Epiteeli' Kateenkorva'

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Epiteeli' Kateenkorva'"

Transkriptio

1 Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999' Ross&&&Pawlina:'Histology.' A'Text'and'Atlas,'LWW'2011' Sidekudos' HEIKKI HERVONEN Rustokudos' lihas'

2 Luku 1 JOHDANTO KUDOKSIIN Solubiologia ja peruskudokset-jakson alussa on lyhyt kertaus solun rakenteisiin ja toimintoihin. Tarkastelu kohdistuu erityisesti siihen, miten rakenteet liittyvät toimintaan. Tästä päästään siihen, että tietyllä tavalla toimivalla solulla on tietyt rakennepiirteet, jotka näkyvät histologisessa valmisteessa - ja toisinpäin, jos solussa nähdään tiettyjä tyypillisiä rakenteita, niin voidaan päätellä solun toiminta. Solubiologian jälkeen käsitellään kudoksia samoilla periaatteilla. Kunkin kudoksen kohdalla syvennetään myös ao. kudoksen soluihin liittyvää solubiologiaa. Karkeapintainen endoplasmakalvos Tuma ja tumajyvänento Eriterakkuloita Solun hienorakennetta Glykogeeni -jyväsiä Sileäpintainen endoplasmakalvosto Aktiinifilamentit Sentrioli ja mikrotubulukset Keskellä on immunohistokemiallinen värjäys viljellyistä soluista. Muut kuvat ovat elektronimikroskooppikuvia solujen hienorakenteesta. Tämä moniste on tarkoitettu yksinomaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön ja jaettavaksi ainostaan Terkon digitaalisen kurssikirjaston kautta. Teoksen osittainenkin kopiointi, muuttaminen ja edelleen jakaminen on tekijänoikeuslain nojalla ehdottomasti kielletty.

3 OSIO 1 Lieriöepiteeli Oppimistavoitteista Kateenkorva Luukudos Tiivis sidekudos Jeffrey B. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby 1999 A. Jakson aikana opiskelijan tulee oppia: Solun hienorakennetta Veri Ross & Pawlina: Histology. A Text and Atlas, LWW 2011 Rustokudos Sydänlihas Karkeapintainen endoplasmakalvos Tuma ja tumajyvänento Eriterakkuloita Aktiini- Sileäpintainen filamentit endoplasmakalvosto Glykogeeni Sentrioli ja -jyväsiä mikrotubulukset Keskellä on immunohistokemiallinen värjäys viljellyistä soluista. Muut kuvat ovat elektronimikroskooppikuvia solujen hienorakenteesta. Jeffrey B. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby ) Solun ja peruskudosten sekä ihon ja lymfaattisen järjestelmän yleisrakenne. 2) Miten solut ja kudokset elävät, toimivat ja uusiutuvat? 3) Solujen ja kudosten erikoisrakenteiden merkitys ja miten ne liittyvät solun/kudoksen toimintaan. 4) Solujen ja kudosten erikoistoiminnat tapahtumasarjana ja miten ne heijastuvat solun/kudoksen rakenteeseen.

4 5) Miten kunkin solun ja kudoksen tyypilliset ominaisuudet ja toiminnat näyttäytyvät histologisessa valmisteessa. Toisin sanoen: minkä rakenne- ja värjäytyvyysominaisuuksien perusteella tämän solun/kudoksen voi erottaa toisista soluista/kudoksista mikroskoopissa? Solubiologian osuus käsittelee solun toimintoja. 1. Materiaalin soluun ottoon, proteiinisynteesiin ja -lajitteluun, solunsisäiseen kalvoliikenteeseen sekä eritykseen liittyvät rakenteet ja toiminnat. 2. Solun liittyminen toisiin soluihin ja soluväliaineeseen, solun sisäiseen järjestykseen ja liikenteeseen sekä solun muotoon vaikuttavat tekijät sekä solun liikkumisen mekanismit. Esimerkkejä tapahtumasarjoista Kalvorakkulan kierto Golgi ja kalvorakkulat Kaavakuvat kertovat tapahtumasarjat Keratino -syytin kypsyminen 3. Kudosten yhteydessä käsitellään lisää ao. kudoksen soluille tyypillisiä toimintoja Lieriöepiteeli Tiivis sidekudos Veri kudoksia iho... ja toiminnallinen järjestelmä: 6. lymfaattiset kudokset ja -järjestelmä Kudos Esimerkkejä eri kudoksista Kateenkorva Rustokudos Luukudos Sydänlihas Peruskudokset 1. epiteelikudos 2. tukikudos - sidekudos - rasvakudos - veri - rusto ja luu 3. lihaskudos (4. hermokudos käsitellään neurobiologia- jaksolla) Lisäksi elin, jossa useita Kudos on tietyntyyppisten solujen ja niille ominaisen soluväliaineen muodostama kokonaisuus. Kudoksen ominaisuudet määräytyvät siltä pohjalta ovatko solut päätoimijoita vai onko soluväliaine oleellisempi tekijä. Solut voivat olla ulkonäöltään samanlaisia, mutta useimmiten peruskudoksessakin on useampia solutyyppejä. Solujen koko, 3

5 muoto, määrä vaihtelee jopa saman kudoksen eri toiminnan tai kypsymisen vaiheissa. 2) Kaavakuvan piirtäminen ko. aiheesta hienorakenne-, solutai kudostasolla. Soluväliaineen määrä ja laatu vaihtelee mineraalisoituneesta hyytelömäiseen tai lähes olemattomaan. Erimuotoisia soluja kudoksissa Kudokset esiintyvät aina yhdessä toisten kudosten kanssa ja muodostavat elimiä ja järjestelmiä (vrt. iho tai lymfaattinen järjestelmä). - Levymäinen - Kuutiomainen Levy (verisuonen endoteeli) Monikulmainen (maksa) Kuutio (pieni haimatiehyt) Pyöreä (syöttöja plasmasolu Lieriö (iso haimatiehyt) Sukkulamainen (sileälihas) Polaarinen tarkastelemaan kuvia analyyttisesti - Polarisoitunut - Moniulokkeinen (hermosolu) a. Opiskelijan tulee harjaantua tarkastelemaan kuvia analyyttisesti. Opiskelijan tulee harjaantua - Monikulmainen - Pyöreä 1) Rakenteiden ja kudosten tunnistaminen valomikroskoopissa tai valo- ja elektroni-mikroskooppisesta kuvasta. Sekamelskaa? -Lieriömäinen - Sukkulamainen B. Jakson aikana opiskelijan tulee harjaantua seuraavissa taidoissa sekä pystyä jakson lopussa käyttämään näitä taitoja: Esimerkkejä eri kudosten rakenteista Solun muotoja on yksinkertaista piirtää: -Määrittelemättömän muotoinen b. Opiskelijan tulee tuntea valomikroskoopin perusrakenteet ja osata käyttää yksinkertaista laboratoriomikroskooppia histologisten valmisteiden tarkasteluun. Solujen rakenteita 1.Suuri 2, 5. mitoosi 3,4 keskikokoinen Runsas ja niukka sytoplasma Sytoplasman jyväsiä 6. Pieni Sytoplasman vakuolit 4 Monilohkoinen tuma Sytoplasman määrä vaihtelee. Solun ulkorajoja on kuitenkin useimmiten vaikea erottaa koska se värjäytyy yleensä heikosti ja koska solujen rajat menevät näytteessä päällekkäin. Sytoplasman jyväset ja tyhjät kohdat

6 (vakuolit) erottuvat parhaiten. Tumat värjäytyvät aina hyvin. Tuman perusteella solut tunnistetaan eli tumatiheys kertoo solutiheyden. Tumien koko kertoo eukromatiinin määrästä, joka puolestaan kertoo solun aktiivisuudesta. Isossa tumassa on myös iso tumajyvänen. Kudoksista, sairauksista ja histologisista ilmiöistä. Histologian ja osin patologian termejä: Atrofisia luurankolihassoluja Atrofia ja hypertrofia Normaali sydänlihas Hypertrofinen vasen kammio suuret solut Atrofiset solut näyttävät ympäröiviä soluja pienemmiltä ja tiiviimmiltä. Hypertrofiset sydänlihassolut puolestaan isommilta. - Normaali histologinen rakenne perustana- - Atrofia surkastuminen, kuihtuminen - Hypertrofia liikakasvu; solujen suurenemisesta johtuva elimen tai kudoksen tavallista suurempi koko - Hyperplasia liikakasvu; solumäärän lisääntymisestä johtuva elimen tai kudoksen tavallista suurempi koko - Metaplasia muuntuminen (patol.); kypsän kudoksen muuntuminen toisen tyyppiseksi, esiintymispaikalleen vieraaksi kudokseksi. - Dysplasia kasvuhäiriö; premaligniin (pahanlatuisen muutoksen esiaste) tilaan viittaava epiteelin erilaistumishäiriö Sairaus? - Sairaus (morbus, disease) on psykofyysisen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus, joka aiheuttaa tilapäistä tai pysyvää haittaa, vajaatoimintoja tai vammaisuutta * - Tauti (morbus, disease) määriteltävissä oleva, eri* ihmisissä samantapaisin oirein ilmenevä sairaus - Elimellisiin sairauksiin liittyy usein selkeät ja tyypilliset muutokset solujen ja/tai kudosten rakenteessa vaurio, leesio - Toiminnallisiin sairauksiin ei vastaava rakenteellista vauriota liity. Tosin moni aiemmin toiminnalliseksi luokiteltu sairaus on siirtynyt rakenteellisen puolelle kun vaurio on löydetty. Sairauden merkit ja ilmentymät: - Sairaudesta aiheutuu monenlaisia subjektiivisia eli sairastuneen tuntemia ja kokemia ilmentymiä kuten heikkoutta tai kipua. Näitä kutsutaan oireiksi (symptom). - Löydös (sign) on objektiivinen oire; potilaan tutkimisessa, laboratoriotutkimuksissa tai kuvantamisessa havaittu poikkeavuus 5

7 - Sairaus voi olla aluksi oireeton, asymptomaattinen. Syyt ja seuraukset: Etiologia on termi jota käytetään sairauden/taudin syystä. Osassa sairauksista tiedetään etiologinen tekijä, osassa ei, osa on monitekijäisiä. Patogeeni on mikro-organismi, joka aiheuttaa sairauden. Patogeneesi kuvaa tapaa, jolla sairaus syntyy ja kehittyy. Patofysiologia taas käsittelee patogeneesiin liittyviä fysiologisia muutoksia, jotka johtavat sairauden merkkeihin, oireisiin ja löydöksiin Hoidoista: Kuratiivinen tarkoittaa parantavaa hoitoa. Palliatiivinen taas oireiden lievitystä ja tai sairauden etenemisen estämistä. Operatiivisella hoidolla tarkoitetaan leikkausta tai toimenpidettä. Konservatiivinen hoito sisältää esim. lääkehoidon, fysikaalinen hoidon tai ravitsemushoidon. Kudosvaurioiden korjaantuminen: Jos kudos on luonnostaankin nopeasti uusiutuva on sillä suuri potentiaali korjautua nopeasti ja ennalleen. Hyviä korjautujia ovat mm. luu, sidekudos, epiteelit, veri. Huonoja korjautujia ovat mm. hermokudos, rusto, lihaskudos Kyse on osin siitä saadaanko rekrytoiduksi riittävästi uusi soluja kehittymään kantasoluista. Toinen tekijä on kudosmuotin tarve: kehittyvä solu ei välttämättä osaa muodostaa kudosta tyhjän päälle tai väärään ympäristöön. Kantasolun täytyy saada oikeat signaalit oikeaan aikaan väärien solujen toiminta ja väärät signaalit tulisi estää 6

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Solubiologia ja peruskudokset 2013 Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos /MA/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa

Kateenkorvan histologiaa. Lymfanodulus (follikkeli), jossa itukeskus ja B-soluvaippa Mikroskopiatyö 3: Lymfaattinen kudos, rusto ja luu- sekä lihaskudos/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos / Anatomia Ennakkotehtävät: Mikroskopiatöissä riittää runsaasti haasteita

Lisätiedot

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia.

Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia. Mikroskopia 2: Verisively, sidekudos Solubiologia ja peruskudokset 2013 Heikki Hervonen/MA, Biolääketieteen laitos /Anatomia Tavoitteet: - tunnistaa eri sidekudostyyppejä ja niissä esiintyviä soluja histologisessa

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Histokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,

Lisätiedot

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014

29.1.2014 Dnro 420/20.01.08/2014 Vuosikertomusohje 1 (2) Kudoslaitokset Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Kudoslaitosten vuosikertomukset vuodesta 2013 Kudoslaitosten on toimitettava Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat

1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat 1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia Verisivelyvalmisteen teko HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Verisivelyvalmisteen teko Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012

Solun tuman rakenne ja toiminta. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Solun tuman rakenne ja toiminta Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2012 Hermosolun rakkulamainen tuma Monenlaisia tumia Valkosolujen tumien monimuotoisuutta Lähde: J.F.Kerr, Atlas of Functional Histology

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia TUMA JA SOLUSYKLI HEIKKI HERVONEN Luku 1 TUMA JA SOLUSYKLI Viereinen kuva on otettu maksakudoksesta tehdystä histologisesta valmisteesta.

Lisätiedot

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016

C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 1.7.2016 Huom! Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op (juha.tuukkanen@oulu.fi) Luennot Ryhmäopetus

Lisätiedot

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia

Histologinen valmiste/ Heikki Hervonen 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Histologinen valmiste/ 2012/ Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ anatomia Mikroskoopit ja histologinen valmiste (RP6 s1-17) Alberts et al.: Molecular Biology of The Cell 5.ed,

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.

C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. 25.6.2015 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op Luennot Ryhmäopetus (H=Histologia, M=Makroanatomia)

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY

Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Veri ja veren solut. Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Solubiologia ja peruskudokset opintojakso 2013 Veri ja veren solut Matti Airaksinen Biolääketieteen laitos/ Anatomia, HY Veren koostumus, hematokriitti Verta on ~7% elimistön painosta Hematokriitti= verisolujen

Lisätiedot

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI

HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikka 2013 Kaisaleena Karttunen HISTOLOGISEN NÄYTTEEN PROSESSI LABORATORIOSSA OPPIMATERIAALI OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ Turun ammattikorkeakoulu Bioanalytiikan koulutusohjelma

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin.

Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. 1. Pääryhmien ominaispiirteitä Tarkastele kuvaa, muistele matematiikan oppejasi, täytä tekstin aukot ja vastaa kysymyksiin. Merkitse aukkoihin mittakaavan tuttujen yksiköiden lyhenteet yksiköitä ovat metri,

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT

POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia ITSEOPISKELUN POLTTOPISTE- TEHTÄVÄT HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset jaksolla ei tarvitse osata piirtää yhtä hyvin kuin

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen

Itseopiskelun polttopistetehtävät 2012: 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Solun kalvorakenteet ja kalvokierto/heikki Hervonen 1. Aineiden ja materiaalin soluunotto voi tapahtua mm. solukalvosta syntyvien kalvorakkuloiden kautta. a. Miten fagosytoosi ja pinosytoosi eroavat

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013

Sisällysluettelo. EPIONEN Biologia 2013 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3.

2.3.5 Kudosten rappeuma 105 2.3.6 Kalkkeumat 106 2.3.7 Verenvuoto tai verenpurkauma 106 2.3.8 Nestepöhö, turvotus, ödeema 107 2.3. SISÄLTÖ JOHDANTO 13 1. RAKENNE JA ELINTOIMINNOT 17 1.1 SOLU 18 1.2 KUDOKSET 19 1.2.1. Peitin- eli epiteelikudos 19 1.2.2. Side- ja tukikudos 19 1.2.2.1. Luut 20 1.2.2.2 Luuliitokset 21 1.2.2.3 Hampaat

Lisätiedot

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018

Sisällysluettelo. EPIONE Biologia 2018 Sisällysluettelo Esipuhe ja käyttöohje... 9 1 Solu... 10 1.1 Soluelimet... 10 1.1.1 Tuma... 10 1.1.2 Ribosomit... 10 1.1.3 Solulimakalvosto... 10 1.1.4 Golgin laite... 10 1.1.5 Lysosomit... 11 1.1.6 Mitokondriot...

Lisätiedot

EPIONEN Biologia 2015

EPIONEN Biologia 2015 EPIONEN Biologia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos. Tämän teoksen kopioiminen ilman lupaa on tekijänoikeuslain euslain mukaan kielletty. www.epione.fi ISBN 978-952-5723-38-0 Painopaikka:

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1

Kudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä

Lisätiedot

ylilääkäri Teijo Kuopio

ylilääkäri Teijo Kuopio ylilääkäri Teijo Kuopio 28.8.2013 Vasteiden tarkastelu voi tapahtua: Elinten tasolla (makroskooppinen patologia) Kudostasolla (histopatologia) Solutasolla (solupatologia) Molekyylitasolla (molekyylipatologia)

Lisätiedot

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku

Kohdunkaulan PAPA:n look alikes. Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku Kohdunkaulan PAPA:n look alikes Marita Laurila Fimlab Laboratoriot OY Turku 8.4.2016 1 LSIL Perinukleaarinen halo (tarkkarajainen) Tumakoon suureneminen Tumamembraani poimuttuu Binuklaatio 2 LSIL Solu

Lisätiedot

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue

Histopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila

Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta. Kaarle Franssila Luuydinbiopsian valmistus ja tulkinta Kaarle Franssila Kristabiopsia, biopsiatyypit Core-biopsia Kirurginen biopsia Aspiraatiobiopsia - Aspiraatti suoraan fiksatiiviin - Aspiraatti fiksoidaan koagulaation

Lisätiedot

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN

EPITEELIT. Solubiologia ja peruskudokset HEIKKI HERVONEN Munuasen proksimaalisen kiemuratiehyen epiteelisoluja. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby Solubiologia ja peruskudokset EPITEELIT HEIKKI HERVONEN Luku 1 EPITEELIT Epiteelit peittävät elimistön

Lisätiedot

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN

Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset- jakso/ biolääketieteen laitos/ anatomia SOLUN TUKIRANKA HEIKKI HERVONEN Kuvassa punaiset ovat aktiinisäikeitä LT Minna Takkusen väitöskirjan kansikuva. Luku 1 SOLUN TUKIRANKA

Lisätiedot

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN

SIDEKUDOS. Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia HEIKKI HERVONEN Solubiologia ja peruskudokset Biolääketieteen laitos/ Anatomia SIDEKUDOS Tiivistä järjestäytynyttä sidekudosta. Kerr: Atlas of Functional Histology. Mosby HEIKKI HERVONEN Luku 1 SIDEKUDOS Sidekudos muodostaa

Lisätiedot

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb

Histologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos

Lisätiedot

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa

Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Johtaako rintaleesioiden tutkimus ohutneulanäyteillä kaaokseen? Pia Boström Tyks-Sapa Ohutneulabiopsia on sopiva potilaille, joilla on verenohennuslääkitys leesio lähellä ihoa tai suuria suonia implantti

Lisätiedot

Lataa Infektiosairaudet. Lataa

Lataa Infektiosairaudet. Lataa Lataa Infektiosairaudet Lataa ISBN: 9789516563346 Sivumäärä: 869 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 23.26 Mb Infektiosairaudet-kirja käsittelee monipuolisesti laboratoriodiagnostiikkaa, lääkkeitä, lääkesuosituksia

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali

NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali NaturaPura Ibérica Elokuu 10, 2009 Rua das Australias, No. 1 4705-322 Braga Portugali VIITATEN: IN VITRO IHOÄRSYTTÄVYYSTESTAUSRAPORTTI Oheisena NaturaPuran toimittaman 100% puuvillakangasmateriaalin in

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Neurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen

Neurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen Elinjärjestelmien toinen osajakso: Neurobiologia, osa I (neuroanatomia) HY Biolääketieteen laitos, kevät 2013 Jaksovastaava Heikki Hervonen Kuva Andreas Vesaliuksen kirjasta: De humanis corpora fabrica,

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas

ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas ESMYA (ulipristaaliasetaatti): Lääkärin lääkemääräysopas TIIVISTELMÄ Esmya -hoidon kesto on rajoitettu kolmeen kuukauteen. Varmistakaa ennen Esmya -hoidon määräämistä, ettei potilas ole raskaana eikä imetä.

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN

SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN Solun tukiranka SOLUT LIIKKUVAT JA MUUTTAVAT MUOTOAAN MA 2013 BLL/anatomia Kuva: Ismo Virtanen Banaanikärpäsen varhaiskehitys light-sheet microscopy Tomer et al. (2012) Nature Methods Nopeutettu ~1000x

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT

SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT SYTOLOGIAN LABORATORION LAADUNOHJAUS JA LAADUNVARMISTUSMENETTELYT Heikki Aho TYKS-SAPA-liikelaitos, patologia MÄÄRITELMIÄ Laatukontrolli (quality control) Menettelyt toivotun laatutason todentamiseksi

Lisätiedot

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari

Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat

Lisätiedot

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET

LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Solubiologia ja peruskudokset-jakso/ Biolääketieteen laitos/ Anatomia LYMFAATTISET SOLUT JA KUDOKSET Lymfaattista kudosta pernassa. Ross ja Pawlina: Histology. LWW HEIKKI HERVONEN Luku 1 LYMFAATTISET SOLUT

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET

LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET LIHASTOIMINTAKETJUT JA TRIGGERPISTEET Sisällys A Lihastoimintaketjut Philipp Richter 1. Johdanto 2 Myofaskiaalisia ketjuja kuvaavia malleja 2.1 Proprioseptiivinen neuromuskulaarinen fasilitaatio Liikekaavat

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

RUORAHISTO I: RAUHASET

RUORAHISTO I: RAUHASET Ruoansulatus ja ravitsemus jakso/ BLL/ anatomia RUORAHISTO I: RAUHASET HEIKKI HERVONEN Seka-asinuksia sylkirauhasessa. Kuva kirjasta Ross et Pawlina. Histology. Luku 1 RUOANSULATUS- RAUHASET Maksa on ruoansulatusrauhasista

Lisätiedot

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa

Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Uusi IAC rintanäytteiden ONB-luokitus 9.10.2017 Pia Boström LT, patologian erikoislääkäri Tyks-Sapa Paksuneulanäytteet (PNB) ovat pitkälti korvanneet ohutneulanäytteet, koska seulonnassa otetaan useasti

Lisätiedot

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012

Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solut liikkuvat ja muuttavat muotoaan. Heikki Hervonen 2012 Solujen liikkumisesta yleensä Useimmat solut kykenevät tai ovat ainakin joskus kyenneet liikkumaan. Joidenkin solujen toiminnan ehtona on liikkumiskyky.

Lisätiedot

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8.

Sidekudosoireyhtymät. Perinnölliset sidekudosoireyhtymät. Marfanin oireyhtymä (s. 284) Luusto. Silmät. Perinnölliset sidekudoksen sairaudet 24.8. Sidekudosoireyhtymät Perinnölliset sidekudosoireyhtymät Sirpa Kivirikko Perinnöllisyyslääkäri, dos 24.08.2012 Marfanin oireyhtymä Ehlers-Danlos oireyhtymä Osteogenesis imperfekta Perinnölliset sidekudoksen

Lisätiedot

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki)

Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki) Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki) Eettisten toimikuntien koulutuspäivä Lakimies Sandra Liede 20.5.2014 19.5.2014 Sandra Liede 1 Kudoslaki (101/2001)

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa

Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Johanna Arola, Ivana Kholová, Tuomo Timonen ja Leena Krogerus KILPIRAUHANEN Kilpirauhasen ohutneulatutkimusten vastaustapa muuttuu Suomessa Bethesda-järjestelmä kilpirauhasen sytologiassa Yhdysvaltain

Lisätiedot

Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa

Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis. Lataa Lataa Parkinsonin tauti - Ulf Schenkmanis Lataa Kirjailija: Ulf Schenkmanis ISBN: 9789510311165 Sivumäärä: 84 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 37.99 Mb Parkinsonin tautiin voi sairastua kuka tahansa. Vaikka

Lisätiedot

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja

etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja Kyösti Nuorva 2011 etiologialtaan tuntematon autoimmuunisairaus, joka vaurioittaa pieniä ja keskisuuria intrahepaattisia sappiteitä ja vaihtelevasti hepatosyytteja infektiot voivat laukaista (keuhkoklamydia)

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset

Lisätiedot

Painehaavojen kirurginen hoito

Painehaavojen kirurginen hoito Painehaavojen kirurginen hoito Kristiina Hietanen Plastiikkakirurgi 21.11.2016 Määritelmä Ihon tai ihonalaisen kudoksen vaurio, jonka on aiheuttanut paine ja/tai ihon venyttyminen ja hankaus yhdessä tai

Lisätiedot

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk

Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia. VUOSILUOKAT 7 9 7.lk Nöykkiön koulu Opetussuunnitelma Biologia 9.10 a Biologia Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Lisätiedot

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen

Gametogeneesi eli sukusolujen syntyminen eli sukusolujen syntyminen siittiö: DNA-paketti, jossa "moottori" (flagellum) ja "lävistyskoneisto" 1. Spermatogeneesi - siittiösolujen synty: testisten siementiehyissä tubuli seminiferi (yks. tubulus

Lisätiedot

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet

Elinsiirrot. LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Lääkintä- ja bio-oikeuden perusteet Elinsiirrot LsN, OTT, MA, dos. Salla Lötjönen Oikeusministeriö Luennon rakenne Taustatietoja Lainsäädäntö Elinsiirto kuolleelta luovuttajalta Elinsiirto elävältä luovuttajalta Pohjoismaista vertailua Taustaa

Lisätiedot

Langerhansin solujen histiosytoosi

Langerhansin solujen histiosytoosi Langerhansin solujen histiosytoosi Kirjoittaja: Talvikki Eskelinen, erikoistuva lääkäri (ihotaudit) 8.8.2009 Langerhansin solujen histiosytoosi on aiemmin jaoteltu useampaan eri sairauteen, jotka oli määritelty

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Sidekudos ja rasvakudos

Sidekudos ja rasvakudos Sidekudos ja rasvakudos Solubiologia ja peruskudokset opintojakso Sidekudos = solut + soluväliaine (ECM) ECM = perusaines + säikeet Fibril = fibrilli/rihma/ säie -> fiber = syy/ säie fibroblasti makrofagi

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot