Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)"

Transkriptio

1 Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä (esim. trypaanisinisellä) Ovat osa elimistön puolustusjärjestelmää Syövät vieraiksi tunnistettuja mikrobeja ja vierasaineita Kuppferin soluja Maksalohkon keskuslaskimo Makrofagit ovat ottaneet sisäänsä vitaaliväriä ja erottuvat sen vuoksi muista soluista. Sidekudos Iho Luu Makrofagi Eri kudoksissa makrofagista käytetään eri nimityksiä: Kupfferin solut (maksa), mikrogliasolut (keskushermosto), osteoklastit (luu), alveolaariset makrofagit (keuhko), Langerhansin solut (iho). Makrofagi bakteereita Veren fagosytoivia soluja ei Keuhko lueta tähän ryhmään. Perna Keskushermosto

2 Sidekudos Syöttösolut (mastosyytit, mastsolut ) Ne ovat soikeita tai pyöreitä; läpimitta µm. Sytoplasmassa on basofiilisia (emäksisillä väreillä värjäytyviä) y jyväsiä ( µm). Histamiinia, hepariinia, leukotrieenejä, proteaaseja. Suojaavan elimistöä muun muassa bakteeri-, virus- ja loisinfektioilta Osallistuvat tulehdusvasteeseen Mukana allergisissa reaktioissa Fibroblasti Endoteelisolun tuma Syöttösolu (mastsolu) Laskimo Mastosyytti Sidekudosta Fibroblasti Valtimo Sileän lihassolun tuma Endoteelisolun tuma Sidekudos Plasmasolu Plasmasolut: Niitä on runsaasti lymfaelimissä (imusolmukkeet, perna) ja limakalvoissa (suoli, hengitystiet). Ne ovat suuria ja soikeita it soluja, joissa on runsaasti karkeapintaista endoplasmakalvostoa. l Tehtävänä on vastaaineiden tuotto. Valomikroskooppikuva plasmasolusta Plasmasolu syntyy B-lymfosyytistä ja tuottaa vasta-aineita Plasmasolu EM-kuva plasmasolusta

3 Sidekudos /Luokittelu Varsinainen sidekudos Löyhä (areolaarinen) sidekudos Jäykkä sidekudos Jäykkä yhdensuuntainen sidekudos Jäykkä verkkomainen sidekudos Verkkomainen (retikulaarinen) sidekudos Erilaistuneet sidekudokset Rasvakudos Valkea rasva Ruskea rasva Rusto Luu Veri Löyhä (areolaarinen) sidekudos Kiinnitys- ja pakkausmateriaali. Joustavaa ja hentoa. Löyhä säieverkosto, runsaasti perusainetta, monia erilaisia soluja sekä runsaasti verisuonia. Solunväliaine nestemäistä, täyttäen pieniä alueita eli areoloita. Ympäröi verisuonia ja hermoja; tukee epiteelejä ja täyttää kudosten välisiä tiloja. areolaarista sidekudosta suolen epiteelin alla lamina propria elastinen säie areolaarinen sidekudos kollageenisäiekimppu Jäykkä verkkomainen sidekudos Jäykkä yhdensuuntainen sidekudos Nimi tulee siitä, että kollageenisäikeet risteilevät verkkomaisesti kudoksessa. Esiintyminen: elimiä ympäröivissä sidekudoskapseleissa ja ihon verinahassa (dermiksessä). Kollageenisäikeet ovat tiiviisti yhdensuuntaisiksi kimpuiksi pakkautuneena. Säikeiden välissä on fibroblasteja. Esiintyminen: jänteissä, nivelsiteissä, luun ja ruston kalvoissa sekä elimiä ympäröivissä kapseleissa. Fibroblastien bl tumia

4 Retikulaarinen sidekudos Muodostaa tukiverkoston useiden runsassoluisten elinten keskellä (rauhaset, imusolmukkeet, maksa jne.) Retikulaarinen sidekudos Retikulaarinen sidekudos retikulaarisolu lymfosyytti Verkkosäikeet tulevat näkyviin hopeaväreillä Valkea rasvakudos Unilokulaarista: rasvasolussa on vain 1 rasvapisara. Litistynyt tuma on solun reunassa. Esiintyminen: ihon alla a hypodermiksessä, vatsaontelossa, te ossa, kämmenissä ja jalkapohjissa. Toimii energiavarastona ja suojana. Kapillaari Valkea rasvakudos Valkea rasvasolu (Rasva lähtee pois näytettä valmistettaessa, ja jäljelle jää tyhjä tila.) Sytoplasma Tuma Rasvapisara pieni valtimo, arteriola

5 Ruskea rasvakudos Ruskea rasva rasvasolun tuma Multilokulaarista: rasvasolussa on useita rasvapisaroita. Pyöreähkö tuma on solun keskellä. Sytoplasmassa on paljon mitokondrioita ruskea väri. Kudoksessa on runsas verisuonisto. Esiintyminen: sikiössä, vastasyntyneellä, hibernoivilla nisäkkäillä. Tehtävänä on lämmöntuotto. monta rasvapisaraa samassa solussa kapillaari -2-5 % ruumiin painosta Valkea ja ruskea rasva rinnakkain Rusto (lasirusto, elastinen rusto, säikeinen rusto) Lasiruston, elastisen ruston ja säikeisen ruston soluväliaineet ovat erilaisia ja antavat rustotyypeille erilaiset mekaaniset ominaisuudet. Sikiön tukiranka on lasirustoa; sitä on myös nivelpinnoissa, henkitorven ja keuhkoputkien ympärillä. Kaksi rustosolua ja niiden tumat t Solujen ympärillä tummaksi värjäytynyttä ruston perusainetta Onteloa, jossa rustosolu on, kutsutaan lacunaksi tai kondroniksi.

6 Rustoa ympäröi molemmin puolin jäykkäsidekudos, josta käytetään nimitystä perikondrium. Ruston appositionaalinen ja interstitiaalinen kasvu Perikondrium Lasirusto Perikondrium Perikondrium (sidekudosta) Lacuna Kondrosyytin tuma Jakautunut rustosolu Ruston väliainetta i Appositionaalinen kasvu: Kondroblastit tuottavat uutta rustoa vanhan pinnalle perikondriumin alimmasta kerroksesta käsin. Interstitiaalinen kasvu: Jakaantuvat kondrosyytit tuottavat uutta rustoa ruston keskelle erittämällä ruston väliainetta. Rusto Rustokalojen (hait, rauskut) tukiranka on rustoa. Histologisesti samanlaista kuin luukalojen tai maaselkärankaisten rusto. Ei verisuonia Vauriot huonosti korjautuvia Rustoinen tukiranka on kevyt ja riittävän vahva vesieläimelle (veden noste keventää tukirankaan kohdistuvaa rasitusta). Haiden hampaat ovat kuitenkin histologiselta i l rakenteeltaan samanlaiset kuin ihmisellä. Hammasluuta ja kiillettä Kiinni lihaksessa Uusiutuvat jatkuvasti ja tiheästi

7 Luu Makroskooppisen (anatomisen) rakenteen mukaan luu jaetaan: (1) Tiivis luu () (2) Sieniluu il Mikroskooppisen hienorakenteen mukaisesti: (1) Primaarinen (woven) luu (2) Sekundaarinen (lamellar) luu Luuta ympäröi sidekudos: Sisältä endosteum Ulkoa periosteum Makroskooppisen arkkitehtuurin mukaan luu jaetaan: Tiivis luu Sieniluu tiivisluu sieniluu Mikroskooppisesti luu luokitellaan primaariseen ja sekundaariseen luuhun. Primaarisessa luussa ei ole säännöllistä kerroksellista lamellirakennetta, joka on tyypillistä tä sekundaariselle luulle. ll Sekundaarinen luu Primaariluuta murtuman alueella (Huom! ei lamellirakennetta) sidekudosta Osteoblasteja muodostuvan luun pinnalla Vasta muodostunut luujuoste Osteoklasti on luun makrofagi, joka poistaa luukudosta. Tiiviille sekundaariselle luulle on tyypillistä kerroksellinen lamellirakenne. Haversin systeemi: Haversin kanava, jossa ovat verisuonet ja hermot (Huom! luu on aktiivista, elävää kudosta). Ympärillä 8-15 Haversin lamellia (3-7 µm). Poikittaiset Volkmanin kanavat alkavat peri- ja endosteumista ja yhdistävät vierekkäisiä Haversin kanavia. Peruslamellit kiertävät koko luuta ympäri, Välilamellit sijaitsevat Haversin lamellien väleissä. Luusolukanavat (canaliculi) li) ovat luusolujen l jatkeita lamellien lli sisällä. Luuta muodostuu intramembraanisesti ja endokondraalisesti.

8 Osteosyytti tti Lacuna Luusolukanavat Havers in lamellit Havers in systee mi Välilamellitllit Peruslamelli lli Verisuonet Imusuoni Sekundaariluuta (Huom! lamellirakenne) Tiiviin sekundaariluun rakenne luun poikkileikkaus Peruslamelli Periosteum: -Säiekerros -Osteogeeninen k. Haversin kanava Volkmanin kanava Laskimo Valtimo Luu tiivis luu sieniluu luujuosteet periosteum luuydin- ontelo luuydinontelo Volkmanin kanava yhdistää kaksi vierekkäistä Haverisn kanavaa toisiinsa. ii Haversin systeemi muodostuu luukerroksista (lamelleista), jotka ympäröivät Haversin kanavaa. Haversin kanava kulkee luun pituusakselin suuntaisesti. Sen sisällä ovat hermot ja verisuonet. Haversin systeemi Haversin kanava 4-5 lamellikerrosta, joiden välissä luusoluja, osteosyyttejä Luusolu lamellikerrosten välissä Luusolukanava on luusolun haara lamellin sisällä. Osteosyytti lacunassa

9 Haversin kanavia Volkmanin kanava Luu koostuu soluista ja solunväliaineesta Solunväliaine - 35% orgaanista: kollageenia ja proteoglykaaneja - 65% epäorgaanista: hydroksiapattiittia Luusolut: Osteoblastit (nuoret luusolut), osteosyytit (vanhat luusolut), osteoklastit (luun makrofagit) normaali luu Luu ilman kalsium-suoloja Luu ilman kollageenia Sidekudos Lihaskudos (1) Poikkijuovainen luustolihas tai luurankolihas Lihassolut eli lihassyyt: Poikkijuovaisia Sarkomeerirakenne Solut sylinterimäisiä ja pitkiä (jopa useita cm) Yhdessä solussa kymmeniä tai satoja tumia Tahdonalaista (liikehermojen ohjaamia) Raajojen liikkeet, hengityselinten liike (pallea, kylkiluiden väliset lihakset), puhe, ilmeet ja eleet (2) Sydänlihas (3) Juovaton (sileä) lihas

10 Kiinnittyy jänteillä luihin Sidekudoskerrokset: (1) endomysium Lihassyyn ympärillä (2) perimysium Lihassyykimpun ympärillä (3) epimysium Lihaksen ympärillä Luustolihas Sydänlihas Solut Poikkijuovaisia Pituus (nisäkkäillä) noin 100 mikrometriä, leveys noin 30 mikrometriä 1-4 tumaa Paljon mitokondrioita Sarkomeerirakenne Solut ovat yhteydessä toisiinsa aukkoliitosten välityksellä (kytkylevyt eli interkalaarilevyt) Sidekudosta solujen väleissä, jossa kulkee myös verisuonia Ei tahdonalaista Autonominen supistumisrytmi ja taajuus Toimii pumppuna pp verenkierrossa Sydämen seinämän kerrokset: (1) Endokardium (2) Myokardium (3) Perikardium (4) Epikardium Kytkylevy Sidekudosta Sydänlihas Juovaton (sileä lihas) Endokardium (sisäkalvo) Myokardium (sydänlihas) Epikardium (ulkokalvo) Sepelvaltimo Myokardiu Sydänpussin ontelo Perikardium (sydänpussi) Solut Ohuita (3-6 mikrometriä) ja pitkiä (satoja mikrometrejä) Ei sarkomeerirakennetta Verisuonten seinämässä, ruoansulatuskanavassa, hengitysteissä (1) Viskeraaliset sileät lihakset Solut toimivat yhdessä kokonaisuutena (synsytium). Autonominen (sympaattinen/parasympaattinen) hermotus Toiminta ei-tahdonalaista (2) Multi-unit tyyppiset sileät lihakset Jokainen lihassolu on erikseen autonomisen hermoston säätelemä. Jokainen solu toimii erillisenä yksikkönä.

11

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut

löyhä eli areolaarinen sidekudos 3 komponenttia solut Sidekudos Sidekudos B. Sidekudos 1. kehittyy alkion mesodermista löyhä eli areolaarinen sidekudos komponenttia solut mesenkyymi, mukoosinen sidekudos, varsinainen löyhä sidekudos, rasvakudos, verkkomainen

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen)

2. Luu. Luun kollageeniverkkoa (SEM, Tyrannosaurus rex) Luun kollageeniverkkoa (SEM, ihminen) 2. Luu Jäykin sidekudostyyppi väliaineen ansiosta Väliaine 1. Orgaaninen komponentti 35 % väliaineen massasta osteokollageenisäikeet (tyypin I kollageenia eniten), verkostona sementtiaine: mukopolysakkarideja,

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!

Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

RUSTO JA LUU. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia HEIKKI HERVONEN

RUSTO JA LUU. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia HEIKKI HERVONEN Putkuluun pään kudosta. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia RUSTO JA LUU HEIKKI HERVONEN Luku 1 RUSTO JA LUU Elimistön tukiranka koostuu pääosin rusto- ja luukudoksesta.

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Fysiologia Syksy 2015

Fysiologia Syksy 2015 Fysiologia Syksy 2015 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi Fysiologian lähitieteet

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5

PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5 PORONLIHAN LAJITELMAT PE - P5 E P Rasvapitoisuus alle 4 % Lajitelmamääritelmä Täysin puhdas punaisen lihan lajitelma, josta on poistettu jänteet, kalvot, näkyvä rasva, vertymät ja leimat. 0 Rasvapitoisuus

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso

Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Sydämen ja verenkiertoelimistön histologiaa./ Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Sydän, verenkiertoelimistö ja munuainen-jakso Yleistä verenkiertoelimistöstä Sydämen ja verenkiertoelimistön

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä

Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Rusto ja luu / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/

Rusto ja luu / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Rusto ja luu / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Rusto Ominaisuuksia Esiintyminen - tukeva silti joustava aikuisella kylkirustot, hengitystiet

Lisätiedot

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI

SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

B2 Solu ja perinnöllisyys

B2 Solu ja perinnöllisyys B2 Solu ja perinnöllisyys kirjan kannen kuva Tervetuloa BI2-kurssille! Kurssin suoritus Tuntiaktiivisuus 30 % Sis. tehtävien teko ja palauttaminen (pedanetissä kullakin kappaleella oma palautuskansio)

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa

Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa Sydämen ja verenkiertoelimistön makroanatomiaa HEIKKI HERVONEN suuri laskimo adventitia media intima sileälihassolut keskikokoinen laskimo pieni laskimo venuli sss sileälihassolut perisyytit kapillaari

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

Hengitys - hengityselimet

Hengitys - hengityselimet Eläinfysiologia ja histologia Luento IX; Hengitys Hengitys - hengityselimet Ihmisen hengityselimet koostuvat ilmateistä ja keuhkoista. Ilmatiet: t nenä, nielu (pharynx), kurkunpää k (larynx), henkitorvi

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

Intraosseaaliyhteys. Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS SULAT 2014 Tampere

Intraosseaaliyhteys. Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS SULAT 2014 Tampere Intraosseaaliyhteys Anest el, lastenanest ja tehoh erityispätevyys Kati Martikainen OYS Luu ja luuydin Luukalvo: sidekudoksinen lihasten, jänteiden, kalvojen ja rustopintojen kiinnityskohta Luun paksuuntuminen

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 %

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 % Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 % - puhdas punaisen lihan lajitelma - paistit, fileet - poistettu jänteet, kalvot, näkyvä rasva, vertymät ja leimat - korkeatasoinen poronkäristys, täyslihapihvit,

Lisätiedot

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto I. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto I Helena Hohtari Pitkäkurssi I Yleistä Verenkierron eli sirkulaation tehtävät: 1) Kuljettaa happea keuhkoista kudoksille 2) Kuljettaa ravintoaineita (glukoosi, rasvahapot etc.) 3) Kuljettaa

Lisätiedot

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos

Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Muut nimet: Ehlers-Danlosin oireyhtymä, Ehlers-Danlos, Syndroma Ehlers-Danlos, Morbus Ehlers- Danlos Ehlers-Danlosin syndroomalle ei ole Suomessa vakiintunutta kirjoitusasua, mutta suositus on Ehlers-Danlosin

Lisätiedot

Hannu Sariola

Hannu Sariola Hannu Sariola 31.10.2016 Epiteeli: endodermi Mesenkyymi: splankninen (splanknopleuraalinen) mesodermi rustot lihakset sidekudos Hannu Keuhkot muodostuvat alkusuolen yläosaan muodostuvasta keuhkosilmusta

Lisätiedot

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset Ilmainen lääkiksen harjoituspääsykoe, kevät 2017 Tehtävä 2. (20 p) A. 1. EPÄTOSI. Ks. s. 4. Menetelmää käytetään geenitekniikassa geenien muokkaamisessa. 2.

Lisätiedot

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. 25.6.2015 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op Luennot Ryhmäopetus (H=Histologia, M=Makroanatomia)

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut

Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut Pienryhmä 3 immuunipuolustus, ratkaisut 1. Biologian yo 2013 mukailtu. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin, Korjaa väärien väittämien virheet ja perustele korjauksesi. a. Syöjäsolut vastaavat elimistön

Lisätiedot

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos

Lisätiedot

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia Kontrollinäytteet Heikki Aho TYKS patologia Kontrollityypit Positiivinen kontrolli Negatiivinen kontrolli Metodikontrolli Lääketieteellinen kontrolli FINAS S44/1998 Suositus EN 45001- ja EN 45003 standardien

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu

Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä. Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Osteoporoosin ehkäisy naisen elämänkaarella Nuorten naisten tietämys oman luuston terveydestä Anni-Emilia Virtanen Tampereen ammattikorkeakoulu Esityksen sisältö n Luukudos ja luun elinkaari n Osteoporoosin

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia Nisäkkään sydän Keuhkovaltimo Aortta Luento VIII Vasen ja oikea puolisko Yläonttolaskimo l Keuhkovaltimo Läpät: Eteiskammioläpät Oikea eteinen Vasen eteinen Kolmiliuskaläppä

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille

Seraquin. Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Seraquin Luonnollista suojaa koiran ja kissan nivelille Nivelrikko Tavallisin syy koiran nivelperäiseen kipuun ja ontumiseen 20 % kaikista koirista sairastaa Suomessa 110 000 nivelrikkoista koiraa lonkkanivelet,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.

Lisätiedot

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan!

Tervetuloa. Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Suomen Nivelyhdistys ry Tervetuloa Nivelristeilylle viihtymään ja viisastumaan! Nivelrikko mikä se on ja mitä se meille merkitsee?! Esko Kaartinen Ortopedi Miksi nivelrikosta ylipäätänsä pitää väkeä valistaa?

Lisätiedot

Faskia ja myofaskiaalisen käsittelyn vaikutukset

Faskia ja myofaskiaalisen käsittelyn vaikutukset Faskia ja myofaskiaalisen käsittelyn vaikutukset Foamroller itsehoitovälineenä myofaskiaalisessa käsittelyssä Jenna Viitanen Opinnäytetyö Marraskuu 2014 Fysioterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 1.7.2016 Huom! Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op (juha.tuukkanen@oulu.fi) Luennot Ryhmäopetus

Lisätiedot

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN

LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN LIIKUNNAN vaikutus LIHAKSEEN Liikunta vaikuttaa lihaksen toimintaan monella eri tasolla. Se lisää lihaksen kestävyyttä, tehoa, voimaa yhtä hyvin kuin äärirasituksen sietokykyäkin. Se vaikuttaa sekä lihaksen

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO

HENGITYSKAASUJEN VAIHTO HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin

Lisätiedot

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet

HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät Vasta-aineet Ilkk S älä Ilkka Seppälä HUSLAB Immunologian osasto Labquality-päivät 2010 Vasta-aineet Fab Fab Fc IgG, IgD J IgA IgE J IgM IgM:n monomeeriyksikkö ja IgD ovat käytössä B-lymfosyyttien yy antigeenia tunnistavina

Lisätiedot

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi

Syövän lääkehoito. Salla Kalsi Syövän lääkehoito Salla Kalsi Syöpä Yleisnimitys maligneille (pahanlaatuisille) kasvaimille Karsinogeeninen = syöpää aiheuttava Syövän taustalla voi olla Ympäristötekijät, elintavat, perimä, eräät virus-

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Näkökohtia osteoporoosista. Ville Bergroth LKT dosentti Sisä- ja reumatautien erikoislääkäri

Näkökohtia osteoporoosista. Ville Bergroth LKT dosentti Sisä- ja reumatautien erikoislääkäri Näkökohtia osteoporoosista Ville Bergroth LKT dosentti Sisä- ja reumatautien erikoislääkäri Osteoporoosin määritelmä Osteoporoosissa alttius pienienergiaisille murtumille on lisääntynyt luukudoksen mikrorakenteen

Lisätiedot

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin

Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Luun aineenvaihdunnan biokemialliset mittarit: mitä, miksi ja milloin Marja-Kaisa Koivula FT, dosentti, sairaalakemisti 22.5.2014 Esityksen sisältö Mitä luun aineenvaihdunnalla tarkoitetaan? Mitä ovat

Lisätiedot

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat

Veren kantasolujen määrää alentavan hoidon (myeloablatiivisen hoidon) jälkeen luuytimensiirron saaneet potilaat VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Neupogenia voidaan käyttää: - lisäämään veren valkosolujen määrää solunsalpaajahoidon jälkeen infektioiden ehkäisemiseksi. - lisäämään

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys

Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Ihmisen yksilöllinen lämpöaistimus ja -viihtyvyys Evicures-hankeseminaari, 27.5.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sisältö Lämpöaistimuksen ja -viihtyvyyden tausta Miksi

Lisätiedot

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA

Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Edistyksellinen laite, jossa yhdistyy kaksi hyvin tunnettua ja toimivaa hoitomenetelmää: LYMFATERAPIA MAGNEETTITERAPIA Mikä aiheuttaa nesteen kerääntymisen Epänormaali imunestekierto aiheuttaa muutoksia

Lisätiedot

Osteoporoosin lääkehoito

Osteoporoosin lääkehoito 47. Osteoporoosin lääkehoito Osteoporoosin lääkehoito Luu on metabolisesti aktiivinen kudos, joka muodostuu orgaanisesta aineksesta (kollageeni, mukopolysakkaridit ja mukoproteiinit) sekä mineraaleista.

Lisätiedot

VERISUONTEN KALKKEUTUMISEN YHTEYS LUUNTIHEYTEEN POSTMENOPAUSAALISILLA NAISILLA

VERISUONTEN KALKKEUTUMISEN YHTEYS LUUNTIHEYTEEN POSTMENOPAUSAALISILLA NAISILLA VERISUONTEN KALKKEUTUMISEN YHTEYS LUUNTIHEYTEEN POSTMENOPAUSAALISILLA NAISILLA Petteri Elomaa Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kliininen laitos/naistentaudit

Lisätiedot

Verenkierto (circulation)

Verenkierto (circulation) Yleistä: Verenkierto (circulation) monisoluisten eläinten ruumiinnesteiden kuljetusjärjestelmä tehtävät: - kudosten ravinnonsaannista huolehtiminen - kuona-aineiden poiskuljetus - kemiallisten viestien

Lisätiedot

ageloc Tru Face Essence Ultra TUOTEKOULUTUS

ageloc Tru Face Essence Ultra TUOTEKOULUTUS ageloc Tru Face Essence Ultra TUOTEKOULUTUS IHO SULKEE SISÄÄNSÄ IHMISEN ITSEN. JA ON SEN VUOKSI OMAN IDENTITEETIN NÄKYVÄ ILMENTYMÄ. EUROOPAN VÄESTÖ VANHENEE 1/2 KANSALAISISTA ON 40+ IKÄÄNTYMISEN AIHEUTTAMAT

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ

HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ Kuva: Thieme Teaching Assistant Anatomy Gilroy et al. Hengityselimistö-jakso/Biolääketieteen laitos/ Anatomia HENGITYSMAKRON ITSEOPISKELU- TEHTÄVIÄ HEIKKI HERVONEN Luku 1 OHJEISTUSTA OSAAMIS- TAVOITTEISIIN

Lisätiedot