tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus"

Transkriptio

1 tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus <Q"7/ Statistikcentralen U / Tiedustelut - Förfrägningar Päiväys - Datum N:o - Nr Pekka M yrskylä puh / VÄ 974:2 TIETOJA VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUT TANEISTA KOULUTUSASTEEN, AMMATIN JA ELINKEINON MUKAAN UPPGIFTER OM PERSONER SOM FL YT TAT TILL AND RA NORDISKA LÄNDER AR 97 E F - TER UTBILDNINGSNIVA, YRKE OCH NÄRINGS- GREN J A K A J A : Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, Helsinki Puhelin /578 DISTRIBUTÖR: Statens tryckericentral, Annegatan 44, Helsingfors Telefon / /O M -8 /7 5 6

2 TIETOJA VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEISTA KOULUTUSASTEEN, AMMATIN JA ELINKEINON MUKAAN Pohjoismaihin muutti vuonna 97 lopullisten tietojen mukaan 6 42 henkilöä, joista 8 69 oli miehiä. Muuttaneista 72 % kuului ikäryhmään 5-4-vuotiaat ja vain 2 % oli yli 4-vuotiaita. Koko väestöllä vastaavat suhdeluvut ovat 2 % ja 4 %, joten muuttoliike käsittää etupäässä nuoria. Pohjoismaihin muuttaneiden %-osuus vaihtelee huomattavasti eri lääneissä. Suhteellisesti eniten oli muuttajia Lapin läänissä eli.2 % läänin koko väestöstä, Vähiten muutetaan Etelä Suomesta, silla esim. Kymen läänistä muutti vuoden 97 aikana vain, 2 % läänin koko väestöstä. Määrällisesti kuitenkin Uudenmaan läänistä lähtee lähes yhtä piiljon kuin Oulun läänistä, josta vuonna 97 muutti toisiin Pohjoismaihin 2 8 henkilöä. Vuonna 97 muuttaneille saatiin koulutusta, ammattia ja elinkeinoa koskevat tiedot..97 toimeenpannusta yleisetä väestölaskennasta. Kuitenkin eri syistä jää noin 4 sellaista muuttajan, joille ei saada näitä taustatietoja väestölaskennasta \ Tuntemattomien määrä aiheuttaa virhettä suhteellisissa jakaumissa. Muuttaneiden koulutusaste Kaikista Pohjoismaihin vuonna 97 muuttaneista vain neljäsosa on saanut enemmän kuin esitai perusasteen alempaa koulutusta (kansakoulu tai vähemmän). Ikäluokassa 5-4-vuotiaat, johon muuttaneista kuului 72 7«, oli koko väestöstä 5 'o saanut enemmän kuin esi- tai perusasteen koulutusta. Pohjoismaihin muuttaneet ovat siis selvästi heikomman koulutuksen saaneita kuin koko väestö keskimäärin. Vähiten koulutettuja ovat Pohjois-Suomesta muuttaneet. Lapin läänin muuttaneista vain 7 % on suorittanut enemmän kuin kansakoulun oppimäärän ja Oulun läänistä lähteneistäkin vain 2 Eniten koulutusta ovat saaneet Ahvenanmaalta lähteneet, silla näistä on 8 saanut jatkokou lutusta. Eniten koulutettuja on 2-24-vuotiaiden ikäryhmässä, joista lähes kolmasosa on saanut parem man kuin esi- tai perusasteen alemman koulutuksen. Vähiten koulutettuja ovat alle 5-vuotiaat. jotka ikänsäkään puolesta eivät ole ehtineet saada jatkokoulutusta. Yli 4-vuotiaista vain 4 "» on saanut jatkokoulutusta. Vanhemmissa ikäryhmissä on myös sellaisia, jotka ovat saaneet korkean asteen koulutusta, esim vuotiaista muuttajista 4.2 "» on saanut kandidaattiastoen tai sitä paremman koulutuksen. Kuitenkin suurin osa koulutetuista muuttajista on saanut perusasteen ylempää (keskikoulu) tai keskiasteen alempaa koulutusta (eri alojen ammattikoulut)..miesten koulutusaste on heikompi kuin naisten; laulut, ja 5. ) Tietoja ei saada väestölaskennasta, jos a) muuttaja on syntynyt vuoden 97 aikana, b) henkilö on muuttanut vuoden 97 aikana Suomeen ja saman vuoden aikana takaisin ulkomaille, c) henkilön tiedot on väestölaskennassa merkitty tuntemattomiksi, tai d) henkilöä ei muusta syystä löydetä väestölaskennasta.

3 - 2 - M uuttaneiden am m atti M uuttaneiden am m attitarkastelua haittaa su u ri tuntem attom iksi jääneiden joukko. J o s o le te taan, että tuntem attom iksi jääneet ovat yhtä su u relta osalta am m a tissa toim ivia kuin muutkin m uuttaneet, on 54 % m uuttaneista a m m a tissa to im iv ia. Koko v äestöstä o li a m m a tissa toim ivia 46 %. P ohjoism aihin m uuttaneet ovat s iis jo S u o m essa o lleet suurem m aksi o sa k si a m m a tissa toim ivia kuin koko väestö k esk im äärin. M uuttaneiden am m attitieto on vuoden 97 alkutilanteen mukainen eikä s iis se am m atti, johon muuton y h teydessä siirry tä ä n. P ohjoism aih in m uuttaneet ovat p ä ä a sia ssa läh töisin te o llisu u den, m aa- ja m etsätalouden sek ä palvelujen am m attiryh m istä. T eollisuustyöntek ijät m u od ostavat se lv ä sti suurim m an ryhm än, s illä heidän osuutensa k a ik ista m uuttaneista on 9 <&, m a l ja m etsätaloustyön tekijöid en osu u s on 8 % ja p alvelu am m ateista läh töisin on 4 %. M iehistä 5 T«on lähtenyt te o llis u u s - ja 25 % m a a - ja m etsätalousam m ateista. Koko v ä e s tö s tä kuului teollisu u sam m ateih in %, m a a - ja m etsätalou sam m atteih in % ja p alveluam m atteihin Tu. P o h jo is- ja E telä-suom en v ä lillä on su uria ero ja, s illä e sim. Lapin lään istä m uuttaneista y li % on m aa- ja m etsätaloustyön tek ijöitä, kun vastaava osuus Uudenmaan lään istä läh ten eillä on vain To. T eollisu u styöntek ijöitä on Lapin lään istä lä h ten eissä %, ja e sim. T uru n-p orin lään istä m uuttaneista 5 %. E telä-s u om esta läh ten eistä m ieh istä kuuluu valtaosa te o llisu u s- am m atteihin. Kymen lä ä n issä jopa 7 To m uuttajista on teollisu u sty ö v ä estö ä. P alvelu am m a te ista lähtenci&tä on 9 % n a isia, teo llisu u sty ö n tek ijö istä 79 To on m iehiä ja m aa- ja m e tsä taloudesta läh teneistä on 88 To m ieh iä. Vähiten koulutusta ovat saan eet m aa- ja m etsätaloudesta lähteneet m uuttajat, vain 5 % on saanut kansakoulua parem m an koulutuksen. T eollisu u styön tek ijöistä läh es k olm asosa on su o rittanut enem m än kuin kansakoulun oppim äärän. K orkeim m in koulutettu muuttujaryhm ä on tek n illisen ym s. tie te e llise n työntekijät, jo ista 86 To on saanut jatkokoulutusta. Tähän ryhmään tosin kuuluu vain 7 To a m m a tissa to im iv ista m uuttaneista. Taulut 2 ja. M uuttaneiden elinkeino E linkeinotark astelu a haittaa pahiten tuntem attom iksi jääneiden joukko. T ästä huolim atta käy ilm i, että eniten muuttavat te o llisu u s- ja m aatalou sväestö e li 7 % ja 4 To m uuttaneista kuuluu näihin elin k einoryhm iin. Kaupan ja palvelu jen elink einoryhm iin kuuluu m olem piin % m uuttaneista. Jos poistetaan tuntem attom iksi jääneet tark astelu sta, on m uuttaneista jonkin verran suurem pi osa teo llisu u d esta, m aa- ja m etsätaloudesta ja kaupasta toim eentulonsa saavia kuin koko v ä estö stä. L ään ittäiset erot ovat su u ria. M aa- ja m etsätalou sväestön osuus on E telä-s u om esta m uuttan eilla pieni (Uudenmaan lä ä n issä. 5 %) ja P o h jo is-s u o m essa suuri (Lapin lä ä n issä 25 %). T eollisuuden osuus on suurin Häm een lään istä läh ten eillä (29 To) ja pienin Lapin lään istä lä h te n eillä (9 To). P alvelu elin k ein ojen osuus v a ih telee lään eittäin 9-9 To:iin, suurin s e on A hvenanm aalta läh ten eillä.

4 - - Sam oin kuin am m attiryh m issä m yös e lin k ein o issa ovat m aa- ja m etsätaloudesta lähteneet heikoim m in koulutettuja, s illä 8 % h eistä on saanut vain e s i - tai p eru sa steen alem m an koulutuksen. T eo llisu u selin k ein o ista läh ten eistä noin k olm asosa on saanut kansakoulua parem m an koulutuksen ja p a lv elu elin k ein o ista läh es puolet. Taulut 4 ja 5. T au lu ssa 6 tark astellaan m uuttaneiden osuutta lähtöalueiden v ä estö stä elinkeinoryhm ittäin. P ohjoism aihin muutti vuoden 97 aikana noin, 6 p ro m illea koko v ä estö stä. M uuttaneiden su h te e llisia osuuksia e r i elin k ein o ry h m issä pienentää tuntem attom ien suuri m äärä. K arkea sti voidaan arvioida, että elin k ein oryhm ittäiset m uuttaneiden osuudet ovat noin 25 % liian pienet, koska koko ain eistostak in jä i 25 % tuntem attom ik si. Näm ä tuntem attom at ovat nyt kaikki elin k ein oryhm ässä, joka lis ä k si sis ä ltä ä ne m uuttaneet, joiden elinkeino on v ä e stö lask en n assa m erkitty tuntem attom aksi. T untem attom aksi jääneitä on se lv ä sti eniten Itä- ja P ohjois-s u om esta m u u ttaneissa. S u h te e llise sti eniten muuttavat k aivannaistoim innasta ja kaupasta toim een tulon sa saavat. E telä -S u o m essa m uutetaan s u h te e llis e sti eniten kaupan ja teollisuuden elink einoryhm istä, Itä- S u om essa kaivannaistoim innan, kaupan ja teollisuuden elinkeinoryhm istä ja P o h jo is-s u o m essa m aatalouden, teollisuuden, kaupan ja kaivannaistoim innan p iir istä. L ään ittäisct vaihtelut ovat e r i elin k ein oryhm issä erittäin suuret, e s im. T u ru n-p orin läänin m aatalou selin k ein oista on muuttanut. 6 p rom illea jal apin lä ä n issä vastaava luku on.8 p rom illea. L isä k si Lapin lä ä n istä m uuttaneiden osu u k sia p ienentää suurin tun tem attom ik si jääneiden m äärä. T iedot perustuvat vuoden 97 m u u ttoliik etilastoih in ja.. 97 toimeenpantuun y le ise e n väestölask en taan. M uuttoliiketaulujen rahoitukseen ovat o sa llistu n eet m yös työvoim am in isteriö ja op etu sm in isteriö. KOULUTUSASTELUOKITTELU S eu raa v assa valaistaan m uutam in esim e rk ein kutakin koulu tu sastetta. 2 Perusasteen ylempi koulutus - keskikoulututkinto, peruskoulututkinto (9 luokan su oritu s) Keskiasteen alempi koulutus - kansankorkeakoulu, eri alojen am m attikoulut (e sim. levysep pä), n uoriso-ohjaaja, apuhoitaja, p o liisi, m erkantti 4 Keskiasteen ylempi koulutus - yliop p ilas, diakoni, m erkonom i, teknikko, lentoem äntä, sairaanhoitaja, k anta-aliu p se e r in tutkinnon suorittanut 5 Korkean asteen alin koulutus - graafikko, kansakoulunopettaja, lä ä k ä rin sih teeri, sosionom i, toim ittaja, in sin ööri, len to p erä m ies, lääk in tävoim istelija, agrologi, k eittiö m esta ri 6 Alempi kand idaatti asteen koulutus - kielenkääntäjä, h u m an ististen tieteid en kandidaatti, k otitalousopettaja, a lem p i o ik e u s tutkinto, ekonom i, luonnontieteiden kandidaatti, yo-pohjainen in sin ööri, m e r i- tai lentokapteeni, lää k etieteen kandidaatti, u p se e r i

5 - 4-7 Ylempi k a n d id a at t i a e t e e n koulutus - teologian-, filosofian-, oikeustieteen-, valtiotieteen- ym s. kandidaatit, dipl. insinööri, lääketieteen lisen sia a tti, m etsänhoitaja, esiu p seeri 8 Tutkijakoulutus - teologian-, filosofian-, oikeustieteen-, valtiotieteen-, ym s. lisensiaatit ja tohtorit, tekniikan lisen sia a tti ja tohtori, erik oislääk äri ja lääketieteen tohtori, m aa- ja m etsä tieteen tohtori, yleisesik u n tau p seeri 9 Muualla luokittelematon koulutus - sellainen koulutus, jota ei voida luokitella koulutusasteen mukaan 999 Luokka sisältää ryhmät ja, esi- ja perusasteen koulutus - leikkikoulut, lastentarhat, alem pi p erusaste eli a lle 9 vuotta koulutusta AMMATTILUOKITUS Teknillinen, luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, humanistinen ja taiteellinen työ Hallinnollinen, tilinpidollinen ja konttoritcknillinen työ 2 Kaupallinen työ Maa- ja metsätaloustyö, kalastusala 4 Kaivos- ja louhintatyö 5 Kuljetus- ja liikennctyö 6/7 Teollinen työ, koneenhoito ym. 8 Palvelutyö 9 Muualla luokittelematon työ ja työvoima Sotilastyö ELINKEINONIMIKKEISTÖ ( -NUMEROTASOLLA) M aa-, m etsä- ja kalatalous, m etsästys 2 Kaivos- ja muu kaivannaistoiminta Teollisuus 4 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 5 Rakennustoiminta 6 Tukku- ja vähittäiskauppa, ravitsem is- ja majoitustoiminta 7 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8 Rahoitus-, vakuutus, kiinteistö- ja liike-eläm ää palveleva toiminta 9 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset Elinkeino tuntematon

6 - 5 - UPPG IFTER OM PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTER UTBILDNINGSNIVÄ, YRKLE OCH NÄRINGSGREN E nligt slu tg iltig a uppgifter flyttade 6 42 p erso n er t ill andra nord iska länder är 97 och av d e ssa var 8 69 m än. Av dem som flyttat var 72 % i äldern 5-4 &r och endast 2 % var Over 4 ä r. F ör heia befolkningen är m otsvarande rela tio n sta l 2 % och 4 %, varför fly ttn in g a rö relsen huvudsakligen om iattar unga p erso n er. Den p rocentu ella andelen p erso n e r som flyttat till andra nordiska länder v a riera r a v sev ä rt olika län. R elativt sett stö r st var antalet utflyttande i Lapplands län där de utgjorde.2 % av län ets h eia befolkning. M inst fly tta r man frän sö d ra Finland och t. ex. frän K ym m ene län flyttade endast.2 7o av lä n ets h eia befolkning under är 97. A n talsm ässigt är dock fly ttningen frän N ylands län nästan lik a stö r som frän U leäb orgs län. varifrän 2 8 p erso n er flyttade t ili andra n ordiska län der under ä r 97. För de p ersoner som flyttjit under är 97 e r h ö lls uppgifter om utbildning, yrk e och n ä rin g s- gren ur den allm ünna folktjäkning som föran staltad es den Av olika o rsa k er k varstä r dock om kring 4 utjflyttande, för vilka d e ssa bakgrundsuppgifter inte er h ä lls ur folkräkningen.^ gden okända fö ro rsa k a r fe i i de re la tiv a fördelningarna. De u tflyttan des utbildningsnivä A v alla dem som flyttat tili andra n ord iska län der är 97 har endast en fjärdedel fätt m era utbildning än pä fö r- e lle r lä g re grundstadiet (folk sk ola e lle r m indre). I äldcrsgruppen 5-4 är, dit 72 7«av de flyttande hörde, hade 5 % av h eia befolkningen fätt m era utbildning än pä fö r- e lle r grundstadiet. De p erso n er som flyttat tili andra nordiska länder var sä le d e s b e- ty d lig t sänvre utbildade h eia befolkningen i gen om sn itt. De p ersoner som flyttat frän n orra Finland var m inst utbildade. Av dem som flyttat frän Lapplands län hade endast 7 % genom gátt m era än folkskola och av dem som flyttat frän U leäb orgs län ocksä bara 2 i. M est utbildade var de som flyttat frän Aland, ty av d e ssa h a de 8 % e r h ä llit fortutbildning. De m est utbildade finns i äld ersgru ppen 2-24 är och av d e ssa har nästan en tred jed el fätt en bättre utbildning än pä fö r- e lle r lägre grundstadiet. De m inst utbildade är p ersoner under 5 är, som redan p. g. a. «iv sin äld er inte har hunnit erh ä lla fortutbildning. Av p erson er över 4 är har endast 4 e r h ä llit fortutbildning. I de äldre a id e r sgrupperna finns Sven p e r son er, som erh ällit utbildning pä h ögstad iet, t. ex. av de flyttande i äldern är har 4.2 % erh ällit utbildning pä kandidatnivä e lle r h ögre utbildning. Största delen av de utbildade e m i- granterna har dock erh ällit utbildning pä högre grundstadiet (m ellanskola) e lle r utbildning pä lägre m ellanstadiet (olik a b r a n sch e fs y r k e s sk o lo r ). M annens utbildningsnivä är lägre än kvinn orn as. T ab ellerna, och 5. ) U ppgifter er h a lls inte ur folkriikningen, om a) den p erson soxn flyttat Sr fodd under ar 97, b) personen har flyttat under ar 97 till Finland och under sam m a ar tillb aka utom lands, c) p ersonen s uppgifter har anteck nats som okiinda i folkrakningen, d) p erson en h itta s ej i folkriikningen av n&gon annan orsak.

7 - 6 - De u tflyttandes yrk e En granskning av de utflyttandes yrk e fö r s v ir a s av det sto ra antalet okända. Om man antar, att de som förb livit okända är y rk esv erk sa m n ia i sam m a utsträckning som övriga p erso n er som flyttat, är 54 T» av de flyttande y rk esv erk sa m m a. A v heia befolkningen var 46 % y r k e s - verk sa m. D e som flyttat t ili andra n ord iska län der har sä le d e s redan i Finland tili stö r r e d el varit yrk esverk sam m a än h eia befolkningen i gen om snitt. U ppgifterna om de utflyttandes yrk e g ä lle r Situationen i början av är 97 och a v se r sä le d e s inte det yrk e man ö v erg a r tili i sam band m ed flyttn ingen. De som flyttat tili andra n ord iska länder härstam m ar huvudsakligcn frän yrk esgru p p ern a in dustri, jord - och skogsbruk sam t S erv ice. Industriarbetarna utgör den k lart stö r sta gruppen, ty d eras andel av alla flyttande ä r 9 %, lan tbruks- och sk ogsarb etarn as andel är 8 % och 4 % h ärstam m ar frän s e r v ic e - yrkena. A v m ännen kom 5 % frän industrin och 25 % frän jo r d - och skogsbruk syrken. Av heia b efolk ningen hörde To tili in dustriyrkena, 2 To tili jo r d - och skogsbruksyrkena och T> tili s e r - viccyrk cn a. S killnaderna är sto ra m ellan n orra och söd ra F in land, ty t. ex. av dem som flyttat frän Lapplan ds län är Over To la n t- och sk ogsb ru k sarb etare, m edan m otsvarande andel av dem som flyttat frän N ylands län är endast To. Av dem som flyttat frän Lapplands län är % in - O d u striarb etare och t. ex. av dem som flyttat fran Abo och B jörneborgs län är 5 % in d u stri- arb eta rc. Av de män som flyttat frän söd ra Finland hör stö r sta delen tili industriyrken, i K ym m ene län hör heia 7 % av de flyttande tili in d u strin s arbetarbefolkning. Av dein som läm nat serv icey rk en är 9 T> kvinnor, av in du striarbetarna är 79 % män och av dem som lä m - nat jord - och skogsbruket är 88 To m än. M inst utbildade är de utflyttande som läm nat jo rd - och skogsbruket, endast 5 To har erh ällit m era än folkskoleutbildning. Av in du striarbetarna har nästan en tredjedel genorngätt m era än folkskola. Den högst utbildade utflyttargruppen är tek niska o. dyl. vetcnskapliga a rb etstagare, av vilk a 86 T> har erh a llit fortutbildning. T ill denna grupp hör v iss e r lig e n endast 7 % av yrk esverk sam m a em igranterna. T ab ellern a 2 och. De u tflyttandes n ärin gsgren En granskning av de utflyttandes n ärin gsgren fö r sv ä r a s n iest av dem som förblivit okända. T rots detta fram gär det, att in d u stri- och jordbruksbefolkningen flyttar m est d.v. s. 7 % och 4 To av de flyttande hör tili d e ssa n ä rin gsgren sgru p p er. Bade tili handeln och tili tjänsterna hörde T> av de flyttande. Om de som förb livit okända bortläm nas ur granskningen, erh ä ller en nägot stö r r e del av de flyttande sin utkom st frän industrin, jo rd - och skogsbruket och handeln än av heia befolkningen. De lä n sv isa skillnaderna är stora. Jord - och sk ogsbruk sb efolkn in gen s andel är liten av dem som flyttat frän söd ra Finland (.5 To i N ylands län) och sto r i norra Finland (25 % i Lapplands län). Industrins andel är stö r st för dem som läm nat T avastehus län ( T>) och m inst för dem som läm nat Lapplands län (9 To). S ervicen ärin garn as andel v a ricr a r län svis frän 9 t ili 9 T>, o stö r st är den för dem som läm nat A land.

8 - 7 - L iksom inom yrkesgrupperna är även inom n ärin gsgren arn a de som läm nat jo rd - och sk o g s- bruket de säm st utbildade, ty 8 % av dem har en d ast fatt utbildning pä fö r- e lle r lägre m e l- lan stad iet. Av dem som läm nat in d u strin ärin gsgren ar har om kring en tred jed el fätt högre utbildning än folkskola och av dem som läm nat serv icen ä rin g a rn a nästan hälften. T ab ellern a 4 och 5. I ta b ell 6 granskas de utflyttandes andel av u tflyttn in gsom rld en as befolkning enligt n ärin gsgrensgrupp. Under är 97 flyttade c.. 6 p ro m ille av h ela befolkningen tili andra nordiska län der. Det stora antalet okända m inskar de flyttan des andel inom olika närin gsgrensgru pper. Grovt kan man uppskatta, att de utflyttandes an delar en ligt n ärin gsgrensgru pp är om kring 25 % för sm ä, ty ävcn av heia m aterialet förblev 25 % okända. D ecsa okända finns nu a lla i n ärin gsgrensgru pp, som även innehsller de utflyttande, v ilk a s n ärin gsgren antecknas som okänd i folkräkningen. A ntalet okända är klart stö r st av dem som flyttat frän ö stra och norra Finland. R elativt se tt m est flyttar de som erh ä ller 6in utk om st av b rytn in gsverk sam h et och handel. I söd ra Finland flyttar man relativt sett m est frän handelns och industrins n ärin gsgren sgru p p er, i Östra Finland frän b rytn in gsverk sam h eten s, handelns och in d u strin s n ärin gsgren sgru p per och i n orra Finland m est frän jordbruket, industrin, handeln och b rytningsverksam heten. V ariation erna lä n sv is är m ycket stora i olika n ärin gsgren sgru p p er, t.e x. frän Abo och B jö r n eb orgs läns jordbruksnäring har. 6 p rom ille flyttat och frän Lapplands län är m otsvarande tal.8 p ro m ille. De utflyttandes andelar i Lapplands län m in sk as dessu tom av det stö rsta antalet okända. Uppgifterna b aserar s ig pä Statistiken över fly ttn in g srö reisen är 97 och den allm änna folk - räkning som v crk stä lld es den Även a r b e tsk ra ftsm in isterie t och u n d ervisn in gsm in iste r ie t har d eltagit i fin an sierin gen av fly ttn in g srö relseta b ellern a. UTBILDNNGSNIVAKLASSIFICERING det följande b e ly se s varje utbildningsnivä m ed nägra ex em p el. 2 Högre utbildning pi grundstadiet - m ellansk olexam en, gru n dsk olexam en(klass 9 genom gängen) Lägre utbildning p äm ella n stadiet - folkakadem i, y rk essk o lo r pä olika om räden (t. ex. p lä tsla g a re), ungdom sledare, hjälp sk ötare, p olis, m erkant 4 Högre utbildning pä mellanstadiet - Student, diakon, m erkonom, teknfker, flygvärdinna, sju k sk ötare, person soin avlagt under off icersex a m en 5 Utbildning pa lägsta högstadiet - grafik er, folk sk ollärare, lä k a rsck reterare, socionom, redaktör, ingenjör, flygstyrm an, m edikalgym nast, agrolog, k üksm ästare

9 - 8-6 Utbildning pi lägre kandidatnivä - tra n sla to r, kandidat i hum anistiska veten sk ap er, lä rare i h u slig ekonom i, lägre r ä ttsexam en, diplom ekonom, kandidat i n atu rveten sk aper, ingenjör (stud. e x. ) s jö -e lle r flygkapten, m ed icin e kandidat, officer 7 Utbildning pi högre kandidatnivä - teo lo g ie, filo so fie, ju ris, p o litices o. a. kandidater, d ipl. ingenjör, m ed icine lie ent iät, fo rstm ä sta r e, sta b so fficer 8 F o r s k a r u t b i l d n in g - teo lo g ie, filo so fie, ju r is, p o litices o. a. lie en tia te r och d oktorer, tek nologie lieen tiat och doktor, sp ecia llä k a re och m ed icine doktor, agr. o. forstdoktor, gen eralsta b so fficer 9 Utbildning som inte kan k la s s i f i c e r a s utbildning so m in te kan k la ssific e r a s efte r utbildningsnivä 999 Klassen innehäller grupperna och, utbildning pä för- och grudstadiet - lek sk o lo r, barnträdgärdar, lä g re grundstadiet d. v. s. k ortare utbildning än 9 är YRKESKLASSIFICERNG T ekniskt, naturvetcnskapligt, sam h ällsvcten sk apligt och k onstnärligt A d m in istra tivt, kam eralt och kontorstekniskt arb ete 2 K o m m ersiellt ' L antbruks-, sk o g s- och fisk eria rb ete 4. G ruv- och sten brytn in gsarb ete 5 T ra n sp o rt- och kom m unikations 6 /7 T illverk n in gsarb ete, m ask in sk ötsel m. m. 8 S erv icea rb ete 9 A rbetskraft och, ej hänförbart tili annat yrk esom räde M ilitärt NÄRINGSGRENSNOMENKLATUREN (-SFFRG KOD) Jordbruk, skogsbruk, fisk c och jakt 2 B rytning av in in eralisk a produkter T illverk nin g 4 E l-, g a s- och vattenförsörjnin g 5 B yggnadsverksam het 6 Varuhande), rcstaurang- och h otellverk sam h et 7 S am färd sel, p o st- och telekom m unikationer 8 B ank-, försäkringsfastighete- och u ppdragsvcrksam het 9 S a m h ä lls- och p ersonliga tjän ster N ärin gsgren okänd

10 Taulu. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEET KOULUTUSASTEEN MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIf Tabt-ll. PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTER UTBILDNNGSNIVA; HELA LANDET, LÄNEN Lähtöalue Utflyttningsomräde Yhteensä Summa Ylempi perusaste Högre grundstadiet (2) Alempi keskiaste Lägre m ellanstadiet () Ylempi keskiaste Högre m ellanstadiet (4) Alin korkea-aste Lägsta högstadiet (5) Alempi kand. aste Lägre kand. nivä (6) Ylempi kand. aste Högre kand. nivä (7) Tutkijakoul. Forskarutbildning (8) Muualla luokittelematon koulutus Utbildning som ej kan grupperas (9) Muu, tuntematon Annan, okänd (999) Kaikki muuttaneet Alla flyttade 6 42* % Uudenmaan lääni Nylands Iän % Turun-Porin lääni Äbo-Björaeborgs Iän % Ahvenanmaan maakunta Landskapet Ä lan d ^ Cl. 7 Hämeen lääni Tavastehus Iän Bf, /O Kymen lääni Kymmene Iän *5k Mikkelin lääni ~ S:t Michels Iän ' 56 % Pohjois-Karjalan lääni N orra- Karelens I ä n Kuopion lääni Kuopio Iän * Keski-Suomen lääni M ellersta Finlands I ä n ] 788 % Vaasan lääni Vasa Iän % Oulun lääni U leiborgs Iän g* Lapin lääni Lapplands Iän %... C ) Lukuun sisä lty y n. 4 koulutukseltaan tuntem attom aksi jäänyttä, jotka ovat ryh m ässä 999. ) I talet ingär c. 4 p erson er m ed okänd utbildning, vilka finns i grupp 999.

11 Taulu 2. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEET AMMATIN JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIT Tabeli 2. PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTEIl YJIKE OCH KÖN; HELA LANDET, LÄNEN Lähtöalue Utflyttningsomräde Yhteen sä Sammanlagt»OJ, HMA Kaikki muuttaneet Aila flyttad e To... Uudenmaan lääni Nylands Iän T,.,o.... Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs Iä n To... Ahvenanmaan maakunta Landskapet A lan d To... Hämeen lääni Tavastehus Iän 42 To... Kvmcn lääni Kymmene Iän To... Mikkelin lääni S:t Michels Iän 45 %... Pohjois-Kurjalan lääni N orra- Karelens I ä n... 5 To... Kuopion lääni Kuopio Iän Ti Keski-Suonien lääni M ellersta Finlands I ä n... To Vaasan lääni Vasa I ä n... 2 To... Oulun lääni Uleaborgs Iän <r Lapin lääni Lapplands Iän... Of{t 2 46 uglalj smaiwj Amma tissa toimiv a väestö Yrkest terk- sam b< sfolk- ning »o a»mä eiqaijm 4 5'. C 47. c 2.C. C... C 4. C 2. C 282. C 592. C 78Í. 64. Ammatti Yrke UAj + ef *umq * ' tuomioni ' *u5ix «)»OjJ»ma C 2' ' **u> x qae *;suo^ USIM BMHM Hallinn., tilinp. ja kontt. tekn. työ Admin. o. kontorstekn.»ox»ma USIAI etqaijai G. 2. Kaupallinen työ Kom m ersiellt»ox»ma UBIM etqailv Maa- ja m etsätal. työ, kalastus Lantbruks-, skogsoch fiskeriarb.»ox»ma U?AI Kaivos- ja louhintatyö Gruv- och stenbrytn.»ox»ma , 2.4 i [simollm ) Lukuun sisältyy n. 4 ammatiltaan tuntemattomaksi jäänyttä, jotka eivät ole mukana am m atissa toimivien m äärässä. ) I talet ingär c. 4 personer med okänt yrke, vilka inte ingar i antalet yrkesverksam m a Kuljetus- ja liikennetyö Transport o. kommun ikation u»ox!»ma L. I! usjm G Teollinen työ Tillverkning C5»OX»MA y uyiv TIM-MIV Palvelu työ Se rv ie e».»'-ia nihm HMOJM Muualla luokittelematon työ, sotilastyö Ari), ej hänförb. tili annat yrk. omr. Militärt arb. '»ox»ma tiu tv!um->»m *»«j )MA Tuntematon Okönt S!HM'HIV n. IM p, ?

12 Taulu. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN MUUTTANEET AMMATIN, KOULUTUSASTEEN JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA Tabell. PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFTER YRKE, UTBILDNINGSNIVA OCH KÖN; HELA LANDET Koulutusaste Utbildnin gsniva Yhteensä Samm anlagt i A m m atissa toimivia Y rkesverksam m a Ammatti Yrke T ekn., luonnont.. yht. k. t., hum. ja tait, työ T ekn.. vetensk., konst. arb. () H allinn., tilinp. ja kontt. tekn. työ Admin, o. kontorstekn. () Kaupallinen työ Kommersiellt (2) Maa- ja m etsätal. työ, kalastus Lantbruks-, skogs- och fiskeriarb. () Kaivos- ja louhintatyö Gruv- och stenbrytn. (4) M an Kuljetus- ja liikennetyö Transport o. kommunikation (5) Teollinen työ Tillverkning T ot. (6/7) Palvelutyö Service (8) Muualla luok. työ, sotilast. Arb. ej hänförb. tili annat yrk. omr. Militärt arb. (9) Tuntematon Okänt (9)!! Kaikki muuttaneet Alla flyttade % Perusasteen ylempi koulutus Högre ut bildning pa grundstadiet (2) % Keskiasteen alempi koulutus Lägre utbildning pä mellanstadiet () % Keskiasteen ylempi koulutus Högre utbildning pa mellanstadiet ( T> ' Korkean astee n alin koulutus - Utbildning pa lägsta högstadiet (5) % ' Alempi kand. asteen koulutu Utbildning pä lägre kandidatnivä (6) % _ - II -

13 Taulu. Tabell. Jatkuu F ortsätter Koulutusaste Utbildningsnivä Yhteensä A m m atissa toim ivia Yrkesverksamma Ammatti Yrke T ek n., luonnont., yht. k. t., hum. ja tait. työ T ekn., vetensk., konst. arb. () Hallinn., tilinp. ja kontt. tekn. työ Adm. o. kontorstekn. () Kaupallinen työ K om m ersiellt (2) Maa- ja m etsätal. työ, kalastus Lantbruks-, skogs- och fiskeriarb. (9) Kaivos- ja louhintatyö Gruv- och stenbrytn. (4) Kuljetus- ja liikennetyö Transport o. kommunikation (5) Teollinen työ Tillverkning (6/7) Palvelutyö Service (8) M iehiä; Muualla luok. työ, sotilaat. Arb. ej hänförb. tili annat yrk. omr. Militärt arb. (9) T untematon Okänt (9) Ynt. j Man Ylempi kand. asteen koulutus - Utbildning pa hög- re kand id at - niva (7) C % Tutkijakoulutus - Forskarutbildning (8) *»... ' _ Muualla luokittelematon koulutus Utbildning soin inte kan k lassu iceras (9) % _. 7 E siaste ja alempi, perusaste Förstadiet och lägre grundstadiet (999) EI

14 T aulu 4. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN M UUTTANEET ELINKEINON (ISIC) JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIT T a b ell 4. PERSONER SOM FL Y T T A T TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 EFT E R NÄRINGSGREN (ISIC) OCH KÖN; HELA LA ND ET, LÄNEN L ä h tö a lu e U tfly ttn in g so m r id e Y h te e n sä Sam m an la g t Y ht. E lin k ein o N ä r in g sg r e n M a a -, m e t s ä - ja k a la ta lo u s J ord b ru k, sk o g sb ru k och fisk e () M iehiä K a iv o s- ja muu kaivan n. toim. B rytning av m in er. p r o - dukter (2) fh t. Jlie h iä ro t. 5Iän T e o llis u u s T illv e r k n in g () lie h iä Iän Säh kö-, k a a s u - ja v e s i h u olto E l-, g a s - och v atten försörj (4) 5 lie h iä T ot. U Iän R aken n u s toim inta B y g g n a d s- v e rk sa m h e t T ot. (5) M iehiä K auppa, ra v, - ja m a jo itu s - to im. H and el, r e s - ta u ra n g - och h o te lv e r k s. (6) Y ht. K u ljetu s ja tie to liik e n n e T ra n sp o rt och k o m m u - n ik a tio n er T ot. (7) M iehiä ia h o itu s -, v a k.- y m 8. o im in ta B ank-, f ö r - säkr. o. d y l. v e r k sa m h e t (8) M iehiä I» än Y h teisk. ja henk. koht. palv. S a m h ä lls~ o. p e r s.tjä n s te r Elinkeino tuntematon N ärin gsgren okänd Itsenäiset animati:tom< Självständig. y rk eslö sa (9) ( M iehiä ; I: e h: T ot. i ;!? Iän K aikki m u u ttan eet'* A lla fly tta d e '... %... U udenm aan lä ä n i N yland* I ä n... *... O > G B jö r n e b o rg s I ä n % o L an d sk a p et A la n d % , C l - I ä n * K ym en lä ä n i - K ym m ene Iän * I ä n % K o r r a K a r e len s I ä n % Kuopion lääni - K uopio Iän % S lera ta Finland* Iän % V aasan lääni V asa Iän % Oulun lääni U ie ib o r g * Iän S % S L apin lääni L applands Iän % S ) Lukuun s is ä lt y y n. 4 elin k ein o lta a n tu n tem a tto m a k si jään yttä, jo tk a ovat e lin k e in o r y h m ä s sä. ) I ta le t in g ir c. 4 p e r a o n e r m ed okänd n ä r in g s g r e n, v ilk a lin n a i n ä r in g sg r e n sg r u p p.

15 T aulu 5. T abell 5. VUONNA 97 POHJOISMAIHIN M U UTTA N EET KOULUTUSASTEEN, ELINKEINON (ISIC) JA SUKUPUOLEN MUKAAN; KOKO MAA PERSONER SOM FLYTTAT T IL L ANDRA NORDISKA LÄNDER AR 97 E F T E R UTBILDNINGSNIVA, NÄRINGSGREN (ISIC) OCH KÖN; HELA LANDET K oulutusaste Utbildningsniva Y hteensä E lin k e in o N ä r in g sg ren Sam m an lagt M a a -, m e ts ä - ja k a la ta lo u s Jord b ru k, sk o g sb ru k och fisk e () K a iv o s - ja muu kaivan n. to im. B rytn in g av m in er. p r o - dukter (2) T e o llis u u s T illv e r k n in g () S ä h k ö -, k a a R a k en n u s s u - ja v e s i to im in ta huolto B y g g n a d s- E l-, g a s - och v erk a a m h et vatten försörj (4) (5) K auppa, r a v.- ja m a jo i tu s - to im. H and el, r o s - ta u ra n g - och h otelverka. (6) K u ljetu s ja tie to liik e n n e T ra n sp o rt och k o m m u - n lk a tio n er (7) Y ht. I R a h o itu s-, vak. y m s. to im in ta B a n k -, fö r - sä k r. o. d y l. v e rk sa m h e t (8) T ot. Y h te isk. ja henk. koh t. palv. S a m h ä lls - o. p e r a, tjä n s te r (9) M än E lin k ein o tuntem aton N äringggren okänd T ot. () Kaikki m uuttaneet A lla flyttade T i P e r u s a s t e e n y lem p i k ou lu tu s (2) H öcre utbildning pa gru n d stad i- et (2) e", 7. G K esk ia steen alem pi koulutus ( ) L ä g r e u tb ild n in g pa m e lla n s ta - d ie t ( '... ^ S K e s k ia s te e n y lem p i k o u lu tu s (4) H ogre u tb ild n in g pa m e ll& n sta - d iet (4 ) r# K orkean a s te e n koulutus (S) U t bildnin g p l lägsta h ö g sta d iet (5) A lem pi kand. asteen koulutus (6) U tbildning pa U gre kandidatniv i ( tr Y lem pi kand. asteen koulutus (?) U tbildning pa högre kand idät n i- vä ( 7 ) r T u tk ija k o u lu tu s (8) - F o r s k a r u t- b ild n in g ( 8 ) ' e M uualla lu o k itte le m a to n k ou lu tu s (9) - U tb ild n in g so m in te kan k la s s iiic e r a s ( 9 ) n _..5. E s ia s t e ja a le m p i p e r u s a s te (999) -* F ö r s ta d ie t och lä g r e grund - s ta d ie t ( ) ' 48 8 ~ 88 ' tr »I - Lukuun s isä lty y noin 4 elink ein oltaan tu n tem attom ak si jäänyttä, jotka ovat elin k ein o ry h m ä ssä. ) I ta let ingar c. 4 p e r so n er med okänd n ä rin g sg ren. vilk a finns i näringagrenagrupp.

16 Taulu 6. POHJOISMAIHIN MUUTTANEIDEN OSUUS (o/oo) LÄHTÖALUEEN VÄESTÖSTÄ ELINKEINON (ISIC) MUKAAN; KOKO MAA, LÄÄNIT Tabell 6. ANDELEN (o/oo) PERSONER SOM FLYTTAT TILL ANDRA NORDISKA LÄNDER AV UTFLYTTNNGSOMRADETS BEFOLKNING EFTER NÄRINGSGREN, (ISIC); HELA LAN DET, LÄNEN Lähtöalue F lyttningsoinräde Yhteensä Summa Maa-, m etsäja kalatalous Jordbruk, skogsbruk och fiske () Kaivos- ja muu kaivann. toim. Brutning av miner. produkter (2) Teollisuus Tillverkning () Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto El-, gasoch vattenförsörj. (4) Rakennustoiminta Byggnadsverksamhet (5) Kauppa, rav.- ja majoitustoim. Handel, restaurang- och hotel verks. (G) Kuljetus ja tietoliikenne Transport och kommuni kationer (7) Rahoitus-, vak. - yms. toiminta. Bank-, försäkr. o. dyl. verksamhet (8) Yhteisk. ja henk. koht. palv. Samhälls- o. pers. tjänster (9) Elinkeino tuntematon Näringsgren okänd. <o)j Itsenäiset ammatittomat Självständiga yrkeslösa Kaikki muuttaneet Alla flyttade ,2.6 Uudenmaan liiani Nylands Uin Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs Iän Ahvenanmaan maakunta O Landskapet Aland _ Hämeen lääni Tavastehus Iän _ Kymen lääni Kymmene Iän _ Mikkelin lääni S:t Michels Iän Pohjois-Karjalan lääni Norra Karelens Iän Kuopion lääni Kuopio Iän Keski-Suoni en lääni Mellersta Finlands Iän Vaasan lääni Vasa Iän Oulun lääni Uleaborgs Iän Lapin lääni Lapplands Iän SI - I) R yhm ässä muuttaneiden osuus on näin suuri sik si, että ryhm ä sisä ltä ä n. 4 elinkeinoltaan tuntem attom aksi jäänyttä. ) I grupp är de flyttandes andel sä stor, emedan gruppen innehäller c. 4 personer m ed okänd näringsgren.

tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar

tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar tîlastotiedotus statisti sk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar Pekka Myrskylä puh 45 12l/243 Päiväys - Datum 04.09.1974 Q 7 A 2# / 4t N :o -N r VÄ 1974:17 TIETOJA VUONNA

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVI Del XVI Volume

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland V IC: 106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XVIII Del XVIII

Lisätiedot

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1

J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 M IT E N O S A A M IS T A V O I J O H T A A? jo ita k in a ja tu k s ia J u s s i N ie m i-p y n ttä ri, y lilä ä k ä ri, M a lm in p s y k ia tria n p o lik lin ik k a T o rs ta i 1.1 2.2 0 1 1 E s ity

Lisätiedot

Hyvät p u o lu e to v e r it

Hyvät p u o lu e to v e r it L y y li A a lto : A v io liitto la k ik o m ite a n m ie tin n ö s tä E t. H:n sos.dem. N a i s p i i r i n s y y s n e u v o tte lu p ä iv illä V iia la s s a 2 5.8.7 3 Hyvät p u o lu e to v e r it Kun

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945

III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO. VUOSINA 1944 ja 1945 III JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL. ÂREN 1944 och 1945 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLE STATISTIK III M A ATA LOUS 41 MAANVILJELYS JA KARJANHOITO VUOSINA ja III l a n t h u s h Al l n in g 4 1 JORDBRUK OCH BOSKAPSSKÖTSEL ÂREN och L'AGRICULTURE

Lisätiedot

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos.

PS. Jos vastaanotit Sinulle kuulumattoman viestin, pyydän ilmoittamaan siitä viipymättä allekirjoittaneelle ja tuhoamaan viestin, kiitos. Teamware Office' Posti Saapunut posti : Olavi Heikkisen lausunto Lähettäjä : Karjalainen Mikko Vastaanottaja : Leinonen Raija Lähetetty: 18.1.2013 10:29 He i! Korjasin nyt tämän spostiliitteenä olevaan

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Ammattiluokitus Classification of occupations

Ammattiluokitus Classification of occupations K äsikirjoja H andböcker H andbooks N ro 14 Uusittu laitos Revised edition Ammattiluokitus Classification of occupations 1987 HELSIN KI 1987 Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN SUOMEN VIRALLINEN T I L A S T O F I N L A N D S OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI C: 103 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN GENERAL CENSUS OF POPULATION 1960 XI TAAJAMAT

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011

Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa. Jukka Ollila 12.10.2011 Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa yritysneuvonta yritysten eri elinkaaren vaiheissa seudullinen elinkeinojen kehittäminen hallinnoimalla Koheesio- ja kilpailukykyohjelma

Lisätiedot

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi

O V F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O V F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi F= O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1979 yhtiön 96. toimintavuosi I SISÄLTÖ : Sivu S isällysluettelo 1 H allitus tilintarka

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa?

Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Jaana Paanetoj a Työsuhteista työtä vai työtoimintaa? Tutkimus vajaakuntoisen tekemän työn oikeudellisesta luonteesta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a H elsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä

omakotitontit omakotitontit Saaristokaupungin Pirttiniemessä KUOPON KAUPUNK Maaoaisuuden hallintapalvelut Tarjousten Tarjousten perusteella perusteella yytävät yytävät oakotitontit oakotitontit Saaristokaupungin Pirttinieessä Tarjousten Tarjousten jättöaika jättöaika

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012

HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 30. 10. 2012 Opetuksen järjestäjät HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/Inkommit 26.10.2012 Dnro/Dnr 30. 10. 2012 Tehtäväluokka 2_ Uppgiftsklass Dnro Lisäys 11.10.2012 päivättyyn

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

O Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi

O Y F IS K A R S A B. Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi O Y F IS K A R S A B Kertomus vuodelta 1978 yhtiön 95. toimintavuosi SISÄLTÖ: Sivu Sisällysluettelo 1 Henkilöstöhallinto 22 Hallitus

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Korkeasti koulutettujen työllisyys Korkeasti koulutettujen työllisyys Heikki Taulu ekonomisti Akava Tulevaisuuden tekijät -seminaari Käsitteet selviksi Työikäinen väestö = kaikki Suomessa asuvat 1 74 -vuotiaat Työvoima = työikäiseen väestöön

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Väestölaskenta Folkräkningen Population census Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population

Lisätiedot

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK

4.10.2005 Juhani Ilmola, SOK Ympäri stönsu o j e l u päi v ät 20 0 5 Kaupat ja kunnalliset määräy kset C a se j a k e l u a se ma t Juhani Ilmola y mpäristöpäällik k ö SO K S-ry h män rakenne S-ry h m ä Osuusk a up a t SOK -y h ty

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi

2 Keminmaa 3 4 5 6. Haaparanta TORNIO. > 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db. Vt 4 Kemi LIITE.. Pek ka ti injun Heik rä npe ä nper kkaa u u L joki Kylä L LIITE.. i aar Na u ska ang as ik ju Koi vuh ar Ru u tti Mä nt Väi nöl ä y lä Ma rtta Vai n io n ine Tor v o Paa tti Las si ik ko Kem inm

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 13.4.21 Matias Ansaharju Tu ru n kauppa korkeakoulu Hels ingin kauppa korkeakoulu Tam pereen teknillinen ylio pisto Svenska ha ndels högskolan Lapp eenrannan

Lisätiedot

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN

OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN OHJE EHDOKASLISTOJEN TEKEMISEEN VUODEN 2016 EDUSTAJISTON VAALIA VARTEN Joka neljäs vuosi pidettävissä edustajiston vaaleissa valitaan osuuskaupan edustajistoon 50 edustajaa. Edustajisto toimii osuuskaupan

Lisätiedot

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka

KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka KUNTA- JA SOTE-UUDISTUS Ka ut4 OCH SOCIAL- 0 C14, HÄLSOVÄRD RE F.ly Kunnan ilmoitus valtiovarainministeriölle kuntarakenneuudistukseen li ittyvästä selvitysalueesta Kuntarakennelain (1698/2009) 4 b :n

Lisätiedot

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN III

YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN III SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI C : 0 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN GENERAL CENSUS OF POPULATION 90 III A M M A T I S S A T O I

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle

w w w. a u d i a t o r. f i yhtymävaltuustolle Keskus 09 7711 BDO Audiat or O y Fa ks i 0 20 74 3 2 93 5 V a t t u n i e m e n r a n t a 2 w w w. a u d i a t o r. f i T I L I N T A R K A S T U S K E R T O M U S 2 0 1 3 Lounais -Suomen koulutuskuntayhtymän

Lisätiedot

Viisi työn vuotta. N : o 4 1962

Viisi työn vuotta. N : o 4 1962 N : o 4 1962 P ä ä to im itta ja C h efred ak tö r: E rk k i V u o rii p u h. tel. 19 575 T o im itu ssih teeri R e d a k tio n sse k re te ra re : O sm o Jo k in en, p u h. tel. 29 594 T alo u d e n h

Lisätiedot

Väestölaskenta Folkräkningen Population census

Väestölaskenta Folkräkningen Population census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik O fficial statistics of Finland VI C:104 Väestölaskenta Folkräkningen Population census 1970 Osa XVII C Del XVII C Volume XVII C HELSINKI 1974 Saamelaiset

Lisätiedot

LIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2

LIITE 5. Pisteet. YLIOPISTOVERTAILU - Yritysnäkökulma 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2. Vuosi. Pisteet 1,6 1,4. Oikeus tieteellinen 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 LIITE 5,6,4,,8,6,4, HY Teologinen Humanis tinen Oikeus tieteellinen Y hteis kuntatieteellinen Ps y kologia Kas v atus tieteellinen Maatalous - mets ätieteellinen Lääketieteellinen Hammas lääketieteellinen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2012 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2012 Figur 1. Export och import efter landskap år 2012 Uusimaa - Nyland Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto.

Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa. Maaliskuu 2014. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Nuorisotakuun seuranta Kaakkois-Suomessa Maaliskuu. Lähde: TEM, Työnvälitystilasto. Terminologiaa Alle 25-vuotiaiden virta yli 3kk työttömyyteen, % Alle 25-vuotiaiden kolmen kuukauden työttömyyden ylittävien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2002 tilastotiedote 8/2003 Stakes/StakesTieto 22.5.2003 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2241 Kaija Vaalgamaa Fax. (09) 3967 2459 e-mail: kaija.vaalgamaa@stakes.fi ISSN 1459-2355 (Internet) ISSN

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille?

Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille? 2 2004 Herkullisia makuja. Persoonallisia tuotteita. Maakuntien erikoisuuksia. Haluatko kertoa tuotteistasi ammattikeittiöille? Ruokakori.fi -tilausjärjestelmä tarjoaa elintarvikeyritykselle nopean ja

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

1975 Osa VII Del VII Volume VII

1975 Osa VII Del VII Volume VII Suomen virallinen tilasto Finlands officiella statistik Official statistics of Finland VI C:105 Asunto- ja elinkeinotutkim us Bostads- och näringsutredningen Population and Housing Census 1975 Osa VII

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003

Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003 Tilastotiedote Statistikmeddelande 10/2004 Terveydenhuollon ammattihenkilöt 31.12.2003 Yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården 31.12.2003 Kaija Vaalgamaa +358 9 3967 2241 kaija.vaalgamaa@stakes.fi

Lisätiedot

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66

2 YLEMPI PERUSASTE 2011 PERUSKOULU 4146 63 2012 KESKIKOULU 429 3 2019 MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE 113 0 YHT 4688 66 1220. Työnhakijat koulutuksen mukaan ja heistä vastavalmistuneet Lähde: TEM, työnvälitystilastot 2013 Maaliskuu 12 POHJOIS-POHJANMAA Työttömät yhteensä Työnhakijoita laskentapäivänä Kaikki yhteensä Vastavalmistuneet

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa

Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa Hyväksytty tiedekuntaneuvoston kokouksessa 15.3.2011 Oikeustieteen maisterin tutkinnon tutkintovaatimukset ja täydentävät opinnot eri hakijaryhmille maisterivalinnoissa 1. Oikeustieteen maisterin tutkinnon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Ammattiluokitus Yrkesklassificering Classification of occupations

Ammattiluokitus Yrkesklassificering Classification of occupations Käsikirjoja N:o 14 Handböcker Handbooks Ammattiluokitus Yrkesklassificering Classification of occupations Tilastokeskus Statistikcentralen Central Statistical Office of Finland i Käsikirjoja Handböcker

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

hinnasto 01.08.2011 Hinnat sis. alv 23% hintoihin lisätään kierrätysmaksu Maatalouden ja teollisuuden renkaat, vanteet ja sisärenkaat

hinnasto 01.08.2011 Hinnat sis. alv 23% hintoihin lisätään kierrätysmaksu Maatalouden ja teollisuuden renkaat, vanteet ja sisärenkaat hinnasto 01.08.2011 Hinnat sis. alv 23% hintoihin lisätään kierrätysmaksu Maatalouden ja teollisuuden renkaat, vanteet ja sisärenkaat 1 Traktorin eturenkaat KOKO MALLI PR HINTA 5,00 15 BKT TF 9090 4 71

Lisätiedot

Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010

Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010 Maantieteen valintakoe, Helsingin yliopisto Urvalsprov till geografi, Helsingfors universitet 24.5.2010 Nimi / Namn: Henkilötunnus / Personbeteckning: Tehtävä 1/Uppgift 1 (9 pistettä/9 poäng) Käytä tehtävässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA Tietoisku 1/2008 Sisällys Senioreiden määrä ja ikä Ikäihmisten asuminen Koulutustaso Tulot Kuva: Petri Lintunen Tiivistelmä Vuoden 2007 alussa espoolaisista joka kymmenes,

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018

ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 Kaupunginhallitus 302 16.11.2015 ORIVEDEN KAUPUNGIN ATERIA-, TAVARANKULJETUS- JA HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTUS 2016-2018 150/07.071/2015 Kaupunginhallitus 16.11.2015 302 Oriveden kaupunki on pyytänyt

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36)

VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) VALITUSOSOITUS (Poikkeamisluvat 36) Valitusaika Ympäristöteknisen lautakunnan lupajaoston päätökseen saa hakea muu tos ta va littamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen kirjallisella va li tuk sel la.

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Tietoa akavalaisista Kainuussa Tietoa akavalaisista Kainuussa 7.5.05 Risto Kauppinen Tulevaisuusfoorumi Sotkamo Työttömät*, Kainuu 0 05, lkm. 0 05, Kainuu 0/ 05/ Perusaste 79-0 -5, Keskiaste 0 9 5,0 Alin korkea-aste 0 5 - -, Korkeasti

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2002 2008

Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2002 2008 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Suun terveydenhuolto terveyskeskuksissa 2002 Munhälsovården på hälsovårdscentralerna 2002 Sanna-Mari Saukkonen +358 20 610

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Tilastokuviot 2016 /1

Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 2016 /1 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain Jämsä, ja koko maa Henkilökunta Liikevaihto

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA

N:o 794 LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA 2220 Liite LUETTELO YLIOPISTOJEN KOULUTUSALOISTA, TUTKINTOJEN NIMISTÄ JA YLIOPISTOISTA, JOISSA TUTKINTOJA VOIDAAN SUORITTAA Koulutusyksiköiden nimien lyhenteet: HKKK HY HY (SSKH) JoY JY KY KuvA LTY LY

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Korkein halinto -oikeus

Korkein halinto -oikeus .......................... 1. 1 1. 1. 1 1 1 1 1 1 Salon kaupunki Saapunut 18.5.2015 Konsernipalvelut salainen/4/00.04.02/2013 1 Korkein halinto -oikeus Saapunut o. zo Li(teitä...:2. h KORKEIMMALLE IIAI.LINT

Lisätiedot

VOIMAKAS KEHITYS JATKUU

VOIMAKAS KEHITYS JATKUU UUSI ILMAVA CENTRUM TURUN KESKUSTASSA TULE MUKAAN SYYSMUOTIIN T avaratalostam m e on nyt helppo valita m uodikas asukokonaisuus. Pukineet, jalkineet, asusteet - kaikki sam an katon alta. O lem m e ryhm

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot