LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

Transkriptio

1 Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

2 SKSY Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistys Kouluttaa patologeja sytologiassa Perustettu Viime vuonna uusimme sääntöjä Kaikki patologit ja koulutuksessa olevat tervetulleita anomaan jäsenyyttä Tällä hetkellä jäsenyys maksaa 20 E vuodessa Seuraava koulutustilaisuus on Kuopiossa. Pia Boström luennoi sylkirauhasten tuumoresta Ensi keväänä pidetään kaksipäiväinen gynekologisen sytologian koulutustilaisuus. Tarkempi ajankohta ja ohjelma kotisivuillamme terveysportissa.

3 Bethesdassa ( 2001) lieriöatypialuokitukset NILM Atyyppiset lieriösolut Endocervikssolut (NOS tai suos ben, tai mal) Endometriumsolut Rauhastyyppiset solut (suos malignit) Adenokarsinoma in situ (AIS, cerviksin) Adenokarsinoma Endokervikaalinen Endometriaalinen Ekstrauteriininen Ei osaa sanoa (NOS)

4 Näytteen edustavuus Vaikea asia johon aina on otettava tiukasti kantaa Lieriösoluja vai ei? Solukon pinta-ala yli 10%. Atrofiset näytteet: lieriösolut? Vaginanäyte kohdunpoiston jälkeen saattaa sisältää parauretraalirauhasista peräisin olevaa lieriöepiteeliä

5 Normaalia

6

7 Milloin endometriumia saa olla? Ennen kierron 1-10 päivinä fertiili-iässä. Nyt ei kierrosta usein tiedetä. Jotein merkittävää on vain menopaussissa oleva vagina-näytteen endometrium, joka on aina mainittava.

8 Normaalia endometriumia

9 Nyrkkisääntö atyyppisista lieriösoluista (kirjallisuudesta) Benignejä 40% (tilastollisesti on näin vaikka kuinka yrittää, meillä vielä enemmän benignejä- tuonnempana) Levyepiteelineoplasioita 50% (kuitenkin) Endokervikaalisia neoplasioita 10% (VAIN)

10 KUITENKIN PAPA on hyvä levyepiteelisoluleesioiden seulontatesti. Lieriösoluleesioiden tunnistamisessa se ei ole kovin herkkä, mikä johtuu näytteenoton ja tulkinnan vaikeudesta. Adenokarsinooman diagnosoinnissa sensitiviteetti vaihtelee eri tutkimuksissa varsin voimakkaasti, lienee n.50%

11 Neoplastinen / tulehduksellinen atypia vain aste-ero? Anisonukleoosi, tumakalvon epäsäännöllisyys, kromatiinin epätasainen jakautuminen yl. silmiinpistävämpää neoplasiassa kuin tulehduksessa Neoplastisessa epiteelissä yl. näkyy epäjärjestynyt kasvu (häiriytynyt polariteetti)

12 Reaktiivinen endokervikaalinen lieriösoluatypia solurykelmät yleensä hunajakennomaisia tai levymäisiä soluissa runsas sytoplasma, solurajat selvästi näkyvissä ja tumat tuskin lainkaan päällekkäin (ei ruuhkautumista) lievää solu-ja tumakoon vaihtelua voi olla tumat pyöreitä tai soikeita, kromatiini hienojakoista

13

14 Reaktiivinen monitumainen

15 Endokervikaalisen lieriöepiteelin regeneraatio ( repair ) Regeneraatio tarkoittaa uusiutumista ja epiteeli regeneroituu esim. trauman, sädehoidon tai ankaran tulehduksen jälkeen (pitäisi siis olla hyvä anamneesi)

16 Endokervikaalisen lieriöepiteelin regeneraatio jatkuu rykelmät levymäisiä (tärkeä piirre) soluissa mitooseja, tumajyväset prominentit solu- ja tumakoko vaihtelee sytoplasma joskus vakuolisoitunut ja lohkotumaisten leukosyyttien infiltroima, usein tiivistä- palapelimaisesti toisiinsa liittyvää. taustalla usein verta ja huomattava tulehdus

17 Reaktiivinen endokervikaalinen lieriösoluatypia (tulehduksissa) nukleolit voivat olla prominentteja monitumaisuutta voi esiintyä erityisesti regeneraatiossa ja tulehduksessa sytoplasminen limavoi olla vähentynytja solurykelmä voi vaikuttaa hyperkromaattiselta

18 Reparaatiota

19 Endokervikaaliset lieriösolut akuutissa tulehduksessa jatkuu lopullista diagnoosia ei aina pystytä tekemään sytologisesti yksittäisten epänormaalien solujen puuttuminen puhuu hyvänlaatuisuuden puolesta seuranta tarpeellinen, mahdollisesti kolposkopia ja biopsiat

20 Muita endokerviksin lieriösolujen ei-neoplastisia atypioita tuubametaplasia ( ciliated cell metaplasia ) mikroglandulaarinen hyperplasia /polyypit endometriumin istmusalueen solut ja kervikaalinen endometrioosi paksusuolen lieriöepiteeli rektovaginaalisesta fistelistä kierukkavaikutus Arias-Stella reaktio sädehoitovaikutus

21 Kierukkasolut solut yksittäin tai rykelminä, tausta yl.puhdas sytoplasmassa usein kookas vakuoli, tuma solun toisessa laidassa ( sinettisormusmainen kuva) joskus yksittäisen solun tuma kookas ja myös tuma/sytoplasma-suhde suuri tuma usein degeneroitunut, tumajyvänen voi olla prominentti psammomakappaleita muistuttavia kalkkikappaleita voi esiintyä

22 Tuubametaplasia usein pieniä, ruuhkaisia rykelmiä tumat pyöreitä tai soikeita, joskus suurentuneita, usein hyperkromaattisia tuma/sytoplasma suhde voi olla korkea kromatiini tasaisesti jakautunut, tumajyväsiä ei yl. näy sytoplasmassa voi olla vakuoli kilioiden ja/tai päätelevyn esiintyminen on luonteenomaista

23 Endokervikaalisten lieriösolujen ATYPIA NOS solut levymäisinä tai rauhasmaisina rykelminä, joissa tumat voivat olla toistensa päällä (ruuhkautuminen) jotkut tumat voivat olla 3-4 x norm.tuma tumien koko ja muoto voi jossain määrin vaihdella, usein lievää hyperkromasiaa, nukleolit voivat näkyä, mitooseja harvoin sytoplasma voi olla runsasta, tuma/sytoplasma suhde suurentunut solurajat yl. selvästi näkyvissä

24 Endokerviksin in situ adenokarsinoma (AIS) solut levyinä, nauhoina tai rosetteina, joissa tumat epäjärjestyksessä päällekkäin (ruuhka) ei hunajakennorakennetta yksittäiset atyyppiset solut harvinaisia joissakin rykelmissä tumat ovat järjestyneet palissadimaisesti ja reuna on höyhenmäinen tumat suurentuneet, soikeat tai venyttyneet, kerrostuneet

25

26 AIS jatkuu tumat hyperkromaattisia, kromatiini tasaisesti jakautunut, karkeagranulainen tumajyväset pienet mitooseja ja apoptoosikappaleita usein tuma / sytoplasma suhde suuri, sytoplasman määrä vähentynyt tausta yl. Puhdas Epiteelikappaleet suuria

27 AIS/Normaali lieriö s.-44, HRT+

28 Lisää AIS/norm Synt -71, ei muuta anamneesia

29 Endokerviksin adenokarsinoma yleistymässä USA:ssa adenokarsinooman osuus invasiivisista kervikskarsinoomista on yli 20% PAPA on tärkein seulontamenetelmä adenokarsinooman preventiossa, sillä adenokarsinoomalla on hyvin tunnettu esiaste adenocarcinoma in situ

30 Endokerviksi adenokarsinoma sytologiset kriteerit menevät päällekkäin AIS:n kanssa, kuitenkin saattaa olla viitteitä invaasiosta runsaasti epänormaaleja lieriösoluja yksittäisiä soluja, 2-ja 3-ulotteisia ja synsytiaalisia ryhmiä suuret, pleomorfiset tumat, joissa kromatiini epätasaisesti jakautunut, kirkastumia, tumakalvo epäsäännöllinen makronukleoleja voi esiintyä nekroottinen tuumoridiateesi

31

32 Endocerviks-ca s.-50, ei muita anmnestisia tietoja

33 Endometriumin adenokarsinoma (ja atyyppinen hyperplasia) Kolmiulotteisia kappaleita Solurajat ei näy Tumat pienemmät ja tummemmat kuin cerviksmuutoksissa Tuma-sytoplasmasuhde käänteinen

34 Normaali endometrium/ ca NORMAALI ADENOCARCINOMA

35 Oma materiaali Katsoin 2 vuoden (2004 and 2005) adenoatypiat (Helsingin ja Vantaan seulonnoista), joita oli 193. Näistä vain 105 naista lähetettiin kolposkopiaan, 5 ei tullut, ja yhdellä näistä viidestä oli vaikea muutos (oli muuttanut kuntaa).

36 tulos 100 kolpposkopiaa tehtiin, loppuja 88 seurattiin papoilla (6 ja 12 kk ) eikä muutoksia enää löytynyt. Kolpposkopioista löytyi: 8 adenokarcinomaa -4 endokervikaalista - 4 endometriaalista. Lisäksi 6 endometriaalista adenomatoottista hyperplasiaa, 3 kerviksin polyyppia, 4 kroonista kervisiittä. 11 adenoatypiaa osoittautui histologisissa näytteissä levy-muutoksiksi (lisäksi oli HPVatypiaa ilman dysplasiaa).

37 Lopuksi:J.Krane et al (Cancer Cytopathol 2001;93:8-15) Olisi kuitenkin pitänyt nähdä ruuhkaisetrykelmät, pienet soluryhmät jayksittäiset solut, joissa anisonukleoosia, vaalea, epäsäännöllisesti kasautunut kromatiini javaihtelevat tumajyväset