Psykososiaalisen kuormituksen hallinta
|
|
- Teuvo Seppälä
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykososiaalisen kuormituksen hallinta
2 Johdanto 3 Työsuojeluvastuu 5 Yleinen huolehtimisvelvoite 6 Työnantajan velvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen selvittämisessä 6 Mitä tarkoitetaan henkisellä kuormituksella 7 Stressi, ylikuormitus ja työuupumus 9 Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 10 Kehityskeskustelut 11 Riskien hallinta 11 Varhainen tuki 12 Työnohjaus 12 Työterveyshuolto 13 Mitä voi tehdä jaksamisen parantamiseksi 13 Seurantavälineitä 14 2
3 Johdanto Työn henkinen kuormittavuus ei ole uusi asia, mutta nykyisin se tunnistetaan ja siihen puututaan herkemmin. Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi koska työolosuhteet ovat viimeisten vuosien ja vuosikymmenten aikana muuttuneet. Kiire ja epävarmuus tulevaisuudesta ovat lisääntyneet. Työelämän muuttuvien rakenteiden ja toimintamallien vuoksi johtovastuu ja muu esimiestoiminta ovat muutospaineissa. Esimiehen kiinnostus alaistensa hyvinvointiin ja alaisten oikeudenmukainen kohtelu ovat omiaan vähentämään kuormittuneisuutta työpaikalla. Osaamiselle on tullut uusia vaatimuksia, työtahti on tiivistynyt ja teknologian osuus on lisääntynyt. Yhteiskunnan muutokset ja taloudellinen tilanne tulevat luomaan paineita työurien pidentämiselle ja työkyvyn tukemiselle kaikissa työuran vaiheissa. Nämä ovat esimerkkinä niistä lukemattomista tunnuspiirteistä, joilla tämän päivän työelämää kuvataan. Raision kaupungin tavoitteena on kehittää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä niin, että työelämän olosuhteet tukevat työssä jaksamista pidempään ja työstä siirryttäisiin eläkkeelle aikaisempaa myöhemmin. Tavoite vaatii niin työnantajan, työterveyshuollon, työsuojelun kuin työntekijöidenkin tiiviimpää ja toimivaa yhteistoimintaa. Työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen johtaminen antaa mahdollisuuden työntekijöille olla mukana kehittämässä toimintaa ja palveluita. Monet tutkimukset ja käytännön kokemukset osoittavat, että työhyvinvoinnilla, kunnan tuloksella ja sitä kautta myös asiakastyytyväisyydellä on yhteydet toisiinsa. Työhyvinvoinnin kehittäminen on osa arkista työtä ja sen tekemistä. Johtaminen ja esimiestoiminta ovat keskeisessä asemassa työkyvyn ja terveyden edistämisessä sekä työstä ja työolosuhteista aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisemisessä. Lähiesimiehen tehtävänä on selvittää tilannetta, mikäli hänellä herää huoli työn sujumisesta, tavoitteiden saavuttamisesta tai työntekijän työkyvystä. Kuormitustekijät koskevat aina työhön tai työoloihin liittyviä asioita riippumatta siitä, kuka töitä tekee. Liian kuormituksen tunnistamiseen on kehitettävä lisää työkaluja, kehityskeskustelujen, riskien arvioinnin ja työhyvinvointikyselyjen lisäksi. Jotta hyvinvointia lisäävät ja tukevat toiminnat voisivat oikeasti toteutua, suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan johdon ja koko henkilöstön yhteistoimintaa. Hyvä suunnitelma toimii käytännön työkaluna kehittämistyössä. 3
4 Työntekijän kokiessa työnsä tärkeäksi sekä mielekkääksi lisää se työn sujuvuutta ja hallittavuutta. Kun työ on mielekästä, hyvin järjestettyä ja mitoitettua, antaa se sopivan haastavia oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia. Tärkeä merkityksensä on mahdollisuuksilla saada jatko- ja täydennyskoulutusta Oikealla työn mitoituksella ja suunnittelulla voidaan vähentää merkittävästi psykososiaalisen kuormituksen aiheuttamaa kuormitusta. Käytännössä haitallista psykososiaalista kuormitusta vähennetään työpaikalla pienin askelin, kuten pitkäjänteisellä toiminnalla, esimiehen ja työyhteisön voimin työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tuella. Työturvallisuuslaki (738/2002) 1. Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite ( 8): Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa työnantajan on otettava huomioon työhön, työolosuhteisiin ja muuhun työympäristöön samoin kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. 2. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi ( 10): Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, jos niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 3. Myös työn psykososiaaliset riskit on selvittävä ja tunnistettava. Työturvallisuuslaki (738/2002) 1. Työn kuormitustekijöiden välttäminen ja vähentäminen ( 25): Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajan ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. 2. Lisäksi laissa säädetään mm. terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavan häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun lopettamisesta ( 28) sekä väkivallan uhan ennaltaehkäisystä ( 27). 3. Työntekijän velvollisuus on toimia työpaikan ohjeiden mukaan ( 18) ja ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle työolosuhteissa tai työmenetelmissä, koneissa, muissa työvälineissä, henkilönsuojaimissa tai muissa laitteissa havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle ( 19). 4
5 Työsuojeluvastuu Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Käytännössä työsuojeluasioiden hoito on hajautettu organisaatiossa ja vastuu jakautuu ylimmän johdon lisäksi keskijohdolle, työnjohdolle ja yksittäisille työntekijöille. Linjaorganisaatiossa työsuojeluvastuu perustuu esimiesten päätöksenteko- ja toimivaltuuksiin. Vastuunjako selvitetään erikseen työolosuhteiden pohjalta ja kirjataan työsuojelun toimintaohjelmaan. Ylin johto Ylin johto luo perustan työsuojeluasioiden hoitamiselle ottaen huomioon lainsäädännön vaatimukset, toiminnan luonteen ja riskialttiuden sekä taloudelliset näkökohdat. Ylimmän johdon tehtävä on taata aineelliset ja toiminnalliset edellytykset kuten pätevien esimiesten valinta ja selkeän tehtäväjaon vahvistaminen. Ylimmän johdon vastuulla on myös työsuojelutoiminnan valvonta koko organisaation tasolla. Keskijohto Keskijohto huolehtii työsuojeluohjeiden ja toimintamallien suunnittelusta, toteutuk-sesta ja ajan tasalla pitämisestä. Keskijohto vastaa turva- ja suojavarusteiden sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja kunnossapidosta. Keskijohto tekee esityksiä ylimmälle johdolle toiminnan kehittämisestä. Työnjohto Työnjohdon vastuulle kuuluu koneiden ja laitteiden kunnon valvonta ja seuranta sekä tarvittavien turvavarusteiden toimittaminen henkilöstölle ja suojalaitteiden asentaminen laitteille. Työjohto vastaa myös työnopastuksesta. Työntekijä Työntekijöiden velvollisuus on noudattaa annettuja työ- ja toimintaohjeita. Työnteki-jän vastuulla on käyttää hänelle annettuja turvavarusteita. Lisäksi jokaisen työnteki-jän on huolehdittava omasta ja muiden työntekijöiden turvallisuudesta ja ilmoitettava esimiehelle havaitsemistaan vaaroista ja epäkohdista. Työntekijöillä on oikeus tehdä työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevia eh-dotuksia työnantajalle ja saada niistä palautetta. Työsuojelutehtävissä toimivat henkilöt voivat olla vastuussa työsuojelusta vain, jos he toimivat linjaorganisaatiossa tehtävissä, joihin sisältyy toimivaltaa ja vastuuta työsuojeluasioissa. 5
6 Yleinen huolehtimisvelvoite Työnantajan on: tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä suunniteltava, valittava, mitoitettava ja toteutettava työolosuhteiden parantamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Työnantajan on jatkuvasti ja järjestelmällisesti tarkkailtava: työympäristöä työyhteisön tilaa työtapojen turvallisuutta sekä tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Työturvallisuuslaki 8 Jos työssä esiintyy työntekijään kohdistuvaa hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin epäkohdan poistamiseksi. Työturvallisuuslaki 28 Työnantajan velvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen selvittämisessä Työnantajan on toimittava ennalta ehkäisevästi Kuormitustekijöiden selvittäminen ja riskin arviointi Toimenpiteet kuormitustekijöiden aiheuttaman vaaran välttämiseksi Työympäristön, työtapojen ja työyhteisön tilan jatkuva tarkkailu Epäily kuormittumisesta - esimiehen on puututtava saatuaan tiedon käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. (Työturvallisuuslaki 25 ) Selvitettävä kuormittumisen syyt Käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin Työnantajan on toimittava yhteistyössä Työterveyshuolto lakisääteinen asiantuntijataho Työnantajan ja työntekijöiden välinen työsuojelun yhteistoiminta Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa työntekijälle haitallista kuormitusta. Kuormitustekijät ovat työhön tai työoloihin liittyviä tekijöitä riippumatta 6
7 siitä kuka työtä tekee. Kuormitustekijän olemassaolo ei välttämättä ole terveydelle haitallinen. Väärin mitoitettuna, puutteellisesti hallittuina tai epäsuotuisissa olosuhteissa psykososiaaliset kuormitustekijät saattavat aiheuttaa haitallista psykososiaalista työkuormitusta. Usein haitallista kuormitusta syntyy kuormitustekijöiden yhteisvaikutuksesta Fyysiset kuormitustekijät, kemialliset, fysikaaliset ja biologiset tekijät sekä tapaturma-vaarat voivat olla psykososiaalisia kuormitustekijöitä. (Vesterinen 2006) Mitä tarkoitetaan henkisellä kuormituksella 1. Henkisellä työkuormituksella tarkoitetaan ihmisen psyykkisten (henkisten) ja sosiaalisten voimavarojen käyttöä työssä ja työprosessissa. 2. Työn tekeminen aiheuttaa aina jonkinlaista kuormitusta; nollakuormitus ei ole mahdollista. 3. Työn suunnitteluun ja johtamiseen, työn hallintaan, työjärjestelyihin sekä sosiaaliseen ympäristöön ja työjärjestelyihin liittyviä työn piirteitä kutsutaan psykososiaalisiksi (kuormitus)tekijöiksi. 4. Psykososiaaliset tekijät työssä voivat olla kielteisiä, haitallista kuormittumista aiheuttavia (esim. jatkuva kiire) tai myönteisiä, voimavaroja tukevia ja lisääviä tekijöitä (esim. hyvät vaikutusmahdollisuudet). 7
8 5. Myönteinen, sopiva työkuormitus on hyväksi ja luo hyvinvointia. Kohtuullisesta työkuormituksesta palaudutaan normaalin vapaa-ajan puitteissa. Psyykkiset kuormitustekijät 1. Psyykkiset kuormitustekijät työssä liittyvät itse työhön ja työn sisältöön. 2. Seuraavat tekijät voivat pitkään jatkuessaan tai äärimmäisinä olla terveyden kannalta haitallisia: työn tavoitteet ovat epäselvät työtä on liian paljon tai siinä on jatkuvasti kiire, määräaikoja ei pysty pitämään, aikapaineen vuoksi työtä joutuu tekemään huonosti työmäärää tai työtahtia ei voi itse säädellä työssä ei ole mahdollisuutta kehittyä tai oppia uutta työ keskeytyy jatkuvasti tai siinä on häiritseviä esteitä vastuu toisista ihmisistä tai taloudellisista tekijöistä on epäsuhdassa toimintamahdollisuuksien kanssa työstä ei saa riittävästi palautetta ja arvostusta työssä on jatkuvia muutoksia ja pitkittynyttä epävarmuutta Sosiaaliset kuormitustekijät 1. Sosiaaliset kuormitustekijät työssä liittyvät työn kannalta olennaiseen vuorovaikutukseen työyhteisössä. 2. Seuraavat tekijät ovat aina terveydelle haitaksi: epätasa-arvoinen kohtelu iän, sukupuolen, kansallisuuden, uskonnon, yksityiselämän tai muun työhön liittymättömän tekijän vuoksi häirintä, epäasiallinen kohtelu, kiusaaminen tai seksuaalinen häirintä esimiestoiminnan puutteet; töiden huono organisointi, puutteellinen perehdyttäminen työskentely yksin, erillään muista ihmisten välisen yhteistyön sujumattomuus työpaikalla heikko tiedonkulku epäjohdonmukainen esimiestyö työhön sisältyvät kielteisiä tunteita herättäviä vuorovaikutustilanteet asiakas-, potilas- tai oppilassuhteissa Stressi 1. Normaali ja tarkoituksenmukainen; lajityypillinen sopeutumisreaktio nopeisiin tai voimakkaisiin ympäristön muutoksiin 2. Stressaavassa tilanteessa elimistö asettuu taisteluja pakovalmiuteen 3. Kun ihminen arvioi tilannetta oman hyvinvointinsa kannalta, hän vertaa tilanteen vaatimuksia käytössään oleviin voimavaroihin Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on lievä jännite, ihminen näkee tilanteen haasteena 8
9 Jos vaatimusten ja voimavarojen välillä on suuri jännite, tilanne koetaan uhkaavana Jos vaatimukset ovat saavuttamattomissa käytettävissä olevilla resursseilla, kysymyksessä on menetys Stressi, ylikuormitus ja työuupumus Stressi työkuormitus on liiallista työ sujuu ja asiat pysyvät hallinnassa oireet ovat koettuja eivätkä näy päällepäin ei estä onnistumista elämän muissa rooleissa Ylikuormitus tilapäinen kriisi: asiat eivät pysy hallinnassa työ ei suju oireet näkyvät ulospäin oireilla yhteys kuormittavaan tilanteeseen häiritsee selviytymistä elämän muissa rooleissa Työuupumus kriisi on pitkittynyt oireet ovat jatkuneet pitkään voimavarat ovat lopussa oireilla ei ole yhteyttä työn kuormitushuippuihin oireet eivät lievity levolla väsymyksen lisäksi asennemuutoksia; toimintakyky alentunut Mitä esimies voi tehdä Rohkaise työntekijöitä ottamaan asia kanssasi puheeksi, mikäli he kokevat työssään liiallista kuormitusta Ota aina, kun havaitset tarvetta tai kehityskeskusteluissa, puheeksi myös kunkin työntekijän työssä jaksaminen ja kokemus työmäärästään, työnjaosta, tiedon saannista ja muista psykososiaalisista kuormitustekijöistä. Keskustelkaa myös kunkin työssään kokemista voimavaroista Käytä työyhteisön yhteisiä palavereita keskusteluun työyhteisön yhteisistä asioista: työn tavoitteista, töiden organisoinnista, tiedonkulusta ym. Tuo asiat yhteiseen keskusteluun erityisesti silloin, kun työhön suunnitellaan tai on tulossa muutoksia Käytä hyväksesi työilmapiiriselvityksen tuloksia sekä työolojen mahdollisten kuormitustekijöiden että voimavarojen tunnistamisen osalta 9
10 Laatikaa koko yhteisön kanssa yhdessä suunnitelmat liiallisen psykososiaalisen kuormituksen vähentämiseksi tai hallitsemiseksi ja voimavaratekijöiden edistämiseksi Tee yhteistyötä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa Mitä työntekijä voi tehdä Kaikessa ei kannata jäädä odottamaan esimiehen tai työpaikan toimia, vaan jokainen voi myös itse vaikuttaa työnsä psykososiaaliseen kuormitukseen Jokaisen on myös tärkeää miettiä yksilöllisiä keinoja työperäisen stressin hallintaan. Yhtä tärkeää kuin työkuormituksen vähentäminen on omasta palautumisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Ota kokemuksesi puheeksi esimiehen kanssa Puhu tuntemuksistasi ja kokemuksistasi muille Muilla voi olla samanlaisia kokemuksia Menkää yhdessä kertomaan asiasta esimiehelle Yhdessä kannettu taakka on kevyempi kantaa Kuuntele itseäsi ja ota todesta omasta jaksamisestasi kertovat merkit. Tartu asioihin! Työnantajan on selvitettävä ja arvioitava sekä kuormitustekijät että työntekijöiden kuormittuminen ja pyrittävä poistamaan tai vähentämään haitallista kuormitusta, olipa kyseessä yksi tai useampi työntekijä. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu Häirintää ei hyväksytä Työpaikalla ja siellä tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua. Jos häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ilmenee, on siihen puututtava välittömästi ja ongelma on käytettävissä olevin keinoin pyrittävä ehkäisemään ennakolta. Työpaikan jokaisen työntekijän on vältettävä sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen. Häirintään puututaan Työnantaja huolehtii käytettävissään olevin keinoin, että terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ei esiinny työpaikalla. Vastuu tästä on työnantajalla ja esimiehillä. Myös työtovereiden odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan asian puheeksi. Työturvallisuuslain (28, 18 3 mom.) 10
11 Kehityskeskustelut Kehityskeskustelu on tavoitteellinen, ennalta sovittu ja valmisteltu, säännöllisesti toistuva, tasavertainen ja luottamuksellinen keskustelu pääsääntöisesti lähiesimiehen ja työntekijän kanssa. Kehityskeskustelujen tavoitteena on: arvioida työn tuloksia ja suoriutumista selkiyttää tehtäväkuvaa ja työroolia antaa molemminpuolista palautetta määritellä työn tavoitteet ja päämäärät tunnistaa kehittämistarpeet ja sopia kehittämistoimenpiteistä edistää yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä. Työhyvinvointi ja työyhteisön toimivuus ovat myös osa kehittämiskeskustelujen aihealuetta. Raision kaupungissa esimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskeskustelun vuosittain, viimeistään vuoden loppuun mennessä. Riskien hallinta Työturvallisuuslain (738/2002) 10 Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi mukaan kaikilla työnantajilla on velvollisuus selvittää, tunnistaa ja arvioida työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle aiheutuvat haitat ja vaarat. Tämä riskien arviointi ja hallinta ovat osa työpaikan turvallisuustoimintaa. Riskien arvioinnilla tarkoitetaan: työssä esiintyvien vaarojen ja haittojen eli vaaratekijöiden tunnistamista vaaratekijöiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä riskien merkittävyyden arviointia toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi siedettävälle tasolle Työterveyshuollon tehtävänä on myös osallistua tarvittaessa asiantuntijana työssä esiintyvien vaara- ja haittatekijöiden terveydellisen merkityksen arviointiin. Taustamateriaalina riskien arvioinnille ovat työterveyshuollon määräajoin tekemät työpaikkatarkastukset sekä melu- ym. kiinteistöille suoritetut mittaukset. Riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa. Riskien arviointia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä. 11
12 Varhainen tuki Varhaisen tuen malli on yhteisesti sovittu tapa tukea työntekijöiden selviytymistä ja vahvistaa koko työyhteisön hyvinvointia työssä. Tuen aktiivinen ja varhainen tuki on osa terveyttä ja työhyvinvointia edistävää työtapaan, johon kuuluu kaikki se mitä työnantaja tarjoaa ja järjestää henkilöstölleen työhyvinvoinnin ylläpitoon, parantami-seen, työkykyriskien välttämiseen sekä työkyvyn alenemisen ehkäisemiseen. Varhaiseen tukeen kuuluu myös: Tehostettu tuki, jossa tavoitteena on työkyvyn palautuminen laajemman ver-koston yhteistyöllä (työntekijä, esimies, henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto) Erilaiset hoitotoimenpiteet Ammatillinen kuntoutus Osa-aikaeläke Organisaation omat toimenpiteet Palaan tuki, jossa tavoitteena onnistunut paluu työhön pitkän sairauspoissa-olon jälkeen Lähtökeskustelu Yhteydenpito Paluun valmistelu Paluu työhön Seuranta Työnohjaus Työnohjaus on yleensä ulkopuolisen henkilön antamaa ammatillista tukea ja erilaisia menettelytapoja, joiden perustehtävänä on saada aikaan ohjattavan jäsentynyt suhde pulmalliseen työtilanteeseen. Työnohjauksen kohteena on ohjattavan suhde työhön. Työnohjaus on tasavertainen keskustelu työhön liittyvistä pulmista ja luottamuksellinen keskinäiseen vuorovaikutukseen perustuva oppimistapahtuma. Työnohjaus voi olla työyhteisöjen työnohjausta, ryhmätyönohjausta, johdon ja esimiesten työnohjausta tai yksilötyönohjausta. Työnohjausprosessin kesto on yleensä 1 2 vuotta. Prosessi tulee kuitenkin uskaltaa myös keskeyttää, jos se ei täytä asetettuja tavoitteita. Työnohjaaja tukee ohjattavan tilanteen tutkimisessa ja uusien luovien ratkaisumallien kehittelyssä sekä tilanteen hallintaan ottamisessa. Työnohjauksessa korostuvat vuorovaikutus, oppimaan oppiminen, paineiden ymmärtäminen ja sietäminen sekä rajat. Oleellisena osana tässä keskustelussa ovat myös tunteet. Työnohjauksessa ohjattava käsittelee omaan henkilökohtaiseen kokemukseen tai tulevaan tilanteeseen perustuvaa aineistoa. Työnohjauksen maksaa työnantaja. 12
13 Työterveyshuolto Työterveyshuoltotoiminnalla pyritään työstä, työmenetelmistä ja työpaikan olosuhteista johtuvien terveydellisten vaarojen ja haittojen selvittämiseen ja ehkäisemiseen työterveyshuollon keinoin. Työpaikkaselvitys muodostaa koko työterveyshuollon toiminnan perustan. Työpaikkaselvitys sisältää työpaikan perustiedot: henkilöstörakenne, työaikajärjestelyt, todetut ammattitaudit, työtapaturmat, uhkatilanteet, sovitut käytännöt, muutokset jne. Työn fyysiset, kemialliset ja biologiset altisteet, työn fyysinen ja psyykkinen kuormittavuus, työn vaaratekijöiden ja kuormittavuuden terveydellisten merkitysten arviointia. Työpaikkaselvityksestä tehdään raportti, jossa esitetään johtopäätökset työolosuhteiden terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja tarvittavat korjaus/toimenpide ehdotukset. Tth-lain 1383/2001 tarkoitus on työ- ja toimintakyvyn edistäminen työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy, työn ja työympäristön terveellisyys ja turvallisuus, työyhteisön yhteistoiminnan edistäminen - samalla työhyvinvoinnin edistäminen. Mitä voi tehdä jaksamisen parantamiseksi Mitä itse voi tehdä henkiselle jaksamiselle? Jokainen pystyy itse parhaiten arvioimaan omaa jaksamistaan. Arvioinnin voi aloittaa työn ja arjen pienistä yksityiskohdista tai elämän ja olemassaolon suurista peruskysymyksistä. Tärkeää on oman jaksamisen ajoittainen arviointi ja elämänmuutosten tekeminen tarpeen vaatiessa. Arvioinnissa voi käyttää esim. seuraavia lähtökohtia: Arvioi mitkä ovat sinulle tärkeimmät asiat ja tyytyväisyyden aiheet työssä ja elämässä yleensä Havainnoi väsymisestä kertovia merkkejä itsessäsi, tunnista ne ja ryhdy toimenpiteisiin niiden poistamiseksi Elä tässä päivässä syyllistämättä itseäsi tekemättömillä ja saavuttamattomilla asioilla Jaa kokemuksiasi ja tuntemuksiasi muiden kanssa Jaa aikasi mahdollisimman tasapainoisesti työn, levon ja vapaa-ajan välillä Määrittele työsi tavoitteet yhdessä esimiehen ja työtoverien kanssa Ota itse enemmän vastuuta omasta jaksamisestasi. Mieti, miten voit parantaa jaksamiseesi vaikuttavia toimintamalleja ja asenteita työyhteisössä. 13
14 Miten työyhteisö voi tukea henkistä jaksamista? Selvittämällä henkilön perustehtävät: mitä häneltä työssä odotetaan ja mitä hänen työhönsä kuuluu Auttamalla henkilöstöä tiedostamaan omien odotusten ja työyhteisön tarjo-amien mahdollisuuksien yhteensopivuus Varmistamalla kaikkien ammatillinen osaaminen Varmistamalla esimiesasemassa olevien vuorovaikutustaidot Tarjoamalla henkilöstölle tietoa elämäntilanteen ja jaksamisen välisestä suh-teesta Seuraamalla työ- ja lepoaikoja Käyttämällä työn tauottamista kuormitusta vähentävänä ja tasaavana tekijänä Varmistumalla työyhteisön sisäisen tiedonkulun toimivuudesta Turvaamalla työntekijän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet etenkin omaa työtä koskevissa asioissa Vuoropuhelulla työntekijöiden ja esimiehen, linjajohdon, työsuojelu- tai luottamusmiesorganisaation tai työterveyshuollon kanssa työn kehittämisestä Luomalla toimintamalleja työn ja muun elämän osa-alueiden yhteensovittamista varten Tunnistamalla ja poistamalla työn ongelmatilanteet Arvioimalla työpaikan toimintatapojen ja työn sisällön merkitystä henkiselle jaksamiselle. Seurantavälineitä Varhaisen tuen malli liitteineen: Työn vaativuus ja vaikeus työntekijän ammattitaitoon nähden; onko työ liian vaikeaa tai liian helppoa/ yksipuolista? Kehittämistarpeet? Onko työ liian raskasta fyysisesti tai henkisesti? Onko tarvetta järjestää työaikaa tai työtä muuten uudelleen? Ovatko työpaikan olosuhteet, työvälineet ja ergonomia kunnossa? (työtilat, työasennot, valaistus, veto, melu ym. asiat) Onko työyhteisön työilmapiiri kunnossa? (keskinäinen arvostus, työpaikkakiusaaminen, esimiehen toiminta jne) Onko työyhteisössä joitain muita tekijöitä, jotka heikentävät työmotivaatiota ja lisäävät sairauspoissaoloja? 14
Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työkuormituksesta työn iloon työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan Lue ensin tämä: Tämä materiaalipaketti on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen
Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotToimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi
Toimintamalli psykososiaalisten kuormitustekijöiden selvittämiseksi ja seuraamiseksi 2 HENKINEN HYVINVOINTI Henkinen hyvinvointi ilmenee haluna tehdä työtä, työn sujumisena ja hallintana. Hyvin järjestetty
LisätiedotPsykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ
Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen
LisätiedotHenkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa
Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotHelsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen
Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen 1 Tarve yhteiselle toimintaohjeelle Kaupungin työyhteisöt ovat hyvin toimivia. Kaikilla työpaikoilla esiintyy kuitenkin näkemyseroja ja ristiriitoja.
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotKotihoito valvontahavaintojen valossa
Kotihoito valvontahavaintojen valossa Kotihoito - osasto, joka ei koskaan tule täyteen? Valvontahavainnot sosiaali- ja terveysalalla Etelä-Suomessa seminaari 25.9.2017 Ylitarkastaja Ulla Arvo 1 Kotihoitotyön
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta. Tarkastaja Irina Suominen
Psykososiaalinen työkuormitus ja sen valvonta Tarkastaja Irina Suominen TYÖSUOJELUN VASTUUALUE Johtaja Päivi Suorsa Rikos- ja päätösasiat Viranomaisaloitteinen valvonta Toimintayksikkö 1 Toimintayksikkö
LisätiedotTyöpaikan työsuojeluyhteistoiminta
Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelutoiminta 14.2.2018 Kunnanhallitus pv.kk.vuosi Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus ja tavoitteet... 4 3. Työsuojelutehtävät ja vastuut... 4 4. Työsuojelun
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL
Psykososiaalinen kuormitus miten sitä hallitaan? Päivi Ojanen henkilöstön kehittämispäällikkö, työsuojelupäällikkö, PsL Riihimäen kaupunki työnantajana Kaksi toimialaa, sosiaalija terveystoimen sekä kaupunginhallituksen
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomaisen tehtävistä Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista valvonta toteutetaan pääsääntöisesti tarkastajien
LisätiedotTunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.
Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTyöhyvinvointi yhtymässä 2013
Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotPerusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue
Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen
LisätiedotTyönantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet
Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyönantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä
Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä 1 Työnantajan velvollisuudet Työturvallisuuslaki (738/2002) Työnantaja velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTyöturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori
Työturvallisuus ja työsuojelu Sari Anetjärvi lakimiesasessori Työturvallisuuslaki Työturvallisuuslaki (738/2002) koskee kirkkoa ja seurakuntia. Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotTyöturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma
Työturvallisuuslaki Lakimies Jouni Kallioluoma Työturvallisuuslaki 8 Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Tässä tarkoituksessa
LisätiedotTyöhyvinvointi. Janita Koivuranta
Työhyvinvointi Janita Koivuranta Mitä on työhyvinvointi? Työhyvinvointi on kokonaisuus, joka muodostuu työn mielekkyydestä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista Työhyvinvointi vaikuttaa työssä
LisätiedotRiskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne
Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotPsykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä
Psykososiaalinen työkuormitus ja riskit opettajan työssä To be a Teacher Filmscreening ja keskustelutilaisuus 8.11.2017 Tarja Kantolahti, Jaana Vastamäki, työ- ja tasa-avo-osasto, STM 1 Sisaltö Psykososiaaliset
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE
ASKOLAN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2018-2019 Yhteistyötoimikunta 20.8.2018 16 Henkilöstöjaosto 4.9.2018 1 SISÄLTÖ Sisällysluettelo 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS 2 2. TAVOITTEET 2 3. TYÖSUOJELUVASTUUN
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotPsykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla
Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Pori Tarkastaja Ulla Riikonen Lounais-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotTyösuojeluvalvonta Psykososiaalinen kuormitus
Työsuojeluvalvonta Psykososiaalinen kuormitus Työsuojelupäälliköiden ajankohtaispäivä KT Kuntatyönantajat 11.4.2018 Tarkastaja Vilja Arola Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla
LisätiedotTyöaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen
Työaika kuormitustekijänä selvittäminen, puuttuminen ja vähentäminen Minna Hälikkä, neuvottelupäällikkö, VT Ylemmät Toimihenkilöt YTN 27.2.2014 Työaikakulttuurin muuttuminen Työntekijät työhön sidottuja
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma
LisätiedotIsojoen työsuojelun toimintaohjelma
Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään
LisätiedotEnsihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotYlitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta
Ylitarkastaja Tuula Uurala Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta 12.5.2017 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotTYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS
1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotSeksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta. Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Seksuaalinen häirintä - lainsäädäntö työelämän osalta Katja Leppänen Asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lainsäädäntö kattavaa - kyse asenteista 1. Tasa-arvolaki 2. Työturvallisuuslaki 3. Rikoslaki
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo
TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,
LisätiedotKenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla?
Kenellä on vastuu työhyvinvoinnista työpaikalla? 19.2.2014 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@omaoivallus.fi Työhyvinvointiin vaikuttavia lakeja www.finlex.fi Työturvallisuuslaki
LisätiedotTyöpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi
Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi Työturvallisuuspäivän alueseminaari 27.4.2018 Kuopio 1 Esitys Muutama sana aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueesta Muutama sana tulevaisuudesta Ja
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyöturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen
Työturvallisuuden perusta Työturvallisuuslain soveltaminen henkilökohtaisen avun työnantajille ja heidän avustajilleen Tarkastaja Auli Arkko-Liekari Etelä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.
Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen
LisätiedotKuka on vastuussa sisäilmaongelmista?
KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Kokkola 26.4.2019 1 Työsuojeluviranomaiset Työntekoon liittyvien säädösten neuvonta, ohjaus ja valvonta Työpaikkojen työskentelyolosuhteet
LisätiedotRovaniemen seurakunta. AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi
Rovaniemen seurakunta AKTIIVINEN TUKI Rovaniemen seurakunnan toimintatapa työkyvyn turvaamiseksi Aktiivinen välittäminen koskee kaikkia Välittäminen on hyvää johtamista ja välittämällä haluamme auttaa
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotOllahanpas ihimisiksi
Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työssä - mitä se on, miten se ilmenee, miten toimitaan? 30.10.2014 Tiina Koivisto Työterveyspsykologi
Psykososiaalinen kuormitus työssä - mitä se on, miten se ilmenee, miten toimitaan? 30.10.2014 Työterveyspsykologi Tutkittua tietoa: Työn piirteet 2000 luvulla: Paikasta ja ajasta riippumaton työ lisääntyy
LisätiedotJulkisen alan työhyvinvointi Toni Pekka Riku Perhoniemi
Julkisen alan työhyvinvointi 0 Toni Pekka Riku Perhoniemi Tutkimuksesta 000 vastaajaa; kunta 0, kirkko 00 Edustava otos kunta- ja kirkon organisaatioiden henkilöstöstä (KuEL, VaEL-opettajat, KiEL) Ikä,
LisätiedotAktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu
1 (5) Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu Aktiivisen tuen toimintatapa tukee työhyvinvoinnin ja työkyvyn johtamista. Aktiivisen tuen toimintatavan tavoitteena on varmistaa sujuva työ työpaikoilla.
LisätiedotPsykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla
Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2014 28.4.2014 Mikkeli Maija van der Weij, johtajan sijainen, apulaispiiripäällikkö
LisätiedotHenkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi
Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi
Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015
1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA
LisätiedotPsykososiaalinen hyvinvointi työssä
Psykososiaalinen hyvinvointi työssä Perusasiat kuntoon - Parempi työ -seminaari 26.4.2013 Leila Partanen-Salosto STM, Työsuojeluosasto Esityksen sisältö Työhyvinvoinnin lisääminen ja psykososiaalisen kuormittumisen
LisätiedotRistiriidoista ratkaisuihin
Ristiriidoista ratkaisuihin Tarja Räty Asiantuntija (työelämän kehittäminen, työhyvinvointi) Työturvallisuuskeskus TTK 19.3.2015 Erilaisia näkemyksiä ja ristiriitoja Ristiriitoihin ihmisten välillä vaikuttavat
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotHenkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee?
Henkinen kuormitus työssä lisääntyy vai vähenee? Työsuojeluhallinto 40 v. tilaisuus Tampere 1.10.2013 Eeva-Marja Lee Työyhteisöpalvelut Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin ja työsuojelun portaat Uusi työturvallisuuslaki
LisätiedotTyökuormituksen arviointi kokonaistyöajassa
Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotPidempiä työuria työkaarimallin avulla. Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.
Pidempiä työuria työkaarimallin avulla Päivi Lanttola,VM Työelämän risteyksissä teematilaisuus ikäjohtamisesta työuran eri vaiheissa 30.1.2018 Haasteena työurien pidentäminen 2 Työkyky ja ikääntyminen
LisätiedotJanakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma Hyväksytty Yhteistyöryhmä Kunnanhallitus Valtuusto 3.4.
Janakkalan kunnan työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma 2017-2020 Hyväksytty Yhteistyöryhmä 6.3.2017 Kunnanhallitus 13.3.2017 Valtuusto 3.4.2017 4.4.2017 1 TYÖHYVINVOINNIN VISIO Työhyvinvointi on MEIDÄN
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotTarkastuskertomus 2016/ (5) Työsuojelutarkastus. Tarkastuspäivä ja -aika klo
Tarkastuskertomus 2016/10410 1 (5) Työsuojelutarkastus Tarkastuspäivä ja -aika 20.1.2016 klo 9.00-11.15 Työnantaja Harjavallan kaupunki Osoite Satakunnantie 110, 29200 HARJAVALTA Valvontakohde Kaupungintalo
Lisätiedot