Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon"

Transkriptio

1 Kuvat kertovat Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset Tuula Salo Suusyövän ennuste on kohtalaisen huono, koska tämä syöpä usein varsin vähäoireisina ehtii levitä laajalti tai metastasoida ennen diagnoosiin pääsemistä. Syöpävaaraa suurentavien suumuutosten varhainen tunnistaminen nopeuttaa suusyöpäpotilaan ohjautumista hoitoon, mutta lisää toisaalta myös hyvänlaatuisten kudosmuutoksien turhan voimaperäisiä hoitoja. Suomessa todetaan vuosittain yli 300 suuontelon ja huulen syöpää (C00 C06). Suuontelon syöpätapaukset ovat 1990-luvulta alkaen hieman lisääntyneet, ja varsinkin Pohjois-Suomessa tavataan naisilla aiempaa enemmän kielisyöpää (Kari ym. 1997). Huulisyöpä on hyväennusteinen, mutta suuontelon syöpään sairastuneista keskimäärin vain % elää viiden vuoden kuluttua taudin toteamisesta, koska valtaosa kasvaimista on toteamisen aikaan paikallisesti laajalle levinneitä tai metastasoineita (Suomen Syöpärekisteri 2000). Pitkälle ehtineen suusyövän hoito on vaikeaa, ja hoidon seurauksena potilaalle tulee usein pysyvä toiminnallinen ja kosmeettinen haitta (kuva 1). Tutkimuksiin hakeutumisen syitä ovat pitkään jatkunut kipu, limakalvohaavauma joka ei parane, hammasproteesin sopimattomuus, kielen liikehäiriöt, syömisvaikeudet tai epämääräisen muotoinen kovettuma suun limakalvolla (Söderholm 2000). Suuri osa kasvaimista on kuitenkin alkuvaiheessa ja noin kolmasosa vielä diagnoosin aikaankin oireettomia. Toisinaan suusyöpää on edeltänyt jo vuosia aiemmin ilmaantunut syöpävaaraa lisäävä eli premaligni muutos. Tupakka ja alkoholi ennen kaikkea yhdessä käytettyinä sekä mahdollisesti väkevät mausteet ja niukasti kasviksia ja hedelmiä sisältävä ruokavalio altistavat suun alueen syöville. Suurin osa suusyövistä kehittyy yli 50-vuotiaille potilaille, joilla ei tiedetä aiemmin esiintyneen premaligneja tautitiloja tai leesioita. Toisaalta on ennustettu suusyövän lisääntyvän Euroopassa myös nuoremmissa ikäryhmissä. Vaikka tupakka, alkoholin liiallinen käyttö ja huonot ravintotottumukset selittävät maailmanlaajuisesti lähes 90 % tapauksista, suusyöpään liittyy myös lukuisia ulkoisia ja geneettisiä tekijöitä, joita ei tunneta. Suusyöpään sairastuneista noin 20 % saa uuden syövän suun alueelle viiden vuoden aikana. Tämän vuoksi kaikki potilaat, joilla on suurentunut riski saada suusyöpä, tulisi pitää huolellisessa seurannassa. Suusyövän jo sairastaneita seurataan sairaaloiden suutautien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikoissa. Tehokkaimmat keinot suusyöpien ehkäisyssä ja muutosten varhaisessa toteamisessa ovat po- 966 Duodecim 2001;117: T. Salo

2 Kuva 2. Kielen krooninen haavauma. Hampaaton proteeseja käyttävä nainen hakeutui hoitoon useita viikkoja esiintyneen kielen reunan haavauman vuoksi. Haavauman reunat tuntuivat palpaatiossa kovilta. Koepalan mukaan kyseessä oli hyvänlaatuinen krooninen haavauma. Kuukauden kuluttua potilaalle ilmaantui haavauma myös kielen oikeaan reunaan, ja sekin poistettiin. Haavaumien syynä oli kapean suulaen takia liian kapea proteesin hammaskaari, jonka vuoksi potilas puri toistuvasti kieleensä. Kielen»kavennuksien» jälkeen haavaumia ei enää ole esiintynyt. Kuva 1. Suusyöpä primaarihoidon jälkeen. Potilaalta leikattiin poskiontelon ja yläleuan alueelle kasvanut levyepiteelikarsinooma, joka korjattiin alkuvaiheessa ihosiirteellä. Potilas menehtyi taudin aiheuttamiin komplikaatioihin ennen suunniteltuja kosmeettisia korjausleikkauksia. tilaiden valistus ja säännöllisin väliajoin tehtävät suun kliiniset tarkastukset, joihin liittyy tarvittaessa histopatologinen tutkimus. Suun limakalvojen huolellinen kliininen tarkastus tulisi tehdä aikuisväestössä vähintään vuosittain, ja sen perusteella löytyneet muutokset tulisi dokumentoida kaavioihin tai kirjallisesti ja mielellään myös valokuvaamalla. Yksityiskohtainen kuvaus suun limakalvojen järjestelmällisestä tutkimuksesta löytyy Therapia Odontologicasta (Le Bell, 1997). Mikäli limakalvojen epäilyttävältä näyttävät muutokset, esimerkiksi haavaumat (kuva 2), eivät parane kahdessa viikossa mahdollisten ärsytystekijöiden poiston jälkeen, tulisi niistä aina ottaa edustava koepala (taulukko 1). Biopsiaa varten (kuva 3) potilas voidaan myös lähettää hammaslääkärille tai suukirurgille. Selkeissä suusyöpätapauksissa ei kuitenkaan tulisi ottaa koepalaa ennen sairaalassa tehtäviä levinneisyys- ja kuvantamistutkimuksia, koska koepalan ottaminen saattaa vaikeuttaa näiden tutkimusten tulkintaa. Suusyövistä noin 90 % on levyepiteelikarsinoomia. Suun levyepiteelikarsinooma on usein sekä kliinisesti (kuva 4 A, B, taulukko 2) että histologisesti suhteellisen helposti tunnistettavissa. Toisinaan karsinooma saattaa kuitenkin kliinisesti muistuttaa huonosti paranevaa ientulehdusta, johon liittyy leukoplakian kaltaisia vaaleita läikkiä (kuva 4 C). Verrukoosinen karsinooma (kuva 4 D) voi puolestaan olla histologisesti vaikea diagnosoida. Sen vuoksi verrukoosista karsinoomaa epäiltäessä pitäisi patologille lähettää koepalojen lisäksi myös kliininen valokuva tai ainakin tarkka kliininen kuvaus leesion luonteesta. Syöpävaaraa lisäävät muutokset Lääkärin tai hammaslääkärin on tunnettava varsinkin ne suun limakalvoissa esiintyvät muutokset, joihin liittyy lisääntynyt suusyövän riski. WHO:n määritelmän mukaan premalignilla (prekanseroosilla) leesiolla tarkoitetaan kudosta, johon suusyöpä kehittyy todennäköisemmin Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 967

3 Taulukko 1. Suun ja leukojen alueen biopsiatutkimuksen aiheet ja vasta-aiheet. Aiheet Pahanlaatuiselta vaikuttavat leesiot (mutta eivät selvät suusyövät) Premalignilta vaikuttavat leesiot Hyperkeratoottiset muutokset (leukoplakia) Erytroplakiset muutokset Haavaumat, jotka eivät parane kahdessa viikossa sen jälkeen, kun mahdolliset ärsyttävät tekijät on eliminoitu Kaikki kirurgisesti poistetut leesiot (varsinkin kystat ja luunsisäiset muutokset) Kun diagnoosiin ei muuten päästä ja näytteenotto on mahdollista Lisävarmistus kliiniselle diagnoosille Syövän pelko Vasta-aiheet Verisairaudet, antikoagulanttihoito ja vaskulaariset leesiot, joissa hallitsemattoman verenvuodon vaara lähete suusairauksien poliklinikkaan Pigmenttileesiot, jotka voisivat olla melanoomia lähete suusairauksien poliklinikkan Selvät syöpätapaukset lähettäminen suoraan suusairauksien tai korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikkaan nopeuttaa hoitoon pääsyä Taulukko 2. Suusyöpään viittaavat oireet ja kliiniset havainnot. Haavauma Kurouma Kiinnittyminen alustaan Eksofyyttinen massa Leukoplakinen tai erytroplakinen leesio Pigmentaatio Imusolmukkeiden turvotus Luudestruktio Tunnottomuus Kuva 3. A) Eksisiobiopsia posken limakalvon vaaleasta läiskästä. Leesion ympärille ruiskutetaan puudutetta välttäen näytealueen injektioita. Näytteeksi leikataan edustava appelsiinilohkon muotoinen näyte, jonka reunamille otetaan myös tervettä kudosta. Näytteen tulee olla tarpeeksi suuri (vähintään 3 mm lyhimmältä sivulta). Veri huuhdellaan pois keittosuolalla, ja näyte voidaan asettaa imupaperin päälle orientaation varmistamiseksi. Näyte fiksoidaan heti 10-prosenttiseen formaliiniin. Haava suljetaan katko-ompelein. Lähetteeseen tulee liittää tarkat anamneesitiedot sekä mielellään myös selventävät piirrokset tai valokuva. B) Stanssibiopsia suulaesta. Kiinnittyneen limakalvon alueella on suositeltavaa käyttää ihobiopsioihin kehitettyjä stansseja (halkaisijaltaan 3, 4 ja 6 mm). Näin saadaan vakiokokoisia kudospaloja. kuin vastaavaan terveeseen kudokseen (Pindborg ym. 1997). Tärkeimmät suussa ilmenevät premalignit leesiot ovat leukoplakia, erytroplakia ja huulien aurinkokeratoosi eli aurinkokeiliitti (taulukko 3) (Pohjola ym. 1999). Leukoplakia on puhtaasti kliininen nimitys limakalvon vaalealle, kivuttomalle läiskälle, joka ei irtoa alustastaan ja jota ei voida määrittää muuksi sairaustilaksi. Yli 90 % leukoplakioista esiintyy tupakoitsijoilla. Nuuska voi aiheuttaa toistuvasti käytettynä paikallisen leukoplakiamuutoksen, tavallisimmin huulipoimun alueelle. Leukoplakia on erotettava jatkuvan ärsytyksen usein hankauksen aiheuttamasta limakalvon liikasarveistumisesta, joka häviää ärsytyksen loputtua. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava myös punajäkälä ja pseudomembraanioottiset sieni-infektiot. Leukoplakiat jaotellaan kliinisesti kahteen pääryhmään: homogeenisiin ja ei-homogeenisiin muotoihin. Homogeeninen leukoplakia on pinnaltaan tasainen tai lievästi uurteinen limakal- 968 T. Salo

4 Kuva 4. Suun levyepiteelikarsinoomia. A) 30-vuotiaan naisen kielen oikeassa reunassa tuumorimaisena, osin haavaisena ja kovareunaisena pinnallisena massana kasvava levyepiteelikarsinooma. Potilas on tupakoinut kahdeksan vuoden ajan. Tuumori leikattiin ja kieli rekonstruoitiin mikrovaskulaarisella ihosiirteellä. Kasvain ei ole uusiutunut kymmenen vuoden seurannan aikana. B) 48-vuotiaan naisen suun pohjan vasemman puolen levyepiteelikarsinooma (nuoli: kielijänne). Potilas on tupakoinut runsaasti kahdenkymmenen vuoden ajan. Hoidosta (leikkaus ja sädehoito) huolimatta potilas menehtyi sairauteen vuoden kuluttua syövän toteamisesta. C) Muutos 62-vuotiaan naisen oikeanpuoleisten ylähampaiden (15 16) ympärillä. Sitä hoidettiin kahden kuukauden ajan ientulehduksena, mutta se ei parantunut. Erytroleukoplakisesta kohdasta otetun koepalan perusteella diagnoosiksi varmistui levyepiteelikarsinooma. Potilaalta poistettiin osa suulaesta ja hänelle valmistettiin hammasproteesit. Tauti ei ole uusiutunut kymmenen vuoden seurannassa. D) 84-vuotiaan miehen yläleuassa kulmahampaan ympärillä ja osin suulaessa, ienharjanteella ja huulipoimussa kasvava verrukoosinen karsinooma. Potilaalle tehtiin yläleukaluun osittainen poisto ja valmistettiin proteesit. Kasvain ei ole uusinut kahdeksan vuoden seurannan aikana. Taulukko 3. Premalignit leesiot ja tilat Pindborgin ym. (1997) mukaan. Kliiniset premalignit leesiot Leukoplakia Erytroplakia»Reverse smoking» -tupakointitapaan liittyvä keratoosi Histologiset premalignit leesiot Epiteliaalinen dysplasia In situ -karsinooma Aurinkokeiliitti Premalignit tilat Lichen planus Plummer Vinsonin syndrooma Oraalinen submukoosi fibroosi Syfilis Xeroderma pigmentosum Diskoidi lupus erythematosus Epidermolysis bullosa von sarveistuma-alue (kuva 5 A). Noin 95 % leukoplakioista on homogeenisia. Ei-homogeenisiin leukoplakioihin kuuluvat nodulaarinen ja verrukoosinen leukoplakia sekä erytroleukoplakia (kuva 5 B D). Homogeenisen leukoplakian malignisoitumisriski on keskimäärin 4 %, eihomogeenisen jopa 15 %. Vähitellen laajenevista verrukoosisista leukoplakiamuodoista lähes kaikkiin kehittyy hoitamattomana joko verrukoosinen tai levyepiteelikarsinooma. Histologisesti leukoplakiat diagnosoidaan epiteelin hyvänlaatuiseksi liikakasvuksi ja -sarveistumaksi, eriasteisiksi dysplasioiksi tai levyepiteelikarsinoomiksi. Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 969

5 Kuva 5. Leukoplakialeesioita. A) 36-vuotiaan naisen suun pohjan homogeeninen leukoplakia. Riskialueelle sijaitseva muutos poistettiin kokonaisuudessaan näytteeksi. Histologisessa leikkeessä nähtiin epiteelipinnan paksuuntuma mutta ei dysplastisia muutoksia. Potilas on tupakoinut kymmenen vuotta. Hän lopetti tupakanpolton, eikä leesio ole uusiutunut. B) Erytroleukoplakisia leesioita 75-vuotiaan tupakoimattoman naisen suun pohjassa ja kielen alla. Muutoksista otettiin koepala. Siinä ei esiintynyt dysplasiaa. Leesio poistettiin kokonaisuudessaan laserilla. Kolmen vuoden kuluttua muutos palautui, jolloin se poistettiin jälleen laserilla ja tutkittiin histopatologisesti. Edelleenkään kudoksessa ei havaittu pahanlaatuiseen kasvaimeen viittaavia muutoksia. C) 45-vuotiaalla terveellä naisella esiintyi epämääräistä kipuilua kielessä, ja siinä todettiin pinnan atrofiaa ja erytroleukoplakisia läiskiä. Potilaalle määrättiin sienilääkitys, mutta siitä ei ollut apua. Kahden vuoden kuluttua potilaan kielen oikeaan reunaan kehittyi levyepiteelikarsinooma, joka leikatiin ja korvattiin ihosiirteellä. D) Kolmen vuoden kuluttua kielen oikeaan takareunaan kehittyi uusi karsinooma. Kieli leikattiin ja potilas sai sädehoitoa. E) Vaalea leukoplakinen läiskä 55-vuotiaan runsaasti tupakoivan miehen suupielessä. Potilaalla oli yläleuassa kokoproteesit. Koepalan mukaan kyseessä oli krooninen hyperplastinen kandidoosi, johon liittyi lievä dysplasia. F) 60-vuotiaan potilaan posken kroonisesta hyperplastisesta kandidoosista otettu histologinen leike, jossa on todettavissa epiteelipinnan liikasarveistumaa ja epiteeliharjanteiden hyperplasiaa. Leikkeessä ei näy epiteelin dysplasiaa. G) PAS-sienivärjäys osoittaa epiteelin pintaosan sienirihmaston. 970 T. Salo

6 Krooninen hyperplastinen kandidoosi (kuva 5 E) on kliinisesti leukoplakiaa muistuttava muutos, jossa on mukana krooninen sieniinfektio. Histologisesti hyperplastisessa kandidoosissa havaitaan usein leveitä epiteelipapilloja, jotka muistuttavat verrukoosista karsinoomaa (kuva 5F), sekä sarveistunut levyepiteelipinta, johon työntyy sienirihmoja (kuva 5 G). Hoitamattomaan varsinkin suupielen alueella esiintyvään krooniseen hyperplastiseen kandidaleukoplakiaan liittyy suurentunut suusyövän riski. Suuria leukoplakiamuutoksia tulisi aina seurata säännöllisesti, ja tarvittaessa on syytä ottaa uusintakoepaloja. Riskialueille eli suun pohjassa, kielen reunassa tai pehmeässä suulaessa (kuva 6) sijaitsevat leesiot tulisi aina pyrkiä poistamaan kokonaan, vaikka niissä ei histologisesti esiintyisikään dysplasiaa. Näillä riskialueilla jopa yli 30 % leukoplakioista kehittyy pahanlaatuisemmiksi. Muilla alueilla esiintyvät lievät dysplasiat voidaan jättää seurantaan, mutta keskivaikeat ja vaikeat dysplasiat olisi aina pyrittävä poistamaan kokonaan muutoksen sijaintipaikasta riippumatta (taulukko 4). Erytroplakia on leukoplakiaa huomattavasti harvinaisempi suusyövän esiaste. Tämä pinnaltaan silkkimäinen, punoittava, tarkkarajainen, ympäristön tasossa tai painuneena esiintyvä muutos sijaitsee tavallisimmin poskissa, suun pohjassa, kielen reunassa tai pehmeässä suulaessa. Erytroplakian etiologiaa ei tunneta, mutta ilmeisesti tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö altistavat sille. Jopa 90 %:ssa erytroplakiatapauksissa todetaan histologisesti vaikea dysplasia tai levyepiteelikarsinooma. Erytroplakia tulisikin aina poistaa mahdollisimman huolellisesti, ja potilasta olisi pidettävä jatkuvassa seurannassa suuren uusiutumisriskin vuoksi. Kuva 6. Suusyövän riskialueet. Kaavioon on merkitty kirkkaan punaisella ne alueet, joille suusyöpä tavallisimmin kehittyy. Taulukko 4. Premalignien leesioiden hoitoperiaatteet. Eliminoidaan mahdolliset paikalliset ärsytystekijät Tupakan ja alkoholin sekä voimakkaiden mausteiden käyttö lopetetaan Poistetaan kirurgisesti (tavanomainen, laser, jäädytys) leesiot, joissa vakava dysplasia tai jotka sijaitsevat suusyövän riskialueella (kuva 7) Potilaasta seurataan jatkuvasti; seurantatiheyteen vaikuttavat hoito ja todetut riskitekijät: tupakka, alkoholi idiopaattinen muoto (pahanlaatuistuu useimmin) leesion ulkonäkö (erytroplakia, erytroleukoplakia, nodulaarinen leukoplakia vaarallisimmat) sijainti suuontelossa (suun pohja ja kielen sivu: jopa 30 % pahanlaatuistuu) epiteelidysplasian aste Kuva 7. Aurinkokeiliitti. A) 71-vuotiaan miehen alahuulen atrofia ja ajoittain esiintyvät haavaumat. B) Histologisesti kyseessä oli aurinkokeratoosi, jossa keskivaikea epiteelipinnan dysplasia ja sidekudoksen elastinen degeneraatio. Muutos poistettiin laserilla. Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 971

7 Kuva 8. Suun punajäkälä ja punahukka. A) Retikulaarisen punajäkälän aiheuttamat tyypilliset oireettomat juosteet 45-vuotiaan miehen molemmissa poskissa. Potilaalla oli esiintynyt vuosia aikaisemmin iholla punajäkälää, joka oli parantunut. Nämä muutokset olivat olleet suussa jo viisi vuotta. B) Suulaessa kokoproteesien alla esiintynyt oireileva haavainen punajäkälä, johon liittyi ajoittain sieni-infektio. Myös molempien poskien limakalvoissa oli vaaleita muutoksia. Koepalan mukaan haavauma-alueeseen ei liittynyt dysplasiaa. Punajäkälää oli hoidettu systeemisellä sienilääkityksellä ja beklometasonipropionaattiaerosolilla. Kokoproteesien uusimisen jälkeen haavauma-alue parantui ja poskien muutokset pienivät. C) Haavaisia muutoksia systeemistä punahukkaa sairastavan potilaan posken limakalvossa. Näille muutoksille ovat tyypillisiä hennot säteittäiset juosteet, joita ympäröi punoitus. D) Histologinen leike suulaen punahukkaleesiosta. Leikkeessä näkyvät epiteelipinnan osittainen atrofia ja paikoin pidentyneet epiteeliharjanteet. Lisäksi havaitaan krooninen tulehdus pääosin sidekudoksen alueella, syvemmällä myös verisuonten ympärillä. Paikoin näkyvät sahalaitaiset epiteeliharjanteet muistuttavat erehdyttävästi punajäkälän histologiaa. Aurinkokeiliitti (aktiinikeiliitti) on tavallisimmin auringonvalolle altistuneessa alahuulessa esiintyvä pinnan ohentuma tai toistuvasti rikkoutuva haavauma (kuva 7 A). Kudosnäytteessä nähdään epiteelin dysplasiaa ja sidekudoksessa tulehdussolukkoa sekä kollageenin ja elastisen säikeistön rappeutumista (kuva 7 B). Hoitamattomasta aurinkokeiliitistä saattaa kehittyä levyepiteelikarsinooma. Syöpävaaraa lisäävät taudit Syöpävaaraa lisäävällä taudilla eli premalignilla tilalla tarkoitetaan yleissairautta, johon liittyy suurentunut syövän riski (taulukko 3). Punajäkälä (lichen ruber planus) on krooninen tulehduksellinen sairaus, joka aiheuttaa suun limakalvoille pääosin vaaleita, symmetrisesti sijaitsevia muutoksia. Sen etiologia on tuntematon. Sitä esiintyy 1 2 %:lla aikuisista. Noin puolella ihon punajäkälää sairastavista todetaan suumuutoksia, ja tauti voi ilmetä pelkästään suussa. Suun punajäkälää potevista % saa myöhemmin ihomuutoksia. Ihomuutokset esiintyvät yleensä jaksoittain, mutta suumuutokset ovat usein kroonisia. Suun limakalvoilla punajäkälän vaaleat muodot jaotellaan retikulaarisiin, plakkimaisiin ja papulaarisiin leesioihin. Puhtaasti vaaleat muodot ovat usein oireettomia (kuva 8A). Sen sijaan punaiset leesiot (haavainen, atrofis-erosiivinen ja rakkulainen) sekä sekamuotoiset puna- 972 T. Salo

8 jäkälät saattavat oireilla ja vaativat hoitoa (taulukko 5). Punajäkälän vaurioittamassa limakalvossa puhkeaa herkästi myös sieni-infektio, joka pahentaa oireilua (kuva 9B). Suun punajäkälän diagnoosi perustuu kliiniseen ja histopatologiseen tutkimukseen. Vaikka lukuisissa kansainvälisissä julkaisuissa on esitetty, että erityisesti punajäkälän atrofis-erosiiviseen muotoon liittyisi suurentunut suusyöpäriski, tämä on vielä luotettavasti osoittamatta (katsausartikkeli: van der Meij ym. 1999). Mahdollisesti riski ei ole niin suuri (0,4 5,6 %) kuin aiemmin on esitetty. Punajäkälän punoittavia ja haavaisia muotoja on syytä kuitenkin seurata, ja niistä on tarvittaessa otettava uusintakoepaloja. Punahukka (lupus erythematosus) on krooninen autoimmuunitauti, joka saattaa aiheuttaa punajäkälää muistuttavia suumuutoksia tai epäspesifisiä haavaumia (kuva 9 C). Kudosnäytekin voidaan tulkita erehdyksessä punajäkälän kaltaiseksi (kuva 9 D). Tämän vuoksi punahukkaa epäiltäessä diagnoosi tulisi varmistaa ottamalla limakalvolta nk. tuorenäyte immunofluoresenssitutkimusta varten. Punahukan diagnostiikkaan kuuluu myös serologinen tutkimus, jossa taudille tyypillistä on tumavasta-aineiden esiintyminen. Myös punahukkaan liittyy varsinkin huulten alueella lievästi suurentunut suusyövän riski. Suun limakalvojen submukoosia fibroosia tavataan pääosin Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta kotoisin olevilla henkilöillä. Geneettisen alttiuden lisäksi todennäköisesti runsas betel-pähkinöiden pureskelu ja väkevien mausteiden käyttö muuttavat suun epiteelipinnan atrofiseksi ja sidekudoksen fibroottiseksi. Muutokset johtavat vähitellen limakalvon jäykkyyteen ja kalpeuteen ja vaikeuttavat suun avautumista. Suusyövän ilmaantuvuus submukoosia fibroosia sairastavilla on jopa 7,5 %. HIV-infektio altistaa yli 40:lle suun limakalvosairaudelle. Aiemmin länsimaissa verrattain harvinainen Kaposin sarkooma on selvästi lisääntynyt HIV-potilailla. Noin puolesta AIDSpotilailla esiintyvistä Kaposin sarkoomista kehittyy suuonteloon, tavallisimmin suulakeen. HIV-infektioiden yhteydessä on havaittu esiintyvän myös jonkin verran runsaammin suuontelojen levyepiteelisyöpiä. Sen sijaan muissakin immuunipuutostiloissa tavattavaan kielen reunan karvaiseen leukoplakiaan ei liity pahanlaatuistumisvaaraa. Taulukko 5. Suun limakalvojen punajäkälän diagnostiikan ja hoidon periaatteet. Leesioiden kuvaus (valo-, dia- tai Polaroid-kuvin tai piirros kaavioon) Biopsia, josta tehdään PAS-värjäys, tai sieniviljely Mahdollisten ärsyttävien tekijöiden poisto (hammaskivi sekä hampaiden, täytteiden ja proteesien reunat) Oireettomia leesioita seurataan Kotihoito-ohjeet potilaalle: haaleaa, mietoa ruokaa ei väkeviä alkoholipitoisia suuvesiä; tilalle esim. piparmintulla maustettu ruokaöljy, kamomillatee»herkän suun» hammastahnat ja suuvedet Antimykoottinen lääkitys, mikäli todetaan sieni-infektio systeeminen lääkitys vähintään kahden viikon ajan paikallinen 4 6 viikkoa Oireisiin leesioihin anti-inflammatorinen lääkitys paikallissteroideilla astmaan ja heinänuhaan kehitetyt beklometasonipropionaattiaerosolit (ei inhaloida) suuvoiteet (usein hankalia levittää) glukokortikoidiliuokset purskutteluun leesionsisäiset kortikosteroidiruiskeet laajoihin rakkuloihin tai haavaumiin ienmuutoksiin laboratoriossa valmistetut lääkelusikat, joihin beklometasonivoidetta 1 2 viikkoa sienilääkityksen aloittamisesta x 3 4/vrk, 2 6 viikon ajan myöhemmin tarpeen mukaan laajempi kirurginen poisto kohdissa, joissa koepalan mukaan keskivaikea tai vaikea dysplasia hankalissa tapauksissa systeeminen steroidi potilaiden huolellinen seuranta, jossa huolehtii oma hammaslääkäri tai lääkäri, vaikeammissa tapauksissa suusairauksien tai ihotautien poliklinikka Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 973

9 Kuva 9. Suusyöpiä muistuttavia leesioita. A) Vanhojen kokoproteesien alla näkyy punoittava, lohkomainen ja paikoin papillaarinen hyperplasia. Sieniviljelyn tulos oli positiivinen. Sienilääkityksen jälkeen poistettiin hyperplastinen kudos ja valmistettiin uudet kokoproteesit. B) Histologinen leike proteesiärsytyksen aiheuttamasta hyperplasiasta. Muutokselle on tyypillistä epiteelipinnan runsas poimuilu, joka muistuttaa toisinaan epiteelikarsinoomaa. Muutos on kuitenkin hyvänlaatuinen. C) Suulaessa koholla oleva nodulus, josta kehittyi muutaman päivän kuluttua kraatterimainen haavauma. Potilas oli käynyt viikkoa aikaisemmin hammaslääkärissä, jolloin suulakeen oli ruiskutettu puudutetta. Kliinisten tietojen perusteella kyseessä oli nekrotisoiva sialometaplasia, joka vielä varmistettiin histologisesti. D) 74-vuotiaan miehen suulaessa pitkään ollut kraatterimainen haavauma, joka ulottui nenänpohjaan asti. Leikkeen histologisen kuvan perusteella heräsi epäily Wegenerin granulomatoosista, mutta muut löydökset (röntgen- ja hematologiset tutkimukset) tukeneet. Potilaalla oli erittäin huonokuntoiset ja epähygieeniset kokoproteesit. Suulaen haavauma parani, kun potilas sai uudet proteesit. E) 46-vuotiaan naisen alahuuleen kehittyi kovareunainen haavauma, joka tutkittiin histologisesti. Kudospalassa todettiin granulomatoottinen tulehdus, ja juustonekroosin lisäksi löydettiin Ziehl Nielsenin värjäyksellä myös sauvamaisia partikkeleita. Löydös varmistui suutuberkuloosiksi, kun potilaan ysköksestä saatiin viljeltyä Mycobacterium tuberculosis. F) Hammasriviä myötäilevä kurouma nuoren jousiampujan poskessa. Kyseessä on mekaanisen ärsytyksen aiheuttama krooninen haavauma, joka johtui vuosia jatkuneesta hampaiden painautumisesta poskeen jousien jänteen puristamana. Koepalassa ei todettu pahanlaatuisuuteen viittaavaa. 974 T. Salo

10 Suusyöpää muistuttavat limakalvomuutokset Suun alueella esiintyy limakalvomuutoksia, jotka saattavat muistuttaa kliinisesti tai histologisesti pahanlaatuista kasvainta. Ne voivat pahimmillaan johtaa tarpeettoman laajoihin hoitoihin, jopa kasvojen ja kaulan resektioihin. Väljät, huonosti istuvat proteesit aiheuttavat usein limakalvon liikakasvua eli hyperplasiaa. Hyperplasian muodostumista kiihdyttää proteesiin kohdistuva epätasainen purentarasitus, jonka yleisin syy on alaleuan poskihampaiden puutoksen aiheuttama lisääntynyt purentapaine suulaen etuosassa. Suulaessa esiintyy usein papillaarista hyperplasiaa, johon voi liittyä lohkomaista hyperplasiaa (kuva 9 A). Proteesin pohjan alaiseen liikakasvuun liittyy tavallisesti myös krooninen sieni-infektio. Histologisesti papillaarisessa hyperplasiassa esiintyy epiteelipinnan huomattavaa poimuilua ja runsasta hyperplasiaa, joka liian pinnallisen koepalan perusteella voidaan erehdyksessä tulkita karsinoomakasvuksi (kuva 9B). Toisaalta pitkään jatkunut limakalvon mekaaninen ärsytys saattaa lisätä syöpävaaraa. Hyperplasiapotilaat tulisi aina ohjata hammaslääkärille. Fisteliaukko suun limakalvolla on toisinaan johtanut virheellisen karsinoomadiagnoosiin. Mikäli fistelistä otetaan epäedustava pinnallinen koepala, siinä voidaan nähdä levyepiteelikarsinoomaa muistuttavia solukuvan muutoksia. Aina kun suussa tai kasvojen alueella todetaan fisteleitä, tulisi varmistaa sekä kliinisesti että radiologisesti, ettei kyseessä ole hammasperäinen infektio. Myös hampaattomilla potilailla esiintyy näkymättömiä jäännösjuuria, jotka voivat tulehtua. Sieni-infektioista erytematoottinen kandidoosi voi muistuttaa erytroplakiaa, ja vaaleakatteinen pseudomembranoottinen kandidoosi saatetaan kliinisesti tulkita leukoplakiaksi. Sieni-infektioepäilyt tulisikin aina vahvistaa sieniviljelyn tai koepalan PAS-värjäyksen avulla, ja oireilevat limakalvoihin muutoksia aiheuttavat infektiot tulisi hoitaa joko paikallisella tai systeemilääkityksellä. Pelkkä sienikasvuston toteaminen ilman kliinisiä limakalvomuutoksia tai oireita ei ole riittävä syy aloittaa sienilääkitystä, sillä %.lla aikuisväestöstä esiintyy suussa sieni (yleensä Candida albicans) osana suun normaaliflooraa. Nekrotisoiva sialometaplasia on yleensä suulaessa esiintyvä iskemian tai trauman aiheuttama»infarkti», joka syntyy esimerkiksi adrenaliinipitoisen puudutusaineen käytön tai muun hammashoitotoimenpiteen seurauksena. Muutos alkaa usein nodulaarisena limakalvokohoumana, joka haavautuu melko nopeasti (kuva 9 C). Pinnallinen näyte, jossa on runsaasti epiteelisolukon lisääntynyttä kasvua, saattaa muistuttaa karsinoomaa, ja tämä on joskus johtanut vääriin hoitoihin, jopa yläleuan resektioihin. Nekrotisoiva sialometaplasia paranee normaalisti hoitamatta muutamassa viikossa. Pahanlaatuisia kasvaimia muistuttavia kroonisia haavaumia voivat aiheuttaa epähygieeniset, vanhat proteesit esimerkiksi suulakeen (kuva 9 D). Myös tertiäärivaiheen syfilis ja suutuberkuloosi (kuva 10 E) ja joskus jopa urheiluvamma (kuva 9 F) voivat kliinisesti muistuttaa suusyöpää. Keratoakantooma saattaa kliinisesti ja toisinaan histologisestikin vaikuttaa pahanlaatuiselta. Suussa se esiintyy yleensä huulessa ja vain erittäin harvoin suuontelossa. Huulen keratoakantooma muistuttaa kliinisesti suusyöpää. Syövästä poiketen keratoakantooma kasvaa huomattavan nopeasti koholla olevaksi, keratiinihelmen sisältäväksi, noin 1 cm:n läpimittaiseksi kohoumaksi. Hoitamattomana muutos paranee itsestään muutamassa kuukaudessa. Myös kudosleike voi soluatypian ja lisääntyneen mitoosiaktiivisuuden vuoksi muistuttaa erehdyttävästi levyepiteelikarsinoomaa, varsinkin jos näyte on liian pieni. Glossitis mediana rhomboidea on kielen dorsaalisen yläpinnan vinoneliön muotoinen hyvänlaatuinen muutos, jota esiintyy 0,3 1,5 %:lla aikuisväestöstä (kuva 10 A). Sitä pidetään kroonisen atrofisen sieni-infektion aiheuttamana. Tupakka voi pahentaa oireita. Suurin osa näistä muutoksista pystytään diagnosoimaan kliinisesti, jolloin on hyvä muistaa, että levyepiteelikarsinooma kehittyy harvoin kielen dorsaalipinnalle. Koepalaa ei yleensä tarvita. Histologisesti Suusyöpävaaraa lisäävät tekijät ja syöpiä muistuttavat limakalvomuutokset 975

11 Kuva 10. Kielen hyvänlaatuisia muutoksia. A) Vinoneliön muotoinen punoittava läiskä kielen pinnan keskialueella. Se on kliinisesti tunnistettavissa kroonisen sieni-infektion aiheuttamaksi glossitis mediana rhomboideaksi. Löydös ei vaadi hoitoa. B) Kielen pinnalle hitaasti kasvanut kivuton kohouma. C) Se diagnosoitiin histologisesti granulaarisolutuumoriksi. Kasvaimelle ovat tyypillisiä lukuisat epiteelisolukon muodostamat saarekkeet, jotka voidaan erehdyksessä tulkita karsinoomaksi. D) S-100-erikoisvärjäys (joka tunnistaa mm. hermoperäisen solukon) toi näkyviin epiteelisolusaarekkeiden välissä granulaista materiaa sisältäviä S-100-positiivisia soluja, jotka ovat tunnusomaisia granulaarisolutuumorille. glossitis mediana rhomboidea voi muistuttaa erehdyttävästi levyepiteelikarsinoomaa, varsinkin jos kyseessä on pinnallinen näyte, jossa esiintyy epiteelisolukon runsasta liikakasvua. Sen vuoksi PAD-lähetteessä on syytä selvittää tarkasti muutoksen kliininen kuva ja sijainti, mikä helpottaa oikean diagnoosin tekemistä. Glossitis mediana rhomboidea ei yleensä vaadi hoitoa. Oireilevaa sieni-infektiota voidaan hoitaa sienilääkityksellä, mutta sen teho saattaa olla heikko. Granulaarisolutuumori esiintyy kiinteänä kohoumana tavallisimmin kielen dorsaalipinnalla (kuva 10 B). Pinnallisen kudosleikkeen löydös voidaan erheellisesti tulkita pahanlaatuiseksi (kuva 10 C). Sidekudoksen alueella mahdollisesti neurogeenista alkuperää olevat granulaarista materiaalia sisältävät solut ovat muutokselle luonteenomaisia (kuva 10 D). Hoidoksi riittää kasvaimen poisto. Ihmisen papilloomavirus (HPV) aiheuttaa suun limakalvoihin useita erityyppisiä muutoksia. Näihin kuuluvat mm. levyepiteelipapilloomat, kondyloomat sekä fokaalinen epiteliaalinen hyperplasia (FEH) (katsausartikkeli: Syrjänen 1995). Histologisesti HPV-muutoksille on tyypillistä epiteelin huomattava hyperplasia, joka pinnallisessa kudosnäytteessä saattaa muistuttaa hyvin erilaistunutta levyepiteelikarsinoomaa. Toistaiseksi on epäselvää liittyvätkö HPvirukset suusyövän tai syöpävaaraa lisäävien muutosten kehittymiseen. 976

12 Kirjallisuutta Kari S, Alho OP, Jokinen K, Hyrynkangas K, Läära E. Carcinoma of the oral tongue in northern Finland: trends in overall incidence and patient and tumour characteristics. J Oral Pathol Med 1997; 10: Le Bell Y. Suu- ja hammasstatus. Kirjassa: Meurman J, Murtomaa H, Le Bell Y, Autti H, Luukkonen M, toim. Therapia odontologica. Forssa: Academica Kustannus OY, 1996, s van der Meij EH, Schepman KP, Smeele LE, van der Waahl JE, van der Waal I. A review of the literature regarding malignant transformation of oral lichen planus. Oral Surg Oral Med Oral Pathol 1999;88: Pindborg JJ, Reichart PA, Smith CJ. (WHO) World Health Organization. Histological typing of cancer and precancer of the oral mucosa. Springer, Pohjola J, Kuusilehto A, Heikinheimo K. Suun limakalvon valkeat muutokset. Suom Lääkäril 1999;33: Suomen Syöpärekisteri: Syrjänen S. Suu kehon peilinä. Duodecim 1995;111: Söderholm A-L. Suuontelon syövän oireet ja diagnostiikka. Kirjassa: Nieminen, toim. Focus oncologiae. Pään ja kaulan alueen syövät. Jyväskylä: Syöpäsäätiö, 2000, s TUULA SALO, HLT, EHL, ma. professori Oulun yliopiston hammaslääketieteen laitos, diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto PL 5281, Oulun yliopisto 977

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille

Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Fotodynaamista hoitoa saaville potilaille Laatija: Olli Saksela osastonylilääkäri, dosentti HYKS / Iho- ja allergiasairaala Mitä on fotodynaaminen hoito (PDT)? Fotodynaaminen hoito on menetelmä ihokasvaimien

Lisätiedot

Mitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen 9.4.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Mitä suu voi kertoa. Annukka Vuorinen 9.4.2014 OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Mitä suu voi kertoa Annukka Vuorinen 9.4.2014 Esityksessäni on kuvia, joista osan olen saanut professori Riitta Seppäseltä, osa on Therapia odontologicasta ja osa on omia kuviani. Lävistyskuvista kaksi

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta

rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

INFLECTRA SEULONTAKORTTI

INFLECTRA SEULONTAKORTTI Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku Olli Carpén VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI HOSPITAL DISTRICT OF VARSINAIS-SUOMI Kohdunkaulan syöpä ja esiasteet HPV ja kohdunkaulan

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon

Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS

TERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä SUUN TERVEYS T2250 SUUNTERVEYS (muuttujat lihavoituna) Tutkittavan numero 2) Päivämäärä..200 3) Tallentaja: SUUT_ANTIB 5) Antibioottisuojaus:

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Suusyöpä

Käypä hoito -suositus. Suusyöpä Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Hammaslääkäriseuran Apollonian asettama työryhmä Päivitetty 9.1.2012 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas

Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi PPP-opas Palmoplantaarinen pustuloosi, PPP, on rakkuloiva kämmenten ja jalkapohjien ihosairaus. Yleisin sairastumisikä on 30 50 ikävuoden vaiheilla, vaikka poikkeuksiakin on.

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito Osio 2: Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus

Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito Osio 2: Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus Palvelutalon asukkaan hyvä suunhoito Osio 2: Vanhusten tyypillisimmät suun sairaudet ja suun kuivuus Suun terveydenhuollon koulutusohjelma, Suuhygienisti Opinnäytetyö 18.4.2008 Mirva Turunen Heidi Rosqvist

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

15.10.2012. Benignit tuumorit. Hyvänlaatuiset kasvaimet. = Hyvänlaatuiset kasvaimet. H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi 16.10.2012.

15.10.2012. Benignit tuumorit. Hyvänlaatuiset kasvaimet. = Hyvänlaatuiset kasvaimet. H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi 16.10.2012. Luennon tavoite H4 Suu- ja leukakirurgian jatkokurssi Benignit tuumorit = Hyvänlaatuiset kasvaimet 16.10.2012 Dosentti Irja Ventä Suukirurgian erikoishammaslääkäri Yliopistonlehtori Oppia havaitsemaan

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti

411 Kiireellistä ensiapua tarvitsevan potilaan hoitokäynti 1 HAMMASLÄÄKÄRIEN - JA SV-KOODIEN TERVEYSKESKUSTEN HAMMASLÄÄKÄRIEN TOIMENPIDELUETTELOSSA MÄÄRÄTTYJEN JA SAIRAUSVAKUUTUKSEN PALAUTUSTAKSASSA MÄÄRÄTTYJEN TOIMENPITEIDEN 1.9.2001 LUKIEN Tutkimukset 201 Tutkimus,

Lisätiedot

Ihotuumorit. 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS

Ihotuumorit. 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS Ihotuumorit 16.11.2012 el Hannu Tiri Ihotautien ja allergologian pkl, OYS Esitiedot Perussairaudet/yleistila aiemmin hoidetut syöpätaudit onko suvussa melanoomaa aiemmat immunosuppressiiviset hoidot/sädehoito

Lisätiedot

Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE

Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE Oulun Yliopisto Hammaslääketieteen laitos Diagnostiikan ja suun limakalvosairauksien osasto SUUPATOLOGIAN MIKROSKOPOINTIKURSSIMONISTE 1 4. Painos Suupatologian mikroskooppikurssin tavoitteena on tutustuttaa

Lisätiedot

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4.

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI REGRANEX 0,01 % geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 100 μg bekaplermiiniä*. * Rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotettu ihmisen BB-verihiutalekasvutekijä

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

Harvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma. Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS

Harvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma. Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS Harvinaiset haavat -hoitotyön näkökulma Ulla Dunder, sh YAMK, auktorisoitu haavahoitaja Iho- ja allergiasairaala, HUS Harvinaisia haavoja Vaskuliitti Pyoderma gangrenosum Tulehdussairaudet Reumahaava Maligniteetti

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä

Bifaasiset rintatuumorit. IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Bifaasiset rintatuumorit IAP Ruka 2 4.4.2009 Vesa Kärjä Fibroepiteliaaliset tuumorit Epiteliaalinen ja mesenkymaalinen komponentti WHO: Fibroadenooma (FA) Phylloidituumori (PT) Periduktaalinen stromaalinen

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

FOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon

FOTODYNAAMINEN HOITO. Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon FOTODYNAAMINEN HOITO Aurinkokeratoosin, tyvisolusyövän ja Bowenin taudin hoitoon 2 Aurinkokeratoosi, tyvisolusyöpä ja Bowenin tauti Ihosyövät ovat esim. Ruotsissa nopeimmin yleistyvä syöpätyyppi sosiaalihallituksen

Lisätiedot

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki

Molat ja istukkasyöpä. Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Molat ja istukkasyöpä Mikko Loukovaara EGO-päivät 29.-30.10.2015 Helsinki Trofoblastitautien luokittelu 1. Rypäleraskaus (mola hydatidosa) täydellinen (mola hydatidosa completa) osittainen (mola hydatidosa

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

SUUN TAUDIT HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSSAIRAUDET

SUUN TAUDIT HAMPAIDEN KIINNITYSKUDOSSAIRAUDET SUUN TAUDIT Suu on ensimmäinen osa kehoa, joka on kosketuksessa tupakansavun kanssa, ja olisi luonnollista, että savulla olisi haitallinen vaikutus hampaisiin ja näiden tukikudoksiin. Tupakoinnin terveyshaitat

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

SUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat

SUU JA LÄÄKE. Näin tunnistat suun limakalvon lääkehaitat SUU JA LÄÄKE Hellevi Ruokonen HLT, M.Sc. (Dental Sciences) EHL, ylihammaslääkäri va. HUS, Pää- ja kaulakeskus, Suu- ja leukasairaudet Anna-Maija Matela HLL, erikoistuva hammaslääkäri HUS, Pää- ja kaulakeskus,

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi

Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Kohdunkaulasyövän seulontalomake: ohje lomakkeen täyttämiseksi Tähdellä (*) merkitty tieto rekisteröidään joukkotarkastusrekisteriin. 1. Sukunimi ja etunimet tarvittaessa näytteenottaja merkitsee nimenmuutoksen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Akne Aikuisiän aknea esiintyy 25 prosentilla aikuisista miehistä ja 50 prosentilla

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito

Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Sakrumin pahanlaatuisten luukasvainten kirurginen hoito Toni-Karri Pakarinen 1, Piia Suomalainen 1, Hannu Kuokkanen 2, Minna Laitinen 1 1 Sarkoomayksikkö, Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vastuualue, TAYS

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS

Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Hematologia Sisätaudit PL 372, 00029 HUS VUOTO-OIREKYSELY Päivämäärä: Potilaan nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin koti: Puhelin työ: Matkapuhelin: Sähköposti: Vuototaudin

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi

Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli

Lisätiedot

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava

Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet, joiden perusteella myyntilupien ehdot on muutettava Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitea

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Langerhansin solujen histiosytoosi

Langerhansin solujen histiosytoosi Langerhansin solujen histiosytoosi Kirjoittaja: Talvikki Eskelinen, erikoistuva lääkäri (ihotaudit) 8.8.2009 Langerhansin solujen histiosytoosi on aiemmin jaoteltu useampaan eri sairauteen, jotka oli määritelty

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa.

VALMISTEYHTEENVETO. Hammaslääkärin tai lääkärin määräyksestä: Pre- ja postoperatiivinen desinfiointi suukirurgiassa ja parodontaalisessa kirurgiassa. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Corsodyl 2 mg/ml liuos suuonteloon 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Klooriheksidiiniglukonaatti 2 mg/ml Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi

Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Syöpäseulontojen perusteet ja suolistosyöpäseulonnan tulokset matkalla kuntia velvoittavaksi toiminnaksi Yhteyshoitajakoulutus 29.9.2011 Nea Malila Suomen Syöpärekisteri ja Tampereen yliopisto Milloin

Lisätiedot

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen

Rintojen kuvantaminen. 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Rintojen kuvantaminen 2016 LT, radiologi Katja Hukkinen Kuvantamistavat Mammografia (2D), tomosynteesi (3D) Ultraääni, ABUS Magneettikuvantaminen Rinta-TT TT Oireet Kyhmy Ihon, nännin uusi ja konstantti

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/738120/2014 Ofev-valmisteen (nintedanibi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Ofev-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan, että

Lisätiedot

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007

Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Suun sieni-infektiot jaetaan uusimman luokitusehdotuksen

Suun sieni-infektiot jaetaan uusimman luokitusehdotuksen Katsaus Suun sieni-infektiot Irja Ventä, Susanna Paju, Sirkku Niissalo, Jarkko Hietanen ja Yrjö Konttinen Candida albicans on tavallisin suun kliinisiä sieni-infektioita aiheuttava hiivalaji. Se on opportunistinen

Lisätiedot

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS

Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Mitä tehdä oireettomalle gynekologiselle sattumalöydökselle sektion yhteydessä? Anna-Mari Heikkinen KYS Naistentautien ja gyn.sädehoidon

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot