tilastotiedotus statistisk rapport

Transkriptio

1 tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus 10*7/1 Statistikcentralen 117/H" Tiedustelut - Föjrfrägningar Päiväys-Datum N:o-IMr Pekka Myrskylä.19* ' VÄ 1974*5 I S! /2 4 3 TIETOJA VUONNA 1971 MAASSAMUUTTANEISTA VUOTIAISTA KOULUTUSASTEEN MUKAAN UPPGIFTER OM ÄRINGAE SOM FLYTTAT INOM LANDET AR 1971 EFTER UTBILDNINGSNIVA JAKAJA: Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, Helsinki 10 Puhelin /578 DISTRIBUTÖR: Statens tryckericentral, Annegatan 44, Helsingfors 10 Telefon / /0 M-80

2 T ie to ja vuonna 1971 maassamuuttaneista v u o tia is ta koulutusasteen mukaan. Väestölaskennan mukaan asui maassa vuoden 1970 lopussa vuo t ia s t a henkilöä, j o is t a v a ih to i asuinkuntaa vuoden 1971 aikana. Muutta n e ita o li s i i s 4.3 $ k a ik is ta v u o tia is ta. Läänistä toiseen muutti henkilöä e l i vajaa puolet k a ik is ta m uuttaneista. Muuttaneiden osuus v aih te le e voimakkaasti koulutusasteen mukaan. Suhteell i s e s t i eniten muuttaneita o l i alemman kandidaattiasteen ryhmässä: noin 9 $ k a ik is ta tähän ryhmään kuuluneista v u o tia is ta v a ih to i asuinkuntaa vuoden 1971 aikana. Vähiten muuttaneita on v a in kansakoulun käyneiden ryhmässä (taulu issa ryhmä 999); jossa muuttaneita o li v a in 3 /o. Muuttaneiden osuus kasvaa koulutusasteen mukaan ryhmään 7 e l i alemmalle k a n d id a a ttia ste e l- le saakka, jonka jälkeen se e i enää nouse. Ryhmässä 9; joka s is ä ltä ä muissa ryhmissä luokittelemattomat on v a ih te lu e r i lääneissä e r it t ä in suurta, koska ryhmän pienen koon ja muuttaneiden vähäisen määrän vuoksi satunnaisvaikutus on s u u ri. Sama näkyy myös tu tkijako ulu tuksen saaneiden ryhmässä 8, mutta e i aivan n iin s e lv ä s ti. Kunnasta toiseen muuttaneiden su h teellin en osuus on suurin P oh jois-k a rjala n lä ä n issä (5.8 fo ) ja p ienin Ahvenanmaan maakunnassa (2.3 fo ) Muuttaneita on eniten I t ä - ja Pohjois-Suomen lääneissä ja korkeampaa koulutusta saaneita muuttaa s u h te e llis e s ti kaksin- kolm inkertainen määrä Etelä-Suomen lä ä n e ih in verrattuna. Esim erkiksi P oh jois-k arjalan lä ä n issä asuvista alemman kandidaattiasteen tutkinnon s u o ritta n e is ta muutti asuinkuntaa vuonna $>, kun Uudenmaan läänissä asuvista muutti vain 6 % (koko maan keskiarvo tässä ryhmässä o li 9 % ) Ahvenanmaan ja Vaasan lääneissä on p oikkeuksellisen vähän muuttaneita v a rsin k in alemmissa koulutusryhmissä. Tämä s e litty n e e s i l l ä, e ttä a lu e illa asuu.paljon r u o t s in k ie lis iä, jotka e iv ä t k ie le n ta k ia muuta su o m e n k ie lisille se u d u ille. Taulu 1.

3 : : ; ' Muuttaneiden koulutusaste. Muuttaneet ovat s e lv ä s ti koulutetumpia kuin koko väestö (15-64-vuot ia a t ) keskimäärin. Enemmän kuin kansakoulun käyneitä pn muuttaneista 53*4 $ ja k a ik is ta v u o tia is ta väin 37.8 $. S u h te e llis e s ti suurin ero on ryhmässä 4 (ylempi keskiasteen koulutus, esim. y lio p p ila stu tk in n o n su o ritta n e et, tekn ikot, sa ira a n h o ita ja t). Tähän ryhmään kuuluu koko väestöstä 3.0 mutta muuttaneista fo. Muuttaneiden korkea koulutusaste se litty n e e osin s i l l ä, e ttä muuttaneet ovat yleensä nuoria, joiden koulutusaste on korkeampi kuin väestön keskimäärin. Muuttaneiden ikäjakauma e i kuitenkaan ole v ie lä s e l v illä, vaan se saadaan vasta myöhemmin.. Uudenmaan lä ä n is sä on väestön koulutusaste korkein, samoin ovat lä ä n in tu lo ja lähtömuuttajat korkeimmin k o u lu te ttu ja. P oh jois-k arjalan lä ä n issä koulutus aste on m atalin ja samoin ovat lä ä n iin muuttaneet ja lä ä n is tä muuttaneet heikoimmin k ou lu tettu ja. Näyttää s i l t ä, e ttä m uuttoliike osaltaan vahvistaa a lu e e llis ia koulutuserojarkorkean koulutustason lään eih in v ir t a a korkeasti kou lutettua työvoimaa alemman koulutustason lä ä n e is tä. Taulu 2. M uuttoliikkeen a lu e e llin e n jakautuminen M uuttovoittoläänejä ovat Uudenmaan, Turun- ja Porin ja Hämeen lä ä n i sekä Ahvenanmaan maakunta. Vain Uudenmaan lä ä n i ja Ahvenanmaa saavat muuttovoittoa k a ik is s a koulutusryhmissä. Esim. Turun- ja Porin lä ä n i k ä r s ii muuttotappiota korkeammissa koulutusluokissa. Kymen lä ä n i taas on m uuttotappiolääni, mutta saa k u ite n k in m uuttovoittoa korkean asteen koulutusta saaneiden o s a lta. Koko maan tulomuutosta suuntautui Uudenmaan, Hämeen sekä Turun ja P o rin lä ä n e ih in 61 fo, ja tä s tä y l i puolet Uudenmaan lä ä n iin. Samaan aikaan lä ä n e istä lä h t i 50 % koko maan lähtömuutosta, joten lä ä n it saivat henkilöä (15-64-vu otiasta) m uuttovoittoa. Uudenmaan lä ä n in osuus tä s tä v o ito sta on asukasta. Uudenmaan, Hämeen sekä Turun ja P orin lääneissä on v ilk a s läänien sisäin en m u u ttoliike.

4 - 3 - Uudenmaan lä ä n in muuttaneista v a in 28 /b muutti 1ääriin^ulköpuoleIle, kun vastaava luku Kuopion lään issä o li 64 Vaikka Uudenmaan lä ä n is tä muutetaan s u h te e llis e s ti vähiten läänin ulkopuolelle on muuttajien määrä kuitenkin n iin su u ri, e ttä kaikkien muiden läänien p a it s i Lapin ja Oulun läänien tulomuutosta on Uudeltamaalta tu lle id e n osuus suurin. Lapin lä ä n i saa eniten m uuttajia Oulun lä ä n is tä ja Oulun lääni Lapin lä ä n is tä. Koko maassa voidaan erottaa kolme muuttoaluetta: Etelä-Suom i, Väli-Suomi ja Pohjois-Suomi. Etelä-Suomesta muutetaan pääasiassa oman alueen lä ä n e ih in, Pohgois-Suomesta muutetaan oman alueen lääneih in ja Etelä-Suomeen mutta e i Väli-Suomeen ja Väli-Suomesta Etelä-Suomeen ja oman alueen lä ä n e ih in mutta e i Pöhjois-Suomeen. Taulut 3 ja 4» * * Tiedot perustuvat m u u tto liik e tila s to je n tauluun: Maassamuuttp koulutusasteenja koulutusalan mukaan. Taulu koskee v u o tia ita ja koulutustiedot perustuvat vuoden 1970 y le is e e n väestölaskentaan. Taulujen rahoitukseen ovat osallis tu n e e t myös työvoim am inisteriö ja opetusm inisteriö.

5 - 4 - KOULUTUSASTELUCKITTELU Seuraavassa v a la ista a n muutamin esimerkein kutakin ko u lu tu sa ste tta. 2 P e r u s a s t e e n y l e m p i k o u l u t u s - keskikoulu tu tkin to, peruskoulututkinto.(9 luokan suoritus) 3 K e s k i a s t e e n a l e m p i k o u l u t u s - kansankorkeakoulu,eri alojen ammattikoulut (esim. levyseppä), nuorisoohjaaja, apuhoitaja, p o l i i s i, merkantti 4 K e s k i a s t e e n y l e m p i k o u l u t u s - y lio p p ila s, diakoni, merkonomi, teknikko, lentoemäntä, sairaan h o itaja, kanta-aliupseerin tutkinnon su orittanut 5 K o r k e a n a s t e e n a l i n k o u l u t u s - graafikko, kansakoulunopettaja, lä ä k ä rin s ih te e ri, sosionomi, to im itta ja, in s in ö ö r i, lentoperämies, lä ä k in tä v o im is te lija, agrologi, keittiöm est a r i 6 A i e m p i k a n d i d a a t t i a s t e e n k o u l u t u s - kielenkääntäjä, humanististen tie te id e n k a n d idaatti, k o tita lo u so p e tta ja, alempi oikeu stu tkinto, ekonomi, luonnontieteiden kan d id a a tti, yo-pohjainen in s in ö ö r i, m eri- t a i lentokapteeni, lääketieteen k a n d id a a tti, upseeri 7 Y l e m p i k a n d i d a a t t i a s t e e n k o u l u t u s - t e o lo g ia n -, filo s o fia n -,o ik e u s tie te e n -, v a ltio tie te e n - yms. k a n d id a a tit, d ip l. in s in ö ö r i, lääketieteen lis e n s ia a t t i, m etsänhoitaja, esiupseeri 8 T u t k i j a k o u l u t u s - te o lo g ia n -, f ilo s o f ia n -, oikeu stieteen-, v a ltio tie te e n -, yms. lis e n s i a a t it ja to h to r it, tekn iika n.lis e n s ia a t t i ja to h to r i, e rik o is lä ä k ä r i ja lääketieteen to h to ri, maa- ja metsätieteen to h to ri, yleisesikuntaups e e ri. 9 M u u a 1 1 a 1 u o k i t t e 1 e m ä t o n k o u l u t u s - s e lla in e n koulutus, jo ta e i voida lu o k it e lla koulutusasteen mukaan 999 L u o k k a s i s ä l t ä ä r y h m ä t 0 j a I, e s i - j a p e r u s a s t e e n k o u l u t u s - le ik k ik o u lu t, la stenta rh a t, alempi perusaste e l i a lle 9 vuotta koulutusta

6 U ppgifter om ä rin g a r som f ly t t a t inom landet är 197*1 e fte r u tb ild n in g s nivä E n lig t folkräkningen bod.de personer i äldern 15~54 ä r i landet i s lu te t av är 1970 och av dessa bytte hemkommun under ä r 1971* Antalet fly tta n d e var säledes 4*3 / av a lla 15~64--äringar. Frän e tt län t i l i e tt annat fly tta d e personer v ilk e t var mindre än h ä lfte n av a lla fly tta n d e. Andelen flyttande v a rie ra r k r ä ftig t e fte r u tb ild n in g sn ivä. A n talet fly tta n d e var r e la t iv t s e tt stö rst i gruppen pä lägre kandidatnivä: c. 9 av a lla de ä rin g a r som hörde t i l i derma grupp bytte hemkommun under ä r 1971» F ly ttn in g e n var ovanligast i den grupp som endast genomgätt fo lk s k o la (grupp 999 i ta b e lle rn a ), där de fly tta n d e endast utgjorde 3 / Andelen fly tta n d e ökar med ökaul u tb ild n in g sn ivä ända upp t i l i grupp 7 d.v.s. lägre kandidatnivä, v a re fte r den in te mera ökar. I grupp 9» som in n e h ä lle r de som in te kunnat hänföras t i l i övriga grupper är Variationen mycket sto r i o lik a lä n, ty slumpens inverkan är s tö r p.g.a. gruppens lite n h e t och det läga antalet fly tta n d e. Detsamma märks även i grupp 8 f ö r dem som e r h ä llit fo rskaru tb ild n in g, men in te lik a t y d lig t. Den r e la t iv a andelen personer som f ly t t a t frä n en kommun t i l i en annan är s tö rs t i Norra Kare lens län (5*8 *fo) och minst i landskapet Aland (2.3 % ) A ntalet flytta n d e är s tö rs t i ö stra och ncrra Finlands län och jämfört med södra Finlands län är anta let fly tta n d e med högre u tb ild n in g r e la t iv t s e tt tvä t i l i tre gänger s tö rre. T.ex«av dem som bodde i Norra Karelens län och avlagt examen pä lägre kandidatnivä bytte 16 % hemkommun under 1971» medan endast 6 ^ av dem som bodde i Nylands län fly tta d e (heia rik e ts medeltal var 9 % i. denna grupp). Pä Aland och i Vasa län är a n ta le t flytta n d e e x c e p tio n e llt lä g t s p e c ie llt i gruppema med Lägre u tb ild n in g. Detta torde kunna fö rk la ra s med a tt det i dessa omräden bor mänga svenskspräkiga, v ilk a in te f l y t t a r t i l i fin sksp rä kig a omräden p.g.a. spräket. T a b e ll 1.

7 - 6 - De f l y iiandes u tbildningsnivá. De som f ly t t a t var uppenbart mera utbildade än befolkningen (15-64-áringar) i genomsnitt. Av de som f ly t t a t har 53.4 genomgátt mera än fo lk s k o la och av a lia á rin g a r endast 37*8 / * I grupp 4 (utbildning pä högre m ellans ta d ie tj t.e x. personer som aviägt ;stiadétitexamen, tekn iker, sjukskötare) är sk illn a den r e la t iv t sett s tö rs t. T i l l denna grupp hör 8.0 % av heia b efo lk ningen, men 14»2 ^ av dem som f ly t t a t. De flyttan d es hcga u tbildningsnivá kan d e lv is fö rk la ra s med, att de som f ly t t a t i allmähhet är unga personer med en högre u tb ild n in g sn ivá än b efo lkningen i genomsnitt. Aldersfördelningen fö r de flyttande har dock ännu inte k la rla g ts, utan e rh á lls fö rs t señare. I Nylands län är befolkningens u tb ild n in g sn ivá högst och även de in - och u tflytta n d e i länet är högst utbildade. I liorra Karelens län är u tb ild n in g s- niván lägst och detsamma g ä lle r dem som f l y t t a t t i l i och fra n lä n e t. Det verkar som om fly ttn in g s rö re ls e n fö r s in del sk u lle bidraga t i l i a tt öka de regionala sk illn a d e m a i u tb ild n in g : t i l i län med en hö,g u tb ild n in g sn ivá strömmar högt u tb ild ad arbetskraft frá n län med lägre u tb ild n in g sn ivá, Tabell 2... Plyttnin gsröreisens regionala fö rö eln in g Län med in fly ttn in g sö v e rsk o tt är Nylands, Abo och Björneborgs och Tavastehus län samt Aland. Endast Nylands län och Äland kan uppvisa e tt in fly ttn in g s - överskott i a l la utbildningsgrupper. T.ex. Äbo och Björneborgs län lid e r av e tt u tfly ttn in g sö v e rsk o tt i de högsta u tbildningsklasserna. Kymmene län är e tt län med u tfly ttn in g sö v e rsk o tt, men uppvisar ändä e tt in fly ttn in g sö v e rsk o tt ifrä g a om personer som e r h ä llit u tb ild n in g pä högstadiet.. Av heia rik e ts in fly t t n in g riktades 61 fo t i l i Nylands, Tavastehus samt Abo och Björneborgs län och av denna över h ä lfte n t i l l Nylands lä n. Sam tidigt svarade länen fö r 50 i av u tfly ttn in g e n i heia r ik e t, v a rfö r länen e rh ö ll e tt in f lyttnin gsöverskott pä personer (15 64_ -ringar). Av d etta överskott f ö l l invänare pä Nylands läns l o t t. I Nylands, Tavastehus samt Äbo och Björneborgs län är fly ttn in g s rö re ls e n l i v l i g även inom länen.

8 Av dem som f ly t t a t i ilylands län fly tta d e endast 28 $ bort frä n länet, me dan motsvarande t a l var 64 ^ i Kuopio lä n. Även om man r e la t iv t s e tt f l y t t a r minst bort frä n Nylands län är de flytta n d e s anta.1 dock sä s tö r t, a tt av a lla övriga läns in fly ttn in g, utom Lapplands och Uleäborgs län, är deras andel som kömmit frä n Nyland s tö rs t. Det stö rsta antalet i n f l y t t ande i Lapplands län kommer frä n Uleäborgs län och i Uleäborgs läh kommer det s tö rs ta antalet frä n Lapplands lä n. I h ela rik e t kan man u r s k ilja tre flyttningsomräden: Södra F in la n d, K e lle r s ta Fin la n d och Norra F in la n d. I Södra Fin la n d f l y t t a r man huvudsakligen t i l i län inom det egna omrädet, i Norra Fin la n d f l y t t a r man t i l i länen inom det egna omrädet och t i l i Södra Fin la n d men inte t i l i M e lle rsta Fin la n d och i M e lle rs ta Fin la n d f l y t t a r man t i l i Södra Fin la n d och länen inom det egna omrädet, men in te t i l i Norra Fin la n d. Tabellerna 3 och 4. U ppgiftem a baserar s ig pä fly ttn in g s s ta tis tik e n s ta b e lls F ly ttn in g srö re ls e n inom r ik e t e fte r u tb ild n in g sn ivä och utbildningsomräde. Tabellen avser ärin gar och utb ild n in g su p p gifterna grundar s ig pä den allmänna folkräkningen Även a rb e tsk ra ftsm in iste rie t och undervisningsm inisteriet har d e lta g it i fin a n sierin g e n av ta b e lle rn a.

9 - 8 - UTBILMlNGSJilVÄKLASSIFICERIRG 1 det följand e belyses varje u tb ild n in g sn ivá rned nagra exerapel.. 2 H ö g r e u t b i 1 d n i n g p H g r u n d s t a d i e t - me Hanskolexamen, grundskolexamen (klass 9 genomgángen) 3 L ä g r e u t b i l d n i n g p á m e 1 1 a n s t a d i e t - folkakademi, yrkesskolor pá o lik a omráden (t.e x. p la tsla g a re ). ungdomsiedare, h jälpsk öta re, p o lis, merkant 4 H ö g r e u t b i l d n i n g p á m e 1 1 a n s t a d i e t - student, diakon, merkonom, tekn iker, flygvärdinna, sjukskötare, person sora avlagt unde r o f f i ce rsexame n V «I ' ' ' - 5 U t b i l d n i n g p a, l ä g s t a h ö g s t a d i e t - g ra fik e r, fo lk s k o llä ra re, läkarsekreterare, socionom, redaictörj ingenjör flygstyrm an, medikalgymnast, agrolog, köksmästare 6 U t b i l d n i n g p á 1 ä g r e k a n d i a a t n i v ä - tra n s la to r, kandidat i humanistiska vetenskaper, lärare i h u s lig ekonomi lägre rättsexamen, diplomekonom, kandidat i naturvetenskaper, ingenjör (stu d.e x.) s jö - e lle r flygkapten, medicine kandidat, o ffic e r, 7 U t b i 1 d n i n g p á h ö g r e k a n d i d a t n i v á - te o lo g ie, f ilo s o f ie, ju r is, p o lit ic e s o.a. kandidater, d ip l. ingenjör? medicine lic e n t ia t, forstm ästare, s ta b s o ffic e r 8 F o r s k a r u t b i 1 d n i n g - te o lo g ie, f ilo s o f i e, ju r is, p o lit ic e s o.a. lic e n t ia t e r ooh doktorer, teknologie lic e n t ia t ooh doktor, specia llä k a re och medicine doktor, ag r.o. fo rstd o k to r, g en era lsta b so ffice r 9 U t b i l d n i n g s o m i n t e k a n k 1 a s s i f i c e r a s - u tb ild n in g som in te kan k la s s ific e r a s e fte r u tb ild n in g sn iv á 999 K 1 a s s e n i n n e h ä 1 l e r g r u p p e r n a 0 o c h 1, u t b i 1 d n i n g p á f ö r - o o h g r u n d s t a d i e t - leksko lo r, bam trädgärdar, lägre grundstadiet d.v.s. kortare u tb ild n in g än 9

10 TAULU 1. MUUTTANEITA SUHTEESSA KOKO VÄESTÖÖN KOULUTUSASTEEN KUKAAN ( VUOTIAAT) FLYTTAUE I RELATION T IL L HELA BEPOLKNTNQEN EPTER UTDILDNINGSNIVÄ ( I 5-64-ÄRINCAR) K 0 u 1 u t u s a s t e. L ä ä n i L ä n Y h t. Summa Y le m p i p e ru s a s te H ögre g ru n d - s t a d ie t A lem pi k e s k i a s te Lägre me1la n a t a d ie t Y le m p i k e s k i a s te H ögre m e lla n - s t a d ie t < A l in k o rk e a a s te L ä g s ta h ö g - s t a d ie t A le m p i kand. a s te L ä gre kand. n iv ä Y le m p i ka n d. a s te Högre ka n d. n iv ä T u t k ija koulu t u s F o r s k a r u t- b ild n in g K o u lu tu s j o t a e i v o i r y h m it. U t b ild n in g som e j kan g ru p p e ra s E s ia s te, a le m p i p e ru s a s te F ö r s t a d ie t, lä g r e g r u n d s ta d ie t ( 2) (3 ) ( 4 )! (5 ) ( 6) (7 ) (8) (9 ) (9 9 9 ) Keko maa - H e la la n d e t ! Uudenmaan - N yla n d s T u ru n j a P o r in - Ab o ooh B jö m e b o rg s Ahvenanmaan - A i and > 9 Hämeen - Tavantehus * Kymen - Kymmene * M ik k e lin - S s t M ic h e ls P o h jo is - K a r ja la n - IT o rra K a re le n s ; K u o p io n - K u o p io K eski-s uom en - M e lle r s t a F in la n d s * Vaasan - Vasa O u lu n U le ä b e rg s L a p in - Lappiands

11 TAULU 2. MAASSAMUUTTO KOULUTUSASTEEN MUKAAH LÄÄNEITTÄIN ( VUOTIAAT) PLYTTNINGSRÖRELSEH INOM LAHDET EFTER UTBILDNINGSNIVÄ LÄUSVIS ( i.RINOAR) I Y h te e n s ä Y le m p i p e ru s A le m i k e s k i Y le m p i k e s k i A lin k o rk e a n A le m p i k a n d. Y le m p i ka n d. T u t k i j a k o u lu t. K o u lu tu s j o t a Muu tu n te m a to n Summa a s te e n k o iil. a s te e n k d u i. a s te e n k o u l. a s te e n k o iil. a s te e n k o U l. a s te e n k o u l. F o r s k a r u t b ild - e i v o i ry h m x t.. Ann an o k änd L ä ä n i U tb. pä högre U tb. pä lä g r e U tb. pä h ö g re U tb, p& lä g s t a U tb. pä lä g r e U tb. pa h ö g re. n in g U t b ild n in g sora : L ä n g r u n d s ta d ie t m e lla n s ta d ie t m e lla n s ta d ie t h ö g s ta d ie t k a n d. n iv ä ka n d. n iv ä o j kan g ru p p e ra s j (2 ) (3 ) (4 ) (5 ) (6 ) (7 ) (8 ) (9 9 9 )! ' i l i : $ $ * i % K Koko maassa v u o t ia it a «6 4 -ä rin g a r i h e la la n d e t ' ' 10Q , K a ik k i m u u tta n e e t ( v. ) A lla fly tta d e ( & r ) , Uude rimaan - N ylands L ä ä n is s ä v u o t ia it a ä.rin g a r i lä n e t t u l l e e t - In f ly t t a d e : j Lä h te n e e t - U tfly tta d e l? Iö ; U 9 N e tto - N e tto b i - L ä ä n in s i s. m u u tto -! F ly t t n in g inom lä n e t T u ru n ja P o r in - Aho och B jö rn o b ö rg s 1 L ä ä n is s ä v u o t i a i t a ä - rin g a r i lä n e t T u lle e t - In f ly t t a d e L ä h te n e e t - U t f ly t t a d e N e tto - N e tto *. 3 ' L ä ä n in s is, m u u tto - F ly t t n in g inom lä n e t Ahvenanmaa - Ä la n d L ä ä n is s ä v u o t ia it a ä r in g a r i lä n e t , T u lle e t - I n f ly t t a d e , ^ L ä h te n e e t - U t f ly t t a d e v N e tto - N e tto b f- 13 L ä ä n in s i s, m u u tto F l y t t n i n g inom lä n e t Hämeen - T avastehus L ä ä n is s ä v u o t i a i t a _ ä r in g a r i lä n e t , T u lle e t - I n f ly t t a d e , L ä h te n e e t - U t f ly t t a d e r *0 00 N e tto - N e tto L ä ä n in s is, m u u tto F ly t t n in g inom lä n e t

12 I (T a u lu 2. ja tk u u ) L ä ä n i ' L ä n y h te e n s ä Summa ( 2) (3 ) ( 4 ) (5 ) (6 ) (7 ) (8 ) (9 ) (9 9 9 ) rfrj iy * % % $ % * * i Kymen - Kymmene < L ä ä n is s ä ~ v u o tia ita a r in g a r i lä n e t T u lle e t - I n f ly t t a d e L ä h te n e e t ~ U t f ly t t a d e ( N e tto - N e tto ~ L ä ä n in s is» m u u tto - F ly t t n in g inom lä n e t M ik k e lin S : t M ic h e ls L ä ä n is s ä v u o t i a i t a ä r in g a r i lä n e t Ö T u lle e t - I n f ly t t a d e ^ L ä h te n e e t - U t f ly t t a d e O N e tto - N e tto > L ä ä n in s i s. m u u tto F ly t t n in g incm lä n e t P o h ^o is -K a r.-ja la n - N o rra K a re le n s L ä ä n is s ä v u o t i a i t a ä r in g a r i lä n e t it T u lle e t - I n f ly t t a d e ,8 < ''Lähteneet' U tfly tta d e N e tto - N e tto L ä ä n in s i s. m u u tto - F ly t t n in g inom lä n e t ? K uopion - Kuopio L ä ä n is s ä v u o t ia it a ä r in g a r i lä n e t T u lle e t - I n f ly t t a d e L ä h te n e e t - U tfly tta d e N e tto - N e tto ON (M CM L ä ä n in s i s. m u u tto - F ly t t n in g inom lä n e t K eski-s uom en - M e lle r s t a F in la n d s L ä ä n is s ä v u o t i a i t a ä r in g a r i lä n e t T u lle e t - I n f ly t t a d e L ä h te n e e t - U tfly tta d e N e tto - N e tto L ä ä n in s i s. m u u tto - F l y t t n i n g inom lä n e t Q

13 ! (T a u lu 2, ja tk u u ) Lääni L ä n. Yhteensä Summa * ( 2) * (3) (4) $ (5) % (6) * (7 ) i <8> * (9), * V (999) % Vaasan - Vasa L äänissä 15-^4~YU0tiaita ä rin g a r i iäriei; T u lleet - In f ly tta d e * Lähteneet - Utf ly tta d e N etto - Netto Läänin s i s. muutto F ly ttn in g inom lä n e t ' Oulun - U leäborss Lääninsä vuot i a i t a ~ äringar i lä n e t, T u lleet In fly tta d e , Lähteneet - U tfly tta d e * N etto - Netto CM Läänin s i s, muutto - F ly ttn in g inom lä n e t T Lapin - Lapplands L äänissä v u o tiaita 15~e4~&ringar i lä n e t T u lle e t - I n f ly tta d e Lähteneet - U tfly ttad e » 5 N etto - Netto Läänin s i s. muutto F ly ttn in g inom lä n e t M» ) T u lle is s a j a lä h t e n e is s ä mukana lä ä n in s i s ä l l ä m u u tta n e e t I n f ly t t a d e och u t f ly t t a d e in k lu d e r a r dem soiq f i y t t a t inom iä n e t

14 TAULU 3. LÄHTÖMUUTTO TULOALUEEN MUKAAN (15-64-VUOTIAAT) UTPLYTTNING.EFTER INFLYOTNINOSCMHÂDE (15-64-ÀRINOAH) T u l o l ä ä n i - I n f l y t t n i n g s l ä n L ä h t Ö 1 ä a n i Ü t f l y t t n i n g s 1 ä n Y h te e n sä Summa Uudenmaan Nyla n d s T u ru n j a P o r in Ab.o och B jö rn e b o rg s Ahvenanmaan A la n d Hämeen T a va ste h u s Kyinen Kymmene M ik k e lin S : t M ic h e ls P o h jo is - K a r ja la n N o rra K a re le n s K u o p io n K u o p io K e s k i- Suomen M e lle r s ta F in la n d Vaasan Vasa O ulu n U le â b o rg s L a p in La p p la n d s Koko maa - Hela landet % Uudenmaan - Nylands i Turun ja Porin - Abo och Björneborgs 16 6? Ahvenanmaan - Aiand * ' 5' Hämeen - Tavastehus * Kymen - Kymmene * * Mikkelin - Sst Michels ' * ' , Pöhjois-K arjalan - Norra Karelens % Kuopion - Kuopio $ ,2 Keski-Suomen - M ellersta Finlands $ Vaasan - Vasa $ Oulun - Uleáborgs % L a p in - Lapplands $

15 TAULU 4. TULOMUUTTO LÄHTÖALUEEN MUKAAN ( VUOTIAAT) ISPLTTTNING EFTER UTPLYTTNINGSOHRÄDE (15-64-ARINGAR) L ä h t ö 1 ä ä n i - U t f 1 y t t n i n g s 1 ä n T u l 0 1 ä ä n i I n f i y t t n i n g B l ä n Y h te e n s ä Summa Uudenmaan N yla n d s T u ru n j a P o r in Äbo och B jö rn e b o rg e Ahvenanmaa A la n d Hämeen T a v a s te liu is 1 1 Kyinen Kymmene M ik k e lin S : t M ic h e ls P o h jo is - K a r ja la n. Norra K a re le n s K u o p io n K u o p io K e s k i- Suonien M e lie r s t a I F in la n d s Vaasan Vasa O ulun U le ä b o rg s L^p ir* L a p p la n d s Koko maa - H ela la n d e t , i , * i Uudenmaan - N ylands ; % ; Turun ja P o rin - Äbo och B jö ra e b o rg s j * * 5 : Ahvenanmaa - Ä la n d i $ j I! ' Hämeen - T a va ste h u s i I Kymen - Kymmene ! * ; M ik k e lin - S st M ie h e lä % P o h jo ia - K a r ja la n - S o rra K a re le n s o Ö.O K uopion - K uopio ' % K e s k i- Suomen - M e lie rs ta F in la n d s f * < Vaasan - Vasa , % ' t O ulun - U leäborgs % L a p in *- L a p p la n d s ? i '