FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
|
|
- Jukka-Pekka Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
2 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 päivitetty TYÖPAIKKA Nimi FORSSAN KAUPUNKI Osoite Turuntie 18, Forssa Puh Fax Toimiala (nro) Julkinen hallinto, Tilikausi: Yhteyshenkilö Nimi: Esa Sinisalo Puh Fax Sähköpostiosoite: Johtaja : Kaupunginjohtaja: Sami Sulkko Puhelinnumero: Fax-numero:
3 Tapaturmavakuutus: Yhtiön nimi: Pohjola Vakuutus Oy, Forssan toimipiste Osoite: Sibeliuksenkatu 3, Forssa Yhteyspäällikkö Pasi Lepistö p , Eläkevakuutus: Yhtiön nimi: Kuntien eläkevakuutus Osoite: Kalevankatu 20, Helsinki Puhelinnumero: (09) TYÖTERVEYSASEMA Nimi Forssan seudun terveydenhuollon ky Puh (03) Fax: Osoite Kujalankatu 3, Forssa Sähköposti Aukioloajat: Toimisto ma-to klo 8-15:30 ja pe klo Päivystävä hoitaja ma-pe 8-10 ilman ajanvarausta, muuten ajat ajanvarauksella p (03) , Työterveyshenkilöstö: Ylilääkäri Anja Pelto-Huikko Työterveyslääkäri Anja Pelto-Huikko,p (03) (puh.aika: ma-to klo , pe klo ) Työterveyshoitaja Tarja Tuovila,p: (03) (puh.aika ma-pe klo ) Työfysioterapeutti Erja Kankaanranta-Suomi p (03) Työterveyspsykologi Virpi Laakso ja Pasi Kainulainen p (03) Vastaanotto: Hannele Suokas ja Teija Puusa p (03) Potilasasiamies: Maija Heiskanen, sosiaalityöntekijä Osoite Urheilukentänkatu 9, Frs:n sairaala, p. (03)
4 TYÖTERVEYSHUOLLON SISÄLTÖ Työterveyshuoltopalveluista laaditun sopimuksen mukaan työterveyshuoltoon kuuluu: LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO, lk I. Toiminnassa noudatetaan työterveyshuoltolakia, ohjaavia säädöksiä ja hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Työterveyshuolto edistää yhteistoimin työnantajan ja työntekijöiden kanssa työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työ- yhteisön toimintaa sekä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä. Työtapoina ovat työpaikkakäynnit, terveystarkastukset, tietojen antaminen ja ohjaus. Lakisääteinen työterveyshuolto kuuluu koko henkilökunnalle. SAIRAANHOITO, lk II. Yleislääkäritasoinen sairaanhoito ja siihen liittyvät työterveyslääkärin määräämät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä työterveyshoitajan sairaanhoito. Työterveyshoitajan sairaanhoito kuuluu kaikille työntekijöille ja lääkärin sairaanhoito kuuluu työntekijöille, joiden työsuhde on yli kolmen kuukauden pituinen. Akuuteissa sairauksissa pyritään järjestämään lääkärin vastaanottoaika samalle päivälle. Tarvittaessa asiakas ohjataan terveyskeskuksen iltapäivystykseen. Työntekijän ollessa palkattomalla vapaalla Forssan kaupunkiorganisaatiosta ja samalla toisen työnantajan palveluksessa hän ei ole ko. aikana oikeutettu Forssan kaupungin kustantamiin työterveyshuollon palveluihin. MONIAMMATILLINEN TYÖTERVEYSHUOLTOHENKILÖSTÖ: Työterveyshuollon ammattihenkilöt: Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja Asiantuntijat: Työfysioterapeutti toimii asiantuntijana työntekijöiden toiminta- ja työkyvyn sekä liikkumisen arvioinnissa, ohjauksessa ja seurannassa. Hänen työtehtäväänsä kuuluu myös ergonomian arviointi ja kehittäminen yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Työfysioterapeutin palveluja ovat muun muassa yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus, fyysisen toimintakyvyn arviointi, ergonomiaan liittyvä suunnittelutyö ja ergonomiset työpaikkaselvitykset sekä tyky-toimintaan osallistuminen. Työterveyspsykologi toimii asiantuntijana työpaikan psykososiaalisten kuormitustekijöiden arvioinnissa. Työterveyspsykologi voi olla työpaikan tukena eri tilanteissa, kuten esim. muutoksissa tai työjärjestelyjen toimivuuden arvioinneissa. Työterveyspsykologin asiantuntemusta voi käyttää työyhteisön kehittämisessä. Työterveyspsykologin palveluja ovat mm. työpaikkaselvitykset henkisen hyvinvoinnin kannalta, työkykyyn liittyvät psykologiset tutkimukset sekä yksilöllinen ja ryhmässä tapahtuva neuvonta ja ohjaus. Ravitsemusterapeutin palveluja voidaan järjestää tarpeen mukaan. Työhön kuuluvat työterveyshuollon ammattihenkilön tarvearvioon perustuvat ryhmä- ja yksilöohjaukset
5 osana terveystarkastuksia.
6 1.4 YHTEISTYÖ Työterveyshuolto toimii tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa. Yhteydenpito on molemminpuolista ja aktiivista. Yhteistyötä tehdään johdon, linjaorganisaation, henkilöstöhallinnon, yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatioiden kanssa. Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen pohjalta. Yhteistoimintaryhmän pöytäkirjat toimitetaan työterveyshuoltoon. 1.5 TYÖSUOJELUYHTEISTYÖ Työsuojelutoimikunta on Työsuojelupäällikkö: Työsuojeluvaltuutetut: Työsuojeluasiamies: yhteistoimintaryhmä Juha Järvinen Kaija-Leena Niemi Aija Ojansuu Pekka Merikanto Työterveyshenkilöstö osallistuu kutsuttaessa yhteistoimintaryhmän kokouksiin ja työsuojelun toimintaohjelman laatimiseen. Työsuojelun toimintaohjelman pohjalta tehtyjen yksikkökohtaisten toimintasuunnitelmien toteutumista seurataan työpaikan yhdyshenkilön, ts-organisaation ja yhteistoimintaryhmän kanssa vuosittain. Muutoksia tehdään tarvittaessa PÄIHDETYÖ Työterveyshuolto ottaa sekä ennaltaehkäisevässä että sairaanhoitotoiminnassaan päihdeasiat huomioon. Työterveyshuolto on tarvittaessa mukana hoitoonohjaustilanteissa järjestämässä hoitoa. Yhteistyötahona on tarvittaessa mm. A-klinikka. Päihdeohjelmamalli on laadittu vuonna Yhteyshenkilönä päihdeasioissa toimii henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo HENKILÖSTÖN KUVAUS Henkilöstön määrä on 674 työntekijää, joista osa-aikaisia 101. Vakituisia työntekijöitä 470, määräaikaisia ja sijaisia 204. Vakituisten työntekijöiden keski-ikä on 48,8 vuotta, sijaisten ja määräaikaisten 39,8 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä on 46,1 vuotta. Sairauspoissaolojen määrä on keskimäärin elokuun 2015 tilanteen mukaisena 8,4 kalenteripäivää/hlö, joka on samaa tasoa kuin elokuun tilanne vuonna Sairauspoissaolotilasto sisältää kaupungin ja vesihuoltoliikelaitoksen poissaolot vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta. Työtaparumia vuonna 2014 oli 40 kappaletta. Kaupungin kolme toimialaa; keskushallinnon toimiala, kasvatus- ja tulevaisuustoimiala, teknisen ja ympäristötoimen toimiala. Henkilöstöstä suurin osa työskentelee kasvatus- ja tulevaisuus-toimialalla. Vesihuoltoliikelaitoksella on oma toimintasuunnitelmansa.
7 2. TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI 2.1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN TAVOITE Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001) perustuvaa, ehkäisevää terveydenhoitoa. Toiminnan tavoitteena on suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työsuojelun kanssa edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työyhteisön toimintaa sekä työntekijän terveyttä ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Tavoitteena on työkykyä uhkaavien tekijöiden varhainen tunnistaminen ja työssä selviytymisen tukeminen yksilöön, työhön, työyhteisöön ja työympäristöön kohdistuvin toimenpitein. 2.2 TOIMINTASUUNNITELMAKAUDEN KOLME KESKEISTÄ TAVOITETTA: 1) Työntekijöiden kannustaminen ja ohjaaminen omaehtoiseen hyvinvoinnin edistämiseen 2) Sairauspoissaolojen vähentyminen 3) Työntekijöiden ja esimiesten tukeminen muutostilanteissa 3).3 VARHAINEN TUKI Työkyvyn varhainen tukeminen sisältyy Hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiseen toimintaan. Forssan kaupungilla on käytössä Aktiivisen aikaisen tuen malli. Toimintamallin tavoitteena on edistää työntekijöiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä ehkäistä työkyvyn heikkenemisen kehittymistä. Aktiivisen aikaisen tuen malli Ennakointi ja työkyvyn varhainen tukeminen takaavat työntekijöille oikea-aikaisen ja tarpeenmukaisen tuen työkyvyn ylläpitämiseksi. Vastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työntekijällä itsellään. Työnantajan tehtävänä ja vastuulla on järjestää terveelliset ja turvalliset työolosuhteet, sekä seurata työntekijän työkykyä. 3).4 SAIRAUSPOISSAOLOJEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Työnantaja toimittaa sairauspoissaolotiedot työterveyshuollolle kolme kertaa vuodessa. Seuranta ja raportointi toteutetaan työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti. Työkyvyn hallinnan toimintamalli
8 3).5 TYÖNTEKIJÄN TYÖHÖN PALUUN TUKEMINEN PITKIEN SAIRAUSPOISSAOLOJEN JÄLKEEN Työhön paluun tukemiseen liittyvät käytännöt ja menettelytavat toteutetaan Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaisesti. 3. TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAISET TOIMENPITEET TOIMINTASUUNNITELMAKAUDELLE TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ TYÖNTEKIJÄN JA ESIMIEHEN KANSSA. Työhyvinvoinnin, työssä jaksamisen ja työntekijän voimavarojen tukeminen ja edistäminen sekä työuupumuksen ehkäiseminen. Työhön liittyvien positiivisten tekijöiden esiin tuominen. Pyritään mahdollisimman varhain huomioimaan työkyvyn heikkeneminen ja löytämään siihen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä Työterveyshuolto on mukana vahvistamassa Forssan kaupungin Aktiivisen aikaisen tuen mallin mukaista toimintaa TYÖYHTEISÖJEN toimivuuden vahvistaminen Työyhteisöjen tukeminen muutostilanteissa Ongelmien ennaltaehkäisy, ohjaus ja neuvonta Hyvän esimiestyön tukeminen Hyvien työyhteisötaitojen tukeminen Yhteistoiminnallisuuden edistäminen TYÖPAIKKAKÄYNNIT JA -SELVITYKSET Työpaikkakäynneillä työterveyshuollon ammattihenkilöt ja tarpeen mukaan asiantuntijat selvittävät työolosuhteiden terveellisyyttä ja turvallisuutta huomioiden altisteet, työn kuormittavuuden, työjär- jestelyt, tapaturma- ja väkivaltavaaran. Työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio suunnittelevat vuosittain ja huolehtivat yhdessä työpaikkojen työpaikkakäynneistä ja niiden suunnittelusta. Tarkastuksiin osallistuu kohteen mukaan terveydenhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti ja/tai psykologi. Tarkastuksissa hyödynnetään riskinarviointia ja muita työhyvinvoinnista kertovia tietoja. Uudet työpisteet ja saneerattavat kohteet pyritään huomioimaan jo niiden suunnitteluvaiheessa. Tarkastuskäyntejä tehdään myös saneeraustoimien aikana etenkin jos niissä työskennellään samanaikaisesti. Sisäilmatyöryhmän kanssa tehdään työpaikkakäyntejä tarpeen mukaan ongelmi- en ilmaantuessa sekä saneerauksen jälkeen seurantamielessä. Muut työpaikkakäynnit pyritään tekemään säännönmukaisesti 2-4 vuoden välein. Työterveyshuolto osallistuu terveysvalvonnan tekemiin terveydellisten olojen tarkastuksiin kouluissa, päiväkodeissa ja hoitolaitoksissa. Nämä tarkastukset suoritetaan kolmen vuoden välein. Työterveyshuolto tekee näistä työpaikkakäynneistä muistion ja lähettää sen työsuojelulle.
9 3..4. TERVEYSTARKASTUKSET Terveystarkastuksella tarkoitetaan työntekijän, työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden välistä ennalta suunniteltua tapaamista. Terveystarkastusten tavoitteena on työntekijän terveyden, työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, työhön liittyvien sairauksien ja oireiden ehkäisy, työn asettamien erityisominaisuuksien ja terveydentilan huomioiminen, sekä toimivan työyhteisön ja terveellisen ja turvallisen työympä- ristön kehittäminen. TYÖHÖNSIJOITUSTARKASTUKSET Työnantaja ilmoittaa uudet työntekijät työterveyshuoltoon Tehdään vakituisille työntekijöille ja yli neljän kuukauden työsuhteessa oleville määräaikaisille työntekijöille. Lausunnon työhön sopivuudesta antaa työterveyshoitaja. Lääkärinlausunto tarvittaessa. Sisältö: Työterveyshoitajan haastattelu (työ, työhistoria, terveystavat, terveydentila), verenpaine, painoindeksi, näkö, kuulo, pieni verenkuva, maksa-arvot, kolesteroli (ellei ole tiedossa), tarpeen mukaan lisätutkimuksia riippuen työn luonteesta ja altisteista. TARKASTUKSET ERITYISTÄ SAIRASTUMISEN VAARAA AIHEUTTAVISSA TÖISSÄ: Erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä terveystarkastusten tavoitteena on estää työntekijää sairastumasta työssä olevan vaaran vuoksi. Määräaikaiset, erityistä sairastamisen vaaraa aiheuttavissa töissä (teknisellä toimialalla työs- kentelevät melulle, pölyille ja liuotinaineille altistuvat työntekijät sekä muilla toimialoilla melulle altistuvat työntekijät) 1-3 vuoden välein työntekijöittäin laadittujen aiempien aikataulujen mukai- sesti Sosiaali- ja terveysministeriön "Terveystarkastukset työterveys-huollossa" -ohjekirjan mukaan. Yötyötä tekevien tarkastukset: Valtio-neuvoston asetuksessa terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä (1485/2001) yötyö on määritelty yhdeksi terveystarkastuksia edellyttäväksi syyksi (2 ) ohjeiden mukaan. (yli 20 yötä vuodessa). Työterveyshuolto kutsuu tarkastuksiin / tekee ns. yötyökyselyn. OSATYÖKYKYISEN TYÖNTEKIJÄN SEURANTATARKASTUKSET TYÖKYVYN SEURAAMISEKSI Työterveyshuollon terveystarkastus voidaan suorittaa, mikäli työntekijällä on sairaudesta johtuen pitkiä poissaoloja tai työkyvyn alentumisen uhkaa. Tällöin työterveyshuollossa tehdään tarvittaessa tervey- dentilan sekä työ- ja suorituskyvyn arviointi, terveyden kannalta tarpeellisia työtä ja työoloja koskevia ehdotuksia, järjestetään työterveysneuvotteluja sekä ohjataan hoitoon ja kuntoutukseen. Lääkärintarkastus pitkältä sairaslomalta työhön palattaessa, jos sairaudella vaikutusta työky- kyyn Esimies ohjaa tarvittaessa tarkastukseen Aktiivisen aikaisen tuen mallin periaatteita
10 noudattaen.
11 7 MUUT TERVEYSTARKASTUKSET Ikäryhmätarkastukset: ja 60-vuotiaat: voivat halutessaan varata ajan terveystarkastukseen. Ikäryhmätarkastuksiin työterveyshuolto ei enää lähetä kutsuja. Terveystarkastusten tavoitteena on terveydentilan, työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi (tarkastuksen sisältö (liite 1). Tarkastukset toteutetaan työaikana. Tarpeen mukaan terveystarkastuksista ja sairasvastaanotoilta ohjataan työntekijöitä Kelan yksilölliseen kuntoutukseen. Kuntoutustarpeet selvitetään perusteina sairastavuus ja työssä selviytyminen TYÖKYKYÄ YLLÄPITÄVÄ TOIMINTA Työkykyä ylläpitävällä toiminnalla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jolla työnantaja ja työntekijät yhteistyössä pyrkivät edistämään ja tukemaan jokaisen työelämässä mukana olevan työ- ja toimintakykyä työuran kaikissa vaiheissa. Toiminnan kohteena ovat kaikki työterveyshuollon piirissä olevat työntekijät. Toimenpiteet kohdennetaan työympäristöön, työyhteisöön, ja yksilöihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Vastuu työkykyä ylläpitävän toiminnan (TYKY) toteutumisesta ja käytännön toimenpiteiden aikaansaamisesta on työnantajalla. 1. Varhaiskuntoutus: Kelan uudesta Kiila avokuntoutuksesta tulee tietoa alkuvuodesta Ammatillinen kuntoutus: Kevan ammatillista kuntoutusta (työkokeilu ja uudelleenkoulutus) hyödynnetään tarpeen mukaan. 3. Jatketaan painonhallintaan liittyvää yksilötoimintaa työterveyshuollon tiimityönä. Käynnit toteutetaan työaikana mahdollisuuksien mukaan. Painonhallintaryhmä toteutetaan vuoden 2016 aikana halukkuuden mukaan. Ryhmän kokoami- sessa huomioidaan työnäkökulma. 4. Liikuntaryhmät työkyvyn ylläpitämiseksi jatkuvat työnantajan tukemana. Työterveyshuolto kannustaa ja ohjaa työntekijöitä perusliikuntaryhmiin. 5. Tupakasta vieroitusryhmä järjestetään helmikuussa Yksilöllistä tupakasta vieroitustoimintaa ja tiedotusta jatketaan. Työnantaja tukee edelleen tupakasta vieroitusta mm. kustantamalla tupakasta vieroitustuotteet kolmen kuukauden ajan. 6. Osatyökykyisen työntekijän tukeminen: Työntekijä, esimies, työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutettu etsivät yhdessä ratkaisuja, kun työntekijän työkyky on alentunut. 7. Yhteistoimintaryhmä suunnittelee, kehittää ja seuraa TYHY-toimintaa. Yhteyshenkilönä on henkilöstöpäällikkö Esa Sinisalo.
12 8 8. Työterveyshuollon TYKY-projekteista sovitaan erikseen ja lähetetään yhteenvedot henkilöstöhallintoon / YTR ja työsuojeluorganisaatiolle (ts.päällikkö ja ts.valtuutettu). 9. Sairaspoissaolojen seuranta: Työkyvyn hallinnan toimintamallin mukaisesti 10. Järjestetään tarvittaessa traumaattisten työtilanteiden aiheuttamien psyykkisten reaktioiden jälkihoitoa. Traumaattisella työtilanteella tarkoitetaan vakavaa työtapaturmaa, työtoverin äkillistä kuolemaa tms. järkyttävää tapahtumaa. Jälkihoito voidaan toteuttaa joko yksilövas- taanottona (lääkärin, psykologin tai hoitajan vastaanotolla) tai ryhmäkeskusteluna, jossa vetäjinä toimivat psykologi ja/tai työterveyshoitaja TIETOJEN ANTAMINEN, NEUVONTA JA OHJAUS Työntekijöille annetaan tietoa työstä terveydelle mahdollisesti aiheutuvista vaaroista ja niiden ehkäisyistä puhelinkontaktien, terveystarkastusten, sairaanhoitokäyntien ja työpaikkakäyntien yhteydessä. Samalla ohjataan ja motivoidaan työntekijöitä terveellisiin elintapoihin ja tuetaan työntekijän elämänhallintaa TYÖYHTEISÖTYÖ Työterveyshuolto osallistuu omalla panoksellaan työyhteisöjen toimivuuden edistämiseen. Suunnitelmallinen työyhteisötyö tapahtuu TYKY -projekteissa. Tarvittaessa toimintavuoden aikana ilmaantuvien työyhteisöongelmien perusteella laaditaan erillisiä työyhteisöprojekteja, joiden vastuuhen- kilönä toimii työterveyshuollon puolesta työterveyspsykologi. Työterveyshuolto järjestää vuosittain toimialakohtaisia yhteistyöneuvotteluja TAPATURMIEN TORJUNTA JA SEURANTA Työterveyshuollon ammattihenkilöt ovat käytettävissä asiantuntijoina tapaturmien torjuntaan. Työterveyshenkilöstö osallistuu tarvittaessa ensiapuvalmiuden suunnitteluun. Sattuneita työtapaturmia seurataan yhdessä työsuojeluorganisaation kanssa vuosittain. Riskinhallintatyö on jatkuvaa toimintaa. Työterveyshuollossa on käytettävissä riskinarvioinnin tulokset, joita hyödynnetään mm. työpaikkakäyntien yhteydessä ENSIAPUVALMIUDEN YLLÄPITO Ensiapukoulutus jatkuu tavoitteena, että 5% henkilöstöstä on koulutettu. Työterveyshuolto on tarvittaessa suunnittelussa mukana.
13 9 4. TYÖTERVEYSHUOLLON LAATU JA VAIKUTTAVUUS Työterveyshuoltotoiminnan laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla: työntekijään, työympäristöön, työoloihin ja työyhteisöön kohdistuneiden suositusten ja toimenpide-ehdotusten toteutumista. työntekijän terveydentilaa ja työkykyä esimerkiksi työkykyindeksien avulla työntekijöiden altistumista ja kuormittumista työn terveydellisille riskitekijöille työntekijöiden sairauspoissaoloja työterveyshuollon omia toimintatapoja asiakastyytyväisyyttä jatkuvalla asiakaspalautejärjestelmällä Työterveyshuollon toimintaa ja toimintasuunnitelman toteutumista seurataan vuosittain laadittavan toimintakertomuksen pohjalta. Toimintasuunnitelma on käsitelty yhteistoimintaryhmässä TOIMINTASUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN Kh pv. Sami Sulkko Anja Pelto-Huikko Tarja Tuovila Kaupunginjohtaja Työterveyslääkäri Työterveyshoitaja
14 Liite 1. TERVEYSTARKASTUSSUUNNITELMA 1. TERVEYSTARKASTUKSEN ESITIETOLOMAKE TYÖKYKYINDEKSILOMAKE AUDIT -kysely tarvittaessa (alkoholin käytöstä) BBI 15- kysely (työuupumuskysely) Diabetekseen sairastumisriskin kartoituskysely 2. KUNTOTESTAUKSET UKK-KÄVELYTESTI (toteutetaan kevät-/kesäaikaan tarkastuksista ohjattuna) 3. TERVEYDENHOITAJA KESKUSTELU ESITIETOKAAVAKKEIDEN POHJALTA LYHYT TYÖNKUVAUS VERENPAINE, PAINOINDEKSI, VYÖTÄRÖN YMPÄRYSMITTA, T2DM-RISKI (aikuisiän diabeteksen sairastumisriskikartoitus) SPIROMETRIATUTKIMUS TUPAKOITSIJOILTA (keuhkojen toimintakoe) PIENI VERENKUVA, VERENSOKERI, MAKSA-ARVOT, VEREN RASVAPAKETTI JOLLEI TIEDOSSA TAI SEURANNAN TARVETTA NÄKÖ JA KUULO TARVITTAESSA 4. LÄÄKÄRINTARKASTUS TARVITTAESSA TERVEYDENHOITAJAN OHJAAMANA SAIRAUKSIEN ANAMNEESI KLIININEN TUTKIMUS TYÖKYVYN JA KUNTOUTUSTARPEEN ARVIOINTI TARVITTAVAT LISÄTUTKIMUKSET SEURANTATARKASTUKSEN MÄÄRITTÄMINEN 5. ROKOTUKSET: B-HEPATIITTIROKOTUKSET: Rokotusta ei erityisesti mainosteta, vaan ensisijaisesti annetaan ohjausta ja neuvontaa asiasta. Mikäli joku kokee rokotuksen tarvitsevansa, voidaan sitä antaa seuraaville työntekijäryhmille (mukaan lukien pitkäaikaiset sijaiset): puistotyöntekijät, liikuntapaikkatyöntekijät, mittamiehet, kiinteistönhoitajat ym. ulkona työskentelevät erityisopettajat ja mahd. koulunkäyntiavustajat nuorisotyöntekijät järjestyksenvalvojakurssin käyneet. INFLUENSSAROKOTUKSET: Kaupunki kustantaa riskiryhmiin kuulumattomien kausi-influenssarokotukset. Riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotukset toteutetaan perusterveydenhuollossa.
15 1 Liite 2. TYÖTERVEYSHUOLLON MUUTOSTUKIPALVELUT Organisaatiomuutokset ja muut työpaikan muutostilanteet vaikuttavat työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin. Vaikutukset riippuvat mm. siitä, minkä laatuisesta muutoksesta on kyse (onko kyseessä fuusio, irtisanomiset, lakkautus vai muu), miten muutoksen toteutus koetaan ja kuinka paljon muutokset vaikuttavat työtehtäviin. Muutostuella voidaan ehkäistä muutoksen haitallisia seurauksia työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinnille ja siten myös edesauttaa työn hyvää sujumista muutoksen aikana ja sen jälkeen. Tässä tiedotteessa esitellään työterveyshuollon tarjoamia muutostukipalveluja. Palveluja on tarjolla sekä yksilöille, työyhteisöille että organisaatiolle ja palvelut ovat monimuotoisia, yksilökeskusteluista konsultaatiopalveluihin. ORGANISAATIOTASO Muutos on moniulotteinen ja arvaamaton. Se vaatii seurantaa ja uusien, tilanteeseen sopivien interven- tioiden kehittämistä. Johto voi tarvita konsultaatioapua toiminnan suunnitteluun. Työterveyshuolto puo- lestaan tarvitsee tietoa henkilökunnan palvelutarpeista, voidakseen suunnitella asianmukaisia toimia. Niinpä keskusteluyhteyden on hyvä olla auki eri toimijoiden välillä ja muutospalveluja on hyvä suunnitella yhdessä pohtien. Työterveyshuollon palvelut: Muutostukiryhmä Muutostukiryhmällä tarkoitetaan sitä ryhmää, joka alkaa käytännössä toteuttaa muutosta ja siihen liittyviä tukitoimenpiteitä. Ryhmän tehtävänä on suunnitella ja koordinoida muutosprosessia ja siihen liittyviä toimenpiteitä sen eri vaiheissa. Ryhmään kannattaa ottaa mukaan useiden eri tahojen edustajia (johtoa, henkilöstöhallintoa, viestintää, esimiehiä ja henkilöstöä). Siten ryhmä saa jäsentensä kautta käyttöönsä tietoa ja näkemyksiä siitä, mitä muutoksista ajatellaan ja millaisia tukitoimenpiteitä kannattaisi hyödyntää. Työterveyshuollon edustaja voi olla mukana muutostukiryhmässä. Lisätietoa muutostukiryhmästä Työterveyslaitoksen sivuilta: Psykologin tarjoama asiantuntija-apu johdolle tai henkilöstöhallinnolle. ESIMIEHET Esimiehiin kohdistuu paljon vaatimuksia muutosten aikana. Työntekijät odottavat esimiehiltä tietoa ja tukea. Heiltä odotetaan, että he ajaisivat yksikön asiaa ylöspäin. Samaan aikaan esimiehillä voi olla tiedonpuutteita. Muutos työllistää esimiehiä myös konkreettisen muutostyön lisääntymisenä: he uudistavat rakenteita, tekevät uudelleenjärjestelyjä, muuttavat toimenkuvia, osallistuvat suunnitteluun ja käyvät palavereissa. Lisäksi esimiehet ovat usein esimiesroolistaan johtuen asemassaan yksin. Työterveyshuollon palvelut: Esimiesten vertaistukiryhmät. Ryhmätapaamisia tilanteen mukaan 1-5. Tapaamisissa keskustellaan muutokseen liittyvistä asioista ja ilmiöistä sekä esimiesten jaksamisesta muutoksen keskellä. Ryhmän kokoonpano
16 2 pyritään järjestämään siten, että esimiehet ovat keskenään vertaisia (esim. samankaltainen asema organisaatiossa tai muutoksessa). Ryhmän vetäjistä toinen on psykologi, toinen hoitaja tai psykologi. Ryhmä voi kokoontua joko työterveyshuollossa tai työpaikalla. Konsultaatiotuki esimiehille psykologin ja muun työterveyshuollon henkilökunnan tarjoamana. Esimiesten kohdennetut terveystarkastukset. TYÖYHTEISÖT Työyhteisötasolla tapahtuu työn muutoksia, jotka herättävät hämmennystä, epätietoisuutta ja väärinkä- sityksiä. Esim. fuusiossa kaksi eri työtapaa yhdistyy ja jotta löydettäisiin uusi, yhteinen tapa toimia, tilanne vaatii yhteistä pohtimista ja keskustelua. Ilman sitä eri organisaatioista tulleet työntekijät jatka- vat toimintaa omilla tavoillaan ja yhteentörmäyksiä tulee. Jos työntekijöitä vähennetään, joudutaan työt ja työtehtävät jakamaan ja suunnittelemaan uudelleen, toimen-kuvat muuttuvat. Tämä kuormittaa työntekijöitä sekä tiedollisesti että tunnetasolla. Jos kokemus jaosta ei ole oikeudenmukainen, tilanne aiheuttaa työyhteisössä ristiriitoja. Ryhmän on vaikea löytää osuvia toimintatapoja tilanteessa, jossa osa työntekijöistä on jäämässä työ- paikkaan jatkamaan työtään ja osa on lähdössä pois. Miten suhtautua jääviin/lähteviin? Ketä otetaan mukaan mihinkin neuvotteluun? Ryhmällä on suuri tiedontarve ja keskustelujen tarve, sekä keskenään että johdon ja työntekijöiden välillä. Työterveyshuollon palvelut: Työterveyshuolto voi kartoittaa työyhteisön tilannetta, esim. työpaikkaselvityksin tai muutostuki-kyselyin. Työyhteisön muutoskokemuksia voidaan käsitellä ja työstää keskustelutilaisuuksissa, jotka voivat olla yksittäisiä tai pidempiä prosesseja. Työterveyshuolto voi antaa ohjantaa ja neuvontaa, luennoin, alustuksin ja ryhmissä. TYÖNTEKIJÄT Työntekijöillä on yksilöllinen tarve jäsentää tilannetta, purkaa tuntojaan ja saada tukea ja välineitä muutostilanteen käsittelyyn. Työkyky saattaa kaivata arviointia muuttuvan työn näkökulmasta: mitä tietoja, taitoja ja muita voimavaroja muuttunut työ edellyttää, tarvitseeko työntekijän työtaitoja täydentää esim. koulutuksella tai neuvonnalla, tarvitseeko työn muutoksessa huomioida työntekijän yksilöllinen tilanne. Työterveyshuollon palvelut Tavanomaiset työterveyshuoltopalvelut: lääkärin ja hoitajan terveystarkastukset ja sairasvastaanotot psykologin ja työfysioterapeutin vastaanotot, työpaikkakäynnit, työpaikkaselvitykset, työterveysneuvottelut. Työterveyspsykologin erityisaluetta on ihmisen (erityisesti kognitiivis-psykososiaalisten valmiuksien) ja työn välinen suhde. Psykologin vastaanotolla voidaan pohtia työn kuormitustekijöitä, työjärjestelyjä, työstressin aiheuttajia ja pohtia keinoja niiden kanssa selviytymiseen. Lisäksi psykologin luona voidaan kartoittaa ja aktivoida asiakkaan voimavaroja ja edistää työhyvinvointia. Kohdennetut muutosterveystarkastukset. Erilaisiin tukimahdollisuuksiin liittyvä ohjaus, neuvonta ja arviointi. Näitä tukimahdollisuuksia voivat olla esim. yksilölliset työjärjestelyt työpaikalla, kuntoutus, osasairausloma, osatyökyvyttömyyseläke, työkokeilu.
17
FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos)
FORSSAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 (pois lukien Forssan Vesihuoltoliikelaitos) 1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 päivitetty 30.10.14
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotNimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu 30 94100 Kemi Y-tunnus: 0210427-6
SODANKYLÄN KUNTA TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 2015 2017 TYÖNANTAJATIEDOT Nimi: Kemin kaupunki/sosiaali- ja terveyspalvelut/sovittelutoimisto Sodankylän Keskuspuistokatu
LisätiedotONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU
ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön
LisätiedotSairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki
Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2019 Hyväksytty/käsitelty pvm/ Kunnanhallitus 22.2.2016 13 Yhteistyötoimikunta 3.2.2016 / 5 1. Työnantajan tiedot Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio
LisätiedotLIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015
KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto hyväksynyt 5.12.2012 Voimaantulo 11.12.2012 LIEKSAN KAUPUNGIN TYÖPAIKKATERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Yhdyshenkilöt:
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016
1 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2014 31.12.2016 RUOKOLAHDEN KUNTA Nimi Osoite Puhelin Toimiala Y-tunnus Tilikausi Organisaation johtaja Yhteyshenkilö Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu
LisätiedotTOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA
TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotTukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan
Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Vuosille 2012-2015 2 1. TYÖNANTAJAN TIEDOT Posion kunta Kirkkotie 1 97900 Posio Tilikausi: 1.1 31.12.2012, toimintasuunnitelma päivitetään vuosittain. Toimiala- ja
LisätiedotHANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8
HANKINNAN KOHTEEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSET JA LAATUVERTAILU LIITE 8 Tarjouslomake, palautetaan täytettynä tarjouksen liitteenä OHJEET TARJOAJALLE - Tämä on tarjouslomake, joka on palautettava tarjouksen yhteydessä
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT
TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUT www.joensuuntyoterveys.fi palvelunumero 013 267 4360 Joensuun Työterveys 2 9/2015 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUJEN TARKOITUS Työterveyshuolto on työntekijöiden terveyden ja työolojen
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2016-31.12.2016 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotVARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi
VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on
LisätiedotAjalle: 1.1.2016-31.12.2016. Yrityksen tiedot. Työterveyshuollon palveluntuottaja. 27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma
27. huhtikuuta 2016 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Ajalle: 1.1.2016-31.12.2016 Yrityksen tiedot Yritys: Tyrnävän kunta Työpaikka: Osoite: Kunnankuja 4, 91800 Tyrnävä Puhelin: 08 558 71 300 Faksi:
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
Lisätiedot1 TYÖTERVEYDEN SANASTO. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat. Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat
1 TYÖTERVEYDEN SANASTO Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveyden ABC mitä eri käsitteet tarkoittavat Työterveys ja työhyvinvointi ovat
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS. ajalla 1.1.2015 31.12.2015
TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS ajalla 1.1.2015 31.12.2015 1 SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 PERUSTIETOLEHTI... 2 TYÖTERVEYSHUOLLON YKSITYISKOHTAINEN TOIMINTAKERTOMUS... 3 1. TYÖTERVEYSHUOLLON
LisätiedotPsykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015
Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.
LisätiedotVarhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa
Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA
LisätiedotTerveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotKONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018
1 KONTIOLAHDEN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016-2018 Päivitetty: 2.11.2015 Milla Paasu, henkilöstöpäällikkö Agnes Poutiainen, työterveyshoitaja Rauni Räsänen, työfysioterapeutti
LisätiedotTyönantajille ja työpaikan työterveyshuollon vastuuhenkilölle
Kansanel{kelaitos Terveysosasto PL 78 00381 Helsinki 14.1.2011 Diaarinumero: 3/322/2011 Kirje on luettavissa my»s osoitteessa www.kela.fi/tyoterveys > Ilmoitustaulu ja fpa.fi/foretagshalsovard > Anslagstavla
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle
LisätiedotHYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %)
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 13.8.14 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2015 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotPirkkalan kunta. TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS PERUSTIEDOT
TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2008 31.12.2010 Päivitys 4.5.2009 YRITYS Pirkkalan kunta Ly-tunnus 0152084-1 Toimiala Julkiset palvelut Tilikausi 1.1.- 31.12.2009 TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyspalvelu
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2017-31.12.2017 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotTAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015
Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 FORSSA TAMMELAN KUNNAN TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017
KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU OY:N MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 Ohjeen nimi Vastuuhenkilö XAMKIN,
LisätiedotREISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
REISJÄRVEN KUNTA Reisjärventie 8 A, 85900 REISJÄRVI REISJÄRVEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SISÄLLYS sivu Tausta 2 1. Toiminta-ajatus 2 2. Työsuojeluorganisaatio 2 3. Työterveyshuolto 3 4. Työturvallisuus
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotTerveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto
Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys
LisätiedotMiten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa
Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyö ja terveys työn haasteet kansanterveydelle
Työ ja terveys työn haasteet kansanterveydelle L2- Väestön terveys 6.10.2014 Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto Parikeskustelua Mitä sinulle tulee mieleen sanaparista TYÖ ja TERVEYS? Parikeskustelua
LisätiedotPsykososiaalinen kuormitus työpaikalla
Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotEnnaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus
Ennaltaehkäisevien ja kuntoutumista tukevien toimintatapojen sekä kehittämistarpeiden kartoitus Kotihoidon, tukipalveluiden ja palveluohjauksen henkilökunnalle syksyllä 2014 1. Ikä Vastaajien määrä: 86
Lisätiedot1. HYVÄN TYÖTERVEYSHUOLTOKÄYTÄNNÖN MUKAINEN ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA
1 PALVELUHINNASTO 1.1.2016 alkaen (Kiteen kaupunki, perusturvalautakunta 15.12.2015 95) Työterveyshuolto laskuttaa työnantajaa tuotetuista, sopimuksen mukaisista työterveyshuollon palveluista tämän hinnaston
LisätiedotHenkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta
Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,
LisätiedotKELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI
KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotEsimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1
Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotTyökyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa
Työkyvyn tuen toimintamallin hiominen yhteistyössä - Miten sovitetaan yhteistyön käytännöt erikoistilanteissa Lähtökohta: Työpaikalla on käytössään työkyvyn tuen toimintamalli, jonka kaikki tuntevat Varhaisen
LisätiedotTyöterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita
LisätiedotTyökykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely
Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn
Lisätiedot11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010
VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA
LisätiedotTyökykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi
Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma
LisätiedotAsiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!
Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013
Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotFORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015
1 Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Työterveyshuolto Kujalankatu 3 30100 Forssa FORSSAN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA AJALLE 1.1.2015-31.12.2015 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman perustietolehti päivitetty TYÖPAIKKA Toimiala (numero) Tilikausi Nimi Pyhäjärven kaupunki Osoite Ollintie 26, Puhelin 08-7697111 Faksi 087697100 Yhteyshenkilö Nimi
LisätiedotTerveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa
Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotTyössä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen
Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia
LisätiedotKITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017
KITEEN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2016 31.12.2017 Työsuojelujaosto Työhyvinvointifoorumi 17.11.2014 Yhteistyötoimikunta 28.11.2014 Kaupunginhallitus hyväksytty 8.12.2014 Työhyvinvointifoorumi
LisätiedotKelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016
Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila
Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset
LisätiedotOsatyökykyisten TE-palvelut
Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys
LisätiedotTyön kaari kuntoon. avulla
Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotPitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve
Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotLaajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009)
Laajojen terveystarkastusten tunnuspiirteitä Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 9.11.2010 1 Laajat terveystarkastukset (Valtioneuvoston asetus 380/2009) Koko perheen hyvinvoinnin arviointi
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Uusia tuulia pienten yritysten työterveyshuoltoon! Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Vuoteen 2020 mennessä Suomessa on 1,3 miljoonaa yli 65-vuotiasta 37 % lisäys vrt. v 2010! 3
LisätiedotTEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen
TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita
LisätiedotESIMIES TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO
ESIMIES TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO 2 TYÖNANTAJAN VASTUUT JA VELVOITTEET Työnantajalla on paitsi mahdollisuuksia myös velvollisuuksia työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden
LisätiedotPientyöpaikoilla uudistuminen mistyö
Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotSairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä
Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen
LisätiedotTyön kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä
Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen
LisätiedotVaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla
Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotYMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017
YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 2017 käsitelty henkilöstötoimikunnassa 7.12.2015 ympäristöjohtajan pöytäkirjapäätös, x.x.2015 1 Sisältö YMPÄRISTÖKESKUKSEN TYÖHYVINVOINNIN TOIMINTASUUNNITELMA
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
Lisätiedot