FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015"

Transkriptio

1 1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu Forssa FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustiedot 1.1 Työpaikka 1.2 Työterveysasema 1.3 Työterveyshuollon sisältö 1.4 Yhteistyö 1.5 Päihdetyö yrityksessä 1.6 Kuntayhtymän työterveystarpeiden ja henkilöstön kuvaus 2. Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki 2.1 Työterveyshuollon toiminnan tavoite 2.2 Toimintasuunnitelmakauden kolme keskeistä tavoitetta 2.3 Varhainen tuki 2.4 Ikäohjelma 2.5 Sairauspoissaolojen seuranta ja raportointi 2.6 Työntekijän työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen 3. Työterveyshuollon yksityiskohtainen toimintasuunnitelma Työpaikkakäynnit ja selvitykset 3.2 Terveystarkastukset 3.3 Työhyvinvointia ylläpitävä toiminta 3.4 Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus 3.5 Työyhteisötyö 3.6 Tapaturmien torjunta 3.7 Ensiapuvalmiuden ylläpito 4. Työterveyshuollon laatu ja vaikuttavuus Liite 1 Työpaikkatoiminnan suunnitelma vuodelle 2015 Liite 2 Yötyöntekijän terveystarkastukset Liite 3 Kuvaus työterveyshuollon painonhallintaryhmästä Liite 4 Kuvaus työterveyshuollon tupakasta vieroitusryhmästä Liite 5 Työterveyshuollon tarjoama muutostuki

3 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMAN PERUSTIEDOT 1.1. TYÖPAIKKA Yhteyshenkilö Nimi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Osoite Pl Forssa Puhelinnumero Fax-numero Toimiala (numero) terveydenhuolto Tilikausi Nimi Päivi Uusi-Rauva Puhelinnumero Fax-numero Sähköpostiosoite Yhtymäjohtaja Nimi Juha Heino Puhelinnumero Fax-numero Sähköpostiosoite Tapaturmavakuutus Yhtiön nimi Pohjola Osoite Torikatu Forssa Puhelinnumero Eläkevakuutus Yhtiön nimi Kuntien eläkevakuutus Osoite PL Helsinki Puhelinnumero

4 TYÖTERVEYSASEMA Nimi Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Puh Työterveyshuolto Fax: Osoite Kujalankatu FORSSA Sähköposti Vastaanottopaikat ja aukioloajat: Pääterveysasema, Terveyskiinteistö II kerros Toimisto: Ma To Pe/aattoina Päivystävä työterveyshoitaja p Ma - To , Pe Työterveyshenkilöstö Potilasasiamies Työterveyshuollon ylilääkäri Anja Pelto -Huikko p Yrityksen nimetty työterveyslääkäri Teija Selin p Yrityksen nimetty työterveyshoitaja Mirva Happonen p Tiia-Riikka Kiuru ( aikuissosiaalityö ) p Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta Suomi p Työterveyspsykologi Virpi Laakso p Pasi Kainulainen p Toimisto Teija Puusa Hannele Suokas p Nimi Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu FORSSA Puhelinnumero

5 5 1.3 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, KL I. Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työmenetelminä ovat työpaikkaselvitykset, terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta terveystarkastuksissa sekä tietojen antaminen ja ohjaus. SAIRAANHOITO, KL II. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito siihen kuuluvine tarpeellisine laboratorio- ja kuvantamistutkimuksineen. Erityisen harkinnan perusteella fysikaalinen hoito 3-5 kertaa / hlö /vuosi työterveyslääkärin lähetteellä työkykyä vakavasti uhkaavan, kroonistumassa olevan tuki- tai liikuntaelinsairauden hoitoon. Lähetteen perusteena on, että työntekijän työolosuhteet on tarkistettu tai ne ovat selvityksen alla. Muuten toimintaan ei kuulu sairauksien fysikaalinen hoito. Työterveyshoitajan ja työterveyslääkärin vastaanotoille pääsy pyritään järjestämään joustavasti. B-hepatiittirokotuksia annetaan EA - poliklinikan, laboratorion, leikkaussalin, hammashuollon, a-klinikan, osasto 11 henkilökunnalle sekä nuorisotyöntekijöille, perhetyöntekijöille(kotihoitoyksiköstä), sosiaalityöntekijöille sekä lastenkodissa työskentelevälle henkilökunnalle. B-hepatiittirokotuksia annetaan tarvittaessa muiden työyksiköiden työntekijöille harkinnan perusteella. Rokotuksia annetaan myös veritapaturmien yhteydessä. Työnantaja maksaa henkilökunnan influenssarokotukset vuonna 2015 lukuunottamatta riskiryhmään kuuluvaa hoitohenkilökuntaa, jonka rokotukset hoidetaan yleisten rokotuspäivien yhteydessä. MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ: Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja, heidän pyynnöstään voidaan käyttää asiantuntijoina työfysioterapeuttia tai työterveyspsykologia. Asiantuntijat: Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa, toimien mm. osastojen ergonomiavastaavien tukena. Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky -toimintaan osallistuminen.

6 Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim. muutoksissa ja työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus. Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset osana terveystarkastuksia TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojeluyhteistoimintaan liittyviä asioita hoitaa yhteistoimintaryhmä. Työsuojeluasiat valmistellaan työsuojeluhenkilöstön kuukausikokouksissa. Työsuojelujaosto on. Työsuojelupäällikkö : Juha Järvinen Työsuojeluvaltuutetut : Veijo Nyrönen, Taru Vättö ja Rauni Vähä-Pietilä Työterveyshoitaja/-lääkäri osallistuvat työsuojelujaoston kokouksiin tarvittaessa Seuranta: Työterveyshuollon toimintasuunnitelman toteutumista seurataan - työpaikan johdon ja työsuojelujaoston/-valtuutetun sekä yhteistoimintaryhmän kanssa - vuosittain KELAN korvaushakemuksen laatimisen yhteydessä - tarkistettaessa suunnitelmaa seuraavalle toimintavuodelle Työterveyshuollon toimintasuunnitelma tarkistetaan vuosittain. 1.5 PÄIHDETYÖ KUNTAYHTYMÄSSÄ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa järjestämässä hoitoa. Työpaikalla on hoitoonohjausmalli, mikä on yhtymähallituksen 29. päivänä toukokuuta 2006 hyväksymä. Hoitoonohjausmalli Päihdeohjelman laadinta on aloitettu 2014 ja se on tarkoitus saada päätökseen kevääseen 2015 mennessä KUNTAYHTYMÄN TYÖTERVEYSTARPEIDEN JA HENKILÖSTÖN KUVAUS Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymässä työntekijöitä on noin 1100 henkilöä. Toimintaa on viiden kunnan alueella: Forssa, Tammela, Humppila, Ypäjä ja Jokioinen. Työntekijöistä valtaosa on naisia.

7 Organisaatio muodostuu yhtymähallinnosta ja kuudesta palvelualueesta. 7 Organisaatiokaavio Työterveystarpeet ovat moninaiset riippuen työnkuvasta, joita on yrityksessä monenlaisia. Työntekijöiden kuormitustekijöitä ovat sekä fyysiset että psyykkiset tekijät. Lisäksi tietyissä tehtävissä on erityisiä altisteita. Työterveyshuollon haasteena on henkilöstön tukeminen työssä jaksamisessa, työelämän jatkuvassa muutoksessa sekä ikääntyvän henkilöstön työkyvyn ylläpidossa. Yrityksen organisaatio, käytännöt ja toimintatavat kehittyvät koko ajan. Työntekijöiden tukeminen muutoksessa on keskeisessä asemassa toimintasuunnitelmakauden aikana. Sairauspoissaoloista suurimpia syitä yrityksessä on ollut tuki- ja liikuntaelinsairaudet, psyykkiset syyt ja infektiot. Henkilöstöä koulutetaan järjestelmällisesti ja myös virkistystoimintaa on tarjolla sekä kulttuurin että liikunnan puolelta. 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Toiminnan tavoitteena on moniammatillisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA: 1. Työhyvinvoinnin parantaminen ja työurien pidentäminen. 2. Sairauksien ehkäisy ja sairaspoissaolojen vähentäminen. 3. Työpaikkatoiminta yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa. 2.3 VARHAINEN TUKI Kuntayhtymässä on otettu käyttöön vuonna 2007 varhaisen tuen malli. Mallia päivitettiin vuonna 2013 ja tämä sisältää työkyvyn hallinnan toimintamallin. Varhaiseen tukeen liittyen tehdään yhteistyötä työterveyshuollon kanssa sisältäen esimerkiksi työterveysneuvottelut. Työterveysneuvotteluissa on mukana esimies, työntekijä ja työterveyshuolto. Työterveysneuvotteluihin järjestetään mahdollisuus mahdollisimman nopeasti tilanteen mukaan. Mikäli työterveyshuollossa herää epäily, että jonkun yksikön sairauspoissaolot johtuvat työyksikön ongelmista, on esimieheen otettava viipymättä yhteyttä.

8 8 Varhaisen tuen toimintamalli 2.4 IKÄOHJELMA Ikäohjelma on ohjeistus, jonka avulla työpaikalla voidaan huomioida eri-ikäiset työntekijät ja viranhaltijat ja edistää ikäsidonnaisten tekijöiden huomioimista johtamisessa, työskentelyssä ja työskentely-ympäristössä. Ikäohjelma on laadittu yhteistyössä Forssan kaupungin, Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän, ateria-, puhtaus- ja taloushallintopalveluja tuottavan Loimijoen Kuntapalvelut Oy:n ja ammatillisen osaamiskeskuksen Faktia Oy:n edustajien kanssa. Ikäohjelma 2.5 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Fshky:hyn on perustettu Vartu-ryhmä, mihin kuuluu henkilöstöpäällikkö, työsuojelupäällikkö, työterveyshuollon edustaja, työsuojeluvaltuutettu, terveydenhuollon edustaja ja sosiaalipalvelujen edustaja. Ryhmä käsittelee ja laatii yhteenvetoja yrityksen sairauspoissaolotilastoista, seuraa B90-lausuntojen ja työkyvyttömyysanomusten määrää sekä työyksikkötarkastusten yhteenvetoja ja niistä esiin nousevia asioita. Ryhmä kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja ennen kokoontumista henkilöstöpäällikkö välittää sairauspoissaolotilastot toimintayksikkötasoisesti työterveyshuollolle. Ryhmä tekee tulosten perusteella toimenpide-ehdotuksia, jotka toimitetaan palvelualuejohtajille, johtoryhmälle ja yhteistoimintaryhmälle. 2.6 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Esimies on velvollinen pitämään yhteyttä työntekijään sairasloman aikana. Myös työterveyshuollolla on yhteydenpitovelvoite. Tarvittaessa pidetään työterveysneuvottelu työhön paluun tukemiseksi. Työhön paluun helpottamiseksi voidaan käyttää mm. osasairauspäivärahaa, työkokeilua, työn muokkaamista, työaikajärjestelyjä sekä eläkeratkaisuja.

9 9 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA SELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjärjestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Työterveyshuolto yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa huolehtii työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Työpaikkakäynteihin osallistuvat työterveyshuollon edustaja/edustajat (työterveyshoitaja, työterveyslääkäri) ja työsuojelupäällikkö/-valtuutetut sekä käynnistä ja käynnin aiheesta ilmoitetaan vastuualueen johtajalle ja teknisen huollon käyttöpäällikölle. Työpaikkakäyntejä tehdään liitteenä olevan suunnitelman mukaan sekä tarvittaessa työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa Liite 1. Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Työterveyshuollon antamat toimenpide-ehdotukset käsitellään työyhteisöissä hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja sen perusteella esimiesten ja työntekijöiden tulisi käynnistää tarvittavat toimenpiteet. Työterveyshuolto seuraa seuraavilla työpaikkakäynneillä antamiensa toimenpide-ehdotusten toteutumista ja vaikuttavuutta.

10 3.2 TERVEYSTARKASTUKSET 10 Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, työntekijän terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympäristön kehittäminen. TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Esimies ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon. Työhöntulotarkastus tehdään kaikille vakinaisille ja yli 6kk sijaisuuteen tuleville työntekijöille. Sisältö: - Työterveyshoitajan haastattelu (mm. työhistoria, nykyisen työn sisältö, terveydentila sekä elämäntavat ) -Verenpaine, BMI (painoindeksi), tarpeen mukaan näkö, kuulo ja spirometria - Verikokeita ( Pvk, gammagt, rasvapaketti ja verensokeri). - MRSA-näytteet ( erillisen ohjeen mukaan ) - Vesi- ja vihurirokko vasta-aineet sekä ulosteen salmonellatutkimus tarvittaessa - Lääkärintarkastus tarvittaessa - Vakinaiseen palvelusuhteeseen tarvitaan T-todistus ja työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan työkelpoisuuslausunto koeaikana. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ - Akrylaattimuoveille altistuva hammashuoltohenkilöstö 3-5 vuoden välein - Sytostaateille altistuvat 3 vuoden välein - Eläinlääkärit ( maatalouden pölyt, biologiset altisteet ) 3-5 vuoden välein - Yötyöntekijöiden tarkastukset Liite 2 OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET Esimies ohjaa työntekijän tarvittaessa työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto seuraa työntekijöiden terveydentilaa tarpeen mukaan sairasvastaanotoilla, terveystarkastuksissa, työpaikkakäynneillä ja neuvotteluissa sekä tekee niiden perusteella tarvittavia toimenpiteitä tai ehdotuksia yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Jatkuva yhteistyö työterveyshuollon ja työpaikan kesken luo edellytyksiä onnistuneelle työssä olemiselle. Työpaikan ja erityisesti esimiehen rooli on keskeisessä asemassa ajatellen osatyökykyistä työntekijää. MUUT TERVEYSTARKASTUKSET (esim. ikäryhmätarkastukset, työyksikkötarkastukset, suunnatut terveystarkastukset, seurantatarkastukset)

11 11 IKÄRYHMÄTARKASTUKSET Tehdään 50 vuoden iästä alkaen 5 vuoden välein niille, jotka eivät ole erityistä sairastumisen varaa aiheuttavassa työssä. Ajan terveystarkastukseen jokainen varaa itse. TYÖYKSIKKÖÖN KOHDISTUVAT TERVEYSTARKASTUKSET Vuosittain tehdään työyksiköittäin kohdistettuja seulontatyyppisiä terveystarkastuksia 2-4 kappaletta. Tarkastuksissa seulotaan työntekijöitä yksilöllisiin terveystarkastuksiin. Erityisen huomion kohteena ovat työntekijät, joilla on huono fyysinen toimintakyky tai krooninen perussairaus; 2-tyypin diabetes, sepelvaltimotauti, tuki-ja liikuntaelinsairaus, merkittävä ylipaino (BMI yli 30). Työyksikkötarkastuksiin on liitetty myös työntekijöiden fyysisen kunnon mittaus, koska se on suoraan yhteydessä työntekijän työ- ja toimintakykyyn ja niiden ennusteeseen. Tutkimusten mukaan liikunnalla voidaan ehkäistä fyysisen toimintakyvyn ja työkyvyn ennenaikainen heikkeneminen työssä, mihin sisältyy runsaasti fyysistä kuormitusta. Työyksikkötarkastusten toiminta-ajatuksena on tarkastuksessa seuloituneiden työntekijöiden avokuntoutusohjelma. Kuntoutuksessa kartoitetaan työntekijän terveydentila ja fyysinen kunto, minkä jälkeen hänelle asetetaan henkilökohtaiset tavoitteet. Työyksikkötarkastukseen liitetyn avoimen kyselyn perusteella saadaan myös käsitys työyksikön toimivuudesta ja työilmapiiristä. Yhteenveto kyselystä käsitellään työyksikön yhteisessä palautetilaisuudessa. Seuranta työyksikössä tapahtuu vuoden kuluttua työkykindeksi -lomakkeen ja sairauspoissaolojen perusteella TYÖHYVINVOINTIA YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Tavoite: Koko henkilöstön työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantaminen. Työssä selviytymisen seuranta. Kuntayhtymän strategisena tavoitteena on työhyvinvoinnin edistäminen. Sisältö: Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toiminnat kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työhyvinvointia ylläpitävän toiminnan (TYHY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. KOHDERYHMÄNÄ KAIKKI TYÖNTEKIJÄT JA TYÖPISTEET TAVOITTEENA TYÖKYKYÄ UHKAAVIEN TEKIJÖIDEN ENNAKOINTI JA TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMINEN

12 12 Työfysioterapeutin ergonomiaopastus jatkuu tarpeen mukaan. Hoitohenkilöstön ergonomiaopastusta (ergonomiavastaavatoimintaa) aloitetaan yhdenmukaistamaan koko kuntayhtymän alueella. - painonhallintaryhmä järjestetään tarpeen mukaan tupakasta vieroitustoimintaa jatketaan - tupakasta vieroitusryhmä järjestetään tarpeen mukaan 2015 Painonhallintaryhmästä ja tupakasta vieroitusryhmästä löytyy lisää liitteestä 3 ja 4. TYÖNTEKIJÄT, JOITA UHKAA TYÖKYVYN ALENTUMINEN JA TYÖYHTEISÖT, JOSSA ILMENEE TOIMINTAHÄIRIÖITÄ Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden ennakointi sekä työ- ja toimintakyvyn tukeminen ympäristöön ja yksilöön kohdistuvin toimenpitein mm. työterveysneuvottelut, kuntoutukset (mm. Aslak ) TYÖNTEKIJÄT, JOIDEN TYÖKYKY ON ALENTUNUT JA KRIISIYHTEISÖT Tavoitteena työkyvyn palauttaminen ja kriisin hallinta mm. työterveysneuvottelut, lääkinnällinen ( mm. Tyk ) ja ammatillinen kuntoutus, traumaattisen työtilanteen jälkihoito (mm. debriefing) Työterveyspsykologin tuki esimiehille työyhteisöön liittyvissä ongelmatilanteissa. 3.4 TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Työterveyshuolto antaa toimenpide-ehdotuksia työn terveellisyyden ja turvallisuuden parantamiseksi, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto seuraa toimenpide-ehdotusten toteutumista. 3.5 TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen. Lisäksi työyhteisöongelmien ilmaantuessa laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja. Traumaattisten työtilanteiden ensiapu- ja hoitovalmiutta ylläpidetään työterveyshuollossa. Työterveyshuolto tarjoaa ensiapua ja jälkihoitoa traumaattisissa työtilanteissa sekä yksilövastaanottona että ryhmätoimintana. Vuoden 2014 aikana tapahtunut organisaatiomuutos huomioidaan tarpeen mukaan myös työterveyshuollon toimesta. Työterveyshuolto tarjoaa tarvittaessa muutostukea, jolla edesautetaan onnistunutta muutoksen läpiviemistä. Työterveyshuollon tarjoamasta tuesta löytyy tietoa liitteestä TAPATURMIEN TORJUNTA

13 13 Sattuneita työtapaturmia analysoidaan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vakuutusyhtiön pitämän tilaston pohjalta. Erityisen lomakkeen ( Ilmoitus veritapaturmasta ) avulla seurataan henkilökunnalle sattuneita pistostapaturmia. Työnantajalla on toimintaohje verialtistustilanteita varten, joka on päivitetty vuonna Työtapaturmista tehdään vakuutusyhtiön linkin kautta vakuutustodistus. Lisäksi kaikista työturvallisuutta uhkaavista tilanteista tehdään ilmoitus Haiproon. Väkivallan kohteeksi joutumisesta työnantaja on laatinut ohjeistusta. Työpaikalla on oma riskinarviointijärjestelmä, joka on myös työterveyshuollon käytössä ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Työnantaja järjestää elvytyskoulutusta oman asiantuntijahenkilöstön avulla ja ensiavun perus- ja täydennyskoulutusta ostetaan ulkopuoliselta ostopalveluna. 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla - työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten toteutumista - työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille - työntekijöiden terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla - työperäisiä (tapaturmat ja ammattitaudit ) ja työhön liittyviä sairauksia - työntekijöiden sairauspoissaoloja - työterveyshuollon omia toimintatapoja - asiakastyytyväisyyttä mitataan jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Tavoitteiden toteutumisen arviointi tapahtuu toimintasuunnitelmaa tarkasteltaessa ja työpaikkakäynneillä työterveyshuollosta keskusteltaessa. TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN PVM / 20 Juha Heino Teija Selin Mirva Happonen Yhtymäjohtaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja

14 14

15 15 LIITE 1 TYÖPAIKKATOIMINNAN SUUNNITELMA VUODELLE 2015 Työpaikkakäynnit: Kotihoidon yksiköt ( Forssa, Jokioinen, Tammela, Humppila ja Ypäjä ) Ea-Poliklinikka Kehitysvammahuollon palveluasumisen yksiköt Työyksikkötarkastukset: Perhepalvelut/sosiaalityöntekijät Mahdollisuuksien mukaan jalkautumiskäynti (tutustumisluonteinen lyhyempi työpaikkakäynti useampaan toimipisteeseen yhden päivänaikana, käyntikohteet valitsee työterveyshuolto yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa) ja työyhteisötreffi-toimintaa Työpaikkakäyntejä tehdään suunnitelman mukaan ja tarvittaessa työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa yhteistyössä työsuojeluorganisaation kanssa. Työfysioterapeutti toteuttaa oman suunnitelman mukaisesti työyksiköiden ergonomisia tarkastuksia. Työterveyspsykologi jatkaa oman suunnitelman mukaista työyhteisötoimintaa. Muutostukea toteutetaan tarpeen mukaan.

16 16 LIITE 2 YÖTYÖNTEKIJÄN TERVEYSTARKASTUKSET Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä yötyö on määritelty yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2 ). Työturvallisuuslain 10a, 1 momentin mukaan yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen. Työaikalain mukaan työ määritellään yötyöksi, jos yövuoroa on vähintään 3 tuntia klo välillä. Säännöllisiä terveystarkastuksia tulisi tehdä ainakin, jos työhön sisältyy vähintään 20 yövuoroa vuodessa. Erityisistä henkilöön tai työoloihin liittyvistä syistä, tarkastuksia voi tehdä myös pienemmän määrän yövuoroja sisältävässä työssä. Suosituksia terveystarkastusten tekemisestä yötyötä sisältävässä työssä: Alkutarkastus on ennen vuorotyön aloittamista, jossa sisältönä; lääketieteellisten vastaaiheiden selvittäminen ja terveysneuvonta. Vuorotyön aloittamisen jälkeen: terveydentilan seuranta ja terveysneuvonta haittojen vähentämiseksi esimerkiksi kyselylomakkeen avulla kahtena ensimmäisenä yötyövuonna tai yötyötarkastustoimintaa aloitettaessa, sen jälkeen - alle vuotiaat vähintään 5 vuoden välein, yksilöllisen harkinnan perusteella, tarpeen mukaan jopa 1-3 vuoden välein vuotiaat 2-3 vuoden välein - yli 60-vuotiaat 1-2 vuoden välein Työterveyshuollon keinoja vuorotyön haittojen ehkäisemiseksi ovat - osallistuminen tarvittaessa työvuorojen ergonomiseen suunnitteluun ergonomia ja lääketieteen asiantuntemuksella - vuorotyön soveltavuuden arviointi - terveysneuvonta - vuorotyöhön liittyvien oireiden ja sairauksien hoito - vuorotyöläisen soveltuvuuden arviointi ja mahdolliset suositukset Vuorotyön suosituksia: 1 Peräkkäisiä yövuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 2 Peräkkäisiä aamuvuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 3 Peräkkäisiä iltavuoroja on mahdollisimman vähän (enintään kolme) 4 Työvuorojen kiertosuunta eteenpäin (AIY-) näyttää suositeltavalta. Taaksepäin kiertoa (YIA-) tulisi välttää. 5 Jakson viimeisen yövuoron jälkeen on vähintään kaksi vapaapäivää, jaksoa Y-A tulisi välttää. 6 Vältetään yksittäisiä vapaapäiviä (esim. Y-Y) 7 Vältetään yksittäisiä työpäiviä A-, -I-, -Y-). 8 Peräkkäisiä työpäiviä on enintään Työvuorojen välissä tulee olla riittävästi lepoaikaa (yli 11 tuntia) palautumiseen ja virkistymiseen (työmatkat, nukkuminen, yksityisasiat). Nopeita vuoronvaihtoja tulee välttää.

17 LIITE 3 17 KUVAUS TYÖTERVEYSHUOLLON PAINONHALLINTARYHMÄSTÄ Kenelle Tavoite Henkilö on lääkärin tai terveydenhoitajan suosittamana ja / tai omasta aloitteestaan päättänyt ryhtyä alentamaan painoaan. Työterveyshuolto tarjoaa tuen tämän prosessin, matkan alkutaipaleella. Työterveyshuollossa on painonhallinnan alan terveysneuvontaa. Ohjelmamme perustuu Sydän ja Diabetesliiton suosituksiin. Tavoitteena on tukea työ- ja toimintakykyä työikäisen väestön keskuudessa sekä ennalta ehkäistä ylipainosta johtuvia sairauksia. Menetelmät Painonhallintaohjelma sisältää aloituskerran oman työterveyshoitajan vastaanotolla, 9-10 ryhmätapaamiskertaa. Ohjelma toteutetaan luentosarjana, jonka luentovastaavana toimii työterveyshenkilöstö (työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työterveyspsykologi ja työfysioterapeutti). Valinta Halukkaat osallistujat ilmoittautuvat työterveyshuoltoon, joka valitsee ryhmään osallistuvat.

18 LIITE 4 18 KUVAUS TYÖTERVEYSHUOLLON TUPAKASTA VIEROITUSRYHMÄSTÄ Kenelle Kohde Tavoite Tupakoiville työntekijöille, jotka ovat motivoituneita tupakoinnin lopettamiseen. Työntekijöiden pitää olla sitoutuneita toimimaan ryhmässä tiettyjen pelisääntöjen mukaan ja tavoittelemaan savuttomuutta. Tupakoiva henkilö: tupakoinnin lopettamisessa tupakoinnin lopettamiseen valmentautumisessa Tupakkariippuvuustauti fyysiset, psyykkiset, ja sosiaaliset osatekijät Tukea, motivoida sekä antaa keinoja työntekijöille tupakasta irtautumisessa. Parantaa työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Poistaa tupakan aiheuttamia työpanosmenetyksiä. Taustateoria Terveyskäyttäytymisen muuttamisen kognitiiviset mallit. Tupakkariippuvuus on luokiteltu riippuvuustaudiksi. Menetelmät Motivoivat yksilöhaastattelut työterveyshoitajan kanssa, joissa valitaan sopiva hoitomuoto. Työterveyshoitajan ohjaamat 7 ryhmäkokoontumista ohjelman mukaisesti: - Valmistautumisvaihe I-II, - Toimintavaihe III-V - Tupakoimattomuusvaihe VI-VII Ohjelman vaiheisiin sisältyy työterveyslääkärin luento; nikotiinikorvaushoitotuotteiden oikea käyttö, työterveyspsykologin luento; rentoutuminen ja työfysioterapeutin luento; liikunnan merkitys tupakoinnin lopettamisessa. Tiiviin kokoontumisjakson jälkeen ryhmällä 1-3 seurantatapaamista Ryhmäläiset voivat toimia toisensa tukihenkilöinä ympärivuorokautisesti. Työterveyshoitaja ja työterveyslääkäri tukevat tarvittaessa yksilöllisesti ryhmäläisiä ryhmän ulkopuolella työajalla. Tiimi Työterveyshoitaja, työterveyspsykologi, työfysioterapeutti ja työterveyslääkäri. Ryhmän koko 7-10 henkilöä Valinta Halukkaat osallistujat ilmoittautuvat työterveyshuoltoon, jossa valinta tehdään yksilöhaastattelujen perusteella.

19 LIITE 5 19 TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interventioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puolestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut Muutostukiryhmä - Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. - Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. - Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: ukiryhma Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin.

20 20 Työterveyshuollon palvelut Esimiesten vertaistukiryhmät. - Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkäsityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatkavat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimenkuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työpaikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostukikyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut

21 21 Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot, psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 päivitetty 30.10.14

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)

FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 päivitetty 23.11.2015

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015

TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 SISÄLLYSLUETTELO: 1. Työnantajan ja työterveyshuollon perustiedot 2. Työnantajan järjestämän työterveyshuollon laajuus

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI

TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012

Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012. Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä 22.11.2012 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus,

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa

Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa Työterveysyhteistyö kunta- ja seurakuntaorganisaatioissa vuonna 0 Toni Pekka KEVA toni.pekka@keva.fi TYKYHELMI..0 Kuopion Musiikkikeskus Tutkimuksen aineisto Tavoitteena tarkastella kunta- ja seurakuntaorganisaatioiden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016

Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 Haapaveden kaupunki PL 40, 86601 Haapavesi Työterveyshuollon toimintasuunnitelma 01.09.2013-31.12.2016 ASIAKAS Osoite Yritys PL 40, 86600 Haapavesi Faksi Sähköposti liisa.hankonen@haapavesi.fi,maria.sorvisto@haapavesi.fi

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA

TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN JA TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelman voimassaoloaika: 1.1.2016-31.12.2018 Toimintasuunnitelma päivitetty: 26.11.2015 1 TYÖPAIKKA Työnantajan nimi LIEKSAN KAUPUNKI

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.

Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017. Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke

Pohjanmaa hankkeen. Eija Alatalo. Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Pohjanmaa hankkeen työelämäosiotehtyä ja tulevaa Eija Alatalo Projektikoordinaattori Pohjanmaa hanke Työkykyyn kohdistuvat toimenpiteet Työterveyshuolto konteksti pitkä yhteistyösuhde, työnantaja, työntekijä

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta

Työterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.

Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1. Juuan terveyskeskus/ STLTK 16.12.2015 Työterveyshuolto Liite nro 7 Aimontie 7, 83900 Juuka Puh 0401042269 TYÖTERVEYSHUOLLON HINNASTO 1.1.2016 ALKAEN Juuan terveyskeskuksen työterveyshuolto tuottaa laadukkaita,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Työterveyshuolto ja työkykyä ylläpitävä toiminta Toiminnan sisältö Yhteistyö työsuojelun yhteistoimintahenkilöiden kanssa Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Työterveyshuolto LAKISÄÄTEINEN

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö

Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Työterveyshuolto työhyvinvoinnin tukena Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM pirkko.makinen@ttk.fi Yhteistyön perustana yhteinen tavoite Työturvallisuuslaki Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.

Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta. JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

1.1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA

1.1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA 1 PALVELUHINNASTO 1.1.2015 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 16.12.2014, 142) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.

Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena. Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12. Työterveyshuolto tupakoinnista vieroituksen tukena Tarja Tuovila Työterveyshoitaja Forssan seudun Hyvinvointikuntayhtymä 9.12.2014 1 Tupakoinnin aiheuttamia kustannuksia työnantajalle Tupakoinnin vuoksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

MÄNTTÄ-VILPPULA KAUPUNKI

MÄNTTÄ-VILPPULA KAUPUNKI Sivu 1/10 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 ASIAKASORGANISAATIO MÄNTTÄ-VILPPULA KAUPUNKI Y-tunnus 0157867-2 osoite PL 69, 35801 MÄNTTÄ puh 03 4888 11 Sähköposti heikki.kivinen@manttavilppula.fi

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA. 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä

TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA. 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.8.2012-31.12.2015 Oulunkaaren kuntayhtymä YRITYS Työpaikka Osoite Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Puhelin vaihde: (08) 587 561 00 Faksi (08) 553 6507 Sähköposti

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot