Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi

Transkriptio

1 Alaja rven kaupungin ja Vimpelin kunnan erityinen kuntarakenneselvitys ja esitys kuntarakenteen muuttamiseksi Erityinen kuntajakoselvitta ja HT Eero Laesterä Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Valtiovarainministeriö Puh (vaihde) Faksi Y-tunnus

2 1 Sisällysluettelo 1. Yleistä Toimeksianto Kuntajakoselvityksen aikataulu Selvitystyön organisointi Alueen perustiedot Väestö Muuttoliike Työvoima, työpaikat ja elinkeinorakenne Koulutus ja osaaminen Elinvoiman ja taloudellisen itsenäisyyden tarkastelu Kuntatalous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Talouden nykytilan tarkastelu Tase Konsernitase Tulot ja menot Palvelurakenteen kustannukset Desiilitarkastelu Yhteenveto Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Erityistarkastelu Vimpelin kunnan tilanteesta Näkymä tulevaisuudessa Sopeutustarve Harkinnan paikka Pohdintaa toimintakatteen kehitysmahdollisuudesta ja Vimpelin yhteistoiminta-alueratkaisusta Alajärven seudun kehittäminen Vimpelin ja Alajärven yleinen SWOT Visio ja strategiset painopisteet Kuntien rooli ja mahdollisuudet elinvoiman ja kilpailukyvyn lisäämisessä Yhdyskuntarakenne yhdistyvässä kunnassa Kaupunkimaisessa keskuksessa tuotettavat palvelut, Alajärvi Merkittävissä asutustaajamissa tuotettavat palvelut, Vimpeli Uuden kunnan hallintorakenne ja organisaatio Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen organisointi Arvio eduista ja haitoista yhdistyneessä kunnassa verrattuna nykytilaan Liitoksen etuja Liitoksen haittapuolia Yhdistelylaskelma, sopeuttamisen mahdollisuudet ja yhdistymisavustus Yhdistelylaskelma... 53

3 Verot SOTE-ratkaisun vaikutus Ehdotus kuntarakenteen muuttamiseksi Kuvat ja taulukot Kuva 1: Alkuperäinen selvitysalue... 5 Kuva 2: Alajärven ja Vimpelin yhteenlaskettu nettomuuttovoitto ja tappio vuosina (Tilastokeskus).. 9 Kuva 3: Elinvoimatekijät kuntaliitosalueen kunnissa Kuva 4: Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: palvelutarpeen muutoksen vuotuinen vaikutus veroprosenttiyksikköön Kuva 5: Valtionosuuden kehitys Vimpelissä (Tilastokeskus ja Perlacon Oy) Kuva 8: Strategiakartta Kuva 8: Uuden Alajärven kaupungin ylempi päätöksenteko-organisaatio Kuva 8: Uuden Alajärven kaupungin lautakunta jne -rakenne Kuva 8: Uuden Alajärven kaupungin johtoryhmä Taulukko 1: Asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys Vimpelissä Taulukko 2: Asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys Alajärvellä... 8 Taulukko 3: Asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys selvitysalueella... 8 Taulukko 4: Elinkeinot alueella (Tilastokeskus) Taulukko 5: Työssäkäynti selvitysalueen kunnissa 2014 (Tilastokeskus) Taulukko 6: Koulutettujen osuus (%) ja tohtorien osuus (%) (Tilastokeskus) Taulukko 7: Alajärven ja Vimpelin elinvoimatekijöiden yhdistelmä Taulukko 8: 0-vuotiaiden lukumäärä Alajärvellä ja Vimpelissä (Tilastokeskus) Taulukko 9: Verotulon alenema asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen seurauksena Alajärvellä ja Vimpelissä Taulukko 10: Taseen mittarit tunnuslukuina Taulukko 11 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Taulukko 12: Tuloveroprosentin muutos tarkasteltavissa kunnissa Taulukko 13: Kuntien palveluksessa olleet työntekijät Taulukko 14: Yleishallinnon nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista Taulukko 15: Sivistyksen nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista Taulukko 16: Perusturvan nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista Taulukko 17: Kaikkien palveluiden nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista Taulukko 18 Ylätason desiilitarkastelu Vimpelissä eur/as Taulukko 19 Ylätason desiilitarkastelu Alajärvellä eur/as Taulukko 20: Tulos- ja rahoituspohjaiset tunnusluvut Taulukko 21: Tase-, ulos- ja rahoituspohjaiset tunnusluvut yhdistettynä suoraan ja painotettuna Taulukko 22: Vimpelin kriisikuntaisuuden tunnusmerkit Taulukko 23: Vimpelin kriisikuntaisuuden kehitys Taulukko 24: Vimpelin poistojen taso eur/as Taulukko 25: Yhteistoiminta-alueen nettomenojen kehitys Taulukko 26: Yhteistoiminta-alueen nettomenojen kehitys suhteessa omiin viiteryhmiin ja yhteistoiminta-alueen kuntiin Taulukko 27: Valtionosuuden kehitys yhteistoiminta-alueella Taulukko 28: Laskelma Vimpelin todellisesta veroprosenttitarpeesta Taulukko 29: Laskelma Vimpelin talouden kehityksestä toimintakatteen kasvulla (1,79%/v), joka perustuu vuosien keskikasvuun Taulukko 30: Laskelma Vimpelin toimintakatteen kehityksestä eri parametreilla... 30

4 Taulukko 31: Vimpelin toteutuneet ja toteutuvat säästöt sekä kunnan omasta palvelurakenteesta, että yhteistoiminta-alueelta Taulukko 32: Laskelma päätetyistä rahoitusvaikutuksista Taulukko 33: Laskelma Vimpelin kriisimittareiden kehityksestä toimintakatteen kasvulla (3,3%/v) jaksolla Taulukko 34: Laskelma Vimpelin kriisimittareiden kehityksestä toimintakatteen kasvulla (1,79%/v) jaksolla Taulukko 36: Laskelma Vimpelin kriisimittareiden kehityksestä kunnan TA16 ja suunnitelma toimintakatteen kasvulla Taulukko 37: Alajärven paine , toimintakatteen nousu perustuu vuosien keskimääräiselle nousulle Taulukko 38: Palveluiden kasvun tarkastelu Alajärvellä, Vimpelissä ja Soinissa Taulukko 39: Palveluiden kasvun tarkastelu Alajärvellä, Vimpelissä ja koko maassa Taulukko 40: Yhteistoiminta-alueen työntekijät Alajärvellä, Vimpelissä ja Soinissa Taulukko 40: Alajärven kaupungin SWOT Taulukko 40: Vimpelin kunnan SWOT Taulukko 40: Uuden Alajärven kaupungin lautakuntien tehtävät Taulukko 41: Yhdistymisavustus Taulukko 42: Kiinteistöveroprosentin vaikutus kokonaisuuteen Taulukko 43: Uusi Alajärven kaupunki Taulukko 43: Uusi Alajärven kaupunki toimintakatteiden kasvu perustuu vuosien kasvulle

5 4 1. Yleistä 1.1. Toimeksianto Erityisen kuntajakoselvittäjän on tehtävä kuntarakennelain 16 a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Vimpelin kunnan asukkaiden lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Kuntajakoselvittäjän on tehtävä erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaa kuntaa koskevassa erityisessä kuntajakoselvityksessä mukana olevien kuntien valtuustoille prosessin ja säädösten velvoittamana ehdotus kuntien yhdistymisestä sekä kuntien yhdistymissopimuksesta. Kuntajakoselvittäjän ehdotus kuntien yhdistymisestä voi koskea: 1) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan yhdistymistä olemassa olevaan kuntaan; 2) erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan alueen jakamista kahden tai useamman kunnan kesken; tai 3) useamman kuin kahden kunnan yhdistymistä. Lisäksi selvittäjän ehdotus voi koskea kunnan osan siirtämistä toiseen kuntaan. Keskusteluissa käytiin läpi myös mahdollisuutta Lappajärven Itäkylän liittämiseksi osaksi valittua selvitysaluetta, mutta tämä valittu rajaus pidettiin siksi, että Lappajärven haurasta taloustilannetta ei tahdottu heikentää. Jos kaikkien muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot hyväksyvät selvittäjän ehdotuksen, kunnat tekevät selvittäjän ehdotuksen mukaisen yhteisen esityksen kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Muutoin selvittäjä toimittaa esityksensä kuntajaon muuttamisesta ministeriölle. Kuntajakoselvityksen alkuperäinen selvitysalue käsitti aluksi Alajärven ja Vimpelin lisäksi Lappajärven ja Evijärven kunnat, mutta kaksi jälkimmäistä kuntaa rajattiin selvityksen ulkopuolelle erityisen kuntajakoselvittäjän päätöksellä Päätös on tämän selvitysaineiston liitteenä. Päätöksen perusteena oli mm. se, että alue ei muodostaisi yhtenäistä työssäkäyntialuetta ja neljän ja kolmenkaan kunnan kuntajako ei olisi käytyjen keskustelujen ja annettujen päätösten perusteella tapahtunut vapaaehtoisesti. Joulukuun lopulla julkisuuteen tuli tieto siitä, että Evijärvi ja Lappajärvi olivat harkitsemassa kuntajakoselvityksen käynnistämisistä Vimpelin kanssa. Tämä julkitulo oli outo kun tietää poliittisten päättäjien kanssa käydyt keskustelut siitä, että liitosneuvotteluihin olisi ollut valmius, mutta vain motiivina selvityksen kautta saatava lisätieto kunnista ja usko siitä, että Vimpeli olisi välttynyt näin valtioneuvoston käsittelystä. Lisäksi Vimpelistä ilmoitettiin ykskantaan, että Vimpeli keskittyy selvitystyöhön Alajärven kanssa ja samalla kunnan säilyttämiseen itsenäisenä kuntana. Evijärven ja Lappajärven vaihtoehto ei ollut relevantti.

6 5 Kuva 1: Alkuperäinen selvitysalue Selvittäjän tuli tuottaa kuntarakennelain 16 :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys, jonka tulee esitellä tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida edellytyksiä yhdistää edellä mainitut kunnat tai osa kunnista yhdeksi kunnaksi. Selvityksen tulee kuntarakennelain 4 b :n 3 momentin mukaisesti sisältää vähintään 1. suunnitelma hallinnon ja palveluiden järjestämisestä, 2. palveluiden tuottamisesta selvitysalueella, 3. selvitys yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, 4. selvitys taloudellisesta tilanteesta, 5. arvio asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksista ja lähidemokratian toteutumisesta ja 6. arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista. Ehdotukseen liittyen on laadittava kuntarakennelain 8 :n mukainen yhdistymissopimus. Sopimus ja tämä kuntarakenneselvitys muodostavat varsinaisesti kuntajakoselvitysasiakirjat. Tämä työ keskittyy normaalia kuntajakoselvitystä enemmän talouden tilan tarkasteluun. Vimpelin kuntaan ollaan talousperusteilla kohdistamassa tahdonvastainen kuntajakomenettely, toisaalta vastaanottavan Alajärven vuoksi on tutkittava tarkkaan tilanteeseen johtaneet syyt ja uuden kunnan mahdollisuus selviytyä. Normaalisti palvelurakenteen tarkastelu ja uuden palvelurakenteen valmistelu käsittävät normaalisti suuremman osan kuntarakenneselvityksestä, mutta tässä työssä palvelurakenteen yhteneväisyyden vuoksi tämä osa jäi nyt vähemmälle. Tämä johtuu myös siitä, että palvelut ovat tällä hetkellä lähes täysin yhteistoiminta-alueella. Kuntajakoselvitettävät kunnat poikkeavat toisistaan siksi, että Alajärveen on liittynyt aiemmin 2009 Lehtimäen kunta. Liitoksen sopimuskausi on jo loppunut, mutta entisen Lehtimäen kunta on hyvin lähellä nyt Vimpelin kuntaa kuntarakenteen vuoksi. Entisen Lehtimäen kunnan kuntalaisten etua ei voi loukata ja se on otettava huomioon, varsinkin kun Lehtimäki tunnisti vapaaehtoisen liitoksen par-

7 6 haaksi ratkaisuksi elinkaarensa tässä vaiheessa alueensa kuntalaisille. Lehtimäki -liitokseen ja sen sopimukseen vaikuttivat taustalla myös Vimpelin ja Soinin kunnat valmistellessaan yhteistoimintaaluetta Kuntajakoselvityksen aikataulu Alajärven ja Vimpelin kuntajakoselvitys käynnistyi Se toteutetaan kuntarakennelaissa (478/2013) säädetyllä tavalla. Selvityksen tuli valmistua mennessä. Tätä takarajaa jatkettiin ministerin päätöksellä helmikuun 2016 loppuun, jotta tilinpäätösarviot saataisiin uskottavammiksi. Kuntajakoselvityksen laatimisaikataulu Johtoryhmä Ohjausryhmä Johtoryhmä Ohjausryhmä Tapaaminen kuntaosastolla Johtoryhmän/ohjausryhmän kokous Ohjausryhmän kokous Kuntajakoselvittäjän esitys nähtäville Yhteinen valtuustoseminaari Vimpelin kuntalaistilaisuus Alajärven kuntalaistilaisuus Selvitystyön organisointi Kuntajakoselvitykselle päätettiin nimetä laaja poliittinen ohjausryhmä, johon kuuluivat valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajistot, niiden ulkopuolelle jääneiden puolueiden valtuustoryhmien nimeämät edustajat ja henkilöstön edustajat yksi kustakin kunnasta varahenkilöineen ammattijärjestöjen sopimusten mukaan sekä kaupungin- ja kunnanjohtaja. Lisäksi sovittiin, että kunnan- ja kaupunginjohtajat muodostavat keskenään hankkeen johtoryhmän. Sihteeriksi ohjausryhmälle kutsuttiin Alajärven hallintosihteeri. Ohjausryhmän puheenjohtaja tuli Alajärveltä ja varapuheenjohtaja Vimpelistä. Vimpelin edustajat: Niemi Anne, kunnanvaltuuston pj. Lassila Martti, kunnanvaltuuston I vpj. Rannanpää Eija, kunnanvaltuuston II vpj. Laakso Marja-Leena, kunnanhallituksen pj. Sova Pasi, kunnanhallituksen I vpj. Koivukoski Yrjö, kunnanhallituksen II vpj. Vasalampi Lea, KD Niemitalo Harri, PerusS Bergbacka Riitta, hall.siht., henkilöstön ed. Tuomisalo Seppo, varajäsen Paavola Anita, kunnanjohtaja Alajärven edustajat: Sillanpää Markku, kaupunginvaltuuston pj. Kalliomaa Turo, kaupunginvaltuuston I vpj. Ukonmäki Kauko, kaupunginvaltuuston II vpj. Joensuu Jukka, kaupunginvaltuuston III vpj. Rintamäki Esko, kaupunginhallituksen pj. Leppäkangas Markku, kaupunginhallituksen I vpj. Kujala Kuisma, kaupunginhallituksen II vpj. Joensuu Ville, KD:n valtuustoryhmän pj. Matintupa Jukka-Pekka, SDP:n valtuustoryhmän pj. Syväoja Raimo, työs.valt, henkilöstön edustaja Koivunen Vesa, kaupunginjohtaja

8 7 Varsinaista työryhmiin jakautumista ei pidetty tarpeellisena, koska Vimpelin ja Alajärven palvelurakenteet ovat yhteistoiminta-alueista johtuen samat. Tämän lisäksi apuna käytettiin kuntien johtoryhmiä Alueen perustiedot Väestö Taulukko 1: Asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys Vimpelissä.

9 8 Taulukko 2: Asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys Alajärvellä Taulukko 3: Asukasluvun ja väestön ikärakenteen kehitys selvitysalueella Vuosina väestön menetys on ollut yli tuhat henkeä, vuoteen 2020 mennessä asukasluvun ennustettu alenema on yli 700 henkeä. Vimpelin asukasluvun alenema on suhteellisesti suurempi kuin Alajärvellä. Koko alueen väestöpohja vuoden 2020 ennusteen mukaan olisi henkeä. Vuonna 2014 asukasluku oli vielä suurempi, henkeä. Tällä asukasluvulla 2014 olisi ollut 82 uutta Alajärveä suurempia kuntia. Asukasluku on kuitenkin ollut ja on jatkuvasti aleneva. Sekä Vimpelin että Alajärven asukasluvun ennustetaan alenevan, mutta erityisen huolestuttava alenema on Vimpelin kohdalla vain 64:n kunnan asukasluku alenee Vimpeliäkin enemmän vuoteen 2020 mentäessä näistä kunnista suuri osa on Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntia. Tilastokeskus onkin ennakoinut väkiluvun aleneman jopa yli prosenttiyksikön vuodessa. Näin suuri asukasluvun alenema ja sen seuraukset palvelurakenteen rahoituskyvylle voisi olla riittävä perusta vapaaehtoiselle kuntajaon muutokselle. Kun tämän lisäksi myös ikääntyneiden määrä kasvaa ja aktiivi-ikäisten määrä vähenee, on Vimpelin kunnan kyky selvitä itsenäisenä kuntana ja vuoden 2019 jälkeen huolehtia alueensa elinvoimasta alhainen. Alajärvenkin asukasluku alenee ja väestö ikääntyy, mutta ei niin paljon kuin Vimpelin. Vaikka valtio pystyisi jotenkin avustamaan kuntaa pitämään valtion tulorahoituksen vakaana vaan ei kasvavana, niin näin paljon aleneva ja ikääntyvä väestö asettaa oman verorahoituksen kehityksen kovalle paineelle verotettava tulo todennäköisesti alenee tästä vuosia eteenpäin. Alueen väestö ikääntyy, mutta samaan tahtiin kuin verrokkiryhmässä ja koko maassa. Ongelmaksi muodostuu, että yhä ikääntyvämpi väestö tarvitsee uusia palveluita joita maksaa entistä harvempi työikäinen. Sekä Vimpelissä että Alajärvellä työikäisten määrä alenee yli kaksinkertaisella vauhdilla verrattuna eläkeikäisten määrän kasvuun. Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde kuvaa alle 15-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden suhdetta työikäisten eli vuotiaiden määrään. Se antaa viitteen siitä, millä tavalla kunnan tai alueen palvelujen tarve on muuttunut ja muuttuu. Koko Suomeen verrattuna koko selvitysalueen kehitys on jonkin verran negatiivisempi. Paine sote-menoihin kasvaa ja muihin alenee toisaalta elinvoiman kehitykseen tulisi pystyä kohdentamaan enemmän varoja.

10 Muuttoliike Alueen muuttoliike on negatiivinen ja ainoastaan 1991 ja 1992 alueen asukasluku on kasvanut. Tämän jälkeen, yli 20 vuoden ajan asukasluku on alentunut sekä luonnollisen väestönlisäyksen (oikeammin vähennyksen) ja negatiivisen nettomuuton vuoksi. Ainoastaan maahanmuutto on ollut positiivinen tekijä, viime vuosien aikana maahanmuutto on ollut jopa suurempi kuin luonnollinen negatiivinen väestönlisäys. Tämän vuoksi alueen vetovoiman on kasvettava, jotta elinvoima alueella kasvaa. Itsestään väestön määrä ei käänny nousuun ja kuntaliitoksen olisikin pystyttävä kasvattamaan käytettävissä olevia voimavaroja kehityksen suunnan muuttamiseksi. Kuva 2: Alajärven ja Vimpelin yhteenlaskettu nettomuuttovoitto ja tappio vuosina (Tilastokeskus) Työvoima, työpaikat ja elinkeinorakenne Selvitysalueen työpaikoista suuri osa on palvelutuotannossa ja jalostuksessa, mikä on poikkeuksellista kuitenkin maatalousvaltaisena pidetyllä alueella. Alkutuotannon osuus on noin kymmenen prosenttia ja Vimpelissä pienempi kuin Alajärvellä. Erityisesti jalostuksen osuus on suuri, se on keskimääräistä suurempi sekä Vimpelissä ja Alajärvellä, Vimpeliä enemmän jalostusta on vain noin 10 %:ssa kuntia. Elinkeinorakenne näkyy myös molempien kuntien työntekijöiden ansiotasossa ja siinä, että alueen tuloista iso osa kertyy yhteisöverosta ei kuitenkaan edes keskiarvoa maan kaikista kunnista. Poikkeava elinkeinorakenne on ollut hyvä asia alueen rahoituskyvyn kannalta, mutta näin keskittyneenä ja pienelle alueelle suurena toimialana rakenne on myös iso negatiivinen riski. Tätä nyt taantumassa negatiivisesti realisoitunutta pienentämään ja elinvoimapohjaa laajentamaan voitaisiin tarvita suurempaa kuntaa. Alajärven elinkeinorakenne on monipuolisempi ja siten vähäriskisempi kuin Vimpelin. Kuntien työpaikkaomavaraisuus on hyvä, Alajärvellä jopa sata ja Vimpelissäkin lähes 90, kun maan keskiarvo on 86. Alajärven työpaikkaomavaraisuus kuuluu lähes 20:n työpaikkojen suhteen omavaraisimman kunnan joukkoon. Tämä turvaa Vimpelin alueen asukkaidenkin työntarpeen. Alueella on myös paljon yrityksiä, enemmän kuin maassa keskimäärin ja Vimpelissä hieman enemmän kuin Alajärvellä. Konkurssien määrä aloittaneisiin yrityksiin nähden on Vimpelissä suurempi kuin Alajärvellä ja lähes maksimi koko maassa. Yritysten elinvoima on tällä tavalla mitaten heikentynyt Vimpelissä huomattavasti.

11 10 Elinkeinot Alajärvi Keskiarvo Minimi 20 % 40 % 60 % 80 % Maksimi Alkutuotanto 11 12,2 0,1 3,6 9,02 13,9 19,76 47,3 Jalostus 27,5 24,7 2,8 16,66 21,82 26,78 32,5 56,8 Palvelutuotanto 59,4 61,3 30,4 53,1 59,12 63,98 69,84 90,7 Muut 2,1 1,7 0,2 1,16 1,4 1,8 2,2 7,9 Työpaikkaomavaraisuus , Yhteisövero eur/as , Konkurssit per aloittaneet 1,1 1,2 0,4 0,9 1,0 1,2 1,4 3,0 Yrityksiä per 1000 asukasta 75,7 107,9 1,8 52,7 61,7 71,4 86,7 3535,8 Kaavaintensiteetti m2/asukas 35,8 150,3 0,0 0,0 0,3 7,6 58, ,8 Elinkeinot Vimpeli Keskiarvo Minimi 20 % 40 % 60 % 80 % Maksimi Alkutuotanto 8,6 12,2 0,1 3,6 9,02 13,9 19,76 47,3 Jalostus 40 24,7 2,8 16,66 21,82 26,78 32,5 56,8 Palvelutuotanto 49,9 61,3 30,4 53,1 59,12 63,98 69,84 90,7 Muut 1,5 1,7 0,2 1,16 1,4 1,8 2,2 7,9 Työpaikkaomavaraisuus 89 86, Yhteisövero eur/as , Konkurssit per aloittaneet 2,6 1,2 0,4 0,9 1,0 1,2 1,4 3,0 Yrityksiä per 1000 asukasta 84,4 107,9 1,8 52,7 61,7 71,4 86,7 3535,8 Kaavaintensiteetti m2/asukas 72,6 150,3 0,0 0,0 0,3 7,6 58, ,8 Taulukko 4: Elinkeinot alueella (Tilastokeskus) Yksi kiinteän ja vaihdannaltaan vilkkaan alueen tunnuspiirre on vilkas pendelöinti. Tarkasteltavien kuntien kesken on pendelöintiä, mutta ei kuitenkaan niin paljon, että aluetta voitaisiin pitää lähellekään kiinnikasvaneena ja elinkeinoelämältään tiiviinä. Alajärven 3173 työpaikkaa tyydyttää 2911 alajärveläisen työssäkäyntitarpeen, vimpeliläisiä käy Alajärvellä työssä 176. Vastaavasti Vimpelin 989:sta työpaikasta 115 on alajärveläisten käytössä. Vimpelissä käy suhteessa hieman enemmän työntekijöitä muualta kuin Vimpelistä. Evijärven ja Lappajärven pendelöinti Alajärven ja Vimpelin suuntaan on hyvin vähäinen. Työpaikan kunta Asuinkunta Työpaikat Suhde Asuinkunta Työpaikan kunta Työpaikat Suhde Alajärvi Alajärvi ,1 % Alajärvi Alajärvi ,5 % Evijärvi 9 0,3 % Evijärvi 8 0,3 % Lappajärvi 67 2,1 % Lappajärvi 46 1,5 % Vimpeli 176 5,5 % Vimpeli 115 3,7 % Työpaikkoja Alajärvellä 3173 Alajärveläisiä työssä 3090 Työpaikan kunta Asuinkunta Työpaikat Suhde Asuinkunta Työpaikan kunta Työpaikat Suhde Vimpeli Alajärvi ,6 % Vimpeli Alajärvi ,7 % Evijärvi 8 0,8 % Evijärvi 9 0,9 % Lappajärvi 49 5,0 % Lappajärvi 49 4,7 % Vimpeli ,6 % Vimpeli ,7 % Työpaikkoja Vimpelissä 989 Vimpeliläisiä työssä 1051 Taulukko 5: Työssäkäynti selvitysalueen kunnissa 2014 (Tilastokeskus)

12 Koulutus ja osaaminen Selvitysalueen väestö on koulutukseltaan lähellä maan keskiarvoa, Vimpelissä hieman maan keskiarvoa korkeampi. Korkeimmin koulutettujen määrää kuvaa tohtoreiden määrä, mikä vastaavasti on matalimmassa 20%:ssa kuntia. Alueen elinvoiman kehittymisen kannalta osaamisen tasoa olisi saatava korotettua. Väestö Alajärvi Minimi 20 % 40 % 60 % 80 % Maksimi Koulutetut 61,6 % 64,2 % 51,2 % 59,5 % 62,8 % 65,3 % 68,9 % 80,9 % Tohtorit 0,1 % 0,3 % 0,0 % 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 3,9 % Väestö Vimpeli Minimi 20 % 40 % 60 % 80 % Maksimi Koulutetut 64,2 % 64,2 % 51,2 % 59,5 % 62,8 % 65,3 % 68,9 % 80,9 % Tohtorit 0,1 % 0,3 % 0,0 % 0,1 % 0,2 % 0,3 % 0,4 % 3,9 % Taulukko 6: Koulutettujen osuus (%) ja tohtorien osuus (%) (Tilastokeskus)

13 Elinvoiman ja taloudellisen itsenäisyyden tarkastelu Kuva 3: Elinvoimatekijät kuntaliitosalueen kunnissa Yllä oleva kuva kuvaa nyt itsenäisten kuntien elinvoimaa ja taloudellista itsenäisyyttä: mitä laajempi kunnan elinvoiman kehä on, sitä elinvoimaisempi ja taloudellisesti itsenäisempi kunta. Vuonna laajempi kehä oli Alajärvellä, mutta Vimpelin kehä ei kovin paljon poikennut Alajärvestä. Elinvoimaisin tekijä on molemmissa kunnissa elinkeinoihin liittyvä kehä, kun palveluihin, väestöön ja myös kuntien talouteen liittyvät kehät ovat huonommat, Vimpelissä jopa huonot. Alajärvi on Vimpeliä elinvoimaisempi, mutta koko maan tasoilla tarkastellen Alajärvikään ei ole erityisen elinvoimainen. Palvelut Elinkeino Talous Väestö Vimpeli 0,6 3,3 1,9 2,5 Alajärvi 1,8 3,7 2,3 2,9 Taulukko 7: Alajärven ja Vimpelin elinvoimatekijöiden yhdistelmä Väestöön liittyvistä osatekijöistä kummallakin kunnalla on yllättävän suuri syntyvyys. Kuolleisuus ja ikääntyminen ovat kuitenkin sellaisia osatekijöitä, jotka hautaavat keskimääräistä suuremman syntyvyyden alleen.

14 13 Väestö Alajärvi Minimi 20 % 40 % 60 % 80 % Maksimi Syntyneet 2013 %:ia asukasluvusta 1,0 % 0,9 % 0,2 % 0,7 % 0,8 % 1,0 % 1,2 % 2,0 % Syntyneet 2030 %:ia asukasluvusta 1,0 % 0,9 % 0,3 % 0,7 % 0,8 % 0,9 % 1,0 % 1,8 % Väestö Vimpeli Minimi 20 % 40 % 60 % 80 % Maksimi Syntyneet 2013 %:ia asukasluvusta 0,8 % 0,9 % 0,2 % 0,7 % 0,8 % 1,0 % 1,2 % 2,0 % Syntyneet 2030 %:ia asukasluvusta 1,0 % 0,9 % 0,3 % 0,7 % 0,8 % 0,9 % 1,0 % 1,8 % Taulukko 8: 0-vuotiaiden lukumäärä Alajärvellä ja Vimpelissä (Tilastokeskus) 1.5. Kuntatalous Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Ikääntyminen ja väestöllisen huoltosuhteen muutoksen aiheuttama kustannus- ja rahoituspaine on yksi merkittävimmistä koko maan kuntasektoria koskettavista ongelmista. Ongelmaksi tulee se, että alueella ikäännytään hiukan nopeammin kuin muualla, mistä seuraa edelleen yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen kasvu tämä ei kuitenkaan ole koko maan tasolla tarkastellen enää kovin suuri. Kummankin kunnan yli 75-vuotiaiden osuus kasvaa juuri nyt melko hitaasti ja voisi ajatella, että olemassa olevalla palvelukapasiteetilla voidaan jokseenkin hyvin turvata ikäihmisten palveluntarve soteen (sosiaalitoimen ja terveydenhuollon uudistus kunnissa) asti. Jos sote syntyy, uusi Alajärven kaupunki pystyy keskittymään aiempaa paremmin ennaltaehkäisyyn niillä varoilla, jotka kaupungille sote-siirtymän vuoksi jäävät. Jos sotea ei syntyisi, kaupunki ei olisi vuoden 2020 jälkeen niin suuren kasvavan palveluntarpeen kaltaisissa vaikeuksissa kuin varsinaiset kasvukunnat. Itsenäisinä kuntina tarkastellen tilannekuva nyt ja vuoden 2020 jälkeen on hyvin samantapainen. Kuva 4: Vasen: yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: palvelutarpeen muutoksen vuotuinen vaikutus veroprosenttiyksikköön

15 14 Alajärvi Erotus Vimpeli Erotus Verotettava tulo eur/as Verotettava tulo eur/as Asukasluku Asukasluku Kouluikäiset Kouluikäiset Työikäiset Työikäiset Eläkeläiset Eläkeläiset Tuloa tuottavista Tuloa tuottavista Työikäisiä 52 % 48 % Työikäisiä 54 % 49 % Eläkeläisiä 48 % 52 % Eläkeläisiä 46 % 51 % Verotettava tulo yhteensä Verotettava tulo yhteensä Näistä työtuloista Näistä työtuloista ja eläketuloisia ja eläketuloisia Eläketulo vs työtulo 66 % Eläketulo vs työtulo 66 % Tuloasaavista Tuloasaavista Työtulosta Työtulosta Eläketuloisista Eläketuloisista Erotus Erotus Veroprosentti 22,00 % Veroprosentti 22,25 % Tulonmenetys Tulonmenetys Taulukko 9: Verotulon alenema asukasluvun ja ikärakenteen muutoksen seurauksena Alajärvellä ja Vimpelissä Jos kunnan verotettava tulo jaetaan työikäisten ja eläkeläisten kesken, ja eläkeläiset ansaitsevat 66% työikäisen palkasta, on asukasluvun aleneman ja ikääntymisen vaikutus vuodesta 2014 vuoteen 2020 reilusti yli euroa. Pelkästään tämän tekijän vaikutus Vimpelissä vastaa yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Koska ikääntyneiden palveluntarve ja palveluiden kustannus työikäiseen verrattuna on korkeampi, erotus kasvaa tämän lisäksi kalliimman palvelurakenteen seurauksena. Ennen talouden nykytilan tarkastelua voidaan todeta, että edellisen tarkastelun perusteella kuntien kannattaisi harkita kuntaliitosta vapaaehtoisesti Talouden nykytilan tarkastelu Tase Nettovelka Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, kuten lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan tason ja muutoksen avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä

16 15 Käyttöomaisuus Taseen riskeistä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajaksi, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Nettovelkaisempi kunta on Vimpeli. Vimpelin nettovelka vastaa lähes 28 veroprosenttiyksikön tuottoa. Vähintään yhtä suuri ongelma on Vimpelin velkaantumisen vauhti, Vimpeli on velkaantunut viimeisten vuosien aikana lähes 14:ää veroprosenttiyksikköä vastaavalla määrällä. Uusi kunta olisi sekin nettovelkaisimpien kuntien joukossa sijaluvulla 253. Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Tarkasteltavissa kunnissa käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Vimpelin käyttöomaisuus on asukasta kohden laskettuna hiukan Alajärveä suurempi, Vimpelin käyttöomaisuuden arvo oli eur/as ja Alajärven eur/asukas. Tämä tasapainottaa hiukan tilannetta. Käyttöomaisuus on todennäköisesti molemmissa kunnissa taseeseen aliarvostettu. Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla myös antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, eikonsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Kummallakaan kunnalla ei ole sellaisia taseen negatiivisia riskejä, jotka täysin realisoituessaan vaikuttaisivat olennaisesti huonoon nykytilaan. Vimpelin kunnalla on kuitenkin sekä saatavaa että takausriskiä Kiinteistö Oy Rentolankartanossa. Rentolankartanon tase on negatiivinen, kunnan antolainasaamiset ovat noin euroa ja takausvastuu yli 2 miljoonaa euroa. Lisäksi kunnalla on yli mutta alle euron erääntynyt saatava yhtiöstä. Tämänkaltainen riski ei realisoidu koskaan täysin negatiivisesti. Vimpelin taseessa ei ole sellaisia kiinteistöomistuksia, joiden alaskirjaus heikentäisi Vimpelin eikä yhdistyneenkään kunnan kokonaistasetta. Sairaalan tasearvo on hyvin matala. Taseen riskeistä olennaisin on kuitenkin Vimpelin taseessa oleva alijäämä, joka on realisoimassa kunnan itsenäisyyden. Alajärven taseessakin on edelleen alijäämää, joka on poistettava. Kummankaan kunnan tase ei ole vahva Konsernitase Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samoilla käsitteillä kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja konsernin käyttöomaisuutta. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurempi konsernilaina euromääräisesti on Alajärvellä (2.902 eur/asukas, Vimpelissä asukasta kohden kuitenkin suurempi eur/asukas ). Kummankin kunnan konserninetto on kasvanut, Vimpelillä Alajärveä nopeammin. Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurempi Alajärvellä, jonka tase vastaa jopa 80 % yhteenlasketusta summasta. Alajärven konsernitase on kaksinkertaistunut tarkastelujaksolla, Vimpelin alentunut.

17 16 TASE Peruskunta Konserni (muut kuin kunta) Kunnan nettolaina KOM Antolainasaamiset Ei-kons. Ei-kons. Sij. Takaukset Ali/ylijäämä Lainakanta Rahoitusvarallisuus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Taulukko 10: Taseen mittarit tunnuslukuina Kons tase yht. Vimpeli 27,57 13, ,54 8,11 1,14-8,72-6,06 15,52 0,84 5,10 0,78 28,2 Alajärvi 20,13 2, ,48 2,81 1,71-3,39 2,50 13,14 3,99 5,44 0,81 27,2 Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuosien tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on korostettu punaisella, parempi vihreällä. Vahvempi kunnan ja konsernin tase näyttää olevan painottamattomilla arvoilla Alajärvellä, joka säilyttää asemansa myös tunnuslukuja painotettaessa. On kuitenkin painotettava, että kummankaan kunnan tase ei ole vahva Tulot ja menot Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja -menojen erotus) heikkenee nopeammin, kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Vimpelissä tämänkin jälkeen. Valtionosuudet ovat kasvaneet hyvin menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan ja ne eivät enää kasva menneeseen tapaan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen molemmilla tarkastelujaksoilla. Alueella toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on aikaisemmin paikannut valtionosuuden merkittävän nopea kasvu. Vimpelissä lyhyen jakson valtionosuuden kasvu on ollut erittäin suuri. Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuus Pitkä Lyhyt Alajärvi 3,8 % 2,8 % Alajärvi 2,9 % 0,8 % Alajärvi 4,8 % 2,6 % Vimpeli 3,9 % 3,5 % Vimpeli 3,8 % 0,4 % Vimpeli 5,1 % 8,4 % Uusi kunta 3,8 % 3,0 % Uusi kunta 3,1 % 0,7 % Uusi kunta 4,8 % 3,7 % Taulukko 11 Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo menoongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista. Samalla kuitenkin julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kunnat ovat pyrkineet paikkaamaan verotettavan tulon ja toimintakatteen kasvun epäsuhtaa korottamalla sekä kiinteistövero-, että tuloveroprosenttejaan.

18 Muutos Lisäys Alajärvi 19,17 19,17 19,17 19,58 19,50 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 22,00 2,50 2,82 Vimpeli 19,50 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 21,00 21,50 22,00 22,25 2,50 1,03 Uusi kunta 19,26 19,32 19,32 19,63 19,57 20,30 20,30 20,50 21,00 21,13 21,63 22,07 Taulukko 12: Tuloveroprosentin muutos tarkasteltavissa kunnissa Kumpikin kunta on nostanut veroprosenttiaan vuoteen 2016 tultaessa 2,50 veroprosenttiyksikköä. Tämä tarkoittaa sitä, että Alajärvi kerää vuosittain 2,82 miljoonaa euroa ja Vimpeli 1,03 miljoonaa euroa enemmän verotuloa vuonna 2016 kuin vuonna Palvelurakenteen kustannukset Seuraavassa tarkastellaan kuntien palvelurakenteiden kustannusta vuoden 2014 nettomenojen tasolla. Tarkastelussa kuntia vertaillaan keskenään niin, että toiminnon menoista vähennetään tulot ( nettomenot), ja tämä nettomeno jaetaan kunnan asukasluvulla. Saadaan siis nettomenot eur/asukas. Nettomenojen vertailu tällä tavalla ei ole lainkaan täysin aukoton tarkastelutapa, koska kuntien palveluiden tarve (ikärakenteet, sairastavuudet jne.) eikä palveluiden keskinäinen laatu tule selville. Toisaalta sektoreiden kesken voi olla virheellisiä kirjauksia, nämä kirjaukset kuitenkin oikaistuvat, kun lasketaan kunnan lopulliset nettomenot eur/asukas. Tarveperusteisista poikkeamista huolimatta kokemus on osoittanut, että menetelmä on riittävän tarkka tämän tasoiseen tarkasteluun. Henkilöstö kpl Vimpeli Alajärvi Taulukko 13: Kuntien palveluksessa olleet työntekijät Taulukko osoittaa, että Vimpeli on luopunut toiminnallisesta itsenäisyydestään vuonna Kunnan omassa palveluksessa on ollut tuosta hetkestä alle 15 työntekijää. Tuolloinkin 2008 Vimpelin palveluksessa oli 14 työntekijää vähemmän kuin Vimpelin verrokissa. Vastaavasti Alajärvellä on ollut jatkuvasti enemmän työntekijöitä kuin kaupungin verrokissa. Vimpelin ratkaisu säilyttää näennäiseltä näyttävä itsenäisyytensä. Yhteistoiminta-alueratkaisulla verrattuna tuolloin vaihtoehtona olleeseen kuntaliitokseen olisi jossakin toisessa selvityksessä tarkasteltava asia. Tällä tavalla voidaan selvittää osa siitä käsitteestä, mitä kuvataan itsenäisyyden hintana. Vimpeli Alajärvi Yleishallinto ja muut palvelut eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Taulukko 14: Yleishallinnon nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista 2014 Yleishallinnon ja muiden palveluiden yhteenlaskettu palvelurakenne oli Vimpelissä 2014 noin euroa kalliimmin resursoitu kuin Vimpelin verrokissa. Alajärvi on tuottanut hallinnon ja erityisesti

19 18 tekniikan palvelut sen omaa verrokkia halvemmalla. Alajärven yleishallinto ja muut palvelut ovat olleet noin 150 eur/asukas halvemmat kuin Vimpelin. Vimpeli Alajärvi Sivistys eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Taulukko 15: Sivistyksen nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista 2014 Sivistyksen palvelurakenne oli Vimpelissä 2014 noin euroa edullisemmin resursoitu kuin Vimpelin verrokissa. Alajärvi on tuottanut nämä palvelut jopa 2,2 miljoonaa euroa sen omaa verrokkia suuremmalla resursoinnilla. Alajärven sivistyspalvelut ovat olleet noin 500 eur/asukas kalliimmat kuin Vimpelin. Vimpeli on selkeästi sopeuttanut sivistyksen palveluverkkoaan enemmän kuin Alajärvi, joten mahdollinen kuntaliitos ei heikentäne tätä sektoria ainakaan paljon. Vimpeli Alajärvi Perusturva yhteensä eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Taulukko 16: Perusturvan nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista 2014 Perusturvan palvelurakenne oli Vimpelissä 2014 noin euroa edullisemmin resursoitu kuin Vimpelin verrokissa. Alajärvi on tuottanut nämä palvelut euroa sen omaa verrokkia suuremmalla resursoinnilla. Alajärven perusturvan palvelut ovat olleet noin 400 eur/asukas edullisemmat kuin Vimpelin. Kuntaliitos ei vaikuttaisi perusturvaan ainakaan pitkällä aikajaksolla, koska yhteistoiminta-alueet sopeuttanevat nämä palvelut vuoden 2019 jälkeen. Vimpeli Alajärvi Kaikki yhteensä eur/asukas Manner-Suomen kuntien keskiarvo Viiteryhmän keskiarvo eur/asukas Rahankulutus viiteryhmän keskiarvoon nähden Taulukko 17: Kaikkien palveluiden nettomenot eur/as ja poikkeama keskiarvoista 2014 Edellisenkin perusteella koko palvelurakenne on omaa verrokkia edullisempi Vimpelissä kuin Alajärvellä, mutta kuntien kesken Alajärven palvelurakenne on noin 100 euroa/asukas edullisempi. Alajärven palvelurakenteen kustannukseen vaikuttaa muutaman vuoden takainen Lehtimäen kunnan palvelurakenne.

20 Desiilitarkastelu Kun kuntien palveluiden yksikköhintoja tarkastellaan koko Suomen kuntajoukossa, havaitaan Vimpelin asukaskohtaisten nettomenojen sijainneen vuonna 2014 yleishallintoa lukuun ottamatta mediaanin paremmalla puolella. Opetus- ja kulttuuritoimen nettomenot eur/asukas olivat jopa 20:n edullisimman prosentin joukossa. Vimpeli Minimi 10 % 20 % 30 % 40 % Mediaani 60 % 70 % 80 % 90 % Maksimi Henkilökunta /1000 asukasta Yleishallinnon nettomenot /as Muut palvelut, nettomenot /as Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as Sosiaalitoimi /as Terveydenhuolto nettomenot /as Sote nettomenot /as Kaikki yhteensä nettomenot /as Taulukko 18 Ylätason desiilitarkastelu Vimpelissä eur/as 2014 Vastaavasti Alajärven asukaskohtaiset nettomenot sijaitsivat mieluummin mediaanin kalliimmalla kuin halvemmalla puolella. Sosiaalitoimi ja muut palvelut olivat 30:n edullisimman prosentin joukossa. Vimpelin palvelurakenteessa eniten korjattavaa on päivähoidon yksikköhinnoissa, liikuntatoimessa, erikoissairaanhoidossa, lasten ja nuorten laitoshoidossa sekä kotipalveluissa. Alajärvi Minimi 10 % 20 % 30 % 40 % Mediaani 60 % 70 % 80 % 90 % Maksimi Henkilökunta /1000 asukasta Yleishallinnon nettomenot /as Muut palvelut, nettomenot /as Opetus-ja kulttuuritoimen nettomenot /as Sosiaalitoimi /as Terveydenhuolto nettomenot /as Sote nettomenot /as Kaikki yhteensä nettomenot /as Taulukko 19 Ylätason desiilitarkastelu Alajärvellä eur/as 2014 Myös Alajärvellä lasten päivähoidossa on samantapaisia poikkeamia kuin Vimpelissä. Myös kansalaisopiston, liikuntatoimen ja museoiden jne nettomenot olivat keskimääristä suuremmat Yhteenveto Kasvut Tkate/ VOS Efektiivi Kiinteistöveroveroosuukauppa Yhteisö- Valtion- Tontti- Verotet- Toimintakate Veroprosentti nen Itsenä-isyys tava tulo Investoinnit Ikääntyminen Veroa Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per Bruttoinvestoin lisää poistot nit TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Muutos Taulukko 20: Tulos- ja rahoituspohjaiset tunnusluvut Sekä taseen että tuloksen ja rahoituksen mittaristo on Alajärvellä keskimäärin Vimpeliä vahvempi. Ero ei ole kauttaaltaan merkittävä. Tämän tarkastelun perusteella kumpaakaan kuntaa ei voida pitää vahvoina talouskuntina ainakaan, jos viitekehys on koko maan kuntajoukossa. Talousvaikutus Vimpeli 0,55 4, ,50 2,00 68 % 0,39 1,34 21,23 0,39 0, , ,12 Alajärvi 1,21 1, ,00 1,83 66 % 0,58 1,52 28,28 0,53 0, , ,26

21 20 Painottamaton Tasepohja Sij. Tulos ja muut Taulukko 21: Tase-, ulos- ja rahoituspohjaiset tunnusluvut yhdistettynä suoraan ja painotettuna Sij. Kaikki yhteensä Vimpeli Alajärvi Painotettu Tasepohja Sij. Tulos ja muut Sij. Kaikki yhteensä Vimpeli 1,56 2 1,62 2 3,18 2 Alajärvi 1,44 1 1,38 1 2,82 1 Sij. Sij. Ikärakenne on molemmilla kunnilla epäedullinen ja asukasluku laskeva. Palvelurakenteet ovat kuitenkin Vimpelissä selvästi Alajärveä sopeutuneemmat, mikä liitossopimusta tehtäessä on otettava huomioon. Vimpelin rakenteessa ei ole enää silmiinpistäviä luksuspalveluita, kunnan kouluverkko esimerkiksi on hyvin tiivis ja viimeiset kyläkoulut on päätetty valtuuston päätöksellä lopetettavaksi kahden vuoden kuluessa. Vimpelin vapaa-ajan palveluissa on enemmän liikkumavaraa, samoin osassa päivähoitopalveluita. Koska Alajärven palvelurakenne on selvästi Vimpeliä kalliimpi, ei liitostilanteessa sopeuttamisvaade ensi sijassa voine kohdistua pelkästään eikä edes valtaosin Vimpeliin. Nykyisen Alajärven kaupungin seutu on se osa, johon tehostaminen ensi sijassa kohdistuu Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Myöhemmin tarkastellaan kummankin kunnan talouden kehitystä tässä yhteydessä vain Vimpelin kunnan. Tarkastelu perustuu painelaskentaan, joka on yleisesti käytetty menetelmä paineen (veroprosenttipaine, velkapaine, sopeutustarve) kasvun selvittämiseksi. Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään suurella todennäköisyydellä muuttuvan. Painelaskenta ei ole ennuste tulevasta, se on kuvaus tulevaisuudesta, jos asioiden annetaan kehittyä kuin menneessä. Painelaskelmaan on huomioitu toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvukertoimiksi tässä selvityksessä trendi , koska tällä ajanjaksolla kuntien toimintaympäristö on muuttunut nykyiselleen. Kunnat ovat myös sopeuttaneet toimintaansa viimeisinä vuosina. Verotulokehitysarvioidaan Kuntaliiton veroennustekehikon avulla. Valtionosuudet on määritelty uuden järjestelmän mukaisiksi ja niiden muutos arvioidaan tarveperusteisesti. Korot arvioidaan vuoden 2015 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2016 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2018 asti. Myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2016 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista. Toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa.

22 21 Kaikki tasapainotilanteet on laskettu käyttäen pohjatietona kuntien itsensä helmikuussa 2016 ilmoittamia arvioita tilinpäätökseksi vuodelle Erityistarkastelu Vimpelin kunnan tilanteesta Vimpelin kunta joutui taloustilanteensa vuoksi erityiseen kuntajakoselvitykseen oltuaan ensiksi kriisikuntamenettelyn ensimmäisessä vaiheessa, mistä kunta ei selvinnyt. Tämän vuoksi nyt tekeillä olevan kuntajakoselvityksen tuloksena Vimpeli voi joutua liitetyksi Alajärven kaupunkiin tahtonsa ja myös Alajärven kaupungin tahdon vastaisesti. Koska kyseessä on kunnan ja kuntalaisten kannalta peruuttamaton toimenpide ja asiasta lopullisesti päättävän valtioneuvoston on hyvä tunnistaa kehitys ja tehtävän päätöksen laajemmat seuraukset, seuraavassa kuvataan Vimpelin tapahtumat ja arvioidaan, millaisilla toimintakatteen kasvuilla taseen alijäämät olisi saatavissa pois. Tarkastelu ei poista sitä lain määräämää lopputulemaa, että erityinen kuntajakoselvitys tulee johtamaan esitykseen Vimpelin liittämisestä osaksi Alajärven kaupunkia. Vaikka kumpikin kunta vastaisi esitykseen EI, voi valtioneuvosto käyttää harkintaa Vimpelin liittämiseen osaksi Alajärven kaupunkia kummankin tahdonvastaisesti. Tämän vuoksi sopimusasiakirjat on laadittava niin, että uusi Alajärven kaupunki selviäisi myös lähitulevaisuudesta ja asiaa on tarkasteltava myös niin, että Alajärven kaupungista ei kuntaliitoksen vuoksi tule uutta, mutta suurempaa kriisikuntaa. Vimpelin kriisikuntaisuuden perusta selvää hyvin alla olevasta taulukosta. Kunta on kertakaikkinen kriisikunta asukaskohtaisen alijäämän perusteella, ja toisen tarkastelun kriisikuntamittarit olivat vuonna 2014 hyvin lähellä kriisikuntaisuuden toteutumista: vain negatiivinen vuosikate ja lainakanta eivät tarkasteluvuosina täyttäneet ehtoja. Hyvin todennäköisesti vuoden 2015 tilinpäätös on kääntymässä positiiviseksi tai ainakin toimintakate on yli euroa parempi kuin talousarviossa, ja kunnanjohtajan ponnistusten tuloksena myös vuoden 2016 talousarvio oltaisiin saamassa positiiviseksi.

23 22 Vimpeli Kumulatiivinen yli/alijäämä 1000 euroa Yli/alijäämä euroa/asukas Alijäämä/ylijäämäkriteeri euroa/asukas Täyttyykö alijäämäkriteeri Täyttyy Täyttyy Alijäämän perusteella selvitysehto täyttyy Vuosikate puhdistettuna harkinnanvaraisesta Täyttyy Ei täyty Ei täyty Veroprosentti 21,00 21,50 Oma veroprosentti./.. Maan keskimääräinen vero-% 1,61 1,75 Jos oma vero-% on 0,5% > keskim., ehto täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttyy Taseen alijäämä Täyttyy, jos taseessa on alijäämää Täyttyy Täyttyy Täyttyy Lainakanta euroa/asukas, oma Lainakanta, keskimäärin euroa/asukas Oma lainakanta eur/asukas / Keskim. lainakanta 1,34 1,86 Jos oma lainakanta/keskim. lainakanta >1,5, ehto täyttyy Ei täyty Täyttyy Ei täyty Omavaraisuus 39,94 31,88 Täyttyy, jos omavaraisuus on alle 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Suhteellinen velkaantuneisuus 60,04 76,43 Täyttyy, jos suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50% Täyttyy Täyttyy Täyttyy Täyttävätkö muut kriteerit selvitysehdon? Muut kriteerit eivät täytä selvitysehtoa Taulukko 22: Vimpelin kriisikuntaisuuden tunnusmerkit Vimpelin kehitys kriisikunnaksi selviää seuraavasta taulukosta. Kehitystä aletaan tarkastella vuodesta 2009 lähtien. Vuonna 2009 oltiin jo siinä yleisessä taloustilanteessa, missä Nokia ei tuottanut valtion ja kuntien tulorahoitukseen entisenlaisia yhteisöveroja; nämä olivat itseasiassa vajonneet nollaan. Eurooppa oli syöksynyt globaaliin finanssikriisiin. Tämä johti myös verorahoituksen alenemaan, mikä näkyy kunnissa valtionosuuden alenemana ja kunnan verotulojen leikkautumisena. Valtio on joillakin keinoilla koettanut hidastaa kehitystä niin, että tilanne ei olisi kunnissa kääntynyt aivan mahdottomaksi hoitaa-tämä näkyy valtion velkaantumisena, joka alkoi Vanhasen hallituksen aikaan ja jatkuu vielä nytkin. Alla olevaan taulukkoon on korostettu punaisella soikiolla tunnusluvut, joiden perusteella olisi pitänyt reagoida vahvasti. Vahvemmin, kuin mitä Vimpelissä toimittiin. Kunnan tuloslaskelmassa on ollut jopa kaksi kertaa negatiivinen vuosikate, kunta on saanut neljä kertaa harkinnanvaraista rahoitusavustusta (kolme kertaa peräkkäin), se on velkaantunut ja viime aikoina nostanut veroprosenttiaan laskelmasta selviävät myös jatkuvat fundamenttimuutokset: verotettava tulo ei enää kasva ja asukasluku alenee. Tätä trendiä vastaan olisi vaikea taistellakaan. On huomattava, että Vimpeli on anonut harkinnanvaraista rahoitusavustusta myös niinä vuosina, jolloin sitä ei ole saatu.