SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

Transkriptio

1 SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1

2 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2

3 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää on, että kaikki osallistuvat ryhmän toimintaan RYHMÄTYÖ Purussa oleellista on, että kaikki ovat opiskelleet asian (oppimistavoitteet!) Puheenjohtajan rooli on tärkeä erityisesti purussa JOHTAJAKOULUTUS Tutor ohjaa, luotsaa ja stimuloi, jos ryhmällä on vaikeuksia. Etsii ryhmän kanssa ratkaisuita, jos ryhmän työskentely ontuu. 3

4 Luennot tukevat opiskelua Jokaisen virikkeen jälkeen on oppimistavoitteita käsittelevä luento Luennoilla käsitellään aihetta yleisesti - ei pelkästään eikä erityisesti viriketapausta Luennoilla ei välttämättä ehditä käsittelemään aivan kaikkia oppimistavoitteita Experttiluennot Oppikirjoista Ross & Pawlina: Histology, a Text and Atlas 2011 lista kirjan virheistä on Almassa osa virheistä on korjattu Inkling-versiossa, muista on kommentit (community/follow) Alberts et al: Essential Cell Biology Inkling: mm. erinomaisia videota Hyviä histologian kirjoja myös esim: Kierzenbaum & Tres: Histology & Cell Biology 2012 Cui: Atlas of Histology

5 Mikroskopialla saa tuntuman kudoksiin Opiskelijan tulee harjaantua mm. seuraavissa taidoissa: Rakenteiden ja kudosten tunnistaminen valomikroskoopissa tai valo- ja elektronimikroskooppisesta kuvasta Kaavakuvan piirtäminen ko. aiheesta hienorakenne-, solutai kudostasolla Sivelyvalmisteen teko* Sivelyn teko: Asetetaan objektilasin lyhyt reuna noin 30 asteen kulmassa edellisen päälle ja tipan reunaan, jolloin tippa leviää koko kakkoslasin reunan leveydelle. Heti kun leviäminen on tapahtunut vedetään/työnnetään kakkoslasia ykköslasin pintaa pitkin sen toiseen päähän. *katso erillinen moniste ja ohje (+video) 5

6 Kolme mikroskopiaa Tunnin johdantoluento Mikroskopia 1 ja 2: mikroskopialuokassa Mikroskopia 3: IT-luokassa Mikroskopiamonisteet: ennakkotehtävät ja oppikirjan kuvat Virtuaalimikroskopia Mikroskopia 1: perinteinen mikroskopia Mikroskopia 2: perinteinen mikroskopia + ipad Mikroskopia 3: vain virtuaalisesti (IT-luokassa) demo.webmicroscope.net/courses/helsinki/sbpk Login: hystudent Password: webmicro 6

7 Sekamelskaa? Opiskelijan tulee harjaantua tarkastelemaan kuvia analyyttisesti Jeffrey B. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby 1999 Jakson opintokortti Jaetaan ensimmäisellä PBL kerralla Merkintä jokaisesta ryhmäopetuksesta Vastuu on opiskelijalla Palautetaan BLL:n opintotoimistoon jakson lopuksi (ennen tenttiä) oli se täynnä tai puutteellinen. 7

8 Oppimistavotteista - Solujen ja kudosten rakenteet eli mitä kaikkia rakenteita soluista ja kudoksista löytyy. Tällä perusteella solut ja kudokset voi tunnistaa - Miten eri rakenteet toimivat ja muodostavat toimivan solun ja miten eri solut muodostavat toimivan kudoksen ymmärtäminen - Miten tietylle solulle tyypilliset rakenteet liittyvät ao. solun toimintaan. Myös miten eri solut ja soluväliainerakenteet liittyvät kudoksen toimintaan. Tässäkin on kyse ymmärtämisestä. - Solujen ja kudosten toiminta eri rakenteiden/vaiheiden kautta kulkevina prosesseina miten se tapahtuu, mitä pitää tapahtua ennen tätä, ja mitä tämän jälkeen, miksi juuri näin, mikä sitä ohjaa (entä jos menee pieleen..) taas on kyse ymmärtämisestä. Tuma ja tumajyvänen Karkeapintainen endoplasmakalvosto RER Eriterakkuloita Glykogeenijyväsiä Aktiinifilamentit Sileäpintainen endoplasmakalvosto Sentrioli ja mikrotubulukset Ross & Pawlina: Histology. A Text and Atlas, LWW 2011 RER 8

9 Kalvorakkulan kierto Kaavakuvat kertovat tapahtumasarjat Golgi ja kalvorakkulat Ross & Pawlina: Histology. A Text and Atlas, LWW 2011 Keratinosyytin kypsyminen Polttopistetehtävät (yli 300 kysymystä) tukevat itseopiskelua toinen tapa lukea oppikirjaa tarvittavaa tietoa etsien auttavat opiskelijaa oman tietotason arvioinnissa täydentävät virikkeen pohjalla syntyneitä ydinoppimistavoitteita (eivät korvaa) osa vastauksista löytyy suoraan kirjoista osa tehtävistä vaatii asioiden yhdistelemistä ja johtopäätösten tekoa 9

10 Itseopiskelun polttopistetehtävät Epäselviksi jääneet asiat esille kyselytunneilla Ryhmä tai yksittäinen opiskelija voi lähettää kysymyksiä epäselviksi jääneistä asioista sähköpostitse: matti.airaksinen[at]helsinki.fi tai heikki.hervonen[at]helsinki.fi 10

11 Tenteissä on oiva tilaisuus näyttää osaamisensa Pikatesti jokaisen PBL purun alussa = 10 väittämää Kuvatentti - kuvia mikroskopianäytteistä, joista väittämiä Jaksokuulustelu - väittämiä - esseetehtäviä - piirtämisiä Karttuvan tiedon testi >200 väittämää koko (6v) opintoohjelmasta KUDOS? - Kudos on tietyntyyppisten solujen ja niille ominaisen soluväliaineen muodostama kokonaisuus - Kudosoppi eli histologia tutkii kudoksia. - Solujen koko, muoto, määrä vaihtelee - Soluväliaineen määrä ja laatu vaihtelee - Kudokset esiintyvät aina yhdessä toisten kudosten kanssa ja muodostavat elimiä ja järjestelmiä 11

12 Eri kokoisia ja muotoisia soluja 100 m Kolibakteeri (0.5x2 m). Kypsä munasolu (halkaisija ~125 m) Siittiö (pää 1x3x4 m) Lihassolu jopa 50 cm, hermosolun aksoni jopa 1 m Purkinje-solu (perikaryon ~50 m) Peruskudokset 1. Epiteeli (ja rauhaset) 2. Tuki kudos sidekudos (=connective) rusto ja luu (=supporting) rasvakudos, veri (=special) 3. Lihaskudos 4. Hermokudos (ja aistinelimet) Iho (= lähinnä epiteeli- ja sidekudosta) Lymfaattinen kudos (immuunijärjestelmä) 12

13 Lieriöepiteeli Kateenkorva Tiivis sidekudos Luukudos Jeffrey B. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby 1999 Veri Ross & Pawlina: Histology. A Text and Atlas, LWW 2011 Rustokudos Sydänlihas Piirtämistaito? 1) Rakenteiden ja kudosten tunnistaminen valomikroskoopissa tai valo- ja elektronimikroskooppisesta kuvasta. a. Opiskelija tulee harjaantua tarkastelemaan kuvia analyyttisesti. b. Opiskelijan tulee tuntea valomikroskoopin perusrakenteet ja osata käyttää yksinkertaista laboratoriomikroskooppia histologisten valmisteiden tarkasteluun. 2) Kaavakuvan piirtäminen ko. aiheesta hienorakenne-, solu- tai kudostasolla. 13

14 Levy (verisuonen endoteeli) Monikulmainen (maksa) Kuutio (pieni haimatiehyt) Dongmei Cui: Atlas of Histology with Functional and Clinical Correlations, LWW, 2011 Pyöreä (syöttöja plasmasolu Lieriö (iso haimatiehyt) Polaarinen Runsas ja niukka sytoplasma Sytoplasman jyväsiä 1.Suuri 2, 5. mitoosi Sukkulamainen (sileälihas) 3,4 keskikokoinen 6. Pieni Sytoplasman vakuolit Dongmei Cui: Atlas of Histology with Functional and Clinical Correlations, LWW, 2011 Monilohkoinen tuma 14

15 Histologian ja osin patologian termejä Normaali histologinen rakenne? Atrofia surkastuminen, kuihtuminen Hypertrofia liikakasvu; solujen suurenemisesta johtuva elimen tai kudoksen tavallista suurempi koko Hyperplasia liikakasvu; solumäärän lisääntymisestä johtuva elimen tai kudoksen tavallista suurempi koko Metaplasia muuntuminen (patol.) kypsän kudoksen muuntuminen toisen tyyppiseksi, esiintymispaikalleen vieraaksi kudokseksi Dysplasia kasvuhäiriö; premaligniin (pahanlatuisen muutoksen esiaste) tilaan viittaava epiteelin erilaistumishäiriö Atrofia ja hypertrofia Atrofisia luurankolihassoluja Normaali sydänlihas Hypertrofinen sydänlihas suuret solut 15

16 Onnea ja menestystä solubiologia ja peruskudokset jaksolle! Sairauksien luokitus Synnynnäiset ja perinnölliset sairaudet Tulehdukselliset sairaudet Degeneratiiviset (rappeuma-) sairaudet Aineenvaihdunnan sairaudet Neoplasiat, kasvaimet Lisäksi psyykkiset ongelmat, toksikologia, vammat Vielä epigeneettinen näkökulma Tapauksissa sivutaan lääketieteellisesti tärkeitä ilmiöitä, mm. -Virusinfektio - Kudosvaurio - Palovamma - Perinnöllinen sairaus - Syövän hoito - Vastustuskyvyn heikkeneminen - Nivelrikko - Verenpainetaudin hoito 16

17 Kudosten uusiutuminen - kantasolut Kudosten uusiutuminen on jatkuva, dynaaminen prosessi kerrostunut levyepiteeli ihon epidermis on selvä tapaus se uusiutuu alhaalta ylöspäin entä suolen yksinkertainen epiteeli? veri uusiutuu jatkuvasti hermokudos, sydänlihas - pysyviä soluja, ei uusiutumista kantasolut Kudosvaurion korjautuminen Jos kudos on luonnostaan nopeasti uusiutuva, sen vauriotkin korjautuvat nopeasti ja ennalleen Hyviä korjautujia ovat mm. luu, sidekudos, epiteelit, ja veri Huonoja korjautujia ovat mm. hermokudos, rusto, ja sydänlihas Kyse on osin siitä saadaanko rekrytoiduksi riittävästi uusi soluja kehittymään kantasoluista Toinen tekijä on kudosmuotin tarve: kehittyvä solu ei välttämättä osaa muodostaa kudosta tyhjän päälle tai väärään ympäristöön Kantasolun täytyy saada oikeat signaalit oikeaan aikaan ( väärien solujen toiminta ja väärät signaalit tulisi estää) 17

18 Jeffrey B. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby 1999 SBPK jakson kuvatentti (preparaattikoe) suurin osa kuvista on mikroskopiatöiden näytteistä (H&E värjäyksiä mikäli ei toisin mainita) 15 monivalintatehtävää (a, b tai c): ~30s/kuva YMPYRÖI oikea vaihtoehto (+oma nimi) Väärästä vastauksesta ei tule miinusta 5/10 oikein = alin hyväksytty suoritus 5-6/10 oikein -> +; 7/10 oikein -> 0.5; 8/10 oikein -> 0.75; 9-10/10 oikein -> 1 lisäpiste jaksotentin tulokseen Vastaa myös erilliseen palautekyselyyn 18