YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN T I L A S T O F I N L A N D S OFFICIELLA STATISTIK OFFICIAL STATISTICS OF FINLAND VI C: 103 YLEINEN VÄESTÖLASKENTA ALLMÄNNA FOLKRÄKNINGEN GENERAL CENSUS OF POPULATION 1960 XI TAAJAMAT JA NIIDEN RAJAT, YM, TÄTORTERNA OCH DERAS GRÄNSER, ETC. Ar ON-ADMINISTRA TIVE URBAN SETTLEMENTS AND THEIR BOUNDARIES, ETC. HELSINKI 1965

2 A lkusanat T ä m ä ju lk a isu sisä ltä ä tie to ja ta a ja m is ta ja n iid en ra jo ista, jo tk a on ilm o ite ttu v a lta k u n n a n p e ru s k a rta n k o o rd in a a ttin u m e ro in. L isäksi se lo ste ta a n m u ita v ä e s tö lask en n assa k ä y te tty jä k u n ta a p ien em p iä a lu ejak o ja, jo ita o v a t p e ru s k a rta n ru u tu ja k o sek ä k a u p u n g in osa - jako. T ied o t k o h d is tu v a t a ja n k o h ta a n J u lk a isu n la a tim isesta on h u o le h tin u t y lia k tu a a ri G ö r a n S t r e n g e l 1. H elsingissä, T ilastollisessa p ä äto im isto ssa, sy y s k u u ssa Förord D en n a p u b lik a tio n inneh åller u p p g ifte r om tä to rte r och deras gränser, u ttry c k ta i g ru n d k a rta n s k o o rd in atn u m m er. D essutom redogöres för övriga v id fo lk rä k n in g e n a n v ä n d a o m råd esin d eln in g ar som ä r m indre ä n kom m u n en, n äm lig en ru tin d eln in g en en lig t g ru n d k a rta n sa m t stad sdclsindelningcn. U p p g ifte rn a h än fö r sig till tid p u n k te n P u b lik a tio n e n h a r sa m m a n stä llts a v ö v e ra k tu a rie G ö r a n S t r e n g e 1 1. H elsingfors, S ta tis tisk a c e n tra lbyi'àn, sep tem b er Eino H. Laurila J o r m a H y p p ö lä

3 Sisällys Sivu Alkusanat... 3 Taajaman m ääritelm ä... 6 Taajamien rajoittaminen... 7 Väestölaskennan tiedot taajam ittain ja taajam anosittain 9 Peruskartan ruutujen mukaiset tie d o t Väestölaskennan tiedot kaupunginosittain Innehåll Sida Förord... 3 Definitionen på t ä t o r t... 6 Avgränsningen av tätorter... 7 Folkräkningens uppgifter per tätort och tä to rtsd e l... 9 Uppgifter enligt grundkartans r u t o r Folkräkningsuppgifter stadsdelsvis Tauluja: 1. Taajamien väkiluku, pinta-ala, asukastiheys, kartan numero, jolla taajam a sijaitsee sekä taajamien rajojen peruskartan mukaiset koordinaattinumerot Väkiluku sekä ruokakuntien ja asuinhuoneistojen lukumäärät, lääneittäin, tilastoalueittain, kunnittain ja taajam anosittain Tabeller: 1. Tätorternas folkmängd, areal, invånartäthet, kartans nummer, på vilken tätorten är belägen sam t tätortsgränsernas koordinatnummer enligt grundkartan Folkmängden sam t hushållens och bostadslägenheternas antal länsvis, per statistisk region, kommunvis och per tätortsdel Contents Page Foreword... 3 F innish English V ocabulary... 5 D efinition of non-administrative urban settlem ent... 6 Delimiting of settlements... 7 Census data by settlements and by parts of settlem ents 9 Census data by squares of basic m a p Census data by city w a rd s English S u m m a r y Tables: 1. Population, area and population density of settlements, number of map on which settlement is situated, and coordinate numbers of boundaries of settlements according to the basic map Population and number of households and dwelling units by provinces, statistical regions, communes and parts of settlem ents... 81

4 Finnish-E nglish Vocabulary K a rta n tila u s n u m e ro... N u m b e r o f m ap K a u p u n g it ja k a u p p a l a t... U rb a n com m unes K ir k o n k y lä... V illage w ith a church K oko m a a... W hole co u n try K u n ta... C om m une L ä ä n i... P ro v in ce M aa... L a n d M aa-k m 2:a k o h t i... P e r la n d k m 2 M a a la is k u n n a t... R u ra l com m unes O sa, o s i a... P a rt, p a rts (in a n o th e r com m une) P i n t a - a l a... A rea S i i t ä... O f w hich T a a ja m a... N o n -a d m in istra tiv e u rb a n se ttle m e n t T a a ja m a -a lu e e t... N o n -a d m in istra tiv e u rb a n s e ttle m e n t areas T a a ja m a n k o o r d i n a a ti t... C o-ordinate n u m b ers o f se ttle m e n t T a a ja m a v ä e stö n o s u u s... P ro p o rtio n o f u rb a n p o p u latio n T a a ja m a v ä e stö ä y h te e n sä... U rb a n p o p u la tio n, to ta l V ä k ilu k u... P o p u la tio n Y h te e n s ä... T o ta l

5 Taajaman määritelmä L ääni- ja k u n ta ja o t e iv ä t en ää su u n n itte lu - ja tu t k i m u sty ö ssä ole riittä v iä ja k o p e ru ste ita. L ä ä n ija o n r in nalle on sen vuoksi m u u ta m ia vuosia s itte n k e h ite tty ns. tilasto alu ejak o. T ie to ja on to is a a lta p y r itty sa a m a a n m yös k u n ta a p ienem m iltä alu eilta. M aalaisk u n n a t e iv ä t ain a ole asu tu k se n sa p u o lesta»tasa-rakenteisia», v a a n niiden alueille on m o n asti s y n ty n y t a su tu k se n tih e y ty - m iä, jo tk a lu o n teensa p u o le sta s a a tta v a t h u o m a tta v a stik in e ro ta varsinaisesta, m aaseu d u sta. E n n e n k u in tila s to tie to ja k u ite n k a a n v o id a an ry h ty ä k e rääm ään tä lla isista ta a ja m ista, on n äid en ra ja t ja m u u t niille m ahdollisesti a s e te tta v a t eh d o t ta rk o in m ä ä rite ltä v ä. K y sy m y s siitä, m ite n ta a ja m a k äsite olisi m ä ä rite l tä v ä oli v u o d e sta 1954 lä h tie n useaan o tteeseen esillä P o h jo ism aid en väestö - ja ty ö v o im a tila sto v a lio k u n n a n kokouksissa. P y rk im y k se n ä oli sa a d a a ik a a n y h te is pohjo ism ain en m ä ä rite lm ä. M ain itu n v alio k u n n an eh d o tu k sesta tila sto v ira sto je n p ä ä llik ö t h y v ä k sy iv ä t elokuussa 1960 so u raav an m ä ä rite lm ä n o te tta v a k s i k ä y tä n tö ö n vuodon 1960 väestö lask ennoissa P o h jo ism aissa. K e sä h u v ila -a lu e ita k o sk ev asta o sasta k u ite n k in k u k in m a a p ä ä tti itse.»t aajam iksi lu e ta a n k aik k i ra k e n n y sry h m ä t, joissa on v ä h in tä ä n 200 a su k a s ta ja. joissa ra k e n n u ste n v älin en e täisy y s ei yleensä ole 200 m e triä su u rem p i. Se saa k u ite n k in y littä ä 200 m e triä, k u n kyseessä on ra k e n n u s ry h m ä, jo k a k u u lu u su u rem m an ta a ja m a n v a ik u tu s p iiriin. T o isaalta tu lee ra k e n n u s te n v älisen m aksim i- etä isy y d e n olla pienem pi k u in 200 m e triä, jos a s u tu k sen lu o n n e n iin v a a tii. N äin ta p a h tu u esim. silloin, k u n ta a ja m a n ja m a a seu tu a su tu k se n v älin en raja. on e p ä selvä, ts. k u n ta a ja m a n a su tu s ei n ä y tä h u o m a tta v a s ti tih e ä m m ä ltä k u in sitä y m p ä rö iv ä n alu een asu tu s. T aajam an rajoittam isessa, o te ta a n huom ioon m yös m u u t k u in a su in ra k e n n u k se t, m m. sellaiset, jo ita k ä y te tä ä n y k sin o m aan ty ö p a ik k o in a. M aatalouden ta lo u sra k e n n u k sia ei k u ite n k a a n k a ts o ta ta a ja m a - asu tu k seen k u u lu v ik si, m ik äli ne sija itse v a t erillään tila n p ä ä ra k e n n u k sista. T a a ja m a n u lk o p u o lella o lev at la ito k set, esim. sa ira a la t, k a ts o ta a n ta a ja m ik si v a in siin ä ta p a u k se ssa, e ttä laitoksessa v ak in aisesti a su v a h e n k ilö k u n ta p erh ein een k ä s ittä ä v ä h in tä ä n 200 h e n keä. S aira a la n p o tila ita ei siis tä s sä o te ta huom ioon. T aaja m a -a su tu k se n ei k a ts o ta k a tk e a v a n, v a ik k a ra k e n n u s te n väli y littä ä k in 200 m e triä, jos ra k e n n u s te n välisiä a lu e ita k ä y te tä ä n y leishyödyllisiin ta r k o itu k siin (esim. tie, p y sä k ö in tip a ik k a, p u isto, u rh e ilu k e n ttä ja h a u ta u sm a a ). Sellaisia a lu e ita o v a t m yös v a ra s to p a ik a t sek ä ra u ta tie - ja sa ta m a -a lu e e t. K e säh u v ila -a lu e tta, jolla a s u ta a n v a in k esäaik an a, oi lu e ta ta a ja m a a n k u u lu v aksi. Definitionen på tätort In d eln in g en i lä n och k o m m u n er ä r v id p laneringsoch fo rsk n in g sarb ete ej län g re tillräck lig. Som k o m p lem e n t till län sin d eln in g en u ta rb e ta d e s för några- å r sed an d ä rfö r en in d eln in g i s ta tis tis k a regioner. Å a n d ra sid an h a r m a n ä v en v e la t få u p p g ifte r för o m råd en m in d re än k o m m u n er. L a n d sk o m m u n e rn a ä r n äm lig en ej a lltid i fråg a om bebyggelsen h o m ogena om råd en, u ta n in o m dem h a r flerstäd es u p p s tå tt tä ta re bebyggelse, som till sin n a tu r t.o.m. i hög g ra d k a n sk ilja sig frå n den eg en tlig a lan d sb y g d en. In n a n s ta tis tis k a u p p g ifte r k a n in sam las från d y lik a tä to rte r, m å ste doek g rän sern a för dem jä m te an d ra ev. k ra v n o g g ra n t fastställas. F rå g a n om h u r tä to rte rn a sk all definieras v a r fr.o.m. å r 1954 i flere re p rise r u p p e till b eh andlin g v id s a m m a n trä d e n m ed N ordiska u ts k o tte t för befolknings- och a rb e tsk ra ftssta tistik. S y fte t v a r a tt n å fram till en s a m n o rd isk d efin itio n p å tä to rt. P å fra m stä lla n a v n ä m n d a u ts k o tt g o d k än d e cheferna för sta tistik ä m b e tsv e rk e n i au g u sti 1960 fö ljan d e d efinition a t t tillä m p a s v id 1960 års fo lk räk n in g a r i de n o rd isk a län d ern a. B e trä ffa n d e den del som b erö r so m m arv ilio o m råd en beslö t dock v a r t la n d för sig.»som tä to r te r anses alla h u ssam lin g ar m ed m in st 200 in v ån are, så fra m t a v stå n d e n m ellan byggnaderna, i allm ä n h e t ej ö v erstig er 200 m eter. A v stå n d e n m ellan h u sen m å dock ö v erstig a 200 m e te r d å fråga, ä r om h u sg ru p p, som h ö r till stö rre tä to r ts in fly telseo m råd e. Â a n d ra sid an b ö r m axim ia. v s tå n d e t m ellan b y g g n ad ern a v ara m in d re ä n 200 m e te r om bebyggelsens n a tu r så fo rd rar. Så ä r fallet ex v. d å gränsen m ellan tä t o r t och landsbebyggelse ä r oklar, m.a.o. d å täto rtsb eb y g g elsen ej synes m ä rk b a rt tä ta re än bebyggelsen p å d e t om givan d e o m råd et. V id a v g ränsn in g en a v tä to rte rn a m ed räk n as äv en a n d ra ä n b o sta d sb y g g n ader, b l.a. såd a n a som uteslulu ta n d e a n v ä n d e s som a rb e tsp la tse r. L a n tb ru k e ts ek o n im ib y g g n ad er anses dock ej h ö ra till tä to rtsb e - byggelse om de ligger sk ilt frå n g ård en s h u v u d b y g g n a der. A n sta lte r, exv. sju k h u s, som ligger u ta n fö r t ä t o r t ern a, rä k n a s som tä to rte r en d ast i d e t fall, a t t den p erso n al in k lu siv e fam iljer, som sta d ig v a ra n d e är bosatt- p å a n sta lte n, o m fa tta r m in st 200 personer. S ju k h u s p a tie n te rn a m ed rä k n a s a lltså icke. Ä ven om a v stå n d e n m ellan h u sen ö v erstig er 200 m eter, anses d e tta in te a v b ry ta bebyggelsen, för den hän d else o m rå d e t m ellan b y g g n a d e rn a an v än d es för a llm ä n n y ttig a ä n d a m å l (t.ex. väg, p ark erin g sp lats, p a rk, id ro ttsp la n och b eg rav n in g sp lats). D e tta g äller äv en om råd en såsom lag erp latser, järn v ä g slin je r och h a m n om råden. S o m m arvilioom råden, som bebos e n d a st so m m artid, anses ej h ö ra till tä to rt.

6 7 T a a ja m a n ra jo itta m in e n s u o rite ta a n h allin n o llisesta ja o s ta riip p u m a tta. N ä in ollen ta a ja m a voi u lo ttu a n a a p u rik u n n a n puolelle.» M ääritelm ä on siis lä h in n ä»topografinen»; ta a ja m a t v o id a a n ra jo itta a k a rta n ta i ilm akuvien av u lla o tt a m a tta huom io o n n iid en elin k e in o ra k e n n e tta, a su k a s tih e y ttä, liik e n n e y h te y k siä ta i m u ita om inaisuuksia. T ä m ä n m ä ä ritte ly n m u k aisesti su o rite ttiin k ev äällä ja kesällä 1960 y h te e n s ä to d en n äk ö isen ta a ja m a n ra jo itta m in e n. T y ö n silloisessa vaih eessa ei ain a ollu t tä y t tä v a rm u u tta siitä, y littik ö tu tk itta v a n alueen v ä k ilu k u 200 v ai ei. L a sk en n an jälk een to d e ttiin k in 243 ta a ja m a n v ä e stö n a litta n e e n tä m ä n v äh im m äism äärän. L opulliseksi ta a ja m ie n lu k u m ä ä rä k si jä i n ä in ollen L u o nnollisesti v o id a a n ta a ja m ie n k o k o n aism ä ä rä ä la sk e tta e ssa jä t tä ä huom ioon o tta m a tta sellaise t ta a ja m a t, jo tk a e iv ä t tä y tä u rb a a n iy h d y sk u n n ille a s e te tta v ia v a a tim u k sia, esim. elin k ein o rak en teen, a s u k astih e y d e n ja p a lv e lu m u o to je n su h te e n. K o k o n a islu v u s ta v o id aan esim. v ä h e n tä ä ne ta a ja m a t, jo id en v ä e stö stä y li 50 % sa a to im een tu lo n sa m aa- ja m e ts ä ta lo u d e sta ja n ä in m en etellen jä ä ta a ja m a a. N äissä a su u y h te e n sä h en k eä. E delleen v o i d a a n esim. tu tk ia m itk ä ta a ja m a t tä y ttä v ä t m ä ä r ä tty jä v a a tim u k s ia p alv elu m u o to jen, esim. k au p p aliik k eid en lu k u m ä ä rä n su h teen. T a a ja m a k rite rio o n v o id a a n m yös sisä lly ttä ä v a a tim u s, e ttä p a ik k a k u n ta to im ii y m p ä ristö n k esk u sp aik k an a. T ie to ja ta a ja m ie n v ä e stö n elinkeino- ja a m m a ttia sem a ra k e n te e sta sa a d a a n n ite e stä IV. M u ita selv i ty k s iä ta a ja m a v ä e s tö n talo u d ellisesta ra k e n te e sta ja m e rk ity k se stä ei v äestö lask e n n an y h tey d essä su o rite ttu. A su k astih ey s k ä y ilm i n ite e n II ta u lu s ta 1 ja tä m ä n n ite e n ta u lu s ta 1. E rik o isesti on h u o m a tta v a, e ttä ta a ja m a n ra ja t o v a t h allin n o llisista ra jo ista (k u n ta- ja lä ä n in ra jo ista ) tä y sin riip p u m a tto m ia. T ä te n ta a ja m a s a a tta a sija ita k a h d e n ta i u seam m an k in k u n n a n (ja lään in ) alueella. E s i m erk k in ä m a in itta k o o n H elsin g in K e sk u sta, jo k a k ä s ittä ä su u rim m a n osan H elsingin k a u p u n g in alu eesta sek ä su u re n osan H elsin g in m a a la is k u n ta a (lähinnä T ik k u rila n ja H ie k k a h a rju n ) sek ä osia E sp o o n ja T u u su la n m aala isk u n n ista. K a u p u n k ie n ja k a u p p a loiden k e sk u s-ta a ja m ista on k ä y te tty n im ity stä»k eskusta». V uoden 1950 v äestö lask e n n assa k a ts o ttiin ta a j a m iksi m a a la isk u n tie n alueilla m u o d o stu n e e t v ä h in tä ä n 500 a s u k k a a n a su tu sk e sk u k se t, jo issa oli»m aaseudun y leistä a s u tu s tih e y ttä tiiv iim p i asum is- ja ra k e n n u s ta p a ja joissa m a a ta lo u d e s ta to im e e n tu le v a n v äestö n o san tu li olla p ien em p i k u in p u o le t alueen koko väkiluvusta». R a jo itta m in e n oli a n n e ttu v ä e stö la sk e n ta to im ik u n tie n te h tä v ä k si. T ä s tä jo h tu e n ra jo itta m is ta p a ei ollut y h te n ä in e n koko m aassa. A vgrän sn in g en a v tä to r te r vcrk ställes oberoende av den a d m in istra tiv a indelningen. S ålu n d a k a n en tä to r t s trä e k a sig över till g ran n k o m m u n en s sida.» D efin itio n en ä r således n ä rm a st»topografisk»; t ä t o r t erna k a n av g ränsas m ed h jä lp a v karta, eller fly g b ild u ta n h ä n sy n till n ä rin g sstru k tu r, in v å n a rtä th e t, k o m m u n ik a tio n e r eller a n d ra egenskaper. I enlighet m ed denna, d efin itio n av g rän sad es v åren och so m m aren 1960 inalles sannolika tä to rte r. I d e tta skede rå d d e ej a lltid v issh et om h u ru v id a d et u n d e rs ö k ta o m råd ets befolkning översteg 200 eller oj. E fte r räk n in g en k o n sta te ra d e s, a t t folkm ängden i 245 tä to rte r sta n n a d e u n d e r denna m inim igräns. D e t slu tlig a a n ta le t tä to rte r blev sålu n d a D e tta a n ta l k a n g iv etv is red u ceras genom u te lä m n a n d e av så d a n a tä to rte r, v ilk a ej t.ex. b e trä ffa n d e n ä rin g sstru k tu re n, in v å n a rtä th e te n och serv icefo rm ern a fyller k ra v e n p å u rb a n a sam hällen. E x v. k a n så d a n a tä to rte r läm n as åsido a v vilk as befolkning över 50 % få r sin u tk o m st från jo rd - och skogsb ru k. I d e tta fall å te rstå r tä to r te r m ed inalles in v å n a re. V idare k a n m a n t.e x. u n d ersö k a v ilk a tä to r te r som fyller vissa fo rd rin g ar b e trä ffa n d e serviceform erna, t.e x. a n ta le t a ffärer. T ä to rts k rite rie t k an äv en k o m p le tte ra s m ed k ra v p å a t t o rte n tjä n s tg ö r som c e n tra lo rt för om g iv ningen. U p p g ifter om befolkningens näringsgrens- och y rk e sstä lln in g sstru k tu r in o m tä to rte rn a fin n es i volym IV. Andra- u tre d n in g a r om täto rtsb e fo lk n in g e n s ekonom isk a s tr u k tu r och bety d else h a r ej i sa m b a n d m ed fo lk räk n in g e n u tfö rts. In v å n a r tä th e te n fra m g å r av ta b e ll 1 i voly m I I och ta b e ll 1 i d en n a volym. S ärsk ilt b ö r o bserveras, a t t tä to rte rn a s g rän ser är o beroende a v a d m in is tra tiv a g rän ser (kom m un- och lä n sg rä n se r). S ålu n d a k a n en tä t o r t v a ra b elägen inom tv å eller t.o.m. flore k o m m u n er (län). Som exem pel m å n ä m n a s H elsingfors C en tru m, som o m fa tta r största, delen a v H elsingfors sta d s o m råd e sa m t en s to r del av H elsinge (n ä rm a st D ick u rsb y och S andkulla) sa m t delar a v E sb o och T u sb y lan d sk o m m u n er. S tä d e rn a s och k ö p in g arn as c e n tra ltä to rte r h a r b e n ä m n ts»centrum». V id 1950 års fo lk räk n in g b e tra k ta d e s som tä to rte r landsk o m m u n ern as b efo lk n in g scen tra m ed m in st 500 in v å n a re i v ilk a»befo lk n in g stäth eten v a r stö rre och b eb y g g elser m er k o n c e n tre ra d än v ad som ä r a llm ä n t p å landsb y g d en och d ä r d en del a v b efolkningen som få r sin u tk o m st a v jo rd b ru k u tg jo rd e m in d re än h älften a v d en to ta la befolkningen p å orten». A vgrän sn in g en u tfö rd e s av fo lk räkningskom m issioner. A v d en n a orsak v a r av g rän sn in g sfö rfaran d et ej en h e tlig t i hela landet. Taajam ien rajoittam inen V äestö lask en n an v alm istelu v aih eessa la a d ittiin k u n n itta is e t lu e tte lo t to d e n n ä k ö isistä ta a ja m ista. A p u n a k ä y te ttiin se u ra a v ia lä h te itä : 1. K u n n a llish a llitu ste n v u o n n a 1949 a n ta m a t tie d o t v a sta u k sin a P ä ä to im isto n tie d u ste lu u n, jo k a koski k a ik k ia v ä h in tä ä n 200 h engen v äestö k esk u k sia. Avgränsningen av tätorter I fo lk räk n in g ens begynnelseskede u p p g jo rd es fö r te c k n in g a r över san n o lik a tä to r te r in o m de olika k o m m u n ern a. Som h jä lp a n lita d e s fö ljan d e källor: 1. U p p g ifter g iv n a av k o m m u n ern as sty relser å r 1949 som sv ar p å C en tralb y rån s fö rfråg an som gällde alla b efo lk n in g sce n tra m ed m in st 200 personer.

7 8 2. V u o d en 1950 v ä e stö la sk e n ta. L a sk en n assa o te ttiin huom io o n v ä h in tä ä n 500 h en g en ta a ja m a t (väestök esk u k set). N iid en lu k u m ä ä rä oli M a a n m itta u sh a llitu k se n k e rä ä m ä ain eisto v u o d e lta A lu esu u n n ittelu elim iltä v u o n n a 1950 s a a tu ain eisto. N äm ä v a lm is ta v a t ta a ja m a lu e tte lo t lä h e te ttiin k u n n allish a llitu ste n ta rk a s te tta v ik s i ja tä y d e n n e ttä v ik si. K u n n a llish a llitu k sia p y y d e ttiin m m. a n ta m a a n tie to ja to d e n n ä k ö iste n ta a ja m ie n p in ta -a lo ista ja v ä k ilu v u ista sek ä liittä m ä ä n lu e tte lo o n tie d o t m u ista m ah d o llisista ta a j am a -alueista. T ä rk e im m ä t h a rk itta v a n a olleet ta a ja m a n ra jo itu s - m e n e te lm ä t olivat: 1) v a p a a m u o to ise n k ä y rä n ra jo itta m a alue 2) v a lta k u n n a n p e ru s k a rta n (m itta k a a v a 1: ) k o o rd in a a ttiru u d u s to n % k m 2: n n eliö istä k o o stu v a m onikulm io V apaam u o to isen k ä y rä n m en etelm ä oli ollu t k ä y tö ssä vuoden 1950 v äestö lask e n n assa ja s itä k ä y ttiv ä t m u u t P o h jo ism a a t v u o d en 1960 v äestö lask e n n assa. K o h d assa 2) m a in ittu m en etelm ä oli en n en v u o d en 1960 v ä e stö la s k e n ta a o llu t k ä y tö ssä v a in T am p ereen liik ennealueen ja E te lä -P o h ja n m a a n s e u tu su u n n itte lu liitto je n ta a ja m a - tu tk im u k sissa. Sen su u re n a e tu n a on e ttä ta a ja m a t on h elp o sti ra jo ite tta v is s a ja n iid en k ä s ittä m ä t p in ta -a la t h elp o sti k o o rd in a a ttin u m e ro in ilm o ite tta v issa. M enete lm ä n h a itta p u o le n a ta a s on, e ttä ta a ja m a n ra ja ei n o u d a ta ta r k a s ti a su tu k sen ra jo ja, v a a n e ttä a s u m a tto m iak in a lu e ita jo ssain m ä ä rin tu lee lu e tu k si ta a ja m a a n. E d u t k a ts o ttiin k u iten k in h a itto ja su u rem m ik si ja P ä ä to im isto p ä ä tti so v e lta a sitä v u o d en 1960 v ä e stö lask en n assa. T ä m ä o so itta u tu i ta rk o itu k se n m u k a ise k si sen k in v u oksi, e ttä ns. ru u tu tu tk im u k se ssa (katso siv. 10) k ä y te ttä v ä n ru u d u n su u ru u s oli sam o in 1 4 k m 2. M enetelm än p e ria a te selv iää k u v io ista 3 ja 4. T a a ja m a ra jo je n p iirtä m in e n k a rto ille tu o tti v a ik e u k sia. K o sk a v a in n o in k o lm aso sasta m a a ta m m e oli t a r k o itu k seen so p iv a p e ru s k a rtta k ä y te ttä v issä, jo u d u ttiin ra jo itu sty ö s sä k ä y ttä m ä ä n m y ö s M a a n m itta u sh a llitu k sen ja T o p o g rafik u n n an ilm a k u v a to im isto ista la i n a ttu ja ilm ak u v ia. N äid en av u lla p iirre ttiin v a n h e n tu neille ja p ie n im itta k a a v a isille (1: ja 1: ) k arto ille ta a ja m ie n ra ja t. P o ly e d rip ro je k tio k a rtto ih in oli ensin p iirre ttä v ä v a lta k u n n a llisen p e ru s k a rtta - k o o rd in a a tisto n ru n k o ja su u rim p a a n o saan m u ista k a rto is ta 1 k m 2:n ru u d u sto. P ro je k tio k a rta n reunassa o levat ta a ja m a t m u o d o s tu v a t o sitta in m yös puolisu u n n ik k a ista, jo id en p in ta -a la t o v a t p ien em p iä k u in 1/ i k m 2 (ks. k u v io 5). M ikäli ta a ja m a n ra jo itta m in e n oli tu lk in n a n v a ra is ta lä h e te ttiin k a r tta, jolle se oli p iirre tty, asianom aiselle k u n n allish allitu k selle lau su n n o n sa a m ista v a rte n. Y li p u o le t k a ik ista ta a ja m is ta oli tä lla isia ta p a u k s ia. L a u su n to je n p eru steella te h tiin ta rp e e llise t m u u to k se t (alueen la a je n n u s ta i su p istu s, n im e n m u u tto ). T äm än jälk een k a r ta t lä h e te ttiin sy k sy llä 1960 k u n n a llish a llitu s te n a settam ille v äestö lask e n tato im ik u n n ille. E rä id e n to im ik u n tie n a lo itte e sta te h tiin vielä tä s sä vaiheessa m u u to k sia ta a ja m ie n rajo ih in. V ä e stö la sk e n ta to im ik u n n a t ja k o iv a t sa a m a n sa k a r ta t h e n k ik irjo itu s v iranom aisille (so. piirim iehille ja h e rk i- k irjo itu ste h tä v iin m ä ä rä ty ille poliisim iehille), jo id en års fo lk räk n in g. V id rä k n in g e n b e a k ta d e s a lla tä to r te r (befolkningscentra) m ed m in st 500 in v å n a re. A n ta le t tä to r te r steg till M ateria l som in sam lats a v L a n tm ä te risty re ls e n å r M ateria l som erh ållits frå n reg io n p lan erin g so rg an en å r D essa fö rb eredande fö rteck n in g ar ö v er tä to r te r sändes till k o m m u n ern as sty re lse r för g ran sk n in g och k o m p letterin g. K o m m u n e rn a s sty relser o m b ad s b l.a. lä m n a u p p g ifte r om tä to rte rn a s arealer och fo lk m ängd sa m t a t t utöka, förteckningen m ed u p p g ifte r om ev. a n d ra tä to rtso m rå d e n. A v de av g rän sn in g sm eto d er som p rö v ad es v a r de v ik tig aste: 1) e tt o m råd e b e g rä n s a t av en fri k u rv a 2) en p o lygon b estående a v l/ i k m 2:s k v a d ra te r en lig t rik sg ru n d k a rta n s (skala 1:20 000) k o o rd in a tsy s te m M etoden m ed fri k u rv a h ad e a n v ä n ts v id 1950 å rs fo lk räk n in g och d en a n v ä n d e s av de ö v rig a n o rd isk a lä n d e rn a v id 1960 års fo lk räk n in g. M etod 2) ha.de före å r 1960 års rä k n in g tillä m p a ts e n d a st v id de tä to rts - u n d ersö k n in g ar som u tfö rts a v reg io n p lan sfö rb u n d et för T am m erfo rs tra fik o m rå d e och a v S y d -Ö ste rb o tte n s regio n p lan sfö rb u n d. D ess stora, fördel ä r a t t tä to rte rn a ä r lä tt a t t av g rän sa och a t t d eras arealer lä t t k a n u t try c k a s i k o o rd in a tn u m m e r. M etodens nack d el å te r är, a t t tä to rte n s g räns icke n o g g ra n t följer bebyggelsens g rän ser, u ta n a t t äv en o b eb y g g d a o m råd en i viss m å n b lir h ä n fö rd a till tä to rte n. F ö rd e la rn a ansågs dock v a ra stö rre ä n n a c k d e la rn a och C e n tra lb y rå n b eslö t tillä m p a d e n v id 1960 års fo lk räk n in g. D e tta v isade sig v a ra än d am å lsen lig t ä v en u r d en sy n p u n k te n, a t t ru ta n s sto rle k v id d en s.k. ru tu n d ersö k n in g en (se sid a n 10) lik aså v a r % k m 2. M etodens p rin cip fram g år u rfig u re rn a 3 och 4. In r ita n d e t a v tä to rte rn a s g rän ser p å k a rto rn a bered d e sv årig h ete r. E m e d a n för ä n d a m å le t läm plig g ru n d k a rta fan n s tillgänglig över e n d a st en tre d je d e l av rik e t, n ö dgades m a n v id a v g rän sn in g en a n v ä n d a ä v en fly g b ild er so m lån ad es frå n L a n tm ä te risty re lse n s och T o p o g rafk åren s fly g b ild sb y råer. M ed h jä lp a v dessa, rita d e s tä to rte rn a s g rän ser p å fö råld rad e och i lite n sk ala (1: och 1: ) u tfö rd a k a rto r. K a rto r i p o ly e d e rp ro je k tio n m å ste fö rst förses m ed rik sg ru n d k a rta n s k o o rd in atsy stem ssto m m e och s tö rs ta delen a v de övrig a k a rto rn a m ed 1 k m 2:s ru tsy ste m. T ä to rte r b eläg n a i k a n te n a v p ro je k tio n sk a rta b e s tå r delvis även a v tra p e tse r, vilk as arealer ä r m in d re ä n % k m 2 (se fig. 5). I de fall tä to rte n s av g rän sn in g v a r en to lk n in g sfråg a sändes k a rta n, p å v ilk en d en v a r in rita d, till v e d e r b ö rande k o m m u n s styrelse fö r u tlå ta n d e. Ö ver h ä lfte n a v alla tä to rte r v a r så d a n a. P å g ru n d v a l a v u tlå ta n d e n a företogs nödiga ä n d rin g a r (u tv id g n in g eller in sk rä n k n in g a v om råde, n a m n än d rin g ). D ä re fte r sändes k a rto rn a h ö sten 1960 till de a v k o m m u n ern as sty relser tills a tta folkräk n in g sk o m m issio n ern a. P å in itia tiv av n å g ra kom m issioner gjordes ä n n u i d e tta skede sm ärre g rän sän d rin g ar. F o lk räk n in g sk o m m issio n ern a v id arebefo rd ra d e k a r to rn a till m a n ta lssk riv n in g sm y n d ig h e te rn a (dvs. ro tem ä n n e n och de p o lism än som fö ro rd n a ts till m an tals-

8 9 te h tä v iin k u u lu i te h d ä ta a ja m a m e rk in tä kerääm iinsä v ä estö lask e n talo m akkeisiin (ks.»v äestölaskennan kulku», n id e II). K e rä ty t lo m ak k eet tu li jä rje s tä ä ta a ja - m itta in sekä n u m ero id a l:s tä alk aen k u n k in ta a ja m a n ja ta a ja m a n o s a n sisällä. P ä ä to im isto ssa lo m akkeet sä ily te tä ä n sam assa järje sty k se ssä. E ri k u n n issa s ija itsevien ta a ja m a n o sie n tie to je n y h d istä m in e n ta p a h tu i tieto k o n eella. T ilastollisessa p ääto im isto ssa on k a r ta t, jo illa ta a j a m ien ra ja t o v a t p iirre tty in ä. Väestölaskennan tiedot taajam ittain ja taajam anosittain T ä m ä ju lk a isu sisä ltä ä tie to ja ta a ja m ie n v ä k ilu v u ista, pinta-aloista- ja k o o rd in a a ttin u m e ro is ta sekä e rä itä tie to ja ta a ja m a n o s itta in. M u u t ta a ja m itta in la a d itu t ta u lu t o v a t joko julkaistuina- v äestö lask e n n an m uissa n iteissä ta i ju lk a ise m a tto m in a k o n e ta u lu in a k ä y te ttä v issä T ilastollisessa p ääto im isto ssa. S e u ra a v a t tie d o t on ta a ja m itta in ju lk a is tu v ä e stö la sk e n n a n m uissa niteissä: 1. A su in h u o n eisto t h u o n elu v u n, asu m istih ey d en, p in ta -a la n, v aru ste y h d iste lm ie n ja h allin tap eru s- te e n m u k a a n (nide I) 2. V äk ilu k u ja tä rk e im m ä t v ä e stö n ra k e n n e tie d o t (so. sukupuoli, p ääk ieli, k o u lu siv isty s, ik ä ja v ä e n tih e y s sekä ta a ja m ie n p in ta -a la t). T ä m ä n lisäksi e site tä ä n k u n tie n ta a ja m a -a s te ja k u n tie n ja ta a ja m ie n elin k ein o rak en n e 1- ja 3-num eroisina tu n n u s lu k u in a (nide II) 3. V äestö elinkeinon ja a m m a ttia s e m a n m u k aan ; m yös ta a ja m a -a s te ja elin k ein o rak en n e (nide IV ) 4. R u o k a k u n n a t su u ru u d e n m u k a a n (nide V II) 5. A su in rak en n u k set ra k e n ta m isv u o d e n ja a su in h u o n eisto jen lu v u n m u k a a n sekä m u u t ra k e n n u k set k ä y tö n m u k a a n (nide X ) Ju lk a ise m a tto m ia ta a ja m a k o h ta is ia tie to ja o n seu ra a v a sti: 1. A su in h u o n eisto t p in ta -a la n m u k a a n hen k ilö ä k o h ti (v a sta a n ite e n I ta u lu a 5) 2. V äestö iä n, su k u p u o len ja siv iilisääd y n m u k a a n 5 -v u o tisik ä ry h m ittä in (v a sta a n ite e n I I ta u lu a 4) 3. V äestö elinkeinon ja a m m a ttia s e m a n m u k a a n (ristik k o tau lu ) (v a sta a n ite e n IV ta u lu a 2) O n h u o m a tta v a, e ttä h en k ilö t la s k e ttiin h e id ä n v ak in aisella a su in p a ik a lla a n (h en k ik irjo itu sk u n n assaan ). T ä s tä jo h tu e n s a a tta a ta a ja m a s sa e siin ty ä sellaisia elin k ein o ja (ks. n ide IV ), jo ita ei en sin k ään h a rjo i te ta kyseisen ta a ja m a n alueella (ty ö p a ik k a sijaitsee m u u a lla k u in ko. ta a ja m a ssa ). T au lu issa ta a ja m a e site tä ä n sen k u n n a n y h teydessä, jo n k a alueella su u rin osa sen v ä e stö stä asu u. P o ik k e u k sen m u o d o staa Ik a a liste n K e sk u sta, jo k a e site tä ä n Ik a a liste n k a u p p a la n y h tey d essä, v a ik k a k in su u rin osa sen v ä e stö stä a su u m a a la isk u n n a n alueella. T a a ja m a k o h ta ise t tie d o t k o sk e v a t koko ta a ja m a a, m yös siin ä ta p a u k se ssa e ttä ta a ja m a sijaitsee k a h d e n ta i u seam m an k u n n a n alueella. O n k u ite n k in o so itta u tu n u t tä rk e ä k si sa a d a tie to ja m yös ta a ja m a n eri k u n nissa sijaitsev ista osista. T ä m ä n v u o k si tau lu ssa 2 e site tä ä n t a a j a m a n o s i t t a i n v ä k ilu k u sekä ru o k a k u n tie n ja asu in h u o n eisto jen lu k u m ä ä rä t. L isäksi sk riv n in g su p p g ifter) tili vilk as u p p g ifte r d e t h ö rd e a-tt göra tä to rtsa n te c k n in g p å alla b la n k e tte r som de in sam lad e (se»f olkräkningens förlopp» voly m I I ). D e in sam lad e b la n k e tte rn a skulle o rd n as tä to rts v is sa m t n u m re ra s frå n 1 in o m v a rje tä t o r t och tä to rtsd e l. B la n k e tte rn a fö rv aras i C e n tra lb y rå n i sam m a ordning. S am o rd n an d et a v u p p g iftern a för tä to rts d e la r b elägna in o m olika k o m m u n er skedde m ed d a ta m a sk in. I S tatistiska, c e n tra lb y rå n fin n es k a rto r p å v ilk a tä to rtsg rä n se rn a ä r in rita d e. Folkräkningens uppgifter per tätort och tätortsdel D enna p u b lik a tio n in n ehåller u p p g ifte r om t ä t o r t ern as folk m än g d, a real och k o o rd in a tn u m m e r sa m t n å g ra u p p g ifte r om tä to rts d e la r. Ö vriga ta b e lle r som u p p g jo rts tä to rts v is h a r a n tin g e n p u b lic e ra ts i fo lk räknin g en s ö v riga v o ly m er eller fin n es i fo rm av opublicerade m a sk in ta b e lle r tillg än g lig a i S ta tis tisk a c e n tra lb y rå n. F ö lja n d e u p p g ifte r fö r täto rtern a- h a r p u b lic e ra ts i fo lk räk n in g ens övrig a volym er: 1. B o stad släg en h etern a efte r a n ta l ru m, b o e n d e tä th e t, areal, k o m b in a tio n a v u tru s tn in g a r och u p p låtelsefo rm (volym I) 2. F o lk m än g d och befolkningens v ik tig a s te s tr u k tu rella egen sk ap er (d.ä. k ön, h u v u d sp rå k, sk o l bildning, åld er och fo lk tä th e t sa m t tä to rte rn a s arealer). D essu to m anges k o m m u n ern as tä to rts g ra d och k o m m u n ern as och tä to rte rn a s n ä rin g s s tru k tu r i form a v 1- och 3-siffriga ta l (volym II) 3. B efolkningen e fte r n ärin g sg ren och yrk esställn in g ; ä v en tä to rts g ra d och n ä rin g s s tru k tu r (volym IV ) 4. H u sh ållen e fte r sto rle k (volym V II) 5. B o sta d sb y g g n a d e rn a efte r b y g g n a d så r och a n ta l b o sta d slä g e n h e te r sa m t ö v rig a b y g g n a d e r efter a n v ä n d n in g (volym X ) F ö lja n d e o p u b licerad e u p p g ifte r om tä to rte rn a fin n es tillgängliga: 1. B o sta d slä g e n h e te rn a efte r a re a l p e r p erso n (m o t sv a ra r ta b e ll 5 i voly m I) 2. B efolkningens fö rd eln in g efte r å ld er, k ö n och civ ilstå n d i fe m årsg ru p p er (m o tsv arar ta b e ll 4 i v o ly m II) 3. B efolkningen e fte r n ärin g sg ren och y rk esställn in g (korstabell) (m o tsv arar ta b e ll 2 i v o ly m IV ). M ärkas b ör, att- p erso n ern a räk n a d e s p å sin egentliga b o n in g so rt (m antalssk riv n in g sk o m m u n ). A v d en n a orsak k a n d e t i v issa tä to r te r förek o m m a så d a n a n ä rin g sg re n a r (se v o ly m IV ) v ilk a icke alls idka-s inom ifrå g a v a ra n d e tä to r t (a rb e tsp la tse n ä r b elägen u ta n fö r tä to rte n ). I ta b e lle rn a u p p ta g e s tä to rte n efter den k o m m u n, in o m v a rs o m råd e s tö rsta deleft a v dess befolkning ä r b o s a tt. U n d a n ta g u tg ö r Ik a a lin e n s C en tru m, som redovisas i sa m b a n d m ed Ik a a lin e n s k ö p in g, eh u ru s tö rs ta delen a v dess befolkning b o r inom la n d sk o m m u nen s om råde. D e tä to rts v is g iv n a u p p g ifte rn a av ser h ela tä to rte n, äv en i d e t fall a t t tä to rte n ä r b elägen in o m tv å eller flere k o m m u n ers om råd en. D e t h a r dock v is a t sig v a ra v ik tig t a t t få s e p a ra ta u p p g ifte r för de in o m olika k o m m u n er b eläg n a t ä t o r t s d e l a r n a -. F ö r den skull läm n as i ta b e ll 2 u p p g ifte r om folk m än g d, a n ta le t h u sh åll och a n ta le t b o sta d slä g e n h e te r in o m dessa

9 10 on T ilastollisessa p ääto im isto ssa k ä y te ttä v is s ä ta u lu t, jo ista selviää ru o k a k u n tie n ja k a u tu m in e n h en k ilö lu v u n m u k a a n ja a su n to je n ja k a u tu m in e n v a ru ste y h d iste lm ie n ja h a llin ta p e ru ste e n m u k a a n ta a ja m a n o s itta in. Peruskartan ruutujen m ukaiset tiedot P e ru s k a rta n *4 k m 2:n ru u tu ja k ä y te ttiin m yös ns. ru u tu tu tk im u k se ssa, jo k a ta rk o itta a v äestö lask en n assa k e rä tty je n tie to je n p e ru s k a rta n ru u tu je n m u k a ista ry h m itty m is tä. T ä m ä m en etelm ä e d e lly ttä ä k u ite n k in h y v ä n k a rtta -a in e is to n. O sittain sen vuoksi, e tte i r i ittä vän ta r k k a a k a rtta -a in e isto a ollu t sa a ta v issa koko m a a s ta ja o sitta in siksi, e ttä ru u tu tu tk im u s u lo te ttu n a k ä s ittä m ä ä n koko m a a olisi tu llu t v a rsin kalliiksi, ra jo i te ttiin tu tk im u s k ä s ittä m ä ä n v ain su u rim p ien k a u p u n k ien ja k au p p alo id en y m p ä ristö a lu e e t, jo ilta tä lla iste n tie to je n saantia, p id e ttiin tä rk e im p ä n ä. Oli m yös e p ä tie to is u u tta siitä, v astaisik o koko m a a s ta ru u d u itta in la a d itta v a s ta tila s to s ta sa a ta v a h y ö ty tu tk im u k se n a ih e u tta m ia k u sta n n u k sia su o rite tu n k o elask en n an y h te y d e ssä ru u tu - m en etelm ää k o k eiltiin k ah d essa k u n n a ssa ja v o itiin tu lo ste n p eru steella to d e ta sen olevan k äy ttö k elp o in en. V arsinaisessa v äestö lask e n n assa ru u tu tu tk im u s u lo te t tiin 151 k u n n a n alueelle. R u u tu a lu e ita oli y h te e n sä noin k m 2, m ik ä on n o in 10 % koko m a a n p in ta -a la sta. T ällä alueella asu u noin h en k eä oli noin 21 % koko v ä e stö stä. T a u lu ssa D lu etellaan ne k u n n a t, joiden alueella ru u tu - tu tk im u s su o rite ttiin. T äh d ellä (*) m erk ity issä k u n n issa tu tk im u s s u o rite ttiin T am p ereen liikennealueen se u tu su u n n itte lu n ito n a lo itte e sta ja sen k u sta n ta m a n a. R u u tu m e rk in tä te h tiin sekä ru o k a k u n ta - ja henkilö- (A) e ttä k iin teistö lo m ak k eeseen (B) ja sen su o rittiv a t h e n k ik irjo itu k se n p iirim ieh et ta i v a s ta a v a t h en kikirjoitu sv ira n o m a iset. K a u p u n k ie n ja k au p p alo id en k e sk u s ta a ja m a s sa ru u tu m e rk in tä ä e rä itä p o ik k eu k sia lu k u u n o tta m a tta ei s u o rite ttu (ks. ta u lu D ). R u u d u t ta in on la a d ittu se u ra a v a t ta u lu t: 1. V äestö elinkeinon m u k a a n (neljä ry h m ää) 2. V äestö su k u p u o len ja iän m u k a a n (5 -v u o tisry h m ät) 3. V äestö ty ö s sä k ä y n tik u n n a n m u k a a n (v a sta a n iteen V I ta u lu a 3) 4. A su in h u o n eisto t v a ru ste id e n ja h u o n elu v u n m u k a a n sek ä y h te isp in ta -a la 5. R a k e n n u k se t k ä y tö n, a su in h u o n eisto jen ja m u id en h u o n eisto jen lu v u n, rak en n u sain een sek ä rak en - ta m isv u o d e n m u k a a n 6. M u u h u n k u in asum iseen k ä y te tty je n h u o n eisto jen y h te isp in ta -a la t h u o n eisto n k ä y ttö ta rk o itu k se n m u k aan N ä m ä ta u lu t o v a t k ä y te ttä v is s ä T ilastollisessa p ä ä to im isto ssa. L isäksi n iistä on lä h e te tty yksi jäljen n ö s jokaiselle a lu e su u n n ittelu liito lle, jonka, alueella ru u tu - tu tk im u s su o rite ttiin. V äestölaskennan tiedot kaupunginosittain M aam m e kolm en su u rim m a n k a u p u n g in o salta la a d ittiin tä rk e im m ä t ta u lu t m yös k a u p u n g in o sitta in. H elsingissä k au p u n g in o sien lu k u oli 89, T am p ereella 83 tä to rtsd e la r. D essu to m fin n es i S ta tis tisk a c e n tra lb y rå n ta b e lle r u r v ilk a fra m g å r hush ållen s fördelning efter p e rso n a n ta l och b o stad släg en h e tern as fördelning efter k o m b in a tio n av u tru s tn in g a r och u p p låtelsefo rm inom de olika tä to rtsd e la rn a. Uppgifter enligt grundkartans rutor G ru n d k a rta n s ru to r om % k m 2 an v än d es ä v en v id den s.k. ru tu n d ersö k n in g en, som in n e b ä r g ru p p erin g a v fo lk räknin g su p p g ifter en lig t g ru n d k a rta n s ru to r. D en n a m eto d fö ru ts ä tte r dock e tt g o tt k a rtb e stå n d. D elvis av den o rsaken a t t d e t ej fan n s tillg ån g till tillrä c k lig t e x a k t k a rtm a te ria l över hela la n d e t och delvis för a t t en ru tu n d e rsö k n in g u ts trä c k t till h ela la n d e t skulle h a b liv it sy n n erlig en k o stsam, in sk rä n k te s u n d e r sö k ningen till de stö rre stä d e rn a s och k ö p in g arn as om givningar, för vilk as del d y lik a u p p g ifte r ansågs som v ik tig a st. D ä rtill v a r d e t o k la rt h u ru v id a n y tta n a v en h ela rik e t o m fa tta n d e ru ts ta tis tik skulle m o tsv a ra k o stn a d e rn a för en d y lik undersö k n in g. I sa m b a n d m ed den p ro v rä k n in g som företogs den tilläm p ad es ru tm e to d e n p å försök i tv å k o m m u n er och p å b asen a v re s u lta te n k u n d e m an k o n sta te ra dess a n v ä n d b a rh e t. I d en eg entliga fo lk rä k n in g e n u ts trä c k te s ru tu n d e rsö k n in g e n till 151 k o m m u n ers om råden. R u to m rå d c n a s areal v a r inalles ca k m 2, v ilk e t ä r ca 10 % a v hela rik e ts areal. In o m dessa o m råd en b odde om kring p erso n er eller 21 % a v hela befolkningen. I tab ell D u p p rä k n a s de k o m m u n er, inom v ilk as o m råd en ru tu n d e rsö k n in g e n företogs. I de m ed a ste risk (*) u tm ä rk ta kom m unerna, företogs u n d e r sö k ningen p å in itia tiv a v reg io n p lan sfö rb u n d et för T am m erfo rs tra fik o m rå d e och p å dess b ek o stn ad. R u ta n ante c k n a d e s p å såv äl hushålls- och p e rso n b la n k e tte n (A) som p å fa stig h e tsb la n k e tte n (B). A n te c k n in g en gjordes a v m an talssk riv n in g en s ro te m ä n eller a v m o tsv a ra n d e m an talssk riv n in g sm y n d ig h eter. R u ta n - teck n in g en gjordes, frå n s e tt n å g ra u n d a n ta g, icke inom stä d e rn a s och k ö p in g arn as c e n tra ltä to rte r (se ta b e ll D ). R u tv is h a r fö ljande ta b e lle r fä rd ig stä llts: 1. B efolkningen efte r n ärin g sg ren (fyra g rupper) 2. B efolkningen efter k ö n och åld er (5-årsgrupper) 3. B efolkningen efter a rb e tsp la tse n s b eläg e n h et (k o m m un); (m o tsv arar ta b e ll 3 i v o ly m V I) 4. B o sta d slä g e n h e te rn a efte r u tru s tn in g och a n ta l ru m sa m t to ta la re a le n 5. B y g g n ad ern a e fte r an v ä n d n in g, a n ta le t b o sta d s lä g e n h e te r och a n ta le t a n d ra lokaler, b y g g n a d s m a te ria l och b y g g n ad sår 6. D en sam m an lag d a arealen i a n d ra ä n fö r b o sta d s ä n d a m å l a n v ä n d a lokaler, e fte r a n v ä n d n in g D essa ta b e lle r fin n es tillg än g lig a i S ta tis tisk a c e n tra l b y rå n. D essu to m h a r de reg io n p lan sfö rb u n d, inom vilk as o m råd e ru tu n d e rsö k n in g e n u tfö rd es, e rh å llit en k o p ia av tab ellern a. Folkräkningsuppgifter stadsdelsyis F ö r v å ra tre stö rsta stä d e r u ta rb e ta d e s de v ik tig aste ta b e lle rn a även stad sd elsv is. A n ta le t sta d sd e la r v a r i H elsingfors 89, i T am m erfo rs 83 och i Å bo 58. Ind el-

10 11 ja T u ru ssa 58. J a k o k ä s ittä ä koko k a u p u n g in alueen, jo te n k au p u n g in o sajao n ulkopuolelle jä ä v iä a lu e ita ei ole. (Sen sija a n on alu eita, jo tk a e iv ä t k u u lu m ih in k ään ta a ja m a a n ). Y leensä ta a ja m itta n i la a d ittu ta u lu on la a d ittu m yös k a u p u n g in o sitta in. V iim eksim ain itu t ta u lu t o v a t k ä y te ttä v is s ä T ilastollisessa p ääto im isto ssa ja ao. k a u p u n k ie n tilasto to im isto issa. O sa n iistä on ju lk a is tu asian o m aisten k a u p u n k ien v iran o m aisten to im esta. E rä id e n la a jo je n tila s to ta u lu je n k o h d alla k au p u n g in o sia on y h d is te tty m u o d o sta m a a n ns. s u u r alu eita. N äid en lu k u on H elsingissä ja T am p ereella 9 ja. T u ru ssa 10. K au p u n g in o sien ra ja t o v a t v a p a a m u o toisia ja p e ru s k a rta n ru u d u s to sta riip p u m a tto m ia. H a l l i n n o l l i n e n j a k o o n m u k a a n. n in g en o m fa tta r hela. sta d e n, v a rfö r inga o m råd en s ta n n a r u ta n fö r sta d sd e la rn a. (D ärem o t fin n s d et om råd en, som ej h ö r till n ågon tä to rt). I allm än h et h a r de ta b e lle r som fä rd ig stä llts tä to rts v is äv en g jo rts m ed stad sd elsin d eln in g. S istn ä m n d a ta b e lle r fin n s tillg än g lig a i S ta tis tisk a c e n tra lb y rå n och i resp. städ ers s ta tis tis k a b y rå e r. E n del a v ta b e lle rn a h a r p u b licerats p å försorg a v v ed erb ö ran d e sta d sm y n d ig h e t. I en del av de m er o m fa tta n d e ta b e lle rn a h a r vissa sta d sd e la r sam m an slag its till stö rre om råd en. D essas a n ta l ä r i H elsingfors och T am m erfo rs 9 och i Å bo 10. S ta d s d e la r n as g rän ser u tg ö res av fria k u rv o r och ä r oberoende av g ru n d k a rta n s ro tsy ste m. D on a d m in is tra tiv a in d eln in g en ä r enligt Summary T his volum e c o n tain s d a ta on n o n -a d m in istra tiv e u rb a n se ttle m e n ts a n d th e ir b o u n d aries expressed in co -o rd in ate n u m b e rs o f th e basic m ap. I n th e 1960 census of p o p u la tio n all gro u p s of b u ild ings occupied b y a t le a st 200 people a n d w here th e d istan ces b etw een th e build in g s do n o t g en erally exceed 200 m etres w ere reg a rd e d w ith a few ex ceptions as n o n -a d m in istra tiv e u rb a n settlem en ts (lo c a litie s). As th e lim its o f th e se ttle m e n ts are in d e p e n d e n t of a d m in is tra tiv e (com m unal a n d pro v in cial) lim its th e se ttle m e n t m a y be s itu a te d even in tw o or several com m unes. E.g. th e se ttle m e n t o f H elsin k i K e s k u s ta C en tru m com prises th e m o st o f th e to w n o f H elsinki a n d p a rts o f th re e o th e r com m unes. I n th e d elim itin g w ork of th e se ttle m e n ts th e squares o f th e basic m a p w ere u sed as u n its; th u s th e a re a of th e s e ttle m e n t is com posed o f sq u ares o f % sq.km. T he side o f th e sq u are is 500 m etres (450 y ard s). T he m erits o f th is m e th o d are th a t th e areas o f th e s e ttle m e n ts are easy to localise a n d th e b o u n d aries easy to re p o rt b y th e co -o rd in ate n u m b ers o f th e basic m ap (see fig u res 3 a n d 4). I n th is volum e d a ta are given on areas a n d p o p u la tio n o f th e n o n -a d m in istra tiv e u rb a n settlem en ts. O th er d a ta on th e se ttle m e n ts are to be fo u n d in th e o th e r volum es o f th e 1960 census as follows: 1. D w elling u n its b y n u m b e r o f room s, housing d e n sity, area, c o m b in atio n s of e q u ip m ents, and ty p e o f o ccu p an cy. V olum e I. 2. P o p u la tio n a n d som e im p o rta n t d a ta on p o p u la tio n (i.e. sex, m a in lan g u ag e, ed u catio n, age a n d p o p u la tio n d e n sity a n d a re a o f settlem en ts). B esides th e re are g iv en th e degree of u rb a n iz a tio n o f th e com m une (1-figure n u m b er) a n d th e in d u s tria l stru c tu re o f s e ttle m e n t a n d com m une (3- fig u re n u m b er). V olum e I I. 3. P o p u la tio n b y in d u s try a n d in d u s tria l sta tu s; also degree o f u rb a n iz a tio n o f com m une a n d in d u stria l s tru c tu re of s e ttle m e n t a n d com m une as above. V olum e IV. 4. H o u seh o ld s b y size. V olum e V II. 5. R esid e n tia l build in g s b y y e a r o f c o n stru c tio n a n d n u m b er o f dw elling u n its a n d o th e r b u ild in g s b y use. V olum e X. B esides th e re are som e u n p u b lish ed ta b le s w ith th e follow ing d a ta on settlem en ts: (a) dw elling u n its b y a re a p er p erso n (corresponds to ta b le 5 in volum e I), (b) p o p u la tio n b y age, sox a n d m a rita l s ta tu s, b y 5 y ears (corresponds to ta b le 4 in volum e II ) a n d (c) p o p u la tio n b y in d u s try a n d in d u stria l s ta tu s (co rresponds to ta b le 2 in volum e IV ). T hose d a ta are av ailab le a t th e C en tral S ta tis tic a l Office o f F in la n d. T he d a ta on se ttle m e n ts g en erally refer to th e w hole se ttle m e n ts (even if th e y are s itu a te d in tw o or several com m unes). T h ere is, how ever, som etim es n eed of d a ta on th e d ifferen t p a rts o f se ttle m e n ts th a t are s itu a te d in d ifferen t com m unes. I n ta b le 2 o f th is volum e th e re are th erefo re som e d a ta on such p a rts, i.e. th e n u m b e r o f in h a b ita n ts, th e n u m b e r o f dw elling u n its a n d th e n u m b e r of households. I n th e 1960 census o f p o p u la tio n in fo rm a tio n w as in 151 com m unes collected also b y sq u a res o f the basic m a p. T he size o f th e sq u are is th e sam e as in th e delim itin g w ork of th e se ttle m e n t as m en tio n ed ab o v e. P a rtly b ecause o f lack o f good m ap s (the scale o f 1: required ), p a rtly because th e costs o f collecting sq u are in fo rm a tio n from th e w hole c o u n try w ould h av e been r a th e r g re a t, th e sq u are m e th o d w as ap p lied o n ly in th e com m unes so rro u n d in g th e larg er to w n s. T h e area of th ese com m unes w as a b o u t sq. k m (ab o u t sq. m iles or 10 % of th e to ta l area) a n d th e p o p u la tio n a b o u t persons (21 % o f th e to ta l p o p u latio n ). T he com m unes in w hich th e sq u are su rv ey w as done are g iv en in ta b le D. T he d a ta av a ila b le b y sq u ares are: (a) p o p u la tio n b y sex a n d age b y 5 years, (b) p o p u la tio n b y in d u s try, (c) dw elling u n its b y eq u ip m en ts a n d n u m b e r of room s a n d to ta l of floor area in sq u are, (d) build in g s b y use, n u m b e r o f dw elling u n its a n d o th e r su its o f room s, b u ild in g m a te ria l a n d y ear o f co n stru ctio n, (e) p o p u la tio n b y lo catio n o f w orking place (com m une) a n d (f) a re a o f su its o f room s n o t u sed for h a b ita tio n, b y use o f place. T hese d a ta are availab le a t th e C entral S ta tis tic a l O ffice o f F in la n d. T he th re e b ig g est to w n s w ere d iv id ed in to c ity w a rd s (in H elsin k i 89, in T am p ere 83 a n d in T u rk u 58). In g eneral all ta b le s p re p a re d b y n o n -a d m in istra tiv e u rb a n se ttle m e n ts are also p re p a re d b y c ity w ard s. T h e tab les are availab le a t th e C en tral S ta tis tic a l O ffice o f F in la n d a n d a t th e s ta tistic a l offices o f th e to w n s in question.

11 12 Kuvio 1: Pistekartta taajamista Figur 1: Punktkarta över tätorterna Figure 1: The pointmap of the non-administrative urban settlements

12 13 Kuvio 2: Suomen kantakartaston lehtijako- ja tilausnumerokartta Figur 2: Bladindelningen av Finlands stam karta jämte beställningsnummer Figure 2: The subscription number map of F inland s basic maps

13 14 Kuvio 3: Peruskartalle n:o piirretty Keuruun kirkonkylän taajam a Figur 3: Tätorten Keuruu kyrkby inritad på grundkarta nr Figure 3: The settlement o/ Keuruu village with the church drawn on the basic map number

14 15 Kuvio 4: Malli kartalle piirretystä taajamasta. 1 km 2:n ruudun neljännesten numerot näkyvät oikeanpuoleisesta kuviosta. Taajaman koordinaattinumerot ovat: Figur 4: Modell av tätort som inritats på kartan. Numreringen av 1 km 2:s rutans fjärdedelar framgår av figuren till höger. Tätortens koordinatsiffror är: Figure 4: Model of a non-administrative urban settlement drawn on the map. The numbers of the quarters of 1 1cm2 can be seen in the right side figure. The co-ordinate numbers are: I 111, 36 I III IV, 37 I II III IV, 35, 36, 37 I TIT IV, 35 II IV, 36, 37, 38 I IV. 37 II IV Kuvio 5: Projektiokaistan reunassa olevat km2:n ruudut eivät olo kokonaisia. Pinta-alaa laskettaessa ne jaetaan apuviivoja käyttäen neljään osaan yllä osoitetulla tavalla. Figur 5: I)e i projektionsfältets kant belägna km 2:s rutorna är ej fullständiga. Vid beräkningen av deras arealer indelas de medelst hjälplinjer i fvra fält på ovan angivna sätt. Figure 5: Squares at the margin of the projection sector are not complete. W hen measuring their area the sq. kms are divided into four parts as shown above.

15 16 Suomen tilastoalueet Finlands statistiska regioner Statistical regions o f Finland

16 17 A. Taajam at asukasluvun m ukaan luokiteltuina vuonna 1960 Tätorterna kiassiîicerade efter folkm ängd år 1960 The non-adm inistrative urban settlements classified according to the number of population in 1960 T aajam an asukasluku T ätortens folkm ängd P opulation oj the settlement T aajam ia yhteensä Sum m a tä to rte r T otal Pääasiallisesti kaupunkien ja kauppaloiden alueella olevat H uvudsakligen inom städernas och köpingarnas om råde belägna M a in ly w ith in the area of the urban com m unes Pääasiallisesti m aalaiskuntien alueella olevat H uvudsakligen inom landskom m unernas om råde belägna M a in ly w ith in the area of the rural com m unes L uku A ntal N um ber V äkiluku Folkm ängd P o p u la tio n Luku A ntal N u m b er V äkiluku Folkm ängd P opula tio n Luku A ntal N um ber V äkiluku Folkm ängd P o p u la tio n Yhteensä Summa Total B. K unnat taajam aväestön osuuden m ukaan vuonna 1960 K om m unerna efter tätortsbefolkningens andel år 1960 Comm unes by percentage of urban population in 1960 T aajam aväestön osuus % Tätortsbcfolkningens andel % Percentage of urban p o p ulation Y hteensä Sum m a T otal K aupungit ja k au p p alat S täder och köpingar U rban com m unes M aalaiskunnat Landskom m uner R ural communes Luku A ntal Num ber V äkiluku Folkm ängd P opulation Luku A ntal N um ber V äkiluku Folkm ängd P opulation Luku A ntal N um ber V äkiluku Folkm ängd P opulation i Yhteensä Summa Total

17 18 C. P ääasiallisesti m aalaiskuntien alueella sijaitsevat vähintään hengen taajam at vuonna 1960 (suluissa m aalaiskunnan nim i) H uvudsakligen inom landskom m uner belägna tätorter med m inst invånare år 1960 (inom parentes lan d s kom m unens nam n) N o n -adm inistrative urban settlements situated m ain ly w ith in rural communes and w ith inhabitants or more in 1960 (in parentheses the name of the rural comm une) Taajam a Tätort Settlement A sukasluku Folkm ängd Population Taaj am a T ätort Settlement Asukasluku Folkm ängd Population Uudenmaan lääni Nylands län... Korso Rekola Korso Räckhals (Helsingin mlk. Ilelsinge) Tapiola Hagalund (Espoo Esbo) Tuomarila Domsby (Espoo Esbo) Virkkala Virkby (Lohjan mlk. Lojo lk.) Martinkylä Mårtensby (Espoo E sbo).. 3 9B4 Matinkylä M attbv (Espoo E sb o ) Laajalahti Bredviken (Espoo Esbo) Hyrylä (Tuusula T u sb y ) Orimattilan kirkonkylä K y rk b y Laaksolahti - Viherlaakso - Dalsvik - Gröndal (Espoo Esbo) Jokela (Tuusula T usby) Mankkaa Mankans (Espoo Esbo) Westend (Espoo E s b o ) Rajamäki (N urm ijärvi) Träskända (Espoo E sb o ) Kauklahti Köklaks (Espoo Esbo) Yhteensä Summa Total Turun-Porin lääni Äbo-Björneborgs Iän.. Raision kirkonkylä Roso k y rk b y Harjavallan keskusta C entrum Kankaanpään kirkonkylä K vrkby Littoinen (Kaarina S:t K arins) Lauttakylä (H uittinen) Pihlava (Porin mlk. Björneborgs lk.) Kyröskoski (Hämeenkyrö Tavastkyro) Poikluoma (Kaarina S:t K arin s) Paimion kirkonkylä Pemar k y rk b y Ihala (Raisio R eso) Friitala (Ulvila U lvsby) Merikarvian kirkonkylä K y rk b y Taalintehdas Dalsbruk (Dragsfjärd) Tulkkila (Kokemäki K um o) Yhteensä Summa Total Hämeen lääni Tavastehus Iän Viialan kirkonkylä K y rk b y Lempäälän kirkonkvlä K y rk b y Someron kirkonkvlä K y rk b y Tervakoski (Jan ak k ala) Turenki (Jan ak k ala) Parolan rak. suunn. alue Byggn. pian (Hattula) Ylöjärven kirkonkylä K y rk b y Kangasalan kirkonkylä K y rk b y Kulju (Lempäälä) Jokioisten keskusta C entrum Oriveden asemanseutu Stationssamhälle Yhteensä Summa Total Kymen lääni Kymmene Iän Myllykoski (Sippola) Joutsenon kirkonseutu Kyrkbynejden Inkeroinen (Sippola) Kausala ( I itt i) Yhteensä Summa Total Mikkelin lääni S:t Michels län M äntyharjun kirkonkylä K y rk b y Savonlinnan länt. taajam a Nyslotts västra tätort (Sääminki) Yhteensä Summa Total Kuopion lääni Kuopio Iän Suonenjoen kirkonkylä K y rk b y Kiuruveden kirkonkylä K y rk b y Yhteensä Summa Total Pohjois-Karjalan lääni Norra Karelens län Outokumpu (Kuusjärvi) Porokylä (Nurmeksen mlk. Nurmes lk.) Pankakoski (Pielisjärvi) Yhteensä Summa Total Vaasan lääni Vasa Iän Lapuan kirkonkylä Lappo k y rk b y Ilmajoen kirkonkvlä K y rk b y Laihian kirkonkylä K v rk b v Kauhavan kirkonkylä K v rk b y Yhteensä Summa Total Keski-Suomen lääni Mellersta Finlands län Vaajakoski (Jyväskylän mlk. Jyväskylä l k.) Jämsänkosken kirkonkylä K y rk b y Keuruun kirkonkylä K v rk b y Seppola (J ä m sä ) Tikkakoski (J:kvlän mlk. J:kvlä lk.) Haapamäki (Keuruu) Viitasaaren kirkonkylä K y rk b y Yhteensä Summa Total Oulun lääni Uleåborgs Iän Pateniemi (H aukipudas) Kalajoen kirkonkylä Kyrkby Ylivieskan kirkonkylä K y rk b y Oulaisten kirkonkvlä K v rk b y Kuusamon kirkonkvlä K v rk b y Muhoksen kirkonkylä Kyrkby Haapajärven kirkonkylä K y rk b y Martinniemi (H aukipudas) Kuhmon kirkonkylä K y k b y Yhteensä Summa Total Lapin lääni Lapplands iän Ivalo (Inari Enare) Sodankylän kirkonkylä K y rk b y Yhteensä Summa Total Kaikkiaan Inalles Total

18 19 D. K unnat, joissa väestölaskentatiedot kerättiin peruskartan ruuduittain Kom m uner, i vilka folkräkningsuppgifterna insam lades eîter grundkartans rutor Communes in which the census data were collected by squares of the basic m ap. (T he central agglomerations (K esku sta Centrum ) of urban communes were in general excepted.) K aupunkien ja kauppaloiden keskustaajam at eivät yleensä kuuluneet ruutualueeseen. x tark o itta a, e ttä ru u tu m erk in tä suoritettiin Tam pereen liikennealueen seutusuunnitteluliitto ry:n alotteesta ja sen kustantam ana Städernas och köpingarnas central täto rte r hörde i allm än h et ej till rutoinrådet. x betyder, a tt rutanteckningen gjordes på in itiativ av regionplansförbundet för Tammerfors trafikom råde och på dess bekostnad Uudenmaan lääni Nylands län Helsinki Helsingfors Hyvinkää Ilyvinge Porvoo Borgå Järvenpää 1) Kauniainen Grankulla Kerava Kervo Espoo Esbo Helsingin mlk. Helsinge Hyvinkään mlk. Hyvinge lk. Kirkkonummi Kyrkslätt Nurmijärvi Porvoon mlk. Borgå lk. Sipoo Sibbo Tuusula Tusby Vihti Turun-Porin lääni Abo-Björneborgs Iän Turku Åbo Naantali Nådendal Pori Björneborg Ikaalinen ') Parainen Pargas Vammala Ahlainen Aura Eura Eurajoki H arjavalta Hämeenkyrö Tavastkyro x Ikaalisten mlk. Ikaalinen lk. x Jäm ijärvi Kaarina S:t Karins Kakskerta Karinainen x Karkku x Kauvatsa x Keikyä X Kihniö X Kiikka Kiukainen Kodisjoki Kokemäki Kumo Kullaa Köyliö Kjulo Lappi Lieto Luvia Maaria S:t Marie M arttila Masku x Mouhijärvi Naantalin mlk. Nådendals lk. Nakkila Noormarkku Norrmark Paattinen Paimio Pemar Paraisten mlk. Pargas lk. X Parkano Piikkiö - r Pikis Porin mlk. Björneborgs lk. X Punkalaidun Pöytyä Raisio Reso Rauman mlk. Raumo lk. Rusko Suoniemi Säkylä Tarvasjoki x Tyrvää Ulvila Ulvsby Vahto x Viljakkala Hämeen lääni Tavastehus iän Tampere 2) Tammerfors 2) X M änttä 1) Nokia 1) Toijala x) Valkeakoski2) Aitolahti X Eräjärvi x Juupajoki Kangasala x Kuhmalahti x Kuorevesi x Kuru Kylmäkoski Lempäälä X Luopioinen X Längelmäki X Orivesi Pirkkala x Pohjaslahti x Pälkäne x Ruovesi X Sahalahti Sääksmäki Teisko Tottijärvi Urjala Vesilahti Viiala x Vilppula Ylöjärvi Kymen lääni Kymmene Iän Hamina 1) Fredrikshamn 1) Kotka Lappeenranta 2) Villmanstrand Karhula Lauritsala Jaala 3) Joutseno Kymi Kymmene Lappee Nuijamaa Pyhtää Pyttis Vehkalahti Virolahti Kuopion lääni Kuopio Iän Leppävirta 3) Vaasan lääni Vasa Iän Vaasa Vasa Kokkola Gamlakarleby Pietarsaari Jakobstad Björköby Kaarlela Karleby Koivulahti Kvevlax Kruunupyy Kronoby Luoto Larsmo Maalahti Malaks l) Myös K eskusta Även Centrum Incl. Keskusta Centrum *) Myös osasta K eskustaa Även en del av Centrum Incl. -parts of Keskusta Centrum Vain taajam ien osalta E ndast tätorterna Agglomerations only

19 20 Mustasaari Korsholm Pietarsaaren mlk. Pedersöre Raippaluoto Replot Sulva Solv Virrat Virdois Öja Keski-Suomen lääni Mellersta Finlands län Jyväskylä Jyväskylän mlk. Jyväskylä lk. Keuruu Laukaa Muurame Säynätsalo Oulun lääni Uleâborgs Iän Oulu Uleåborg Raahe Brahestad Hailuoto Karlö Haukipudas li Kempele Kiiminki Oulujoki Oulunsalo Pattijoki Pyhäjärvi Saloinen Lapin lääni Lapplands län Kemi Kemijärvi Kemijärven mlk. Kemijärvi lk. Kemin mlk. Kemi lk.

20 TAULUJA - TABELLER TABLES