FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015"

Transkriptio

1 1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu Forssa FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustiedot 1.1 Työpaikka 1.2 Työterveysasema 1.3 Työterveyshuollon sisältö 1.4 Yhteistyö 1.5 Päihdetyö yrityksessä 1.6 Kuntayhtymän työterveystarpeiden ja henkilöstön kuvaus 2. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 2.1 Työterveyshuollon toiminnan tavoite 2.2 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 2.3 Varhainen tuki 2.4 Ikäohjelma 2.5 Sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi 2.6 Työntekijän työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen 3. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma Työpaikkakäynnit ja selvitykset 3.2 Terveystarkastukset 3.3 Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta 3.4 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus 3.5 Työyhteisötyö 3.6 Tapaturmien torjunta 3.7 Ensiapuvalmiuden ylläpito 4. Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus Liite 1 Työpaikkatoiminnan suunnitelma vuodelle 2015 Liite 2 Yötyöntekijän terveystarkastukset Liite 3 Kuvaus työterveyshuollon painonhallintaryhmästä Liite 4 Kuvaus työterveyshuollon tupakasta vieroitusryhmästä Liite 5 Työterveyshuollon tarjoama muutostuki

3 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN PERUSTIEDOT 1.1. TYÖPAIKKA Yhteyshenkilö Nimi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Osoite Pl Forssa Puhelinnumero Fax-numero Toimiala (numero) terveydenhuolto Tilikausi Nimi Päivi Uusi-Rauva Puhelinnumero Fax-numero Sähköpostiosoite Yhtymäjohtaja Nimi Juha Heino Puhelinnumero Fax-numero Sähköpostiosoite Tapaturmavakuutus Yhtiön nimi Pohjola Osoite Torikatu Forssa Puhelinnumero Eläkevakuutus Yhtiön nimi Kuntien eläkevakuutus Osoite PL Helsinki Puhelinnumero

4 TYÖTERVEYSASEMA Nimi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Puh Työterveyshuolto Fax: Osoite Kujalankatu FORSSA Sähköposti Vastaanottopaikat ja aukioloajat: Pääterveysasema, Terveyskiinteistö II kerros Toimisto: Ma To Pe/aattoina Päivystävä työterveyshoitaja p Ma - To , Pe Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Työterveyshuollon ylilääkäri Anja Pelto -Huikko p Yrityksen nimetty työterveyslääkäri Teija Selin p Yrityksen nimetty työterveyshoitaja Mirva Happonen p Tiia-Riikka Kiuru ( aikuissosiaalityö ) p Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta Suomi p Työterveyspsykologi Virpi Laakso p Pasi Kainulainen p Toimisto Teija Puusa Hannele Suokas p Nimi Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu FORSSA Puhelinnumero

5 5 1.3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KL I. Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työmenetelminä ovat työpaikkaselvitykset, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta terveystarkastuksissa sekä tietojen antaminen ja ohjaus. SAIRAANHOITO, KL II. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen kuuluvine tarpeellisine laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Erityisen harkinnan perusteella fysikaalinen hoito 3-5 kertaa / hlö /vuosi työterveyslääkärin lähetteellä työkykyä vakavasti uhkaavan, kroonistumassa olevan tuki- tai liikuntaelinsairauden hoitoon. Lähetteen perusteena on, että työntekijän työolosuhteet on tarkistettu tai ne ovat selvityksen alla. Muuten toimintaan ei kuulu sairauksien fysikaalinen hoito. Työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotoille pääsy pyritään järjestämään joustavasti. B-hepatiittirokotuksia annetaan EA - poliklinikan, laboratorion, leikkaussalin, hammashuollon, a-klinikan, osasto 11 henkilökunnalle sekä nuorisotyöntekijöille, perhetyöntekijöille(kotihoitoyksiköstä), sosiaalityöntekijöille sekä lastenkodissa työskentelevälle henkilökunnalle. B-hepatiittirokotuksia annetaan tarvittaessa muiden työyksiköiden työntekijöille harkinnan perusteella. Rokotuksia annetaan myös veritapaturmien yhteydessä. Työnantaja maksaa henkilökunnan influenssarokotukset vuonna 2015 lukuunottamatta riskiryhmään kuuluvaa hoitohenkilökuntaa, jonka rokotukset hoidetaan yleisten rokotuspäivien yhteydessä. MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ: Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja, heidän pyynnöstään voidaan käyttää asiantuntijoina työfysioterapeuttia tai työterveyspsykologia. Asiantuntijat: Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa, toimien mm. osastojen ergonomiavastaavien tukena. Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky -toimintaan osallistuminen.

6 Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim. muutoksissa ja työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus. Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistoimintaan liittyviä asioita hoitaa yhteistoimintaryhmä. Työsuojeluasiat valmistellaan työsuojeluhenkilöstön kuukausikokouksissa. Työsuojelujaosto on. Työsuojelupäällikkö : Juha Järvinen Työsuojeluvaltuutetut : Veijo Nyrönen, Taru Vättö ja Rauni Vähä-Pietilä Työterveyshoitaja/-lääkäri osallistuvat työsuojelujaoston kokouksiin tarvittaessa Seuranta: Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan - työpaikan johdon ja työsuojelujaoston/-valtuutetun sekä yhteistoimintaryhmän kanssa - vuosittain KELAN korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä - tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. 1.5 PÄIHDETYÖ KUNTAYHTYMÄSSÄ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa järjestämässä hoitoa. Työpaikalla on hoitoonohjausmalli, mikä on yhtymähallituksen 29. päivänä toukokuuta 2006 hyväksymä. Hoitoonohjausmalli Päihdeohjelman laadinta on aloitettu 2014 ja se on tarkoitus saada päätökseen kevääseen 2015 mennessä KUNTAYHTYMÄN TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä työntekijöitä on noin 1100 henkilöä. Toimintaa on viiden kunnan alueella: Forssa, Tammela, Humppila, Ypäjä ja Jokioinen. Työntekijöistä valtaosa on naisia.

7 Organisaatio muodostuu yhtymähallinnosta ja kuudesta palvelualueesta. 7 Organisaatiokaavio Työterveystarpeet ovat moninaiset riippuen työnkuvasta, joita on yrityksessä monenlaisia. Työntekijöiden kuormitustekijöitä ovat sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Lisäksi tietyissä tehtävissä on erityisiä altisteita. Työterveyshuollon haasteena on henkilöstön tukeminen työssä jaksamisessa, työelämän jatkuvassa muutoksessa sekä ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Yrityksen organisaatio, käytännöt ja toimintatavat kehittyvät koko ajan. Työntekijöiden tukeminen muutoksessa on keskeisessä asemassa toimintasuunnitelmakauden aikana. Sairauspoissaoloista suurimpia syitä yrityksessä on ollut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, psyykkiset syyt ja infektiot. Henkilöstöä koulutetaan järjestelmällisesti ja myös virkistystoimintaa on tarjolla sekä kulttuurin että liikunnan puolelta. 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Toiminnan tavoitteena on moniammatillisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA: 1. Työhyvinvoinnin parantaminen ja työurien pidentäminen. 2. Sairauksien ehkäisy ja sairaspoissaolojen vähentäminen. 3. Työpaikkatoiminta yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa. 2.3 VARHAINEN TUKI Kuntayhtymässä on otettu käyttöön vuonna 2007 varhaisen tuen malli. Mallia päivitettiin vuonna 2013 ja tämä sisältää työkyvyn hallinnan toimintamallin. Varhaiseen tukeen liittyen tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sisältäen esimerkiksi työterveysneuvottelut. Työterveysneuvotteluissa on mukana esimies, työntekijä ja työterveyshuolto. Työterveysneuvotteluihin järjestetään mahdollisuus mahdollisimman nopeasti tilanteen mukaan. Mikäli työterveyshuollossa herää epäily, että jonkun yksikön sairauspoissaolot johtuvat työyksikön ongelmista, on esimieheen otettava viipymättä yhteyttä.

8 8 Varhaisen tuen toimintamalli 2.4 IKÄOHJELMA Ikäohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan huomioida eri-ikäiset työntekijät ja viranhaltijat ja edistää ikäsidonnaisten tekijöiden huomioimista johtamisessa, työskentelyssä ja työskentely-ympäristössä. Ikäohjelma on laadittu yhteistyössä Forssan kaupungin, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän, ateria-, puhtaus- ja taloushallintopalveluja tuottavan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n ja ammatillisen osaamiskeskuksen Faktia Oy:n edustajien kanssa. Ikäohjelma 2.5 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Fshky:hyn on perustettu Vartu-ryhmä, mihin kuuluu henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon edustaja, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhuollon edustaja ja sosiaalipalvelujen edustaja. Ryhmä käsittelee ja laatii yhteenvetoja yrityksen sairauspoissaolotilastoista, seuraa B90-lausuntojen ja työkyvyttömyysanomusten määrää sekä työyksikkötarkastusten yhteenvetoja ja niistä esiin nousevia asioita. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja ennen kokoontumista henkilöstöpäällikkö välittää sairauspoissaolotilastot toimintayksikkötasoisesti työterveyshuollolle. Ryhmä tekee tulosten perusteella toimenpide-ehdotuksia, jotka toimitetaan palvelualuejohtajille, johtoryhmälle ja yhteistoimintaryhmälle. 2.6 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Esimies on velvollinen pitämään yhteyttä työntekijään sairasloman aikana. Myös työterveyshuollolla on yhteydenpitovelvoite. Tarvittaessa pidetään työterveysneuvottelu työhön paluun tukemiseksi. Työhön paluun helpottamiseksi voidaan käyttää mm. osasairauspäivärahaa, työkokeilua, työn muokkaamista, työaikajärjestelyjä sekä eläkeratkaisuja.

9 9 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA SELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Työterveyshuolto yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa huolehtii työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Työpaikkakäynteihin osallistuvat työterveyshuollon edustaja/edustajat (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri) ja työsuojelupäällikkö/-valtuutetut sekä käynnistä ja käynnin aiheesta ilmoitetaan vastuualueen johtajalle ja teknisen huollon käyttöpäällikölle. Työpaikkakäyntejä tehdään liitteenä olevan suunnitelman mukaan sekä tarvittaessa työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa Liite 1. Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Työterveyshuollon antamat toimenpide-ehdotukset käsitellään työyhteisöissä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja sen perusteella esimiesten ja työntekijöiden tulisi käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Työterveyshuolto seuraa seuraavilla työpaikkakäynneillä antamiensa toimenpide-ehdotusten toteutumista ja vaikuttavuutta.

10 3.2 TERVEYSTARKASTUKSET 10 Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, työntekijän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen. TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Esimies ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Työhöntulotarkastus tehdään kaikille vakinaisille ja yli 6kk sijaisuuteen tuleville työntekijöille. Sisältö: - Työterveyshoitajan haastattelu (mm. työhistoria, nykyisen työn sisältö, terveydentila sekä elämäntavat ) -Verenpaine, BMI (painoindeksi), tarpeen mukaan näkö, kuulo ja spirometria - Verikokeita ( Pvk, gammagt, rasvapaketti ja verensokeri). - MRSA-näytteet ( erillisen ohjeen mukaan ) - Vesi- ja vihurirokko vasta-aineet sekä ulosteen salmonellatutkimus tarvittaessa - Lääkärintarkastus tarvittaessa - Vakinaiseen palvelusuhteeseen tarvitaan T-todistus ja työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan työkelpoisuuslausunto koeaikana. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ - Akrylaattimuoveille altistuva hammashuoltohenkilöstö 3-5 vuoden välein - Sytostaateille altistuvat 3 vuoden välein - Eläinlääkärit ( maatalouden pölyt, biologiset altisteet ) 3-5 vuoden välein - Yötyöntekijöiden tarkastukset Liite 2 OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET Esimies ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveydentilaa tarpeen mukaan sairasvastaanotoilla, terveystarkastuksissa, työpaikkakäynneillä ja neuvotteluissa sekä tekee niiden perusteella tarvittavia toimenpiteitä tai ehdotuksia yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Jatkuva yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kesken luo edellytyksiä onnistuneelle työssä olemiselle. Työpaikan ja erityisesti esimiehen rooli on keskeisessä asemassa ajatellen osatyökykyistä työntekijää. MUUT TERVEYSTARKASTUKSET (esim. ikäryhmätarkastukset, työyksikkötarkastukset, suunnatut terveystarkastukset, seurantatarkastukset)

11 11 IKÄRYHMÄTARKASTUKSET Tehdään 50 vuoden iästä alkaen 5 vuoden välein niille, jotka eivät ole erityistä sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä. Ajan terveystarkastukseen jokainen varaa itse. TYÖYKSIKKÖÖN KOHDISTUVAT TERVEYSTARKASTUKSET Vuosittain tehdään työyksiköittäin kohdistettuja seulontatyyppisiä terveystarkastuksia 2-4 kappaletta. Tarkastuksissa seulotaan työntekijöitä yksilöllisiin terveystarkastuksiin. Erityisen huomion kohteena ovat työntekijät, joilla on huono fyysinen toimintakyky tai krooninen perussairaus; 2-tyypin diabetes, sepelvaltimotauti, tuki-ja liikuntaelinsairaus, merkittävä ylipaino (BMI yli 30). Työyksikkötarkastuksiin on liitetty myös työntekijöiden fyysisen kunnon mittaus, koska se on suoraan yhteydessä työntekijän työ- ja toimintakykyyn ja niiden ennusteeseen. Tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan ehkäistä fyysisen toimintakyvyn ja työkyvyn ennenaikainen heikkeneminen työssä, mihin sisältyy runsaasti fyysistä kuormitusta. Työyksikkötarkastusten toiminta-ajatuksena on tarkastuksessa seuloituneiden työntekijöiden avokuntoutusohjelma. Kuntoutuksessa kartoitetaan työntekijän terveydentila ja fyysinen kunto, minkä jälkeen hänelle asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet. Työyksikkötarkastukseen liitetyn avoimen kyselyn perusteella saadaan myös käsitys työyksikön toimivuudesta ja työilmapiiristä. Yhteenveto kyselystä käsitellään työyksikön yhteisessä palautetilaisuudessa. Seuranta työyksikössä tapahtuu vuoden kuluttua työkykindeksi -lomakkeen ja sairauspoissaolojen perusteella TYÖHYVINVOINTIA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Tavoite: Koko henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Työssä selviytymisen seuranta. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Sisältö: Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toiminnat kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan (TYHY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. KOHDERYHMÄNÄ KAIKKI TYÖNTEKIJÄT JA TYÖPISTEET TAVOITTEENA TYÖKYKYÄ UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN ENNAKOINTI JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN

12 12 Työfysioterapeutin ergonomiaopastus jatkuu tarpeen mukaan. Hoitohenkilöstön ergonomiaopastusta (ergonomiavastaavatoimintaa) aloitetaan yhdenmukaistamaan koko kuntayhtymän alueella. - painonhallintaryhmä järjestetään tarpeen mukaan tupakasta vieroitustoimintaa jatketaan - tupakasta vieroitusryhmä järjestetään tarpeen mukaan 2015 Painonhallintaryhmästä ja tupakasta vieroitusryhmästä löytyy lisää liitteestä 3 ja 4. TYÖNTEKIJÄT, JOITA UHKAA TYÖKYVYN ALENTUMINEN JA TYÖYHTEISÖT, JOSSA ILMENEE TOIMINTAHÄIRIÖITÄ Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden ennakointi sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ympäristöön ja yksilöön kohdistuvin toimenpitein mm. työterveysneuvottelut, kuntoutukset (mm. Aslak ) TYÖNTEKIJÄT, JOIDEN TYÖKYKY ON ALENTUNUT JA KRIISIYHTEISÖT Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja kriisin hallinta mm. työterveysneuvottelut, lääkinnällinen ( mm. Tyk ) ja ammatillinen kuntoutus, traumaattisen työtilanteen jälkihoito (mm. debriefing) Työterveyspsykologin tuki esimiehille työyhteisöön liittyvissä ongelmatilanteissa. 3.4 TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuolto antaa toimenpide-ehdotuksia työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto seuraa toimenpide-ehdotusten toteutumista. 3.5 TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen. Lisäksi työyhteisöongelmien ilmaantuessa laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja. Traumaattisten työtilanteiden ensiapu- ja hoitovalmiutta ylläpidetään työterveyshuollossa. Työterveyshuolto tarjoaa ensiapua ja jälkihoitoa traumaattisissa työtilanteissa sekä yksilövastaanottona että ryhmätoimintana. Vuoden 2014 aikana tapahtunut organisaatiomuutos huomioidaan tarpeen mukaan myös työterveyshuollon toimesta. Työterveyshuolto tarjoaa tarvittaessa muutostukea, jolla edesautetaan onnistunutta muutoksen läpiviemistä. Työterveyshuollon tarjoamasta tuesta löytyy tietoa liitteestä TAPATURMIEN TORJUNTA

13 13 Sattuneita työtapaturmia analysoidaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vakuutusyhtiön pitämän tilaston pohjalta. Erityisen lomakkeen ( Ilmoitus veritapaturmasta ) avulla seurataan henkilökunnalle sattuneita pistostapaturmia. Työnantajalla on toimintaohje verialtistustilanteita varten, joka on päivitetty vuonna Työtapaturmista tehdään vakuutusyhtiön linkin kautta vakuutustodistus. Lisäksi kaikista työturvallisuutta uhkaavista tilanteista tehdään ilmoitus Haiproon. Väkivallan kohteeksi joutumisesta työnantaja on laatinut ohjeistusta. Työpaikalla on oma riskinarviointijärjestelmä, joka on myös työterveyshuollon käytössä ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Työnantaja järjestää elvytyskoulutusta oman asiantuntijahenkilöstön avulla ja ensiavun perus- ja täydennyskoulutusta ostetaan ulkopuoliselta ostopalveluna. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla - työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille - työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla - työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit ) ja työhön liittyviä sairauksia - työntekijöiden sairauspoissaoloja - työterveyshuollon omia toimintatapoja - asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa ja työpaikkakäynneillä työterveyshuollosta keskusteltaessa. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN PVM / 20 Juha Heino Teija Selin Mirva Happonen Yhtymäjohtaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja

14 14

15 15 LIITE 1 TYÖPAIKKATOIMINNAN SUUNNITELMA VUODELLE 2015 Työpaikkakäynnit: Kotihoidon yksiköt ( Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä ) Ea-Poliklinikka Kehitysvammahuollon palveluasumisen yksiköt Työyksikkötarkastukset: Perhepalvelut/sosiaalityöntekijät Mahdollisuuksien mukaan jalkautumiskäynti (tutustumisluonteinen lyhyempi työpaikkakäynti useampaan toimipisteeseen yhden päivänaikana, käyntikohteet valitsee työterveyshuolto yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa) ja työyhteisötreffi-toimintaa Työpaikkakäyntejä tehdään suunnitelman mukaan ja tarvittaessa työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Työfysioterapeutti toteuttaa oman suunnitelman mukaisesti työyksiköiden ergonomisia tarkastuksia. Työterveyspsykologi jatkaa oman suunnitelman mukaista työyhteisötoimintaa. Muutostukea toteutetaan tarpeen mukaan.

16 16 LIITE 2 YÖTYÖNTEKIJÄN TERVEYSTARKASTUKSET Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä yötyö on määritelty yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2 ). Työturvallisuuslain 10a, 1 momentin mukaan yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen. Työaikalain mukaan työ määritellään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään 3 tuntia klo välillä. Säännöllisiä terveystarkastuksia tulisi tehdä ainakin, jos työhön sisältyy vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Erityisistä henkilöön tai työoloihin liittyvistä syistä, tarkastuksia voi tehdä myös pienemmän määrän yövuoroja sisältävässä työssä. Suosituksia terveystarkastusten tekemisestä yötyötä sisältävässä työssä: Alkutarkastus on ennen vuorotyön aloittamista, jossa sisältönä; lääketieteellisten vastaaiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta. Vuorotyön aloittamisen jälkeen: terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi esimerkiksi kyselylomakkeen avulla kahtena ensimmäisenä yötyövuonna tai yötyötarkastustoimintaa aloitettaessa, sen jälkeen - alle vuotiaat vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen harkinnan perusteella, tarpeen mukaan jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat 2-3 vuoden välein - yli 60-vuotiaat 1-2 vuoden välein Työterveyshuollon keinoja vuorotyön haittojen ehkäisemiseksi ovat - osallistuminen tarvittaessa työvuorojen ergonomiseen suunnitteluun ergonomia ja lääketieteen asiantuntemuksella - vuorotyön soveltavuuden arviointi - terveysneuvonta - vuorotyöhön liittyvien oireiden ja sairauksien hoito - vuorotyöläisen soveltuvuuden arviointi ja mahdolliset suositukset Vuorotyön suosituksia: 1 Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 2 Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 3 Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 4 Työvuorojen kiertosuunta eteenpäin (AIY-) näyttää suositeltavalta. Taaksepäin kiertoa (YIA-) tulisi välttää. 5 Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää, jaksoa Y-A tulisi välttää. 6 Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (esim. Y-Y) 7 Vältetään yksittäisiä työpäiviä A-, -I-, -Y-). 8 Peräkkäisiä työpäiviä on enintään Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia) palautumiseen ja virkistymiseen (työmatkat, nukkuminen, yksityisasiat). Nopeita vuoronvaihtoja tulee välttää.

17 LIITE 3 17 KUVAUS TYÖTERVEYSHUOLLON PAINONHALLINTARYHMÄSTÄ Kenelle Tavoite Henkilö on lääkärin tai terveydenhoitajan suosittamana ja / tai omasta aloitteestaan päättänyt ryhtyä alentamaan painoaan. Työterveyshuolto tarjoaa tuen tämän prosessin, matkan alkutaipaleella. Työterveyshuollossa on painonhallinnan alan terveysneuvontaa. Ohjelmamme perustuu Sydän ja Diabetesliiton suosituksiin. Tavoitteena on tukea työ- ja toimintakykyä työikäisen väestön keskuudessa sekä ennalta ehkäistä ylipainosta johtuvia sairauksia. Menetelmät Painonhallintaohjelma sisältää aloituskerran oman työterveyshoitajan vastaanotolla, 9-10 ryhmätapaamiskertaa. Ohjelma toteutetaan luentosarjana, jonka luentovastaavana toimii työterveyshenkilöstö (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Valinta Halukkaat osallistujat ilmoittautuvat työterveyshuoltoon, joka valitsee ryhmään osallistuvat.

18 LIITE 4 18 KUVAUS TYÖTERVEYSHUOLLON TUPAKASTA VIEROITUSRYHMÄSTÄ Kenelle Kohde Tavoite Tupakoiville työntekijöille, jotka ovat motivoituneita tupakoinnin lopettamiseen. Työntekijöiden pitää olla sitoutuneita toimimaan ryhmässä tiettyjen pelisääntöjen mukaan ja tavoittelemaan savuttomuutta. Tupakoiva henkilö: tupakoinnin lopettamisessa tupakoinnin lopettamiseen valmentautumisessa Tupakkariippuvuustauti fyysiset, psyykkiset, ja sosiaaliset osatekijät Tukea, motivoida sekä antaa keinoja työntekijöille tupakasta irtautumisessa. Parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Poistaa tupakan aiheuttamia työpanosmenetyksiä. Taustateoria Terveyskäyttäytymisen muuttamisen kognitiiviset mallit. Tupakkariippuvuus on luokiteltu riippuvuustaudiksi. Menetelmät Motivoivat yksilöhaastattelut työterveyshoitajan kanssa, joissa valitaan sopiva hoitomuoto. Työterveyshoitajan ohjaamat 7 ryhmäkokoontumista ohjelman mukaisesti: - Valmistautumisvaihe I-II, - Toimintavaihe III-V - Tupakoimattomuusvaihe VI-VII Ohjelman vaiheisiin sisältyy työterveyslääkärin luento; nikotiinikorvaushoitotuotteiden oikea käyttö, työterveyspsykologin luento; rentoutuminen ja työfysioterapeutin luento; liikunnan merkitys tupakoinnin lopettamisessa. Tiiviin kokoontumisjakson jälkeen ryhmällä 1-3 seurantatapaamista Ryhmäläiset voivat toimia toisensa tukihenkilöinä ympärivuorokautisesti. Työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri tukevat tarvittaessa yksilöllisesti ryhmäläisiä ryhmän ulkopuolella työajalla. Tiimi Työterveyshoitaja, työterveyspsykologi, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri. Ryhmän koko 7-10 henkilöä Valinta Halukkaat osallistujat ilmoittautuvat työterveyshuoltoon, jossa valinta tehdään yksilöhaastattelujen perusteella.

19 LIITE 5 19 TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut Muutostukiryhmä - Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. - Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. - Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: ukiryhma Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin.

20 20 Työterveyshuollon palvelut Esimiesten vertaistukiryhmät. - Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimenkuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostukikyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut

21 21 Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot, psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti

Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO

TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa p. 03-4191 2711 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän hallitus 21.12.2015 / 187 B

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti

Westenergy Oy Ab. Edelläkävijä energiatehokkuudessa. Energiatie Koivulahti Edelläkävijä energiatehokkuudessa Omistaa ja ylläpitää jätteenpolttolaitosta Mustasaaressa. Viiden kunnallisen jätehuoltoyhtiön omistama. Toiminta-alue n. 50 kuntaa, joissa noin 400 000 asukasta. Yhteistyökumppani

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa 1. Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala)

Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) Palvelutasovaihtoehdot (Kangasala) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari)

Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) Palvelutasovaihtoehdot (Viisari) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ

Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ Psykososiaalisten riskien valvonta työpaikalla Kuormitustekijät hallintaan Parempi työ 2.12.2015 Seinäjoki Ylitarkastaja Anja Knuuttila Työsuojelun vastuualue Ajankohtaista psykososiaalisen kuormituksen

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia)

Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) Palvelutasovaihtoehdot (Akaasia) 1. lakisääteinen, sairaanhoito (Terveystalon perussopimus) 2. lakisääteinen, sairaanhoito (kilpailutettu, suppea sairaanhoito) 3. lakisääteinen (kilpailutettu, ei sairaanhoitoa)

Lisätiedot

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta)

Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) Palvelutasovaihtoehdot (Satakunta) 1. lakisääteinen + yleislääkäritasoinen sairaanhoito 2. lakisääteinen + suppean tason sairaanhoito 3. lakisääteinen, ei sairaanhoitoa Lakisääteinen + yleislääkäritasoinen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä.

Hyvinvointia työstä. Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT

TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi Vaasa 1.9.2016 Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus Alavuden kaupunki; monialainen työpaikka Alavuden kaupungin palveluryhmät; Hallinto-, sivistys-, tekninen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/ /2016 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 30.9.2016 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1675/00.00.00/2016 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Työterveyshuolto Maksuton sairaanhoito Säännökset joihin

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja

Lisätiedot

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yritys: Pornaisten kunta Ajalle: 1.1.2017-31.12.2018 Päivitetty: 19.12.2016 Porvoon kaupunki Kuninkaantien työterveys puh. 019 520 4693 faksi

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle

Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT

Pirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017 31.12.2018 TYÖNANTAJATIEDOT Nurmijärven kunta Käyntiosoite: Keskustie 2 B, 01900 Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, 01901 Nurmijärvi Työterveyshuollon

Lisätiedot

Turun Yliopiston Ylioppilaskunta

Turun Yliopiston Ylioppilaskunta Turun Yliopiston Ylioppilaskunta Toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2017 YRITYKSEN YHTEYSTIEDOT Yhteyshenkilö, yhteystiedot Rauli Elenius, pääsihteeri Tuulikki Grönholm, taloussihteeri (laskutustiedot,

Lisätiedot

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat

1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat 1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu

TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI. Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu TYÖHYVINVOINTIA SUUNNITELLUSTI Yhteysopettajaseminaari 2016 Varpu Sivonen, työsuojeluvaltuutettu Työhyvinvointi, määritelmä 1! Hyvinvoinnin kokemus, joka kohdistuu työhön ja joka koostuu myönteisistä tunteista,

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015

TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot