Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta"

Transkriptio

1 Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut ja painos: sivut ja Tentti I: 4.3. klo 13:00-15:00 C1 Tentti II: klo 9:00-11:00 C1 Tentti III: Huhtikuun yleisenä tenttipäivänä Mikroskooppiset tekniikat Mikroskoopin valinta riippuu käyttökohteesta Valomikros- kooppi 0.2 µm (0.2*10-6 m) Elektronimikroskoopit TEM 1 nm (1*10-9 m) SEM nm (2.5*10-9 m) Atomivoimamikroskooppi AFM 50 pm (50*10-12 m) Ross Histology 6th ed 2011 Kohde Koko [µm) mikroskooppi tuma 3-10 Valosolukalvo 0,01 TEMrER 10 Valo- (konfokaali-) Golgi 10 Valo- (konfokaali-) Lysosomi 0,2 TEM- Ribosomi 0,025 TEM- Glykogeeni 001 0,01 TEM - kalvoproteiini 0,0001 AFM-

2 Rakenne ja toiminta Histologia - yleistä Elimistön rakenne ja toiminta liittyvät aina läheisesti yhteen. Siksi kudosten ja elinten rakennetta (histologia) käsitellään yhdessä toiminnan (fysiologia) kanssa. Lepus californicus - Elää aavikolla: kuumaa päivällä, viileää yöllä - Korvat toimivat kuulon ohella lämmönsäätelyelimenä. - Päivällä korvat supussa niskassa ja verisuonet supistuneena: eivät siirrä lämpöä ympäristöstä eläimeen. - Silti eläimen ruumiinlämpö nousee päivällä. - Yöllä korvat ovat pystyssä ja veri kiertää tehokkaasti suonissa: liika lämpö haihtuu eläimestä. Histos = kudos; logos = oppi; histologia = kudosoppi. Mikroskooppista anatomiaa: tutkii solujen, kudosten ja elinten rakennetta mikroskooppia apuna käyttäen. Kudosten ja niiden komponenttien kolmiulotteinen rakenne. Rakenteen ja toiminnan välinen suhde: muodostaa perustan fysiologialle. Histopatologia: kudosten epänormaali rakenne ja toiminta. Histokemia: solujen ja kudosten biokemiallinen rakenne ja molekyylien paikantaminen soluissa (entsyymihistokemia, immunohistokemia). Poikkijuovaisen lihaksen erilaisten lihassyiden (lihassolujen) entsyymihistokemiallinen (myosiini- ATPaasiin perustuva) värjäys. Histologia - yleistä Histologia kestopreparaatit Kaikki muut eläimet paitsi sienieläimet (Porifera) koostuvat kudoksista. Kudos on useiden samanlaisten solujen muodostama toiminnallinen kokonaisuus, jota erottaa muista kudoksista kalvorakenteet. Kestävöinti: -estää kudoksen hajoamisen -esim. 4% formaldehydi Valaminen: -mahdollistaa kudoksen leikkaamisen - esim. parafiini tai muovihartsi Leikkaaminen: -saadaan ohuita ja läpinäkyviä leikkeitä - mikrotomilla Värjääminen: -värittömään kohteeseen saadaan kontrastia -eri rakenteet tulevat näkyviin - esim. hematoksyliini-eosiini Histologiset väriaineet jaetaan emäksisiin ja happamiin: Histologiset kohteet, jotka värjäytyvät emäksisillä väriaineilla (hematoksyliini) kutsutaan basofiilisiksi. DNA, RNA, glykosaminoglykaanit Hematoksyliini värjää tumat ja ribosomit tumman sinisiksi. Histologiset kohteet, jotka värjäytyvät happamilla väreillä (eosiini) kutsutaan asidofiilisiksi. Mitokondriot, eritejyväset ja kollageeni Eosiini värjää sytoplasman ja kollageenin vaalean punaiseksi.

3 Kahden värjäyksen yhdistelmä lisää näytteen kontrasteja Plasmasoluja: hematoksyliini-eosiini-värjäys hematoksylkiini eosiini hematoksylkiini + eosiini Ross Histology 6th ed cm Histologia - kudokset 1 cm 1 cm Peruskudoksia on neljä erilaista: (1) (pintakudos) (2) Sidekudos d (3) Hermokudos (4) Lihaskudos Parafiiniin valettu näyte Mikrotomi Värjättyjä leikkeitä objektilasilla (kestopreparaatti) Kudokset koostuvat: Kudokset koostuvat: (1) Soluista (2) Solunväliaineesta

4 Histologia - kudokset Neljän peruskudoksen luonteenomaiset piirteet Kudos Solut Solun ulkopuoli- li Päätehtävät ät nen osa Hermokudos Pitkiä ja Ei juuri ole Hermoimpulssien haaroittuneita välitys Monikulmaisia Hyvin vähän Muodostaa kerroksittain ruumiin pinnat, eritys Lihaskudos Pitkiä ja Kohtalaisesti Liike supistumiskykyisiä Sidekudos Monenlaisia, Hyvin runsaasti Tuki ja suoja liikkuvia tai paikallaan olevia Peittää elimistön pintoja sisältä ja ulkoa. Muodostaa rauhaset (endo- ja eksokriiniset). Runsaasti soluja, vähän solunväliainetta. Solut tiiviisti i kiinni i toisissaan i (solujenväliset liitokset). / Tehtävät AK Suojaaminen (iho) Absorptio (suoli) Eritys (rauhaset) Kuljetus (munuaistiehyiden i id ionipumput) i Aistiminen (hajuepiteeli) LK BK Epiteelisolut ovat rakenteellisesti ja toiminnallisesti epäsymmetrisiä: Apikaalikalvo (AK, vapaa pinta) Lateraalinen kalvo (LK, kosketuksissa viereisiin soluihin) Basaalikalvo (BK, tyvikalvon puoleinen osa)

5 AK solujenväliset liitokset Kiinnittävät solut toisiinsa ja alustaansa Säätelevät aineiden kulkua soluväleistä LK Epiteelisolun tuma BK Tyvikalvo (basement membrane) yhdistää epiteelin alla olevaan sidekudokseen. Tiiviit liitokset Desmosomit Sidekudosta: kollageenisäikeitä ja sidekudossolujen tumia Aukkoliitokset Vyöliitos -Tiiviin liitoksen alapuolella - Kiinnittää epiteelisolut toisiinsa Tiivisliitos -Lähellä epiteelisolun kärkeä - Estää aineiden (ionit, vesi) diffuusion soluväleissä Desmosomi -Epiteelisolun kiinnikkeitä -Runsaasti kerrostuneissa epiteeleissä

6 - Luokittelu Solukerrosten lukumäärän ja solujen muodon mukaan. Yksikerroksiset epiteelit: Levy-, kuutio- ja lieriöepiteelit Valekerrostunut lieriöepiteeli. Kerrostuneet epiteelit: Levyepiteeli Keratinisoitunut (iho) Keratinisoitumaton (suu, ruokatorvi, äänihuulet, peräaukko, emätin) Vaihettumisepiteeli: Munuaisallas, ureter, virtsarakko, virtsaputki Huom! Tuman muoto Kerrostuneen epiteelin nimi tulee uloimman solukerroksen muodon mukaan: -Levyepiteeli! Valekerrostunut Ripsellinen epiteeli Kuutioepiteeli Kerrostunut lieriöepiteeli Kerrostunut levyepiteeli Levyepiteeli Lieriöepiteeli Levyepiteeli Kuutioepiteeli Levyepiteeliä päältä katsottuna Levyepiteeliä sivulta katsottuna Kuutioepiteeliä munuaistiehyistä

7 Lieriöepiteeliä (sivulta katsottuna) Ripset Pikarisolu Epiteeliä Tumat ovat eri tasoilla. Tästä syntyy kerrostunut vaikutelma. Kuitenkin kaikki solut lähtevät tyvikalvolta. Sidekudosta Valekerrostunutta ripsiepiteeliä henkitorvesta epiteeli sidekudosta d Ripsellistä lieriöepiteeliä

8 - Erilaistumat Mikrovillukset: µm pitkiä, jopa 3000/solu sisällä aktiinisäikeet Lisäävät solun pinta-alaa (suolen sukasauma) Stereokiliat: Pitkiä mikrovilluksia Absorptio (esim. epididymis), aistiminen (esim. sisäkorva) Ripset eli kiliat: 7-10 µm pitkiä; jopa 300/solu; liikkuvia Aksiaalinen filamentti (9+2 rakenne) ja tyvikappale (9+0 rakenne) Eritteiden liikuttaminen (henkitorvi) Mikrovillukset Mikrovilluksia Mikrofilamentteja (aktiiniproteiinia) Keskikokoisia filamentteja Mikrovillukset ovat yhteydessä solun tukirankaan. Pyyhkäisy EM-kuva suolen lieriöepiteelin vapaasta pinnasta - Erilaistumat Ripset - Erilaistumat Henkitorven valekerrostunutta ripsiepiteeliä Transmissio EM-kuvat Pyyhkäisy EM-kuva Stereokilioita sisäkorvan tasapainoelimessä Ripsissä on mikrotubuluket ja ne ovat aktiivisesti liikkuvia.

9 - Rauhaset - Rauhaset Avoeritteisten (eksokriinisten) rauhasten luokittelu rakenteen perusteella. (1) Solujen lukumäärän mukaan: yksi- ja monisoluiset. Eksosytoosi Glykoproteiinijyväsiä Golgin laite Pikarisolu: eritteen täyttämä kärki Karkeapintainen endoplasmakalvosto Pikarisolu: liman täyttämä kärki Yksisoluinen rauhanen: Pikarisolu erittää limaa esim. suolen tai henkitorven pinnalle Aminohappoja ja monosakkarideja (sokereita) Monosakkarideja ja sulfaatteja Pikarisolu valomikroskoopissa Pikarisolun tuma Pikarisolu EM-kuvassa

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos

Lisätiedot

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Eläinfysiologia ja histologia

Eläinfysiologia ja histologia Eläinfysiologia ja histologia II. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 1119 9.painos: sivut 896-1041 ja 1091-1163

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.

Biopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan

Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Värjäysliuokset, reagenssit ja fiksatiivit eläindiagnostiikkaan Reagena valmistaa kolmen vuosikymmenen kokemuksella kotimaiset, korkealaatuiset käyttövalmiit värjäysliuokset. Kaikki liuokset valmistetaan

Lisätiedot

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e.

Epiteelien jaottelu solun muodon ja kerrosten lukumäärän mukaan. yksinkertainen. epiteeli kerrostunut. levy e. lieriö. kuutio e. levy e. Epiteeli ja iho erottaa, estää ja torjuu - erittää, aistii ja uusiutuu. / Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset-jakso Yleistä Epiteelikudokset kuuluvat side-,

Lisätiedot

Fysiologia Syksy 2015

Fysiologia Syksy 2015 Fysiologia Syksy 2015 Anatomia - oppi elimistön rakenteesta Fysiologia - oppi elimistön toiminnasta Käsitteet ja ajattelutapa Mieti miten voit (mahdollisesti) hyödyntää oppimaasi Fysiologian lähitieteet

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia

Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia Mikroskopia 1: Mikroskopointi ja epiteelit/ Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA Biolääketieteen laitos / Anatomia I Mikroskopiatöistä ja ennakkotehtävistä: Mikroskoopin käyttö, histologisen

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x

Lisätiedot

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle)

FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) FM-opiskelijan opintopolku, fysiologia ja neurotiede, neurobiologian erikoistumislinja (vastuuopettajat Juha Voipio & Mikael Segerstråle) 1. SYVENTÄVÄT OPINNOT (522065), 70-100 op 1.1. Pakolliset opinnot,

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne

Lisätiedot

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA

ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA ANTIGEENIEN PAIKANTAMINEN SOLUBLOKEISTA LabQuality-päivät 8.2.2007 Antero Laasonen, Johanna Varpula, Tarja Ylimäki Seinäjoen keskussairaala Patologian osasto YLEISTÄ Solublokkeja (histoblokkeja) valmistetaan

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA HENGITYSTÄ TAPAHTUU KAIKKIALLA ELIMISTÖSSÄ 7 Avainsanat hengitys hengityskeskus hengitystiet kaasujenvaihto keuhkorakkula keuhkotuuletus soluhengitys HAPPEA SAADAAN VERENKIERTOON HENGITYSELIMISTÖN

Lisätiedot

RUORAHISTO I: RAUHASET

RUORAHISTO I: RAUHASET Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies

Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Suun limakalvojen makroskooppinen ja mikroskooppinen anatomia-lyhyt kertaus MC Graw Hill Companies Tuula Salo Suupatologian professori Oulun yliopisto Mikroskooppinen diagnostiikka Valomikroskooppi: virtuaalinen

Lisätiedot

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012

Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi. Kirsi Sainio 2012 Kirsi Sainio 2012 Solutyypit Soluorganellit Solujen tukiranka Solukalvo Solunulkoinen matriksi Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n. 3,5 miljardia vuotta sitten, kun solujen peruskomponentit

Lisätiedot

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

LIHASKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LIHASKUDOS HEIKKI HERVONEN Luurankolihasta. University of Kansas Medical center -verkkosivuilta imuroitu kuva Luku 1 LIHASKUDOS Monet

Lisätiedot

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013

RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 RR-Histo II luentomoniste: Ruuansulatuskanava ja suu. /Heikki Hervonen, 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen Ruoansulatuskanava (matsmältningskanal)(rp6p. s569) Ruoansulatuskanavan perusrakenteeseen kuuluu

Lisätiedot

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008

Uroteelineoplasiat. Paula Kujala 13.11.2008 Uroteelineoplasiat Paula Kujala 13.11.2008 UROTEELI Virtsarakon kasvaimista suurin osa on lähtöisin virtsateitä verhoavasta spesialisoituneesta epiteelistä, uroteelista. Uroteeli peittää virtsateitä munuaisaltaasta

Lisätiedot

Historia 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela

Historia 1. Solubiologian juuret. Historia 3. Historia 2. Historia 5. Historia 4. Solubiologia (eläintieteen osuus) Seppo Saarela Historia 1 Solubiologian juuret Soluoppi eli sytologia (kreik. kytos = kotelo) Robert Hooke (1665): cellula (= solu, suom. Lönnrot) 1674 van Leeuwenhoek - kuvasi useita solutyyppejä Historia 2 1800-luku

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

Naisen genitaalien histologiaa

Naisen genitaalien histologiaa Naisen genitaalien histologiaa HH/MA 2012 Munasarja Follikkeli, munarakkula Ovulaatio, hedelmöittyminen Keltarauhanen Kohtu, endometrium, [implantaatio] Rinta/maitorauhanen Mesonefros= Wolffin tiehyt surkastuu

Lisätiedot

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky.

Lisätiedot

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto...

1. Teurasporojen kuljetus...4. 2. Ante mortem tarkastus...4. 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4. 4. Tainnuttaminen...4. 5. Verenlasku / pisto... Porotietokansio Teurastusosio Karvonen Seppo, Pieski Kaarina 2007 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Teurasporojen kuljetus...4 2. Ante mortem tarkastus...4 3. Eläinten nouto tainnutukseen...4 4. Tainnuttaminen...4

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu

Sytosoli eli solulima. Inkluusiot. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu Sytosoli eli solulima määritellään operatiivisesti ei sedimentoidu suurillakaan g-arvoilla 6-12x10 6 g EM: ei rakennetta ei ole verrattavissa

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl

Solubiologia eläintiede. Solun kemia I. - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl Solubiologia eläintiede Solun kemia I - Solun tärkeimmät alkuaineet C HOPKN S CaFe, Mg + Na Cl - Atomien väliset vahvat kemialliset sidokset syntyvät, kun atomit luovuttavat, ottavat tai jakavat keskenään

Lisätiedot

I. Mitä (eläin)fysiologia on?

I. Mitä (eläin)fysiologia on? I. Mitä (eläin)fysiologia on? Luento IV Tutkii eläinten ja niiden osien toimintoja. Tutkii elintoimintojen merkitystä sopeutumisessa ympäristöön. Tutkii toimintamekanismeja ja selittää toimintoja mekanismeista

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä

Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä Kudoskuljetusohjelmien vertailu rasvaisilla näytteillä Bioanalytiikan koulutusohjelma, bioanalyytikko Opinnäytetyö 16.4.2007 Heidi Heinrichs HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013

RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013 RR-Histo I luentomoniste: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku./heikki Hervonen 2013 Ruotsinnokset Henri Puttonen Sylkirauhaset (spottkörtlarna) (RP6p. s545-554) Sylkeä eritetään noin 1200 ml vuorokaudessa.

Lisätiedot

KEUHKOJEN SYTOLOGIAN TUTKIMINEN. Oppimateriaali

KEUHKOJEN SYTOLOGIAN TUTKIMINEN. Oppimateriaali KEUHKOJEN SYTOLOGIAN TUTKIMINEN Oppimateriaali Jenna Hedman Opinnäytetyö Marraskuu 2015 Bioanalytiikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Bioanalytiikka Aho Jenna: Keuhkojen sytologian tutkiminen

Lisätiedot

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Luennon aiheet Neuronin perusrakenne Hermoston solut ja niiden tehtävät

Lisätiedot

HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI

HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI 1 Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2017 Petra Vilonen HISTOLOGIAN OPPIMATERIAALI Bioanalytiikan opiskelijoille patologian opintojaksoon 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK / YAMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

GASTROSKOPIANÄYTTEIDEN GIEMSA-VÄRJÄYKSEN OPTIMOINTI JA NÄYTELASIEN SKANNAUS

GASTROSKOPIANÄYTTEIDEN GIEMSA-VÄRJÄYKSEN OPTIMOINTI JA NÄYTELASIEN SKANNAUS OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA GASTROSKOPIANÄYTTEIDEN GIEMSA-VÄRJÄYKSEN OPTIMOINTI JA NÄYTELASIEN SKANNAUS T E K I J Ä / T : Jennamari Heikkinen Heidi Rutanen

Lisätiedot

Solun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen.

Solun tukiranka. Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen fibroblastin jakautumisen aikana. Epiteelisolun tukirangan organisoituminen. Solun tukiranka Chapter 16 Mikrotubulukset vihreällä Aktiinifilamentteja punaisella Tuman DNA sinisellä Figure 16-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Tukirangan uudelleenjärjestäytyminen

Lisätiedot

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä

Ruuviliitokset. Yleistä tietoa ruuviliitoksista. Kitkaliitoksen ja muotoliitoksen yhdistelmä Yleistä tietoa ruuviliitoksista Yleistä tietoa ruuviliitoksista Ruuviliitokset voidaan tehdä kitkaliitoksina, muotoliitoksina tai näiden kahden yhdistelmänä. Kitkaliitos vaatii noin 10 kertaa enemmän ruuveja

Lisätiedot

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Eliömaailma BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma Aitotumalliset l. eukaryootit Esitumalliset l. prokaryootit kasvit arkit alkueliöt sienet bakteerit eläimet Eliökunnan sukupuu Tumattomat eliöt

Lisätiedot

Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät

Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät Kirsi Sainio 2013 Solutyypit Soluorganellit niiden tehtävät Solujen tukiranka sen tehtävät Solukalvo sen tehtävät Solunulkoinen matriksi sen tehtävät Ensimmäiset solujen kaltaiset rakenteet syntyivät n.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso

Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Lihaskudos /Heikki Hervonen 2012/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Monet solut pystyvät liikkumaan, koska kaikista tumallisista soluissa löytyy aktiinimyosiini-mikrofilamentteja.

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS THERMO SCIENTIFIC MICROM HM340E- ROTAATIOMIKROTOMILLE JA STS-VESIHAUTEELLE

KÄYTTÖOPAS THERMO SCIENTIFIC MICROM HM340E- ROTAATIOMIKROTOMILLE JA STS-VESIHAUTEELLE OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA KÄYTTÖOPAS THERMO SCIENTIFIC MICROM HM340E- ROTAATIOMIKROTOMILLE JA STS-VESIHAUTEELLE Opinnäytetyö TEKIJÄ/T: Katja Juntto Satu

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 %

Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 % Poronlihalajitelma PE, rasvaa alle 4 % - puhdas punaisen lihan lajitelma - paistit, fileet - poistettu jänteet, kalvot, näkyvä rasva, vertymät ja leimat - korkeatasoinen poronkäristys, täyslihapihvit,

Lisätiedot

KONTROLLIEN KERÄÄMINEN. Työohjeistus. Fimlab Laboratoriot Oy. Histologian laboratorio

KONTROLLIEN KERÄÄMINEN. Työohjeistus. Fimlab Laboratoriot Oy. Histologian laboratorio KONTROLLIEN KERÄÄMINEN Työohjeistus Fimlab Laboratoriot Oy Histologian laboratorio Satu Harola Satu Mäkinen 2 SISÄLLYS 1 KONTROLLIA TARVITSEVAT VÄRJÄYKSET... 3 1.1 GRAM (Artisan, Ventana)... 3 1.2 KONGO

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen Animal skeleton, muscle function and locomotor mechanisms (Campbell: luku 50.5 ja 50.6) Photograph courtesy of Editions Xavier Barral, in association with The Museum

Lisätiedot

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia

Kontrollinäytteet. Heikki Aho TYKS patologia Kontrollinäytteet Heikki Aho TYKS patologia Kontrollityypit Positiivinen kontrolli Negatiivinen kontrolli Metodikontrolli Lääketieteellinen kontrolli FINAS S44/1998 Suositus EN 45001- ja EN 45003 standardien

Lisätiedot

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell

Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne. Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Solubiologian ja biokemian perusteet (4 op) 140174) Solun rakenne Campbell & Reed: Biology, 9th ed., Chapter 6, A Tour of the Cell Riitta Julkunen-Tiitto Biologian laitos Luonnonainetutkimuksen laboratorio

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella

12 (25) KUVA 8B. Levyepiteelisoluja 400-kertaisella suurennoksella 12 (25) Epiteelisolut voivat olla peräisin munuaisista, virtsateistä tai ulkoisista sukupuolielimistä. Epiteelisolut jaetaan levyepiteelisoluihin, tubulusepiteelisoluihin ja välimuotoisiin epiteelisoluihin.

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia IHO HEIKKI HERVONEN Luku 1 IHO Ross ja Romrell: Histology-kirja käyttää ihosta hämäävästi nimitystä integumentary system eikä skin plus appendices.

Lisätiedot