1970 Osa XVII B Del XVII B Volume XVII B

Transkriptio

1 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik O fficial statistics of Finland VI C :104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XVII B Del XVII B Volume XVII B HELSINKI 1974 Mustalaiset Zigenarna Gipsies

2 V Ä ESTÖ LA SKEN N A N JU LK A IS U T FO LK R Ä KN IN G SPU B LIKA TIO N ER POPULATION C EN SU S PU BLICATIO N S Osa Del Volume Nimi Namn Name I Yleiset dem ografiset tiedot Allm änna dem ografiska uppgifter General dem ographic data II Elinkeino ja ammattiasema Näringsgren och yrkesställning Industry and industrial status III Työpaikan sijainti Arbetsplatsens belägenhet Place of w ork IV Taajam at Tätorter Localities V Asuntokanta Bostadsbeståndet Housing VI Ruokakuntien rakenne Hushållens struktur Structure of households VII Koulutus Utbildning Education V III Perheet Familjer Families IX Ammatti ja sosiaaliasem a Yrke och socialställning Occupation and social position X Rakennuskanta, liike- yms. huoneistot Byggnadsbeståndet, affärs- o.a.dyl. lokaler Buildings, premises in commercial use etc XI Työvoim a ja toimeentulon lähde Arbetskraft och inkomstkälla Labour force and source of livelihood XII Kesämökit Som m arstugor Sum m er cottages X III Tulot ammatin, koulutuksen ym. mukaan Inkomster efter yrke, utbildning osv. Incom es by occupation, education etc. X IV Ruokakuntien asunto-olot Hushållens bostadsförhållanden H ousing conditions of households XV Tutkim us lasten lukumäärästä Undersökning angående barnantal Fertility study XV I Tilastokartat Statistikkartor Statistical maps X V II Vähem m istöt Minoriteter Minorities X V III Väestöpyram idit Befolkningspyram ider Population pyramids Tätä julkaisua myy Valtion painatuskeskus Denna publikation säljes av Annankatu 44 This publication can be obtained from Helsinki 10 Statens tryckericentral Annegatan Helsingfors 10

3 Suom en virallinen tilasto Finlands o fficiella statistik O fficial statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census Mustalaiset Zigenarna Gipsies 1970 Osa XVII B Del XVII B Volume XVII B HELSINKI 1974

4 ISBN

5 3 ALKUSANAT T äm ä ju lk a isu s is ä ltä ä vuoden 1970 v äestö lask e n taan p e ru stu v a t tie d o t m u sta - la is v ä e s tö s tä, se n elin k ein o jak a u tu m a sta ja a m m a tista se k ä m u s ta la is p e rh e is tä, -ru o k a k u n n ista ja m u sta la isv ä e stö n a s u n to -o lo ista. T ied o t kohdistu v at ajankohtaan ja h allin n o llin en aluejako on m ukainen. E nnakkotietoja on ju lk a istu tila s to tie d o tu s s a rja s s a VL. T ila sto n la a tim is ta on lähinnä jo h tanut y lia k tu a a ri M arjariitta joka on la atin u t m yös te k stik a tsa u k se n. Eräpohja, H e lsin g issä, T ila sto k e sk u k se s sa sy y sk u u ssa 1974 AARO KENTTÄ J o rm a Hyppölä FÖRORD F ö re lig g a n d e publikation in n e h å lle r u p p g ifte r om zigenarbefolkningen, d e s s n ä rin g sg re n och y rk e sa m t z ig e n a rfa m ilje r, -h u sh ållen och zigenarbefolkningens b o sta d sfö rh å lla n d en p å grund av å r s 1970 folkräkning. U ppgifterna h än fö r sig till tidpunkten och den a d m in istra tiv a o m råd esin d eln in g en ä r enlig t den F ö rh a n d su p p g ifter h a r p u b lic e ra ts i s ta tis tis k ra p p o r ts e rie VL. U ppgörandet av sta tis tik e n h a r n ä rm a s t le tts av ö v e ra k tu a rie E r äp o h j a, som även u ta rb e ta t te x tö v e rsik te n. M arjariitta H elsin g fo rs, S ta tistik c e n tra le n i se p te m b e r 1974 AARO KENTTÄ J o rm a Hyppölä

6 V altion painatuskeskus, H elsinki 1974 Arvi A. K aristo O sakeyhtiön k irjap ain o H äm eenlinna 1974

7 5 Sisältö Sivu A lk u sanat... 3 Johdanto M u stala istu tk im u k se n t a u s t a a T a u lu issa esiin ty v ä t k ä s itte e t ja m ä ä rite lm ä t H u o m au tu k sia V ERTAILUTAULUT A M u stala isv ä estö n ja koko v äestö n jak au tu m in en lä ä n e ittä in vuonna B M u sta la isv ä e stö ja koko v äe stö iän ja y le issiv isty k se n m ukaan vuonna C M u sta la isv ä e stö ja koko v äestö elinkeinon m ukaan vuonna D M u sta la isv ä e stö ja koko v ä e stö a m m a ttia sem a n m ukaan vuonna E M u sta la isv ä e stö ja koko v äe stö p ä ä a s ia llis e n to im eentu lo n lähteen m ukaan vuonna F M u sta la isv ä e stö ja koko v äestö so sia a lia s e m a n m ukaan vuonna G H I M u sta la isp e rh e e t ja kaikki p e rh e e t p erh ety y p in ja la ste n iän m ukaan vuonna M u stalaisru o k ak u n n at ja kaikki ruokakunnat henkilöluvun m ukaan; koko m aa kuntam uodon m ukaan vuonna M u sta la isasu in h u o n e isto t ja kaikki asu in h u o n eisto t v aru ste y h d iste lm ie n m ukaan vuonna J M u stala isv ä estö n ja koko väestön a s u m ista kuvaavia lukuja vuonna LIITETAULUT 1 M u sta la isv ä e stö p ääk ie len, y le issiv isty k se n ja iän m ukaan; koko m a a ja lä ä n it kuntam uodon m u k a a n M u sta la isv ä e stö syntym ävuoden, siv iilisä ä d y n ja sukupuolen m ukaan; koko m aa kuntam uodon m u k a a n M u s ta la is v ä e s tö elinkeinon (1-num. ) m ukaan; koko m a a ja lä än it kuntam uodon m ukaan M u sta la isv ä e stö elinkeinon (2-num. ) ja a m m a ttia sem a n m ukaan; koko m aa M u sta la isv ä e stö syntym ävuoden ja so sia a lia s e m a n m ukaan; koko m aa M u sta la isv ä e stö p ä ä a s ia llis e n to im eentu lo n lä h te e n, siv iilisä ä d y n ja iän m ukaan; koko m a a M u sta la isv ä e stö iä n, pohjakoulutuksen ja k o u lu tu saste en m ukaan; koko m a a M u sta la isp e rh e e t a lle 18-v u o tiaid en la ste n luvun ja iä n, vanhem pien a m m atissa to im iv u u d en, av io m ieh en so sia a lia s e m a n se k ä äidin siv iilisä ä d y n m ukaan; koko m a a... 68

8 6 9 M u sta la isp e rh e e t p erh ety y p in, p ääm iehen a m m atissa to im iv u u d en se k ä a lle 1 3-vuotiaiden la ste n iän m ukaan; e rik s e e n 0-12-vuotiaat la p se t iän m ukaan; koko m aa M u stalaisru o k ak u n n at p ääm iehen iä n, siv iilisä ä d y n ja sukupuolen se k ä ruokakunnan h en k ilö - ja lapsiluvun m ukaan; koko m a a M u stalaisru o k ak u n n at p ääm iehen so sio -e k o n o m ise n asem a n, ruokakunnan henkilöluvun se k ä k ä y te ttä v issä olevan huoneluvun m ukaan; koko m a a M u stala isa su in h u o n eisto t talo ty y p in ja huoneistotyypin m ukaan sek ä a su m istih e y s ta lo ty y p e ittä in ; koko m aa kuntam uodon m u k a a n M u stala isa su in h u o n eisto je n lu k u m ä ärä ja p in ta -a la (100 m^) rakentam isv u o d en, rak e n n u sain e en, h a llin ta p e ru ste e n ja v a r u s te ta so n m ukaan; koko m a a M u stala isa su in h u o n eisto t asunto ruokakuntien lu k u m äärän ja n iih in kuuluvien henkilöiden lu k u m äärän se k ä h uoneiston huoneluvun m u k aan; koko m a a M u stala isa su in h u o n eisto t talo ty y p in, h a llin ta p e ru ste e n ja p in ta -a la n m ukaan se k ä asu m istih e y s ta lo ty y p e ittä in ; lis ä k s i henkilöiden lukum ä ä rä, e rik s e e n a lle 1 6- ja y li 6 4 -v u o tiaat; koko m a a M u stala isa su in h u o n eisto t huoneluvun, v a ru ste y h d iste lm ie n ja h a llin ta p e ru ste e n m ukaan se k ä a s u m istih e y s huoneluvun m ukaan; koko m a a sivu L IIT T E E T 1 E lin k ein o n im ik k eistö su o m e k si, ru o ts ik s i ja e n g la n n ik s i S osio-ekonom inen l u o k i t u s... 92

9 7 I n n e h å 1 1 Sida F ö ro rd... 3 Inledning Z ig e n aru n d ersö k n in g ens bakgrund B egrepp och d efin itio n e r som fö re k o m m e r i ta b e lle rn a A n m ä r k n in g a r JÄ M FÖ R ELSETA B ELLER A Z igenarbefolkningens och h ela befolkningens indelning lä n sv is å r B Z igenarbefolkningen och h e la befolkningen e f te r å ld e r och sk o l b ildning å r C Z igenarbefolkningen och h ela befolkningen e f te r n ä rin g sg re n å r D Z igenarbefolkningen och h ela befolkningen e f te r y rk e sstä lln in g å r E Z igenarbefolkningen och h ela befolkningen e f te r huvudsaklig in k o m stk älla å r F Z igenarbefolkningen och h ela befolkningen e f te r so c ia lstä lln in g å r G H I J Z ig e n a rfa m ilje rn a och sa m tlig a fa m ilje r e fte r fam iljety p och b a rn e n s å ld e r å r Z ig en arh u sh ållen och sa m tlig a h u sh åll e f te r a n ta l p e rs o n e r; h ela rik e t e fte r kom m unform å r 1970 Z ig e n a rb o sta d slä g e n h e te r och sa m tlig a b o sta d slä g e n h e te r e fte r u tru stn in g sk o m b in a tio n e r å r Z igenarbefolkningen och h ela befolkningen e fte r u tm ä rk an d e boendetal å r TABELLBILAGOR 1 Z igenarbefolkningen e fte r h u v udspråk, skolbildning och å ld e r; h ela rik e t och län e f te r k o m m u n fo rm Z igenarbefolkningen e fte r fö d e lse å r, civ ilstå n d och kön; h ela rik e t e fte r k o m m u n fo r m Z igenarbefolkningen e fte r n ä rin g sg re n (1 -siffe rn. ); h e la rik e t och län e f te r kom m unform Z igenarbefolkningen e fte r n ä rin g sg re n (2 -s iffe m. ) och y rk e sstä lln in g ; h e la r i k e t Z igenarbefolkningen e fte r fö d e ls e å r och so c ia lstä lln in g ; h e la rik e t Z igenarbefolkningen e fte r huvudsaklig in k o m stk älla, civ ilstå n d och å ld e r; h ela r i k e t Z igenarbefolkningen e fte r å ld e r, grundutbildning och utb ild n in g s sta d iu m ; h e la r i k e t Z ig e n a rfa m ilje r e f te r ty p, u n d e r 1 8 -å rig a b a rn s an tal och å ld e r, f ö rä ld ra rn a s y rk e sv e rk sa m h e t, m akens so c ia lstä lln in g sa m t m o d e rn s c iv ilstå n d ; h ela r i k e t... 68

10 8 9 Z ig e n a rfa m ilje r e f te r ty p, huvudm annens y rk e sv e rk sa m h e t och c iv ilstån d sa m t a n ta l b a rn u n d e r 13 å r ; s e p a r a t å r ig a b a rn e fte r å ld e r; h ela r i k e t Z ig en arh u sh åll e fte r huvudm annens å ld e r, civ ilstå n d och kön sa m t e f te r an tal p e rs o n e r och b a rn ; h ela r i k e t Z ig en arh u sh åll e fte r huvudm annens so c io -e k o n o m isk a stä lln in g, an tal p e r s o n e r och an tal ru m ; h ela r i k e t Z ig e n a rb o sta d slä g e n h e te r e f te r hustyp och lägen h etsty p sa m t boendetä th e t p e r hustyp; h ela rik e t e f te r k o m m u n fo rm Z ig e n a rb o sta d slä g e n h e te rn a s an tal och golvyta (100 m2) e fte r b y g g n ad sår, b y g g n a d sm a te ria l, u p p lå te lse fo rm och u tru stn in g sn iv å ; h ela r i k e t Z ig e n a rb o sta d slä g e n h e te r e fte r b o sta d sh u sh å ll och p e rs o n e r i d e s sa sa m t e fte r lägenhetens ru m sa n ta l; h ela r i k e t Z ig e n a rb o sta d slä g e n h e te r e fte r husty p, u p p lå te lse fo rm och golvyta (m 2 ) sa m t b o en d etäth et p e r hustyp; d essu to m an tal p e rs o n e r, u n d er 16- och ö v e r 6 4 -å rig a s e p a r a t; h e la r i k e t Z ig e n a rb o sta d slä g e n h e te r e fte r ru m sa n ta l, u tru stn in g sk o m b in a tio n er och u p p lå te lse fo rm sa m t b o en d etäth et e fte r läg en h eten s ru m s ta l; h ela r i k e t sid a BILAGOR 1 N ä rin g sg ren sn o m en k la tu ren på fin sk a, sv en sk a och e n g e l s k a S ocio-ekonom isk k la s s ific e rin g... 92

11 9 C ontents Page F o re w o rd... 3 In tro d u ctio n B ackground of th e G ipsy r e s e a r c h C oncepts and d e f in i tio n s C om m ents S u m m a r y F in n ish -E n g lish v o c a b u la ry COMPARING TABLES A G ipsy population and w hole population by p ro v in c e s in B G ipsy population and w hole population by age an d education in C G ipsy population and w hole population by in d u stry in D G ipsy population and w hole population by in d u stria l s ta tu s in E G ipsy population and w hole population by m ain s o u rc e of livelihood in F G ipsy population and w hole population by so c ial p o sitio n in G H I J A PPEN D IX TABLES G ipsy fa m ilie s and a ll fa m ilie s by type of fam ily and c h ild re n by ag e in G ipsy households and a ll h ouseholds by n u m b e r of p e rs o n s ; w hole co u n try by type of com m une in G ipsy dw elling u n its and a ll dw elling u n its by equipm ent com binations in G ipsy population and w hole population by re p re s e n tin g fig u re s of living in G ipsy population by m ain language, education and ag e ; w hole co u n try and p ro v in ces by ty p e of c o m m u n e G ipsy population by y e a r of b irth, m a rita l s ta tu s and se x ; w hole country by type o f com m une G ipsy population by in d u stry (1-d ig it level); w hole co u n try and p ro v in c e s by type of c o m m u n e G ipsy population by in d u stry (2-d ig it level) and in d u stria l s ta tu s ; w hole c o u n t r y G ipsy population by y e a r of b ir th and so c ial p o sitio n ; w hole co u n try G ipsy population by m ain s o u rc e of livelihood, m a rita l sta tu s and ag e ; w hole c o u n t r y G ipsy population by ag e, education and lev el of education; w hole c o u n t r y... 66

12 10 8 G ipsy fa m ilie s by ty p e, by n u m b e r and age of c h ild re n u n d e r 18 y e a r s of ag e, p a r e n ts ' econom ic a c tiv ity, h u s b a n d 's so c ia l p o sitio n and m o th e r 's m a rita l sta tu s ; w hole co u n try G ipsy fa m ilie s by ty p e, econom ic activ ity and m a rita l s ta tu s of head and by n u m b e r of c h ild ren u n d e r 13 y e a r s of ag e ; se p a ra te ly ch ild ren betw een 0 and 12 y e a r s of ag e; w hole c o u n t r y G ipsy households by se x, m a rita l s ta tu s and ag e of head and by n u m b e r of p e rso n s and c h ild re n ; w hole co u n try G ipsy households by so c io -e co n o m ic sta tu s of th e head and by n u m b er of p e rso n s and ro o m s; w hole c o u n try G ipsy dw elling u n its by type of building and a v a ila b ility of a k itch en, housing d en sity by type of building; w hole co u n try by type of c o m m u n e N um ber and flo o r sp a ce (100 m 2) of G ipsy dw elling u n its by y e a r of co n stru c tio n, c o n stru c tio n m a te ria l, te n u re s ta tu s and equipm ent le v el; w hole c o u n t r y G ipsy dw elling u n its by n u m b e r of h o u seh o ld s, p e rso n s in th e s e and n u m b e r of ro o m s in th e dw elling unit; w hole c o u n try G ipsy dw elling u n its by type of building, te n u re s ta tu s and flo o r sp ace (m ^), housing d en sity by type of building; a lso n u m b e r of p e rs o n s, p e rso n s u n d er 16 and o v e r 64 y e a r s of ag e se p a ra te ly ; w hole co u n try G ipsy dw elling u n its by n u m b e r of ro o m s, com bination of equipm ents and te n u re s ta tu s, housing d en sity by n u m b e r o f ro o m s in th e dw elling unit; w hole c o u n tr y page A PPEN D IC ES 1 N o m enclature of in d u s trie s in F in n ish, Sw edish and E n g l i s h S ocio-econom ic c l a s s i f i c a t i o n... 92

13 11 JOHDANTO H uhtikuun 8. p äiv än ä 1938 annetun v ä e s tö la sk e n ta k in (154/38) m ukaan to im ite ta a n m a a ssa m m e joka k ym m enes vuosi y lein en v ä e stö la sk e n ta se k ä siih en liitty vä asu n to - ja k iin te istö la sk e n ta. E n sim m äin en tä m än lain n o ja lla s u o rite ttu la s kenta oli v ja toinen v H elm ikuun 20 pnä 1970 annetun v ä e stö la sk e n ta -a s e tu k s e n (128/70) n o ja lla T ila sto k e sk u s m ä ä rä s i kolm annen v äestö lask ennan ajankohdaksi , kuitenkin n iin, e ttä hallin n o llin en alu eja o tu s o li m ukainen. V äestö la sk en ta on S uom essa la sk e n ta h e tk e llä v a k in a isesti asuvan v äestö n, p e r heiden ja ruokakuntien (kotitalouksien m ä ä rä ä ) ja ra k e n n etta koskeva tu tk im u s. T u tkim ukseen liitty v ä n asu n to lask en n an av u lla se lv ite tä ä n asuntokannan m ä ä rä ja rak e n n e se k ä v äestö n asu n to -o lo t. K iin teistö lask en n an te h tä v ä on an ta a tie to ja r a k en n u sk an n asta, liik e -, la ito s -, to im is to - y m s. h u o n e isto ista se k ä ra k e n n e tu ista k iin te is tö istä. Ennen n ä itä v älittö m in ä tie d u ste lu in a s u o rite ttu ja v altak u n n a llisia la sk en to ja v ä e s tön m ä ä rä ä ja ra k e n n etta koskevia se lv ity k siä on teh ty v ä e s tö re k is te rie n p e r u s te e lla vuodesta 1749 lä h tie n. V uodesta 1880 a lk aen tä lla in e n se lv ity s s u o rite ttiin joka kym m enes v u o si, m is tä sy y stä niih in p e ru stu v ia tila s to ja sanotaan kym m env u o tistila sto ik si. L isä k si e r ä is s ä s u u rim m is s a k au p u n g eissa ja k au p p a lo issa v ä estö la sk en to ja on pantu to im een m yös v älittö m in ä tie d u ste lu in a jo vuodesta 1870 lähtien. V alm istautu m in en vuoden 1970 lo p u ssa su o rite tta v a a la sk e n ta a v a rte n alo ite ttiin v L askennan toim eenpanevana v iran o m aise n a T ila sto k e sk u s v a s ta si k äy tännön v a lm iste lu tö istä. V äestö lask en n an y le is p e ria a tte e t noudattav at k an sain v ä lis iä su o situ k sia. Suom i on o sa llistu n u t näiden p e ria a tte id e n m ä ä ritte ly y n o le m a lla m ukana Y hdistyneiden K ansakuntien E uroopan ta lo u sk o m issio n jä r je s tä m ä s s ä y h te isty ö ssä. * ) MUSTALAISTUTKEMUKSEN TAUSTAA Vuoden 1970 v äestö lask en n assa oli en sim m ä istä k e rta a käy tö ssä henkilötunnus (sosiaalitu rv atu n n u s). T äm än tunnuksen käyttö teki m ahdolliseksi m u sta la is- ja saam elaisv äh em m istö ry h m ien tutkim isen v äestö lask entatieto jen avulla. V a lm iste lta e ssa vuoden 1970 la sk e n ta a T ila sto k e sk u s y h te isty ö ssä S o sia a lih a llitu k se n k a n ssa teki a lo itte e n m u sta la isv ä e stö n k a rto itta m is e k s i väestö lask en n an av u lla. S o siaalih a llitu k sen te h täv ä n ä oli k e rä tä m u sta la iste n henkilötunnukset. N äiden henkilötunnusten av u lla T ila sto k e sk u s p y sty i e ro tta m a a n m u sta la iste n tie d o t v ä e s tö la s k e n ta -a in e is to s ta e rik o ista u lu je n tu lo s ta m is ta v a rte n. T au lu t ju lk a ista a n tä s s ä n ite e s s ä. 1) Conference of European S tatisticians, Econom ic C om m ission fo r Europe, S tatistical Standards and Studies - No. 13 ja 15. United N ations, New York 1969.

14 12 A in eisto n p eittävyys S o siaalih allitu s sa i kesä-lokakuun aikana 1970 k erä ty k si y hteensä 5880 m u sta la i sen henkilötunnukset. N äistä % löytyi v äestö la sk e n ta -a in e isto sta. Kato johtuu m m. se u ra a v is ta se ik o ista: S o siaalih allitu s k e rä s i p eru sa in eisto n ennen v a r sin a ista laskentaa. Siten on osa so siaalih allitu k se n aineistoon kuuluvista m u sta la is is ta saattan u t laskentahetkeen m en n essä m uuttaa pois m a a sta ta i kuolla. L i sä k si o sa lta väestölaskentaan kuuluvista m u sta la isis ta puuttuu kokonaan henkilötunnus. T o isa a lta la sk en n asta sa a tta a puuttua joitakin p eru sain eisto o n kuuluvia m u sta la isia. T äm ä ju lk a isu s is ä ltä ä tie d o t y h te e n sä 5097 m u sta la isv ä e stö ö n k u u lu v asta h en k i lö stä se k ä 1193 asu in h u o n e isto sta, jo s s a asu u k u ssa k in vähintään y k si m u s ta la is väestö ö n kuuluva henkilö. TAULUISSA ESIINTYVÄT K Ä SITTEET JA M ÄÄRITELM ÄT L iite ta u lu t 1-2 E lin k ein o rak enne ilm a is e e m a a - ja m e tsä talo u d e n, te o llisu u d en ja p alv elu e lin k e i nojen p ro se n ttio su u d e t koko a m m a tis s a to im iv a sta _ v ä e stö stä kym m enen p ro se n tin ta rk k u u d e lla. E sim e rk ik s i luku 134 ta rk o itta a, e ttä m a a - ja m e tsä ta lo u d e ssa to im iv ie n osu u s koko a m m a tis s a to im iv a s ta v ä e stö stä on %. T e o llisu u d e ssa (m l. k aiv an n a isto im in ta, sä h k ö -, k a a su - ja vesihuolto se k ä ra k e n n u sto i m inta) to im ii % a m m a tissa to im iv ista ja p a lv e lu e lin k e in o issa (m l. kauppa ja liikenne) to im ii %. P ä ä k ie li. O hjeen m ukaan p iti e p ä s e lv is s ä ta p a u k sissa ilm o itta a, m ihin k ie liry h m ään k a tso i kuuluvansa. P ä ä k ie le llä ta rk o ite ta a n a s ia llis e s ti sa m a a kuin k ie lilain ( /1 4 8 ) k äy ttä m ä llä san o n n alla "om a k ie li". K o u lu siv isty s. Y lioppilastutkinnon su o ritta n e e t eiv ä t s is ä lly k esk ik o u lu k u rssin su o ritta n eid en lukuun. A su m u se ro ta rk o itta a a in o astaan tu o m io istu im en v ah v ista m aa a s u m u sero a. L iiteta u lu t 3-7 A m m a tissa to im iv u u s A m m a tissa to im iv illa ta rk o ite ta a n h en k ilö itä, jo tk a o liv a t la sk en ta-aja n k o h tan a tu lo a tu o tta v a ssa ty ö s s ä vähintään puolet ala n n o rm a a lis ta ty ö a ja s ta ja sa iv a t ty ö stään korv au k sen joko rah a n a ta i lu o n to isetu n a. A m m a tissa to im iv iin luetaan s iis p a lk a n sa a jie n lis ä k s i se k ä y r ittä jä t e ttä n s. av u sta v a t p e rh e e n jä se n e t, jo tk a tä y ttä v ä t em. m ä ä rite lm ä n. L ask e n ta -a jan k o h d a lla ta rk o ite ta a n " v a l lin n e ita o lo su h te ita ". Y k sity isk o h taisem p i am m atissa to im iv u u d en m ä ä ritte ly s i sälty y v äestö lask en n an ju lk a is u s a rja n o saan IX "A m m atti ja so s ia a lia s e m a ". E linkeino (ISIC) A m m a tissa to im iv an henkilön elinkeino m ä äräy ty y ty ö n antajan ta i om an y r i ty k se n to im ia la n m ukaan. K aik illa s a m a s s a ty ö p a ik a ssa ty ö sk e n te le v illä h en k i lö illä on sa m a elinkeino a m m a tista riip p u m a tta. H enkilöiden, jo tk a tu tk im u sv iik o lla o liv a t ty ö llis iä, elinkeino m ä ä rä y ty i sa m a lla ta v a lla sen h e tk ise n ty ö n a n ta-

15 13 jä n ta i y rity k se n to im ia la n m ukaan. Y k sity isk o h taisem m in elinkeinoluokitusta ja lu o k itte lu p e ria a tte ita on se lo ste ttu o s a s s a II "E linkeino ja a m m a ttia sem a ". A m m a ttia s em ä A m m a ttia se m a m ä äräy ty y henkilön am m atin ja elinkeinon h a rjo itta m is e s ta s a a tu jen tie to je n p e ru s te e lla. A m m a ttia sem a ry h m itte ly n o u d attaa Y hdistyneiden K ansakuntien su o situ k sia 1 ) ja e ro a a n ä is tä vain siin ä, e ttä p a lk a n sa a ja t (em ployees) on ja e ttu toim ih en k ilö ih in ja työntekijöihin. 1. Y rittä j ät h o ita v at p ääam m attin aa n om aa ta lo u d e llista y r ity s tä ä n, v iljelev ät o m ista m a a n sa ta i v u o k raam aansa m a a tila a ta i ovat vapaan am m atin h a rjo itta jia. Y rittä jä t ry h m ite llä ä n ty ö n an tajiin ja y k s in ä is y rittä jiin sen m ukaan, onko h e illä p alk attu a työvoim aa vai ei. P u o liso is ta, jo tk a ty ö sk e n te lev ä t y rittä jin ä s a m a s s a y rity k s e s s ä, e s im e rk ik s i o m alla m a a tila lla a n, lu etaan toinen y r ittä jä k s i ja toinen a v u stav a k si p e rh e e n jä se n e k si. Jo s he sen sija a n to im iv a t y r ittä jin ä e r i y r ity k s is s ä, kum m atkin la s k e ta an y rittä jiin. Y rittä jä ä n nähden su o ra a n y le n e v ä ssä ja a le n e v a ssa p o lv e ssa o le vat su k u la ise t lu e taan y rittä jä n a v u stav ik si p e rh e e n jä se n ik si eik ä p a lk a n sa a jik si. Sen s ija a n s is a r u k s e t voivat olla to is iin s a nähden p a lk a n sa a jia ta i to im ia sam an y rity k se n y rittä jä n ä. 2. Jo h ta jiin ja to im ihenkilöihin lu etaan y rity s te n, la ito ste n ja y h te isö je n to im in n a sta ta i liik e tu lo k se sta v asta a v a t jo h ta v a s sa a s e m a s s a o levat se k ä m uut p ä ä a s ia s s a e i-r u u m iillis ta ty ö tä te k e v ä t henkilöt. T y y p illisiä to im ih en k ilö ry h - m iä ovat to im is to - ja m y y ntihenkilökunta, o p etu s- ja sa ira a n h o ito te h tä v is sä to i m iv at koulutetut h en k ilö t, ra h a s ta ja t ja m uut y le isö n p a lv e lu te h tä v issä to im iv at. 3. T yöntekijöihin luetaan p a lk a n sa a jista maa-ja m e tsä ta lo u sty ö n te k ijä t sek ä am m a ttita id o tto m a t henkilöt ja a m m a ttita ito is is ta ta i e rik o istu n e ista h en k ilö istä n e, jo tk a te k ev ä t p ä ä a s ia s s a ru u m iillista ty ö tä. S elvää e ro a to im ihenkilöiden ja ty öntekijöiden v älille ei o le voitu m ä ä rite llä a m - m a ttia sem a lu o k itu sta la a d itta e s s a. 4. A v u stav alla p e rh e e n jä s e n e llä ta rk o ite ta a n hen k ilö ä, joka au tta a jo ta kuta ruokakunnan jä s e n tä tä m än to im e ssa ta i a m m a tis s a vähintään puolet alan n o rm a a lity ö a ja sta. Koko väestön a m m a ttia s e m a ry h m itte ly s s ä e lä k e lä is e t ja laito sh o id o k it se k ä ne o p isk e lija t, jo tk a eiv ät kuulu vanhem piensa ruokakuntaan, lu etaan it s e n ä i siin am m a titto m iin, sam oin näiden henkilöiden p e rh e e n jä sen e t. M uut p e r h e e n jä sen e t se k ä vanhem piensa ruokakuntaan kuuluvat o p isk e lija t sa a v a t h u o ltaja n s a am m a ttia se m a n. P ä ä a sia llin e n toim eentulon lähde P ä ä a s ia llis ik s i to im eentu lo n lä h te ik si m ä ä rite ltiin Y hdistyneiden kansakuntien su o situ ste n m ukaan an sio ty ö, eläk e, p ääom a, to is e n henkilön tu lo t ta i om aisu u s ^ European Recom m endations fo r the 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C E S/13. New Y ork, 1969.

16 14 ja la in a, av u stu s ta i ap u ra h a. A n n etu ista vaih to eh d o ista tu li v alita s e, jo s ta s a a tu tulo vuoden 1970 aik an a oli m a rk k a m ä ä rä is e s ti su u rin. A n sio tu lo k si luetaan palkkatulot ja y rittä jä tu lo t, ty ö - ja v älity sp a lk k io t, ju o m a ra h a t, luonto ised u t, palkanluonteinen ta n tie m i, k irja ilija n osuus k irja n m yyntihinn a s ta ja v astaa v at m uut te h d y stä ty ö stä sa ad u t tu lo t. V altion ta i kunnan av u stu k s e k s i, la in a k s i ja a p u ra h a k si lu o k itellaan m yös ty ö ttö m y y sa v u stu s, huoltoapu, p e rh e lis ä ja la p s ilis ä. P ääo m ak si m ä ä rite llä ä n s ä ä s tö t, k o rk o tu lo t, e s in e e t, vuokratu lo t, p aten ttio ik e u sm ak su ja henkivakuutuksen p e ru s te e lla sa atu tu lo. E ro n n een vaim on sa a m a elatu sap u kuuluu ry h m ään "to ise n henkilön tu lo t ja o m a i su u s". S e lla is is s a ta p a u k s is s a, jo is s a h en k ilö lle o li ilm o ite ttu u se am p ia kuin y k si p ä ä a s ia llin e n to im eentu lo n lähde, v a littiin n ä is tä y k si s e u ra a v a s s a e tu s ija jä rje s ty k s e s s ä : 1) an sio ty ö, m ukaanluettuna avustav an p e rh e e n jä se n e n ty ö, 2) eläk e, 3) valtion ta i kunnan a v u s tu s, la in a ja a p u ra h a, 4) p ääom a, s ä ä s tö t ja k o rk o tu lot ja 5) to isen henkilön tu lo t ta i o m a isu u s. S o sia a lia se m a S o siaalia sem alu o k itu s on se u ra a v a : I L iik e y rity ste n jo h ta ja t ja m uut y le m m ä t to im ih en k ilö t se k ä m a a n v ilje lijä t, jo illa on vähintään 50 h a v iljelty ä m a ata. II A lem m at to im ih en k ilö t ja m a a n v ilje lijä t, jo illa on ha v iljelty ä m a ata. III A m m a ttita ito ise t ty ö n te k ijä t ja m a a n v ilje lijä t, jo illa on ha v iljelty ä m a a ta. IV A m m a ttitaid o tto m at ty ö n te k ijä t, maa-ja m e tsä ta lo u sty ö n te k ijä t, laito sh o id o k it, p ie n v ilje lijä t (peltoala a lle 5 ha) ja e lä k e lä is e t, jo id en entinen am m a tti on tu n te m aton. S o sia a lia se m a lu o k itu sta on ta rk e m m in se lo ste ttu o s a s s a IX "A m m atti ja s o s ia a lia se m a ". K oulutus K oulutukseksi on v ä e stö la sk e n n a ssa lu ettu s e lla is e t la sk e n ta h e tk e llä loppuunsuorite tu t k o u lu tu sjak so t, jotka ovat k e s tä n e e t vähintään kuusi kuukautta. L askennan ulkopuolelle jä i k irje o p is to is s a se k ä ty ö v äen - ja k a n s a la iso p is to issa sa atu koulutus. A m m a tillis e s ti eriy ty m ätö n koulutus K oulutus on ja e ttu v ä e stö la sk e n n a ssa kah teen pääry h m ään: 1) a m m a tillis e s ti e riy ty m ättö m ään e li y le issiv istä v ä ä n ja 2) a m m a tillis e s ti e riy ty n e e seen e li v a rs in a is e e n am m attik o u lu tu k seen. Y le issiv istä v ä k si k oulutukseksi lu e taan kesk ik o u lu - ja y lio p p ilastu tk in n o t se k ä kan sa n o p isto issa ja -k o rk e a k o u lu issa s u o rite tu t tutkinnot.

17 15 A m m attikoulutus A m m attik o u lu tu k sella ta rk o ite ta a n tie tty y n a m m a ttiin ta i teh täv ään v alm istav aa ta i v astaav aa erik o isk o u lu tu sta. T ä lla is ia ovat y lio p isto issa ja k o rk eakoulu issa su o rite tu t tutkinnot se k ä e r i alo jen am m a ttio p e tu sta a n ta v is sa k o u lu issa ja o p isto is s a su o rite tu t tutkinnot. M yös a m m a tti- ja ty ö llis y y s k u rs s it on k atso ttu a m m attik o u lu tu k sek si, jo s niiden k e sto aik a on ollut vähintään kuusi kuukautta. K oulutusluokitusta on ta rk e m m in se lv ite tty o s a s s a VII A "K oulutus". L iite ta u lu t 8-11 R uokakunta Ruokakunnan m uodostavat y h d e ssä a su v at p e rh e e n jä se n e t ja m uut h en k ilö t, jo illa on yhteinen ru o k ata lo u s. A liv u o k ralain en, jo lla on om a ru o k ata lo u s, m uodostaa näin o llen om an ruokak u n tan sa. R uokakunnalla ta rk o ite ta a n vain n s. y k sity is ruokakuntia. M ä ä rite lm ä n oudattaa Y hdistyneiden K ansakuntien su o situ k sia 1). A su n to lo issa, ty ö m a a -a su n n o issa ja la iv o issa a s u v a t m uodostavat m yös y k sity isru o k a k u n tia, sam oin asu n n o tto m at ja u lk o m a illa a su v a t henkilöt. R uokakuntien ulkopuolelle jä ä v ä t ne h en k ilö t, jo tk a ovat e r ila is is s a la ito k s is s a, u se im m iten y h te is e s s ä ru o k a ta lo u d e ssa, e s im e rk ik s i hoidon sa a m is e k s i. T ä lla i sia ovat m m. v an h a in -, koulu- ja la ste n k o d it se k ä vankilat. Y k sity isk o h taisem p i se lv ity s s iitä, m illo in henkilö lu e ttiin ruokakuntaan kuuluvaksi ja m illo in ta a s la ito s väestöön, sisälty y o sa an VI "R uokakuntien rak e n n e". M u stalaisru o k ak u n ta M u stalaisru o k ak u n n aksi k a tso ttiin kaikki ne ruokakunnat, jo ih in kuului vähintään y k si m u stala in en. N äin ollen m u sta la isru o k ak u n tiin kuuluvien henkilöiden m ä ä rä (liiteta u lu 11) on su u rem p i (yht. 696 henkilöä) kuin m u sta la iste n k o k o n aism ä ärä esim. liitetau lu n 1 m ukaan. S osio-ekonom inen a sem a R u o k akunta-asem a m ä ä rite ltiin vain y k sity isru o k ak u n tiin kuuluvien o s a lta. K aik illa y k sity is ruokakunnilla tu li o lla p ä ä m ie s. M uiden ruokakunnan jä se n te n ru o k a k u n ta -a se m a m ä ä rä ttiin su h teessa_ g ääm ieheen. V aihtoehdot o liv at: puoliso, la p s i, la p sen la p si, is ä ta i ä iti, m in iä ta i vävy, m uu su k u lain en, kotiapulainen ja muu henkilö. P ääm ieh e k si m e rk ittiin se henkilö, jonka lo m akkeella an n ettu jen tie to je n p e ru s te e lla k a tso ttiin lähinnä olevan ta lo u d e llis e s ti v a stu u ssa ru o k ak u n n asta. Y leens ä tä m ä oli lo m ak k eella p ääm ieh ek si ilm o ite ttu henkilö. P ääm ieh en ja puolison ei ta rv in n u t o lla n a im is is s a k esk en ään, vaan p u o liso k si m e rk ittiin lo m akkeella i l m o itettu henkilö siv iilis ä ä d y s tä riip p u m a tta. T a u lu ssa 10 lap sek si m ä ä rite ltiin vuotias henkilö, jonka ru o k ak u n taa s e m a oli m uu kuin p ä ä m ie s, pääm iehen puoliso ta i kotiap u lain en. S osio-ekonom inen luokitus on m uodostettu y h d istä m ä llä a m m a tis ta, a m m a ttia s e m a sta ja elin k ein o sta sa ad u t tie d o t. T ä rk e in m uuttuja on ollut a m m a ttia sem a, jo s ta so sio -ekonom in en luokitus poikkeaa siin ä, e ttä ensinnäkin av u stav a t p e r h e e n jä se n e t lu o k itellaan sam aan ryhm ään kuin a v u ste tta v a t. E d elleen y rittä jä t E uropean Recom m endations fo r th e 1970 Population C ensuses. United Nations ST/C ES/13 New Y ork, 1969.

18 16 ja ty ö n te k ijä t ja o te lla a n m a a - ja m e tsä ta lo u d e ssa to im iv iin ja "m u ih in " se k ä to i m ih enkilö t ty ö n antajan m ukaan ry h m iin "v altio n ja kuntien to im ih en k ilö t" ja "m u u t". M yös a m m a tillin e n e rik o istu n e isu u s on e r ä s ry h m itte ly p e ru ste (ks. liite 2 s. 92). P e rh e P e rh e e n m uodostavat hen k ilö t, jo tk a kuuluvat y hteen sukulaisuuden ta i av io liito n p e ru s te e lla ja a su v a t y h d e ssä. Y ksinäinen henkilö on p e rh e is iin kuulum aton. V ä e stö la sk e n n a ssa m yös vihkim ättöm ät p a r it, jo illa on la p s ia, k a tso ta a n p e rh e ik si. V ä e stö la sk e n n a ssa käytetyn y d in p e rh e k ä sitte e n m ukaan p e rh e e s s ä voi olla k o rk ein taan k ak si p e rä ttä is tä sukupolvea. J o s ru o k ak u n n assa on u se am p ia su k u polvia, p e rh e on m uodostettu n u o rim m a sta su k u p o lv esta läh tie n. E sim. jo s ru o k ak u n n assa on p ä ä m ie s, poika ja pojanpoika e li siin ä on kolm e sukupolvea, n iin p erh e en m uodostav at poika ja pojanpoika p ääm iehen o lle s s a p erh e etö n. Sam a h en kilö voi kuulua vain yhteen p e rh e e se e n. M u sta la isp e rh e M u sta la isp e rh e isiin la sk e ttiin kuuluvaksi a in o a sta a n s e lla is e t p e rh e e t, jo is s a p e r h een p ä ä m ie s on m u s ta la is iin kuuluva ts. jo s ain o a sta a n puoliso ta i la p se t ta i jo ku h e is tä kuului m u sta la isv ä e stö ö n m u tta p ä ä m ie s ei kuulunut, tä lla is ta p e rh e ttä ei la sk e ttu m u s ta la isp e rh e e k si. P erh ety y p p i 1) v anhem m at, joko m o lem m at ta i jom pikum pi ja heidän ta i hänen n aim atto m a t la p se n sa 2 ) la p se tto m a t aviopuolisot V ä e stö la sk e n n a ssa käytetyn y d in p e rh e -k ä sitte e n (fam ily nucleus) m ukaan saad aan se u ra a v a t p erh ety y p it: 1) la p seto n a v io p a ri j,.....i i V a v io p a n p e rh e ita 2) a v io p a ri, jo lla la p sia ( r v 3) ä iti ja hänen la p sen sa 4) is ä ja hänen la p se n sa A v io p a rip e rh e isiin kuuluviksi on lu ettu kaikki p ääm ie h ek si ja p u o liso k si ilm o ite tu t hen k ilö t, jo illa on la p sia (perhetyyppi 2) ja n a im is is s a o levat p ää m ie h ek si ja puolis o k si ilm o ite tu t henkilöt (perhetyyppi 1). P e rh e a sem a P e rh e a se m a -lu o k itu sta k äy tetään e r i perhetyyppien m ä ä rittä m is e s s ä. on se u ra a v a : 1) p ääm ie s 2) puoliso 3) la p se t 4) m ihinkään p e rh e e se e n kuulu m atto m at L uokitus A su in h u o n eisto ja kosk ev at ta u lu t ja n iis s ä esiin ty v ä t k ä s itte e t L iite ta u lu t A suinhuoneisto ja huoneiston p in ta -a la. A suinhuoneisto on yksity isru o k ak u n n an a s u m ise e n k äy ttäm ä huone ta i huonery h m ä, joka ra k e n n u ste k n ise sti on e ro te ttu m u ista ja johon on om a sisään k ä y n ti ulk o a, p o rra s k ä y tä v ä s tä ta i m u u sta s e lla is e s ta. H uoneiston p in ta -a la la sk e ta a n h u o n eisto a ra jo itta v ie n se in ie n sisäp in n o ista.

19 17 M u stala isa su in h u o n eisto k si on la sk e ttu kaikki s e lla is e t a su in h u o n eisto t, jo is s a asuu vähintään y k si m u sta la isv ä e stö ö n kuuluva henkilö. K uitenkin ta r k a s te lta e s sa ko. h u o n eisto ja e s im. h u o n e isto ssa asu v ien henkilöiden m ukaan ta i a s u m is tih ey ttä la s k e tta e s s a on o tettu m ukaan kaikki h u o n e isto ssa asu v a t henkilöt. Huone ja huoneluku. Huone on la ttia n, katon ja se in ie n ra jo itta m a ikkunalla varu s te ttu tila, jonka k esk ik o rk e u s on vähintään k ak si m e tr iä ja jonka la ttia p in ta - a la on vähintään se itse m ä n n e liö m e triä. Huonelukuun sis ä lty y m yös k e ittiö. K eittiö on ru u an la itto a v a rte n s is u s te ttu tila, jo k a tä y ttä ä huoneen m ä ä rite lm ä n. K eitto k o m e ro a, joka on a lle 7 m ^m su u ru in en ru u an laitto o n ta rk o ite ttu k o m e ro - tila, e i lu eta huonelukuun. P e lk ä stä ä n ty ö tila n a k äy tety t huoneet lu etaan m yös kokonaishuonelukuun. A su m iseen k äy tetty jen huoneiden lu k u m ä ä rä s tä n e on e r o te ttu. V a ru ste e t. H uoneiston v a ru ste ik si la sk e ttiin se u ra a v a t: sähkövalo, v esijo h to, v ie m ä ri, W C, k e sk u slä m m ity s, läm m in v e si, am m eellin en kylpyhuone, e rillin e n suihkuhuone ja y k sity issa u n a, joka oli huoneiston y h te y d e ssä ta i e rik s e e n. N s. t a lo saunaa ei ole k atso ttu y k sity issa u n a k si. V a ru ste ta s o ta rk o itta a s itä, e ttä ry h m ä ssä "kylpyhuone" on kaikki ne asuinhuon e is to t, jo is s a on ilm o ite ttu olevan kylpyhuone. R yhm ään " k e sk u slä m m ity s" s i sä lty v ä t kaikki n e h u o n eisto t, jo is s a on k e sk u slä m m ity s, m u tta ei kylpyhuonetta. R yhm ä "v esijo h to + v ie m ä ri" k ä s ittä ä kaikki n e h u o n eisto t, jo is s a on n äm ä v a r u s te e t, m u tta ei kylpyhuonetta eik ä k e sk u slä m m ity stä. M uut h u o n eisto t kuuluvat ry h m ään "m u u t". H allin ta su h d e. H allintasuhde m ä äräy ty y huoneiston h a ltija n m ukaan. H allin tasuhde on luokiteltu s e u ra a v a s ti: huoneiston h a ltija - o m is ta a ta lo n, jo s s a huoneisto on, - o m is ta a huoneiston o sa k k eet, - asu u h u o n e isto ssa v irk a - ta i ty ö su h teen n o ja lla, - asu u v u o k rala ise n a (m yös asu n to -o su u sk u n n an ta lo s s a asu v a). A s u m is tih e y s. A su m istih e y s on huoneiston koon ja siin ä asu v ien henkilöiden lu k u m ä ärän välinen suhdeluku. H uoneiston koko voidaan ilm o itta a joko huonelukuna ta i huoneiston p in ta -a la n a. T ä s s ä ju lk a is u s s a o le v issa liite ta u lu is s a e s iin ty v ät s e u ra a v a t a su m istih e y ttä kuvaavat luvut: A su k k aita 100 huonetta k o h ti. Suhdelukua la s k e tta e s s a ei ole o tettu huom ioon s e lla is ia a su in h u o n eisto ja, jo id en huoneluku on tu n tem ato n eik ä m yöskään a s u m a tto m ia asu in h u o n eisto ja. Y ksinom aan ty ö tilan a k äy tetty jen huoneiden m ä ä rä on vähennetty huoneluvusta. T a u lu ssa 12 on k ä y tö ssä k ak si n o rm ia : norm i 1 ta rk o itta a, e ttä k e ittiö la sk e ta a n m ukaan huonelukuun ja n o r m i 2, e ttä k e ittiö tä ei la sk e ta m ukaan huonelukuun. A h ta a sti a su tu t asu in h u o n eisto t. A suinhuoneisto on a h ta a s ti a s u ttu, jo s siin ä asu u enem m än kuin k ak si hen k ilö ä huonetta kohden. A h ta a sti a su v ia h en k ilö itä ovat s iis n e, joiden k ä y tö ssä on vähem m än kuin 0. 5 huonetta henkeä kohden. P in ta -a la (m^) h en k eä kohden. V ain p in ta -a la lta a n tu n n etu t v a k in a isesti a su tu t h u o n eisto t on otettu huom ioon. Y ksinom aan ty ö tila n a k äy tetty jen huoneiden p in ta - a la a ei la sk e ttu m ukaan k esk iarv o o n. 2

20 18 A su in h u o n eisto ja k o sk evat k ä s itte e t on ta rk e m m in se lv ite tty ju lk a isu ss a "A suntok an ta" o sa V. T alotyyppi. R akennukset on v ä e stö la sk e n n a ssa ja e ttu p ä ä a s ia llis e n käytön, ts. sen m ukaan m ihin su u rin ta o sa a rakennuksen kaikkien k e r r o s te n y h te e n la sk e tu sta p in ta -a la s ta käy tetään kah teen p ääry h m ään: asu in ra k e n n u k set ja m uut rak ennuks e t. A su in rak e n n u k set ja e ta a n lis ä k s i tyypin m ukaan s e u ra a v a sti: P ien talo = 1-2 asu in h u o n eisto n a su in ra k en n u s. R iv italo = a s u in ra k e n n u s, jo s s a on vähintään kolm e y h te en rak e n n ettu a a s u in h u o n eisto a, jo tk a s ija its e v a t v ie re ty ste n ja jo ih in on sisään k ä y n ti su o ra a n ulkoa. Muu a su in ra k en n u s = m m. k e rro s ta lo ja a su n to la. M uut rak en n u k set se k ä m uut rakennu s la sk en taan liitty v ä t k ä s itte e t on ta rk e m m in m ä ä rite lty ju lk a isu ssa "R akennuskanta, liik e - y m s. h u o n eisto t" o sa X. HUOMAUTUKSIA L iite ta u lu ista ovat ju lk a isu ssa olevien alu eid en lis ä k s i sa a ta v is s a T ila sto k e sk u k s e s ta m a k su llisin a valokopioina tie d o t se u ra a v ilta a lu e ilta : L iiteta u lu n n:o J u lk a is u s s a A rk is to s s a A lue 1 001M kunnat 2 002M 3 021M 4 022M koko m aa kuntam uodon m ukaan 5 024M koko m aa kuntam uodon m uk aan *) 6 029M lä än it kuntam uodon m ukaan 7 063M koko m aa ja lä ä n it kuntam uodon m ukaan 8 122M koko m aa kuntam uodon m ukaan 9 049M M koko m aa kuntam uodon m ukaan M koko m aa kuntam uodon m ukaan M lä ä n it kuntam uodon m ukaan M M M M 1) A rk is to s s a o le v a ssa k a p p a le e ssa on lis ä k s i m u sta la isv ä e stö siv iilisä ä d y n m ukaan.

21 19 INLEDNING E n lig t fo lk räknin g slag en av den 8 a p ril 1938 (154/38) f ö rrä tta s v a rt tio n d e å r en allm ä n folkräkning och d ä r till an slu te n b o sta d s- och fa stig h e tsrä k n in g i h ela rik e t. Den fö rs ta folkräkningen en lig t denna lag f ö rrä tta d e s å r 1950 och den a n d ra å r I stöd av fo lk rä k n in g sfö ro rd n in g en (128/70) av den 20 fe b ru a ri 1970 b e s tä m de S ta tistik c e n tra le n a tt tidpunkten fö r den tr e d je folkräkningen sk u lle v a ra den , dock s å, a tt den a d m in istra tiv a regionindelningen sk u lle v a ra enligt den ZIGENARUNDERSÖKNINGE NS BAKGRUND F olkräkningen ä r en u n dersökning om den i F in lan d vid räkningstidpunkten sta d ig varande b o sa tta befo lk n in g en s, fa m ilje rn a s och h u sh å lle n s an tal och s tru k tu r. M ed h jä lp av den till undersökningen an slu tn a b o sta d sräk n in g e n u tre d s b o sta d sb e stå n d e ts s to rle k och s tr u k tu r sa m t befolkningens b o sta d sfö rh å lla n d en. F a s tig h e ts - räk n in g en s uppgift ä r a tt ge in fo rm atio n om b y g g n ad sb eståndet, a f f ä r s -, a n s ta lts -, k o n to rs- och a n d ra dylika lo k a le r sa m t om bebyggda fa s tig h e te r. F ö re d e s s a h ela rik e t om fattande fo lk rä k n in g a r, vilka f ö rr ä tta ts m e d e ls om edelba- > r a fö rfrå g n in g a r, h a r sed an å r 1749 u tre d n in g a r om befolkningens m ängd och s tr u k tu r u tfö rts p å b a sen av b e fo lk n in g sre g istre n. F r. o. m. å r 1880 fö re to g s en dylik in v e n te rin g v a rt tio n d e å r, v a rfö r den s ta tis tik som g ru n d a r sig p å d e s s a k a lla s d e c e n n ie sta tis tik. D essu to m h a r fo lk rä k n in g a r fö re ta g its genom d ire k ta fö rfrå g n in g a r i v is s a s tö r r e s tä d e r och k ö p in g ar a lltse d a n å r P lan e rin g en av den fo lkräkning so m sk u lle f ö rr ä tta s i slu te t av å r 1970 p å b ö rja d es å r I egenskap av v e rk stä lla n d e m yndighet sv a ra d e S ta tistik c e n tra le n fö r d et p ra k tisk a p la n e rin g sa rb e te t. De allm ä n n a p rin c ip e rn a i folkräkningen fö lje r de in te rn a tio n e lla rek o m m en d atio n ern a. F in lan d h a r m e d v erk at i u ta rb e ta n d e t av d e s s a p rin c ip e r genom a tt d e lta i sa m a rb e te t inom F ö re n ta N atio n ern as E k o n o m iska K om m issio n fö r E u ro p a. 1) Vid folkräkningen 1970 användes personsignum (socialskyddssignum ) fö r fö rsta gången. Användningen av detta signum g jorde det m öjligt a tt undersöka m in o rite t g ru p p er sa m e rn a och zigenarna utgående från folkräkningens uppgifter. Vid fö rb e re d an d e t av 1970 å r s folkräkning to g S ta tistik c e n tra le n i sa m a rb e te m ed so c ia ls ty re ls e n in itia tiv till en k artläg g n in g av zigenarbefolkningen på b a s e n av fo lk räkningen. S o c ia lsty re lse n s uppgift v a r a tt in sa m la z ig e n a rn a s p e rso n sig n a. M ed hjä lp av d e s s a p e rso n sig n a kunde S ta tistik c e n tra le n å ts k ilja u p p g iftern a om zig en a rn a u r fo lk rä k n in g sm a te ria le t fö r uppgörandet av sp e c ia lta b e lle r. T a b e lle rn a p ro d u c e ra s i d etta band. C o n ference of E u ro p ean S ta tistic ia n s, E conom ic C o m m issio n fo r E u ro p e, S ta tistic a l S tan d ard s and S tudies - N r 13 och 15. U nited N ations, New Y ork 1969.

22 20 M a te ria le ts täck n in g Under tiden ju li-o k to b er 1970 insam lade so c ia lsty re lse n p erso n sig n a fö r sam m anlagt 5880 zig en are. Av d e ssa påträffade % i fo lk rä k n in g sm ate riale t. B o rtfallet b e ro r bl. a. av följande o rsa k e r: S o cia lsty relsen insam lade p rim ä rm a te ria l et innan själv a räkningen. Således kan en del av p erso n e rn a i so c ia lsty re lse n s m a te ria l ha fly ttat ut u r landet e lle r ha avlidit innan räkningen. D ä rtill kan en del av zigenarna i fo lk rä k n in g sm ate riale t helt sakna personsignum. F rå n annat håll h a r räkningen inte fått tag på a lla zig en are hörande till p rim ä rm a te ria le t. I denna publikation in g å r u p p g ifte r om sa m m a n lag t 5097 p e rs o n e r h ö ran d e till zigenarbefolkningen sa m t om 1193 b o sta d slä g e n h e te r, i vilka m in st en p e rso n h ö ran d e till zigenarbefolkningen b o r i v a r och en. B E G R E P P OCH DEFIN ITIONER SOM FÖREKOM M ER I TABELLERNA T a b e llb ila g o r 1-2 N ä rin g sg re n sstru k tu re n a v s e r jo r d - och sk o g sb ru k e ts, in d u strin s och s e rv ic e n ä rin g a rn a s p ro c e n ta n d e la r av h e la den y rk e s v e rk s a n im a béfolkningen_m ed tio_ p ro c e n ts noggrannhet. T. ex. ta le t 134 b e ty d e r, a tt ande fen v e rk sa m m a inom jo r d - och sk o g sb ru k av h ela den y rk e sv e rk sa m m a befolkningen ä r %. Inom in d u strin (g ru v d rift, e l-, g a s - och v atte n fö rsö rjn in g sa m t b y g g n ad sv erk sam h et m e d räknade) v e rk a r % a v de y rk e sv e rk sa m m a och inom se rv ic e n ä rin g a rn a (m ed räk n a t handel och sa m fä rd se l) %. H uvudspråk. E nligt an v isn in g a rn a sk u lle i o s ä k ra fa ll uppges vilken sp råk g ru p p m an an såg sig tillh ö ra. M ed huvudspråk a v s e s i sak d e tsa m m a som m ed s p rå k lagen s ( /1 4 8 ) u ttry c k p e rso n e n s "eg e t sp rå k ". S kolbildning. m e lla n sk o la. De som av lag t studentexam en in g å r in te bland dem som genom gått M ed "h e m sk illn ad " a v s e s en d a st d o m sto lu tsla g fa s ts tä lld hem sk illn ad. T a b e llb ila g o r 3-7 Y rk e s v erk sa m h et N ärin g sg re n (ISIC) M ed y rk e sv e rk sa m m a p e r s o n e r a v s e s p e r s o n e r, som vid räkningstidpunkten u tfö rt in k o m stb rin g an d e a rb e te u n d e r m in s t h älften av b ra n c h e n s n o rm a la a r b e ts tid och fö r d etta a rb e te e r h å llit e rsä ttn in g antingen i p en g a r e lle r n a tu ra. T ill de y r k e s v e rk sa m m a rä k n a s s å le d e s, fö ru to m lö n ta g a re, både f ö re ta g a re och s.k. m ed h jälp ande fa m ilje m e d le m m a r, so m fy lle r ovannäm nda definition. R äkningstidpunkten a v s e r "fö rh ållan d en a ". En m e ra d e ta lje ra d definition av y rk e s v e rk s a m h eten in g å r i del IX "Y rk e och so c ia lstä lln in g " i folk räknin g ens p u b lik a tio n sse rie. Y rk e sv e rk sa m m a p e rs o n e rs n ä rin g s g re n b e s tä m s av a rb e ts g iv a re n s e lle r d et egna fö re ta g e ts b ra n c h. A lla p e rs o n e r på sa m m a a r b e ts p la ts h a r sam m a n ä rin g sg re n o a v sett y rk e. P e rs o n e rn a s, som v a r s y s s e ls a tta u n d er u n d ersö k n in g s-

23 21 veckan, n ä rin g sg re n b e stä m d e s p å sa m m a s ä tt av d åv a ran d e a rb e ts g iv a re n s e lle r fö re ta g e ts b ra n c h. N ä rin g sg re n sk la ssific e rin g e n och k la ssific e rin g sp rin c ip e rn a h a r å te rg e tts m e ra d e ta lje ra t i del II "N ä rin g sg re n och y rk e sstä lln in g ". Y rk e sstä lln in g L Y rk e stä lln in g e n b e s tä m s utgående frå n uppgifter om y rk e och n ärin g sg re n. Y rk e s- stä lln in g sg ru p p e rin g en fö lje r F ö re n ta N atio n ern as rek o m m en d atio n ern a * ) och a v v ik e r frå n d e s sa en d a st d ä ri a tt lö n ta g arn a (em ployees) h a r uppdelats p å funktion ä r e r och a r b e ta r e. F ö re ta g a re ä r p e rso n, vilken som huvudyrke d r iv e r ekonom iskt fö re ta g, o d la r egen e lle r a rre n d e ra d jo rd b ru k slä g e n h e t e lle r ä r f r i y rk e su tö v a re. F ö re ta g a rn a in d e las i a rb e ts g iv a re och e n s a m fö re ta g a re b ero e n d e på om de av lö n a r a rb e ts k ra ft e lle r ej. Av äkta m a k a r, vilka v e rk a r som fö re ta g a re inom sam m a fö re ta g, t. ex. en jo r d b ru k läg e n h et, räk n a s den ena som fö re ta g a re och den a n d ra som m edhjälpande fam iljem ed le m. Om dë i s tä lle t v e rk a r som fö re ta g a re i olika fö re ta g, rä k n a s båda dom fö re ta g a re. P e rso n slä k t m ed fö re ta g a re n i ra k t uppstigande e lle r n ed stig a n de le d, rä k n a s som m edhjälpande fam iljem ed le m och in te som lö n ta g a re. D ärem o t kan syskon v ara lö n ta g a re i fö rh å lla n d e till v a ra n d ra e lle r fungera so m fö re ta g a re inom sa m m a fö re tag. 2. Som f ö re ta g s le d a re och fu n k tio n ä re r k la s s if ic e r a s sådan a p e rs o n e r i ledande stä lln in g inom fö re ta g, a n s ta lte r och o rg a n isa tio n e r som s v a r a r fö r v e rk sam h eten och re s u lta te n sa m t p e rs o n e r som u tfö r ö v rig a till v erk sa m h eten a n s lu t n a, huvudsakligen e j-fy s is k a u p p g ifter. T ypiska fu n k tio n ä rsg ru p p e r ä r k o n to rsoch fö rsä ljn in g sp e rso n a l, utbildade p e rs o n e r inom utbildning och sju k v å rd, kondukt ö r e r och ö v rig a p e rs o n e r som b e tjä n a r allm änheten. 3. Som a r b e ta r e rä k n a s såd an a lö n ta g a re so m jo rd - och s k o g sb ru k sa rb e ta re sa m t ic k e y rk esk u n n ig a p e rs o n e r och sådan a fack- och s p e c ia la rb e ta re som u tfö r huvudsak lig e n k ro p p slig t a rb e te. 4. M ed medhj älpande fa m ilje m e d le m m a r a v s e s p e rs o n e r, som b is tå r n å gon av h u sh å lle ts m e d le m m a r i dennes y rk e e lle r befattn in g u n d e r m in st hälften av b ra n c h e n s n o rm a la a rb e ts tid. I y rk e sstä lln in g sg ru p p e rin g e n ö v e r h e la befolkningen räk n a s p e n s io n ä re r och v å rd - ta g a r e i a n s ta lt sa m t stu d e ra n d e som h ö r till sin a f ö rä ld r a r s h u sh å ll, lik so m d e s s a s fa m ilje m e d le m m a r till gruppen sjä lv stä n d ig a y rk e s lö s a. Ö vriga fa m ilje m e d le m m a r sa m t stu d e ra n d e som h ö r till sin a f ö rä ld r a r s h u sh å ll e r h å lle r sa m m a y rk e sstä lln in g som sin a f ö rs ö r ja re. H uvudsaklig in k o m stk älla E nligt F ö re n ta N atio n ern as rek o m m en d atio n er * ) d e fin ie ra s som huvudsakliga in k o m stk ä llo r fö rv ä rv s a rb e te, p ension, k a p ita l, annan p e rs o n s inkom st e lle r f ö r ^ European Recom m endations fo r the 1970 Population C ensuses. United N ations ST/C ES/13 New Y ork, 1969.