistuttaa kliinisesti tai histologisesti pahanlaatuista kasvainta. Ne voivat pahimmillaan johtaa tarpeettoman laajoihin hoitoihin, jopa kasvojen ja kaulan resektioihin. Väljät, huonosti istuvat proteesit aiheuttavat usein limakalvon liikakasvua eli hyperplasiaa. Hyperplasian muodostumista kiihdyttää proteesiin kohdistuva epätasainen purentarasitus, jonka yleisin syy on alaleuan poskihampaiden puutoksen aiheuttama lisääntynyt purentapaine suulaen etuosassa. Suulaessa esiintyy usein papillaarista hyperplasiaa, johon voi liittyä lohkomaista hyperplasiaa (kuva 9 A). Proteesin pohjan alaiseen liikakasvuun liittyy tavallisesti myös krooninen sieni-infektio. Histologisesti papillaarisessa hyperplasiassa esiintyy epiteelipinnan huomattavaa poimuilua ja runsasta hyperplasiaa, joka liian pinnallisen koepalan perusteella voidaan erehdyksessä tulkita karsinoomakasvuksi (kuva 9B). Toisaalta pitkään jatkunut limakalvon mekaaninen ärsytys saattaa lisätä syöpävaaraa. Hyperplasiapotilaat tulisi aina ohjata hammaslääkärille. Fisteliaukko suun limakalvolla on toisinaan johtanut virheellisen karsinoomadiagnoosiin. Mikäli fistelistä otetaan epäedustava pinnallinen koepala, siinä voidaan nähdä levyepiteelikarsinoomaa muistuttavia solukuvan muutoksia. Aina kun suussa tai kasvojen alueella todetaan fisteleitä, tulisi varmistaa sekä kliinisesti että radiologisesti, ettei kyseessä ole hammasperäinen infektio. Myös hampaattomilla potilailla esiintyy näkymättömiä jäännösjuuria, jotka voivat tulehtua. Sieni-infektioista erytematoottinen kandidoosi voi muistuttaa erytroplakiaa, ja vaaleakatteinen pseudomembranoottinen kandidoosi saatetaan kliinisesti tulkita leukoplakiaksi. Sieni-infektioepäilyt tulisikin aina vahvistaa sieniviljelyn tai koepalan PAS-värjäyksen avulla, ja oireilevat limakalvoihin muutoksia aiheuttavat infektiot tulisi hoitaa joko paikallisella tai systeemilääkityksellä. Pelkkä sienikasvuston toteaminen ilman kliinisiä limakalvomuutoksia tai oireita ei ole riittävä syy aloittaa sienilääkitystä, sillä %.lla aikuisväestöstä esiintyy suussa sieni (yleensä Candida albicans) osana suun normaaliflooraa. Nekrotisoiva sialometaplasia on yleensä suulaessa esiintyvä iskemian tai trauman aiheuttama»infarkti», joka syntyy esimerkiksi adrenaliinipitoisen puudutusaineen käytön tai muun hammashoitotoimenpiteen seurauksena. Muutos alkaa usein nodulaarisena limakalvokohoumana, joka haavautuu melko nopeasti (kuva 9 C). Pinnallinen näyte, jossa on runsaasti epiteelisolukon lisääntynyttä kasvua, saattaa muistuttaa karsinoomaa, ja tämä on joskus johtanut vääriin hoitoihin, jopa yläleuan resektioihin. Nekrotisoiva sialometaplasia paranee normaalisti hoitamatta muutamassa viikossa. Pahanlaatuisia kasvaimia muistuttavia kroonisia haavaumia voivat aiheuttaa epähygieeniset, vanhat proteesit esimerkiksi suulakeen (kuva 9 D). Myös tertiäärivaiheen syfilis ja suutuberkuloosi (kuva 10 E) ja joskus jopa urheiluvamma (kuva 9 F) voivat kliinisesti muistuttaa suusyöpää. Keratoakantooma saattaa kliinisesti ja toisinaan histologisestikin vaikuttaa pahanlaatuiselta. Suussa se esiintyy yleensä huulessa ja vain erittäin harvoin suuontelossa. Huulen keratoakantooma muistuttaa kliinisesti suusyöpää. Syövästä poiketen keratoakantooma kasvaa huomattavan nopeasti koholla olevaksi, keratiinihelmen sisältäväksi, noin 1 cm:n läpimittaiseksi kohoumaksi. Hoitamattomana muutos paranee itsestään muutamassa kuukaudessa. Myös kudosleike voi soluatypian ja lisääntyneen mitoosiaktiivisuuden vuoksi muistuttaa erehdyttävästi levyepiteelikarsinoomaa, varsinkin jos näyte on liian pieni. Glossitis mediana rhomboidea on kielen dorsaalisen yläpinnan vinoneliön muotoinen hyvänlaatuinen muutos, jota esiintyy 0,3 1,5 %:lla aikuisväestöstä (kuva 10 A). Sitä pidetään kroonisen atrofisen sieni-infektion aiheuttamana. Tupakka voi pahentaa oireita. Suurin osa näistä muutoksista pystytään diagnosoimaan kliinisesti, jolloin on hyvä muistaa, että levyepiteelikarsinooma kehittyy harvoin kielen dorsaalipinnalle. Koepalaa ei yleensä tarvita. Histologisesti Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 975
11 Kuva 10. Kielen hyvänlaatuisia muutoksia. A) Vinoneliön muotoinen punoittava läiskä kielen pinnan keskialueella. Se on kliinisesti tunnistettavissa kroonisen sieni-infektion aiheuttamaksi glossitis mediana rhomboideaksi. Löydös ei vaadi hoitoa. B) Kielen pinnalle hitaasti kasvanut kivuton kohouma. C) Se diagnosoitiin histologisesti granulaarisolutuumoriksi. Kasvaimelle ovat tyypillisiä lukuisat epiteelisolukon muodostamat saarekkeet, jotka voidaan erehdyksessä tulkita karsinoomaksi. D) S-100-erikoisvärjäys (joka tunnistaa mm. hermoperäisen solukon) toi näkyviin epiteelisolusaarekkeiden välissä granulaista materiaa sisältäviä S-100-positiivisia soluja, jotka ovat tunnusomaisia granulaarisolutuumorille. glossitis mediana rhomboidea voi muistuttaa erehdyttävästi levyepiteelikarsinoomaa, varsinkin jos kyseessä on pinnallinen näyte, jossa esiintyy epiteelisolukon runsasta liikakasvua. Sen vuoksi PAD-lähetteessä on syytä selvittää tarkasti muutoksen kliininen kuva ja sijainti, mikä helpottaa oikean diagnoosin tekemistä. Glossitis mediana rhomboidea ei yleensä vaadi hoitoa. Oireilevaa sieni-infektiota voidaan hoitaa sienilääkityksellä, mutta sen teho saattaa olla heikko. Granulaarisolutuumori esiintyy kiinteänä kohoumana tavallisimmin kielen dorsaalipinnalla (kuva 10 B). Pinnallisen kudosleikkeen löydös voidaan erheellisesti tulkita pahanlaatuiseksi (kuva 10 C). Sidekudoksen alueella mahdollisesti neurogeenista alkuperää olevat granulaarista materiaalia sisältävät solut ovat muutokselle luonteenomaisia (kuva 10 D). Hoidoksi riittää kasvaimen poisto. Ihmisen papilloomavirus (HPV) aiheuttaa suun limakalvoihin useita erityyppisiä muutoksia. Näihin kuuluvat mm. levyepiteelipapilloomat, kondyloomat sekä fokaalinen epiteliaalinen hyperplasia (FEH) (katsausartikkeli: Syrjänen 1995). Histologisesti HPV-muutoksille on tyypillistä epiteelin huomattava hyperplasia, joka pinnallisessa kudosnäytteessä saattaa muistuttaa hyvin erilaistunutta levyepiteelikarsinoomaa. Toistaiseksi on epäselvää liittyvätkö HPvirukset suusyövän tai syöpävaaraa lisäävien muutosten kehittymiseen. 976
12 Kirjallisuutta Kari S, Alho OP, Jokinen K, Hyrynkangas K, Läära E. Carcinoma of the oral tongue in northern Finland: trends in overall incidence and patient and tumour characteristics. J Oral Pathol Med 1997; 10: Le Bell Y. Suu- ja hammasstatus. Kirjassa: Meurman J, Murtomaa H, Le Bell Y, Autti H, Luukkonen M, toim. Therapia odontologica. Forssa: Academica Kustannus OY, 1996, s van der Meij EH, Schepman KP, Smeele LE, van der Waahl JE, van der Waal I. A review of the literature regarding malignant transformation of oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1999;88: Pindborg JJ, Reichart PA, Smith CJ. (WHO) World Health Organization. Histological typing of cancer and precancer of the oral mucosa. Springer, Pohjola J, Kuusilehto A, Heikinheimo K. Suun limakalvon valkeat muutokset. Suom Lääkäril 1999;33: Suomen Syöpärekisteri: Syrjänen S. Suu kehon peilinä. Duodecim 1995;111: Söderholm A-L. Suuontelon syövän oireet ja diagnostiikka. Kirjassa: Nieminen, toim. Focus oncologiae. Pään ja kaulan alueen syövät. Jyväskylä: Syöpäsäätiö, 2000, s TUULA SALO, HLT, EHL, ma. professori tuula.salo@oulu.fi Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto PL 5281, Oulun yliopisto 977
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotFotodynaamista hoitoa saaville potilaille
Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien
LisätiedotMitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen 9.4.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ
Mitä suu voi kertoa Annukka Vuorinen 9.4.2014 Esityksessäni on kuvia, joista osan olen saanut professori Riitta Seppäseltä, osa on Therapia odontologicasta ja osa on omia kuviani. Lävistyskuvista kaksi
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?
MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotRintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin
Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien
LisätiedotSkopiasta tullut PADvastaus
Skopiasta tllt PADvastas Matti Ristikankare Aplaisylilääkäri, Sisätatien poliklinikka, Laakso MRi 25.5.2018 1 Sidonnaisdet Päätoimi: Aplaisylilääkäri, Sosiaali- ja Terveystoimiala, Helsingin kapnki, sisätatien
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotYleistä suusyövästä ja potentiaalisesti maligneista leesioista/yleistiloista. Potentiaalisesti malignit suun limakalvon leesiot ja tilat
Yleistä suusyövästä ja potentiaalisesti maligneista leesioista/yleistiloista Potentiaalisesti malignit suun limakalvon leesiot ja tilat Jarkko Hietanen professori, LKT, HLL, M.Sc Hammaslääketieteen laitos
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotHPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku
HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan
LisätiedotINFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotSuutaudit 4 Virusinfektiot
Suutaudit 4 Virusinfektiot Jaana Hagström, HLT, EHL Patologian laitos/haartman instituutti ja Suupatologian osasto/ Hammaslääketieteen laitos, Helsingin Yliopisto Virusinfektiot Herpesvirukset Herpes simplex
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
Lisätiedotetiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja
Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotTiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2
3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
Lisätiedot411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti
1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,
LisätiedotPalmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas
Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.
Lisätiedot15.10.2012. Benignit tuumorit. Hyvänlaatuiset kasvaimet. = Hyvänlaatuiset kasvaimet. H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi 16.10.2012.
Luennon tavoite H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi Benignit tuumorit = Hyvänlaatuiset kasvaimet 16.10.2012 Dosentti Irja Ventä Suukirurgian erikoishammaslääkäri Yliopistonlehtori Oppia havaitsemaan
LisätiedotAkne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä
Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN
LisätiedotDiagnostiikka... 9 Kehittyminen suusyöväksi Hoito... 7 Nuuskan aiheuttamat muutokset... 8 Suun punajäkälä ja sen kaltainen muutos...
Käypä hoito -suositus 1 (37) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 Sisällysluettelo Keskeinen sanoma... 3 Tavoitteet ja kohderyhmät... 3 Rajaukset...
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti 2007
Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevä seulonta muuttuu MAIJA JAKOBSSON DOS, NAISTENTAUTIEN JA SYNNYTYSTEN ERIKOISLÄÄKÄRI YLILÄÄKÄRI, HYVINKÄÄN SAIRAALA Kohdunkaulan syöpä Ihmisen papillomavirus- eli HPV-infektio
LisätiedotPäänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto
Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia
LisätiedotSh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala
Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri
Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti
LisätiedotApuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI REGRANEX 0,01 % geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 100 μg bekaplermiiniä*. * Rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotettu ihmisen BB-verihiutalekasvutekijä
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Suusyöpä
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä Päivitetty 9.1.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotIhotuumorit. 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS
Ihotuumorit 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS Esitiedot Perussairaudet/yleistila aiemmin hoidetut syöpätaudit onko suvussa melanoomaa aiemmat immunosuppressiiviset hoidot/sädehoito
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotNaistentautien alueellinen koulutus Lähete- asiat
Naistentautien alueellinen koulutus 9.11.2018 Lähete- asiat Yleistä Kiitos sähköisistä lähetteistä! Lähete Aikoja antavat sekä osastonsihteerit että kätilösairaanhoitajat Potilaalle tieto ajanvarausajasta,
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
LisätiedotTÄRKEITÄ TURVALLISUUSTIETOJA RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE
RIXATHON (RITUKSIMABI) -HOITOA SAAVILLE POTILAILLE POTILASESITE MUIHIN KUIN ONKOLOGISIIN KÄYTTÖAIHEISIIN Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. rituksimabi Fimean hyväksymä, heinäkuu/2018 2 3 TÄRKEÄÄ
LisätiedotPalvelutalon asukkaan hyvä suunhoito Osio 2: Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus
Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito Osio 2: Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus Suun terveydenhuollon koulutusohjelma, Suuhygienisti Opinnäytetyö 18.4.2008 Mirva Turunen Heidi Rosqvist
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotOulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE
Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE 1 4. Painos Suupatologian mikroskooppikurssin tavoitteena on tutustuttaa
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotPienryhmä 3 immuunipuolustus
Pienryhmä 3 immuunipuolustus 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön valikoivasta
LisätiedotSUUN TAUDIT HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSSAIRAUDET
SUUN TAUDIT Suu on ensimmäinen osa kehoa, joka on kosketuksessa tupakansavun kanssa, ja olisi luonnollista, että savulla olisi haitallinen vaikutus hampaisiin ja näiden tukikudoksiin. Tupakoinnin terveyshaitat
LisätiedotHarvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma. Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS
Harvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS Harvinaisia haavoja Vaskuliitti Pyoderma gangrenosum Tulehdussairaudet Reumahaava Maligniteetti
LisätiedotTulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi
Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotTerveysInfo. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.
TerveysInfo Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hampaanpoiston jälkeen Lehtisessä kerrotaan toimenpiteistä hampaanpoiston jälkeen. Hakusanat: hampaidenhoito, Diabeetikon suunhoito Lehtisessä
LisätiedotFOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon
FOTODYNAAMINEN HOITO Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon 2 Aurinkokeratoosi, tyvisolusyöpä ja Bowenin tauti Ihosyövät ovat esim. Ruotsissa nopeimmin yleistyvä syöpätyyppi sosiaalihallituksen
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotCORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)
LisätiedotLauantai Traumapäivä nuorille hammaslääkäreille. Sali Äyräpää
Traumapäivä nuorille hammaslääkäreille Sali Äyräpää Traumapäivä on suunnattu kaikille päivystystyöpä tekeville hammaslääkäreille ja erityisesti työuransa alussa oleville nuorille kollegoille. Luennoilla
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotVanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio
Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotBifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä
Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotPrimovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta
Lisätiedotruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta
ruusufinni Tietoa aikuisten iho-ongelmasta 1 RUUSUFINNI on lääketieteellinen termi joukolle iho-oireita, jotka useimmiten ilmenevät yli 30-vuotiaat. (ja jota ei pidä sekoittaa akneen) Iho-ongelmia Finnejä
LisätiedotInfektio uusiutuu ainakin puolella kaikista niistä naisista, joilla se on kerran ollut.
1 Kutinaa emättimessä? Näin hoidetaan emättimen sieni-infektiota. Pevaryl Ekonatsoli Emättimen sieni-infektiota pidetään usein liian arkaluontoisena puheenaiheena. Janssen-Cilagin tässä esittämät tiedot
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotSUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat
SUU JA LÄÄKE Hellevi Ruokonen HLT, M.Sc. (Dental Sciences) EHL, ylihammaslääkäri va. HUS, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairaudet Anna-Maija Matela HLL, erikoistuva hammaslääkäri HUS, Pää- ja kaulakeskus,
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Erivedge 150 mg kovat kapselit RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Lokakuu 2013, v. 8.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ihon tyvisolusyöpä on yleisin
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Lisätiedot