Kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Hollannin työkyvyttömyyseläkeuudi stuksista. Antti Mielonen Työeläkepäivä

Transkriptio

1 Kokemuksia Ruotsin, Tanskan ja Hollannin työkyvyttömyyseläkeuudi stuksista Antti Mielonen Työeläkepäivä

2

3 Esityksen rakenne Miksi nämä maat mielenkiintoisia? Tanskan uudistukset ( ) Ruotsin uudistukset ( ) Hollannin uudistukset ( ) Yhteenveto Eläketurvakeskus 3

4 Miksi juuri nämä maat? Sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksien merkittävä kasvu Hollanti Ruotsi Tanska Järjestelmäuudistuksia 2000-luvulla Hollanti: jatkuvia uudistuksia Ruotsi: 2008 Tanska: 2003 Kokemuksia uudistuksista alkaa jo olla Sosiaaliturva sekä yhteiskuntajärjestelmä lähellä Suomea Eläketurvakeskus 4

5 Muutosten määrät Lähde: OECD 2009, Sickness, Disability and Work: Breaking the Barriers The Case of Sweden Eläketurvakeskus 5

6 Uudistukset Tanskassa ongelmat Vanha järjestelmä vuodelta 1984: Etuudensaajien määrä suhteessa työikäiseen väestöön Tk-eläkkeessä neljä eri tasoa ja lisäksi muita etuuksia Näkökulma: työkyvyttömyyden taso Etuudensaajien suhteellinen määrä noussut jatkuvasti vuodesta Kun otetaan huomioon muut terveyteen liittyvät etuudet (sv-päiväraha, kuntoutus), etuudensaajien suhteellinen osuus nousee yli 11 % Lähde: Disability programs, Health and retirement in Denmark since 1960, NBER 2011 Eläketurvakeskus 6

7 Tanskan uudistukset v järjestelmä Näkökulma työkyvyttömyydestä jäljellä olevaan työkykyyn Työkyvyn arvioinnissa työkykyä heikentäviä lääketieteellisiä tekijöitä ei mainita Järjestelmää yksinkertaistettiin yksi etuus, ei osa- tai määräaikaisia eläkkeitä Ehtoja tiukennettiin Eläkkeeseen oikeus vain, mikäli hakijalla ei työkykyä normaaliin työhön tai tuettuun työhön (fleksjob) Fleksjob: työnantajalle maksetaan 50 tai 67 % palkkatukea Eläketurvakeskus 7

8 Tanskan uudistukset ei odotettuja tuloksia Fleksjob-työt ovat lisääntyneet merkittävästi Fleksjobiin oikeutettujen mutta työttömien määrä myös lisääntynyt Samaan aikaan työkyvyttömyyseläkkeiden määrä ei ole vähentynyt Kustannukset nousseet n. 1,1 mrd. enemmän kuin suunniteltu (2010) Etuuksien saajat Työkyvyttömyyseläke Fleksjob Kuntoutus Työttömyys Lähde: Pensionsstyrelsen Eläketurvakeskus 8

9 Tanskan uudistukset tulevat muutokset Vuoden 2013 alussa tke-järjestelmä sekä fleksjob uudistuvat Alle 40 vuotiaille ei pääasiassa tk-eläkettä» 1-5 vuoden pakollinen resurssikartoitus» Resurssikartoituksen aikana maksetaan samaa etuutta kuin ennen kartoitusta» Psyykkiset sairaudet useimmiten parannettavissa Fleksjobit määräaikaisiksi ja suunnataan nykyistä vähemmän työkykyisille Nykyiset eläkkeensaajat paremmin osallistuman työelämään Tavoite säästää n. 250 miljoonaa vuoteen 2020 mennessä Eläketurvakeskus 9

10 Uudistukset Ruotsissa talous taustalla Lamaleikkauksia 1992 työnantaja velvollinen maksamaan 14 päivältä sairausajan palkkaa, 1993 karenssipäivä käyttöön Sv-päivärahan tason leikkauksia 1991,1992, tiukemmat myöntöehdot yli 60-v. tk-eläkkeeseen 90-l puolivälissä talous nousuun: Leikkausten hätäisyys ja työmarkkinajärjestöjen vastustus leikkauksiin johti sääntöjen heikkoon noudattamiseen sekä svpäivärahan tasokorotuksiin vuodesta 1998 lähtien sairauspoissaolot ja tkeläkkeiden alkavuus jyrkkään kasvuun Eläketurvakeskus 10

11 Uudistukset Ruotsissa sairausluku ja alkaneet tk-eläkkeet Päiviä % ,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Sairausluku (ohälsotalet) Alkaneita tk-eläkkeitä Lähde: Försäkringskassan, Socialförsäkringsrapport 2011:6 Eläketurvakeskus 11

12 Uudistukset Ruotsissa hallituksen (sos.dem.) tavoite puolittaa sairauspoissaolot viiden vuoden sisällä 2003: sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus yhdistettiin ja erotettiin eläkejärjestelmästä Förtidspension -> sjuk- och aktivitetsersättning V sosiaalivakuutuksen organisaatiouudistus 21 itsenäistä aluekassaa + Riksförsäkringsverket -> Försäkringskassan Eläketurvakeskus 12

13 Uudistukset Ruotsissa ongelmat ja tavoitteet Mera försäkring och mer arbete Sairausvakuutusjärjestelmä liian passivoiva Pitkäaikainen sairauspoissaolo haitallista työkyvylle Liian suuri merkitys muilla kuin terveydellisillä seikoilla tkarvioinnissa Järjestelmässä liikaa arpapeliä Sairaudesta helpommin ja nopeammin takaisin työhön Lääkäreille käyttöön määrittelyt sopivista sairauslomista Rajoitettu sv-päiväraha-aika Eläketurvakeskus 13

14 Uudistukset Ruotsissa kuntoutusketju v Määräaikaiset tk-eläkkeet poistuvat ja sv-päivärahaan maksimiaika Tk-eläkkeelle vain, mikäli työkyky pysyvästi (nuorilla 1 v.) heikentynyt ja kaikki kuntoutusmahdollisuudet käytetty Kuntoutusketju: 0-90 pv. Työntekijän ja työnantajan on yhdessä pyrittävä löytämään nykyisen työn mahdollistava ratkaisu pv. Työkykyä arvioidaan suhteessa saman työpaikan muihin mahdollisiin tehtäviin. Työntekijällä suojattu mahdollisuus etsiä töitä ulkopuolelta työttömyysetuudella. 181 pv. Jäljellä olevaa työkykyä arvioidaan suhteessa koko työmarkkinoihin. TK-korvaus, jos ei työkykyä, muuten työttömyysetuus, sosiaaliapu tai työvoimatoimiston kurssi (kuntoutustuki) Eläketurvakeskus 14

15 Uudistukset Ruotsissa etuudensaajien lukumäärä Sv. pv-raha 6 kk-1v. Sv. pv-raha yli 1 v. Yhteensä Tk-eläkkeensaajia Lähde: Försäkringskassan Eläketurvakeskus 15

16 Uudistukset Hollannissa taustaa Yleinen työkyvyttömyyseläkejärjestelmä (WAO) 1967 Työkyvyttömyyden määrittely laajaa 1970-l lopun ja 1980-l alun heikko talouskehitys Naiset yhä enenevässä määrin mukaan työelämään Työkyvyttömyyseläkkeensaajien määrä kolminkertaistui 70-l. lopusta 80-l puoliväliin mennessä: the Sick Man of Europe Työkyvyttömyysetuusmenot suhteessa bkt:hen kaksinkertaiset OECD:n keskiarvoon nähden Järjestelmässä suuria muutospaineita, joita lähdettiin vähitellen toteuttamaan Eläketurvakeskus 16

17 Uudistukset Hollannissa muutokset Etuusleikkauksia 1985 korvaustason pudotus 80 % -> 70 % 1987 osa-työkykyisten etuusleikkaus 1993 ansiosidonnainen eläke max. 6 vuoden ajan Työkyvyn uudelleenarvioinnit vuotiaat v > n. 50 % eläke pieneni tai lakkautettiin Alle 50 v > n. 50 % täysi eläke pieneni tai lakkautettiin Kannusteiden lisääminen työnantajille 1992 tuki työkyvyttömän palkkaamiseen Työkyvyttömyyden tiukempi määrittely työkyvyn menetys täytyy olla suoraan havaittavissa sekä lääketieteellisesti objektiivinen. Työkyky arvioidaan suhteessa koko työmarkkinoihin Eläketurvakeskus 17

18 Uudistukset Hollannissa muutokset Sairausvakuutus käytännössä yksityistettiin 1994 yritykset velvollisia maksamaan 6 viikkoa sairausajan palkkaa 1996 velvollisuus maksaa 1 vuoden ajan sairausajan palkkaa 2004 velvollisuus maksaa 2 vuoden ajan sairausajan palkkaa Kannusteiden lisääminen työnantajille 1998 riskiperusteinen työkyvyttömyyseläkemaksu 2004 alle 55 v. työkyvyn uudelleenarviointi Muutoksia n. 1/3:lle eläkkeensaajista 2002, 2004 Portinvartija -laki Tarkka määritys sairausajan toimenpiteistä, työnantajan ja työntekijän velvollisuuksista ja vastuista sekä Sosiaalivakuutuslaitoksen (UWV) toiminnasta Eläketurvakeskus 18

19 Uudistukset Hollannissa portinvartija -laki Vastuu työntekijän kuntoutuksesta ja paluusta työhön työnantajalla, työntekijällä sekä työterveyshuollolla. Työnantaja velvollinen selvittämään työmahdollisuudet nykyisessä tai muussa tehtävässä sekä kuntoutusaikataulun noudattaminen Työntekijä velvollinen ottamaan vastaan sopiva työtehtävä sekä noudattamaan kuntoutusaikataulua Sosiaalivakuutuslaitos (UWV) toimii portinvartijana työkyvyttömyyseläkkeeseen Sanktiot sekä työnantajalle että työntekijälle, jos toiminta ei ole ollut riittävää ja lainmukaista» Työnantaja: maksimissaan 1 v. lisää palkanmaksuvelvollisuutta N. 13 % tapauksista (lähde: OECD)» Työntekijä: työkyvyttömyyseläkkeen leikkaus tai hakemuksen hylkääminen Eläketurvakeskus 19

20 Uudistukset Hollannissa uusi tke-järjestelmä 2006 Työkyvyttömyyseläke pysyvästi työkyvyttömille, muille palkkatuki Näkökulma työkykyyn, eikä kyvyttömyyteen IVA järjestelmä pysyvästi alle 20 % työkykyisille» Tavoitteena elintason turvaaminen: etuus 75 % palkasta WGA järjestelmä tilapäisesti täysin työkyvyttömille tai % työkykyisille» Tavoitteena työnteon tukeminen: Työskentelevä saa aluksi % ansionalenemasta + palkan Myöhemmin maksetaan 70 % ansaitun palkan ja arvioidun työkyvyn mukaisen palkan erotuksesta Eläketurvakeskus 20

21 Uudistukset Hollannissa nuoret Nuorten eläketapaukset lisääntyneet dramaattisesti Eläkkeensaajien määrä kaksinkertaistunut V alkaneiden eläkkeiden lkm > V n. 50 %:lla psyykkiset syyt, v n. 80 %:lla Uusi järjestelmä v Fokus työkyvyttömyydestä työkykyyn» Vanhassa järjestelmässä etuudensaajat 98 % kyvyttömiä ansaitsemaan normaalitöissä minimipalkkaa» Uudessa järjestelmässä arvioidaan kykyä ansaita missä tahansa työssä mitä tahansa palkkaa» Paremmat kannusteet työskentelyyn sekä työn vastaanottamiseen TK-tapaukset hienoiseen laskuun 2011 Eläketurvakeskus 21

22 Uudistukset Hollannissa tke-etuudensaajien lkm Etuudensaajat x Alkaneet tkeläkkeet x Lähde: UWV Työkyvyttömyyseläkkeet (WAO/WIA) Yrittäjien tke Nuorten tke Alkaneet tk-eläkkeet Eläketurvakeskus 22

23 Yhteenveto Tanskan järjestelmäuudistus pettymys Uudistus ensi vuonna Ruotsissa positiivinen kehitys alkoi jo ennen varsinaisia tke-järjestelmäuudistuksia Asenteet ja sääntöjen noudattaminen Fokus sv-päivärahakäytäntöön tuonut myöhemmin parannuksia Hollannissa järjestelmää on uudistettu käytännössä jatkuvasti. Euroopan sairas mies parantunut työkykyiseksi Nuorten ja psyykkisiin tekijöihin liittyvät eläkkeet kaikissa maissa kuitenkin yhä suuri mutta ei välttämättä kasvava ongelma Eläketurvakeskus 23

24 Yhteisiä piirteitä Näkökulma työkykyyn työkyvyttömyyden sijaan Kannusteet kohdalleen sekä työntekijöille että työnantajille ja viranomaisille Työskentely vaikuttaa positiivisesti työkykyyn Nuorten pääsyä työkyvyttömyyseläkkeelle rajoitetaan Eläketurvakeskus 24

25 Kiitos!