Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Transkriptio

1 Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset ja Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

2 Kuntoutusratkaisujen hylkäysprosentit lakiperusteittain vuosina *, koko maa 35,0 30,0 Hylkäysten osuus % 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 KKRL 9 KKRL 6 KKRL 12 KKRL 11 a Vuosi *Vuosi 2013 tammi- lokakuun ratkaisujen kertymä

3 Soveltamiskäytäntöön liittyvät ongelmat lainmuutoksen taustalla 3 Sairauskeskeinen arviointi kuntoutuksen myöntämisessä. Työkykyyn vaikuttavan kokonaistilanteen arviointi on jäänyt taka-alalle. Työkyvyttömyyden uhkaa ei pystytä todentamaan työelämään kiinnittymättömien asiakkaiden kohdalla. Opiskelukyvyn heikentymistä ei ole huomioitu riittävästi. Viittaussäännös lakiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on aiheuttanut epäselvyyttä Kelan ja työvoimahallinnon järjestämisvastuusta.

4 Ammatillisen kuntoutuksen lakimuutoksen tausta Hallitusohjelman tavoitteet Hallitusohjelma taustalla Työurien jatkaminen kuntoutuksen avulla. Ammatillisen kuntoutuksen oikea-aikainen järjestäminen Kelan kohderyhmään kuuluville asiakkaille, joilla on vaikea kokonaistilanne. Ehkäistä aikaisemmassa soveltamiskäytännössä esiintyneet väliinputoamiset. Työnjaon selkiyttäminen Kelan ja TEM:n palveluiden välillä. Osatyökykyisten työryhmän kannanotot. Nuorten yhteiskuntatakuu. 4

5 Mikä muuttui? 6 : suurimmat muutokset,7 : tekninen Uudet myöntöedellytykset ovat aikaisempaa lievemmät -> kuntoutuksen varhaisempi aloittaminen Työkyvyttömyyden uhka-kriteeri poistui Opiskelukyvyn heikentyminen kirjattiin lakiin Korostetaan kokonaisvaltaista arviota> korostetaan sairauden lisäksi kokonaistilanteen arviota kuten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä! Viittaus lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista poistui 5

6 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 6 : Ammatillisen kuntoutuksen järjestäminen: Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Kansaneläkelaitoksella ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säännösten perusteella. 6

7 Uusi Kelan kuntoutuslain (Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005) 6 Vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös vakuutetun jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä vakuutetulta voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen. 7

8 Lainmuutoksen vaikutukset opiskelukyvyn tukeminen ammatillisella kuntoutuksella Kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet opiskelussa suoriutumiseksi. Opiskeluun liittyvät vaiheet: hakeutuminen, opiskelu kesken, opintojen loppuunsaattaminen. Edellytyksenä opiskelukyvyn olennainen heikentyminen vähäinen opintojen viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä täytä edellytyksiä. Opiskelukyvyn tukeminen kuntoutuksena edellyttää, että jäljellä oleva opiskelukyky mahdollistaa opinnoista suoriutumisen kuntoutuksen avulla. 8

9 Lainmuutoksen vaikutukset kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus Tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan kuten aikaisemmin. Kokonaistilanteen arvioimisessa esiin tuleva seikka voi myös estää kuntoutuksen toteuttamisen. 9

10 Ammatillinen kuntoutus muilla toimijoilla Lainmuutos koskee ainoastaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksiä. Työ- ja virkaeläkelaeissa ei tapahdu muutosta ammatillisen kuntoutuksen myöntöedellytyksissä. Laki julkisesta työvoima- yrityspalvelusta muuttunut

11 Kelan ammatillinen kuntoutus >< TE-toimiston palvelut Taustalla lainmuutos (Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012 ( Laissa ei enää termiä ammatillinen kuntoutus). TE-toimistojen tarjoamat palvelut ovat on harkinnanvaraisia. Kelan ammatillinen kuntoutus on lakisääteistä -> jos myöntöedellytykset täyttyvät henkilölle tulee myöntää Kelan ammatillinen kuntoutus. Vanhan momentin seurauksena asiakkaita on ohjattu luukulta toiselle. Muutoksen tavoitteena on mahdollistaa oikea-aikainen ja riittävän varhainen kuntoutus myös osatyökykyisille työttömille. 11

12 Kelan ammatillinen kuntoutus >< TE-toimiston palvelut Huomioitavia seikkoja ammatillisen kuntoutuksen myöntämisessä työttömille: Kelalle kuuluu osatyökykyisen työttömän kuntouttaminen työkykyiseksi. Työllistymispalvelut vanhaan tapaan TE-toimistoilla. Lainmuutoksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kaikki työttömät saisivat jatkossa esim. työkokeilun Kelasta. Työttömyys yksistään ei ole peruste Kelan ammatilliselle kuntoutukselle -> samat myöntöedellytykset kuin muillakin asiakkailla. 12

13 Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, Työ/opiskelu Terveys jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina vakuutetun työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Sosiaalinen Työkyky/ Opiskelu kyky Psyykkinen Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut vakuutetun työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät, joita ovat vakuutetun fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Fyysínen Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työ elämään siirtymiseen 13

14 Kokonaisvaltaista arviota tehdessä tulisi huomioida Asianmukaiset tutkimukset, diagnostiikka ja hoito tulee olla tehtynä Onko löydettävissä objektiivisesti todettuja toimintakyvyn muutoksia Kuvatut oireet/runsaat vaivat eivät ole yhtä kuin sairaus Ammatillinen kuntoutus ei voi korvata asianmukaista hoitoa, mikä tulee toteutua terveydenhuollossa 14

15 Psyykkinen toimintakyky Psyykkisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan kykyä tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja 15

16 Fyysinen toimintakyky Tarkoitetaan kykyä suoriutua itsensä kannalta olennaisista fyysisistä toiminnoista omassa toimintaympäristössään 16

17 Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalinen toimintakyky ( tai sen rajoitteet) ilmenee yksilön (yksilötekijöiden kuten sosiaaliset taidot, temperamentti, motiivit, tavoitteet, arvostukset) ja sosiaalisen verkoston, ympäristön, yhteisön ja yhteiskunnan vuorovaikutuksessa Se ilmenee toimijuutena mm. vuorovaikutuksessa sosiaalisessa verkostossa, rooleista suoriutumisena, sosiaalisena aktiivisuutena ja osallistumisena sekä yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina 17

18 Tapaus1. Kuntoutustutkimus Risto 44-v. Lannerankarikko (M47.82), krooninen alaselkäkipu Lannerankartg: lumbosakraaliväli melkein hävinnyt, LIV-V-väli on selkeästi madaltunut, näiden reunoilla vähäistä reaktiivista muutosta, kahden alimman välin graavi diskusgeneraatio. Terveys/Sairaus Työ Koulutus/työ:perusko ulu, työllistämistöissä mm. rakennuksilla, vahtimestarina. Viimeiset 2 v. atkkorjaus-ja huoltotehtävissä kuntouttavassa työtoiminnassa Fysioterapia ei aiheellinen, hoitona tulehduskipulääkitys ja lihaskunnon harjoittelu Ei aiempaa lääkinnällistä tai Kelan ammatillista kuntoutusta 18 Sosiaalinen Vahvuuksina hyvät käden taidot, erityinen kiinnostus tekniikkaan Työkyky Fyysinen Psyykkinen Ei psyyken ongelmia, auttavainen, toimii ryhmässä Ei kykene istumaan tai seisomaan pitkiä aikoja, ei nosta painavia tavaroita. Ei pärjää kokopäiväisesti atk-huoltotehtävissä kuntouttavassa työtoiminnassa TUKEVAtyöhönvalmennussäätiössä, toistuvia poissaoloja. Kuntouttavassa työtoiminnassa vähennetty työpäivien määrä 3 pv/vk a 4 tuntia selkävaivojen takia.

19 Tapaus1. Mitä huomioidaan uusien ammatillisten myöntöedellytysten perusteella? Tapaus Risto 44-v. Työkyvyn olennaisessa heikentymisessä huomioitava selkäsairauden lisäksi se, että fyysisen toimintakyvyn (osatyökykyinen) aleneminen vaikuttaa jo nyt työpäivän kestoon ja määriin kuntouttavassa työtoiminnassa, mikä taas heikentää työllistymistä sekä ansiomahdollisuuksia huomioitava kuntouttavasta työtoiminnasta saatu näyttö Risto on nuori ja kouluttamaton, työikää runsaasti jäljellä Ristolla on itsellään motivaatio päästä työelämään, mutta haluaa selvittää: voidaanko työkykyä ja sen rajoitteita parantaa kuntoutuksen keinoin? miten atk-ala soveltuu hänelle ja onko hänen mahdollista kouluttautua atk-huoltotehtäviin? 19

20 Tapaus2.Kuntoutustutkimus SAIRAUDET: Keskivaikea masennus,, oppimisvaikeudet, astma, migreeni Keskittymisvaikeus, univaikeudet Nuorisopsykiatrisen pkl:n potilas koko ylä-asteen ajan, jossa saanut terapiaa lapsuuden traumaattisen kokemuksen takia Käynyt lääkärin vo:lla opiskeluterveysasemalla, saanut lyhyen sairausloman ja suosituksen kuntoutustutkimukseen EI alkoholia Sosiaalinen Yksin asuva. Raha-asiat sekaisin, sos.toimisto tukenut elämistä, tehty maksusuunnitelma pikavippien maksamiseen. Sos-toimisto maksanut työvaatteet kouluun. Poikaystävä. Jaana 18-v. Terveys/Sairaus Opiskelukyky Fyysinen Koulutus Psyykkinen KOULUTUS- JA TYÖTAUSTA Peruskoulu 2010, pienryhmässä lk, mukautettuna matematiikka, englanti, ruotsi, kemia 1. Aloitus tarjoilijan opinnot isossa ryhmässä keskeytys, ei kurssisuorituksia 2. Aloitus tarjoilijan opinnot; onnistuu viemään teoria-aineita läpi pienryhmässä, keskeyttämisen uhka Jonkin verran työkokemusta. Alakuloisuutta, Voimattomuutta, 3 pvää viikosta aktiivisempi Kokee, ettei ole opiskelukykyä riittävästi. Pohtinut koulun kuraattorin kanssa tilannetta. Käy nuorten talossa sosiaaliohjaajan tapaamisissa. 20

21 Tapaus2. Mitä huomioidaan uusien ammatillisten myöntöedellytysten perusteella? Tapaus Jaana 18-v. Sairaus ja opiskelukyvyn heikentyminen Opiskelukyvyn heikentyminen on peruste käynnistää ammatillinen kuntoutus Psyykkinen toimintakyky; lapsuuden traumat, onko saatu terapia ollut riittävä? Mitkä psyykkiset tekijät vaikuttavat motivaatioon? Todettu oppimisvaikeudet, yläasteen suorittanut osin mukautetusti pienryhmässä Sosiaalinen toimintakyky: taloudelliset vaikeudet kuormittavat, riippuvainen sosiaalitoimen avusta Ammatillista kuntoutusta voidaan järjestää muiden henkilöä tukevien palveluiden ohella 21