PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

Transkriptio

1 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 5/1 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008

2 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEET... 4 HENKILÖSTÖRAKENNE Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön palvelusaika Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Henkilöstön rekrytointi Eläkkeelle siirtyminen TYÖAIKA JA TYÖPANOS Tehty työpanos / vuosityöaika Poissaolojen määrä Työaika OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN Koulutustaso Osaamisen kehittäminen Osaamisen kustannukset TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI Sairauspoissaolot Työterveyshuollon toiminta YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET Virka- ja työehtosopimusten palkkamääräykset Henkilökunnan keskiansiot (euroa/kk) Henkilöstökustannukset LIITON HENKILÖKUNTA VUONNA

3 JOHDANTO Kehittämisorganisaation kyky tuottaa muutosta, on täysin riippuvainen organisaation henkilökunnasta. Yhteiskunnalliset muutokset vaativat jatkuvaa ajan hermolla oloa ja kykyä muuttua tehtävien muutoksen mukana. Sen vuoksi henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkykyisyys ovat erittäin tärkeitä asioita. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen mukaan henkilöstöraportoinnin ja arvioinnin olennaisimpia tehtäviä ovat strategisen johtamisen ja ohjauksen tukeminen sekä parantaminen. Tässä henkilöstöraportissa on soveltuvin osin noudatettu raporttisuositusta. Henkilöstöraportti antaa tietoa Päijät-Hämeen liiton henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Käytössä on edelleen Status palkkahallintoohjelma, joka antaa varsin niukasti raporttiin tietoja. Henkilöstötietojen keräämistä, käsittelyä ja raportointia sekä ennen kaikkea näiden tietojen hyödyntämistä kehitetään niin, että voitaisiin kerätä ja tuottaa ainoastaan toiminnan ja sen kehittämisen kannalta oleellista tietoa. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä kuvaavia lukumääräisiä ja euromääräisiä tietoja ja joitakin tunnuslukuja sekä sanallista selostusta vuoden 2008 toiminnasta. Tämä on Päijät-Hämeen liiton kuudes henkilöstöraportti. Nyt liitolla on jo käytössä riittävät aikasarjat, jotta on mahdollista tarkastella ja arvioida raporttiin liittyviä muutostarpeita, esitettävien tietojen parasta tarkkuustasoa ja parannuksia, jotka helpottavat vertailtavuutta. Liiton organisaatio on uuden EU-yksikön, paketti-hankkeen ja eläköitymisten myötä nyt suuremmassa muutoksessa kuin aiemmin. Tämä antaa hyvän tilaisuuden vuoden 2009 aikana tehdä tarpeelliset uudistukset. On kuitenkin selvää, että nyt käytössä oleva raportointimalli antaa varsin hyvän lähtökohdan ja tietovarannon uudistuksille. Uudistuksissa on hyvä ottaa huomioon mahdollisuudet liittojen väliseen vertailuun ja liiton tilastojen valtakunnalliseen arviointiin. Tätä tukee myös liittojen lisääntynyt ja lisääntyvä yhteistyö ja jopa liittojen yhdistymiset. Tämä raportti sisältää tietoja liiton toimiston henkilökunnasta. Päijät-Hämeen pelastuslaitos on laatinut oman henkilöstöraportin. 3

4 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA PALVELUSSUHTEET Henkilöstön lukumäärä Vuoden 2008 lopussa Päijät-Hämeen liiton henkilöstön kokonaismäärä oli 30 henkilöä. Toistaiseksi voimassa olevista palvelussuhteista 21 oli kokopäiväisiä ja kaksi osa-aikaisia. Määräaikaisia työntekijöitä oli seitsemän, joista neljä työskenteli liiton yhteyteen perustetussa Etelä-Suomen maakuntien liittouman EU-yksikössä. Koko henkilökunta kuuluu kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin. Tässä raportissa käsitellään ainoastaan liiton toistaiseksi voimassa olevia palvelussuhteita sekä EU-yksikön vuoteen 2013 jatkuvia palvelussuhteita ellei toisin mainita. Liiton henkilökunta on varsin naisvaltainen. Henkilöstöstä oli naisia 70 % (21 henkilöä) ja miehiä 30 % (9 henkilöä). Päijät-Hämeen liiton vuoden 2008 henkilökuntaluettelo on henkilöstöraportin lopussa. 2. HENKILÖSTÖRAKENNE 2.1. Henkilöstön ikärakenne Henkilökunnan keski-ikä Naiset 46,8 v Miehet 53,3 v Kaikki 48,7 v Liiton henkilöstön keski-ikä on korkea kuten julkisessa hallinnossa Suomessa yleensäkin. Keskiikä oli vuoden 2008 lopussa 48,7 vuotta, naisten 46,8 vuotta ja miesten 53,3 vuotta. Henkilöstö ikäryhmittäin v v v v v v v

5 Henkilöstön ikärakenne ja korkea keski-ikä asettavat tulevina vuosina erityisiä haasteita työkyvyn ylläpitämiseen sekä myös osaamisen varmistamiseksi. Vuoden 2008 lopussa oli työntekijöistä alle 35 vuotiaita 2 henkilöä, vuotiaita 6 henkilöä, vuotiaita 11 henkilöä ja yli 55-vuotiaita 8 henkilöä Henkilöstön palvelusaika Osa henkilöstöstä on varsin pitkään palvellut ensin seutukaavaliitossa tai maakuntaliitossa ja yhdistymisen jälkeen Päijät-Hämeen liitossa. Keskimääräinen palvelusaika oli vuoden 2008 lopussa 16,7 vuotta: naisilla 15,4 vuotta ja miehillä 20 vuotta. Alle kymmenen vuotta palvelleita oli 10 henkilöä (37%), vuotta palvelleita 6 henkilöä (22%), vuotta palvelleita 5 henkilöä (19%) ja yli kolmekymmentä vuotta palvelleita 6 henkilöä (22%). Henkilöstön palvelusaika v. 2-4 v. 5-9 v v v v v. yli 30 v. Henkilöstön palvelusaika sukupuolen mukaan: 5 4 Miehet Naiset v. 2-4 v. 5-9 v v v v v. yli 30 v. 5

6 Kuntaliiton ansiomerkit Liitto hakee työntekijälle Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden kunnallisesta palvelusta ja hopeisen ansiomerkin 20 vuoden kunnallisesta palvelusta. Merkin hakeminen edellyttää henkilön suostumusta merkin vastaanottamiseen. Merkki luovutetaan henkilökunnan yhteisessä kahvitilaisuudessa. Vuonna 2008 yksi työntekijä sai hopeisen Kuntaliiton ansiomerkin Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Liiton vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosien mittaan on ollut varsin vähäistä. Vuonna 2008 yksi työntekijä jäi eläkkeelle Henkilöstön rekrytointi Määräaikaisissa lyhyissä työsuhteissa työskenteli liitossa vuonna 2008 seitsemän henkilöä. EijaTabell työskenteli työvapaalla olleen toimistosihteerin sijaisena ja Rita Rapo työvapaalla olleen taloussihteerin sijaisena. Jaana Martikainen toimi suunnitteluavustajana alueiden käytön suunnittelua ja tutkimustoimintaa palvelevissa kartta- ja paikkatietotehtävissä. Riikka Halme teki käännöstyön Final step to ja Lari Repokari tuotti esiselvityksen design-opetuksen ja tutkimuksen laajentamisesta Tuoke-hankkeeseen. Hanna Kivistö ja Anni Honka suorittivat opintoihinsa liittyvän työharjoittelun liiton Brysselin toimistossa Eläkkeelle siirtyminen Vuoden 2005 alussa toteutettiin eläkeuudistus, jonka mukaan vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti vuotiaana. Koska työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi saakka, on eläkkeelle siirtymisen ennustaminen vaikeaa. Seuraava ennuste perustuu laskennallisen vanhuuseläkeiän perusteella tapahtuvaan eläkkeelle siirtymiseen. Vuosien vaihteessa yksi työntekijä siirtyi osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle. Ennuste eläkkeelle siirtymisestä vuosina v v v v v v hlö - 1 hlö 1 hlö 1 hlö 1 hlö 3. TYÖAIKA JA TYÖPANOS 3.1. Tehty työpanos / vuosityöaika Kalenterivuoden päivät lauantait, sunnuntait, työaikaa lyhentävät arkipyhät = teoreettinen säännöllinen vuosityöaika (työpäiviä) vuosilomapäivät (työpäivinä) = säännöllinen vuosityöaika työpäivinä palkalliset poissaolot (työpäivinä) palkattomat poissaolot (työpäivinä) = tehty vuosityöaika työpäivinä

7 Liiton vakituisen ja EU-yksikön henkilöstön vuosityöaika vuonna 2008 oli yhteensä 5237 työpäivää eli 207 työpäivää/henkilö. Henkilökohtainen vuosityöaika on saatu jakamalla tehty vuosityöaika jakajalla 25,3. Jakaja on saatu laskemalla yhteen 24 kokopäiväistä työsuhdetta, kaksi puolipäiväistä työsuhdetta yhdeksi työsuhteeksi ja syyskuussa alkanut työsuhde Poissaolojen määrä Sairaus Työtapaturmat Äitiys- ja vanhempainvapaa tilapäinen hoitovapaa Muu palkallinen Muu palkaton (vapaaehtoinen. loma) Yhteensä Sairauksista johtuvia poissaolopäiviä vuonna 2008 oli 369, mikä henkilöä kohden laskettuna oli 13,6 työpäivää. Sairauslomapäivät/henkilö kasvoivat edellisestä vuodesta, koska usealla työntekijällä oli yhtäjaksoinen useampia kuukausia kestänyt sairausloma. Sairauslomalla oli vuoden 2008 aikana 16 henkilöä. Työtapaturmista johtuvia poissaoloja ei ole ollut vuosina Henkilökunnalle on tarjottu käyttömenojen alentamiseksi mahdollisuus palkattomaan virkavapauteen tai työlomaan kunnallista virka- ja työehtosopimusta edullisemmilla ehdoilla. Neljää palkatonta päivää kohti annettiin vapaana viisi työpäivää. Palkatonta lomaa haki 13 henkilöä yhteensä 120 päivää. Vapaaehtoista palkatonta lomaa pidettiin yhteensä 116 työpäivää. Haetuista palkattomista lomista osa siirtyi pidettäväksi vuoden 2008 puolella. Kokeilulla saavutettiin noin euron säästö henkilöstömenoissa. Palkattomia vapaaehtoisia lomia haettiin 35 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Vapaaehtoista lomaa käytettiin muun muassa omaehtoiseen opiskeluun. Koko lomanmääräytymisvuoden palveluksessa olleilla henkilöillä on lisäksi työpäivää vuosilomaa Työaika Virastossa noudatetaan toimistotyöaikaa, missä säännöllisen työaika on 36,25 t/viikko. Käytössä on tasoittumaton liukuva työaika, jota seurataan koneellisella ajantarkkailulla. 4. OSAAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN 4.1. Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso: Koulutusaste Miehet Naiset Yhteensä % Perusaste 1 1 3,7 % Keskiaste ,8 % Alin korkea-aste ,8 % 7

8 Alempi ,5 % korkeakouluaste Ylempi ,4 % korkeakouluaste Tutkijakoulutus 1 1 3,7 % Yhteensä % Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu Tilastokeskuksen ylläpitämän koulutusluokituksen mukaisesti. Organisaation toiminnan luonteesta johtuen henkilöstö on keskimääräistä korkeammin koulutettua, korkeakoulututkinnon on suorittanut 66,7 prosenttia henkilöstöstä, naisista 52,6 ja miehistä 100 prosenttia Osaamisen kehittäminen Henkilöstöjohtamisen yhtenä haasteena on huomion kiinnittäminen henkilöstön osaamiseen organisaation tuottavuuden ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa työtehtävien vaatimustason ja osaamistason vastaavuutta. Osaamisen kehittämisellä pyritään sekä työhön liittyvän osaamisen kehittämiseen että työyhteisön uudistumiskyvyn lisäämiseen. Oppimistarpeet selvitetään vuosittain maakuntajohtajan kanssa käytävien kehityskeskustelujen yhteydessä. Henkilöstöä kannustetaan itsensä kehittämiseen ja kouluttautumiseen. Omaehtoista, vapaa-aikana tapahtuvaa koulutusta tuetaan hyväksyttyjen koulutusperiaatteiden mukaisesti. Työantajan kustantaman henkilöstökoulutuksen painopiste on ammatilliseen osaamiseen ja kehittämiseen tähtäävässä koulutuksessa Osaamisen kustannukset Henkilöstön koulutukseen käytetyt varat: Yhteensä euroa/henkilö , , , , , , Henkilöstökoulutukseen käytettiin vuonna ,75 euroa, 569 euroa/työntekijä. Suurin kustannuserä oli uuden asiakirjahallinnon ohjelmakoulutus. Koulutuspäiviä oli yhteensä 54, joista puolet oli uuden rakennerahastokauden koulutustilaisuuksia. Henkilöstökoulutukseen osallistui 13 naista ja 2 miestä. 5. TERVEYDELLINEN TOIMINTAKYKY JA TYÖHYVINVOINTI 5.1. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot Yhteensä työpäiviä Henkilöä Kaikista 1-2 tpv Osuus kaikista 34,7 % 24,4 % 22,2 % 26,9% 14,3 % 7,3% Kaikista 3-7 tpv Osuus kaikista 39,6 % 22,2 % 55,0 % 41,4% 14,7 % 10,8% 8

9 Kaikista 8-14 tpv Osuus kaikista 22 15,3% - 8 5,7 % 12 8,3% 35 13,9 % Kaikista tpv Osuus kaikista 10,4 % 26,7 % 17,1 % 8 % Yli 30 tpv ,7 % 23,4% 49 % 17 4,6% ,2% 5.2. Työterveyshuollon toiminta Henkilöstön työterveydenhuoltopalvelut kilpailutettiin vuonna 2006 ja palvelun tuottajaksi valittiin kokonaistaloudellisesti edullisin Lahden kaupungin työterveysasema. Työterveyshuoltoa toteutetaan hyväksytyn työterveyden toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen perusterveyshoidon sekä työterveyslääkärin lähetteellä fysikaalista hoitoa enintään 10 kertaa/joka toinen vuosi/työntekijä. Toiminta Työterveyshuollon käyntejä oli yhteensä 139 eli 4,6 käyntiä kutakin liiton palveluksessa ollutta 30 henkilöä kohti. Käyntien määrä laski edellisestä vuodesta 35 prosenttia eli 73 käynnillä. Voimavarat Työterveyshuollon kustannuksia vastaava toiminta/kpl Sairaanhoidon kustannuksia vastaava toiminta/kpl Terveydenhuollon ammattihen kilöt Tutkimukset Lääkärit Terv.hoitajat Fys.terapeutit Laboratorio Radiologia Yhteensä Kustannukset Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2008 olivat 5871,94 euroa eli 195,73 euroa kutakin liiton palveluksessa ollutta 30 työntekijää kohti. Kansaneläkelaitos maksoi vuoden 2007 työterveyshuollon kustannuksista korvauksia 1350,54 euroa. Työterveyshuollon nettokuluiksi jäi vuoden 2008 tilinpäätöksessä 4521,40 euroa eli 150,71 euroa/työntekijä. Nettokustannukset laskivat vuodesta ,57 euroa, noin 9 prosenttia. Fys. hoidon kust. muut kustannukset Yhteensä Kelan korvaus nettokustannukset , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,40 9

10 6. YHTEISTOIMINTA JA TYÖSUOJELUTOIMINTA Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa tuli voimaan Kuntien ja kuntayhtymien työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoimintamenettely on aikaisemmin perustunut Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen kesken sovittuun yleissopimukseen. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyötoimikunta Yhteistoimintalain mukaisena yhteistoimintaelimenä toimii YT-toimikunta. Päijät-Hämeen liiton yhteistyötoimikunta päätti , että nykyistä käytäntöä työsuojelun yhteistoiminnan yhdistämistä yhteistoimikunnan tehtäviin nykyisellä yhteistoimikunnalla jatketaan kuluvan työsuojeluvaalikauden loppuun. Vuonna 2010 siirrytään 4-vuotiseen kunnallisvaalikauteen. YT-toimikunta kokoontui kaksi kertaa vuonna Kokouksissa käsiteltiin muun muassa työpaikkaergonomiaa, liikuntaharrastusten ja omaehtoisen opiskelun tukemista, etätyön tekemistä, tasa-arvosuunnitelman tekemistä ja uuden työntekijän perehdyttämisoppaan ajanmukaistamista. Yhteistyötoimikunnan jäsenet: Maakuntajohtaja Esa Halme, puheenjohtaja Henkilöstövastaava Helena Masanti, sihteeri Jukon pääluottamusmies Jukka Mikkonen asti Jytyn pääluottamusmies Maaret Monola Työsuojeluvaltuutettu Ahti Rönneberg Työsuojelupäällikkö Erkki Rope Henkilöstöinfot Henkilökunnalle on pidetty infotilaisuuksia koskien maakuntahallituksen päätöksiä, liiton toimintaja taloussuunnitelmia ja muita koko henkilökuntaa koskevia asioita. Välitön yhteistoiminta Maakuntajohtaja käy vuosittain jokaisen työntekijän kanssa henkilökohtaiset kehityskeskustelut. Luottamusmiestoiminta JUKO ry:n pääluottamusmiehenä on toiminut Jukka Mikkonen saakka ja Jyty ry:n pääluottamusmiehenä Maaret Monola. JUKO ei ole valinnut pääluottamusmiestä. Työsuojeluorganisaatio : Työsuojeluvaltuutettu Ahti Rönneberg 1. työsuojeluvaravaltuutettu Riitta Laitinen 2. työsuojeluvaravaltuutettu Juha Hertsi Työsuojelupäällikkö Erkki Rope Työsuojeluyhteistoiminta on yhdistetty YT-toimikunnan tehtäviin. 10

11 7. PALKKAUS- JA HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET 7.1. Virka- ja työehtosopimusten palkkamääräykset Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus vuosille astui voimaan Palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka perusteena on tehtävien vaativuus sekä henkilökohtaisesta lisästä, joka perustuu henkilökohtaisiin työtuloksiin ja osaamiseen maksettiin KVTES:n mukainen 0,5 prosentin järjestelyerä. Järjestelyerästä tehtäväkohtaisiin palkkoihin käytettiin 270 euroa ja harkinnanvaraisiin henkilökohtaisiin lisiin 180 euroa korotettiin tehtäväkohtaisia palkkoja ja henkilökohtaisia lisiä 2,4 prosentin yleiskorotuksella Henkilökunnan keskiansiot (euroa/kk) Muutos % 2005 Muutos % 2006 Muutos % 2007 Muutos % 2008 Muutos % naiset , , , , ,0 miehet , , , , ,0 koko hkunta , , , , ,5 Henkilökunnan keskiansio vuonna 2008 oli euroa, 4,5 prosenttia edellisvuotta suurempi. Naisten keskiansio kasvoi 6 prosenttia ja miesten 4 prosenttia vuodesta Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannukset ( 1000 euroa) Muutos% Muutos% 2006 Muutos% 2007 Muutos% 2008 Muutos% Palkat , , , , ,5 Sosiaaliturvakust annukset, joista ,8 9, ,9 3, ,3 4, , ,1 1,5 eläkevakuutukset SV-korvaukset , ym. tulot Työterveyshuolto , , (netto) Työpaikkaruokail ,3 u Työpaikkaliikunta , ja virkistys Koulutus ,5 14 7,7 6-57, , ,3 Matkustus , , , , ,7 Henkilöstökulut , , , , ,7 yhteensä 2 Henkilöstömenoj en osuus PHL:n kokon.menoista 70 % 72 % 2, % 72 % 0 % 69% -3% 71% 2 % 74 % 3 % 11

12 Henkilöstökustannukset sisältävät kaikki palvelussuhteet. Henkilöstökustannukset olivat vuonna 2008 yhteensä euroa. 9,7 prosentin kasvu edellisvuodesta johtuu pääasiassa EU-yksikköön palkattujen uusien työntekijöiden henkilöstökustannuksista. Työterveydenhuollon menoihin saatu korvaus Kelalta on vähennetty työterveyshuollon kustannuksista. Korvaukset maksetaan tilivuotta seuraavana vuonna. Työnantaja on osallistunut 7,10 euron arvoisen lounassetelin kustannuksiin 1,78 / seteli KVTES:n mukaisesti. Lounasseteleiden käyttöaste oli 30 (37) prosenttia. Lounassetelietua käytti 10 henkilöä. Työnantaja tuki työkyvyn ylläpidon kannustamiseksi omaehtoista liikuntaa liikuntaseteleiden muodossa enintään 100,00 /hlö/vuosi. Seteleitä käytti 15 henkilöä ja edun käyttöaste oli 33 (36) prosenttia. 8. LIITON HENKILÖKUNTA VUONNA 2008 Maakuntajohtaja Liiton johtamistehtävät Esa Halme Riikka Halme käännöstyö Final step to Varamaakuntajohtaja maakuntajohtajan määräämät erityistehtävät Leo Barman Aluekehityspäällikkö Aluekehitystehtävät Juha Hertsi Harjoittelija tiedottaminen EU:n ajankohtaisista asioista, Anni Honka Brysselin toimisto Yhteyspäällikkö yhteistyö- ja edunvalvontatehtävät Pekka Hopeakoski Taloussihteeri Taloushallintotehtävät Riitta Ikonen Hankekoordinaattori Etelä-Suomen ylimaakunnallisten EAKRhankkeiden Sanna Kantonen hallinnointi ja koordinointi Erityisasiantuntija rakennettu ympäristö, kulttuuri- ja Mirja Karila-Reponen luonnonympäristö, maaseutusektori, asuminen Harjoittelija tiedottaminen EU:n ajankohtaisista asioista, Hanna Kivistö Brysselin toimisto Kehittämisjohtaja EU-ohjelmien hallinnointi- ja Marja Koivula maksuviranomaistehtävät Suunnittelusihteeri aluesuunnittelun ja -kehittämisen tukitehtävät Asta Kortesaari Ohjelmajohtaja EU-yksikön toiminnan käynnistäminen ja Mari Kuparinen johtaminen Suunnittelupäällikkö Aluesuunnittelutehtävät Riitta Laitinen EU-koordinaattori maakunnan edustaminen Brysselissä Tuula Loikkanen Erityisasiantuntija aluesuunnittelun erityistehtävät Mari Lång-Kauppi Suunnitteluavustaja Alueidenkäytön suunnittelua ja tutkimustoimintaa Jaana Martikainen palvelevat kartta- ja paikkatietotehtävät Tarkastaja hankevalvonta- ja neuvonta, henkilöstöasiat 12

13 Helena Masanti Tutkimuspäällikkö tutkimustoiminta Jukka Mikkonen Visuaalinen suunnittelija visuaalinen suunnittelu Maaret Monola Erityisasiantuntija kansainväliset tehtävät Marko Mälly Hallintojohtaja liiton luottamushenkilö- ja yleishallintotehtävien Riitta Nyqvist valmistelu Lauri Repokari Tuoke -hankkeeseen esiselvityksen tekeminen design-opetuksen ja -tutkimuksen laajentamisesta Toimistosihteeri taloushallinto- ja toimistopalvelutehtävät Jaana Rissanen Vs. taloussihteeri Rita Rapo taloushallintotehtävät Maakuntainsinööri liikenne ja tekninen huolto Erkki Rope Tietohallintasuunnittelija tietotekniikka- ja tietojärjestelmätehtävät Ahti Rönneberg Hankesihteeri EU-yksikön taloushallintotehtävät ja Eeva Sarkkinen ylimaakunnallisten teemahankkeiden maksatuskäsittely Erityisasiantuntija koulutus-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveyssektori Jaana Simola Hankesihteeri Kaija Strengell Johdon sihteeri Eija Säynätmäki Tp. Toimistosihteeri Eija Tabell Palvelusihteeri Kati Timonen Tietopalvelusihteeri Tuula Vasarainen palvelurakenneuudistus -projektin pääsihteeri EU-yksikön taloushallintotehtävät ja ylimaakunnallisten teemahankkeiden maksatuskäsittely lähtien johdon sihteeri- ja toimistopalvelutehtävät taloushallinto- ja toimistopalvelutehtävät toimistosihteerin sijaisuus toimistopalvelutehtävät Palvelurakenneuudistus projektin assistentti tietopalvelutehtävät EU- ja aluekehitysohjelmien maksatustehtävät 13