Logiikka matematiikassa ja filosofiassa Hintikan tapaan
|
|
- Aki Tuominen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ristiriidattomuuden ja täydellisyyden käsitteleminen edellyttäisi metatason mahdollisuutta eli mahdollisuutta tarkastella järjestelmää sen itsensä ulkopuolelta. Mutta universalistien mukaan mitään tällaista metatasoa ei ole olemassa emme voi asettua järjestelmän itsensä ulkopuolelle. Sen sijaan kalkyylioletuksen mukaan järjestelmän itsensä puitteissa on täysin mahdollista ja vieläpä hedelmällistä puhua sen omasta semantiikasta, vaihtaa sen tulkintaa ja ylipäänsä teorioida sen omasta merkitysopista. Hintikan semantiikkaa korostava malliteoreettinen lähestymistapa sopii erinomaisesti yhteen tämän jälkimmäisen oletuksen kanssa. Kommentoituaan tämän peruserottelun historiallista ja systemaattista taustaa sekä erityisesti Alfred Tarskin tähän aihepiiriin liittyviä tuloksia Sandu esittelee peliteoreettista semantiikkaa ja siihen perustuvaa, yhdessä Hintikan kanssa kehittämäänsä niin sanottua riippumattomuusystävällistä IF-logiikkaa. Tuoreessa ja julkaisemistaan vielä odottavassa kirjoituksessaan How Can a Phenomenologist Have a Philosophy of Mathematics? Hintikka nostaa Edmund Husserlin vision universaalista teorioiden teoriasta Husserlin matematiikan filosofian kiinnostavimmaksi ajatukseksi. Hän olettaa, että samankaltaisia ajatuksia kävi ehkä myös Husserlin eräiden aikalaisten kuten matemaatikko David Hilbertin mielessä. Näin Husserlin vision tarkastelu saattaisi tarjota uusia ymmärryksen avaimia myös Hilbertin matematiikan filosofiaan. Mirja Hartimo vertaa Husserlin kirjoituksia teorioiden teoriasta Hilbertin luentoihin matematiikan loogisista perusteista vuodelta Teoksen viimeisessä artikkelissa Juha Manninen kommentoi uusien arkistolähteiden valossa Ludwig Wittgensteinin ja Wienin piirin ajattelijoiden eriäviä näkemyksiä Rudolf Carnapin läpimurtovuosien filosofisista kulmakivistä, kuten fenomenalismista, fysikalismista ja metodisesta solipsismista. Logiikka matematiikassa ja filosofiassa Hintikan tapaan Ahti-Veikko Pietarinen Niin maailmalla kuin kotimaassakin monet tuntevat Jaakko Hintikan parhaiten hänen filosofian historiaa koskevista tutkimuksistaan. Niistä kenties levinnein on René Descartesin kuuluisaa lausetta käsittelevä kirjoitus Ajattelen, olen siis olemassa (Hintikka 1962a). Aloitteleva filosofi saattaisi ajatella, että jos kirjoitan tunnetusta lauseesta, tulen tunnetuksi. Tosiasiassa Hintikan onnistui osoittaa Descartesin ajattelusta huomiotta jäänyt piirre, nimittäin eksistentiaalisen ristiriidan käsitteen kuuluminen lausumille, joiden esittäjänä lauseessa mainittu henkilö itse toimii. Tämä esimerkkitapaus toimikoon vain pienenä ja eräänä varhaisena osoituksena siitä suhtautumisesta filosofianhistorialliseen tutkimukseen, jota Hintikan töissä tapaamme. Ne eivät ole puhtaan historiallisia tai eksegeettisiä mutta eivät liioin katkaise yhteyttä filosofian perinteeseen. Hintikka ei hyväksy eksegeettistä lähestymistapaa nykyfilosofiseenkaan keskusteluun. Jos tyydytään kommentoimaan muiden sanomisia, edistys ei ole mahdollista. Historia puolestaan tarjoaa ideoillemme syvempiä raameja. Hintikan työt puhuvat uusien hedelmällisten näkökulmien jatkuvan etsimisen puolesta järjestelmällisiä menetelmiä hyväksi käyttäen. Logiikalle ominaista etsimisen ja löytämisen metodiikkaa tulee soveltaa yhtä lailla historialliseen kuin nykyfilosofiseenkin tutkimukseen. Näin toimimalla filosofian kuuluisuuksia voidaan ehkä ymmärtää paremmin kuin he ymmärsivät itse 18 ajattelun välineet ja maailmat 19 ajattelun välineet ja maailmat
2 itseään. Samalla voidaan keksiä kokonaan uusia ajatuskulkuja, joilla on syvempää merkitystä ratkottaessa systemaattisia ongelmia. Mitä muuta tieteen pariin kuuluva filosofia voisikaan olla? Hintikan omia sanoja lainaten filosofianhistoriallinen tutkimus on kuitenkin ollut hänelle harrastus. Olipa suhtautumisemme tähän heittoon mikä tahansa, Hintikan tavoitteena ei ole jäädä tutkimaan historiaa vaan tehdä sitä. Hintikka on koko uransa ajan paneutunut logiikan saloihin. Näitä tutkimustuloksia hän on soveltanut matemaattisten ja filosofisten ajattelurakenteiden perimmäisen luonteen selvittämiseksi. Tässä esitetään joitakin huomioita Hintikan näkemyksistä logiikasta matematiikan perusteissa. Hintikan loogisia tutkimuksia hallitsee ajatus, että logiikan ja sen sovellusten piiri ei rajoitu aksiomaattis-deduktiivisesti systematisoitaviin totuuksiin. Aksiomaattisten totuuksien ja deduktiivisen päättelyn varassa toimiva logiikka rajaa ulkopuolelleen tärkeät loogisten järjestelmien ja teorioiden ominaisuuksia koskevat tulokset ja vertailut. Sellainen logiikka ei kykene tarkastelemaan omia ansioitaan ja rajoituksiaan. Se ei myöskään sovi tieteellisen päättelyn kieleksi. Tämä käsitys logiikasta alkaa olla selvää nykyisille logiikan harjoittajille, mutta se ei aina ole sitä filosofian parissa pintapuolisesti logiikkaan tutustuneille tai edes monille ammattifilosofeille. Aksiomaattis-deduktiivisiin teorioihin liittyvä puhe logiikan kielen formaalista luonteesta tarkoittaa muotoa sisällön kustannuksella eli kieltä, jonka ei tarvitse olla tulkittu ja joka olisi kaiken ajattelun muodollinen vastine. Tässä mielessä koululogiikalle tyypillinen puhe formaalista tai muodollisesta logiikasta on auttamattoman kulunut. Nykyinen logiikka on formaalia sikäli, että siinä määritellään jokin kieli muodostussääntöjen avulla. Se on formaalia myös siinä määrin kuin tehtävänämme on tutkia päättelyä formaaleissa järjestelmissä sellaisenaan. Logiikka on kuitenkin paljon muuta heti, kun haluamme sanoa jotain mielekästä sellaisista käsitteistä kuin merkitys, totuus tai tulkinta. Tässä mielessä formaalinen logiikka voitaisiin useimmiten korvata termillä materiaalinen logiikka, ellei tuo ilmaus olisi eräässä aivan toisessa mielessä kiusallisen vanhanaikainen. Monet muutkin loogikko-matemaatikot kuten Georg Kreisel ovat ajatelleet vastaavalla tavalla. He ovat havainneet, että huomio on siirrettävä syntaksista semantiikkaan ja malliteoriaan. Vain tällä tavoin päästään irti formalistista lähestymistapaa jäytävistä mekanistisista rajoituksista. Kreisel ja Hintikka ovat osallistuneet malliteoreettisen ajattelutavan kehitykseen 1950-luvulta lähtien. Malliteoria tutkii lauseiden ja struktuurien (mallien) välisiä suhteita sekä struktuurien keskinäisiä suhteita ja niiden ominaisuuksia. Hintikka on kartoittanut malliteoreettisen ajattelutavan ominaisluonnetta ja historiaa (Hintikka 1988). Tämän ajattelutavan juuret palautuvat logiikan algebran tutkimuksiin 1800-luvun jälkipuoliskolla. Monet tästä historiallisesta yhteydestä autuaan tietämättömätkin matemaattisen logiikan tutkijat tapaavat luonnehtia malliteoriaa logiikan ja universaalialgebran yhdistelmäksi. Pitäytyminen aksiomatisoidussa logiikassa tuottaa muitakin ongelmia. Logiikan filosofisiin peruskysymyksiin liittyen Hintikka on havainnut, kuinka aksiomaattisten teorioiden peruslauseille on ominaista niiden herkkä kumoutuvuus, kun niitä ilmaistaan loogisia totuuksia koskevien välittömien intuitioiden avulla. Hintikka on voimakkaasti vastustanut perustelematonta vetoamista intuitioihin filosofiassa laajemminkin (Hintikka 1999). Intuitioiden sääntelemätön käyttö on vesittänyt nykyisen filosofian. Tosiasiassa tieteentekijällä on aivan toisenlainen keinovalikoima käytettävissään. Matematiikan ja logiikan perusteiden ei tule nojata intuitioin perusteltuihin aksioomiin. 20 ajattelun välineet ja maailmat 21 ajattelun välineet ja maailmat
3 Pikemminkin matemaattis-loogiseen ajatteluun liittyvät moninaiset käytännöt ohjaavat ja korjaavat aksiomatisointeja. Vasta viime aikoina matematiikan filosofiassa on herätty huomaamaan, kuinka tärkeää on oppia ymmärtämään tosiasiallisten käytäntöjen ja toimintojen yleisiä piirteitä matematiikan perusteiden kannalta (Pietarinen 2008a). Vaikea kysymys tässä kohdin on, minkälaisia periaatteita tai sääntöjä moninaiset matemaattiset käytännöt noudattavat. Aksiomatisointien ei myöskään tule rajoittua loogisiin totuuksiin. Matemaatikko on kiinnostunut ei-loogisten aksioomajärjestelmien luonteesta. Olennaiseksi nousee ei-loogisten vakioiden tulkinta, missä matemaattiset käytännöt näyttelevät intuitioita huomattavampaa osaa. Intuitioihin kohdistuvan tuomion lisäksi Hintikan luonnehtimassa logiikan filosofiassa korostuu kaksi muutakin toisiinsa liittyvää puolta. Ensimmäistä kutsun logiikan normatiiviseksi luonteeksi. Sen olennainen sisältö on ilmaistavissa sanomalla, että logiikan tehtävänä ei ole kertoa, kuinka ihmiset päättelevät tai mikä heidän ajatustensa looginen muoto on vaan kuinka heidän tulisi ajatella. Tätä muotoilua emme tosin Hintikalta suoranaisesti löydä. Hän puhuu sellaisesta matemaattisten käsitteiden loogisesta tutkimuksesta ja analyysista, joka kuuluu logiikan deskriptiiviseen tehtävään (Hintikka 1996a). Logiikka toimii matemaattisten väitelauseiden sisällön ilmaisijana. Vastineena on logiikan deduktiivinen rooli sääntömääräisten päättelyiden ja todistusten muodollisena toteuttajana. Deduktiivinen tehtävä on Hintikan mukaan deskriptiiviseen tehtävään nähden toissijainen. Päättelysuhteiden kartoittaminen riippuu matemaattisten väitteiden ilmaisemisesta loogisin käsittein. Deskriptiiviseen tehtävään kuuluu logiikan edustuksellinen puoli, kuten sen kuvailu, miten inhimilliset informaationkäsittelyprosessit toimivat. Tätä puolta on tutkittava malliteoreettisin menetelmin. Logiikan kuvailevan ja edustuksellisen tehtävän voidaan kuitenkin katsoa sisältävän aimo annoksen normatiivisuutta. Normatiivisuus logiikassa perustuu sellaisiin sääntöihin, jotka ovat logiikan deskriptiivisen funktion kanssa yhtäläisiä. Tyypillisesti ajatellaan, että deskriptiivisyys ja normatiivisuus on pidettävä toisistaan erossa. (Ks. Pietarinen 2008b.) Jos näet ajatellaan, että normatiivisuus ei perustu sääntöihin, ajaudutaan ristiriitaan. Ne toiminnot, joiden varaan semantiikkamme rakentuu, eivät yleensä ole niitä, joita itse asiassa teemme. Muuten kaikki toiminta konstituoisi merkitystä, eikä olisi mitään, mikä jakaisi väitteemme niihin, jotka ovat tosia, ja niihin, jotka ovat epätosia. On tärkeä huomata, että säännöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, mitä Hintikka kutsuu strategisiksi säännöiksi. Ilman niitä logiikan deskriptiivistä tehtävää ei voida viedä päätökseen. Mutta jos logiikan deskriptiivinen rooli riippuu strategisista säännöistä, sen luonne on normatiivinen. Se, mitä Hintikka logiikan deskriptiivisellä tehtävällä siis tarkoittaa, ei rajoitu matemaattisten väitelauseiden sisällön tai inhimillisten ajatteluprosessien kuvailuun. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii episteeminen logiikka (Hintikka 1962b; ks. myös Hilpisen ja Halosen kirjoitukset tässä teoksessa). Kun Hintikka esitteli episteemisen logiikkansa vuonna 1962, siihen kohdistui samalla sekä suurta huomiota että suuria huolenaiheita. Tutkijat ajattelivat, että episteeminen logiikka rakentuu epärealistisen ideaalisille oletuksille agentin tiedollisista kyvyistä. Seurauksena oli tutkimuksia, joissa tästä niin sanotusta loogisen kaikkitietävyyden ongelmasta pyrittiin pääsemään eroon. Hintikka toki osallistui tähän keskusteluun ja tutkimukseen (Hintikka 1975). Mutta hän ei koskaan pitänyt loogista kaikkitietävyyttä minään episteemisen logiikan käsitteellisenä ongelmana, sillä episteemisen logiikan tehtävänä on ilmaista julkilausumatonta tietoa, jonka ei tarvitse olla tiedostettua. 22 ajattelun välineet ja maailmat 23 ajattelun välineet ja maailmat
4 Toinen Hintikan loogisia tutkimuksia luonnehtiva päälinja on logiikan metodinen tehtävä filosofiassa. Logiikalla ei ilmaista filosofista ajattelua suoraan, vaan sen avulla etsitään hedelmällisiä näkökulmia filosofisiin ongelmiin. Deskriptiivinen tehtävä on juuri tällaisen metodisen lähestymistavan ilmaisua. Logiikan metodisuus on ollut Hintikan näkemys jo hänen varhaisista kirjoituksistaan lähtien. Myöhemmin hän on kutsunut tätä näkökulmien etsimistä logiikaksi kalkyylina (Hintikka 1997a; ks. myös Sandun kirjoitus tässä teoksessa). Siinä ei hyväksytä logiikan yleiskielellistä luonnetta. Kalkylistinen lähestyminen systemaattisiin ongelmiin on kuin taiteilijan ponnistelua sopivien ilmaisutapojen löytämiseksi sille, mitä hän katsoo taiteensa ilmaisevan. Kalkylistisen näkemyksen tarpeellisuus tulee ilmi niistä tavoista, joilla sitä on pyritty systematisoimaan. Sen ruumiillistuma on matemaattisen logiikan parissa kehittynyt malliteoria. Totesinkin, että malliteoriassa tutkitaan kielen, tyypillisesti symbolikielten, suhdetta struktuureihin erityisiin maailman osiin tai tilanteisiin sekä näiden struktuurien luonnetta, ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita. Näihin suhteisiin ja rakenteisiin liittyy paljon sellaista, joka ei ole kielellisesti (aksiomaattisesti) ilmaistavissa. Filosofien tulisi Hintikan mukaan kiinnittää enemmän huomiota sellaisiin totuuksiin, jotka ilmaisevat näitä kielten ja mallien suhteita ja ominaisuuksia. Malliteoria logiikan haarana johdattelee näin tutkijansa matematiikan perusteiden pariin. Hintikalla on loogikon lähestymiskulma matematiikan filosofiaan. Esimerkiksi Gottlob Fregen varhaisia yrityksiä matematiikan perusteiden esittämiseksi hän pitää epäpätevinä (Hintikka 1981), mutta voidaan väittää, että palauttaessaan matematiikan filosofian kysymykseen matemaattisten väitelauseiden ilmaisemisesta loogisin käsittein hän puolustaa eräänlaista logisismia tai reduktionismia. Se on toki hyvin erilaista kuin Fregen yritys. Siinä voidaan nähdä aie tosiasiallisten matemaattisten käytäntöjen systematisoimiseksi. Kutsuttakoon tällaista yritystä vaikkapa pragmaattiseksi logisismiksi. Sen mukaan matematiikan perusteiden tehtävänä on selvittää niiden moninaisten prosessien luonnetta, joiden kautta matemaatikko muotoilee matematiikan ei-loogisia aksiomatisointejaan. Toinen tapa ajatella samaa asiaa on kysyä, kykeneekö Frege ehdotuksellaan niin sanotuiksi abstraktioperiaatteiksi matematiikan perustana ilmaisemaan mitään mielekästä ajatusta ilman malliteoriaa. 2 Hintikan kannattama suuntaus matematiikan filosofiassa on tarpeellinen myös siksi, että viime aikojen tutkimuksessa matemaattisen logiikan ja puhtaan matematiikan teoriat eivät enää kohtaa toisiaan. Ne ovat ajautuneet erilleen. Mutta matematiikan filosofian, kuten kaiken muunkin hyvän filosofian, on oltava avuksi ja hyödyksi tieteelle, eikä syyllistyä älylliseen teeskentelyyn. Matemaattisten väitteiden sisällön tarkastelu loogisin menetelmin on eräs tapa, jolla se voi olla avuksi. Mutta näiden menetelmien perusluonne ei ole deduktiivinen eikä liity muun muassa kysymyksiin siitä, millaisia teorioita matematiikan perusteiksi ehdotetuista periaatteista voitaisiin loogisella päättelyllä johtaa. Kalkylistisen ajattelun eräs seuraus on, että semantiikan ja malliteorian ilmaisemia edustussuhteita voidaan havaita vain siitä, mitä niiden avulla saavutetaan ja mitä niillä voidaan tehdä. Hintikan peliteoreettinen semantiikka on yritys näiden käytäntöjen, tapojen ja strategisten toimintamallien systematisoimiseksi (ks. Sandun kirjoitus tässä teoksessa). Peliteoreettinen semantiikka tarjoaa luontevan mahdollisuuden tarkastella kielen pragmaattisia ilmiöitä (Pietarinen 2007a). Tämä mahdollisuus puuttuu useimmista semanttisista teorioista. Hin- 2. Fregen jälkeen on esitetty, että esimerkiksi aritmetiikan perusaksioomat voitaisiin johtaa tietynlaisista yksinkertaisista abstraktioperiaatteista. 24 ajattelun välineet ja maailmat 25 ajattelun välineet ja maailmat
5 tikka ehdottaa, että pragmaattisia ilmiöitä tulisi tutkia kehittämällä peliteoreettisen semantiikan ja peliteorian pohjalta strategisen merkityksen teoriaa. 3 Syy siihen, miksi otin tämän ehdotuksen esille, valkenee pian. Hintikka on esittänyt, että matemaattiset toiminnot ovat sidoksissa malleille annettaviin rajoituksiin. Esimerkkinä toimii pyrkimys teorian mallien luokan deskriptiiviseen täydellisyyteen, jolloin aksiomatisointien löytäminen päättelyjärjestelmille vastaavasti vaikeutuu. 4 Nämä rajoitukset ovat mallien konstruoimisprosesseille sisäisiä. Tässä mielessä ne eivät ole kielen (aksiomaattisen teorian) piirissä, sillä kvantifioinnin tulisi yltää mallien rakenteen ulkopuolelle. Kieleen kuuluva kvantifiointi ei yllä mallien rakenteen ulkopuolelle, joten matemaattiset käytännöt liittyvät mallinrakennustoimituksiin. Rajoitteet eivät siis liity mihinkään erityiseen matematiikan alueeseen vaan tietyssä mielessä luonnehtivat koko matemaattisen ajattelun ja luovuuden yleisiä, laadullisia piirteitä. Hintikka ehdottaa mallien konstruoimista säänteleviksi periaatteiksi säästäväisyyden (ts. minimaalisuuden, esim. Arkhimedeen aksiooma ) ja runsauden (ts. maksimaalisuuden, esim. Hilbertin täydellisyysaksiooma ) periaatteita. Hän kutsuu matematiikan perusteiden hankettaan ekstremaalisuudeksi. Se on Hintikan laajan tuotannon yksi vähiten tunnetuista alueista Hintikan mukaan Lauri Carlson osallistui hänen ehdotukseensa strategisen merkityksen teoriasta. 4. Deskriptiivinen täydellisyys tarkoittaa luokan mallien isomorfiaa. 5. Hintikka (1989a) katsoo ekstremalismin puoltavan luonnollisten lukujen vääjäämättömyyttä matemaattisissa teorioissa. Toisaalta hän on sittemmin todennut, että vaikka Hartry Fieldin nominalistinen ohjelma onkin osoittanut lukujen olevan poistettavissa tietyistä tieteellisistä teorioista (aika-avaruusteoriat), Fieldin ohjelma ei ole osoittanut muiden matemaattisten olioiden kuten funktioiden ja relaatioiden poistettavuutta (Hintikka 2007). Kurt Gödel uskoi, että Cantorin kontinuumiongelma 6 voitaisiin ratkaista tämänkaltaisten, tyypillisistä joukko-opin aksiomatisoinneista radikaalisti poikkeavien aksioomien avulla. Tähän Hintikka lisää, että ratkaisun avaimet olisivat löydettävissä minimaalisuus- ja maksimaalisuusperiaatteiden yhteisvaikutuksesta. Hintikan mukaan matemaatikon luovuus juontuu kokeellisesta lähestymistavasta uusien hypoteettisten periaatteiden ja päättelymuotojen kehittämiseksi. Tässä mielessä Hintikan ekstremaalisuushanke lähentyy niin sanottua kvasiempirismiä matematiikan filosofiassa (Pietarinen 2008b). Kvasiempirismin mukaan matemaatikon päättely ei rajoitu deduktiivisiin mekanismeihin. Läheinen ajatus matematiikan kokeellisesta ja esimerkiksi kuvallisiin havaintoihin liittyvästä luonteesta esiintyi jo Charles Peircen matematiikan filosofiassa (Pietarinen 2008c). Hintikan filosofia on yllättävän rinnakkaista Peircen kanssa monissa muissakin suhteissa (Pietarinen 2007b). Hintikan ehdotuksesta voidaan todeta, että kukaan ei vielä ole kovin hyvin nähnyt, millaiset yleiset ilmiöt hallitsevat strategisen merkityksen teoriaa. Paul Gricella (1989) oli tähän suuntaan eräs huomionarvoinen yritys (Pietarinen 2004; 2007a), jonka Hintikka (1986a) katsoo jääneen puolitiehen. Gricen mukaan tietyt yleiset periaatteet (maksiimit) vallitsevat kielenkäyttötilanteiden taustalla. Esimerkiksi määrän maksiimi esittää viestijän pyrkimyksen maksimoida informaatiotaan käytetyissä puitteissa, ilman mitään tilanteen suhteen ylimääräistä informaatiota. Suhde korostaa asiaankuuluvuutta. Laadun maksiimiin liittyy totuudenmukaisuus. Strategiseen merkitykseen liittyviä havaintoja tulisi kyetä systematisoimaan ja soveltamaan paitsi kielentutkimuksessa myös matematiikan perusteissa. 6. Kokonaislukujen joukon mahtavuutta suuremman mutta reaalilukujen joukon mahtavuutta pienemmän joukon olemassaolo. 26 ajattelun välineet ja maailmat 27 ajattelun välineet ja maailmat
6 Hintikan ekstrenaalisuusperiaatteilla ja Gricen keskustelullisilla maksiimeilla on yhteys, ja tuon yhteyden luonnehtiminen on yksi niistä tulevaisuuden lukuisista haasteista, joita Hintikan tutkimukset ovat synnyttäneet. Selvitystyö on omiaan valaisemaan niin loogisen kielentutkimuksen ja pragmatiikan kuin matematiikan perusteidenkin syviä vesiä. Von Wrightin ja Hintikan rooleista mahdollisten maailmojen semantiikan syntyvaiheissa Ilpo Halonen Kuka keksi mahdollisten maailmojen semantiikan? Tämä kysymys nousee vääjäämättä esiin aina, kun olemme tekemisissä modaalilogiikan syntyhistorian ja kehityksen kanssa. Ja yhä uudelleen joudumme toteamaan, ettei tähän kysymykseen ole yhtä ja selkeää vastausta, jonka kaikki filosofit ja loogikot olisivat valmiit hyväksymään. Modaliteettien ja modaalilogiikan historia pitäisi aloittaa ainakin Aristoteleesta. Vastaavasti mahdollisiin maailmoihin liittyvän historiallisen tarkastelun tulisi käynnistyä Duns Scotuksesta ja Gottfried Wilhelm Leibnizista. MAHDOLLISTEN MAAILMOJEN SEMANTIIKAN SYNTY Tässä käsittelen kuitenkin sitä toisen maailmansodan jälkeistä modaalilogiikan uutta syntykautta, joka oli Georg Henrik von Wrightin sanoin jännittävintä kehitystä siinä uudessa kukoistuksessa ja hedelmöittävässä roolista, joka logiikalla oli 1900-luvun filosofian kehityksessä (von Wright 1992, 27, 41). Keskityn nimenomaan von Wrightin omaan rooliin tiellä kohti varsinaista mahdollisten maailmojen semantiikkaa ja erityisesti hänen oppilaansa Jaakko Hintikan asemaan sitä keksittäessä. 28 ajattelun välineet ja maailmat 29 ajattelun välineet ja maailmat
Ilpo Halonen 2005. 1.3 Päätelmistä ja niiden pätevyydestä. Luonnehdintoja logiikasta 1. Johdatus logiikkaan. Luonnehdintoja logiikasta 2
uonnehdintoja logiikasta 1 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta "ogiikka on itse asiassa tiede, johon sisältyy runsaasti mielenkiintoisia
LisätiedotLogiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:
Logiikka 1/5 Sisältö Formaali logiikka Luonnollinen logiikka muodostaa perustan arkielämän päättelyille. Sen käyttö on intuitiivista ja usein tiedostamatonta. Mikäli logiikka halutaan täsmällistää esimerkiksi
LisätiedotMikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni?
Mikä on tieteenfilosofinen positioni ja miten se vaikuttaa tutkimukseeni? Jyväskylä 31.5.2017 Petteri Niemi Relativismi ja Sosiaalinen konstruktivismi Relativismi (Swoyer 2010) Relativismi on näkemysten
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 2. luento 27.1.2005 Aikataulu (luennot: 10 x 2 t) (aiheet alustavia) 20.1. Luento 1 (johdanto)
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 3 Mikko Salo 1.9.2017 Sisältö 1. Logiikasta 2. Suora ja epäsuora todistus 3. Jaollisuus ja alkuluvut Todistus Tähän asti esitetyt todistukset ovat olleet esimerkinomaisia.
LisätiedotEettisten teorioiden tasot
Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona
LisätiedotFILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN
FILOSOFIAN KUOHUVAT VUODET KATSAUS 1900-LUVUN ALUN FILOSOFIAAN SIRKKU IKONEN 27.10. Miten tietoisuus rakentuu? Husserlin fenomenologiaa 3.11. Elämänfilosofian nousu ja tuho 10.11. Mitä on inhimillinen
LisätiedotLOGIIKKA johdantoa
LOGIIKKA johdantoa LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Logiikan tehtävä: Logiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat päättelyt
LisätiedotPikapaketti logiikkaan
Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös
LisätiedotEtiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto
Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi
LisätiedotNimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...
2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen
LisätiedotTodistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia, niin A on rekursiivinen.
Lause: Tyhjyysongelma ei ole osittain ratkeava; ts. kieli ei ole rekursiivisesti lueteltava. L e = { w { 0, 1 } L(M w ) = } Todistus: Aiemmin esitetyn mukaan jos A ja A ovat rekursiivisesti lueteltavia,
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotMONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen
MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi
LisätiedotTieteenfilosofia 2/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 2/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Viisauden sanoja Aristoteleelta Aristoteles (De int. 1.): Ääneen puhutut sanat ovat sielullisten vaikutusten symboleja
LisätiedotIlpo Halonen 2005. Luonnehdintoja logiikasta 11. Poikkeavista logiikoista. Poikkeavista logiikoista 2. Poikkeavista logiikoista 3. Johdatus logiikkaan
Luonnehdintoja logiikasta 11 Johdatus logiikkaan Ilpo Halonen Syksy 2005 ilpo.halonen@helsinki.fi Filosofian laitos Humanistinen tiedekunta Modaalilogiikan renessanssi ja sille sukua olevien loogisten
LisätiedotMatematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi
Matematiikan olemus Juha Oikkonen juha.oikkonen@helsinki.fi 1 Eri näkökulmia A Matematiikka välineenä B Matematiikka formaalina järjestelmänä C Matematiikka kulttuurina Matemaattinen ajattelu ja matematiikan
LisätiedotMitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento
Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada
LisätiedotTäydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista
Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Antti-Juhani Kaijanaho 10. joulukuuta 2015 1 Diagonaalikieli Diagonaalikieli on D = { k {0, 1} k L(M k ) }. Lause 1. Päätösongelma Onko k {0, 1} sellaisen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotInsinöörimatematiikka A
Insinöörimatematiikka A Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Matematiikan ja tilastotieteen laitos Turun yliopisto 2018 Mika Hirvensalo mikhirve@utu.fi Luentoruudut 3 1 of 23 Kertausta Määritelmä Predikaattilogiikan
Lisätiedot-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi
-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi -mustavalkoinen: asia joko on tai ei (vrt. humanistiset tieteet, ei
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotLisää pysähtymisaiheisia ongelmia
Lisää pysähtymisaiheisia ongelmia Lause: Pysähtymättömyysongelma H missä H = { w111x w validi koodi, M w ei pysähdy syötteellä x } ei ole rekursiivisesti lueteltava. Todistus: Pysähtymisongelman komplementti
LisätiedotInjektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim.
Injektio Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim. Funktio f on siis injektio mikäli ehdosta f (x 1 ) = f (x 2 ) seuraa, että x 1 = x 2.
LisätiedotReaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011
Neljännen viikon luennot Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion raja arvo LaMa 1U syksyllä 2011 Perustuu Trench in verkkokirjan lukuun 2.1. Esko Turunen esko.turunen@tut.fi Funktion y = f (x) on intuitiivisesti
LisätiedotKant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E
Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)
Lisätiedot+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain
Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain
LisätiedotJohdatus matematiikkaan
Johdatus matematiikkaan Luento 4 Mikko Salo 4.9.2017 Sisältö 1. Rationaali ja irrationaaliluvut 2. Induktiotodistus Rationaaliluvut Määritelmä Reaaliluku x on rationaaliluku, jos x = m n kokonaisluvuille
LisätiedotLogiikan kertausta. TIE303 Formaalit menetelmät, kevät Antti-Juhani Kaijanaho. Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos.
TIE303 Formaalit menetelmät, kevät 2005 Logiikan kertausta Antti-Juhani Kaijanaho antkaij@mit.jyu.fi Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIE303 Formaalit mentetelmät, 2005-01-27 p. 1/17 Luento2Luentomoniste
LisätiedotArviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla
Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan avoin yliopisto / kevät 2013 1 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotTIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016
TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2016 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 8. syyskuuta 2016 Sisällys a https://tim.jyu.fi/view/kurssit/tie/ tiea241/2016/videoiden%20hakemisto Matemaattisen
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 3. luento 3.2.2005 Mottoja Wittgensteinilta 1 Lauseet osoittavat, mitä ne sanovat. Tautologia
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotT kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut
T-79.5101 kevät 2007 Laskennallisen logiikan jatkokurssi Laskuharjoitus 1 Ratkaisut 1. Jokaiselle toteutuvalle lauselogiikan lauseelle voidaan etsiä malli taulumenetelmällä merkitsemällä lause taulun juureen
LisätiedotTieteenfilosofia 4/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 4/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Tieteellinen selittäminen Tieteellisen tutkimuksen perustehtävä on maailmaa koskevan uuden ja totuudenmukaisen
LisätiedotTodistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?
Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa? LUKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Todistus on looginen päättelyketju, jossa oletuksista, määritelmistä, aksioomeista sekä aiemmin todistetuista tuloksista lähtien
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
kevät 2014 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/
LisätiedotYhden versus monen maailman filosofit. Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto
Yhden versus monen maailman filosofit Ahti-Veikko Pietarinen Filosofian laitos Helsingin yliopisto Jako yhden ja monen maailman välille on tuttu osa sitä yleistä jaottelua, jonka Jean van Heijenoort ja
LisätiedotPlatonin kappaleet. Avainsanat: geometria, matematiikan historia. Luokkataso: 6-9, lukio. Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia.
Tero Suokas OuLUMA, sivu 1 Platonin kappaleet Avainsanat: geometria, matematiikan historia Luokkataso: 6-9, lukio Välineet: Polydron-rakennussarja, kynä, paperia Tavoitteet: Tehtävässä tutustutaan matematiikan
LisätiedotLoogiset konnektiivit
Loogiset konnektiivit Tavallisimmat loogiset konnektiivit ovat negaatio ei konjunktio ja disjunktio tai implikaatio jos..., niin... ekvivalenssi... jos ja vain jos... Sulkeita ( ) käytetään selkeyden vuoksi
LisätiedotLuento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987
Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun
LisätiedotAutomaatit. Muodolliset kielet
Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten
LisätiedotHelene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs
Helene Schjerfbeck (1862 1946) Omakuva, Valoa ja varjoja / Självporträtt, ljus och skugga öljy, 1945, Saltsjöbaden Signe och Ane Gyllenbergs stiftelse, Helsinki Kielen kärjestä ja juurista André Maury
LisätiedotTiedon esittäminen ja päättely. Kognitiivinen mallintaminen I. Merkitys. Merkitys. Kognitiivinen mallintaminen I, kevät /13/07
Tiedon esittäminen ja päättely Kognitiivinen mallintaminen I Symbolinen mallintaminen 3. luento Tiedon esittäminen ja päättely Merkitys: kompositionaalisuus Malliteoria Loogisen päättelyn malleja Tiedon
LisätiedotPropositioista. Lause ja propositio. Sisältö/merkitys. väite, väittämä arvostelma propositio ajatus. lause merkkijonona
Propositioista Tutkittaessa argumenttien ja päätelmien pätevyyttä ja selvitettäessä ajatusten sekä käsitteiden merkityksiä on argumentit, ajatukset ja käsitteet yleensä ilmaistava kielellisesti. Semantiikassa
LisätiedotMatematiikka vuosiluokat 7 9
Matematiikka vuosiluokat 7 9 Matematiikan opetuksen ydintehtävänä on tarjota oppilaille mahdollisuus hankkia sellaiset matemaattiset taidot, jotka antavat valmiuksia selviytyä jokapäiväisissä toiminnoissa
Lisätiedot1. Logiikan ja joukko-opin alkeet
1. Logiikan ja joukko-opin alkeet 1.1. Logiikkaa 1. Osoita totuusarvotauluja käyttäen, että implikaatio p q voidaan kirjoittaa muotoon p q, ts. että propositio (p q) ( p q) on identtisesti tosi. 2. Todista
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää
LisätiedotLAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,
LisätiedotYhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014
Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
s16 Talousmatematiikan perusteet ORMS.1030 Matti Laaksonen, (Matemaattiset tieteet / Vaasan yliopisto) Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi Opettajan kotisivu: http://lipas.uwasa.fi/ mla/ puh. 044 344 2757
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli
Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka
Luento 8 Kieli merkitys ja logiikka Luento 8: Merkitys ja logiikka Luku 10: Luennon 7 kertaus: propositiologiikka predikaattilogiikka Kvanttorit ja looginen muoto Määritelmät, analyyttisyys ja synteettisyys
LisätiedotOutoja funktioita. 0 < x x 0 < δ ε f(x) a < ε.
Outoja funktioita Differentiaalilaskentaa harjoitettiin miltei 200 vuotta ennen kuin sen perustana olevat reaaliluvut sekä funktio ja sen raja-arvo määriteltiin täsmällisesti turvautumatta geometriseen
LisätiedotTietämisestä ja uskomisesta
Tietämisestä ja uskomisesta MS-E2142 Optimointiopin seminaari: Peliteoria ja tekoäly 23112016 Kasper Apajalahti Sisältö Johdanto Tietämys Arvoitus: mutaiset lapset Partitiomalli (partition model) Mutaiset
LisätiedotMuotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka
TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä Luonnollisten lukujen joukko N on joukko N = {1, 2, 3,...} ja kokonaislukujen
LisätiedotJohdatus matemaattiseen päättelyyn
Johdatus matemaattiseen päättelyyn Maarit Järvenpää Oulun yliopisto Matemaattisten tieteiden laitos Syyslukukausi 2015 1 Merkintöjä 2 Todistamisesta 2 3 Joukko-oppia Tässä luvussa tarkastellaan joukko-opin
LisätiedotDerivaattaluvut ja Dini derivaatat
Derivaattaluvut Dini derivaatat LuK-tutkielma Helmi Glumo 2434483 Matemaattisten tieteiden laitos Oulun yliopisto Syksy 2016 Sisältö Johdanto 2 1 Taustaa 2 2 Määritelmät 4 3 Esimerkkejä lauseita 7 Lähdeluettelo
LisätiedotPSYKOLOGIAN VALINTAKOE MALLIVASTAUKSET
PSYKOLOGIAN VALINTAKOE 7.6.2010 MALLIVASTAUKSET Mallivastauksissa lueteltujen tietojen hallitsemisen lisäksi arvostelussa on otettu huomioon esseen selkeys ja LAAJA ESSEEKYSYMYS (yhdistele ja erittele
LisätiedotIlpo Halonen 2005 LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. 5. Logiikan rooli argumentaatiossa LISÄÄ KIRJALLISUUTTA LISÄÄ KIRJALLISUUTTA. Mitä logiikka on?
5. Logiikan rooli argumentaatiossa KIRJALLISUUTTA: Allwood Jens, Lars-Gunnar Andersson, Östen Dahl 1980, Logiikka ja kieli, Gaudeamus, Helsinki. Haaparanta Leila 1995, "Modernin logiikan synty", teoksessa
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotTutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat
Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen
LisätiedotMatematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista
Matematiikan johdantokurssi, syksy 06 Harjoitus, ratkaisuista. Valitse seuraaville säännöille mahdollisimman laajat lähtöjoukot ja sopivat maalijoukot niin, että syntyy kahden muuttujan funktiot (ks. monisteen
LisätiedotPredikaattilogiikkaa
Predikaattilogiikkaa UKUTEORIA JA TO- DISTAMINEN, MAA11 Kertausta ogiikan tehtävä: ogiikka tutkii ajattelun ja päättelyn sääntöjä ja muodollisten päättelyiden oikeellisuutta, ja pyrkii erottamaan oikeat
LisätiedotTULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017
TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy
Lisätiedot1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS
Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona
LisätiedotKUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
LisätiedotKieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat
Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet
LisätiedotKirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri
Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus, saamelainen kulttuuri Kirjallisuustieteet, kulttuurin ja taiteen tutkimus sekä saamelainen kulttuuri kuuluvat yleensä humanistisiin tieteisiin, joten
LisätiedotMahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys
Mahdollisten maailmojen semantiikan synty ja kehitys (Fte264/265, Kf330n) FT Ilpo Halonen to klo 12-14 S20A sh 303 1. luento 20.1.2005 Luento 1 20.1.2005 Motto 1 Voimmeko aina lähestyä aktuaalista maailmaamme
LisätiedotLuonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen
Luonnollisten lukujen ja kokonaislukujen määritteleminen LuK-tutkielma Jussi Piippo Matemaattisten tieteiden yksikkö Oulun yliopisto Kevät 2017 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Esitietoja 3 2.1 Joukko-opin perusaksioomat...................
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
Lisätiedothyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen
LisätiedotMiten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }?
Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus
LisätiedotVastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa.
Miten perustella, että joukossa A = {a, b, c} on yhtä monta alkiota kuin joukossa B = {d, e, f }? Vastaus 1. Lasketaan joukkojen alkiot, ja todetaan, että niitä on 3 molemmissa. Vastaus 2. Vertaillaan
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotVektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on
13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu
LisätiedotTalousmatematiikan perusteet ORMS.1030
orms.1030 Vaasan yliopisto / kevät 2015 Talousmatematiikan perusteet Matti Laaksonen Matemaattiset tieteet, Vaasan yliopisto Vastaanotto to 11-12 huone D110/Tervahovi Sähköposti: matti.laaksonen@uva.fi
LisätiedotKESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.
VUOSILUOKAT 6 9 Vuosiluokkien 6 9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten
LisätiedotRekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1]
Rekursiiviset palautukset [HMU 9.3.1] Yleisesti sanomme, että ongelma P voidaan palauttaa ongelmaan Q, jos mistä tahansa ongelmalle Q annetusta ratkaisualgoritmista voidaan jotenkin muodostaa ongelmalle
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotPredikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka
Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka February 4, 2013 Muistamme, että predikaattilogiikassa aakkosto L koostuu yksilövakioista c 0, c 1, c 2,... ja predikaattisymboleista P, R,... jne. Ekstensionaalisia
LisätiedotTeorian ja käytännön suhde
Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa
LisätiedotGÖDELIN LAUSE. kaikkein kaunein tosi ajatus m@hyl.fi 2012. 24. syyskuuta 12
GÖDELIN LAUSE kaikkein kaunein tosi ajatus m@hyl.fi 2012 Euklides noin -300 Alkeet, Στοιχεῖα, Stoikheia, Elementa, Elements kuvaili geometrian aksiomaattisesti 5 postulaattia kuvailee geometrian 5 aksioomaa
LisätiedotAlgebra I, harjoitus 5,
Algebra I, harjoitus 5, 7.-8.10.2014. 1. 2 Osoita väitteet oikeiksi tai vääriksi. a) (R, ) on ryhmä, kun asetetaan a b = 2(a + b) aina, kun a, b R. (Tässä + on reaalilukujen tavallinen yhteenlasku.) b)
LisätiedotOppimistavoitematriisi
Oppimistavoitematriisi Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I Arvosanaan 1 2 riittävät Arvosanaan 5 riittävät Yhtälöryhmät (YR) Osaan ratkaista ensimmäisen asteen yhtälöitä ja yhtälöpareja Osaan muokata
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotMatemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja
Matemaattisten työvälineiden täydentäviä muistiinpanoja Antti-Juhani Kaijanaho 7 maaliskuuta 0 Deduktiivinen ja induktiivinen päättely Deduktiivisessa päättelyssä johtopäätös seuraa aukottomasti premisseistä
LisätiedotKUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä
KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden
Lisätiedot