Talouden kehitys 2016

Transkriptio

1 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari

2 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto * Tavoite- ja Kehysseminaari Talousarvion ja Taloussuunnitelman Hyväksyminen Kaupunginhallitus * Talousarviokehykset ja Laadintaohjeet * Talousarvion ja suunnitelman lähetekeskustelu Ehdotukset talousarvioksi ja -suunnitelmaksi * Yhdistelmä ja Tasapainotus Kaupunginjohtajan budjetti Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotus Käyttösuunnitelmien hyväksyminen Toimenpiteiden Jalkauttaminen * Tavoitteiden seuranta ja toiminnan Ohjaus Lautakunnat * Viranhaltijaorganisaatio Talousseminaari 14.9 Veroprosenteista päättäminen KV KH * Talousarvion täytäntöönpanoohje * 2015 * Datumen Huhtikuu är riktgivande kesäkuu Elo syyskuu Loka joulukuu *:llä 2016 merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä

3 Strategiset päämäärät (talous) Kaupungin talous tasapainossa vuonna 2017 Talous on tasapainotettu ja kumulatiivinen alijäämä katettu (kuntalaki 65 ) Tulorahoitus kattaa kokonaismenot Omaisuuden tuottavuus talouden ja hyvinvoinnin kriteerein Korjaushankkeita toteutetaan suunnitelmallisesti Menojen kasvu pysähtyy ennaltaehkäisevän toiminnan ja palvelujen priorisoinnin ansionsa Ammattitaitoinen, hyvinvoiva ja työkykyinen henkilökunta

4 KARKKILAN KAUPUNKI VUOSI 2016 TALOUSKEHITYKSEN VALOSSA

5 Kustannustason muutos % 2015-> rahoituslaitosta sekä julkisen sektorin toimijaa on ennustanut inflaatiota, keskiarvo 1,2% vaikutus toimintakuluihin noin 470t Kunta-alan palkat ja mahdollinen yhteiskuntasopimus? Sipilä tapasi KT Kuntatyönantajat Alla Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalosen kommentteja Maan hallituksen, poliittisten puolueiden ja työmarkkinajärjestöjen on nyt välttämätöntä sitoutua kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden kestävyysvajeen korjaamiseen Tarvitaan työlainsäädännön muutoksia, joilla alennetaan työnantajan kynnystä luoda uusia työpaikkoja. Myös työttömyyden hoitamisen määrärahojen käytön esteet on purettava Kuntatyönantajat on asettanut hallitusohjelmatavoitteekseen, että työlainsäädännössä on luotava uudenlaisia keinoja työllistämiseen ja työn tarjoamisen esteitä on purettava Lähde: Kuntatyönantajat & Finanssialan keskusliitto

6 Vuodelle 2016 tehtävä kustannusjaon tarkistus arviolta 63 /asukas, ennakolta päätetty leikkaus ensi vuodelle -7,4 /asukas Kuntaliiton alustavat arviot tarkoittavat Karkkilan kaupungille osalta valtionosuuksia nousua 16,9 miljoonaan euroon (+500t )

7 Verotilitysten kehitys Verotilitykset vuosille ovat jäämässä alle talousarviossa arvioidun -> syynä tähän ovat olleet mm. väestönkehittyminen, työttömyys sekä jako-osuuden muutokset Suurin vaikutus kunnallisverotilityksillä -> Kuntaliiton arvioiden mukaan kasvua vuodesta 2015 tulisi noin 2,1 prosenttia. Kasvu voi olla suurempaa, jos asukasluvun kasvu jatkuu. Verotilitykset tulevat jäämään tämän hetkisen arvion perusteella taloussuunnitteluvuodesta 2016 noin -600t

8 Veroprosenttien kehitys Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta, joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.

9 Toimintakatteen kehitys ja sopeutustarve

10 Tunnusluvut TP2012 TP2013 TP 2014 TAE 2015 TAE 2016 Asukasluku Toimintatuotot Toimintakulut , josta henkilöstökulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Kumulatiivinen alijäämä

11 KARKKILAN KAUPUNKI VELKAANTUMINEN?

12 Velka rahoitusmuotona? Kuntien rahoitus koostuu viidestä päätulolähteestä: toimintatuotot, valtionosuudet, verotulot, korkotulot ja muut rahoitustulot (kuten lainarahoitus) Velan luonne rahoituksessa Velalla katetaan vuosikatteen ja nettoinvestointien erotus Velkaa perusteltu julkisyhteisön kehittämisen nopeuttajana Velkamäärän kasvaessa pitää sisällänsä mittavia rahoitusriskejä esim. korkoriski -> vuonna 2016 lainakanta arviolta 51 miljoonaa euroa. Lainasalkun keskikoron noustessa prosentin kasvaa korkokulut noin 0,5 miljoonalla eurolla Karkkilan on pakko ottaa vuonna 2016 velkaa lyhentääkseen aiempia velkoja -> lainalyhennyksiä arviolta 5,9 miljoonaa

13 Lainasalkun tilanne Karkkilan lainasalkku Lyhytaikaiset lainat Korko % Pääoma Osuus % Kuntatodistukset Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Yhteensä ,00 44,5 Pitkäaikaiset lainat Korko % Pääoma Osuus % Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Kuntarahoitus 3, ,00 Kuntarahoitus 3, ,00 Kuntarahoitus 0, ,00 Valtiokonttori 1,730 0,00 Yhteensä ,00 55,5 Vieras pääoma yhteensä ,00 100,0 Vaihtuvassa korossa ,00 49,8 Kiinteässä korossa ,00 50,2 Yhteensä ,00 100,0 Asukasluku ,41 / asukas

14 Lainakanta kriisikuntakriteerien valossa Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista ( /205) muodostaa kaksiosaisen kriteeristön, jonka perusteella kunta arvioidaan kriisikunnaksi. Kunta on kriisikunta, jos kumulatiivinen alijäämä asukasta kohden on yli 1000 euroa/asukas ja sitä edeltävänä tilikautena vähintään 500 euroa/asukas. Toinen tapa joutua listalle on kuusiosaisen kriteeristön täyttyminen. Kuusiosaisessa kriteeristössä suoraan lainakantaan liittyviä kriteerejä on kolme. 1. asukasta kohti laskettu kaikkien kuntien lainakanta ylittää keskimääräisen lainakannan vähintään 50 prosentilla. Kriteeri toteutuu, koska raja on 4099,5 euroa per asukas ja Karkkilan lainakanta per asukas on 4 868,41 euroa. 2. omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia Kriteeri toteutuu, koska Karkkilan omavaraisuusaste oli vuoden 2014 lopussa 12,88 prosenttia. 3. suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % Kriteeri toteutuu, koska Karkkilan suhteellinen velkaantuneisuus oli vuoden 2014 lopussa 86,09 prosenttia.

15 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit Vuosikate: Poistot: Nettoinvestoinnit: Osoittaa tulorahoituksen, joka on käytettävissä investointien rahoitukseen; lainojen lyhennyksiin; sijoituksiin Investoinnit kohdistetaan käyttötalouden kuluksi poistojen avulla investoinnin poistoajan mukaisesti Investointitulojen ja menojen erotus

16 Miten velkaantuminen pystytään katkaisemaan? Keskeisin asia on nettoinvestointitaso suhteessa vuosikatteeseen esim. vuonna 2014 vuosikate noin 2,6 miljoonaa euroa -> nettoinvestoinnit maksimissaan 2,6 miljoonaa -> vähemmän jos lainoja tahdotaan lyhentää Tärkeää myös vuosikatteen suhde poistoihin Vaihtoehtoiset rahoitustavat investoinneille esim. leasingrahoitus -> huomioitava kuitenkin vuosikatteen suuruudessa Huomio kiinnitettävä investointien priorisointiin -> avuksi investointien tarveselvitykset -> investoinnin tarkoitusta/tarvetta avataan enemmän talousarvioprosessissa esim. mitä investoinnilla tavoitellaan (tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista).

17 KARKKILAN KAUPUNKI Kiitos!