Työturvallisuuden perusasiat kuntoon. 10 keskeistä keinoa

Transkriptio

1 Työturvallisuuden perusasiat kuntoon 10 keskeistä keinoa

2 Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK Teksti: Päivi Rauramo, Kerttuli Harjanne Valokuvat: Harri Hemmilä, Kari Rissa Kansikuva: Pixmac Taitto: Pen&Pen Oy Paino: Kyriiri Oy 1. painos 2011 ISBN (nid.) ISBN (pdf)

3 Johdanto Työterveys ja -turvallisuus muodostavat työhyvinvoinnin perustan. Turvallisen työpaikan edellytysten luominen on työnantajan vastuulla, mutta toteutukseen tarvitaan esimiesten ja henkilöstön yhteistyötä ja laajaa osallistumista. Turvallisuus ja sen edistäminen ilmenevät työpaikan turvallisuuskulttuurissa. Oleellista on se, miten aidosti koko henkilöstö ylintä johtoa myöten sitoutuu turvallisiin työ- ja toimintatapoihin ja miten turvallisuus näkyy arjen tilanteissa sekä toiminnan suunnittelussa ja kehitystyössä. Tämän oppaan tarkoitus on antaa perustietoa työturvallisuus- ja työterveystyön käynnistämisestä ja kehittämisestä työpaikalla. 10 keskeistä keinoa työturvallisuusja työterveystyön käynnistämiseen ja kehittämiseen työpaikalla. ➊➊Turvallisuusjohtaminen ➋➋Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen ➌➌Työsuojeluyhteistoiminta ➍➍Työterveyshuolto ➎➎Työsuojelun toimintaohjelma ➏➏ Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi ja hallinta ➐➐Perehdyttäminen ja työnopastus ➑➑Työolojen seuranta ja kehittäminen ➒➒Hyviä käytäntöjä ➓➓Lisätietoa Työturvallisuuskeskus 3

4 Työturvallisuuden perusasiat kuntoon 10 keskeistä keinoa 1. Turvallisuusjohtaminen Turvallisuusjohtaminen on turvallisen työympäristön ja terveellisten työolojen suunnitelmallista ja järjestelmällistä kehittämistä ja seurantaa sekä henkilöstön vastuuttamista turvalliseen toimintaan. Tavoitteena on johtamisen keinoin hallita työpaikan työturvallisuus- ja työterveysriskejä ja ehkäistä ennalta tapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työstä johtuvia sairauspoissaoloja. Turvallisuus on otettava huomioon työpaikan kaikessa toiminnassa ja organisaation kaikilla tasoilla. Se ei saa olla vain irrallisten toimenpiteiden tekemistä. Suunnittelu on avainasemassa työn ja työympäristön kehittämisessä, ja niinpä jo suunnitteluvaiheessa on selvitettävä mahdolliset työterveys- ja työturvallisuusriskit. Työpaikan johto asettaa tavoitteet ja varmistaa riittävät resurssit. Työturvallisuus ja työterveys ja niihin liittyvien vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja hallinta ovat johdon vastuulla. Käytännön toimissa tarvitaan hyvää yhteistyötä koko henkilöstön kanssa. Kaikki esimiehet toteuttavat työsuojelun toimintaohjelman periaatteita ja kannustavat henkilöstöä työturvallisuuteen ja parannusehdotusten tekoon. Palautteen antaminen ja saaminen on tärkeää, niin myönteisen kuin kriittisenkin. Arvioi Seuraa Jatkuva parantaminen Suunnittele Toteuta 2. Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen Turvallisuuskulttuuri määrittää sen, millaisen aseman turvallisuus ja terveys työpaikan toiminnassa saa, millaisia toimenpiteitä käynnistetään ja miten onnistuneesti niitä toteutetaan. Se, miten työpaikalla suhtaudutaan turvallisuusasioihin, vaikuttaa ihmisten toimintaan ja työpaikan turvallisuuskulttuuriin. Kulttuuria voidaan kehittää muuttamalla toimintaa. Turvallisuuskulttuurin muutos lähtee ylimmästä johdosta, ja se luo edellytykset turvalliselle työnteolle. Esimiehet toteuttavat ja valvovat, että kaikki sitoutuvat yhteisiin arvoihin. Työpaikalla on oltava selkeät ja haasteelliset tavoitteet turvallisuuden ja työolojen kehittämiseen sekä henkilöstön terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen. Nolla tapaturmaa -tavoite osoittaa, että työpaikalla halutaan tapaturmat kuriin ja tunnetaan vastuuta työntekijöistä. Vaaratilanteet on raportoitava, ja niistä otetaan opiksi. Jokaisella on oikeus tulla töistä terveenä kotiin. Turvallisuuskulttuuri on turvallisuuden ja terveyden priorisointia tavoitteita ja vastuuta tahtoa ja sitoutumista avoimuutta turvallista tapaa toimia ammattitaitoa ja osaamista jatkuvaa parantamista järjestelmällisyyttä konkreettisuutta, työkaluja. Osaaminen ja ammattitaito ovat hyvän ja turvallisen työn perusta. Jokaisen tulee olla aktiivinen työn ja työympäristön kehittämisessä. Työpaikalla on huolehdittava jatkuvasta ja tilanteen mukaisesta työturvallisuuskoulutuksesta. 4 Työturvallisuuskeskus

5 3. Työsuojeluyhteistoiminta Työsuojelu on ennakoivaa, suunnitelmallista ja jatkuvasti kehittyvää työterveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämistä työpaikalla. Työsuojelu on yhteistoimintaa, jonka osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa se, että työntekijät voivat osallistua ja vaikuttaa työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Työsuojelutoimintaan osallistuu koko työyhteisö, mutta esimiehillä ja työsuojeluhenkilöstöllä on erityistehtäviä. Jokaisella työpaikalla tulee olla työnantajan nimeämä työsuojelupäällikkö, joka vastaa työsuojelutoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. Työpaikalla, jossa työskentelee säännöllisesti vähintään 10 työntekijää, työntekijät valitsevat keskuudestaan työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Pienemmilläkin työpaikoilla valtuutettu voidaan valita. Toimihenkilöt voivat valita oman valtuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Vähintään 20 hengen työpaikalla tulee olla myös työsuojelutoimikunta. Pienillä työpaikoilla, joilla ei ole työsuojelutoimikuntaa tai työsuojeluvaltuutettua, työsuojelun yhteistoimintaa toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työterveyshenkilöstö ja työsuojeluviranomaiset ovat työsuojelun asiantuntijoita, jotka omalta osaltaan tarjoavat palveluja työpaikan työsuojelutoiminnan tueksi. 4. Työterveyshuolto Työnantajalla on lakisääteinen velvoite järjestää henkilöstölleen terveyspalveluja työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi käyttäen apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöitä ja asiantuntijoita. Hyvin toimiva ja työpaikan tarpeisiin kohdennettu työterveyshuolto on työnantajille tärkeä yhteistyötaho työntekijöiden kokonaisvaltaisen työkyvyn ylläpitämisessä. Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenevät työterveyshuollon yleiset järjestelyt palvelujen sisältö ja laajuus sopimuksen kesto. Työterveyshuollon lakisääteiset velvoitteet: työpaikan terveysvaarojen selvittäminen työpaikkaselvityksen avulla työpaikan terveysriskeihin perustuvat terveystarkastukset toimenpide-ehdotusten tekeminen työolojen parantamisesta sekä työkyvyn edistämisestä neuvonta ja ohjaus sekä tietojen antaminen työolojen kehittämisestä ja työntekijöiden terveydestä työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistuminen työpaikan ensiapuvalmiuden ohjaus työkyvyn heiketessä työntekijän terveyden seuranta, työssä selviytymisen edistäminen, kuntoutusneuvonta sekä kuntoutukseen ohjaaminen. Työturvallisuuskeskus 5

6 Työpaikkaselvityksen perusteella laaditaan kirjallinen työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka tarkistetaan vuosittain. Toimintasuunnitelma perustuu työpaikan olosuhteiden selvittämiseen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointiin sekä työpaikan omaan riskien arviointiin. Toimintasuunnitelmaan kirjataan työpaikan tarpeet ja toiminnan tavoitteet työterveyshuollolle sekä toteutettavat työterveyshuollon toimenpiteet. Toimintasuunnitelman sisällön tulee olla henkilöstön nähtävissä. Työterveyshuollon toteuttamista koskevissa asioissa työnantajan tulee toimia yhteistoiminnassa työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. 5. Työsuojelun toimintaohjelma Työsuojelun toimintaohjelma on keskeinen turvallisuusjohtamisen apuväline, ja sen tulee liittyä kiinteästi yrityksen strategiaan. Toimintaohjelmassa linjataan työpaikan työturvallisuuden, työterveyden ja työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet ja tavoitteet. Toimintaohjelman laadinta on lakisääteinen velvollisuus, joka koskee kaikkia työnantajia ja kaikenkokoisia työpaikkoja. Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Tavoitteellisen ja käytäntöjä ohjaavan ohjelman laadinta onnistuu parhaiten yhteistyössä johdon, työntekijöiden sekä työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kesken. Yksittäisenä tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa fyysistä työympäristöä hankkimalla työtä keventäviä apuvälineitä tai uusia työvälineitä. Tavoitteena voi olla myös vähentää työn psyykkistä kuormittavuutta työtehtäviä vaihtelemalla ja uudelleen muotoilemalla, ja tarkoituksena on lisätä siten työviihtyvyyttä ja työmotivaatiota. Työpaikan työsuojelutoiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä on keskeistä selvittää työolot ja niiden nykytila: Millaisia työtehtäviä työpaikalla tehdään? Millaisessa ympäristössä ja millaisella henkilöstöllä, välineillä ja menetelmillä työ tehdään? Työpaikan työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointi luo perustan työsuojelun toimintaohjelman sisällölle ja työsuojelutoiminnan tavoitteille. Lisäksi työterveyshuollon laatimasta työpaikkaselvityksestä saadaan tietoja työn ja työolojen aiheuttamista terveysvaaroista. Ohjelma voidaan laatia kattamaan koko yritys tai yritystasolla laaditaan periaateohjelma, jota täydennetään työyksikkö- ja toimipistekohtaisilla ohjelmilla. 6 Työturvallisuuskeskus

7 Työsuojelun toimintaohjelma voidaan laatia omana asiakirjanaan tai osana työpaikan muuta toimintaohjetta, kuten laatu- tai turvallisuusjärjestelmää tai henkilöstöpoliittista ohjesääntöä. Huolellisesti laaditun työsuojelun toimintaohjelman ansiosta työpaikan työsuojelusta tulee selkeää ja järjestelmällistä. Työsuojelun toimintaohjelmassa selvitetään työnantajan ja työntekijöiden turvallisuusvastuut ja -velvollisuudet sekä työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon tehtävät. Toimintaohjelmasta tulee myös näkyä, miten työsuojelu- ja työkykyasiat otetaan huomioon perehdyttämisessä ja työnopastuksessa. Toimintaohjelman tulee olla ohjaava työkalu. Siksi sitä on seurattava ja uudistettava muuttuvia olosuhteita vastaavaksi. On tärkeätä, että toimintaohjelmaan esitettyihin päämääriin, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin sitoudutaan organisaation kaikilla tasoilla. Työsuojelun toimintaohjelman sisältöesimerkki Työsuojeluvastuun jakautuminen työtehtävien ja toimivaltuuksien mukaisesti Työsuojeluorganisaatio, nimet ja yhteystiedot työsuojelupäällikkö työsuojeluvaltuutettu ja varavaltuutetut (mikäli valittu) työsuojeluasiamiehet tai muut työsuojelutehtävissä toimivat, esim. työsuojelutiimit tai -parit (mikäli valittu) työsuojelutoimikunnan kokoonpano (mikäli valittu) Työterveyshuolto järjestämistapa yhteyshenkilö lakisääteiset tehtävät muu mahdollinen sisältö Työpaikan turvallisuusohjeet palontorjunta turvaohjeet erityistilanteiden varalle mahdolliset yksintyöskentelyohjeet ensiapu työpaikan sisäiset liikenneohjeet Työympäristön kuvaus ja kehittämistarpeet työskentelyolot työtilat työkykyä ylläpitävä toiminta Työolojen seurantakohteet sairauspoissaolot työtapaturmat vaaratilanneraportointi kuormittumisen seuranta työilmapiiri työkyvyn arviointi Työsuojeluasiat työpaikan toiminnassa suunnittelu kehittäminen hankinta perehdyttäminen ja työnopastus tiedotus ja koulutus Toimintaohjelman seuranta ja ylläpito vastuuhenkilö(t) ja päivityksen päivämäärä. Työturvallisuuskeskus 7

8 6. Työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointi ja hallinta Työturvallisuus- ja työterveysriskien arviointi on systemaattista työhön, työympäristöön ja työoloihin liittyvien vaarojen tunnistamista ja niiden aiheuttamien riskien suuruuden määrittämistä. Riskien hallinta on työpaikan johdon vastuulla, mutta on tärkeää, että jokainen työpaikalla osallistuu oman työympäristönsä vaarojen tunnistamiseen. Riskien arvioinnissa käytetään apuna työsuojelu- ja työterveyshenkilöstöä ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Riskien arvioinnissa on otettava huomioon myös alihankkijat, palveluntuottajat sekä muut mahdolliset vaaroille altistuvat tai niitä aiheuttavat. Yhteisellä työpaikalla sovitaan yhteistyökäytännöistä, työnjaosta ja vastuista arvioimalla riskit yhdessä ennen työn alkua. Vastuu on päätoteuttajalla, palvelun tilaajalla. Erityisen tärkeää on huoltoon, kunnossapitoon ja muihin poikkeustilanteisiin liittyvien vaarojen tunnistaminen. Tapaturmariskit ovat yleensä suurimmillaan muutos-, häiriö- ja seisokkitilanteissa. Riskin suuruus riippuu mahdollisen vahingon todennäköisyydestä sekä seurausten vakavuudesta. Riskien suuruuden arvioinnissa on tärkeää saada riskeille vertailukelpoiset arvot. Näin voidaan vertailla keskenään erityyppisiä riskejä ja niiden vaatimien korjaustoimenpiteiden kiireellisyyttä ja kustannuksia päätettäessä jatkotoimenpiteistä. Riskit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan. Ellei riskejä voida välttää, poistaa tai korvata vähemmän haitallisilla menetelmillä, on etsittävä keinot, joilla vaarat saadaan sellaiselle tasolle, ettei niistä aiheudu haittaa kenenkään terveydelle tai turvallisuudelle. Riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä aiheutuu kustannuksia, mutta toimenpiteet myös parantavat tuottavuutta, kun työn sujuvuus lisääntyy, tuotteiden laatu paranee ja työntekijöiden työmotivaatio kasvaa työolojen kohentumisen myötä. Vaarojen tunnistuksen ja riskien arvioinnin kohteita Fyysinen työympäristö: työtilat, rakenteet ja kalusteet järjestys ja siisteys koneet ja laitteet korkealla työskentely, henkilönostot kulkutiet, uloskäynnit, pelastustiet liikenne ja liikkuminen. Fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät: melu tärinä lämpöolot (kuuma, kylmä, veto) valaistus säteilyt vaarallisten kemikaalien käsittely ilman epäpuhtaudet tartuntavaara. Fyysinen kuormittuminen: hankalat työasennot yksipuoliset työliikkeet työn tauotus ja työtahti käsin tehtävät nostot ja siirrot työvälineet. Psykososiaalinen kuormittuminen: epätyypilliset työajat yksintyöskentely väkivallan uhka ihmissuhdekuormitus epäasiallinen kohtelu työsuhteen epävarmuus vaikutusmahdollisuudet työhön. 8 Työturvallisuuskeskus

9 Toimintamalliesimerkki Aloitus Riskien arviointi -työryhmän (RA) perustaminen Resurssit, vastuut, yhteistyö: työpaikan johto ja esimiehet, työsuojelu- ja työterveyshuoltohenkilöstö, henkilöstöhallinto Aikataulu Tiedon keruu Tilastot, kyselyt, vaaratilanneilmoitukset Aiemmat kartoitukset, työpaikkaselvitykset Vastuuhenkilöiden ja esimiesten kouluttaminen ja perehdyttäminen Tiedottaminen koko henkilöstölle Toteutus Havaituista vaaroista keskustellaan työyhteisössä/työryhmissä Vaarojen kuvaukset tarkennetaan keskustelujen pohjalta Seuranta RA-työryhmässä Arvioidaan riskit (vakavuus ja todennäköisyys) Käytetään tarvittaessa sisäisiä ja/tai ulkopuolisia asiantuntijoita riskien arviointiin Tehdään tarvittaessa lisäselvityksiä ja mittauksia Luokitellaan riskit ja asetetaan tärkeysjärjestykseen Tehdään toimenpide- ja seurantasuunnitelma vastuuhenkilöineen ja aikatauluineen Arvioidaan prosessin onnistumista Annetaan palautetta ja tiedotetaan henkilöstöä. 7. Perehdyttäminen ja työnopastus Perehdyttämisellä ja työnopastuksella on keskeinen merkitys turvalliseen työskentelyyn motivoinnissa. Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa, sen tavat ja ihmiset sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset. Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen, kuten työkokonaisuus, työn osat ja vaiheet työn edellyttämät tiedot ja osaaminen. Uudet työntekijät ja uusiin työtehtäviin siirtyvät työntekijät on opastettava turvallisiin työtapoihin ja varmistettava, että annettu tieto on mennyt perille. Opastusta ja ohjeistusta tarvitaan myös työhön liittyvien muutosten yhteydessä. Työpaikalla tulee olla selkeät turvallisuusohjeet häiriö- ja poikkeustilanteiden varalle, vaadittavista koneiden ja laitteiden suojavälineistä sekä henkilösuojainten käytöstä. Ohjeiden noudattamista tulee valvoa. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on varmistettava, että hänen työpaikallaan työtä teettävä ulkopuolinen työnantaja ja siellä työskentelevä ulkopuolisen työnantajan työntekijä ovat saaneet tarpeelliset tiedot ja ohjeet työhön kohdistuvista työpaikan vaara- ja haittatekijöistä. Kun työnantaja käyttää vuokratyöntekijöitä, hänen on ennen työn aloittamista ilmoitettava riittävän tarkasti työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet vuokratyöntekijän työnantajalle. Tämän on kerrottava niistä edelleen työntekijälle ja varmistettava, että tällä on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön. Työn vastaanottajan on huolehdittava työntekijän perehdyttämisestä työhön ja työpaikan oloihin. Jos työssä on erityinen tapaturman tai sairastumisen vaara tai palovaara, sitä ei tilapäisestikään saa suorittaa muu kuin sii- Työturvallisuuskeskus 9

10 hen pätevä henkilö tai tällaisen henkilön välittömän valvonnan alaisena muu työntekijä. Työnantajan on varmistettava, että vain nämä työntekijät pääsevät kyseiselle vaaraalueelle. Perehdytyksen sisältöesimerkki Organisaatio, sen toiminta ja asiakkaat Organisaation toiminta-ajatus, liike- ja palveluidea Yrityksen organisaatio ja henkilöstö Toimintatavat yrityksessä Työsopimus, työsuhteen ehdot, työaika ja työvuorot Palkka-asiat Työsuhteen päättyminen Työterveyshuolto Työpaikan tilat, työskentely-ympäristö Turvallisuusasiat, omaisuuden suojaus Omat tehtävät ja vastuualueet, työohjeet Koulutus ja sisäinen tiedottaminen Henkilöstöpalvelut ja -edut. 8. Työolojen seuranta ja kehittäminen Työolojen ja työympäristön kuten myös laadun kehittämisessä lähtökohtana on jatkuva parantaminen. Työantajan on seurattava tekniikan kehitystä ja vaarojen torjuntakeinojen kehittymistä. Työn sisältö, tehtävien laatu ja työympäristön vaaratekijät vaikuttavat olennaisesti siihen, millä keinoilla työpaikalla päästään parhaisiin tuloksiin. Työpaikalla tulee valita riskienarvioinnin ja oman turvallisuusjohtamismallin pohjalta tarkoituksenmukaiset ja vaikuttavat menetelmät ja käytännöt. Hyvä työturvallisuus edellyttää, että työpaikan melu-, lämpö-, valaistus-, ilmastointi-, työhygienia- ja ergonomia-asiat ovat kunnossa. Turvallinen työympäristö ja terveelliset työolot antavat hyvän pohjan työhyvinvoinnille, tuottavuudelle ja kilpailukyvylle. Työn haitallisia kuormitustekijöitä voidaan poistaa suunnittelemalla työpaikat, -menetelmät ja -tehtävät ergonomisesti oikein ihmisen lähtökohdista. Nämä periaatteet koskevat työasentoja, työvälineitä, työliikkeitä sekä työhön liittyvää psykososiaalista kuormittumista. Hyvä järjestys ja siisteys ovat oleellinen osa turvallisuutta, ja niiden päivittäisellä ylläpidolla koko henkilöstö voidaan sitouttaa pienten askelten kehitystyöhön. Esimiesten tulee tehdä säännöllisiä työturvallisuuskierroksia työpaikalla joko yksin tai yhdessä työntekijöiden kanssa. Riskien hallinnan vaikutuksia on seurattava jatkuvasti osana turvallisuusjohtamista ja työpaikan työsuojelutoimintaa. Vaaratilanneraportoinnilla on mahdollista tunnistaa ennakolta vaaranpaikkoja. Työpaikalle kannattaa luoda sellainen järjestelmä, jolla saadaan tietoa sattuneista vaaratilanteista. Työntekijöitä on hyvä kannustaa tekemään vaaratilanneilmoituksia. 10 Työturvallisuuskeskus

11 Vaaratilanteiden ja sattuneiden tapaturmien tutkinta on työturvallisuuden perusasioita. Tutkinta antaa tietoa tapaturmien syistä, ja niitä poistamalla voidaan parantaa työturvallisuutta. Erityisen huolella tulee tutkia kaikki vakavat tapaturmat. Tutkinnalla pyritään estämään uusien vastaavien tilanteiden syntyminen. Työympäristöä tulee mitata ja arvioida säännöllisesti ja järjestelmällisesti. Siihen on tärkeää nimetä vastuuhenkilöt ja aikataulut sekä suoritustapa. Apuna voi käyttää erilaisia mittareita, kuten TR-mittari, Elmeri+, Näppärä. Työvälineille, koneille ja laitteille on tehtävä asianmukaiset käyttöönotto- ja määräaikaistarkastukset. Työturvallisuuden arvioinnissa saatuja tuloksia verrataan aiemmin asetettuihin tavoitteisiin. Muutokset analysoidaan ja työturvallisuustoiminnalle asetetaan uudet tavoitteet. 9. Hyviä käytäntöjä Turvallisuustuokiot: Työpaikalla kannattaa järjestää säännöllisesti palavereita, joissa käsitellään ajankohtaisia työturvallisuusasioita. Johdon kokouksissa sekä osasto- ja ryhmäkokouksissa turvallisuusasioiden tulisi olla myös keskeisesti mukana. Työsuojeluparit: Työsuojelupari voidaan muodostaa työnantajan edustajasta ja työntekijöiden edustajasta. Pari tekee säännöllisiä turvallisuuskierroksia työolosuhteiden ja työturvallisuustilanteen selvittämiseksi ja parannustarpeiden tunnistamiseksi. Pari toimii yhteyshenkilöinä ja työsuojeluhenkilöstön tukena. Suuremmilla työpaikoilla kannattaa perustaa osastokohtaisia pienryhmiä, joiden tehtävänä on seurata ja kehittää työoloja. Vertaisoppiminen: Muiden työpaikkojen hyviin työturvallisuuskäytäntöihin kannattaa tutustua ja soveltaa niitä omaan toimintaan. 10. Lähteet ja lisätietoa Tapaturmavakuutus-lehti 1/2011, Kari Rissa: 40 parasta keinoa tapaturmien torjuntaan. Työturvallisuuskeskus TTK: Työsuojeluhallinto: Työpaikkojen verkosto: PK-yritysten riskienhallinta: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto: Työturvallisuuskeskus 11

12 Työturvallisuuskeskus, p , Työturvallisuuden perusasiat kuntoon 10 keskeistä keinoa Työterveys ja -turvallisuus muodostavat työhyvinvoinnin perustan. Tämä opas sisältää 10 keskeistä keinoa työturvallisuus- ja työterveystyön käynnistämiseen ja kehittämiseen työpaikalla. ➊➊Turvallisuusjohtaminen ➋➋Turvallisuuskulttuuri ja osaaminen ➌➌Työsuojeluyhteistoiminta ➍➍Työterveyshuolto ➎➎Työsuojelun toimintaohjelma ➏➏ Työterveys- ja työturvallisuusriskien arviointi ja hallinta ➐➐Perehdyttäminen ja työnopastus ➑➑Työolojen seuranta ja kehittäminen ➒➒Hyviä käytäntöjä ➓➓Lisätietoa Kansikuva: Pixmac