VOIMAKAS KEHITYS JATKUU

Transkriptio

1

2 UUSI ILMAVA CENTRUM TURUN KESKUSTASSA TULE MUKAAN SYYSMUOTIIN T avaratalostam m e on nyt helppo valita m uodikas asukokonaisuus. Pukineet, jalkineet, asusteet - kaikki sam an katon alta. O lem m e ryhm itelleet valm iita ehdotuksia käyttötarkoituksen, tyylin ja värien m ukaan. Tervetuloa valitsem aan. Muodikas syysleninki 100% raionia, edessä käytännöllinen vetoketjukiinnitys. Väljäksi mitoitettu malli. Värejä: harmaa, siniharmaa ja pullonvihreä. Valmistaja OTK. K e v y t k äv e ly k en k ä a rk ik ä y t töön. K iiltonahkaa, värit m usta tai tum m anruskea. N e ljä llä k ap e alla h ih n alla ja n a p illa k o riste ttu k iilto n a h k a - kenkä. Värit: m usta, tum m anruskea ja viininpunainen. monen koon sukkahousut jokaisessa num e ro ssa o n kak si eri k o k o a : esim erkiksi n u m e ro n 8 1 /2 9 k o o t ja jn e. U U S I E U R O C O - L O R -V Ä R I O N S A S K IA läm m in v aalean ruskea. VOIMAKAS KEHITYS JATKUU Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja HEIKKI MUNTER E N N U S T E E T osoittavat, että Turun voim akas kehitys tulee edelleen jatkumaan. Jo nyt meitä turkulaisia on yli Turku on voimakkaasti muuttovoittoinen kaupunki. Kunnallishallinto tulee siis olemaan kasvavan paineen alainen. Sen on varauduttava kaupungin voim akkaaseen kasvuun. Esim. nykyisille ja tänne muuttaville, uusille turkulaisille on turvattava perustarpeiden tyydytys, työtä ja asuntoja. Jo vuosia Turussa onkin jatkunut voimakas rakennustuotanto, mutta silti kaupungissa on asuntopulaa ja puutetta varsinkin asumiskustannuksiltaan kohtuullisen hintaisista asunnoista. T Y Ö P A IK K O JE N järjestämiseksi asukkaille olisi varsinkin teollisuutta saatava lisää. Sitä varten on harkittava voimakkaita toimenpiteitä. Teollisuusystävällisen politiikan lisäksi eräänä mahdollisuutena ehkä olisi päätoimisen teollisuus- asiamiehen palkkaaminen asiaa hoitamaan. ERÄ Ä N Ä tärkeänä kunnan asioiden hoitoon ja koko demokraattisen järjestelmän toimintaedellytyksiin liittyvänä tekijänä näkisin luottamusmiessysteemin ja luottamusmiesten aseman parantamisen ja tehostamisen. Paisuvat kunnallispoliittiset ongelmat, tyystin uudet ilmiöt ja asioiden ratkaisujen vaatima selvitys- ja tutkimustyö asettaa luottamusmiesten ja -naisten kyvyt ja mahdollisuudet kovalle koetukselle. Luottamusmiehet tarvitsevat entistä enemmän tietoja asioiden valmistelusta, taustasta ja eri tekijöistä sekä tilastollista ja muuta tutkimustuloksiin liittyvää tietoa käyttöönsä. Tämä vaatii luottamusmiehiltä aktiivisuutta hankkia uutta tietoa sekä toisaalta myös tehostettua tietojen kanavointia luottamusmiehille. KUN minut nyt on valittu Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi haluan kiittää tästä luottamuksen osoituksesta ja toivon, että hyvässä yhteistyössä muiden ryhmien ja kuntalaisten kanssa pystyn toimimaan kaupungin parhaaksi. E R Ä Ä N LA IS EN A lähiajan toimenpideohjelmana haluaisin luetella ne konkreettiset kohteet, joiden parissa uskon lähiaikoina jouduttavan työskentelemään ja joiden katson olevan erittäin kiireellisiä. On todettava, että yleiskaavan valmistuminen luo hyvän pohjan kaikelle suunnittelulle. Niinpä jätteiden polttolaitoksen paikan m äärääminen ja laitoksen rakentaminen sekä toisaalta itäisten kaupunginosien jätevesien johtaminen keskuspuhdistamoon ovat ensi sijalla

3 Kouluneuvos ALLAN T. KOSKIMIES: itk ä lle tähtäävässä kasvatustyössä, jo n ka tulo ste n m it. P taam inenkin vaatii vuosikym m eniä, ovat ä k illis e t m uuto kset yleensä a rveluttavia. S iitä huolim a tta tunnetaan tä llä kertaa m ullistavan koulu-uudistuksen tarve kipeänä. O nko s iis koulukasvatuksen kohdalla tapahtunut vuosia ja ehkä vuosikym m eniäkin ja tkuneita laim in lyönte jä? Lienee m yönnettävä, ettei koululaitoksen o rganisaatio ole pystynyt m yötäilem ään d em okratisoituvan yhteiskunnan rakennem uutoksia ja ettei o p p ila ille annetu n opetuksen sisältökään ole kaikin kohdin jaksanut p ysytellä ajan tasalla. K oulu-uudistuksen va lta kunnallinen tarve on kasvanut tä ltä pohjalta. ara kkaita y h te iskunta lu o kkia suosivan rin n a kka isko u V lujä rje ste lm ä m m e arvostetuin osa, oppikoulu t, on jo u tu n u t toim im aan välittöm ästi valta ku n n a lliste n säännösten varassa. K ansakoulujen osalta sitä vastoin on yhtä ja to ista jä te tty kunnan viranom aisten päätäntävallan varaan. K otikaupunkim m e T urku ei o le koskaan o l lut h ita im p ia käyttäm ään tätä päätäntävaltaa kansakoulula ito ksensa kaikin p u o liseksi kehittäm iseksi. Kuluvana syksynä käyttöönsä vihittyyn S am ppalinnan kouluun s iirty n y t erityisopetu s ei ole suinkaan ainoa kansakoulun v a lta kunnallin e n työm uoto, jo ka on saanut alkunsa Turusta. K ansakoulun ja tk o lu o k k ie n k in syntysanat on lausu ttu T urussa eräässä kansakouluväen kokouksessa jo vuonna 1885, jo skaan aivan ensim m äisiä ja tkolu o kkia listallani. Suuren luokan kysymys on myös Airiston ja Turun saariston saastumisen ennaltaehkäisy ja sen vaatimat toim enpiteet. Useat liikennejärjestelyt, varsinkin Aurajoen sillat odottavat myös pikaista käsittelyyn tulemista. Kouluuudistuksen toteuttaminen on eräs tämän alkavan vuosikymmenen mittavimpia kysymyksiä ja totean, että monet muutkin sosiaali- ja lastensuojelualan rakennuskohteet odottavat määrärahojaan. Uimahallin tarve kaupungissa on ilmeinen ja toivon, että siihen tarvittava määräraha saadaan jo seuraavaan budjettiin. Toisaalta virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksien kehittäminen on asia, joka pitkällä tähtäyksellä tulee vaatimaan enenevää huomiota kaupungin päättävissä elimissä. UUDISTUVA KOULU Suurten yhteiskunnallisten uudistusten edellä on tavallisesti tapahtunut suuria laiminlyöntejä. Uudistusten tarve on päässyt kasaantumaan kehitystä haittaavaksi ruuhkaksi, joka lopuksi on tavalla tai toisella laukaistava. Kun ruuhka purkaantuu, syntyy joskus vahinkojakin. ei perustettu täällä. Jo ka tapauksessa k e h itti Turku tätä o p pivelvollisuuskoulu n y lin tä astetta niin innokkaasti, että kun kansalaiskoulut p e ru ste ttiin lakisääteisesti vuonna 1958, o li täällä kysym ys vain ja tk o k o u lu n nim en m uuttam isesta kansalaiskouluksi. N MIEHET tulevat ja menevät. Kukin osallistuu rattaiden pyöritykseen, mutta kuntayhteisö ei koskaan tule valmiiksi. yt toteutettava suuri koulu-uudistus näyttäisi, jo s sitä tarkaste lta isiin yksinom aan kansakoululaitoksem m e kannalta, sam antapaiselta. Peruskoulun ala-aste täällä on itse asiassa jo olem assa. V ieläpä voidaan sanoa, että se on o llu t tä ä llä aikaisem m in kuin m illä ä n m uulla maamme paikkakunnalla, s illä laajam ittainen vieraan kielen opetus a lo ite ttiin varsinaisissa kansakouluissam me jo vuonna Nykyisin suom enkielisissä kansakouluissam m e opiskellaan englannin kie ltä p akollisena o p p iaineena kolm annelta vuosilu o kalta alkaen. Lisäksi voivat oppila a t ryhtyä opiskelem aan m yös ruotsin kieltä viidennen kouluvuoden alussa. T älla ista kahden kielen linjaa eivät m uut p aikkakunnat ole tie ttä västi jä rje s täneet varsinaiseen kansakouluun. Kun peruskoulun ala-asteen järjestäm isessä on o le e llisin ta yhden vieraan kielen tai toisen kotim aisen kielen ottam inen varsinaisen kansakoulun opetusohjelm aan, on T urku jo vuosia sitten täyttänyt nämä ehdot ja nyttem m in y littä n y tk in ne. ansakoulussa, joka on osaksi kolm ivuotinen, o p p i K la illa on m ahdollisuus jatkaa kielten opiskelua. N iiden asem esta ja niiden o hellakin he voivat opiskella Lehtori G. A. Kannas, jo ka o li Turun klassillisen lyseon ruotsin kielen o pettajana vuosina , opetti eräällä luokalla m yös historiaa. Hän o li ulkom uodoltaan punakka ja vaaleaverinen, hänellä o li kellertävät hiukset ja punertavat viikset. E räällä h istorian tu n n illa poikia huvitti o pettajan toteam us: - T eutonit o liv a t kaunista kansaa, heillä oli keltainen tukka ja punainen parta. Ja vähältä piti, e ttei luokka purskahtanut nauruun o pettajan a ja tu k sissaan kiertäessä viiksiään ja s ilittäessä tukkaansa, jo ka tosin o li jä t tänyt päälaen kaljuksi. ("K la a ri o sano fö riä ijä ) mm. yhteiskunnallisia, kaupallisia ja käytännöllisiä aineita laajem m in kuin keskikoulussa. K ansalaiskoulun rin n a lle on jä rje s te tty myös kansakouluun kuuluva keskikoulu. Sen on lu onnollisesti noudatettava soveltuvin osin m uista oppikoulu ista a nnettuja säännöksiä. K eskikoulun opetusohjelm assa ei ole sanottavasti liikkum a varaa niin kauan kuin lukio ja sen päätepisteenä oleva y lio p p ila s k irjo itu s pysyvät m uuttum attom ina. ansalaiskoulun ja kansakouluu kuuluvan keskikoulun K yhdistäm inen yhtenäiseksi peruskoulun yläasteeksi ei avaa Turussa m itään uusia o p iskelum ahdollisuuksia ensiksi m ainittujen koulujen oppilaille. Kohtuuden nim essä on sanottava, että näille jo nytkin tarjotaan ja näiltä vaaditaan liikaa. Peruskoulun yläasteen etuna on kuitenkin pidettävä sitä, että siinä koulun linjajakoisuus on korvattu aine- ja kurssivalinnalla, jo ka suo o p p i la ille suurem m at m ahdollisuudet yksilö lliste n taipum usten m ukaisen opinto-ohjelm an valitsem iseen. Toisaalta tätä ainevalintaa kahlitsee jälleen lukio, jonne pääsem iseksi peruskoulun oppilaan on valittava suunnilleen nykyistä keskikoulua vastaava opinto-ohjelm a. aikkakunnalla, jossa kansakoulun opetusohjelm a on P niin m onipuolinen ja korkeatasoinen kuin Turussa, tule e lopullisen koulu-uudistuksen sosiaalinen m erkitys olem aan suurem pi kuin pedagoginen. Nykyisessä koulujärjestelm ässä varattom an kodin lapsen on useassa tapauksessa valittava kalliin oppikoulun asem esta halpa kansalaiskoulu, vaikka lahjat riittäisivät pidem m ällekin o p intielle. Toisaalta jokainen vakavarainen huoltaja yrittä ä saada lapsensa oppikouluun kiinnittäm ättä riittävästi huom iota lapsen oppim isedellytyksiin. Onhan o ppikoulu m elkein ainoa tie korkeakouluihin asti ulottuviin o pintoihin. Lapsi on pantava tälle tie lle uhm aten vaaraa, että hänen ehkä on m uutam an vuoden kuluttua palattava oppivelvollisuuskoulu un kantaen sielussaan vaikeasti parannettavaa traumaa. ansakouluun jäävä oppilas kulkee nykyisin kohti umpikujaa. Vaikka kansakoulun opetus olisi tasoltaan K korkeam paa kuin keskikoulun, ei kansakoulun päästö- kirjan saaneella ole kehuttavia m ahdollisuuksia jatkaa opintojaan. Ju u ri sentähden kansakouluun on täällä liite tty keskikoulu siitä huolim atta, että sen osalta on tin gittävä eräistä kansakoulun eläm änläheisistä kasvatustavoitteista. Kansakouluun kuuluva keskikoulu antaa oppila ille e n m erkittäviä sosiaalisia etuja ja saattaisi sentähden ruveta vetäm ään puoleensa m uihin oppikoulu i- hin suuntautuvaa oppilastulvaa. Täm ä m erkitsisi lasten h u oltajien ja valtion koulum enojen siirtäm istä kunnan kustannettaviksi. Yksityisen kunnan taloudelle tämä olisi lainsäädännön nykyvaiheessa kohtalokasta. Valtakunnallisen koulu-uudistuksen yhteydessä sitä vastoin m enojen siirto tulee tapahtum aan kaikkien kuntien kohd alla likip itä in sam anaikaisesti, jote n yksi kunta ei jo u du toista huonom paan asemaan. Y h teiskunnallisia luokkavastakohtaisuuksia kasvattarinnakkaiskaikoulujärjeste lm ä n purkam inen ja sen Korvaam inen yhtenäisellä peruskoululla, joka suo henkilökohtaisten lahjojen edellyttäm ät o piskelum ahdollisuudet tasapuolisesti kaikille oppivelvollisille vanhem pien varallisuuteen ja yhteiskunnalliseen asemaan katsom atta, on tavoittelem isen arvoinen uudistus yhtä hyvin Suom en ensim m äisessä koulukaupungissa kuin m uuallakin. Turun kansakoululaitos on valm istautunut tähän uudistukseen suorittaen niin sisäistä kuin ulko- naistakin rakennustyötä. TURKU-SEURAN s y y s ju h la on torstaina, lokakuun 23. päivänä 1969 klo Cygnaeuksen kansakoulussa, Eerikinkatu 18. Seuran hallitus toivottaa juhlaan kaikki jäsenet tervetulleiksi. ABO-SAMFUNDETS h ö stfest hälles torsdagen, den 23. oktober 1969 kl i Cygnaeus folkskola, Eriksgatan 18. Samfundets styrelse hälsar alla medlemmar välkomna. T u rk u la ise t Liittykää jäseneksi Turku-seuraan Jäsenmaksu vain 7 mk. Sen vastineeksi saatte oman aikakauslehtemme SUOMEN TURKU - Å BO VÅ R STAD Ilmestyy neljästi vuodessa Å b o b o a r Bliv medlem i Abo-samfundet Medlemsavgift bara 7 mk. Emot avgiften Ni fär vär egen tidskrift SUOMEN TURKU - ÄBO VÄR STAD Utgives ärligen fyra gänger K a k s i k ä rp ä stä y h d e llä isk u lla Osta lahjaksi turkulaiskaskujen kokoelma KLAARI O SANO FÖRIÄIJÄ Ostamalla kirjan ilahdutat lahjan saajaa ja tuet samalla turkulaista kotiseututyötä.

4 T u ru n ru o tsin k ie lin e n k la ssillin e n ly se o to im ii m aan v an h im m a ssa k o u lu ta lo s sa V an h a n S u u r to rin v a r re lla " Su o m e n k c u l u s t d lä h te v in e p e rin tëin e e n. Å bo S v e n sk a K la s s is k a L y ce u m v erk ar i la n d e ts ä ld s t a sk o lb y g g n a d v id G a m la S to rto r g e t m e d s in ä tr a d itio n e r fr ä n "F in la n d s s k o la. Den meteltida katedralskolan en verklig kulturvagga När å b o b o rn a ä r s to lta över b e g re p p e t "k u ltu rv a g g a n, är d e t fü llt b e rä ttig a t, ty det va r i det m e d e ltid a Å bo som den finländska k u ltu re n föddes. U ttry c k e t har kanske sm äningom b liv it n ägot av en klich e, men när man s tu d e ra r det äldsta sko lvä se n d e t i Å bo, trä n g e r det sig o sö kt pä. Den skola, i vilke n de fin lä n d s k a y n g lin g a rn a u nder m e d eltid e n fic k den fö rs ta ko n takte n m ed den b o k lig a b ild n in g e n, var väl om nägot en k u ltu rv a g g a. trä n g t taget är det fei a tt tala om S e n skolo, ty det fanns bäde en klo ste rsko la och en katedralskola. Säsom nam net säger va r den förra knuten tili klostret, det som läg m itt i den nuvarande Kaskisbacken o ch v a r helg a t å t St O lof. Den sko la n hade antagligen en m era begränsad u p p g ift; den skulle ut- bild a m u nkpredlkanter, som künde användas i k lo stre ts tjänst. Kate d ra lskola n hade därem ot en betyd- lig t vid a re m älsättning, om ocksä den i fö rsta hand fanns tili fö r att dana präster. Pä sam m a sätt som liknande sko lo r pä andra o rte r var den knuten tili dom kapitle t, och man h a r d ä rfö r fram kastat tanken, a tt den inrättades s a m tid ig t som d om kapitle t, d.v.s. ä r Om det stäm m er, s kulle det betyda, att aboensiska skole le ver i snart 700 är h ar inhäm tat lärdom i dom kyrkans skugga. A tt vara elev i katedralskolan var nägonting heit anna än a tt slita en skolb ä n k i dagens A bo. Säsom i alla andra skolo r pä den tiden skedde heia undervisningen pä latin, o ch inte nog m ed det; eleverna m äste tala latin med varandra fö r a tt lära sig spräket sä bra som m öj- ligt. D agarna va r länga, och eleverna stod under en sträng uppsikt. Redan klockan 5 pä m orgonen skulle man vara i skolan, och när dagen slutade klockan 5 pä efter- m iddagen, hade man haft lektioner och läxläsning i tio tim m ar. Bara tvä av dagens tim m a r hade varit anslagna fö r mat och vlla. A lltid räckte det inte ens med det, ty ofta m äste eleverna gä i kyrkan pä kvällen. Längre avbrott inträffade bara vid vissa säsom ju l, päsk, speciella högtider, m idsom m ar och M ikaeli. Dä begav sig eleverna, elle r d jäknarna som de kallades, ofta ut pä s.k. sockenvandringar, vilke t betydde, att de vandrade om kring i bestäm da socknar och tig g d e pen- g a r och andra gävor fö r att fä räd a tt fo rtsätta sin skolgäng. D ocent C. J. GARDBERG anligen g ick man fyra är i skolan, V och därvid läste man latin i olika form er, sam t a llt sädant som behöv- des m ed tanke pä prästbanan. I första klassen upptogs tiden nästan helt av innanläsning och skrivövningar, medan man i andra klassen ö verg ick tili det som kallades reto- riken, d.v.s. man övade sig i att h älla tai och uttrycka sig fritt. D essutom lärde m an sig den kyrk- liga tideräkningen, som var m ycket invecklad m ed alla de m änga helg- dagar, som hörde m edeltiden tili. I tre d je och fjä rd e klasserna fö ljd e sedän sädana äm nen som lo g ik och filo sofi. S to r v ik t lade man o cksä vid sänglektionerna, och dem hade man i alla klasser. I y t t e r l ig a r e e tt avseende skilde sig u n d e rvisningenka pitalt f rän det, som vi nu ä r vana v id : det fanns m ycket fä b ö cker i skolan. Eleverna fic k i stä lle t ähöra s.k. lectiones, d.v.s. föreläsningar, och det gällde dä fö r dem a tt skriva upp det som sades. Det va r o cksä därför, som det under m edeltiden hette, att man hörd e e tt äm ne och inte att man läste ett ämne. I de högsta klasserna hade man s.k. disputationer, d.v.s. en elev uppställde en tes, och sedan skulle de andra opponera och genom en diskussion pröva, om tesen va r riktig elle r inte. M ycket av det som lärdes bestod dock av länga satser och regier, som skulle läsas u tantill, utan a tt man kanske h elt förstod, vad det betydde. a p n la n d s sko la ", det var det nämn, I m ed v ilk e t m an i tiden be- tecknade katedralskolan i Å bo. Den var näm ligen ingalunda en skola fö r enbart å bobor. Jäm te klosterskolan skulle den vara en läroinrättning fö r hela landet. T yvärr vet vi knappast nägonting om de elever, som b esökte skolan. I den män de är kända m öter vi dem fö rst som färdiga prä ste r ute i landsorten. Men vi kan i alla fall anta, att den under- visning som gavs var m ycket god fö r tiden, och vi vet, att den kunde bana väg tili fortsatta stu d ie r vid utländska universitet. U nder m edeltiden var kyrkans kontakter söderut m ycket llvliga, och under dess beskydd sökte sig mänga finländare ut fö r a tt skaffa sig en högre bildning. et exakta läget fö r katedralskolan Dunder den äldsta tiden har man inte kunnat peka ut, men det râder inga tvivel om, att den var inrymd i nâgon av de kyrkliga byggnader, som var uppförda intlll dom kyrkan. S äkra uppgifter finns först frân me- d eltidens slut. Dä nämns, att katedralskolan va r inrym d i ett hus, som âtm instone under en lite senare tid bar det m ärkliga nam net G reken- borg. O ch var det huset lâg, vet vi; det fanns i m uren Öster om dom kyrkan. et var i den byggnaden, som ka sm àningom g ick mot Dtedralskolan nya öden, som dikterades av allt det, som reform ationen innebar för d et kyrkliga livet i vârt land. Här är det em ellertid pä sin plats att päpeka, att man redan frän och med 14C0-talets m itt smàningom hade vidgat vyerna och fä tt upp ögonen fö r den rom erska rätten och vissa antika författare. Sm àningom började hum anism ens tankar bli kända, och man tog upp sädana läroäm nen som grekiska och heb- reiska. Kanske var det just därför, som skolbyggnaden kallades Gre- kenborg. eform ation hade em ellertid ock- R sä andra följder, som skapade Stora bekym m er. Kyrkans Stora rike- dom ar, fra m fö r a llt alla jo rd b e sittningarna, hade in d ra g its tili kronan, och det ekonom iska underlaget hade d ä rfö r försvagats. Ett annat bekym m er var den s.k. djäknerapp- ningen, d.v.s. kronans vana a tt utan föregäende varning tvàngsutskriva djä kn a r tili olika uppgifte r i arm én och flottan. Fruktan fö r djäkn e ra p p - ningen va r tid ta ls sä stark, a tt elev- antalet i mänga sko lo r sjö n k tili bara en fem te- e lle r sjä tte d e l, av vad det hade värit under m edeltiden. T rots det lyckades skolan i A bo hävda sig, fra m fö r a llt tack väre M ikael A grico la, som gav den ett sädant rykte, a tt den fic k ta em ot elever frän t.o.m. Sveriges a llra fö r- näm sta storm annakretsar. Senare häm tade sig undervisningsväsendet tack väre Johan III:s positivare inställning tili rikets skolor, och det uppges, att katedralskolan i A bo i slutet av 1500-talet var en av de främ sta i rike t med ända tili 700 à 800 elever. J ag näm nde redan, att undervisningen delvis antog andra form er efter reform ationen. H är v ill jag nämna bara ett litet exem pel: när hertig Johan i slutet av 1550-talet residerade som hertig pä Å bo slott, arrangerade hän mänga fe ste r och m ottagningar bäde fö r s itt hov och fö r stadsborna. A lla u tg ifte r bokfördes noggrant, o ch i de bevarade h andlin g a rn a kan vi se, a tt hertigen vid fastlagsfesten à r 1557 gav nâgra m arker ât "d jä k n a rn a frän sko l- stugan, som kom o ch "le k te fast- la g s s p e l" och, som det s tà r "a g e - rade en ko m e d i. Det betyd e r utan tvivel, a tt man nu spelade även profana teaterstycken. Man vägar kanske pàstà, att d e t var kate d ra l- skoians djäknar, som fö r nàgot m er än 400 är sedan in fö rd e den profana teaterkonsten i vå rt land. ä r d e t g ä lle r fö rh ä lla n d e n a i Nskolan under 1500-talet, vet vi redan m ycket m era än beträffande m edeltiden, o ch d e t fra m fö r a llt därför, att det u n gefär frän ä r 1600 har bevarats en o rd ningsstadga, som to rd e vara g jo rd ju st fö r skolan i Abo. Där s tà r bl.a. a tt gossarna inte fic k väsnas under m ellantim m arna, och de fic k inte h e lle r riva m ossa frän väggarna, e tt fö rb u d som tyder pä, att âtm instone en del av huset var av trä. Det var inte h e lle r tillä te t att skära m ed kniv i lärarstolen, f.ö. den enda m öbel som om talas. När skoldagen var slut, s kulle eleverna gä d ire k t hem, och d e t hette, a tt de skulle gâ stilla och anstä n d ig t pä g atorna, icke sto ja och bullra, ej h e lle r föro re n a o ffe n tlig a p la ts e r". E leverna i de högre klasserna fic k Täm än katedraalin su ojassa toim i Turun koululaitos vuosisatoja D enna katedral värnade skolväsendet i Å bo mänga ärhundraden. (K u v a on historiallinen v.lta 1892 Bild en är "historisk frän är 1892).

5 i s k o la n in te a n v ä n d a n ä g o t a n n a t s p r ä k ä n la tin, o c h o m n ä g o n b r ö t m o t d e n r e g e ln, m ä s te h a n b ä ra e n s.k. ä s n e k r o n a, o c h d e s s u to m a g a - d e s h a n m e d fä rla n e lle r r is e t. En lite n t r ö s t fö r e le v e rn a v a r, a tt lä - ra r n a in te fic k s lä m o t a n s ik te t e lle r p ä h u v u d e t. D e t v a r t illä t e t a tt s lä b a ra p ä h ä n d e r n a e lle r b a k till. E n d jä k n e m ä s te fö lja o r d n in g s - s ta d g a n o c k s ä, n ä r h a n r ö r d e s ig u ta n fö r s k o la n, o c h d ä r fö r v a r e le v e rn a s tr ä n g t fö r b ju d n a a tt n a tte - tid s tr ö v a o m k r in g p ä g a to rn a b e - v ä p n a d e m e d s v ä r d o c h d o lk a r, o c h d e fic k in te h e lle r s lä s ig i s la n g m e d d r in k a r e o c h s k ä lm a r. D e fic k in te s itta p ä ö ls tu g o r, e j h e lle r s p e la k o r t e lle r k a s ta tä rn in g, o c h d e fic k in te s y n a s i s ä lls k a p m e d k v in n o r a v d ä lig t r y k te. D e n, s o m b r ö t m o t n ä g o t a v d e tta, s k u lle fö r s t a g ä n g e n s tr a ffa s m e d ris. A n d r a g ä n g e n b le v h a n r e le g e ra d, o c h o m h a n b le v e r ta p p a d ä n n u e n tr e d je g ä n g, k ü n d e h a n a v m y n d ig h e te r n a fö rv is a s fr ä n s ta d e n. O c k s ä b e tr ä ffa n d e k lä - d e r n a fa n n s n o g g r a n n a fö re s k rifte r. D rä k te n s k u lle v a r a a llv a r lig, re n o c h a n s p r ä k s lö s, p a s s a n d e fö r e le - v e n s s tä n d o c h v illk o r. H e it fö r b ju d n a v a r rö d a, g rö n a, g u la o c h b r o k ig a k lä d e r; h e ls t s k u lle m a n b ä - ra e n k la ty g e r i g r ä tt o c h s v a rt. H ä r e t s k u lle v a ra k o rt, o c h o m n ä g o n k o m p ä d e n a tt k r u s a s itt h ä r, b le v d e t r is d ire k t. N ä r ta le t g ic k in, fo rts a tte k a - te d r a ls k o la n s in v e r k s a m h e t s o m tid ig a r e, m e n d e t k ü n d e in te h jä lp a s, a tt d e n s m ä n in g o m rä k a d e in i en fö r fa lls p e r io d, e tt tills tä n d, s o m d e n d e la d e m e d m ä n g a a n d ra s k o lo r i r ik e t. B is k o p R o th o v iu s b e r ä tta r, a tt h a n v id s in fly ttn in g t ili A b o ä r 1627 fa n n s k o la n i e tt u s e lt s k ic k. S k o l- h u s e ts ta k la c k te p ä m ä n g a s ta lle n, o c h d e t fa n n s in te n ä g ra p e n g a r fö r r e p a r a tio n e r. Ä n v ä r r e v a r, a tt u p p - b ö r d e n a v s k o la n s in k o m s te r v a r sä illa o r d n a d, a tt lä ra r n a in te k ü n d e fä u t s in a lö n e r, o c h m ä n g a d jä k n a r h a d e v a r it tv u n g n a a tt a v b r y ta s in s k o lg ä n g d ä r fö r, a tt d e h ö ll p ä a tt d u k a u n d e r a v h u n g e r o c h tö rs t. J u s t v id d e n tid e n fö rb e r e d d e s e m e lle rtid e n b e h ö v lig o m o rg a n i- s a tio n a v s k o lv ä s e n d e t, o c h d e n k o m a tt fä v ittg ä e n d e k o n s e k v e n s e r fö r fö rh ä lla n d e n a i A b o. N ä rm a s t ta c k v a r e b is k o p R o th o v iu s o m o rg a n i- s e ra d e s k a te d ra ls k o la n n ä m lig e n ä r tili e tt g y m n a s iu m m e d s e x le k - to re r. F ö ljd e n v a r, a tt u n d e r v is n in g e n fic k e n b e ty d lig t h ö g r e ly ftn in g, o m o c k s ä g ru n d d r a g e n v a r d e s a m m a s o m tid ig a r e m e d la tin e t s o m h u - v u d s p r ä k. G y m n a s ie t v a r e m e lle rtid b a ra b ö r ja n t ili n ä g o t ä n n u m e ra, o c h e fte r b a ra tio ä rs v e rk s a m h e t o m b ild a d e s d e t t ili Ä b o A k a d e m i o c h b le v a llts ä e tt u n iv e rs ite t. F ö ljd e n v a r, a tt k a te d ra ls k o la n ä t e r u p p to g s in v e r k s a m h e t, n u s o m lä ro in rä ttn in g, s o m d im itte ra d e s in a e le v e r d ir e k t tili u n iv e rs ite te t. D ä rm e d ä r v i r e d a n in n e p ä e tt n y tt k a p ite l, ä v e n o m b a n d e n fr ä n d e n m e d e ltid a s k o la n fo rtfa r a n d e b e s to d o b r u tn a. D e n n y a k a te d ra ls k o la n a r- b e ta d e ä n d a tills a k a d e m in fly tta d e s fr ä n Ä b o ä r D ä o m o rg a n is e r a - d e s s k o lfö r h ä lla n d e n a i Ä b o h e lt, o c h ä r k u n d e m a n ä te ru p p ta u n d e r v is n in g e n i e n fo rm, s o m m e ra s v a r a d e m o t tid e n s k ra v. N u h a d e m a n tv ä s k ild a s k o lo r, n ä m lig e n k a te d r a ls k o la n o c h g y m n a s ie t. K a te - d r a ls k o la n s n a m n ä n d r a d e s s e n a re, ä r 1841, tili H ö g re e le m e n ta rlä r o - v e rk e t. R ed a n ä r 1830 fly tta d e g y m n a s ie t in i s k o lb y g g n a d e n v id G a m la S to r to r g e t - d e t r e n o v e ra d e h o v - r ä tts h u s e t - o c h ä r fö ljd e H ö g re e le m e n ta rlä r o v e rk e t e fte r. T io ä r s e n a re, 1872, s lo g s s k o lo r n a ih o p t ili S v e n s k a k la s s is k a ly c e u m i Ä b o. D e n s k o la n b ä r d ä r fö r p ä la n d e ts fin a s te s k o ltr a d itio n e r, tr a d itio n e r n a fr ä n d e n m e d e ltid a k a te d ra ls k o la n, "F in la n d s s k o la. * * * K u n tu rk u la is e t y lp e ile v ä t s iitä, e t- t ä h e id ä n k a u p u n k ia a n k u ts u ta a n " k u lttu u r in k e h d o k s i, o n h e illä s iih e n tä y s i o ik e u s, s illä S u o m e n k u lttu u r in s y n ty m ä ju u r e t o v a t k e s k ia ja n T u ru s s a. L a u s u m a s ta o n k e n tie s v ä h ite lle n tu llu t k lis h e e n o m a in e n, m u t ta k u n tu tk ita a n T u r u n v a n h in ta k o u lu la ito s ta, p ä ä d y tä ä n ilm a n m u u ta s e n o ik e u tu k s e e n. K o u lu, jo s s a s u o m a la is e t n u o r u k a is e t k e s k ia ik a n a s a iv a t e n s i k o s k e tu k s e n k ir ja llis e e n s iv is ty k s e e n, o li s a n a ta rk k a a n " k u lt- tu u r in k e h to. N ä in a lo itta a d o s e n tti C a r l-j a c o b G a rd b e rg k ir jo itu k s e n s a K e s k ia ja n k a te d ra a lik o u lu - to d e llin e n k u lt- tu u r in k e h to. L y h e n n e lm ä n ä s e s i s ä ltä ä s e u ra a v a a : A Ik u ja a n ei e d e s o llu t k y s e y h d e s tä ' ' k o u l u s t a, v a a n k a h d e s ta : lu o s ta - r ik o u lu s ta ja k a te d ra a lik o u lu s ta. L u o s ta r in p e ru s ta m is v u o s i o li 1249, k a te d ra a lik o u lu n e h k ä p ä v u o s i 1276, jo llo in tu o m io k a p itu li a lo itti to im in ta n s a. E n s im m ä is e t tu rk u la is e t k o u lu la is e t o v a t a lo itta n e e t o p in tie n s ä n iin m u o d o in p y ö r e ä s ti v u o tta s itte n. K a te d r a a lik o u lu n o p e tu s k ie le n ä o li la tin a, jo ta o p p ila a t o liv a t v e lv o llis e t k ä y ttä m ä ä n k e s k e n ä ä n k in. K o u lu p ä i v ä o li p itk ä, k lo V ä lillä o li TOINI MELANDER H e ls in g in y lio p is to n p r o m o tio s - s a k e v ä ä llä rie m u m a is te rik - s i v ih itty tu rk u la is s y n ty in e n p ro f. Vilho A. Pesola m u is te le e tä s s ä k ir jo itu k s e s s a n u o ru u d e n - y s tä v ä ä n s ä, T u ru s s a v s y n ty n y ttä f il.tr i T o in i M e la n d e ria, e te v ä ä tie te e n h a rjo itta ja a ja ta i ta v a a k ir ja s to ih m is tä, jo k a T u ru n y lio p is to n e n s im m ä is e n o p is k e li- ja p o lv e n h y v in tu n te m a n a to im i a lu k s i T u r u n y lio p is to n k ir ja s to n, s itte m m in H e ls in g in y lio p is to n k ir ja s to n p a lv e lu k s e s s a ja jo k a n u k k u i k u o lo n u n e e n M u is te lo v a lo tta a tu rk u la is e n o p is k e lija p o lv e n y m p ä ris tö k u v a a v u o s is a d a n a lk u k y m m e n iltä ja p a la u tta a m ie liin m a a m m e its e n ä i- s y y s a ja n e n s im m ä is e n m a is te r i- p r o m o tio n, jo s ta tä n ä v u o n n a o n v ie rä h tä n y t p u o li v u o s is a ta a. r u o k a ilu - ja le p o ta u k o ja v a in k a k s i tu n tia. A in o a s ta a n jo u lu n, p ä ä s iä i s e n, ju h a n n u k s e n ja M ik o n p ä iv ä n tie n o illa o li lo m a k a u s ia, jo llo in te in it v a e lte liv a t h a n k k ia k s e e n v a r o ja o p is k e lu u n s a. K o u lu n k ä y n tiä k e s ti y le e n s ä n e ljä v u o tta ja ta v a llis e s ti v a lm is ta u d u ttiin p a p illis e lle u ra lle. L a tin a n o h e lla o li la u lu n o p e tu s ta k a ik illa lu o k illa, re to riik k a a, lo g iik k a a ja filo s o fia a y le m m illä a s te illa. K u n k ir jo ja e i o llu t, o p p ia in e ita k u u n n e ltiin, ei lu e ttu, k u te n s a n o t tiin. Y lä lu o k illa o li m y ö s v ä itte ly tila i- s u u k s ia. T u r u n k a te d ra a lik o u lu tu n n e ttiin S u o m e n k o u lu -n im is e n ä s e e i s iis o llu t v a in tu rk u la is ia v a rte n, k u te n e i lu o s ta r ik o u lu k a a n. O p p ila id e n n im iä k o u lu a ja lta ei tu n n e ta. N e tu liv a t tu tu ik s i v a s ta s itte n, k u n k o u lu s ta lä h ti p a p p e ja m a a k u n ta a n, to i s ia u lk o m a a n y lio p is to ih in. K a te d r a a lik o u lu n s ija in n is ta e i o le v a rm u u tta, m u tta e p ä ile m ä ttä se to i m i k ir k o llis is s a ra k e n n u k s is s a. K e s k ia ja n lo p u lla k o u lu ra k e n n u s, jo lla v ä h ä n m y ö h e m m in o li n im e n ä G r e k e n b o r g, liitty i tu o m io k irk o n itä i s e e n m u u riin. I I s k o n p u h d is tu k s e n ta p a h d u ttu a k o u lu s s a o p itt iin u u d e n s u u n n a n h e n g e s s ä, m u tta jo lu v u n p u o - lim a is s a o p e tu s o li k o h d is te ttu m y ö s ro o m a la is e e n o ik e u te e n ja a n tiik in k ir ja ilijo ih in. N ä in v a lta s i h u m a n is m i a la a, o te ttiin p a o p p ia in e ik s i k re ik a n T o i n i M e la n d e r in isä, H e n rik M e - la n d e r, o li k o u lu n i, T u ru n k la s s illis e n ly s e o n r e h a o ri v u o s is a d a n v a ih te e s s a. M u is ta n v ie lä h y vin tu o n v ilk k a a n ja to im e lia a n, k o u lu s s a h yv ä ä jä rje s ty s tä p itä v ä n k e s k ik o k o is e n m ie h e n, jo k a h e rä tti m e is s ä k o u lu p o jis s a e r ity is tä k u n n io itu s ta s e n k in v u o k s i, e ttä tie s im m e h ä n e n o lle e n e d u s ta ja n a u s e illa v a ltio p ä iv illä, sä ä - ty e d u s k u n n a s s a. M e la n d e r k u o li ä k k iä, v e rra te n n u o re n a, m in u n o lle s s a n i k o lm a n n e lla lu o k a lla. M e la n d e rilta jä i le s k i ja v iis i ty tä rtä. T o in i o li h e is tä v a n h in. H ä n k ä v i T u r u n ty ttö k o u lu n ja ja tk o - o p is - to n ja tu li y lio p p ila a k s i v Y s tä v y y te m m e s o lm iu tu i jo k o u lu a ik a n a, e rity is e s ti y h te is e s s ä k e s ä n v ie tto p a ik a s s a m m e P a ra is te n B lä s - n ä s is s ä v u o s is a ta m m e e n s im m ä is e l lä v u o s ik y m m e n e llä. B lä s n ä s o li s u o s ittu k e s ä n v ie tto p a ik k a, ja m e itä o li s illo in s ie llä k o o lla p a ljo n n u o ria. U s e a h k o s ti ro u v a M e la n d e r k u t s u i m e id ä t, k o k o s u u re n, e lo is a n jo u k o n, v ie ra is ille k o tiin s a, k e s ä h u v i la a n, jo k a s ija its i k a u n iin m e ts ä is e n h a rju n (A s u d d a ) k u p e e s s a, s u lo is e n p ik k u jä r v e n (M in n e s jö = M u is to jä r- v i) r a n n a lla ; V a p p a rin k o m e a m e re n s e lk ä s iin s i h iu k a n k a u e m p a n a, s iinä o li T u ru n s a a ris to n k a u n is ta lu o n to a. T o in i M e la n d e r k u te n ko k o s is a ru s p a rv i o li v ä littö m ä n ä, ilo is e n a ja h e rtta is e n a k a ik k ie n s u o s io s s a. -Y l i o p p i l a i n a liity im m e, T o in i M e la n * d e r ja m in ä V a rs in a is s u o m a la i s e e n o s a k u n ta a n ja o s o itim m e s ie llä tie tty ä a k tiiv is u u tta. M u is te le n, että ja h e b re a n k ie le tk in. S iitä k ö n im i G re k e n b o rg? U s k o n p u h d is tu k s e n a ik a to i m y ö tä ä n m y ö s v a ik e u k s ia. K irk o n o m a i s u u s, m m. m a a tila t, p e ru u te ttiin v a l tio lle. T e in ie n k a a p p a a m in e n, h e i d ä n p a k o tta m is e n s a ilm a n e n n a k k o v a ro itu s ta a rm e ija n ja la iv a s to n p a l v e lu k s e e n, o li p e lo itta v a to im e n p id e, jo k a a le n s i m a a n k o u lu is s a o p p ila s te n lu v u n v iid e n n e k s e e n, jo p a k u u d e n n e k s e e n e n tis e s tä. T ä s tä v a r je l tu i p a rh a ite n T u ru n k o u lu, jo n k a m a in e lä h in n ä M ik a e l A g ric o la n a n s io s ta to i o p p ila ik s i R u o ts in k in v a l ta p iirie n p o ik ia lu vu n lo p u lla o p p ila ita o li J u h a n a h e rttu a n a ik a n a lu vu l- la "k o u lu tu v a n te in it" e s ittiv ä t n ä y te lm iä k in T u ru n lin n a s s a. V o ita n e e n k in s a n o a k a te d ra a lik o u lu la is te n ju u rru tta n e e n m a a llis e n te a tte rita i te e n m a a h a m m e y li 40 0 v u o tta s itte n. V u o d e lta 1600 o le v a n k o u lu jä r je s ty k s e n m u k a a n, jo k a o n ilm e is e s ti te h ty T u r u n k o u lu a v a rte n, "o p p ila a t e iv ä t s a a n e e t m e te lö id ä v ä litu n n illa, e iv ä tk ä re p iä s a m m a lta s e in is tä, m i k ä k ie lto ilm a is e e, e ttä a in a k in o s a k o u lu ta lo s ta o n o llu t p u u ra k e n te i n e n. M y ö s k ä ä n e i o llu t lu p a v iile s - k e llä v e its e llä o p e tta ja n tu o lia, a i n o a ta h u o n e k a lu a, jo k a m a in ita a n. K o u lu p ä iv ä n p ä ä ty tty ä o li o p p ila id e n m e n tä v ä s u o ra a n k o tiin, m ä ä rä ttiin - pä, e ttä h e id ä n tu li k u lk e a k a d u illa h ilja is in a ja s ä ä d y llis e s ti, m e lu a m a t ta ja te lm im ä ttä, a ih e u tta m a tta s iiv o tto m u u tta ju lk is illa p a ik o illa. Y lä lu o k k ie n o p p ila a t e iv ä t s a a n e e t kä y ttä ä k o u lu s s a m u u ta k ie ltä k u in la tin a a, ja s e n, jo k a r ik k o i s ä ä n tö ä, o li k a n n e tta v a n.k. a a s in k ru u n u a, m in k ä lis ä k s i h ä n tä k u r ite ttiin p a tu k a lla ta i v its o illa. O p p ila id e n v ä h ä i s e n ä lo h d u tu k s e n a o li, e ttä o p e tta ja t e iv ä t s a a n e e t ly ö d ä k a s v o ih in ta i p ä ä h ä n. S a llittu a o li ly ö d ä v a in k ä s ille ja v a rta lo n ta k a p u o le lle. V a lv o n ta u lo ttu i k o u lu n u lk o p u o le lle k in : y ö llä e i s a a n u t k u lk e a m ie k ka ja tik a r i a s e e n a a n, e i a n ta u tu a ju o p p o je n ja k e lm ie n s e u ra a n, e i is tu a o lu ttu v is s a, e i p e la ta k o r ttia ta i h e ittä ä n o p p a a, e ik ä s e u r u s te lla h u o n o m a in e is te n n a is te n k a n s s a. V its a t, k o u lu s ta e ro tta m in e n, jo p a k a u p u n g is ta h ä ä tä m in e n o d o tti k ie l lo n rik k o ja a. U lk o a s u s ta k in o li o h je ita : p u v u n tu li o lla v a k a a, p u h d a s ja v a a tim a to n, v ä r iltä ä n h a rm a a ta i m u s ta. Ilo is e t v ä r it o liv a t k ie lle tty jä p u h u m a tta k o o n h iu k s ie n k ä h e rtä m i- sestä. V its a t r ik k o ja lle! lu vu n p u o le lla a lk o i k o u lu la i to k s e n ra p p io k a u s i T u ru s s a ja m u u a lla k in S u o m e s s a. T u rk u u n v m u u tta e s s a a n p iis p a R o th o v iu s to te s i, e ttä T u r u n k o u lu ra k e n n u s o li v a rs in h u o n o s s a k u n n o s s a ja tu lo je n h a n k in ta k o u lu lle n iin h u o n o s ti jä rje s te tty, e tte iv ä t o p e tta ja t s a a n e e t p a lk k o ja a n ja e ttä m o n ie n te in ie n o li k e s k e y te ttä v ä o p in to n s a, k u n n ä lk ä ja ja n o p a k o ttiv a t. T o in i M elander k o u s e in tä s s ä k ir ja s to s s a s a in ta r- v ite s s a n i n a u ttia n u o r u u d e n y s tä v ä n i a s ia n tu n te v a a, n o p e a ta ja y s tä v ä l lis tä p a lv e lu a. T o in i M e la n d e r k e r to i to is in a a n tie - ' te e llis is tä h a r ra s tu k s is ta a n ja tö is tä ä n, jo tk a a in a o liv a t m e n e illä v irk a - ja a m m a ttity ö n rin n a lla. H ä n e n T ä llö in a lk o i T u r u n k o u lu o lo je n la a ja m itta in e n u u d e lle e n jä rje s te ly. R o th o v iu s sa i v a ik a a n, e ttä k a te d ra a lik o u lu s ta tu li k y m n a a s i k u u s in e le h to r e in e e n. K y m m e n e n v u o d e n p ä ä s tä s iitä te h tiin y lio p is to, T u r u n a k a te m ia. S e u ra u k s e n a o li, e ttä k a te d ra a li- ko u lu a lo itti to im in ta n s a u u d e l le e n, n y t o p p ila ito k s e n a, jo k a v a lm is ti o p p ila a n s a s u o ra a n y lio p is to o n. S iitä a lk a a k in u u s i lu k u, jo s k in s itte t, jo tk a lä h tiv ä t k e s k ia ja n k o u lu s ta, p y s y iv ä t y h ä rik k u m a tto m in a. U usi k a te d r a a lik o u lu ty ö s k e n te li a k a te m ia n T u r u s ta p o is s iirtä m is e e n a s ti v S illo in s u o r ite ttiin T u r u s s a k o u lu to i m e n tä y s u u d is tu s, ja v u o d e s ta 1830 o p e tu s u u s ittiin ta s o lle, jo k a p a r e m m in s o v e ltu i a ja n v a a tim u k s iin. S y n ty i ka k s i e ri k o u lu a, n im ittä in k a te d ra a lik o u lu ja k y m n a a s i. K a te d ra a lik o u lu s a i m y ö h e m m in, v. 1841, n i m e k s e e n Y lä a lk e is k o u lu (H ö g r e e le m e n ta r lä ro v e r k e t). J o v m u u tti k y m n a a s i k o u lu ta lo o n V a n h a n S u u r- to rin v a r r e lla u u s ittu u n h o v io ik e u - d e n ta lo o n - ja v s e u ra s i Y lä a lk e is k o u lu p e rä s s ä. K y m m e n e n v u o tta m y ö h e m m in, 18 72, y h d is ty iv ä t n ä m ä k o u lu t T u r u n r u o ts in k ie lis e k s i k la s s illis e k s i ly s e o k s i (S v e n s k a k la s s is k a ly c e u m i Å b o ). T ä llä k o u lu lla o n m a a n y lv ä im m ä t k o u lu p e rin te e t, jo tk a y ltä v ä t k e s k ia ja n k a te d ra a lik o u lu u n, "S u o m e n k o u lu u n ". Prof. VILHO A. PESOLA T o in i M e la n d e r jo n k in a ik a a to im i o s a k u n n a n s ih te e rin ä, s e o li o s a k u n n a n lu o tta m u k s e n o s o itu s ja v a a ti te h tä v ä n s u o r itta ja lta ta ita v u u tta ja h a rra s tu s ta. T u o a ik a o li E e m il N e s to r S e tä lä n in s p e h to r i- ja E. A. S a a rim a a n k u r a a tto r ia ik a a, v a rm a a n h ie n o im p ia p e rio d e ja V a rs in a is s u o m a la is e n o s a k u n n a n e lä m ä s s ä. T o in i M e la n d e r o li la h ja k a s ty ttö, ta rm o k a s, a h k e r a ja tu n n o llin e n o p is k e lija, jo k a s u o r itti h u m a n is tis e t o p in to n s a re ip p a a s ti ja h y v ä llä m e n e s ty k s e llä. M in ä o p is k e lin b io lo g i sia a in e ita, n iin e ttä o p in n o is s a m m e m e illä ei o llu t k o s k e tu s k o h tia. M u tta m a is te rin p ro m o tio s s a tie m m e y h ty i v ä t. N e o liv a t m o n e s s a s u h te e s s a m e rk ittä v ä t, v u o d e n 1919 p ro m o tio t, e n s im m ä is e t its e n ä is e s s ä S u o m e s s a, is ä n tä n ä v a ltio n h o ita ja ja k u n n ia to h to ri K u s ta a M a n n e rh e im ja h ä n e n ty ttä re n s ä S o p h y y le is e n ä s e p p e - le e n s ito ja tta re n a. M a is te rik s i v a lm is tu ttu a a n T o in i M. a n ta u tu i k ir ja s to a la lle ja to im i e n s in T u ru n y lio p is to n, s itte n H e l s in g in y lio p is to n k ir ja s to s s a, k o h o te n v iim e m a in itu s s a, tie te e llis e s s ä k a n s a llis k irja s to s s a m m e, v a a te lia i s iin ja v a s tu u n a la is iin a s e m iin. K ä y d e ssän i tu tk im u s tö itte n i v u o k s i m el-

6 Erityisopetukselle Turussa opinahjo J uuri koulu työn a lkam isen kynnyksellä valm istu i vastaanottokunto on S am p p a lin n a n k o u lu n rakennus Itäisen P itkäkadun varre lla. Täm ä uusin k o u lu k iin te is tö kaupungissa on s u u n n ite ltu palvelem aan nim eno m aan n iid e n o p p ila id e n o p in a h jo na, jo tk a jo u tu v a t ahertam aan määrätie to ise m m in ja ponnistelem aan u utteram m in kuin m uut ikätoverinsa valm istuessaan palvelem aan yhte isk u n ta a h e ille soveltu valla p a ikalla ja ta valla parhaan kykynsä m ukaan. T ä m ä n laatuisen erityisopetu ksen h o itam isessa T urun kaupungilla on ura n u u rta ja n asema. Sanotun e rityiso p e tu kse n tarve to d e ttiin täällä jo vuonna 1882, jo llo in sen jä rje s tä m inen te h tiin m ahdolliseksi kansakoulun o h jesääntöön o te tu lla säänn öksellä. O petus to sin pantiin alu lle vasta vuonna 1901, k u ite n kin a ikaisem m in kuin m illään m uulla m aam me paikka ku n n a lla. K aupungin o s o ittam asta suopeudesta huolim a tta on e rityiso p e tu s jo u tu n u t sittem m in työskentelem ään e rittä in vaikeissa o losuhteissa. K ansakoulujen o p p i lasm äärän räjähdysm äinen kasvu pako tti investoim aan m elkoisesti varo ja uusiin varsinaisen kansakoulun ja kansalaiskoulun rakennuksiin. kertom astaan sä te ili innostusta tie teelliseen tutkim ustyöhön ja antautu m ista ja perehtyneisyyttä siihen. Hänen työnsä o lik in tu lo ksellista ; useita a rvokkaita tu tkie lm ia ja ju l kaisuja lähti hänen työpöydältään. Hän ko h d is ti erityistä huom iota m aam m e vanhaan tilapäärunouteen sekä kirja p a in o ta id o n kehitykseen, jo ilta a lo ilta hän ju lk a is i - sikäli kuin saatan ym m ärtää suorastaan perusta va la a tu isia tutkie lm ia. N äihin kuuluu va rsin kin v ilm estynyt laaja, loistava teos Suom en k irja p a in o ta ito a baro kin a ja lta. T oin i M elanderin arvokas tie te e l linen työ ja hänen ansiokas to im in tansa m aam m e kulttuurieläm än palveluksessa tu livat kauniisti p a lkitu iksi, kun H elsingin Y lio p is to v anto i h ä nelle kunnia to h to rin arvon, m ikä m yös prom o tio ssa vahv iste ttiin. \ / iim eksi m uistan T oin i M elanderin v aivan viim e ajo ilta, hänen eläkevuosiltaan, jo llo in kävin häntä tervehtim ässä hänen kauniissa, m o n i naisen k u lttu u rin leim aam assa Helsin gin-kodissaan. Hänen silm äinsä valo o li him m enem ässä, jo te n hänen o li va ike a t atehdä rakasta tiete e llistä työtään. M utta hänessä palo i e d e l leen voim akkaana halu tutkim u s- ja k irjo itte lu työ h ö n, ja hän suri sitä, että paljon arvokasta aineistoa jää hän eltä luovaan työhön käyttäm ättä, se lla ista aineistoa, jo ta m uut tu tk i ja t tuskin pystyvät julkaisutyössään hyväksi käyttäm ään. Kun toisaalta jostakin oli -myös säästettävä, jo u d u ttiin pieni e rityisopetuksen tarpeessa oleva o p p ila sryhmä jättäm ään työskentelem ään perin vanhentuneissa vuokratiloissa. Kun näistäkin jo u d u ttiin häädetyksi, ovat o p p ila a t työskennelle e t tilapäistilo issa, jo ita koulu h a llitu kse n asettam in erikoisehdoin saatiin käyttää aina viim e toukokuun lo p puun asti. uden koulurakennuksen s ija in ti U k e skellä kaupunkia U rheilupuiston vieressä ja hyvien liikenneyhteyksien va rre lla on m itä parhain k o u lu l le, jo ka on ta rk o ite ttu palvelem aan koko kaupungin aluetta. Varsinaisen koulurakennuksen lisäksi on kouluto n tille valm istum assa urh e ilu la u ta kunnan hallinnassa oleva p a llo ilu h alli, jo s ta osaa S am ppalinnan koulu lla tu le e olem aan oikeus käyttää om assa liikuntakasvatuksessaan. Täten ei varsinaiseen koulurakennukseen ole ta rvin n u t rakentaa om aa voim istelusalia. K oulurakennuksen ja p a llo ilu h a llin rajoittam an koulupihan lisäksi tulee to n tin Urh e ilupuiston puoleiseen osaan suhteellisen laaja o p p ila id e n ole skelu alue, jo ka on ta rk o itu s tasoittaa ja säilyttää o sitta in luonnontilassa. K o u lu to n tilta tule e olem aan m yös kulkum a h d o llisuus U rheilupuistoon, jote n S am ppalinnan koulun o p p i la illa on parhaim m at m ahdolliset o lo suhte e t u lko u rh e ilu ka u tta a ja te l len. am ppalinnan koulurakennuksessa S on 16 varsinaista lu o kkahuonetta, jo tk a on suunnite ltu erikoisesti m yös ryhm ätyöskentelyä silm ä llä pitäen, m etallityön, puutyön ja ty ttö jen käsityön opetu stila t, kotitalouden o p e tu stila t ja lu onnontiedon luokka askarte lu tilo in e e n. Edelleen koulussa on k irja s to - ja kerhohuoneet, jo tk a on suunniteltu palvelem aan m yös vapaa-aikatoim intoja. Tätä onk in e rityisopetuksen piirissä p id e ttä vä e rikoisen tärkeänä. K oulu keitto - laan liittyvänä on ruokasali, jo ka on suunniteltu sam alla pikku ju h la tila i suuksien pito p a ikaksi niin koulun s i säisissä kuin kodin ja koulun yh te i sissä tilaisuuksissa. Johtajanhuoneen ja opettaja in h u o n e e n yhteydessä on koulupsykologin työhuone. Luonnollise sti koulurakennuksessa ovat m yös talonm iehen asunto, kiin teistön h u o lto - ja te k n illis e t tila t sekä väestönsuojat. K ansakoululai- Pääm inisteri M auno K oivisto, koulun johtaja Reijo Vuorio ja kouluneuvos A. T. K oskim ies tutustum assa Sam ppalinnan koulun erääseen luokkahuoneeseen. Voim akkaasti tyylitelty liinan keskuskuvio, aiheena vaakunakilpi, Solveig Rönnqvist, Vaasa, toksen hallinnassa ovat lisäksi koululääkärin ja kouluhoitajan sekä kouluham m aslääkärm vastaanottotilat, jo tka on kuitenkin luovutettu te r veydenhoitolautakunnan käyttöön sen huolehtiessa koululaisten te r veydenhoidosta. urun kaupunki on kaukonäköisesti kehittänyt kansakoululaitos T taan jatkuvasti ottaen ratkaisuissaan huom ioon myös tulossa olevan koulunuudistuksen vaatim ukset. K oulunuudistuksen yhtenä pääperiaatteena on varata joka ise lle lapselle hänen edellytyksiään vastaava koulutus. Täm än pääm äärän saavuttam inen velvoittaa kehittäm ään myös erityisopetusta ajan vaatim uksia vastaavaksi, jo llo in ensim m äisenä edellytyksenä ovat luonnollisesti ta rkoituksenm ukaiset työskentelyolosuhteet. Voidaan perustellusti todeta, että nyt käyttöön saatu uusi kouluyksikkö om alta osaltaan on nostanut Turussa erityisopetuksen yhden haaran tasolle, joka tulee kestämään vertailun tulevina vuosikym m eninä koulunuudistuksen toteuduttuakin. Turun Kehruukoulun kutom a kangas on pian 150 vuoden pituinen T iesittekö, että Turussa on lähes 150 vuotta o llu t koulu, jossa on opetettu kehrääm isen ja kuto m isen taitoa? S pinnskolan i Äbo on K eisarillisen Suom en Talous- seuran perustam a 1822, ja vielä tänä päivänä kuullaan kangas- puitten jyskytystä ja rukkien s u rinaa talossa Luostarinkatu 15, jo hon nykyinen oppila ito s Äbo Hemslöjdslärarinneinnstitut on majo ite ttu H ögre Svenska Lantbruks- läroverketin siipien suojaan. M aailm alta piiloutuneena Spinn- skolanin jatkaja, jo n ka olem assaolosta useim m at kaupunkilaiset eivät edes ole tietoisia, vaalii tu r kulaista kudontaperinnettä, m utta sen edustam a kiitettävä asiantuntem us on sam alla lähituntum assa omaan aikaam m e ja sen vaatim uksiin kauniitten kankaitten luom isessa. O piston o p p ila itte n kevätnäyttelyistä on opittu n auttimaan taidetilaisuuksina. O li siksi täysin paikallaan, että opiston kangasluom ukset olivat tämän vuoden Turun-päivänä n äytteillä taidetalossa - W äinö Aaltosen museossa. bo H em slöjdslärarinneinstitut Å maan aina alan ruotsinkielisten kotiteollisuusopettajle n valm istuslaitos - on tänä syksynä halunnut m uutenkin esittäytyä tehokkaasti ju l kisuudessa julkaisem alla hienon pienehkön teoksen Dam ast Damasti. S iitä on tarkem m in tu tkitta vissa n iitä korkealaatuisia dam asteja, jo ita ylim m än luokan o ppilaat ovat vuosien saatossa suunnitelleet ja m estarinäytteinä kutoneet. K irjaan valokuvatut dam astit ovat vuosien satoa. Johdannossa toteaa opiston rehtori M ärta E n- h o I m, että H ushällningssällskapets D rällvävnadsskola, kuten nim i s illo in kuului, o petti jo 1830-luvulla o p p i lailleen kilpikankaan (drellin) ja dam astin kudontaa. T ulevat opettajat joutuvat nytkin itse kehrääm ään, värjääm ään, suunnittelem aan m allit ja kutom aan dam astinsa. Tietysti heidän tulee osata paljon m uutakin, ennenkaikkea saada kosketus nykyhetkeen ja siihen, m itä se odottaa taite e llisiin tu lo ksiin yltävältä koti- Toim ittaja META TORVALDS teollisu u d e lta. Vanhassakin perim ä- taidossa on s ilti p itäydyttävä ja y h distettävä käsityönom ainen huipputa ito kykyyn luoda esteettisesti uutta. (Kiintoisan taustan antaa o piston toim innalle m aisteri Irja S a h l berg, jo ka dam astikuvin valaistuun teokseen on k irjo itta n u t luvun Turun pellavadam a stikuto jista 1700-luvulla. S iihen aikaan m iehet ku to ivat dam asteja, koska tekotapa vaati "sekä ta ito a että m e kaniikkaa. M utta 1800-luvun a lku p u o le lla kulkeutui tänne R uotsista jossain m äärin yksin kerta iste ttu m etodi, ja niin valtasivat naiset dam astikudonnan huostaansa. T urkuun k o tiu tti uuden te k niikan m uuan K ehru u koulu n opettaja tta rista, jo ka o li o p p in u t taid o n Sm oolannissa. KAHDESTI PALANUT O p p ila ito k s e lla on o llu t m onta nimeä, sen ko h ta lo t ovat o lle e t vaihtelevaise* ja tu o llo in tä llö in on näyttänyt siltä, että sen eläm änlanka on katkennut. N äin o li laita esim. sata vu o tta sitten, kun Talousseuran herrat saivat päähänsä, että koneet tappavat kiinnostuksen k ä s ite o lliseen kudontaan. M yöhem m in he taju sivat erehtyneensä ja kangaspuut saivat taas kolkutella. P erustam isvuodesta 1822 laskien, s iis kohta puole n to ista vuosisadan aikana, koulu on kahdesti palanut. Ensi kerran koko T urun m ukana v ja senjälkeen vuoden 1940 pom m ituksessa, jo llo in o p p ila ito k sen koko om aisuus tuhoutu i talon Linnankatu 21 jo u d u ttu a tulen saaliiksi. V alitettavasti paloi m yös a r kisto. uoranaisena ihm eenä on p id e ttä S vä, että A bolands S venska M arth adistrikt, jo ka oli 1923 o tta n u t T a lousseuralta haltuunsa kutom aopiston, o nnistui pelastam aan sen täyd ellisestä tyhjäkäynnistä uuteen eloon. Sen ihm eteon s u o ritti lähinnä tulisie lu in e n johto kunnan puheenjo h ta ja Elin R ingbom. Jo seuraavana vuonna to im ittiin jälleen, nyt talossa V a rtiovuorenkatu 1. M uitakin ihm eitä o liv a t m artat sitä ennen kutom akoulun kohdalla tehneet. O pisto on aina pyrkin yt te kemään hyvää työtä, m utta voidaan vakuuttaa työn tulosten o lle e n puhtaasti taiteellisessa katsannossa parhaim m at n a isjohtoisessa o p p ila ito k sessa 1920-luvulta lähtien. U udet

7 T urkulain en teatteri ja juhliva Turun klassillinen lyseo T urun S uom alaisen Seuran luvun p ö ytä kirjo ista selviää, että Turun Suomalaisen Yksityis I y s e o n, jo s ta m uodostui nykynim ellä tunnettu Turun klassillinen lyseo, o p p ila a t esiintyivät tu o llo in suurissa yle is ö tila i o m ista ja t a settivat tavoitteen ko r kealle. R uotsista o n n istu ttiin saamaan ta rp e e llin e n tuki, n e iti S igrid Synnergren, ensiluokkainen m allien s u u n n itte lija, jo n ka kym m envuotiskausi Turussa o li koko maan te k s tiilita ite e lle käänteentekevä. M ITA LIS A T O A ENNEN JA NYT K o u lu ka u p u n ki Turku kätkee h isto ria nsa le h d ille m onen m onia kehityksen alkuaiheita. Tänä syksynä 90 vuotta täyttänyt Turun kla s s illin e n lyseo istu tti tu rku la ise e n ku lttu u rim u l- taan mm. suom enkielisen teatterim m e itäm iskelpoisen siemenen 1880-luvulla. suuksissakin. Kun heidän seuranäyttäm ötyönsä on o llu t niin voim aperäistä, että siihen on katsottava o le e lliselta osalta kätkeytyvän sanotun kym m enluvun aikana virinneen turkulaisen seuranäyttäm ötoim innan siem en, on aih e e llista m uistella tätä urun kuto m a ko u lu lla o li to k i arvostettu n im i jo venäläisvallan a i T kana. Se p a lk ittiin Lontoon m aailm annäyttelyssä 1854, se la h jo itti hienoa p a lttin a a keisarinnalle 1840 ja se sai tu o tte ille e n kiito sta M oskovassa ja P ietarissa. S ynnergrenin ku n n ia n h im o isiin pääm ääriin ovat m onet koulu n kasvateista ta voite l leet ja p a ljo lta päässeet. Kun sotavuosien m ateria a lip u la helpottui, on m onissa vaativissa yhteyksissä n iite tty ta ite e llisia laakereita. O ppilaat ovat tuoneet kulta m ita le ja kansainv ä lisiltä m essuilta. Heidän parhaat aikaansaannoksensa ovat herättäneet huom iota, n iitä on m ukailtu ja ne ovat h oukutelleet T urkuun amm attiväkeä tutustum aan o piston kevätnäyttelyihin. K otite o llisuusopetta ja o p isto n m yyjäiset kuuluvat myös niiden tu rkula iste n m uistam iin tila i suuksiin, jo tk a arvostavat te kijö id e n makua ja te kstiilita ite e n hienoa ilmaisua. M yös tila u stö itä on su o rite ttu siinä m äärin kuin opetu so h je l ma sallii. lyseolaisten "te m p a u sta. Puhukaam m e vaikkapa Turun Klassillisen Lyseon Teiniteatterista, vaikkeivat s illo is e t o p p i laat tä lla ista nim eä käyttäneetkään. D iu tu e n ei Ä bo H em slöjdslärarin- ^ n e in s titu t näin olle n tietään kulje. Se on tosin ahdettu vuokrahuoneisiinsa arvostelun kestäm ättöm ästi, niin että tänäkin syksynä vo itiin vastaanottaa vain suunnilleen puolet opistoon pyrkineistä. Hakijoita oli yksin o p e tta ja ta rlin ja n ensi lu o kalle 26, joista vain 10 vo itiin o p p ila iksi ottaa. S u o m enkieliselle kutom akurssille pääsi 25 hakijasta 11, ruotsinkieliselle sam a m äärä 16 hakijasta. K utom a- koulussa ei voida o p p ila ita purkittaa kuin sardiineja. T ilaaottavat työvälineetkin tarvitsevat sijansa, jote n nykyoloissa ei voida ottaa o p p ila iksi enem pää kuin 55 koulutettavaa. T o i von m ukaan käsityönopetuksesta laadittu m ietintö, jo ka tiettävästi ju u ri on valm istunut, v iito itta a uusia m a hdollisuuksia T urun yhtä sitke ä l- le kuin tehokkaasti to im ivalle vanhalle K ehru u koulu lle. MATTI HURMEEN KYLVÖTYÖ ALKAA K o ulun o p pilaiden tiivis näyttäm ö- t yö kesti kokonaista seitsem än vuotta ja sitä jo h ti koko ajan yksi m ies: M atti Hurm e. Täm ä synnynnäinen teatterim ies, jo ka mm. toim i avustajana Suom alaisen Teatterin v ierailunäytännöissä Turussa, mutta ei kuitenkaan antautunut teatterialalle, vaikka itse Kaarlo Bergbom hänelle Turun-käynneillään sellaista ehdotti, o li T urun seudun poikia, Liedon A la -K irrin talosta. Hän käyttikin sukunim eä Kirri, jonka vasta myöhem m in m uutti Hurm eeksi. Hänen luontaista lahjakkuuttaan todistaa se seikka, että hänet otettiin syksyllä vuotiaana lyseon I Helle, vaikka o li käynyt vain kiertokoulua ja yhden kuukauden valm ennuskurssin. (Ikä ei sinänsä o llu t poikkeus: kouluun tulleiden keskim ääräinen ikä I lk :lla o li vuotta). A lkuinnostuksen näyttäm ötaiteeseen Hurm e sai jo alaluokilla, jossa kirja llisu u tta ja teatteritaidetta rakastavan o pettajan Rosa Ranckenin opastuksella tu tu stu ttiin Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjään siten, että poja t saivat kukin eri roolinsa, sekä käynneistä Turun teatteritalossa kulissien takana, jonne koulutoveri O skar Löfgren hänet johdatti. Senjälkeen olivat jo m ainitu t Suom alaisen T eatterin vierailut tässä m ielessä antavim m at. Vuosikym m enen lo p u lla koulutus sai soveliasta vahvistusta, kun opettajakuntaan v liitty i näytelm äkirjailijana tunnettu Evald Ferdinand Jahnsson, joka jo h ti oppilaiden lausuntakollegiota. Syksystä 1883 Hurme alo itti näytelm ien harjoittam isen ja lukuvuonna valm istuivat esityskuntoon Vekkulit ja k e k kulit, Väkinäinen naiminen, Yökausi lahdel l a ja Riita-asia sekä Y ö j a päivä ja Kihlaus (A leksis Kiveä ensi kerran Turussa!) Osan esityksistä näki laajem pikin yleisö, m utta vasta joulukuussa v oli varsinainen suuri ensi-ilta, M inna Canthin Murtovarkaus. S itä seuraam aan saapui "sanalla sanoen: koko kaupungin noblesse de robe ja noblesse d ep e, kuten Hurm e m uistelm issaan kirjoittaa. Hän kertoo m yös koululehti Toverin todenneen, että "ka p p a le esitettiin kaikin p u o lin ta ite e llisesti ja Turun sanom alehdistössäkin "ylistävin sanoin arvosteltiin m eitä kaikkia kypsyneiksi ta ite ilijo ik s i. Varsinainen esityspaikka oli talossa Gezeliuksenkatu 2, jo n ka talon yläkerrassa lyseo toim i, sekä syksystä 1887 oma koulutalo Linnankadulla. ALKUTAIPALEEN NÄYTTELI JÖ ITÄ H urm e ei unohda luetella, ketkä olivat ne koulupojat, jo ista useim m at olivat jo kouluun tullessaan vv täyttäneet 15 vuotta ja jo t ka saattoivat sanotuissa esityksissä näytellä ta ite e llisin am bitioin. Luettelo o n m ahtuvat ainakin seuraavat (sulkeissa ilm aistaan, m itä "eläm änta ite ilijo ita heistä lopulta tu li): Aatto Konrad A h lfo rs (rehtori), N estor G abriel Asehan (kaupunginvouti, turkulaisten raittiusseurojen innokas to im ih e n kilö 1880-luvulla), Efraim Elo (rehtori), Em il Eligius E rkkilä (rovasti), Aksel Maunu Hartea (m aisteri, Suom en H ierom aopiston johtaja), M atti Hurm e (kruununvouti), Kustaa S am uli Isaksson, myöhem m in V ankka (Turun VPK:n Näyttäm ön työntekijä, jo ka pääsi Kaarle Halm een toim esta S uom alaisen T eatterin regissööriksi = lu u l tavasti inspisientiksi, 'kuoli 1895), Väinö M atti K ahilainen (vanhem pi hallitussihteeri), M aunu K ustaa A dolf Knaapinen (kouluneuvos), Frans V ilho Leino (henkikirjo itta ja ), Kaarle H jalm ar Lum m e (asem apäällikkö), Juhana V ihtori Lähde (kansakouluntarkastaja, raittiusseuroissa kuten Asehan), Juhana O skari Löfgren (erosi VII lk:lta 1888, Turun VPK:n Näyttäm ön työntekijä, rautatienkirjuri), Juhana O skari M ecklin, m yöhem m in A ro (erosi VII lk:lta 1887 ryhtyen Suom alaisen K ansanteatterin näyttelijäksi ja vuoden kuluttua Asessori ERKKI VUORI Turun Työväenyhdistyksen Näytelmäseuran johtajaksi vuoteen 1904, oikolukija, kuoli 1908), A rth u r H jalmar M ild (erosi V lk:lta 1885, näytteli kesäisin senjälkeenkin entisten toveriensa kanssa sekä w T urun Työväenyhdistyksessä, hotelliliikke e n p itä jä, kuoli 1906), A ukusti Robert N iem i (professori), Kustaa V ikto r Puuska (kielenkääntäjä), Juho Aukusti Päiviö (rovasti), Werner Waldem ar Rydman (m aanm ittausinsinööri), Erlanti Rufus Saikku (kouluneuvos), Iisakki S oro (kuoli kouluaikanaan 1888, kirjallisuuden harrastaja), V ilho S tenroos (m aanm ittausinsinööri), Juho Sefanias S uom alain e n rehtori), Kaarlo Edvard Takkula (m aisteri, jääkärikapteeni), A n ders Johannes W endelin (postikonttorinhoitaja), G ustaf A dolf W ittfooth (m aisteri, m aanviljelijä) ja Maunu V ilho ö h rlu n d, m yöhem m in Paatero (asem apäällikkö). Vaikka täm ä "v a rm o je n " lista on näinkin runsasm m inen, tekee m ieli yhtäläisellä varm uudella väittää, että sellaiset myöhem m in huom anistisista harrastuksistaan tunnetut turkulaissyntyiset lyseolaiset kuin A ukusti A leksander Aho (esittelijäneuvos, m aaherra ja m inisteri), August A le k sander A lho (sem inaarinjohtaja), Karl Fredrik Appelgren (p iiri-in s i nööri), Juho A d o lf Kalske (kruununvouti), N ils A rth u r M alin (sotarovasti), Kaarle Eugen Raade (hovioikeuden varapresidentti), Heikki Gabriel Renvall (senaattori), Eemil M atti V iitakari (rehtori) ja Kaarle H enrik M i kael W ikström, m yöhem m in Virtam o (rehtori) tuskin ovat välttyneet kouluaikansa näyttäm öharrastuksilta. ESTOJA JA V A STO IN K ÄYM ISTÄ räät äske n lu e te llu ista esiintyivät E vasta kym m enluvun lopulla. Näytelm issä p o ja t e sittivät m yös naisten ro o lit, esim. M urtovarkaudessa K alle T akkula Loviisaa, M aunu ö h rlu n d M ariaa ja V ih to ri P uuska Helenaa. Tähän tilaan ei H urm e aina o llu t tyytyväinen. Mm. hän itse huom asi, että esittäm ässäni K ra a ta ri A a p e lin osassa esteettinen p ohja uupui, jo ka jo h tu i vasta n ä ytte lijä n epäsointuisesta äänestä, jo h o n ei vo in u t 'vahvasti ra ka stu a ". K ihlauksen H errojen Eevana o li tu o llo in Ju h o Päiviö. A lku aina hankala, m utta tulih a n M urtovarkaudesta ehdoton m enestys. T e in ite a tte ri esitti tätä näytelm ää kevätlukukauden 1885 aikana kiertueluontoisesti jo h ta ja n sa k o tip itä jä n Liedon juhlatila isuuksissa, sam oin M aariassa, mm. Kärsäm äessä, Raunistulassa ja H irvensalossa kaikki esiintym iset pyynnöstä! M utta seuraavana kesänä kävellen tehty retki 16 km. päähän M askun kirkonkylään, jossa oli ta rkoitu s M urtovarkaus m yös esittää, päättyi surkeasti: kunnanisät eivät antaneet e sittäm islupaa "m aata kie rtä ville ko m e lja n tta re ille. P erustelu kuului: "M e id ä n pitäjässä on jo tarpeeksi varkaita, ettei koulupoikien ta rvitse tu lla tänne sitä konstia o pettamaan. N iinpä viim e v iik o lla k in varastettiin Palsalan lukitu sta liite ristä m iesten uudet housut, ja pari viikkoa sitten Langon talon p e llo l ta sarveton pässi, että kyllä täällä jo sellaisia m estareita on. M atti H urm een kuvausta taiteen ohdakkeisesta p olusta kannattaa tähän vielä lainata: Ei auttanut m eitä edes K ankaisten Arm o, jo n ka puoleen viim eksi käännyttiin. A llapäin, pahoilla m ielin lä h d e ttiin p a luum atkalle Turkua kohti. Kuum a kesäinen päivä, pölyinen m aantie, Penttulan painava m ekko ja pari ihm i- senluuta e li noidan kam alat työh a lu t pussissa, saavuttiin illan suussa uupuneina Turkuun. Ei o l lut ta ite ilijo illa edes yhtä m arkkaa taskussa, jo tta o lis i voitu tila ta hevoskyyti H um ikkalasta. - Q uid e rit praem ii? " KYLVÖ KYPSYY S eitsem ännäytöksisestä Maantien v a r r e 11 a-näytelm ästä tu li jo u lu n a 1886 toinen suuri tapaus. Pääosia n ä yttelivät O skari A ro- M ecklin ja tie tysti M a tti H urm e. "Juhlapukuinen, kaupungin arvohenkilö istä valittu yle isö o li innostunut ja m ieltynyt täm änkin kappaleen esitykseen, jo tta k iito kse t ja y lis ty k set kohosivat p ilv iin asti. S anom a lehdet to ito ttiv a t k a u p u n g illa kiito sta esityksestäm m e ja k a ik k ia lla puhuttiin vain "lyse o la iste n pelaam asta te a tte rista ", jo ka on aivan erin o m a ista näin m uistelee H urm e täm än ensi-illa n tuntoja.

8 V asto in käym isistä ei siis m asennuttu. V uosikym m enen jä lk ip u o li vain vire ytyi. Ainon ryöstö, Roinilan talossa, Syyn sovitus ja yksin ä ytö ksiset (jo ita sa a te ttiin esittää kaksi sam assa tilaisuudessa) Amalia ystävämme, Ihmekös tuo, Lea, Lukkariko h ta u s S e i t se m ä st ä veljeksestä, Lukkarin arkityöt, Pukkisen pidot ja Postikonttorissa o te ttiin o h je lm isto o n ja n iitä e site ttiin Turussa ja lähiym päristössä. T e in ite a tte ri jo p a pystyi lainaam aan kulisseja ry. T aimi II:n ensi n äytelm äesityksiin. Turun S uom alaisen S euran edustavim pien ju h la tila isuuksie n näyte lm ä llisissä o h jelm anum eroissa olivat tein in ä y tte lijä t ahkerasti m ukana, nim enom aan R unebergin runouteen pohjautuvissa kuvaelm issa. M a in ittakoon niistä e sim erkkeinä Kuningas FjaIar ja Sotamarski. URANUURTAJATYÖ TÄ Matti H urm een johtam a työ, jonka p iiris tä sai alkuta ip a le e lle e n tukihenkilö n sä palokunnan (Löfgren ja V ankka), raittiu sse u ro je n (Asehan ja Lähde) ja työväenliikkeen (Aro- M e cklin ja M ild) seuranäyttäm ötoim inta, o li h e delm ällistä itse kaupungissa. U nohtaa ei kuitenkaan sovi, e ttä sen va iku tu s y lti sytykkeenä m yös lähikuntiin. N iiden a lu e illa oli e siin tym isiä kesien aikana runsaasti, etenkin 1880-luvun jä lkip u o liskolla. N äillä esityksillä oli se hyvä puoli, että koulun kuri ei vo in u t estää naiste n näyttelem istä naisosia. Mm. M u rtovarkauden kesäesityksissä o livat m ukana Beda D avidsson, Aina Freijm an, O lga Isaksson (m ainitaan m yös H errojen Eevana), A urora Jagt, O lga Lindan ja J o s e ffin a M ecklin. Eräästä H urm een kirje e stä ilm e nee, että hänellä o li to s i te a tte rin jo h ta ja n otteita, s illä hän vaihtoi suvie sityksiin uusia tyttöjä, jo id e n nim etkin hän m ainitsee: Anna L in d ström, B etty M ild ja A m anda O rell. Vanhat hylä ttiin taas senvuoksi, ettei h e illä o llu t kykyä n ä ytäntöön, kirjo itta a hän, m uttei sano, kenelle a n n e ttiin lähtöpassit. S uvisiin e sityksiin ilm estyy m yös uutta verta m iesp u o lisiin roole ih in paikkakunnalta. A ntakaam m e Hurm een vielä kerran kertoa itse: "Kun olimme Turun ym päristöihin ja laajem m allekin eri seutuihin kylväneet valistuksen siem e niä ja herättäneet nuorisossa innostusta panem aan toim een sivistyttä viä iltam ia ja kansanjuhlia, ku tsuttiin m eitä aina niitä jä rje s tä mään ja avustam aan. N uorisoseuroja a le ttiin perustaa m oniin p itä jiin ja niihin liitty iv ä t erotuksetta kaikki pitäjän nuoriso sekä vielä k e ski-ikäisetkin. N äim m e kylvöm m e vähite lle n orastuvan. Pienem piä n äytelm äkappale ita alettiin esittää kunkin paikkakunnan om illa vo im illa. K irja ilija t, huom attuaan kansan nousun, rupesivat k irjo ittelem aan yksinäytöksisiä hauskoja kappaleita, jo id e n esittäm inen ei va a tin u t erityisiä p u kuja eikä kulisseja. A lussa sai täm ä "u u si liik e " nurin ku rise n kohtelun p itä jä n pappien ynnä m uidenkin ahdasm ielisten p u o le lta ja pidettiin m eitä uran-uurtajia kansan v illits ijö in ä ja k e re ttilä is in ä Paljon saivat nuorison jo h ta ja t taiste lla tä lla iste n ja rru tu ste n ja a nnettujen tuom io id e n tähden ja usein uupuneina o ltiin to ivottom ia, ettei vaivoistam m e koidu m inkäänlaista tulosta. M utta yrite ttiin uudelleen ja käytiin taisteluun tu o lla vanhalla, varm a lla to tu u d e l la: "g u tta gavat lapidem, non vi, ssd saepe ca d e n d o. Hurme tuli ylioppilaaksi 1890, opiskeli H elsingissä ja o li kotikuntansa L iedon luottam ustoim issa vuosisadan vaihteeseen, jo llo in ryhtyi hallin to virkam ie sura lle toim ien pääasia llise sti nim ism iehenä ja viim eksi 18 vuotta Hauhon kruununvoutina, jo s ta v ira sta jäi e lä kkeelle Hän kuoli v A ktiivinen te a tte rityö virka m iesaikana lienee jäänyt vähiin, koskapa hän koulun m a trikkeliin ei enää o le ilm o itta n u t harrastuksekseen teatteria, vaan m uinaism uistojen, taikojen ja lu o n n o n tie te i den tutkim isen. UUSI NOUSUKAUSI UUDELLA VUOSISADALLA T urun klassillisen lyseon tein ite a t- ' terin vaikutus on suom enkielisen seuranäyttäm ön rakennustyössä Turussa ja sen ym päristössä o llu t perustuksen tekoa, m utta se o li saapa lähes sam anlaisen asem an täm än vuosisadan puolella, kun vakinaisen suom enkielisen turkulaisteatterin Å bo, vå r stad T ilaukset sekä osoitteenm uutos- ja m uut ja kelu a koskevat asiat hoitaa levikkipääl- likkö N iilo P i h I a n t o, Y liopistonk. 21 B, puh A lla ärenden, som g ä lle r p renum ererande, adressänd- rin gar sam t utdelningen, skö- tes av d istrib u tio n sch e f N iilo P i h I a n t o, U niversitetsg. 21 B, tel syntym inen vihdoin tapahtuu. Täm än "ylö snousem uksen esih isto ria n a on kerrottava, että lyseossa oli lausunnan harrastus vv erittäin kiinteätä. K ilp a iltiin mm. Daniel H jortin roolin lausunnassa. Vuoden 1907 y lio p p ila is ta N iilo Lehm uskoski ja Ilm ari Räsänen kehittyivät huip puluokan la u su n ta ta ite ilijo iksi ja lausunnanopettajiksi, Räsänen te a tte rin jo h ta ja ksikin. Koulun o ppilaaksi, sen III Helle, o li v tu llu t John Rafael Pihlaja, jo ka pääsi seuraam aan vanhem pien oppila itte n korkealaatuisia esityksiä ja niin häneen pisti teatterikä rpänen vallan väkevästi. V uoteen 1910 asti hän ohjasi koulujuhlien näytelm iä, jo ih in usein k irjo itti tekstin itse. O hja tu iksi ja esitetyiksi tu livat mm. Rinaldo Rinaldini, Kihlaus, kohtauksia Seitsemästä veljeksestä, Maistukoon ruokanne, Mestari Muikkunen ja Palvelukseen halutaan sekä hiem an vaativam pina kuvaelm asikerm ä ruot salaisesta kansannäytelm ästä A n- dersson, Pettersson ja Lundström ja o ppilas V äinö M e rivirran dram atisoim a Erämaan taistelu. Ne o liva t koulutusta m yöhem m ille vaativille yrityksille. Vv P ihlaja aikaansai m uhkeissa m erkeissä tapahtuneen näyttäm ötyön, jo ta "suuri y le isökin kunnolla seurasi, vaikka e le ttiin taaskin ajanjaksoa, jo llo in p o ja t saivat h uolehtia n aisrooleistakin. O hjelm istossa olivat mm. Aino, Daniel Hjort, Lalli, Nummisuutarit, Paola Moron i, Saituri ja W i I h e I m Teli. Pihlajan ohella tu li A arne Leppäsestä, jo ka tosin oli T urun realilyseon oppilas, m utta näytteli klassillisen lyseon tein ite a t- terissa, Suom en K ansallisteatterin näyttelijä kum m ankin palvellessa päänäyttäm öäm m e parisenkym m entä vuotta. Heidän koulutukselleen te a t terityöhön luotiin siis pohja jo va r hain. T ältä toiselta kaudelta voidaan m uistiinm erkitä ainakin seuraavat koulu p o ja t: Y rjö A iram o (apteekkari), V äinö H elke (pankinjohtaja), Rud o lf H elle (asessori), A tso H ornborg, m yöhem m in S arvilinna (lääkäri), H eikki Ilo (kam arineuvos), V eli Kalim a (ta ite ilija ), Kosti Kankainen (rovasti), Eero Lattu (lääkäri), Leo Leppä (rovasti), O skar Lindgren (m ajuri), Kaarlo M antere (näyttäm önjohtaja, kustannusm ies), Eino Närvi (ylilääkäri), A arne Pesola (osastosihteeri), R agnar Pettersson, m yöhem m in R einholds (m uutti Am erikkaan), Y rjö Pippingsköld (ham m aslääkäri), Hannes R annikko (lausuja, lehtori), Esko S alovirta (lausuja, nim ism ies), Jalm ari S uom ela (rovasti), Eino S uova (professori), A ntero Svensson (kenraalim ajuri), Bertel Tuom inen (varatuom ari), A rttu ri V ainio (lääkäri), G unnar V ainio (asessori), V eikko VVainio (kouluneuvos), Toivo V aronen (lääkäri), Valo V aronen (varatuom ari) ja Erkki Vuori (asessori). M onet luetelluista ja tko iva t am atööreinä tai am m attilaisina teatte rityötä kouluajan jälkeenkin luvun Turun klassillisen lyseon leiniteatterilaisia oli mukana harrastelijanäyttäm öillä osin jo kouluaikana. Sen päätyttyä alan omakseen tuntevien näkyvin amatöörityö tapahtui Turun Seuranäyttämöllä, jonka johtajaksi Rafael P ihlaja ylioppilaaksitulonsa v:n 1913 lopulla valittiin. Kuvam m e esittää kohtausta tämän näyttämön "H usaarikuum eestd, jonka neljästä henkilöstä kolme on leiniteatterilaisia. K aikki antautuivat am m attiuralle syksystä Vasemmalta lukien ensimmäisenä on Aarne Leppänen, jonka loistelias näyttelijäntyö tapahtui Suomen K ansallisteatterissa parikymmentä vuotta, kunnes kuolem a sen katkaisi. Toisena nähdään Arno H arkkola (H enriksson), ainoa ei-teiniteatterilainen. H än puolestaan näytteli suurena suosikkina Turun molem m issa vakinaisissa teattereissa yhtä kauan kuolemaansa asti. Kolmantena olevan Rafael Pihlajan alkutaival, seitsemän vuotta, tapahtui sam ojen tealtereitten apulaisjohtajana ja lavastajana luvulla hän toimi Oulun ja K o l kan teattereitten johtajana. V hän siirtyi H elsinkiin Kansan Näyttämön apulaisjohtajaksi ja v näyttämöpäälliköksi Kansallisteatteriin, jossa tehtävässä kuoli v Viimeisenä jonossa on Hannes H ako (silloinen Flinck), Turun lyseon oppilas vv , mutta sittemmin taideopiskelija Turun Piirustuskoulussa, jo n a aikana toimi Pihlajan apuna teiniteatterin lavastustehtävissä ja näyttelijänäkin. Hänen varsinainen teatteriuransa alkoi puoliam m attilaisessa Casino Operetissa T u russa näytäntövuonna , jatkui V iipurin ja H elsingin näyttämöillä (vu osi kum m assakin) ja palautui v Turun Teatteriin seitsemäksi vuodeksi luvun loppuvuosina hän näytteli Turun Työväen Teatterissa ja Porin T cat terissä. Sen jälkeen hän oli mm teatterinjohtajana O ulussa ja Lahdessa, näytteli H elsingin Kansanteatterissa ja Iloisessa Teatterissa, oli eri kiertueilla, Suomen Filmiteollisuuden palveluksessa jne. Sisällys - Innehåll H eikki M unter Voim akas kehitys ja tku u.. 1 A llan T. Koskim ies U udistuva k o u lu... 2 C. J. G ardberg Den m eteltida katedralskolan en verklig kulturvagga (m yös suom ennoslyhennelm ä)... 4 Vilho A. Pesola Toini M elander... 6 E rityisopetukselle Turussa o pinahjo... 8 Meta Torvalds Turun Kehruukoulun kutoma kangas on pian 150 vuoden p itu in e n... 9 Erkki Vuori Turkulainen teatteri ja ju h liva Turun klassillinen lyseo 10 T urun värikkäin kaupunginosa Olavi Koivisto Vanhan ja nuoren Juvan sem inaareista ja vähän väliltäkin T oim innanjohtajan palsta.. 17 Meta Torvalds Juhliva turkulaisteatteri luottaa tulevaisuuteen Erik Bergh V ic to r VVesterholmin m uistolle r - r - r T arinaa m enneenajan tu r kulaisista T u run-päivä T urun-päivän p iiru stu s- ja k irjo itu ste h tä vät T ähdenvälejä T urusta Hannu Salo Elääkö T urku vain m uistoissaan M aija Nurm i Turun rakennushistoriaa.. 27 Kari N ivajoki T urun to rilla Leo Lindholm Kun kaupungin v a lo t syttyvät Tom G. B ergroth Det gam la A bo P auli Laaksonen Itäharju värikästä Turkua 31 E ino Lehtinen Turussa painettu työväen la u lu kirja T urun-päivän liikunta - ja urh e ilu ju h la E -liikkeiden syysm uotivalikoim ista syksy talvi K ansikuva: Luolavuoren kansakoulun o p p ila ita välitu n n illa.

9 Turun värikkäin kaupunginosa Eittäm ättä suurim ittaisin rakennushanke on Turussa nykyisin Y lio p p ila s k y lä. Jo vuodenva ih te e ssa s ie llä saa a s u in sijan lähes 600 o p is k e lija a. L ä h im pänä kym m e n vuotiskaute n a on s e lle m ä ärälle. Y lio p p ila s k y lä s ä ä tiö n tie d o itu s k e s k u s v a lo tta a ra kennu styön ensi v a ih etta Suom en T urun lu k ijo ille. T u r u n Y lio p p ila s k y lä avasi ovensa elokuun viim eisen päivän iltana ensim m äisten a sukkaitten m uuttaessa huoneisiinsa. N yt valm istuneet kolm e ensim m äistä k o rtte lia lyhentävät a s u n to h a kijo itte n jo n o ja 432 o p is k e lija lla. Vuoden vaihteessa tule e kuntoon I rakennusvaiheen neljäs kortte li, jo llo in taas 144 o p iskelija a saa katon päänsä päälle. T äm ä on ensim m äinen v ä lita voite suunnitelm asta, jo n k a päätteenä on o p iske lija in kaupunginosa A urajoen rannalla. M atkat k o rkeakoulu ih in eivät m uodostu p itkiksi, s illä O petta ja korkeakoulu on nurkan takana, Y lio p is to lle ja K auppakorkeakoulu lle m atka on 600 m etriä ja A kadem ille noin 900 m etriä. A sunnon ja työpaikan väliseksi etäisyydeksi m atkaa voidaan pitä ä ih a n te e llisena, sillä, m ikä li se päivittä in suoritetaan kävellen, se m uodostaa o p is k e lijo ille tarp e e llise n virkistysle n kin. Kuitenkaan ei etäisyys ole niin pitkä, että asuinpaikan sija in ti m u odostaisi o p is k e lijo itte n ja muun yhteiskunnan vä listä vieraantu m iso n g e lm a a varsinkaan, kun keskikaup u n g ille pääsee m yös tih e ä sti liike n n ö ivillä lin ja -a u toilla. Yleiskuva Turun ylioppilaskylästä ja sen ensimmäisessä rakennusvaiheessa rakenteilla olleista ja valmistuneista rakennuksista. VÄRILEIKKIÄ usien rakennusten ulkoasu antaa aavistuksen tu le U van kyläkokonaisuuden värikkyydestä. Voidaan varm uudella sanoa, että se on T urun vä rikkä in kaupunginosa. Ikkunaseinien puuelem entit ovat k o rtte le itta in tum m ansinisiä, vaaleansinisiä, punaisia tai keltaisia. N äitä e lem enttejä ero tta a toisistaan valkoinen palkisto, tuuletusikku n a ru u d u t ovat punaisia, vih re itä ja keltaisia, sam oin ulko-ovet. P ihoilta voi nähdä sinne avautuvista ikkunoista kirkasväriset ovet, jo is ta ero ttu vat niihin m aalatut kookkaat huoneitten num erot. Sävyjä riittää myös sisällä, porraskäytävät ja y h te is tila t lattiasta kattoon on m aalattu voim akkain värein. Parhaaseen lo istoonsa värit puhkeavat kuite n kin vasta illan häm ärryttyä, sillä porrashuoneitten a lapinnat hehkuvat suurten lasiseinien läpi poikke u kse llise n vä rikkä in ä pisteinä illanharm aassa ym päristössä. V ä ritykse llä ei o le pyritty vain virkistävän ja m onivivahteisen ym päristön m uodostam iseen, vaan niiden yhtenäinen käyttö eri kortteleissa h elpottaa huom attavasti suunnistam ista hauskassa ja vaihtelevassa, m utta o u dolle k u lk ija lle helposti eksyttävässä kujam iljöössä. U lkoasun vastakohtana ovat värit itse huoneissa tasapainoisen vaaleat. Näin on asukka ille jä te tty vapaat kädet sävyttää huone valokuvin, tauluin, te k s tiile in ja m uin keinoin om an tahtonsa ja m akunsa m ukaan. K okonaisvärisuunnite lm a n on tehnyt am erikkalainen n e e ke rita ite ilija ja v ä rie kspertti Howard Smith. Turun ylioppilaskylän yhden opiskelijan asunto kalusteineen. Rakennustyö perustuu A rkkite h tito im isto Söderlund ja V alovirran ylio ppilaskylän suunnittelukilpailun voittaneeseen ehdotukseen. Ratkaisu on joustava, se rakentuu m ie lenkiintoiselle, vaihtelevalle korttelijärjestelm älle, jossa rakennukset liittyvät toisiinsa tuuletusparvekkeista m uodostuvilla kävelysilloilla. Ensim m äinen 576 asuntoa käsittävä vaihe m uodostaa yksinäänkin valm iin, itsenäisesti toim ivan, selvän arkkitehtoonisen kokonaisuuden. Sen sijaan to im innallisesti kylän asukkaat joutuvat m ukautum aan yhtenäisen suunnitelm an vaiheittaisesta rakentam isesta johtuviin p uutteisiin. A sukkaiden keskuudessa pahim m aksi puutteeksi koettu opiskelija ra vintolan puuttum inen korjautuu kuitenkin jo ensi kesänä toisen vaiheen valm istum isen yhteydessä. P ihojen ja kujien päällystysaineena on käytetty asfalttia. Istutukset tulevat jo kuitenkin syksyllä pehm entämään käytävien ankaruutta ja elävöittäm ään kyläkuvaa. M yös istutussuunnitelm assa on otettu huom ioon kylän värien sointum inen. Pihat vaikuttavat m onim uotoisilta ja suojaisilta, kolm ikerroksiset rakennukset eivät haittaavasti pim ennä niitä. MODERNIA ASUMISTA ansainvälisessä asuntolasuunnittelussa hyväksyttyä K "kansalaisena kansalaisten keskuudessa"-periaatetta on maassamme ensim m äistä kertaa pyritty järje ste lm ä l lisesti noudattam aan Turun Ylioppilaskylässä rakentam alla asunnot m ahdollisim m an pitkälle tavallisia asuntoja vastaaviksi. Jokaisessa huoneessa on postiluukku, alhaalla porrashuoneissa asukkaitten nim itaulut. H alutessaan saa asukas huoneeseensa puhelim en. Alaovet lukitaan autom aattisesti sähköllä. Vanhasta k o lle ktiivisesta asuntolatyypistä on pyritty eroon, kokonaisuus rakentuu itsenäisistä asuntoyksiköistä, mutta käsittää lisäksi runsaasti yhteistiloja. Etenkin ääneneritykseen on kiinnitetty suurta huom iota. A sukkaiden kertom an m ukaan opiske lija voi täysin rauhassa keskittyä o p in toihinsa siitä huolim atta, että naapurihuoneessa tai kerroksen yhteistiloissa p idettäisiin kovaakin m eteliä. A suinhuoneita on vain käytävien toisella sivulla. Siksi käytäviin on voitu saada luonnollinen valaistus koko niiden pituudelta jatkuvien p ihalle antavien ikkunoiden avulla. H uoneitten pinta-ala on 18 m2. V alm iiksi kalustettuun huoneeseen kuuluu eteinen ja suihkuhuone-w C. Huoneen ikkunaseinällä on sen koko leveyden kattava työpöytä, jo n ka yläpuolella on seinään kiinnitettynä ns. arkkitehtilam ppu. Puurakenteinen sänky on m atala ja tukeva. Huoneessa on m yös pieni pöytä, työtu o li ja noja tuoli. Kaapit peittävät koko oviseinän lattiasta kattoon. Kuvien ja taulu je n sekä te kstiilie n kiinnittäm inen seinään käy kätevästi, s illä yksi seinä on kokonaan päällystetty pehm eällä jutelevyllä. YHTEISTILA, YHTEISASUMINEN, YHTEISTYÖ aikka onkin pyritty m ahdollisim m an suuressa määrin norm aalia asum ista lähellä olevaan ratkaisuun, V vaatii suurelta osin työym päristönä toim iva asuntola om ia erikoisratkaisujaan. N iinpä kahdentoista huoneen kerrosta kohti on yhteistila, johon kuuluu keittiö ja TVhuone. R uoanlaittoa varten on kaksi sähköliettä, tis k i pöytä sekä kuivaus- ja astiakaapit. M yös yhteistilo issa on kaappitilaa runsaasti ja lisäksi kaksi jääkaappia, kum m assakin kuusi säilytyslokeroa. H ygienisiin seikkoihin on kiin n ite tty entistä enem m än huom iota. H uoneisiin kuuluvien suihkujen lisäksi on rakennettu kaikkiaan kuusi saunaa e li sauna jo kaista 72 asukasta kohti. Ne ovat kokonaan panelo itu ja, e rillis illä pesu- ja löylyhuoneella sekä valoisalla, suure h ko lla pukuhuoneella varustettuja. Sekä saunasta että pukuhuoneesta avautuu kaunis näköala y li ylio p p ila skylä n. K aikkien turkulaisten korkeakoulujen y lio p p ila skunnat rakentavat kylää yhteisvoim in. Y lioppilaskylässä opiskelija t asuvat yhdessä keskenään, m inkäänlaisia korkeakouluun, tiedekuntaan, ä id inkieleen tai sukupuoleen perustuvia le ire jä ei asukkaita sijo ite tta e ssa ole m uodostettu. Näin tu rkula iset k o rkeakoulu o p iskelija t ovat ja t kuvassa vuorovaikutuksessa to isiin sa yli kielim uurien ja fakkira jo je n. KESÄHOTELLI urku tarvitsee ylioppilaskylän. Sen ensim m äinen va i T he, vaikka olikin maan huom attavin asunto la p ro je kti, ei vielä sanottavasti vaikutta n u t o p iske lijo id e n asuntotilanteeseen. K esäaikaiseen hotellitila n te e seen y lio p p i laskylän I rakennusvaihe kuite n kin jo vaikuttaa o le n naisesti. Tarjoaahan ylio p p ila skylä m iljö ö ltä ä n p o ikkeuksellisen, laadultaan ensiluokkaisen, palve lu ta so l taan m oitteettom an ja h innoiltaan kilpailukykyisen, ratkaisevan lisän Turun m a joitustilanteeseen kolm en kesäkuukauden aikana.

10 Vanhan ja nuoren Juvan seminaareista ja vähän väliltäkin Kertoili kurjensaarilaisittain fil.maist. Olavi Koivisto Turussa ei ole o llu t m itään " T annerin s e m in a a ria Suom en h is to ria n tu tk ija in piirissä, m utta ehkä v o ita is iin tu rk u la is itta in p u hua va ikka p a Juvan sem inaareista. Ero on tä llö in se, e ttä Tanner itse ei jo h ta n u t "T a n n e rin se m i n a a ria " ja aikaansaanut to h to re i ta, kun taas isä ja poika Juva jo h tiva t. T oisaalta ero va lite tta vasti m yös on siinä, että, kun "T a n n e rin s e m in a a ri jo h ti paljo ih in to h to ru u ksiin (T anner-nim i tu li Väinö Tannerin johtam an Elannon kuppila n k o koontu m ispaikasta), Juvan sem inaarit jo h tiva t ja 1960-luvulla vähem - p iin. Jo s otetaan asia le ik illis e s ti, o lis i kai todettava, että sopiva k u p p ila jä i löytym ättä. K okoontu jie n keskinäinen yhteenkuuluvaisuus ja tu k i ei koskaan o llu t sam a kuin helsin kilä iste n. Mutta täm ä on aivan liia n pinnallista o llakseen totta. Ja tulih a n n iitä to h to re ita T urun p iiristä (ja ehkä vielä tule e lisää jo sku s): Eero M a tin o lli, Hannu S oikkanen (Tannerin sem inaarilainen), K e ijo K orhonen jne. Kuten S oikkanen te ki hypyn H elsin kiin ja uuteen seuraan, teki E inar W. Juvan nuorim m an o p pilasryhm än A rijo u ts i Haavio hyppäyksen T urun sosiologiakoulukunnan p iiriin ja to h to ro itu i sie llä. Hän on kuite n kin p a ljo lti histo ria llis e n k in näkem yksen edustaja. H yppäys h isto ria sta m uualle v a llitsi m uutenkin. Pekka Lappalainen (tosin K aarlo Jäntereen lin ja lta ) hyppäsi kirja llisuudentu tkim u kseen, sam oin Jäntereen o ppilas A rto S alomaa s iirty i m atem atiikkaan ja sitä tietä profe ssuuriin. E. W. Juvan ryhm ässä vaelte li m yös ja o li m ukana a jo itta in suom en kielen tu tk ija M auno Koski, nykyisin Ä b o A kadem issa. P uhtaim m in E W J-linjalle on jäänyt E ero M a tin o lli, sam oihin yhdistyksiin ja osin o p p itu o le ih in kin kuin p a triarkaalinen EWJ. K eijo K orhonen, jo k a on nähty Y K :ssakin, o li jo M ikko Juvan kylvöä. m akohtaiset kokem ukseni liik Okuivat vaatimaattomimmissa puitteissa kuin to h to rita solla, jo skin voin sanoa tunte n e e n i m ainitun tutkim us- Prof. M ik k o Juva. aate lin kin jäsenet! EW J:n prosem i naari om alta kohdaltani 1950-luvun a lkupuole lla kä sitti esitelm änpidon Häm een koukusta. Se on eräs veroh is to ria llin e n term i. Jota en ole koskaan jälke e n p ä in tarvinnut. M utta jo k a on kyllä o llu t hyvä tuntea. M u kana jo u ko ssa o li erä itä naisiakin, m ikä s illo in o li harvinaista. T ilanne m uuttui sittem m in radikaalisti. Kun EWJ kerran antoi eräälle p ienelle ja herkä lle tytö lle m ääräyksen esite l m öidä karjatila sto ista, syntyi häm m entävä kohtaus, jo ka kuohutti EW J:täkin, vaikka hän o li vanhoja Porvoon N aislukion opetta jia. Vappu Lähteenm äki ei kerta kaikkiaan saanut tila sto ista m itään irti, ei sanaakaan, seisoi vain paperi kädessä sem inaarin edessä, ja kun EWJ p a tiste li häntä, p illa h ti itkem ään. Vappu antautuikin sitten taiteen p iiriin P iirustuskoulusta käsin ja taulu ja oli pian näyttelyissä. Eräs hänen ystävättärensä siirtyi kirja sto a la lle ja edelleen sairaanhoita ja ksi. J u d it Ned e rström -Lundenin tytä r H ertta avioitui m yöhem m in historian lehto ri Lippo Lahden kanssa. Ei syntynyt naisto h to re ita om asta ikäluokasta. Eikä toista iseksi m iestohtoreitakaan. K un sem inaarivaihe tu li eteen, oli ' 'E W J IIä o llut vankka sem inaariryhmä. S iihen kuuluivat kirkkohisto ria n a lalta tutkim u sa ih e ita saaneet Eero M atin o lli, jo ka väitte li sitten p a p in vaaleista, V eikko H uttunen, tunnettu koulum ies, rehtori ja o p p ik irjo je n tek ijä (sam oin Kansakunnan historian kirjo itta ja ), radio e siin tyjä jne., Aim o A hti, salolainen h istorian opetta ja ja yhdistysm ies, Irja Savonen, jo s ta on jo p a Avun p a lsto illa annettu tie to ja m enestyksekkäästä opetta ja to im in - nasta, ilm eisesti m yös Eeva N iem i nen, nyk. M atin o lli, jo ka o p pikouluno pettajan tehtävänsä o h e lla tu tkii p a ika llish isto ria a (N aantali ja Rym ättylä) ja on sihteerinä Turun H istoria llisessa Y hdistyksessä. N ä itten nuorten tu tkija n a lku je n työ vaikutti osaltaan siihen, että M ikko Juvan vä itö s k irja V arsinais-s uomen u skonpuhdistusaja sta ja puhdasoppisuudesta valm istui nopeasti ja m uodostui hyvin tarkaksi ja antoisaksi. T utkim us jo h ti M ikko Juvan EW J:n työn ja tkaja ksi, jo skin EWJ kerran T urun T u o m io kirkko silla lla alle k irjo itta n e e lle totesi, että M ikko on enem m än te o lo g i. Kuten on näkynyt. Täm ähän ei s ilti m itenkään estä hänen vaikutustaan tuntum asta histo rian alalla. Hänhän on aate h isto rio itsija. M utta EW J:n ajasta yhä. Tuon loistavan nuoren opiskelijaryhm än (joukko o li ehkä laajem pikin) jä l keen tu li eräänlainen harvalukuisem man jo u kon vaihe. EWJ päätti helpottaa Eino Jutikkala n T urun kaupungin historian työtä antam alla a i heita siltä alalta. M atti Lahti, M ikko S jöblom ja Eero V ilevaara tutkivat asum istasoa 1800-luvun Turussa. Kaksi viim eksi m ainittua antautui opettajaksi, jälkim m äinen ainakin on nähty myös p olitiikassa. M atti Lahti on m yös o llu t opettajana, nyttem m in T urun Y liopistossa. Hän edustaa uskonnollista osaa opiskelija -a in e ksesta, kuitenkin to is in kuin esim erkiksi kansa n kirkollisesti tykyläinen Ari Haavio. Lahti on ju lk a is s u t H elsingin kaupungin rakentam ista koskevan kirjan, tu tkin u t rakennusm estariryhm ää m aassam m e, saavuttanut fil.lis.-asteen (kuten myös. mm. V e ikko H uttunen jo EW J-kaudella). itten seurasi se sem inaarivuosi, S johon jo kuvatusta prosem inaarivaiheesta selviytyneet 1953 ehtivät. Edelleen Turun kaupungin historia antoi aiheita. Itse tutkin vanhat valtuustovaalit, nykyinen Kupittaan yhteisko u lu n lehtori Pekka Helle kirko llis e t vaalit (hän o li myös K lassillisen lyseon 75-vuotism atrikkelin avustava to im itta ja ), nykyinen vakuutu s v irk a ilija A ulis Tam m i, sanomale h tia la lla kin ollut, tutki Turun V iikkosanom at 1800-luvun alusta, tam perelaiset lehtoreiksi antautuneet U nto Kärnä ja Paavo Kulo tutkivat työväenasuntojen syntyprosessia Tam pereella ja Turussa (tavattiin, kun auskultointi Turussa alkoi), nykyinen Suom en N uoriso-opiston rehtori, lietolainen Paavo G rönholm tutki T urun teatteriolot, lehtori Pekka Iisa. m uistinero, selvitteli sanom a lehdistön vaiheita. sittain kokoonnuttiin myös Kaarlo OJäntereen piirissä vanhassa Phoen ixissa e li yliopistossa. Mukana oli sillo in m uitakin, kuten lehtori Aarne T oivola, nykyisin Y hteiskoulusta jne. Tällä suunnalla vanhem pia ja m eidän nuorem pien suuresti kunnioittam ia olivat le h to rit Olavi M iettinen, T V -keskusteluista tunnettu, ja Torsten G ranlund, silloinen ylio p isto - ja y lio p p ila s p o liitik k o. Heidän kosketuksensa juvalaisuuteen o li vähäinen, kirja llisuus Lauri Viljasineen kiinnosti heitä enemmän, sam oin valtio tie d e tms. Saatan tässä ylim alkaisessa pakinassa unohtaa joitakin nim iä, m utta tällä onkin muu tarkoitus kuin ta rkka selonteko. äitte lyt sem inaarihuoneessa o livat kyllä kiivaita ja innokkaita. V Sam oin tupakkahuone o li m elkoinen forum. Itse sem inaareissa, varsinkin EW J:n, o li ankaran koulun tuntua, m utta myös huum ori virtasi. Ero Jäntereen sem inaareihin o li suuri. Jäntere oli jotenkin vaikeam m in lähestyttävä, ikäänkuin valtavasti yläpuolella. M utta m olem m at im poneeraavia. len sitten ha haillut m yöhem m issä sem inaareissa, niin Eero Ma- O tin o llin kuin M ikko Juvan. Jonkin ylio p p ila spoliitikon Keijo Korhosen älykkyys kukki sillo in kauniisti ja oli m ielenkiinto,sta seurata hänen tunkeutum istaan esiin sukupolvien välisestä tyhjiöstä. Hän o li uuden sukupolven ennakkoluuloton tulokas. O i keastaan tutkim us siirtyi jo EWJ:n loppukaudella aatehistoriaan, sillä EWJ:n Svinhufvud-tutkim us johti mm. Hannu Soikkasen kotoisille m aisem ille pois T oynbee-ilm apiiristä. Soikkanenhan väitteli M ikko Juvan jo h d o lla Sosialism in tulosta Suom een ja K orhonen "Suom en ja Venäjän suhteista 1800-luvulla". E rinom aisia aiheita muuta kuin historiaakin ajatellen. Ilm ankos Hannu S. on TV:ssä kuin kotonaan ja Korhonen ulkom inisteriössä tai YK:ssa. uli m uita eteviä nuoria esiin T Renvallin hengessä lähti etenemään m uuan hänen sukulaispoikansa M arkku Tolonen, joka pian lienee tohtori. Hän tu tki vielä 1700-lukua, kuten M a tinolli. (Yleisen historian puolella jo h ti nyt jo V ilho N iitem aa, jonka aikana to h to re ita on alkanut tu lla tiuhalti). S em inaarissa o li mukana nyt myös vasem m istolainen Unto Lindholm, o pettajaksi antautunut, joka ryhtyi tutkim aan 1900-luvun p o liittisia tapahtum ia. Hän näyttää viim eksi kirjo ite lle e n koulukysym yksestä mm. sosialidem okraattiseen Nuorin Siivin-lehteen. O li Kiukaisten yhteiskoulun, kuuluisan koke ilu ko u lun, rehtori Unto Niemi, jo ka syventyi ja tu li fil.lis ik s i koulukysym yksistä. Hän edusti vanhem pana tu tk i mukseen innostuneitten ryhm ää, jo ta mm. M ikko Juva kannusti Eero M atinollin avustam ana. O li ennen m ainittu M atti Lahti, sitkeä y rittä jä ja kova työntekijä. N äihin aikoihin yliopistossa o li professoreiden ohella m uutakin opettajakuntaa. O ltiin koolla om alla Y liopistonm äellä. ikko Juvan vaikutus Turussa jäi Mlyhyeksi. Hän siirtyi H elsinkiin. Uusien m iesten sem inaaristo lienee osin entinen, osin uusi. Eräs vanhoista, lehtori Väinö Lehto, joka kuului EWJ:n luom aan todelliseen tu t kijakouluun eli sukupolveen, on kuollut. Aika tekee tehtävänsä. Tässä luetellut h enkilöt ovat jo 40 ikävuoden kahden puolen. EWJ, grand oíd man, on poissa. Turun klassillinen lyseo kuuluu niiden yhdeksän opinahjon joukkoon, joista Suomen korkein hengenviljely on saanut eniten jälkikasvua. Tämä ei ole m ikään ihm e, sillä koulu oli vielä 50-luvun a lkupuolella to d e llinen p ienoisyliopisto, jonka opettajakuntaan kuului m onta yliopiston d o senttia. (Timo K. Saarniem en toteam us VSOP:ssa). Keväällä vuonna 1905 oli Turun klassillisen lyseon ylioppilaskokelaitten joukossa M askun Hessu, oikealta nim eltään Arm as Lahja Henriksson. Vuoden 1905 suuren nimienm uuton yhteydessä hänkin oli pistäytynyt kirkkoherran virastossa ja esittänyt tahtovansa m uuttaa nimensä Arm feltiks: M utta rovastipa ei o llu t m uutokseen suostunut ja niin Hessu tunn ettiin H enrikssonina kuolem aansa saakka. Ja kun Hessu täytti aikanaan 50 vuotta, kertoi Turun Sanom at m erkkipäivästä seuraavanlaisesta - Tänään täyttää 50 vuotta y lio p pilas Arm as Lahja H enriksson Maskussa. ( Klaari o sano fö riä ijä ") TOIM INNAN JOHTAJAN PALSTA T urku-seuran syyskauden o h je l m assa on lokakuun lopussa ta v a lliseen tapaan syysjuhla. Juhlaan p yritään saam aan m ahdollisu u ksie n m u kaan m ukavaa ohje lm a a kuten aikaisem pinakin vuosina. Tästä on toisaalla ju h la a koskeva ilm oitus, jo sta selviää a ika ja paikka. T o ivo t tavasti m ahdollisim m an m oni Turkuseuran jäsen sonnustautuu juhlaan. * Seuran syyskokous pidetään jo u lukuun alussa ja siihen on luvassa jä lle e n keskustelu m ie le n kiin to isesta aiheesta: M itä me teem m e Ruissalolle? K eskusteluun ovat jo lu pautuneet vanhat konkarit A ntti Lehtinen, Eino Lehtinen ja V iljo Vanne. Hehän keskustelivat viim e vuonna iskien n äkötornin puolesta ja vastaan. Tässä tilaisuudessa on m yös y le is ö llä om at puheenvuoronsa. M olem m ista m ainituista kokouksista on ilm o itu kse t sanom alehdissä, jote n lukekaapa niitä. * Luvassa on lisäksi tarkem m in m äärittelem ättöm änä ajankohtana s elostustilaisuudet M aarian ja Kaarinan kirkoissa. Nämä pyritään jä r jestäm ään päiväjum alanpalvelu sten jälkeen jo in a k in sunnuntaina ja selostajina ovat luonnollisesti parhaat asiantuntijat. V ielä haluaisin huom auttaa siitä, että m ainiota Turku-seuran ju lk a is e maa kaskukirjaa K laari o sano fö riäijä on saatavissa kirja kaupoista. Se ei ihan pian lopu, m utta kohta on jo u lu ja s illo in on ryntäys. O ptim istina veikkaisin, ettei kirja a enään vuodenvaihteen jälkeen m a rkkin o illa ole. Risto Laine T ri N ils R obert af U rsin, jo ka oli Turun kl. lyseon latin a n kie le n le h to ri, asui kesäisin Littoisissa. Kerran kesällä tu li hänen luokseen mies, jo ka v a litte li kurkkukip u ja a n. T o h to ri y ritti selittää, e ttei hän voi auttaa: O len vain sellainen kie lito h to ri. Jaaha, sanoi vieras. Ja m inulla kun ei satu olem aan k ie li kipeänä. ("K la a ri o sano fö riä ijä )

11 Juhliva turkulaisteatteri luottaa tulevaisuuteen Ruotsinkielinen teatterilaitos Turussa ohittaa näyttäm ötaiteen taip a le e lla a n k u n n io ite tta van m äärän viita n vä le jä. Täm än vuoden alussa Ä b o teaterhus, kaun is te a tte rita lo K a uppatorin v a rre lla ja m yös m aan vanhin, tä ytti 130 vuotta. Tänä vuonna tuli kuluneeksi myös 75 vuotta siitä, kun ensim m äinen vakinainen turkulaisteatteri Svenska Inhemska Teatern aloitti ensim m äisen näytä n tö vu o te n sa. Ja ju u ri nyt vuoden 1969 syksyllä jä i taakse ne 50 vuotta, jo llo in tu o te a tte ri u udelleen o rg a n i so itu n a o tti uuden nim e n kin : Ä b o Svenska Teater. U u diste ttu ta id e la ito s n ä ytte li syyskuussa peräperään kolm e h u v in ä y te l mää, m utta o li valm iin a jo lo kaku un 1 päivänä 1919 kutsum aan yle isö nsä seuraam aan VVecksellin Daniel H jo rtia ja vain v iik koa m yöhem m in (!) s ille e s ite ttiin A u g u st S trin d b e rg in Paria ja Fröken Julie. V auhti m iltei hirvittää ja näin jä l- eenpäin ihm ettelee, eiköhän Abo Svenska T eater liikkeelle lä h d ö n vuotenaan kuorm ittautunut vähän liikanaisesti. Ainoastaan kahdeksan päivää ennätti kulua Daniel H jortin ensiillasta, kun näyttäm ölle lehahti Csardasfrustinnan T urun K aupunginteatterin täm än syksyn M ustalaisru h tin a ta r tekee kunniaa puolen Toimittaja META TORVALDS vuosisadan takaiselle turkulaisesitykselle. Saman kuukauden p u itte issa oli vielä Ibsenin Byggm ästar S olnessinkin prem iääri. T ällä ta h d illa saatettiin näytäntövuotena esittää kokonaista 27 näytelmää. P ääasiallisesti pysyttiin keveällä linjalla, jo ukossa Värm länningarna, D unungen ja P astor Jussilainen, m utta vakavaakin Turun yleisölle ta rjo ttiin kuten Ham let ja Peer Gynt. JO H TAJIEN J O N O Y htä ahkerasti ja yhtä vaihtelevasti näyteltiin seuraavanakin vuonna, kun G unnar Bergin jälkeen saatiin R uotsista uudeksi jo h ta ja ksi tu n nettu teatterim ies Ernst Ahlbom. Hänen kuusivuotisena jo htajakaute- W illia m Shakespearen 500-vuotism uiston vuonna 1964 esitti A b o Svenska Teater Sara Strengellin ohjaamana " M i ten haluatte. Kuvassa N arri H ans Polster, A g n es B irgit Strandberg ja A m ie n s ö iv in d N yquist. naan selvästikin hakeuduttiin kotimaiseen näytelm istöön. A leksis Kiven Sockenskom akarna, M ikael Lybeckin B ror och syster ja Runar S child tin Den Stora rollen ilm estyivät ohjelm istoon. M utta niiden sekä h uvinäytelm ien ja operettien ohessa o livat esillä myös Shakespeare ja H olberg, Ibsen ja Björnson. O scar T engström in ohjelm ointi ajanjaksona kohotti teatterin m aineen huipulle. Sen palkeilla nähtiin runsaasti kotim aisia näyte lm iä ja jo 1929 e sitettiin Bertold B rechtin T iggaropera. Kunnianhim oisena ja sinnikkäästi kuunneltiin ajan siipien havinaa, klassikkoja ei unohdettu, m utta tu o tiin tuoreena e sille myös m annerm ainen ekspressionism i. Leo G olow inin virkeän päällikkyyden, jo ka alkoi vuoden 1937 alussa, m uistavat yhä m onet turkulaiset teatterinystävät. A rvostettiin hänen otteitaan, hänen kykyään valita vaihtelevaa ohjelm istoa ja hänen haluaan esityttää uutta, ja joskin sodanvuosina oli pakko ottaa esille ohjelm istoa, joka jälkeenpäin ajatellen oli hiem an yksipuolista, havaittiin toki, että teatteria ohja ttiin ja jo h d e ttiin taitavasti. M obergin Mans kvinna ja Kaj M unkin Hän sitter vid sm ältdegeln, S trindbergin Päsk ja D rottning K ristina olivat esityksiä, jo ita Turun teatterinystävien kantajoukon vieläkin kuulee m uistelevan. M artin S öderhjelm in aikana suosittiin ruotsinkielisellä turkulaisnäyttäm öllä ranskalaista ja anglosaksista 40-luvun dram atiikkaa. N ähtiin S teinbeckin Möss och m änskor, A nouilhin Romeo och Jeanette ja parrasvaloihin ilm aantuivat Tennessee W illiam s ja Priestley. M äärätietoisesti etsiytyi myös Rurik Ekroos uusim paan eurooppalaiseen ja am erikkalaiseen näytelm äkirjallisuuteen. Hän johti teatteria vuodesta 1947 kym m enen vuotta ja huolehti johdosta ja ohjelm iston valinnasta seuraajansa Eddie G ranellin äkillisesti kuoltua uudellensa vuoden lisää. Hänen kaudeltaan muistetaan W alentin C horellin varhaistuotantoakin: näytelm ät Fabian öppnar portarna ja Haman. M o d e rn i suuntaus oli johtotähtenään Edvin G ra n e illa k in, taitavalla ja valoisalla teatterinjohtajalla, jonka ura katkesi kesken lupaavasti alkaneen työn. Ja sitten tu li Ralf Längbacka Äbo Svenska Teateriin, jossa hän löysi tyylinsä ja loi persoonallisen "om akuvansa. Hän iskeytyi teatterim aailm an tietoisuuteen ta ite ilija n a ja suhdetoim intam iehenä, jo ka teki ruotsinkielisen turkulaisteatterin toim innan ja olem assaolon tunnetuksi suom enkielisellekin yleisölle. Hän oli tosiasiallisesti tämän teatterin johtajista ensim m äinen, jo ka oivalsi ja piti tärkeänä teatterin esittäytym istä kielim uurin toisellakin puolella. Hänen m urrettuaan kärkim iehenä aukon m uuriin ovat hänen jälkiään seuranneet Sara Strengeil, Carl-Axel H eiknert ja Disan von R ettig johtajakausinaan. Ja Lars Svedbergillä on päällikön paikalla uusim pana hyvät edellytykset laventaa yleisöpohjaa. T urun uusin teatterinjohtaja Lars Svedberg teatterinsa edustalla. -JA POIMINTOJA 200 NÄYTTELIJÄSTÄ M utta m in kään teatterin historia ei ole vain johtajien ja ohjaajien. Nykyisnim isenä on Äbo Svenska Teater pitänyt palveluksessaan runsaasti 200 näyttäm ötaiteilijaa, toisia vähem m än aikaa, toisia kauankin. M o net tunnetut kyvyt ovat olleet ensi oppivuotensa Turun ruotsinkielisellä näyttäm öllä, ja lukiessaan Ruotsin lehdistön teatteriarvosteluja niissä tapaa useasti turku la isille tuttuja nimiä. Ja m issä vain maassamme nähdään ruotsinkielistä teatteria, aina kohdataan näyttelijöitä, jo tka tunnetaan täällä. Laaja ei ole Suomen ruotsinkielisen asutuksen alue ja niinpä TURUN TEATTERIA ON PIDETTY HYVÄNÄ KOULUNA, jossa on saanut työskennellä monenlaisissa tehtävissä - ja tiiviisti. A iheellista onkin poim ia joitakin nim iä 200-päisestä näyttelijäkunnasta. Osa niittää laakereita muualla, osa on pikem m inkin kuulunut paikallisesti m erkittäviin, jo ita turkulaisyleisö m ieluisasti m uistelee. Parasta on käyttää aakkosjärjestystä, sillä arvosijaan järjestäm inen on vaikeata: Staffan Aspelin, nim ekkäänä juuri nyt R uotsissa tunnettu, o li täällä A lm a B erglund palveli T haliaa Turussa nykynim isessä teatterissa , siis alusta alkaen, ja o li sam alla yhdistävä rengas S venska Inhem skan ja Ä bo Svenskan välillä. Hän o li näet e d e l lisessä teatterissa m ukana paria keskeytystä lu kuunottam atta jo vuodesta Lisa B ergström o li tä ä l lä ja , Lars Egge , John E lfström ja , Ella Eronen , E rik Fröling , Roland H edlund , Synnöve Isaksson , Edith Lam roth , H olger Löw enadler , Sven M agnusson , G öthe M axe , G ustaf Nessler, m yös a pulaisohjaaja, , Isa O strow , Sven R elander , R urik Rem er , G erda R yselin , Henake S chubak , Dagny Stenius ja , Rafael Stenius, 8 v. m yös a pulaisohjaajana, , G ustaf Sunden ja , Ä ke Svensson, myös apul.ohjaajana, (keskeytyksiä yht. 6 v.), Eja T engström , T hure W ahlroos , H elm er W in ell ja ja B rita Öberg-G olovvin Åbo S venska T eaterin ta ip a le e lla on nähty myös rivi nim ekkäitä lavasta jia alkaen alkuvuosien uudistushenkisestä M artin A hlbom ista, jo sta tu li M alm ön K aupunginteatterin lavastaja, nykyiseen pitkäaikaiseen värikylläiseen G unnar C lem entiin. T unnettuja ja tunnetuksi tu lle ita hahm oja on tuona aikana nähty m yös m usiikin jo h ta jie n ja ko re o grafien p a ikoilla puhum attakaan te k nillisestä henkilökunnasta, jossa tavataan kym m eniä vuosia työskennelleitä. Tästä jo ukosta voi teatte ri historiassaan esittää maan ehkä kauim min palvelleen h e n kilönim enkin, jä r je stä jä -n ä ytte lijä John Johanssonin, jo ka eli Thalian lie p e illä yli 60 vuotta. TO IVEET TU LEVASTA Ei ole helppoa m ita ta n ä ytte lijö itten valovoim aa, ohja a jie n n e ro llisuutta, näytelm ien syvävaikutusta Ja te a tte rin panosta yleensä yhte iskunnan kulttuurieläm ässä. M utta vaikka m yöntääkin, että Å bo S venska Teate rilla talo u d e lliste n vaikeuksien puserruksessa ja katsojakannan hivuttaen kaventuessa on o llu t heikot kautensa, voidaan m yös todeta sen ajoitta in ylittäneen itsensä ja m yöskin ja eritoten viim eiskausinaan pystyneen tavoittam aan se lla i sen taiteellisen ilm a p iirin ja taisteluhengen, joka pysyväiseksi jä ä dessään ennustaa vastaisuudelle hyvää. Jos ru o tsin kie lin e n T urunm aa ja läheisosa U uttam aata voidaan säilyttää katsojakunnan kanta-alueena ja jo s ainakin m olem pia ko tim a i sia kieliä taitavat tu rku la ise t saadaan käym ään Ä bo Svenska Teaterissa. s illo in on toiveita, että eräs ruotsin kie lisistä tulevaisuuden alueteattereista toteutuu. S illo in m yös voim iakysyvä kam ppailu ta lo u d e llis ten vaikeuksien kanssa on voite ttu. Ja jos tähän tulokseen päästään, silloin ovat hyvät edellytykset ta i te e llis ille vo ito ille k in luodut.

12 teessam m e, hänen valinnalleen olisi vahvoja p e ru ste ita, lausuu Aim o R eitala edelleen m onografiassaan. eidän turku la iste n on syytä palauttaa m ieliin m yös VVesterholm- M in m erkittävä osuus vanhan Söder- strandin ja Ekmanin piirustuskoulun kehittäm isessä aikansa TURKU-SEURA Å RO -SAM FUNDET r.y. T oim innanjohtaja Verksam hetsledare Risto Laine L. Rantak. - V. S trandg. 13 klo Puh. - tel Tarinaa menneenajan turkulaisista Victor Westerholm: ''Talvista Hurkud. VICTOR WESTERHOLMIN MUISTOLLE Intendentti ERIK BERGH vaatim uksia vastaavaksi taideoppi- laitokseksi, jo sta m onet myöhem m in nim eä saavuttaneet ta ite ilija t ovat lähteneet taipaleelleen. M ainittakoon tässä vain hänen m aineikkain o p p i laansa: W äinö Aaltonen. arvinaisen hedelm älliseksi m uo V ic to r W esterholm in to i Hdostui m inta Turun Taideyhdistyksen intend enttinä lähes 30 vuoden aikana, vv Tähän jaksoon kuuluu kaupunkim m e sivistyseläm än kannalta tärkeä saavutus, Turun Taidem useo, jo ka vuodesta 1904, jo l loin m useorakennus v ih ittiin ta rkoitukseensa, on o llu t kuvataidetapahtum ien keskeisenä näyttäm önä Turussa. Kaupunki sai vastaanottaa m useorakennuksen lahjoituksena, ja Svensksprå kig sekreterare Ruotsinkielinen sihteeri Carl Jacob Gardberg, Turevägen - T uurintie 3 A, tel. puh P ostisiirto tili Postgiro Tu hyvin todennäköistä on, että Westerholm in osuus herätteen antajana ja m useoaatteen edistäjänä ei ole vähäinen. N uorem pi la h joittaja-veljeksistä, M agnus Dahlström, ja W esterholm olivat samaan aikaan Ekm anin oppilaina Turun Piirustuskoulussa, joten W esterholm illa oli tavallaan jo nuoruusvuosiltaan site i tä lahjoittajaperheeseen. T urun taiteessa on V icto r W ester- holm in luom illa perin te illä vankka sija, tänäkin päivänä, kuvataiteen nopeasti m uuttuvassa kentässä. A lle k irjo itta n e e lla o li n u oruusvuosinaan ilo ja kunnia to im ia laskujen p erijänä Turun sähkö la ito kse lla. Työ oli suhteellisen help p o a ja jo skus m ie le n kiin to isia kin, kun jo u tu i tekem isiin erikoiste n ihm isten kanssa. Johannes P reetzm annilla o li m onenlaisten koneitten ja ta rvikkeid e n erikoisedustus P uolalankatu 1:ssä p ie nessä m yym älähuoneistossa. Kauppa ei ta in n u t aina o lla kovin vilk a s ta, koska sähkölaskujen suoritu sta ei aina saatu sopim aan ennenkuin monen käynnin jä lkeen. K errankin o li jo varsin pahasti m yöhässä, ja tarkoitukseni o lik in seuraavalla käynnillä ottaa käyttöön kovennettu ja perim iso h je ita. M utta niin ei ta rvinnutkaan tehdä, s illä herra P. ju lis ti heti tu ltuani, että nyt on rahat saatavissa. Ja lo hdutukseksi hän antoi 25 penniä ylim ääräistä sanoen: Vi ska ge 25 penni ät m ästaren, att hän fä r köpa en flaska ö l. (Me annam m e m estarille 25 penniä, että hän saa ostaa p u llo n olutta). A uranrantojen m onivuotinen ja ta i tava kuvaaja A li M unsterhjelm o li niinkuin ta ite ilija t yleensäkin vaikeim m in rahastettavia asiakkaita. "E ile n kohosivat T urun Taideyhdistyksen lip p u ta n koih in sen sin ivalkeat v iirit suruhuntojen saattam ina ilm oittam aan, että yhdistyksen ensim m äinen intendentti, p ro fe ssori V icto r Westerholm oli edellisenä yönä m aisen vaelluksensa päättänyt, ehtim ä ttä vielä kulkea vanhuuden kynnyksen y li. N äin k irjo itti Uusi Aura m arraskuun 20 p:n ä 50 vuotta sitten. T urun S anom at totesi huom attavan pitkässä m u isto kirjo itu kse s saan sam ana päivänä, että "V ic to r W esterholm on ta ite e llisella tuota n n o lla a n p iirtä n y t lähtem ättöm ästi nim ensä Suom en taiteen h is to ria a n. ' Lehti ja tk o i: "V altava on se perin tö, jo n k a hän maamme h e n kiselle e läm älle on jättänyt. Hän o li n im ittä in ahkera, h e llittä m ätön työnte kijä, jo n ka koko e lin ikä oli su u ri yhtä ja kso in e n työpäivä, jossa ei ju u ri hengähtäm isen h e tkeä huom aa. K aikissa m u isto kirjo itu ksissa k iite ttiin V ic to r W esterholm in saavutuksia ta ite ilija n a, o pettajana sekä Victor Westerholm. m useom iehenä, ja to d e ttiin, että T urun ta id e tta ja "v ilk a s ta taidee läm ää" o li kohdannut korvaam aton menetys. u isto kirjo itu ste n sanat eivät a i M kaperspektiivissäkään ole menettäneet hohtoaan, sillä ne olivat oikeaan osuneet. W esterholm in asem a koko m aam m e kuvataiteessa on kuluneen puolen vuosisadan aikana pikem m inkin vain kirkastunut. Tämän o soitti esim. v Turussa, H elsingissä, T am pereella ja M aarianham inassa jä rje s te tty ta ite ilija n syntym än satavuotism uistonäyttely ja vielä selvem m in A im o Reitalan v y lio p is to llis e n a väitö skirja n a julkaisem a perusteellinen tutkim us W esterholm in taiteesta. T utkim us toi lisävaloa mm. W esterholm in nk. im pressionistiseen kauteen vv ja hänen johtavaan asem aansa suom alaisena im pressionistinä. 'Jos halutta isiin nim etä ulkoilm a- m aalauksen keskeisin edustaja tai- Victor Westerholm: "M yllymäki".

13 Kun kerran taas aam u va rh a ise lla k iip esin A lb a tro ssin talo n ylim m ässä kerro ksessa sijaitsevaan a te lie riin, tu li täm ä "jä ttilä is k o k o in e n " ta ite ilija m onien so itto je n i herättäm änä p itkään yöpaita a n pukeutuneena o velle ja unensekaisena s e litti: Vet ni, ja g har inte en a ning h e lle r om p engar. M en fö rs ö k nu kom m a efter en vecka, om d e t sku lle lyckas b ä ttre ". (M in u lla ei ole hajuakaan rahasta, m utta yrittä k ä ä viiko n päästä parem m alla onnella). Ja viiko n päästä o liva tkin sitten rahat va l m iina. * Pom ppo-johanssonin liikkeessä, m ikä s ija its i a ikoinaan Linnankatu 26:ssa, m a kse ttiin laskut aina hyvin re ilu sti. T a rkista m a tta sen enem pää o te ttiin rahat heti kassalaatikosta. K erran o li kauppias itse saapuvilla ja kaasi m uhkeaan p ikariin hyvältä tuoksuavaa juom aa, jo ta kuitenkin k iittä e n kieltä ydyin vastaanottam asta, koska en käyttänyt o llenkaan a l koholia. K auppias senkun vain pah o itte li: "M ik ä vahinko,, kun m eidän lehm ät ovat parhailla a n um m essa, niin ettei saada nyt ollenkaan m a ito a. St. E rikissä, K ristiin a n katu 9:ssä, o li osa to ista ja kolm as kerros kokonaan yksiö itä. Niissä asui etupäässä ravintolaväkeä ja m uita nuoria liikeala n ihm isiä, jote n näitä o li päiväsaikaan vaikeata tavata kotoaan. E rästäkin ta rjo ilija ta rta olin jo m onta kertaa y rittä n yt turhaan tavoitta a kotoa tai Foijasta, m issä hän o li toim essa. M utta lo p u lta kin eräänä aam upäivänä tapasin hänet kotoa ja ehdin jo ajatella, että lo p u lta kin o n n isti. M utta m itä v ie lä! N eitonen rupesi heti väittäm ään, ettei hänellä voi olla noin suurta kulutusta, koska hän ei o le kotonaan m uuta kuin nukkum assa. S elitin, että m itta ri näyttää kahtakym m entä kilovvattia enem m än kuin m itä lo ppuluku on laskussa. T a ito kkaasti hänesitti m onia v ä itte itä, päästäkseen ainakin s illä kerra lla m aksam asta. Sain ku i te n kin ne kum o tu iksi toisen to is e n sa jälkeen. L o p u lta n eitonen ju lis ti, e ttei kai tässä auta muu kuin m aksam inen, koska o le tte noin itsepäinen eikä teistä m uutenkaan näy eroon pääsevän. Ja sitten rahat tu liv a t niin että napsahti. * K auppias K. A. L in d fo rsin nahkakaupan kontto rissa, A urakatu 12, jo n n e u lk o p o rta ita n oustiin kadulta toiseen kerrokseen, ta rjo s i kauppias eräänä kylm änä ta lvipäivänä la s illisen h ienoa konja kkia. M inun täytyi nytkin kieltäytyä. S iihen ta rjo o ja hym ähti ja sanoi: "N o in nuorena on ehkä parasta o lla ryyppääm ättä tä m m öisiä ju o m ia. Ne sopivatkin ehkä vain m etsä m ie h ille ta lv ip a k k a s illa. Sam alla hän kum osi la sillisen yhd e llä kertaa pois väljähtym ästä. -r -r -r - 9. Turunpäivä 1969 T e e m a n a Turku koulu- kaupunki v ie ttiv ä t tu rk u la is e t p e rin te e llis tä k o tis e u tu p ä iv ä ä. K un k e s k e in e n ta p a h tu m a o li S a m p p a lin n a n erityis- ka n s a k o u lu n v ih k im in e n, o li e r ittäin s o v e lia s ta, että p äivä n a lo itta n e e s s a ju m a la n p a lv e lu k s e s s a T u o m io k irk o s s a s a a rn a s i E rityis- k a n s a n o p is to n jo h ta ja M au n o M ä n t y m a a. P ä iv än a v a u k s e n s u o ritti k a u p u n g in va ltu u s to n p u h e e n jo h ta ja H e ik k i M unter T u ru n U rh e ilu p u isto ss a, jo h o n k a u p u n k ila is ia o li ku tsu ttu s e u ra a m a a n k a n s a ko u lu la is te n jo u k k o u rh e ilu ju h la a. su u rta liik u n ta - ja K u ts u a oli n o u d a te ttu tu h a tm ä ä rin, en im m in m u k a n a k o u lu la is ia ja h eid ä n va n h e m p ia a n. K a n s a k o u lu la ito k sen liik u n n a n o h ja a jie n ra n k k a u ra k k a k a n to i rie m u llis ta h e d e l m ä ä, o lih a n k ilp a ile v ia k in n J u h la n tu lo k s is ta k e rro ta a n eri p a ls ta lla. A v a u s p u h e e n p itä jä n k a u n iit a ja tu k s e t h e ija s tu v a t taa s tä m ä n k e rta is e s ta p ä ä k irjo itu k s e s ta. M u s iik is ta h u o le h ti k a n s a k o u lu la is te n p u h a llin o rk e s te ri, jo h t. Y rjö R o s t a m o. SAMPPALINNAN KOULUN VIHKIM INEN janm ukaiseen ja kauniiseen koulutaloon saapuivat kutsuvieraat A klo 12:ksi talon vihkiäistilaisuuteen, jo n ka jälkeen k a ik illa tu rk u la is illa oli tilaisuus taloon tutustua. V irallisen juhla h e tke n a lo itti kapellim estari Paavo Raution johtam a Kaupung in o rkeste rin yhtye ja talon isäntä, ko u lu n jo h ta ja R eijo Vuorio lyhyin h isto riike in ja tervetulotoivotuksin. Vallan viehättäviä olivat koulun o p pila itte n tanhuesitykset ja katkelm a Kiven "S eitsem ästä veljeksestä, jo sta oli ote ttu e sille kohtaus "L u k karin koulussa". Juhlapuheessaan p ääm inisteri M auno Koivisto loi lyhyen katsauksen niih in toim iin, jo ita yh te isku n ta ja erito te n Turun kaupunki ovat tehneet erityisopetusta tarvitsevien koulutusasian hyväksi. Hän ilm a isikin suure lla tyytyväisyydellä suorittavansa vih kim iste h tä - vän, kun kohteena on niin ajanm u kainen laito s kuin S am ppalinnan kansakoulu. Tervehdyksensä toivat tilaisuuteen K ouluhallitus, y lita rk a s taja Elias Niskanen, T urun kaupunki, kaupungin jo h ta ja V äinö J. Leino, jo ka jä tti koulu lle kaupungin vaakunan, M artin seurakunta, kirkko h e rra Eero Parvio, ja Erityiso p e tta ja in Liitto, ko u lu n jo h ta ja J. K a r t i I a. K oulutalo e sitellään eri k irjo itu k sessa. KOULUJEN O VET AVOINNA ähän kohtaan s o p iik in heti s ijo ittaa toteam us, että Turku toisiaan T esittäytyi Turun-päivänä valtavana koulukaupunkina, jo n ka o p p ila ito s ten ovet lastentarhoista y lio p isto ih in o livat kaikelle kansalle avoinna. Eipä liene o llu t yhtään o piskeluahjoa, jossa ei olisi m uodossa tai toisessa ote ttu huom ioon päivän teem a. N iiden luku, jo tk a v ira llise sti olivat Turun-päivän to im ikunnalle ilm o itta neet nim enom aisesti esittäytyvänsä yle isölle, to d e ttiin nousevan yli puolensadan. J o ita kin p o im in to ja voidaan k irjo itu s - ja p iiru s tu s k ilp a ilu je n ja Urh eilupuiston tapahtum ien lisäksi k irja ta m uistiin kansakoululaitoksen kohdalla: K e rttu lin ja Num m en koulu t englannin kielen opetusta, Kärsämäen koulu e ntisten oppila itte n valokuvia, M oision koulu entisten oppila itte n p iirustuksia, W äinö Aalsen koulu rainoja, vanhoja valokuvia, m yyjäiset, arpaja ise t ja jalkapallo-o tte lu, V ähäheikkilän koulu eri oppiain e itte n esittelyä, Pansion koulu kotiseudun kasviston ja elä im istön esittelyä, luonto a ih e isia elokuvia ja kuntojum ppaa. O ppila itte n o h je l man o hella o li o p etuselokuvia lisäksi Luolavuoren, M artin, Puolalan ja Raunistulan kouluissa ja niin e d e l leen. Ä lk ö ö t m ikään koulu pahastuko, jo s nim i o teluettelosta puuttuu. Lisääm m e siihen jo ka tapauksessa yhden: C P-lasten tö itä ja heille tarp e e llisia o p etusvälineitä nähtiin Luolavuoren aivovauriolasten luokassa. O p p ik o u lu t olivat intensiivisesti m ukana nekin. "V ira llis e n luettelon m ukaan tutustum istapahtum ia o li ainakin seuraavissa kouluissa: A urajoen yhteiskoulu, vanhem pain kokous, Juhana H erttuan yhteiskoulu sam oin sekä p iirustuksia, myyjä is e t ja arpajaiset, K upittaan yhteisko u lu kuin e dellinen sekä kuorolaulua, N orm aalilyseo "T ilasom m itte lu -näyttely, K lassillinen lyseo p iirustuksia, Suom alainen yhteiskoulu A tlas-, Linssi- ja Kreikan kerhon näyttelyt, T yttökoulu piirustuksia, arpajaiset, ongintaa, näytelm ä, Tyttölyseo käsitöitä, m yyjäiset, arpajaiset, kahvia, S venska flicklyce u m näyttelyjä, e rikoislu o kkie n esittelyä, voim istelua, arpajaiset, Svenska klassiska lyceet piiru stu ksia ja Svenska sam skolan piirustuksia. A m m attikasvatusta varten on Turussa runsaasti am m attikouluja. T ekn illise ssä am m attikoulussa ja o m pelu- ja talousam m attikoulussa olivat eri osastot täydessä työn to u hussa, viim em ainitussa lisäksi einesja leivosm yyjäiset. Kansalaiskouluissa ja kunnallisessa keskikoulussa oli oppitu n te ja. M erim iesam m attikouluakin nähtiin Suomen Joutsenen kannelta käsin. K uurojen am m attikoulussa oppila itte n ohjelm aa ja näytelmä, lisäksi arpajaiset ja kahvia. E sittäytym islistalla aakkosjärjestyksessä luetellen olivat suom enkielisellä lin ja lla vielä Kansankonservatorio, o p p itu n te ja ja kuvam ateriaalia, K auppaopisto, talon esittelyä ja kielistudio, K ieli-in stitu u tti kie listu d io ta, M usiikkio p isto opetusnäytteitä, S a iraanhoitajaopisto m itä m onipuolisin ta o piston esittelyä pitkin päivää e rila isin e näyttelyineen, film eineen, m usiikki- ym. ohjelm ineen, m yyjäisineen ja lastenohjelm ineen, Taideyhdistyksen p iirustuskoulu työskentelyä eri luokissa, T eknillinen oppilaitos laboratoriotyöskentelyä ja T yöväenopisto e rilaista ohjelm aa. A bo navigationskola esitteli planeta rio ta ja A bo H em slöjdslärarinnein s titu tilla o li W äinö Aaltosen museossa hieno dam astinäyttely, joka o li avoinna asti. am assa m useossa avattiin ju h la l S lisesti jo koululaisten p iirustusnäyttely, jo ka sekin o li avoinna asti. Se o li valikoim a tuhansista p iirustuksista, jo ita kansakoulula iset ja keskikouluasteen oppikoulu la ise t olivat jo keväällä p iirtä neet. V alikoim a käsitti vajaat 200 työtä ja kantoi nim eä "Lapsi ja kaup u n k i". Turun-päivän toim ikunnan jäsen kouluneuvos A. T. Koskimies avasi näyttelyn ja selosti näyttelytoim ikunnan työtä. P alkittujen ja lunastettujen töitten luettelo on toisaalla sam oin lukioluokkalaisille ja am m attioppilaitoksen oppilaille keväällä järjestetyn kirjo itu s- kilvan vastaava luettelo. M olem m at ju lk is te ttiin avajaisissa ja palkinnot ja e ttiin W äinö Aaltosen museossa, jossa avauspuheen piti Turun päivän toim ikunnan jäsen, to im itta ja Eino Lehtinen. Piirustusk ilp a ilu p a lkin n o t jakoivat tiedotussihteeri T a rja Flem m ing ja kouluneuvos A. T. Koskim ies, kirjo itu s kilp a ilu n Flem m ing ja lehtori Jussi U otila. Kansakoulujen liikunta- ja urheilujuhlassa Turun U rheilupuistossa 120 kansallispukuista tyttöä ja poikaa esitti vauhdikkaita kansantanhuja ja 25 tyttöä siroa pallovoimistelua. Värikkäiden esitysten ohjauksesta vastasi liikunnanohjaaja V appu Virtanen. Kuvassam me osa tanhuajista urheilupuiston vihreällä matolla. JUHLA VANHEM MILLE un ikäistyneen väen ja eläkeläisten joukossa arvattiin olevan pal K jonkin niitä, jo ille pistäytym inen jo honkin hankalasti tavoitettavaan koulutaloon saattoi olla vaivalloista, järjestettiin klo 13 erityinen ju h la tilaisuus heille Konserttitalossa. Juhlan kuuluttaja tiedotussihteeri Tarja Flem m ing totesi ohjelm an koostuneen oppilaitosten piiristä ja yleensä nuorten parista, m inkävuoksi "puheiden sa rja ra jo ite ttiin suom enkielisten kansakoulujen jo h to kunnan puheenjohtajan, la kit.tri Juha-Veikko Hiekkarannan puheenvuoroon. Instrum enttim usiikista huolehtivat Turun M etsänkävijäin soittokunta, jo htajana Eino Kuussaari, se llisti Lassi Viljanen ja vio listi M arjatta S a I m i, laulusta opettaja Juhani Antin talo, duetis tit M atti ja Teppo Ruohonen ja Turun tyttökoulun te rtsetti. Näytelm iä nähtiin kaksikin, esittäjinä Turun tyttökoulun o p p ila a t ja Turun Y lioppila ste a tte ri. Ja tie te n kin tu li o l la liiku n ta a kin : kansakoulutytöt esittivät pallo ilu a ja tytö t ja p o ja t ta n huja kauniissa edustuspuvuissaan kum pikin ryhmä. Samassa talossa antoi K a upunginorkesteri klo 16 perinte e llise n Turunpäivän konserttinsa, jo n ka jo h ti kapellim estari Paavo Rautio. Populääristen sävelten kaiku k iiri k u u lijakunnan ym p ä rillä, jo lle so listin a esiintyi trum petisti R eino Kotaviita. M olem m at tila isuudet o liv a t saaneet m ukaan runsaasti yleisöä. YLIOPPILASKYLÄ K aari päättyi ilta p ä ivällä T urun Y liopiston ja Å bo A kadem in sekä m uidenkin korkeakoulujen avoim ien tilo je n katselem isen jälke e n kaikkien turku la iste n y lio p p ila s k u n tie n a lo itteesta syntyneeseen Y lio p p ila sky-

14 lä ä n N u m m e n k a u p u n g in o s a s s a. K y lä ä k in ta rk a s te ltiin tu h a n te n ih m is te n v o im a lla ja klo s u o ritti vih kim is e n p ä ä m in is te ri M a u n o K o ivisto, jo k a s a m a lla ku tsu ttiin kylän e n s im m ä is e k s i S a u n a m a n u k s i s a a d e n a rv o n s a m e rk ik s i m a n u k a a v u n ja k u k k a te rv e h d y k s e k s i sa u n a v a s ta n. K a u p u n g in v a a k u n a n te rv e h d y k s i n e e n jä tti k a u p u n g in jo h ta ja V ä in ö J. L e in o. A lk u p u h e o li u sk o ttu kylän a s u k k a a lle M a rja -T e rttu U o t i I a I - I e. M u siik ki o li rie m u llista, e s ittä jin ä S a ta k u n ta la is -H ä m ä lä is e n o s a k u n n a n s o itto k u n ta ja A x e lb a n d e t S tu d e n tk ä re n is ta. - Y lio p p ila s k y lä s - tä k e rro ta a n e ri kirjo itu k s e s s a. SU URET JO UKOT JA ILTARIEM U T M a in ita tu skin k a n n a tta a, e ttä va n - h at to is te tu t rie m u t o liv a t tä m ä n kin v u o d e n T u ru n -p ä iv ä n s u o s ik k i o h je lm a a.t a rk o ita m m e ilm a is a je lu a k a u p u n g in liik e n n e la ito k s e n k u lje - tu sn e u v o illa, jo tk a kirja s iv a t eh k ä e n n ä ty k s e n s ä n m a tk u s ta ja a, ja m a k s u tto m ia k ä y n te jä k a u p u n g in m u s e o is s a, jo tk a sa m o in k e rto iva t e n n ä ty s lu k u ja : T u ru n lin n a s s a n k ä v ijä ä, W ä in ö A a lto s e n m u se o s s a 6 300, M u s e o a p te e k is s a yli 2 000, Biologisessa yli 5 000, Taidem u se o ss a v a ja a t 3 000, K ä s ity ö lä is - m u se o ss a n , S ib e liu s m u s e o s - sa y li , y h te is lu k u n K un lu k u u n lis ä tä ä n p la n e ta rio, S u o m e n Jo u ts e n, k a u p u n g in te a tte ri y.m.s., y h te is lu k u n o u se e v ie lä tu h a n s illa. S u u rin y h ta ik a in e n lu k u m ä ä rä yh d e s s ä p a ik a s s a to d e ttiin k u ite n kin Y lio p p ila s k y lä s ä ä tiö n ta n s s ia is rie - h a s s a K a u p p a to rilla ja illa lla m o le m p ie n R a n ta k a tu je n tu n tu m a ssa, jo s s a m u s iik k iv a u h d in an to i T u ru n T y ö v ä e n y h d is ty k s e n so itto k u n ta L ars Erkkilän jo h d o lla B o re n p u isto ssa. T o d e llis e n m a s s a liik k e e n a i ka a n s a i ilo tu litu s S a m p p a lin n a n - m ä e ltä klo 20. N ä is s ä p is te is s ä o l le id e n m ä ä rä on a rv io ita v a ain ak in p a rik s ik y m m e n e k s i tu h a n n e k s i. KAUPPATORIN JU HLA HUMUA K lo 18 a lk a n e itte n K a u p p a to rin ta n s s ia is te n m e n o va ik e u tu i liian v ä e n p a ljo u d e n vu o k si. P o liis iv ira n - o m a is e tk in p id ä ttä y ty iv ä t a rv io i m a s ta jo u k o n m ä ä rä ä. O h je lm a s s a e s ittiv ä t ta n s s im u s iik k ia M a a ria n V P K :n to rv is o itto k u n ta jo h ta ja n a a n R af. Valtonen, A x e lb a n d e t ja Y e llo w, R u o h o s e n v e lje k s e t T e p p o ja M a tti la u lo iv a t ja L a s s e Nupponen k o e tte li tu rk u la is te n ta n g o ja l- k a a. T ra m p o liin io h je lm a a e s ittivä t P e p e ja A p i. P is te e n ä iin p ä ä llä o liva t L a h ja Salvianderin o h ja a m a t vo im is te lija ty tö t. T u rk u ja se n a s u k k a a t e liv ä t k a r n e v a a lia. O li tu n n e lm a a, jo n k a la is ta m e id ä n le v e y s a s te illa m m e h arv o in s a a v u te ta a n. 8-vuo ti aan T uula Laaksosen (Vä- hä-heikkilän koulu) työ "Turun tyttö kevään kukkaloistossa!. Turun-päivän piirustus- ja kirjoitustehtävät P iiru s tu s te h tä v ä ä n, jo n k a te e m a n a oli "L a p s i ja ka u p u n k i", o s a llistu i n o p p ila s ta. K au p u n k i lunasti 2 0 työ tä 4 0 m a rk a n h in n a s ta ja p a l kitsi y h tä m o n ta työ tä 2 0 m a rka n a rv o is illa p iiru s tu s v ä lin e illä. I sa rja an k u u lu iva t k a n s a k o u lu n I II lu o ka t, II s a rja a n k a n s a k o u lu n III IV lu o kat, III s a rja a n ka n sa ko u lu n V V I ja o p p ik o u lu n l - l l lu o k a t s e k ä IV s a r ja a n k a n sa ko u lu n V II IX ja o p p i koulu n III V lu o kat. Lunastetut työt: S a rja I: T u u la L aa k s o n e n V ä h ä - H e ik k ilä, T u u la M ä n n is tö V a s a ra m ä - ki, M ik a N ie m in e n P u o la la, V irp i R u o h o n e n T o p e liu s ja K a ija T iilik a i nen T o p e liu s. S a rja II: H e li A a lto n e n T o p e liu s, T im o H e in o n e n T ark k a ilu k o u lu, J a a k k o H irv o n e n L u o lav u o ri, R a in e L e h to L u o lav u o ri ja J a rm o S tä h l- b e rg M y lly m ä k i. S a rja III: R iitta H irv o n e n T u ru n S u o m a la in e n Y h te is k o u lu, M a ria n n e L in d q vis t S v e n s k a F lic k s ly c e u m, S ir- ke R a u ta v a lta T u ru n N o rm a a lily s e o, Ja rm o S ä ih k e L u o lav u o ri ja P e k k a V irta T o p e liu s. S a rja IV: T a p io A la k u k k u K u n n a ll. ko k e ilu k e s k ik., L as si E rp iö T u ru n lyseo, M a rtti K a llin e n T u ru n k las - sill. lyseo, J u k k a K ap ia in e n T u ru n lyseo ja L e e n a V irta n e n T u ru n N o r m a alilys eo. 13-vuotiaan Marianne Lindqvistin (Svenska Flicklyceet) työ "Fiskhand- laren. T u ru n u rh eilu p u isto n isä, v o im iste lu n o p e tta ja J. A u g. B lo m b e rg eli P ä tk ä e i k o s ka an o p p in u t k u n n o lla s u o m e n k ie ltä. N iin p ä h än k e rra n to im ie s s a a n k u u lu tta ja n a A b o S im - klu bb in u im a n ä y tö k s e s s ä K u p itta a lla ku u lu tti: - N yt s e u ra a o h je lm a s s a 5 0 m e t riä p ie n iä p o ik ia. ( K la a ri o sa n o fö riä ijä ) K irjo itu s te h tä v ä jä rje s te ttiin lu k io lu o k k ie n ja a m m a t tik o u lu je n o p p ila ille. 10 kirjo itu s ta lu n as tettiin 75 m a rk a lla k a p p a le ja lis äk si ja e ttiin k irja p a lk in to ja. O p p ik o u lu je n s a rja s s a lu n as tettiin s e u ra a v a t kirjo itu k s e t: T im o K oski Pan sio n Y h te is k o u lu, A rto L aih in en T u ru n N o rm a a lily s e o, S irp a L e p p ä nen T u ru n T y ttö ly s e o, K irsti M ie ttinen T u ru n S u o m a l. Y h te is k o u lu, M a tti V ik s trö m K u p itta a n Y h te is k o u lu, H an n u S a lo T u ru n S u o m a l. Y h te is ko u lu ja T o m G. B e rg ro th S v e n s ka kla s s is k a ly ce u m s e k ä a m m a ttio p p ila ito s te n sa rja s s a : L eo L in d ho lm, K ari N iv a jo k i ja R isto M a ttila, ka ik k i te k n illis e s tä a m m a ttik o u lu s ta. Tähdenvälejä Turusta T u ru n k a u p u n k iin m u u tti viim e v u o d e n a ik a n a u u tta as u ka sta, m ik ä o n ko rk e in ko ko m a a n m u u tto - lu k u. H e ls in g is s ä va sta av a luku o li ja T a m p e re e lla A su k aslu v us sa T u rk u o n e d e lle e n k o lm a n te n a as u ka slu v u t m aan k o lm e s s a su u rim m as sa kaupung iss a o liv a t: H e ls in k i , T a m p e re ja T u rk u K o ko m aan as u k a s lu k u oli T u ru n asu ka sluv u n ylitettyä :n ra ja n ka u p u n g in v altu u tettu je n lu k u m ä ä rä s s ä ta p ah tu u m u u to s. S e u ra a v is s a (19 72 ) k u n n a llis va l tu u te ttu je n v a aliss a va lita a n 59 v a l tu u te ttu a n ykyisen 53:n a s em es ta. * K u n n a llisn eu v o s Jo h a n n e s Koikkalaisen tu ltu a va litu ks i ap u la is k a u p u n g in jo h ta ja k s i h än e n tila lle e n oli v a litta v a kau p u n g in v altu u sto lle uusi p u h e e n jo h ta ja. K au p u n g in va l tu us ton ko k o u ks es sa p u h e e n jo h ta ja k s i va littiin au to ilija H e ik k i M u n t e r. T u ru n kau p u n g in v altu u sto n puh e e n jo h ta jin a o va t aik a is e m m in to i m in e e t tu o m io ro va sti E in a r Candolin , m a an vilje lys n eu vos A rvi Kontu , fakto ri A rvo Toivonen 1945, liikem ies V ä in ö Hannula , kunn allis n e u v o s A rvo T o ivo n e n ja e s im ies, ku n n a llis n eu vo s Jo h a n n e s K o ik k a la in e n P o h jo is m a is te n ys tävyyskau p u n k ie n T u ru n, G ö te b o rg in, B e rg e n in ja Ä rh u sin ko k o u s p id ettiin T u ru ssa K o ko u ks en a v au k se n su o ritti k a u p u n g in jo h ta ja V äin ö J. Leino ja sen p u h e e n jo h ta jin a to im iv a t h o vio ike u d e n n e u vo s N ils Berg ja is ä n n ö its ijä A h ti Pentti- I ä. K o k o u s e s ite lm ie n a ih e in a o livat " K u n ta ja k u lttu u ri, " A s u n to tu o ta n n o n o h je lm o in ti", "K u n n a llis e t asun- to tu o ta n to -o h je lm a t" s e k ä "K a u p u n k i ja s a ta m a. E s ite lm ö its ijö in ä o liv a t m m. d o s e n tti C. J. Gardberg ja a p u l.k a u p.jo h ta ja U u ti Palaja. T u ru n kaupung in k a n sa ko u lu la i to kse en ilm oittau tu i kuluvan vuoden syksyllä yh teensä tu rku la ista o p p ila sta, jo is ta su o m e n kie lis iin ko u luihin o p p ila sta (viim e lu kuvuo n n a ) ja ruo tsin kielisiin k a n s a k o u lu k in 411 o p p ila sta (421). S u o m e n kie lis istä ilm oittau tu i varsin aise en ka n sa ko u lu u n o p p i lasta, kansala isk o u lu un o p p i lasta, ko keilu ke sk iko u lu u n 297 o p p i la sta s e k ä erityisko u lu ih in ja -lu o k kiin o p p ila sta. V a rsin ais ee n ru o tsin k ielise en ka n sa ko u lu u n ilm oittau tui o p p ila sta, ka n s a la is koulu u n 36 o p p ila sta ja erity is ko u luun 7 o p p ila sta. V iim e lu k uv u o te en v e rra ttu n a o p p ila s m ä ä rä lisääntyi L u o lav u o ren, Pansio n, Pääsky vu o re n, R au n istu - lan, R istim äen, T e rä s ra u te la n, V asa- ram äen ja V ä h ä -H e ik k ilä n kou lu issa se kä a len i J ä k ä rlä n, K erttu lin, K ä h ärin, K ärs äm äe n, M artin, M o isio n, N u m m en, P u o la la n, S n e llm a n in ja T o p eliu k se n ko u luissa. R uissalon S a aro n n ie m en le irin tä a lu e e lla saav u te ttiin ku lu n e en a k e sä n ä u u d et ko m e at en n äty sluk em at. L e irin tä a lu e e lla ja sen m a tk ailu m a- ja ss a kävi yh tee n sä m a tk a i lija a. V iim e vu o d en ke sä än v e rra ttu na lisäys oli m a tk a ilija a. O ulun N a llik a rin jä lk e e n S a a ro n n ie m i on m a am m e to iseksi suosituin le irin tä a lu e. U lko m a alais ten m a tk ailija in lisäys S a aro n n ie m e s s ä oli 29,45 pros. U usi en n ätys saav u te ttiin m yös S a a ro n n ie m e n u im a ra n n a lla, jossa virkistäytyi h en k eä. V iim e v u o d e n ke s ä ä n v e rra ttu n a lisäys oli p ro s. K au p u n g in m a tk a ilu la u tak u n ta jä rje s ti k u lu n e en ke sä n a i k a n a 122 k ie rto a je lu a, jo ih in o sa llistui h e n k e ä. K un viim e vuo d en k e s ä llä o s a llis tu jia oli 2.326, o s a n o t ta ja m ä ä rä lis ää n ty i 38 pros. S a aro n n ie m en le irin tä a lu e e lla v ie te ttiin v a atim a to n ju h la h e tk i. M ain ittu n a p äivä n ä sa a v u te t tiin kä vijä m ä ä rä s s ä k u lu n e en kesän :n ra jap y yk ki. B eryl ja M a u ric e H a w k a i n s E n g la n n ista se kä E lsa ja V e ik k o Järvinen H a liko sta o liv at n e m a tk a ilija t, jo ille a p u l.k a u p.jo h ta ja U u ti P a la ja ja tie d o tu s sih tee ri T a rja F I e m m i n g o je n s iv at T u rk u -te o k s e n ja ku k kia. Tu ru n K au p u n g in te atterin p ienen n äyttäm ö n n im eksi on vah vistettu S o p u kk a. N im ik ilp a ilu u n läh etettiin lä h es eh d o tu sta. V o itta ja k s i selviytyi kirja s to n h o ita ja S irk k a S i v e L ap p e e n ra n n a s ta. H än sai p alkin noksi va p a a lip u n jo k a is e e n S o p u kan o h jelm is to s sa n äytäntö vuoden a ik a n a o le va n n äy te lm ä n yhteen es ityk se en. S o p u kk a on täyde llise sti uusittu ap u la is ka u p u n g in a rkk iteh ti Paavo H. Salmisen la atim a n su u n n itelm an m u kaan ka u p u ng in talo ra ke n n u s - o saston s u o ritta e s s a u u sim istyö t. Istu m a p a ik k o ja on n yt 172 e n tis e n 110 a s e m e s ta. U u d e t is tu im e t ja e s i rip p u h a n k ittiin, salin ka tto ja sis ä se in ie n ra k e n te e t u u sittiin jn e. T ä hän m e n n e s s ä on tark o itu k s e e n kä yte tty m k ja e n s i vu o d e n talo u s arv io o n on es ite tty m k m m. v a lo h e itin te n ja ä ä n ite h o s te id e n u u sim ista va rte n. K au p u n g in v a ltu u te tu t ym. ku ts u v ie ra a t tu tu s tu iv at S o p u k k a a n T e a tte rila u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja, h o v io ik e u d e n n e u v o s O la vi Santalahden te rv e h d y s p u h e e n jä lk e e n te a tte ri e s itti A ris to fa n e e n n äy te lm ä n "Rauh a, jo n k a o h ja u k se sta vastasi M a tti Pihlaja. K a a rin a n V P K v ietti 70 -vu o tisju h - la an s a p a lo k u n n a n ka - lu s to h u o n e e lle jä rje s te ty llä ju h la illa l- lis tila is u u d e lla, jo h o n o s a llis tu i lähes 2C0 k u tsu v ie ras ta. T u ru n k a u p u n g in te rv eh d yk se n es itti a p u l.k a u p.jo h ta ja U u ti P a la ja lu o vu ttaen p a lo k u n n a lle kau p u n g in viirin. L is äk si te rv e h d y k sen esittivä t m m. p alo la u ta k u n n a n p u h e e n jo h ta ja M a tti D a h I m a n ja p a lo p ä ä llik k ö Ilm a ri J u v a k o s ki. P a lo ku n n a n p eru s ta va ko k o u s p i dettiin N u m m en k a n s a k o u lu lla. N yk yin e n p a lo a s e m a ra k e n nus valm istu i P a lo ku n n a n jä - senvahvu u s on vu o tise n to i m in tan s a a ik a n a p a lo k u n n a lla on o llu t yli h älytystä. P a lo ku n n a n p ä ä llik k ö n ä on Pentti Aaltonen, jo lle k u n n ia p ä ä llik k ö Pentti Fagerström lu o vu tti 1966 te h täv än. T ä m ä n v u o d e n a ik a n a M a a ria n V P K :lla on 8 0 -vu o tisju h la. K u m m a l le k in p a lo k u n n a lle k a u p u n g in v a l tu usto on m yön tän y t m a rka n av u stu ks en ju h la m e n o ja v a rte n. * T u rk u la in e n M a u ri Sirkiä on v o ittan u t S u o m e n sh a k k im e s ta ru u - d en 1 0 V 2 p is te e llä syntynyt S irk iä o p is k e le e T u ru n Y lio p is to ssa. 8 -v u o tia a n a h än o p p i s h a k k i- p elin a lk e e t is ältä än. E n s im m ä in en S u o m e n sh a k k im e s ta ru u s T u rku u n s a atiin 1937, jo llo in se n sa av u tti T h o rsten G a u f f i n. S a m p p a lin n a n u im a s ta d io n illa lyötiin m yös tän ä vu o n n a a ik a is e m m a t e n n ä ty ks et kä v ijö itä o li ja v iim e vu o n n a T ä m ä n v u o d en syyskuun 15 p ä iv ä n ä k ä v i jö itä o li o llu t m ik ä e i k u i ten ka an vie lä o le v u o d e n lo p u llin e n k ä v ijä m ä ä rä, s illä u in tika u si ja tk u i m a in itu n p äivä n jä lk e e n. Elok u u n 22 p ä iv ä n ä u im a la lla o li m e rkk ip äivä. A h k e ra k ä v ijä, ro u va T yyne Nurmi o li tä m ä n v u o d e n :s as ia ka s, jo lle a p u l.k a u p. jo h ta ja J o h a n n e s K o ik k a la in e n o je n si 15 ru u su a. R u u su je n m ä ä rä on s a m a kuin u im a s ta d io n in to im in ta v u o s ien luku.

15 Turun-p ä iv ä kirjoituskilpailun satoa - Plock av tävlingen i Åbo-dagens åmnesskrivning E lääkö Turku vain m u istoissa a n N ykypäivän turkula in e n on hyvin m o nitahoinen ihm inen. Hän ei elä enää harm aiden puuta lo je n id y llis illä p ih o illa tai riip p a koivuje n alla uneliasta p ikkukaupunkieläm ää. Hänen to im e lia isuute n sa ja p yrkim yksensä sitten 1800-luvun ovat va lta vasti kasvaneet. E läm änrytm i on nopeaa: ra itio vaunut ovat liian hitaita, s illa t liia n kapeita ja tie t liia n pieniä tyydyttääkseen hänen halunsa ku l kea nopeasti H alisista K auppatorille ja M uhkurista P a tte ria k a a n. HANNU SALO Turun S uom alainen Y hteiskoulu O nko Turku sitten oiva lta n u t tämän eläm änm uutoksen? O nko se huom annut, että ihm iset eivät enää seurustele pihakeinussa istuen? O n ko se u skaltanut tunnustaa itselleen, että ihm iselle ainakaan nuorelle ko ti ei ole enää sam assa m äärin "lin tu k o to kuin ennen? U skon, että T urku on huom annut täm än eläm änasenteen m uutoksen, m utta väitän, että se on tapahtunut liia n myöhään. T u r k u on S uom en vanhin kaupunki. Se on o tta n u t velvollisuudekseen vaalia ja esittää histo ria llista, jo kadotettua eläm äntyyliä. Se elättää sitä lukuisissa m useoissa, jo i den pöly jo skus kuum ana kesäpäivänä tuntuu a hdistavalta koko kaupungissa. En ole rom antiikan vastustaja, m utta jo skus tuntuu, että tukehtuu vanhoihin a sia kirjo ih in ja puukaukaloihin. V iim einen e sim erkki tästä m useokulttu u rin vaalim isesta o li Tauno M aijalan johtam an kom itean päätös V artiovuorenm äellä sijaitsevan vanhan m erikoulun kohtalosta: ravintolaa s iitä ei tehdä, vaan se kunnostetaan m useoksi. Luulen, että Turku elää siinä m äärin m uistoissaan, että se ei tunne täm änpäivän turistia. Hänen te m peram entilleen on liikaa, Turun linnan eteläsiipi. jo s pakotam m e hänet istum aan m u seoissa katselem assa vanhoja asepukuja. En k ie llä m useoiden ta rp e e l lisuutta, m utta n iitä on liikaa pienessä suurkaupungissa. Jo ku on sanonut, että keski-iän y littä n y t ihm inen elää m uistoissaan. T urkula in e n nuoriso ei elä m enneisyydessä, koska s illä ei ole peruste ita sille. Se etsii ja huutaa eläm änkokem usta T urun kaduilla ja kadunkulm issa, koska kodin hegem onia on m uuttum assa yhä enemmän maja ta lo n p a lvelurooliin. Antaako T urku nuorisolle tarpeeksi m ahdollisuuksia toteuttaa itseään? Onko Turku tarpeeksi avarakatseinen pystyäkseen tyydyttäm ään kaikkien ta r peet? Turku on nykyään suhteellisen m onipuolinen kaupunki, m utta m istä johtuu, että Turku ei arvosta huvituksen m erkitystä kaupunkieläm ässä. Turun n uorisolle tarjoam at h u vittelum ahdollisuudet ovat puutteelliset. M uutam at tanssipaikat eivät jaksa aina kiinnostaa; jä lje lle jää vain katueläm ä. Ihm isen terveelle kehitykselle on välttäm ätöntä, että hänellä on mahd o llisuuksia tavata m uita ihm isiä suotuisissa olosuhteissa. Tämän asian ym m ärtäm inen on ilm eisesti lapsipuolen asem assa Turun vaikutusvaltaisissa piireissä. Onko o le massa m ahdollisuus, että ihmisen henkinen tasapaino on nykyään materiaalisen kehityksen ja hyvinvoinnin syrjitty isoveli? Turku tosin m ainostaa itseään Suom en nuorisom ielisim pänä kaupunkina, vaikka se ei ole ainakaan ns. kadunnuoria ym märtävä. Heidät on aliarvioitu poliittisesti värittyneitten nuorten kustannuksella. Turussa on näköjään aktiivisen toim innan perusedellytys jäsenkirja. M inusta tuntuu, että nykya ika vieroksuu p o liittista nuorisotyötä. lääkö Turku sitten kokonaisuu m uistojen varassa? Onko Edessaan sillä kyky nähdä tulevaisuuteen? Onko T urulla tahdonvoim aa rohkeaan om a-aloitteisuuteen, vai kehittyykö sa tutkim alla m uiden virheitä? T urku ei ole pystynyt kasvamaan yhtä rohkeasti kuin esim. Tam pere. T urku ei ole kyennyt saavuttam aan tulevaisuuden säveltä; se ei pysty tarjoam aan paljonkaan om aperäisyyttä K auppatoria lukuunottam atta. Turun ilm a p iiri leijuu jossain puutalojen ja laatikkom aisten kivitalojen välillä. Turkulaisten käyttäytym isessä voi vielä havaita entisen säätykaupungin henkeä: ilm apiiri on usein kankea ja teennäisen juhlava. K aikenlaista vierasta ja outoa esim. nuorison taholta vieroksutaan, u lkolaisia o piskelijoita, jo ita näkee sillo in tällöin laulavan tai piirtävän Turun kaduilla, a jetaan virkavallan taholta pois. T arkoitus on kai ylläpitää m ahdollisim m an harrasta ja väritöntä elämää. Eikö olisi jo aika arvioida uudelleen puhdasoppisuuden perussävyjen oikeutus Turun katukuvassa? On aika tehdä uusia ratkaisuja; silloin eiäm ä ja toim in ta saavat uusia peruslinjoja, ne avartuvat ja m uuttuvat ystä vällissävyisiksi. Turun raken n u s h istoriaa ähitellen, pala palalta, maamme suurim m aksi kaupungiksi kasvanut Turku sai vuonna 1827 kokea hirvittävän takaiskun suurpalon, joka jä tti jälkeensä tuskin kahdeksatta osaa vastikään niin kukoistavasta pääkaupungista. Kun Turkua suurpalon jälkeen ale ttiin rakentaa uudelleen, jo kaiseen uudisrakennukseen oli laadittava p iirustukset ja hankittava niihin viranom aisilta vahvistus. Myös vanhojen rakennusten korjaustyöt ja kadulle päin sijaitsevien lankkuaitojen ja -porttien rakennustyöt olivat määräysten alaisia. Kaupunkikuvan yhtenäisyys ja paloturvallisuus, jo t ka olivat asem akaavan tavoitteena, luotiin erottam alla keskustaan alue, ns. kivikaupunki, jonne oli lupa rakentaa vain kivisiä asuin- ja talousrakennuksia. K ivitalot sai tehdä m i ten korkeiksi tahansa, m utta puutalot eivät saaneet olla "yhtä huonekertaa korkeam pia". okaisessa kaupungissa on oma J keskipisteensä; yleensä sen m uodostaa tori. Turussa kauppatori on paitsi kauppiaiden valtapaikka myös erilaisten jo ukkojen ja sakkien kokoontum ispaikka. Turun kauppatori on aam uvarhaisesta täynnä hyörinää. Se on kuin värikäs suuri matto, KARI NIVAJOKI Turun teknillin e n am m attikoulu joka levitetään joka arkiaam u jo ennen auringon nousua ja jo ka peittää to rin kello kahteen asti ilta p ä i vällä. On kukkien ja hedelm ien kirjavuutta, isojen kalojen pyrstöjen heilum ista ja silakkakauppiaiden huutoa. Turkulaisten ikiom at puolikesyt "p u lu t kerjäävät o h ik u lk ijo ilta m akupaloja ja nokkivat kaikki kojujen pöydiltä pudonneet jätteet ja tähteet. Turun to ri on liikenteen ym päröim ä saareke, jonka oma hälinä sekoittuu yleisten kulkuneuvojen meluun. ahdelta iltapäivällä kuuluu kimeä K p illin vihellys, joka on m erkki torikauppiaille, että kotiin lähdön aika on koittanut. "P u lu t" nokkivat kiireesti jäännöksiä, ennenkuin puh- Kaupungin la itaosissa s a llittiin sellaisetkin la ito kse t kuin köysitehtaat, karvaam ot, teurastam ot ja tu u lim y l lyt, vaikka ne saivat aikaan e p ä siisteyttä ja huononsivat ilm aa. Jos tontin kaikki huoneet o liv a t kivestä, MAIJA NURMI A urajoen Y hteiskoulu Turun torilla s a llittiin rakentaa u m pikartano, m utta jo s to n tilla o li yksi tai useam pia puuhuoneita, p iti yksi sivu jä ttä ä avoim eksi lehtipuiden istutusta varten. Koska suurin osa T urun taloista o li puutaloja, kasvoi vehreitä puita u seilla tonte illa. Vuoden 1865 rakennusjärjestyksen mukaan kivitaloon ei saanut lisätä puista osaa. Puutalo sai olla maasta räystääseen m itattuna enintään 24 jalkaa eli 7,20 m etriä. K adulle päin taanapitolaitoksen a u to t tulevat vesisäiliöineen ja m uine puhdistu sla itteineen. S illo in h iljenee tori hetke k si, vain kiire iset työstä p alaajat astelevat torin poikki kotiinpäin ja kohti odottavia lin ja -a u to ja ja raitiovaunuja. T ori on näet m yös p a ik a llis liikenteen keskus, solm ukohta; täältä pääsee m ihin suuntaan tahansa. llan häm ärtyessä noin kuuden I m aissa nuoret ovat jo lähteneet ulos ja kerääntyneet om iin tuttu ih in sakkeihinsa. Y ksinäisenä ei liene kovin m ukava liikku a tälla iste n "p o rukoid e n " ohi. M yöhem m in alkaa to ri,le kerääntyä kaikenkarvaista sakkia, ja p o liis it kiertelevät ym päri to ria ja koettavat rauhoittaa m ahdollisesti kuum enneita m ieliä. S illoin tä llö in syntyy pieniä kahakoita. ja m ustam aijalla riittää ajoa. K ahdeksan jälkeen nakkiko ju je n eteen m uodostuu jonoja, va rsin kin talviaikoina ja m uutenkin v iile im p in ä iltoina. Puolen yön m aissa to ri on jo h ilje n tynyt, vain jonkun yksinäisen vaeltajan saattaa huom ata. M uutam an tunnin levättyään to ri ottaa vastaan varhain saapuvat torim yyjä t kojuineen ja huutoineen. N äin jatkuu päivästä toiseen ja vuodesta vuoteen: vain ihm iset m uuttuvat ja vaihtuvat, to ri on aina sama.

16 o leva puuta lo o li vuorattava, rapattava tai sen seinät o li peite ttä vä tiilillä. M ääräajan kulu ttu a rakentam i sesta se oli m aalattava, ei kuitenkaan punavä rillä. K i vikaupungissa ja m uuallakin sij a i t s e v a t kivita lo t o li katettava m e ta llile v y illä, liu s k a k iv illä tai tiilillä. Laudoilla ja p ä re illä sai kattaa vain s e lla ise t talo t, jo issa ei o llu t tu lis i ja a ja jo tk a jä iv ä t k ivikaupunkira ja n u lk o p u o le lle. T a ite ka to t o liv a t e h d o t tom asti kie lle ttyjä. S o kkelin korkeus kivita lo ssa oli om istajan ta h d o sta riippuvainen. K e skika u p u n g illa se o li m uurattava kivestä, la ita ka u p u n g illa hakkaam attom asta kivestä. Jo s talossa ei o llu t ke lla ria, o li m aanpinnan oltava vähän korke a m m a lla kuin ym p ä rillä oleva katu. T o n tin om istajan ve lvo l lisuuksiin kuului rakentaa taloansa ra jo itta va viiden kyynärän e li noin kolm en m etrin levyinen jalkakäytävä. V uoden 1878 ra kennusjärjestys m uutti näitä m ääräyksiä jo n kin verran ankaram m iksi. K oska entiset ko skivat vain n iitä ta lo ja, jo ita rak e n n e ttiin tai k o rja ttiin, säilyivät vanhat ta lo t ennallaan, ja siksi kaupungin ulkonäkö ei välittö m ä sti m uuttunut. Aurajoen rantaa kaupugintalon kohdalla. P alonjälkeisen T urun e ro tti vanhasta asem akaavan aiheuttam a säännöllisyys, katujen leveys ja p i hojen väljyys. U udet rakennukset o liv a t korkeam pia ja p item piä kuin e sim erkiksi Luostarinm äen ja Puolalanm äen m ökit. Ne o li m aalattu vaaleankeltaisiksi ja vaaleanharm aiksi, ikku n a n p u itte e t ja koristelaudat valkoisiksi. H arvalukuiset kivita lo t o liv a t kaikki rapattuja, ja niiden rakennustyylissä o li puhdas em pireleim a. V uoden 1880 tie n o illa talo je n tavallisim pana kattam isaineena o livat laudat, jo id e n alla o li tuohikerros. Vahvana k ilp a ilija n a olivat katto tiile t ja pelti. P uuluukut katosivat ikku noista sam aan aikaan, kun hankittiin huoneisiin sisäikkunat. A suntoihin k u lje ttiin um pikuistin läpi pihan puolelta. Vuonna 1880 oli Turun 1932 asuinrakennuksesta 236 m uurattu tiilestä, jo is ta 103 oli yksikerroksisia, 113 k a ksikerroksisia, 17 k o lm ikerro ksisia ja 13 korkeam pia rakennuksia. T o n tit o liv a t niin isoja, että ne y littivät p u u ta lo lle sopivat m itat, eikä ju u ri kenelläkään o llu t varaa rakentaa niin suurta kivitaloa, että se o lisi täyttänyt yksinään katuvieren. Turku la ista lo issa o lik in katua vasten ainakin kaksi asuinrakennusta. Ne olivat siten, että toisen julkisivu o li to n ttia ylhäältä ra jo itta v a lle kadulle, toinen sam an kadun p o ik k i k adulle ja jo m p iku m p i talo kadun kulm assa pääty p o ikkikadulle päin. Kapeim m issa kortteleissa rakennukset o li s ijo ite ttu pelkästään pääty katua vasten, jo te n taem m issa huoneistoissa ei o llu t ikkunoita kadulle päin. T u r u n kaupunkikuva oli vielä vuosisadan vaihteessa yhtenäinen: m atalia, etupäässä puisia ta lo ja ja sinne tänne rip o te ltu ja kaksi- tai u seam pikerroksisia kivita lo ja. Turun tu o m io kirkko, T urun lin n a ja C. Ch. G jö rw ellin suunnittelem a akatem iarakennus e ro ittu ivat kuite n kin jo u kosta m uita m ahtavam pina. Nämä vuosisatojen k u lttu u rih isto ria a ta lle t tavat rakennukset ovat vielä täm änkin päivän suurkaupunki-t urun arvokkaim p ia m uistom erkkejä. K u n kau pu n gin valot syttyvät S yyskuinen la uantai-ilta on häm ärtym ässä. A jan sateen kastelem aa a sfa lttia kohti kaupunkia. Paljon on e htin yt tapahtua sen jälkeen, kun viim eksi vie tin viikonlopun Turussa. O vatkohan sam at tyypit vielä ta lle l la? O nko vielä sam at m enot? Nopeusrajoitus. Jalka nousee polkim elta ja auton vauhti hidastuu. Jono välttä ä tu rh ia liikkeitä. Se odottaa. LEO LINDHOLM Turun te knillin e n am m attikoulu Kyyristyn penkille kuin yrittäen vä lttää taivaalta putoavia pisaroita valum asta niskaani. Tyyppi hei, meetsä bioon? Joo Kinolaan, tuutsä kans? Voin tullakin. Puoli seitsem än näytökseen. Selvä ja sen jälkeen kaljalle. Istum m e otsat vastakkain kiikkerän baaripöydän äärellä. Torisem m e kuinka m inä vietin kesäni koluten Keski-Suom ea ja sen teollisuusla i toksia; ja siitä, miten hän oli koko kesän riste illyt saaristossa papan veneellä tai m aannut kivenkolossa ongensiim a isoon varpaaseen solm ittuna. V irallista. Hänen lom pakostaan löytyy kuva "kesäkinkusta. Sitä katsellaan. Joo, m äkin tapasin kohtalon. Älä ny, kävik sul sillai? Ei, ei m ulla ny ihan s illa i. On vaan muuten niin saam arin m ukava nainen. N iin, leikkiähän mä. Nyt mennään elokuviin. K uvasta en m uistanut jälkeenpäin mitään. T eatterissa tu ijo tin vain eteeni ja tutkiskelin m uutoksia om assa itsessäni. O ngelm ia, jo ita sisäiset m uutokset saavat aikaan. Kesän tapahtum at olivat rauhoittaneet m inua huom attavasti. En tiedä, olenko siitä m itenkään hyvilläni; edes p itäisikö olla. Sade o li lakannut, kun tulim m e taas kadulle. L iike to rilla o li p iristynyt. Salam an m äki o li täynnä tutunom aisia "p o p p a re ita. Pikkutytöt juoksentelivat joukossa edes ta kaisin pyytäen tulta, k ik a tta e n... kiroillen. K arvaralli jatkuu päättym ättöm änä Y liopistonkadulla. Hum alistonkadulla pysähdym m e krou Det g a m la Å ho vin kohdalla. Asetum m e jo n o n päähän. Se ei ole pitkä. Pääsemme pian sisään. Paikka on täynnä opiskelijanuorta. Istuudum m e m eille osoitettuun pöytään kahden miehen seuraan. T oinen on nuorem pi, pidem pi. Hänen silm änsä ilm aisevat juodun oluen m äärän. K ohta hän lähtee. Toinen m iehistä, vanhahko, jää. Hän on ystävällisen näköinen. J uonteet hänet otsallaan ja meitä syvälti ta rkka ile va t silm ä t kertovat omaa tarinaansa, jatkuvasti hym yilevä suu omaansa. - O lette mukavan n äköisiä p o i kia. M issäs tytö t tänään ovat, kun tulette tänne istum aan? - Kai ne jossain on, ei me tie detä. - Joo, kai ne jossain... - Onhan se m ukava tu lla joskus tännekin, noin vain rupattelem aan. Näkee tuttu ja kin. Kelpaaks p o jille kalja? Kyllä mää tarjoan. - M iksei! - Kyllähän se. - N eiti, kolm e sam anlaista. - O liko se tavallista? - O li mut se loppus jo. Täytyy saada lisää. Khähähä. I Itä jatkuu oluen, huum orin ja hen- kevän keskustelun m erkeissä. Pohditaan eläm än salaisuuksia, niiden Frihet är det bästa ting, som sökas kan all världen kring, den frihet väl kan bära. Sä skaldade i tidens m orgon Biskop Thomas. Vi här i Norden har a lltid ansett oss bo i Frihetens land, där det personliga live t inte ä r om gärdat med sä m änga skrankor, som i andra europeiska länder. O ch ä n dock ä r det inte sä. Eftersom vi ej är m ogna att bära vär fu lls tä n d ig a frih e t, m äste det finnas dessa fö ro rd n in g a r, som TOM G. BERGROTH Å bo Svenska K lassiska Lyceum äterspeglar sam hället i dess helhet och m änniskornas livsvillkor, som förändras med tiden. Lagparagrafer. reglem enten och fö ro rd n in g a r upprättas titt och tä tt av m yndigheterna, fö lje s en tid, fa lle r i glöm ska och efter e tt lä m p lig t antal är förnyas de igen, sä att de m era m otsvarar tidens krav; den Stora allm änheten känner ofta ganska lite t tili dessa bestäm m elser och g ö r sig härigenom nästan d a gligen skyld ig tili nägot lagbrott. Lät oss se, huru live t i det gam la Ä bo präglades av dessa förordningar. Man säger att tid e n rid e r snabbt. Ja, s p e cie llt under det sistfö rflu tn a halvseklet. Huru m ycket h a r inte förändrats under dessa 100 är. s p e cie llt i te k n is k t hänseende! Härav fö lje r ocksä. a tt reglem enten och föro rd n in g a r, fö r a tt kunna fö lja med tidens u tveckling, dä o ch dä Napa-Turku m äste förnyas. Det fin n s e tt antal Vartiovuoren reglem enten, som fö re och strax mäeltä efter se kelskifte t fastsla g its fö r Äbo stad och vilk a nu fö re fa lle r en läsare nähtynä.

17 s u u ru u tta ja ihm isen p ienuutta. O likohan ke is a rilla v a a tte ita alkuunkaan? M ustapäätä ja M annerta. O lu tla s it täyttyvät. H um alaiset p ö risevät y m p ä rillä. K aikki on hum a laista... koko m aailm a. - Joo, kyllä mää ym m ärrän te itä n uoria. P uolenyön tie n o illa se iso ske le m me jä lle e n to rilla ju h la vin m ielin. K atselem m e sanatto m in a ym p ä rillä hyöriviä ihm isiä. L ähellä jo ku a lo ittaa tappelun. K aksi tyttöä. - M itä saakelia sää siihen tu lit. - Ä m m ä, anna sää Ekan o lla rauhassa. - Et sä o v ie lä huom annu, ettei se o sun enää. - Ei se o i kohta kenenkään S uukopu jatku u. T oinen nyyhkyttää. Sylki ja viin i ro iskuvat heidän pie n istä hum a la isista suistaan. He pyö rivät m ärässä m aassa repien to i siaan hiuksista. S äälittää. Lähdem me o m ille teillem m e. K ohta kävelen yksin. - Kato, k o tikylä n poika. M istäs tulet? - Pakalta, kais tiät. - Jaaha, se sam a vielä. O letsä m aistanu? T uutsää ajam aan ko tiin? - En o, kyllä mä ajan. A nnan auton avaim et tove rille n i. '" 'T u r h ia sanoja ei vaihdeta. Kävellään vain.a utolle päästyäm m e kiskaisen itseni tyytyväisenä ta kapenkille. M a tka lla tiira ile n v ie lä ke rro sta lo je n sam m uvia valoja. Ihm iset käyvät y ö p u u lle, tuum in. M iten paljo n monen m uoto ista eläm ää kaupunki vo i kaan itseensä kätkeä. Yhteen iltaansa. Eläm ää, m itä me kukin olem m e luom assa, usein hyvin irra llis in k in ihm issuhtein, ja m itä me siksi usein m yös pelkääm m e. Se on kuitenkin eläm ää, jo h o n me ka ik k i haluam m e o s a llis tu a ; antaa om an panoksem me. G e n iu s m on tan u s ak ateem ik o n itse n sä lu o m a m on u m en tti W ä in ö A alto se n h au d a lla M a a ria n k irk k o m aa lla n ä h d ään tä s sä alk u p erä isty ö n ä. Pauli Laaksonen: 1960-luvun alussa näytti Itäharjun teollisuusalue tällaiselta viim e vuosina vauhti on vain kiihtynyt ja asutuskin saanut kerrostalonsa. h o p p lö s t g am m alm odiga o ch fö r- legade. N är m an gra n skar dem, m ä rke r man, a tt de har en hei del av intresse a tt fö rtä lja. S T A D S F U L L M Ä K T IG E S ta d sfu llm ä ktig e i Å bo kunde vid ä rs s k ifte t 1950 b licka tillb a k a p å en 75-ärig verksam het. A rb etsordningen fö r S ta d sfu llm ä ktig e tillk o m ä r 1873, och ä r 1875 valdes de fö rs ta fu llm äktige. T id ig a re hade d e t värit b org m ä sta re och räd, som handhaft m akten i staden. I fö ro rd n in g e n fö r S ta d sfu llm ä ktig e fin n e r vi, a tt fu llm äktig e dä inte säsom nu intog sinä p la tser partivis, utan g ru p p e - rade sig i S essionssalen e n lig t den o rd n in g de fanns ante cknade i M a g istra te n s va lp ro to k o ll. Kallelsen tili sam m anträden va r e n lig t reglem entet g anska p ro b le m a tisk, ty 4 fö re skre v: "K a lle ls e tili sam m anträ d e n skall, om sä m ö jlig t, införas i den e lle r de tid n in g a r, som dagen e lle r dagarn a fö re sam m ankom st i staden u tg iv e s ". U tkom inga tid ningar, ja, d å föreskrevs in te t annat sätt fö r sam m ankallandet av fu llm äktige. Man levde ännu i den akadem iska kvartens tecken. D ärför säges i fö l- ja n d e p aragraf: En fjä rd e d e ls tim - me e fte r den fö r behörigen kung jo rt sam m anträde bestäm da tid, ve rkstä lle s u p p ro p. Om nägon räkade vara försenad dä, var hän tvungen a tt böta hela tvä mark. Om vai inom fu llm ä ktig e fanns beträffande valsedeln en rig o rö s bestäm m else. Den m äste näm ligen vara, som det heter, sluten om ärkt sam t fri frän säväl ali tv e tydlig h e t i avseende ä persons namn som o rik tig h e t beträffande deras antal. På denna tid uppbar fullm äktige in te t arvode fö r s itt arbete. Det ansägs som e tt h edersuppdrag att tillh ö ra S tadsfu llm ä ktig e, ooh denna ära ansägs f u llt ersätta eventuellt besvär. Det var en senare tid, som in fö rd e arvodet. Frän detta histo ris k a ö g o n b lic k fin n s en anekdot: "I fu llm ä k tig e satt vid denna tid den kända fa b rik ö re n G östa B jö rk. Hän hade under hela sin m andattid inte utta la t sig en enda gäng, och dä nu frägan om ett arvode pä 5 m ark per bevistat sam m anträde upptogs tili behandling, anhöll B jö rk tili allas förväning om ordet. Dä detta gavs honom, stä lld e hän endast frägan: Ä r det m eningen att jag, som aldrig yttra r mig, o cksä skall kom m a i ätnjutande av det föreslagna arvodet? H A M N F Ö R O R D N IN G E N En fö ro rd n in g, som h ä rrö r frän är 1883, ä r H am nförordningen fö r Å bo stad. A ck ja, det va r den gam la goda tiden med huvudham nen ned a n fö r S am ppalinna-berget. Hit anlände S tockholm sängarna, och här rädde liv och rörelse. Den sä kallade Kanalbanken användes ytte rst säilän, men därem ot lastade de fiesta segelfartyg pä redden utanför A bo Bätvarf och B eckholm en. Här var det ocksä som alla v in te rlig g a re läg. Jatkuu siv. 36 Itäharju - T ä m ä n vu o s isa d an alu ss a ra jo ittu i k irko n o m is ta m an Ja an in h u vilan a lu e J a a n in o ja a n ja Itäh a rju n lä p i k u lke va an L itto is ten - tie h e n. T ie n to is e lla p u o len sija its iv a t k u m p a re e lla K oivun ja K o sk ise n h u vilat. J a a n in a lu e ta v o itti p e re m m ä llä K u rala n ja N u m m e n k y lä n m a a t. L itto is ten - tie s tä U u d e lle h a u ta u s m a a lle jo h ta v a n tie n v a rre lla o liv a t S te n m a n in ja Jo h a n ss o n in h u vilat, jo ita ku ts u ttiin m y ö s lo tte reiks i, ja n iis tä o ik e a lle K a rja a n radan v a rre lla o m a lla ku m p a re e lla a n M ik k o la n h u v ila e li v illa. värikästä Turkua Turun ja Kaarinan raja kulki aikanaan likellä Karjakujaa, jatkui ns. Viinam äen rinnettä, ohitti G orschelnikin tiilitehtaan (nykyisen Kupittaan Savi O y:n alueen) ja y litti Hämeentien K ilanderin vanhan kauppatalon (nykyisen Turjan) taakse, josta suuntautui K irkkotien poikitse "P erkin v illa n " nurkalle. K A L L E N K U L JU V iinam äessä o li K ihlm anin villa, jonka maat ulottuivat lä h e lle K arjakujaa ja johon kuului S avitien va r rella oleva riihi. Itäharju lla o li ka ikkiaan v iisi m aanviljelystä h a rjo itta vaa huvilanom istajaa. G o rschelnikin tiilite h ta a n takana o li n.s. K allenkulju, jossa uitettiin ja p estiin kauppiaiden ja vosikoiden hevosia. K uljussa o li hieno hiekkaranta, p o jille m ainio uim apaikka. T alvella kuljussa jäädyte ttiin p äivittäin kym m eniä kuorm ia silakoita, jo ita vie tiin rautateitse Pietariin. P o jilla o li tavisella "ka la p a a - nalla hyvä luistinrata. K allenkuljun rannalla o li kaksikerroksinen "V iin a - prä n n i sekä trankkilä h d e. P rännirakennukseen perustettiin m yöhem m in puusepäntehdas, jo ka sittem min paloi. T u lipalossa m enetti kaksi p alosotilasta henkensä. P L Ä T T IP O S K I-E R K K I Prännin luona tuli vuossadan alussa Turun 'kuvaan ilmestyneen ratsastavan p o liisin kaksi konstaapelia P lä ttiposki-e rkkiä vastaan. E rkki

18 "huum orm iehenä" ja pienessä hiprakassa v its a ili: "K u u le k te, m ihen te o le tte kärrynne jä ttä n y? " N ärkästyneet p o liis it u h k a iliv a t E rkkiä p iiskalla, m u tta täm ä hyppäsi vettä puolilla a n olevaan tra n kkilä h te e seen ja pela sti nahkansa. S V E N SKA-TILD A K a lle n kulju n to is e lla ra n n a lla o li ns. Iso tiilite h d a s, jo n ka p a ikalla nykyisin toim ii VVärtsilä Oy:n Turun posliin ite h d a s. Sen ta kana o liv a t Sälströ m in (K ä llströ m in? ), S tenm anin ja Lagerroosin torpat. P ohjo isrin te e llä s ija its i maan sisään rakennettu "P rä n n ä ri-g rö n ro o s in (alias räkäsepän) paja, jo sta vain pääty o li näkyvissä. S iinä G rönroos asui m orsiam ensa S venska-tildan kanssa. Kun T ild a lta k y syttiin : Kui sä v iitit siäl o lla?, sa a tiin vastauksena: "O n siäl läm m in ku m m in ki tai "O n mul ruakka ku m m in ki. KO LERAHAUTAU SM AA R inteessä L itto iste n tie n va rre lla on vanha K olerahautausm aa, jo h o n viim e vuosisa d a lla koleraan k u o lle i ta tu rku la isia haudattiin. S ie llä oli la p s illa hyvä m ansikkam aa. H autausmaa o li keskellä kaupungin suurta k a rja la id u n ta, jo k a u lo ttu i Ison tiilitehtaan luota m elkein Jaanin huvilaan a sti. N ykyisellä p itk ä llä Karjakuja -n im ise llä Itäharjun kadulla on siis va n ka t p e rin te e t. Laidun o li to d e llin e n lehm ien p a ra tiisi. Sen alu e e lla o li p aljon vedellä täyttyneitä savenottokuoppia, jo issa o li myös runsas vesikasvullisuus. Lehm ät kahlasivat ja herkuttelivat. A M PUM APLAANI Laidunalu e e lla o li S atulavuori ja sen lä h e isellä kentällä h a rjo itte li entin e n Suom en sotaväki. Kun sotam iehet aam uisin m arssivat kentälle, kantoi kaksi m iestä leipäkyrsiä, jo t ka o liv a t p u jo te tu t seipääseen, eräät taas ru o kapakkeja y.m. P ojista o li kom eata katsella, kun sotam iehet m arssivat ja la u lo iva t yhä vieläkin tu ttu ja laulu ja : "S uom a la in e n sotam ies on parem pi kuin herra, koska hän on k e isarille kelvannut jo ke rra n. "P a ljo n on k ä rsitty v ilu a ja nälkää Balkanin v u o rilla ta iste lle ssa". Kun s o ltu t m arssivat ta kaisin kasarm eihin a m pum aplaanilta, heittivät he p o jille ty h jiä hylsyjä, a ntoivat lihaa ja leipää jne. HEVOSTORI Isosta tiilite h ta a s ta u lo ttu i lähelle nykyistä K upittaan asem aa Hevostori, h e vosm arkkinoiden p itopaikka. M a rkkin a p ä ivin ä o li to rilla hälinää ja vilskettä, p illit soivat ja ä ijä t hih kuivat. O li ta va llisia m aalaism iehiä, o li hevoskoijareita, o li m ustalaisia. M a rkkin o ilta m a rkkin o ille kulkeva lieto la in e n p ariskunta te ki kauppaa tähän tyyliin: M ies o li olevinaan hum alassa ja ta rjo ili hevostaan. Vaim o vetisteli vieressä: "S ä o le t iha hullu, ko sä o le t vähä saanu. Nykki sä m einat v aihetta tam m ase heose, ko o koton varsast kasvatettu ja n ii lakja. "E i täsä m iästen kaupas äm m ää tarvita. En mää kauppaa peru." "K A S A K A T S irkkalan kasarm iin m ajo ite ttu venäläinen ja lkaväki ja kasakat harjo itte liv a t H evostorilla. Eivät ne m i tään kasakoita olleet, vaan k irg iis e jä ja tsherkessejä, lyhyitä vääräsäärisiä aropaim enia, jo tk a p ienine vilkkaine hevosineen s u o rittivat asevelvollisuuttaan. He esittivät sellaista hevosakrobatiaa, ettei parem paa nähnyt sirkuksessakaan. K enraalikuvernööri B o b rikoffin käydessä Turussa he anto ivat hänelle näytöksen H evostorilla. Tässä tilaisuudessa yksi ratsa sta jista kuoli. Hän seisoi päällään juoksevan hevosen selässä, horjahti ja putosi maahan, jolloin hevonen p o tkaisi häntä päähän kuolettavasta KASAKAN-KUPITTAA H evostorin reunam illa o li K askisen saunatalon lisäksi useita venäläisten tarhurien asuntoja. N iiden välittöm ässä läheisyydessä olivat heidän maansa, jo ita kansa kutsui ryssänpelloiksi. Tätä asuntoryhm ää, oik. koko nykyisen K upittaan aseman seutua, sanottiin K asakan-k upittaaksi. N im i varm aan jo h tu i siitä, että alu e e lla o li jo skus o llu t m a jo i te ttu n a oikeita kasakoita, n iitä rankaisuretkikuntia, jo ita venäläistäm istouhuissa lähete ttiin Suom een. Kasakat o liv a t pitkiä, salskeita, tum m ia m iehiä D onin m ailta. Heidän ratsastuksensa o li kaupungilla vä rikäs näky, vaikka tässä suhteessa ei o llu t sanom isen s ija a m yöskään k irg iisie n ja tsherkessien ratsasm arssissa: keihäät pystyasennossa, suuri käyrä sapeli sivuaseena, lakki k a lle l laan to ise lla korvallisella ja m uhkea hiustupsu toisella. A ina he lauloivat, useim m iten suru llisenkaih o isia säveleitä. "P IK K U RYSSÄ TANSSAA -. K upittaan Saven m äellä on va l m istettu tiiliä jo yli 200 vuotta. A i koinaan mm. G o rscheln ikin a ikana - sie llä valm iste ttiin tiiliä vain kesäisin. Kun keinokuivaam oja ei o llu t, kuivattiin tiile t katoksissa hyllyillä. Ennen kouluunm enoa olin tiilenkääntäjänä te h ta a lla ja sain p a lkkaa neljä penniä tunnissa. Ä itin i käski m inun lopettaa, "kun pluuseja ja k in ta ita kuluu enem m än kuin tie naat. N ythän on o llu t to is in : tehdas on laaje n tu n u t käsittäm ään kaikenlaisten alaan kuuluvien tuotteiden valm istuksen ta idekeram iikkaa m yöten. Ennen oli te h ta a lla vain venäläisiä tiile n ly ö jiä, jo tk a keväällä tu livat ja syksyllä lähtivät. Ilo isia he olivat ka ikki. Eivät koskaan tapelleet, vaikka olivat hum alassakin. T anssivat ripaskaa (pikkuryssää kuten m eillä sanottiin ) ja s o ittiv a t sirm akkaa, pie n tä neli- tai kuusikulm aista harm onikkaa. H eidän m estarinsa Tulim en ym m ärsi suom eakin. Ei hän suuttunut, nauroi vain, kun me poja t lauloim m e: "P ik k u ryssä tanssaa nahkaham een kanssa. Nahkaham e repesi p ikku ryssä häpesi. RAKKAREITA T iilite h ta a n alu e e lla o li aikoinaan ruotsalaisten om istam a vientihöyläämö, jo k a erään kriisith ä n aikana paloi. S anom alehdet kirjo ittiv a t, että puunjalo stu ste o llisu u d e n on läpäistävä täm äkin kriis i hin n a lla m illä hyvänsä. Tähän vih ja ilu u n liittyy seuraava m uistelus: N aapurini tu li hevosineen kotiin vettä noutam asta "kasakan kaivosta ". O li vähän hiprakassa. Kysyin häneltä, m issä on tu lip a lo, kun savua näkyy. "V iä n tih ö ylä ä m ö p alaa, oli vastaus. "M ää näi portist, et siäl o li palo alku ja m einasi viä rä sinne vettä, m ut ne ajo mun pois. Ei niil köyhälistö vesi kelvannu." Ennen kulki tie H evostorille rautatien ylittävän silla n pielestä Nakoraudan nykyisen varaston y lä p u o le l ta. Tien va rre lla o li tasaisella kedolla lähellä G o rscheln ikin veräjää s i leäksi höylätty pystypaalu. Sen san o ttiin o lleen kaakinpuu, jo ssa a i koinaan a nnettiin raipparangaistuksia rik o llis ille. Lapsuudessani eli v ielä entinen p iisku ri e li rakkari, kuten häntä yle ise sti kutsuttiin, nim eltä H eittam o. Hän käytti yhä vanhaa virka-asuaan, koppala kkia ja pitkää s in e llin tapaista p a lttoota. Hän osti usein K ilanderin p u o d ista pirunpaskaa ja hum aloituneena o p e tti p o jille T urkin sodan sota la u lu ja. H eittam o etunenässä me p o ja t m arssim m e m aantietä pitkin noita laulu ja h o ila ten. KUOPPIA JA SAM M AKO ITA Lääninsairaalan ja tiilite h ta a n välillä o li suuri ja syvä kuoppa, jo sta o li o tettu T urun katukiviä. Kuoppa täyte ttiin kaupungista tuodulla poro lla ja ra kennusjätteillä. Sen rin nettä näkee v ie lä kin sairaalan ja Nakoraudan varaston p uolella. K uoppaa sanottiin rakkarin kuopaksi. Se o li "p a k a n " p ikku p o ikie n seikkailuloukko. S inne rakensim m e korsuja. K orsujen n u o tio illa keitim m e perunoita, kananm unia ja m illo in m itäkin. Täytem aa o li o ikeata poikie n aarreaittaa, s illä seasta lö ydettiin kaikenlaista rom ukauppiaalle kelpaavaa. Kuopan reunalla, nykyisen bensiiniasem an kohdalla, o li kuuden turk ulaiskauppiaan om istam a kuusiovinen kivim akasiini, jossa säilytettiin tervaa, öljyjä, vernissaa ja yleensä juoksevaa tavaraa. Rakennus oli m uuten peltip ä ä llyste in e n, mutta ovet puuta. L ä hellä s ija its i G orschelnikin alu e e lla H ögm anskan tuohik a tto je n torp p a. Tuohien päälle oli ladottu tu rp e ita. Katto o li kesällä kaunis: kedon pienet kukkaset kukkivat ja p ik k u lin n u t pesivät tuohien rakoihin. Torpan lähellä o liv a t "p ru u - k in ja H ögm anin kuljut, jo is ta ven äläiset tiile n ly ö jä t lippasivat harvalla s ä k illä ruutanoita. Jos mukaan tuli sam m akko tai vesilisko, sen he heittivä t p ois sanom alla: "A a, paskak a la. JA NYT O m ako tita lo je n m äärä on kasvanut ja Itäharju tuntee jo suuren jo u kon k e rro sta lo ja viim eisim piä Jaan inojan valtava taloryhm ä. Littoistentie tä eivät enää kulje kahden hevosen vetäm ät nelipyöräiset h iilivankkurit L itto iste n tehtaalle. K uljut ja kuopat ovat täytetyt ja Högm anskan kukkiva to rp p a hävinnyt. Lapsuuden ja nuoruuden m uistoista kertoo enää vain K ilanderin kauppatalo, joka oli a voinna kukonlaulusta m yöhäiseen iltaan. Se tunnetaan nyt T urjan talona. K artta Kaarinan kunnan alueesta, joka Uitettiin Turun kaupunkiin. Karttapiirroksessa näkyvän katkoviivan vasemmalla puolella on liitetty alue ja oikealla puolella alue, jonka Turkuun liittäm isestä kaupunginvaltuusto on tehnyt esityksen valtioneuvostolle, jossa kysymystä ei ole vielä lopullisesti kaistu. rat- Fil.m aisteri A ntti T ö r n e r o o s ( ) k irjo itti 1890-luvulla Helsingin työväenyhdistykselle m arssin, jo lle anto i nim en Työväen m arssi. Tässä m arssissa, kuten m uissakin kirja llisissa töissään T örneroos käytti k irja ilija - nim eä A ntti Tuokko. Hänen k irja llisista töistään m ainittakoon mm. Sakari Topeliuksen näytelm än "R egina von Em m eritz suom ennos. Työväen m arssin sävelsi O skar Merikanto ( ) ja täm än jä l keen m arssista tu li m aam m e työväenliikkeen m arssi, joka asem a sillä on vielä tänäkin päivänä. Eräässä kirjoituksessaan k riitik k o M aija S a v u t i e toteaa Tuokon m arssin M erikannon sävellyksen jälkeen o lleen "v a rs in a i sen työläisrunouden alkufanfaarin. Turussa painettu työväen laulukirja Työväen m arssi on aina saanut sijansa työväen laulukirjassa, josta on otettu useita painoksia, mm. Turussa, jossa sen julka isija n a oli Sosialistin Kirjapaino-O suuskunta il. "Lisätyn ja korjatun painoksen ju l- kaisuvuodeksi on painopaikan yhteydessä m erkitty 1909, m utta painos on valm istunut vasta seuraavana vuonna, koska laulukirjan toim ittaja Seth Heikkilä on saatesanansa päivännyt H elsingissä. Turussa "s e tä " H eikkilä oli mm. Länsi-Suom en Työm iehen ja S osialistin toim ittajana ja va littiin Turun I. etel. va a lip iiristä ensim m äisen kerran kansanedustajaksi 1907 vaaleissa. Turussa painetun la u lu kirja n nim i o li Työväen lauluja, sivuja 112, lauluja 61 ja hinta nidottuna 30 p. ja korukansissa 45 p. Kustantaja m ainosti laulukirjaa: "Tästä kauan kaivatusta vanhasta tutusta laulu kirja sta on o te t tu uusi parannettu ja tuntuvasti laajennettu painos, jo n ka on to i m ittanut edustaja Seth H eikkilä useiden a siantuntijain ja kie lim iesten avustuksella. Nyt siinä löytyy Venäjän ja m uiden ulkom aidenkin huom atuim m at työväen yhteisla u lu t. V aikeuksia ei laulukirjan to im itta ja lta puuttunut, sillä "p o liittis e t olot ja puolu e ta iste lu " a iheuttivat sen, että "la u la ja n kynä oli heitettävä kädestä ja käytävä kaikin voim in a rk i päiväiseen p o litiik k a a n. T o im ittaja toteaa lisäksi, että "la u lu je n som m ittelu varsin vähän sopii kiireenkaupalla hosuttavaksi u rakkatyöksi ja jatkaa: Toimittaja EINO LEHTINEN 'U seista vanhoista lauluista en ole onnistunut saam aan tietoa, m illä nuotilla la u lu n te kijä t ovat niitä tarko itta n e e t laulettaviksi. Näistä syistä en n iitä vaatim uksia, m itä uuden painoksen to im itta m iselle oli asetettu, saanut riittä västi tyydytetyksi. Laulukirjan nuottipainoksen puuttuessa "voivat sitä haluavat saada tässä kirjassa olevain uusien laulujen säveliä tila ta T u ru s ta m usiikinjohtaja R. Koskiselta. H ilja Liinamaan m ahtavalla "K ansanvalta valvom aan ei vielä ole nuottia olem assa. T o ivottavasti s ille joku m u siikkim ies sen säveltää. R. Koskinen, joka usean vuoden ajan o li Turun työväenyhdistyksen laulu- ja soittoyhtyeiden johtajana, avusti laulu kirja n to im itta ja a "la u lu jen säveleihin sovittam isessa". Apua hänelle a ntoivat m yös K aarlo Terh i, H ilja Liinam aa ja ylio p p ila s Mela.

19 S aatesanoissaan Seth H e ikkilä ilm oittaa k iin n ittä n e e n s ä huom iota la u lu je n kielia su u n, koska se erä issä vanhoissa laulu issa o li "s e lla i nen, että la ulaessa täytyi, vastoin selviä sanoja, ym m ärtää e ttä laulun te k ijä ei o le ta rk o itta n u t sitä m itä on sa n o n u t. E sim erkin to im itta ja o tta a laulusta "T yöväen jo u k o t", jo n ka on kirjo itta n u t n im im erkki M.S., jo ka lienee tu rkula in e n M atti Saarinen. Todetta koon tässä yhteydessä, että työväen la u lu kirja n la ulujen ja työväen ju lk a is u je n runojen k ie liasua ja sisältöä a rvosteli n im im erkki "Muus a " Punasessa V iestissä "T yöväen jo u k o t laulusta hän ottaa seuraavan esimerkin : "O rjuuden haudasta kunniakkaan sankarityö h ö n jo kiiru h ta ka a. R ukoile, kärsi, se ankara käsky p irs to ik s i lyödään e tt sirp a le e t so i. K ritis o ija kysyy: "V o ik o sitten olla olem assa kunniakasta orju u d e n hautaa, siihen voinee ainoastaan runon kirjo itta ja antaa vastauksen, sam oinkuin s elityksen siih e n kin, kuinka käskyn p irs to ik s i lyöm inen o lis i suorite tta va. K ritiik k i on k irjo ite ttu kuusi vuotta Seth H e ikkilä n la u lu kirja n ilm estym isen jä lkeen. Tähän laulu kirja a n hän ei ole tutu stu n u t, s illä m a inittu kohta on korjattu seuraavaksi: "O r ju u d e n haudasta voittoisahan nouskaa jo s a n k a rito im in ta h a n. K ritiik k i kohdistetaan m yös laulu ih in "K ö y hän la u lu, "M a a la isvä e stö lle ja "T o rp p a rie n m a rssi", jo id e n kie liasua ja sisältöä ei la u lu k irja n tu rku laisessa painoksessa korjattu. "M uusa" ruoskii myös kovin sanoin Työväen Joulu a lb u m issa ju l kaistua nim im e rkki "Irv in " runoa: "N ään sin u t varm aan kun o rvokki kasvaa. R akkaus arm aan taas unelman rasvaa. R intasi pie n i mun rin taani raapii, huulesi pie n i myös huulta n i ka a p ii." "V iim e k s i ilm estyneessä Jo u lu - alpum issa lo ista a m ain ittu n im i m e rkki v ie lä kin huom attavam m in sam aan suuntaan käyvillä ru n o illa, m utta hie n o tu n te isuudesta 'Irviä ' kohtaan en tahdo esittää SUOMEN TURKU ÄBO, VÄR STAD Turun-päivän liikunta- ja urheilujuhla K ansakoululaisten liiku n ta - ja urh eilujuhlassa T urun U rheilupuistossa s u o rite ttu je n u rh e ilu k ilp a ilu je n tuloksia: Maastojuoksu III Ik/p o ja t: 1) Juha K ohonen Puo 5.36 m in., 2) A ri Suom i T ar 5.44, 3) Esa Salm ela W äa 5.46, 4) Ja ri Paavola Pää 5.51, 5) Lauri T o rikka Pan 5.52 ja 6) A ri-m. H uhtam äki Luo O sallistuneita 14. IV Ik /p o ja t: 1) A. K iiskilä Top 5.30, 2) Lassi V iljanen Rau 5.31, 3) Jan Lindahl M ar 5.33, 4) Esko H ongisto Vas 5.34, 5) Kari Lehtonen Pää 5.35 ja 6) Eero Heim o Puo O sallistuneita 17. V Ik /p o ja t: 1) Jouni N iittynen Top 5.17, 2) Esa Tuom inen Pan 5.19, 3) Rainer Karlsson Num 5.21, 4) Vesa Järvinen M ar 5.27, 5) Hannu S uom i nen Vas 5.30 ja 6) Kari V ilen Pää O sallistu n e ita 13. n äytteitä noista hänen uusim m ista ru n o -tu o tte ista a n ", k irjo ittaa "M u u sa. Eräs n a isru n o ilija k irjo itta a 1913 T yöväen Joulu a lb u m issa kukkia m yyvästä tytöstä: "N iin hän tu o ksu via kukkiaan myy. Ei kestänyt kauan lapsen onni. Hän o li kaunis ja siinä o li syy, s illä hänet näki lihava sonni. Täm äkään säe ei saa "M u u san hyväksym istä, kuten selviää seuraavasta: "K u te n ru n o ilija in on tapana, käyttää ylläolevain säkeidenkin k irjo itta ja kuvaannollista kieltä, tarkoitta e n tuolla 's o n n illa ' jotakin herrasm iestä. VI Ik /p o ja t: 1) Jukka Lehtinen Luo 5.19, 2) T u rkka M erinen Num 5.22, 3) Teppo Järvi Mar 5.29, 4) Kari Tiittanen W äa 5.33, 5) M atti N orvall Pal 5.34 ja 6) E rkki M etsäranta Vas O sallistu n e ita 15. Sukkulaviesti P äätoim ittaja C hefre d a ktö r: E rkki Vuori, puh. tel S uuret ko u lu t/p o ja t: 1) Luolavuori 1.31,0, 2) T opelius 1.36,1, 3) Raunistula 1.37,4, 4) V asaram äki 1.38,6, 5) P uolala 1.38,8, 6) N um m i 1.39,5, 7) P ansio 1.40,5, 8) P allivaha 1.41,9, 9) M artti 1.42/1 ja 10 K e rttu li 1.43,2. Suuret koulu t/ty tö t: 1) Luolavuori 1.34,2, 2) M a rtti 1.37,8, 3) Topelius , 4) P ansio 1.39,3, 5) K erttu li , 6) P u o la la 1.41,0, 7) P allivaha 1.43,1, 8) Vasaram äki 1.44,4, 9) Raunistula 1.44,9 ja 10) N um m i , P ienet k o u lu t/p o ja t: 1) Vähä-H eikkilä 1.37,1. Pienet koulu t/ty tö t: 1) Vähä-H eikkilä 1.41,9 ja 2) Pääskyvuori 1.45,8. Kansalais- ja kokeilukeskikoulujen 4x100 m viesti Pojat: 1) Itä 50,3 ja 2) Länsi 50,5. T ytö t: 1) Länsi 56,1 ja 2) Itä 56,7. Jalkapallo-ottelu Itä -L ä n si päättyi ta sapeliin 0 0. U usintaottelu pela ttiin m yöhem m in ja sen v o itti Itä 6-1. U rheilu kilp a ilu issa ja e ttiin p a lkin not ja kunniakirjat. K irjo itu ksensa m otoksi "M u u sa o li o tta n u t Larin Kyöstin kirjo itta m asta runosta: mä anteeks annan kaikki pikkusyntisi, en suurta syntiäsi runoutta vastaan. T ilatkaa S U O M E N TURKU T oim itu ssih te e ri R edaktionssekreterare: Eino Lehtinen, puh. tel llm o itu s p ä ä llik k ö - A nnonsch e f: Paavo Suom inen, puh. - tel T alo u d e n h o ita ja E konom ichef: Risto Laine, puh. tel klo L e vikkip ä ä llikkö D istrib u tio n schef: N iilo P ihlanto, puh. tel T oim ituskunnan m uut jäsenet R edaktionsrädets andra m edlem m ar: T arja Flem m ing, Heim o Kallio, Arvo Suom inen, M eta Torvalds E-liikkeiden syysmuotivalikoimista syksy talvi S yksyn ja ta lv e n u u d e t v a a tte e t on s u u n n ite ltu ju u ri m e itä n ykya ja n ih m is iä v a rte n. K o ko ajan n ä e m m e ja tu n n e m m e va a tte e m - m e, siks i n iid e n tu le e to im ia hyvin ja m e id ä n tu le e viihtyä n iissä. E lä m ä n ta p a m m e o va t m u u ttu n ee t ja h a rra s tu k s e m m e m o n ip u o lis tu n e e t: Y h ä u se am m at asuvat kau- p u n kilais ty ylisiss ä asun n oiss a. L iik u m m e p aik a s ta to ise en bu ssilla ta i p ik k u a u to lla. E m m e en ä ä ta r vits e ra s k a s te k o is ia, k ö m p e lö itä p u k im ia ja as u steita, vaan niiden tu n n u s on keveys ja jo ustavuus. S itä p a its i lisääntynyt v a p a a -a ik a ja v a ih te le v a t h a rras tu k se t alka va t v a ik u tta a vä h än jo k ais en v a a te k o m e ro n sisä ltö ö n tu o d e n sin ne u u sia h a rras tu s h a alare ita. M u o ti tä n ä ä n on iä tö n tä p u k e u tu m ista ja lä h in n ä tyyppikysym ys. Ä ärim m äisy ys su u n ta u ks et o vat tie tysti o le m a s s a, m u tta k o k o n ais u u d e s ta n iid e n osuus on verra te n p ie n i. Suuri jo u k k o n u o rista su o sii jo h illity m p ä ä tyyliä ja aiku iset o v a t siirtym ässä n u o rek ka im m ille lin jo ille. N A IS T E N M U O D IN Y L E IS P IIR T E IT Ä Pitkästä aikaa tapahtui naisen pukeutum isessa uutta, kun housupuvut ja erityisesti leninkihousupuvut yllä t tivät epäilijä tkin tullessaan yleisesti hyväksytyiksi m onenpaikan asuksi. A lkuajoistaan housupukum uoti on kehittynyt. Se ei ole enää vain nuoria ja n o rjia varten, vaan asuilla on m onta m uotoa ja sam alla monta m ahdollisuutta pukea vartaloltaan e rila isia henkilöitä. P a itap u vu t Usein voi olla m allien lähtökohtana ääriviivoiltaan suoralinjainen tai luontevasti vartalon läheinen paitapuku. R ikkaat m uunnelm at syntyvät vaihtelem alla yksityiskohtia; - kauluksia, jo tka tänä päivänä ovat joko pitkäkulm aisia ja teräväkärkisiä, pitkäkulm aisia pyöriste ttykä rkisiä tai m elko m atalia listakauluksia - kiinnityksiä, jo tka vaihtelevat vetoketju sta listanapitukseen - käyttäm ällä tikkauksia, vöitä ja taskuja, p ieniä nappeja joskus tuhla ille n joskus taas hyvin harkitusti. Paitapukua on totuttu pitäm ään a siallisena arkiasuna, m utta sillä on myös juhlailm eensä: se tehdään tu t tuihin p e ru slin jo ih in valm istam alla puku jostain erikoisesta kankaasta vaikkapa hopeajerseystä ja napittam alla vaate strassinapein. U u d istu n ee t p ik ku m u sta t E-liikkeiden syksyn ja talven uutta muotia. Pikkum ustatyyliseen käyttöön ta r koitetuissa leningeissä, joissa suositaan taas m elko paljon myös mustaa väriä, on yleinen sutjakasti vartalon ääriviivoja seuraava helm aan kaartuva peruspuku. Huolim atta vähän vanhahtavan tuntuisesta nimestään, syksyn pikkum usta on nuori ja uudenaikainen. Sen tuntee taidokkaista leikkauksista m iehustassa ja vyötä rö llä tai puvussa on sam ettinauhasom isteita, puvun vä ristä kirjontaa tai pitsira ita u p o tu ksia, k iilto s ilk k i- tereitä jo p a hapsunauhaa. M a initut p iirte e t ovat saaneet alkunsa siitä, että halutaan ko ke illa ja yhdiste llä erilaisia m ateriaaleja. K ankaat ovat hyvälaatuisia s ile ä p in ta isia villa ka n kaita, jo id e n paksuus vaihtelee. M uotiin kuuluu mm. värit, lin ja t ja yksityiskohdat, m utta m yös tapa käyttää tiettyä vaatekappaletta. Nyt suositaan puseroa ja h am etta tai puseroa ja p itkiähousuja.

20 On ta p a h tu n u t o ikea n e ulekankaiden valla n kum o u s. Sen ovat saaneet lo p u llis e s ti aikaan p ehm eistä jo u s ta v ista kankaista o m m e llu t housupuvu t ja luote tta vaksi kehittyneet je r- seylaadut. Ne m yötäilevät joustavasti liik k e itä ja kim m oisana m ateriaalin a sä ilyvä t rypistym ä ttö m in ä sekä y llä että m atkalaukussa. Päällystakit T akkie n ä ä riviivat kulkevat lähellä v a rta lo a ja levenevät helm aa kohti. O livatp a m a llit re ilu ja ja u rh e ilu llisia tai hiukan ko ke tte ja kaupunkita kkeja. T e k o tu rkiksesta te h d yt m allit sekä te d d yllä som iste tu t ta lvip o p - liin it kuuluvat talven kuum aan tavaraan. V yöt ovat v a lttia ja eri la illa m e rkitty u um alinja. Sekä le n in g e issä että p äällysvaatteissa nähdään sam oja yle is p iirte itä ja y k sityiskohtia. M IESTEN M U O D IN YLEISPIIRTEITÄ V äri on m iesten m uodissa e d e l leen tä rkeä ja näkyvä asia. P ukineet ovat tu lle e t joustavam m aksi ja pehm eäm m äksi, kankaat keventyneet, sam oin vaatteiden rakenne. DET G AM LA Å BO... Ja tkoa siv. 30 D enna stadga in n e h ä lle r följande. Den v a r fa s ts tä lld av K e jserlig a Senaten den 15 D ecem ber Ham n- om rä d e t s trä ckte sig lika längt som nu, d.v.s. tili lin je n K uva-udde Köpm a n s g ru n d -H irv e n s a lo. Ännu rädde segelfa rtyg e n s tid, ooh d ä rfö r innehöll stadgan bestäm m elsen, a tt alla fartyg, som fö rtö je r vid kaj e lle r brobank, m äste ha klyvarbom m en inriggad, underrá rn a gajade, m ärsoch b ra m rä r inbrassade o ch backsp iro r, g a j och bätd ä ve rta r ävensom lyktbräden insvängda. K lyvarbom m en kunde ju även g ä lla ängfartygen, ty som vi m inns av gam la fo to g ra fie r, hade p ra k tis k t taget varje ä n gfartyg klyvarbom. E ldfaran var dä lika s to r som nu. S älunda fö rb jö d s fartygen a tt upp i än m edföra m era än tju g o skälpund kru t e lle r sprängäm nen och inte m era än 600 kannor p etroleum, nafta e lle r lä tt a ntändbara o ljo r. Tobaksrö knin g nagelfo rs även härt. Den fic k inte ens ske pä fartygets d äck, om lasten bestod av Iin, ham pa, o lja, hö, halm e lle r andra antändbara äm nen. Ja, den va r t.o.m. heit fö rb ju d e n pä m indre farkoste r vid varven e lle r vid B eckholm en. S tö rsta b ro tte t v a r d o c k a tt avskjuta skott e lle r avbränna fy rv e rkerip jä ser i än e lle r nere vid K analbanken. Det nöje t kostade b ö te r frän 20 tili 200 m ark. En inte fö ra k tlig sum m a pä denna tid. S kulle den o lyckan hända, a tt eld u tb rö t om bord pä nägot fa rtyg, dä va r va rje fa rk o s t i hamnen skyld ig a tt sända hjälpm anskap. D ä rfö r fö re skre v stadgan även, a tt va rje fa rk o s t sku lle ha en man pä vakt natten igenom. O ch han var K angaslaaout vaihtelevat lu o n n o l lisesti käyttö ta rkoitu ksen mukaan. T ällä kaudella puvuissa havaitaan suuntausta y ksivä risiltä vaiku tta viin kankaisiin. H illity t him m eät raitakuosit ovat m elko yleisiä. Kankaan p in taa e lävöittävät näissä raidallisissa kuten yksivä risissä kin vaihtelevat sid ostehosteet, kuten esim. kalanruoto ja m urrettu shevio tti. Y ksiväriseltä näyttävän kankaan pin ta on läheltä yllättävän elävä, kankaasta löytyy ohuita lankoja, jo issa on 4 5 eriväriä ja jo is ta jo tk u t jyrkä sti perussävystä poikkeavia. Nämä ilm e ikkäät lankaväriseokset näyttelevät tärkeää osaa kauden m uotivärien K ivivä rie n synnyssä. Puvut M iesten puvuissa ta kki on hartio is ta vyötä rö lle varta lo n m ukainen, m utta helm a levenee vähem m än kuin ennen. T akki edelleen pitkä. O lkapäälin ja suora ja hartian luonn o llista m uotoa seuraava. H iha o l kavarresta kapea. K auluskäänteet leveähköt, ja tä stä jo h tu e n takki m uuttum assa edestä avonaisem paan suuntaan. Leveys taskujen kansissa seuraa kauluskäänteiden m uutoksia. skyld ig som det beter "a lltid svara pä tillro p av M am n- e lle r Polisbetjä n in g. Det g ic k inte an att gä in o ch sätta sig i kabyssen. Sist och slu tlig e n föreskrevs, att stadgan sku lle finnas tillg ä n g lig pä svenska, finska, ryska, engelska och tyska. HÄSTSPÄRVÄGARNA Puvut yksivärisiä 2 3 n a ppisia ja tä hän verraten avonaiseen pukutyyppiin voi liittä ä m yös liiv it. K a ksirivinen n apitus esiintyy arkipuvuissa, varsinkin n u o risom alleissa näkee kaksirivistä, 6-nappista, jo is ta 2 nap ite ttu ja kaksi ylim m ä istä vain koristeena. Päällystakit P äällysvaatepuole lla puhaltavat tuore e t tuulet. Linjo issa on yhteistä vartalon m yötäisyys. U lstereissa istu te ttu ja tai raglahihoja. N apitus 1- tai 2-rivinen. S uuntaus pitenevään m a lliin erityisesti perinte e llise n tyyppisissä päällystakeissa. P itkä takahalkio, vin o t kansitaskut. Lisäväriä v a likoim iin tuovat: Lyhyet autotakit, u lkoilm apuvut, jo issa ulsteri ja housut sam asta kankaasta, tyylikkäästi le ikka u ksin m uotoillut pom pat. T uulen pitä vä t läm pim ästi vuoratut pusakat kuuluvat koulupoikien vakiovarusteisiin. Nahka ta kit leikataan kätevästi puvun takin peittäm iseksi ja trenchcoatia m uistuttavaksi. M utta uutuuksien uutuuksia tässä jo u ko ssa ovat kuitenkin m iesten tu rk it a idosta tai teddystä valm istettuna. Frän sam m a är, e lle r alltsä 1890, fin n s o cksä reglerna fö r spärvägarna. D etta g ä lle r natu rlig tvis inte de e le ktriska spärvagnarna, som ju kom tili fö rs t är Nej, detta g ä lld e de gam la hästspärvagnarna. A bo har fa k tis k t haft sädana. Linjen g ic k frä n Dom bron tili V arfstorget, men bolaget existerade endast nägra är. (D et u pphörde redan ä r 1892). F örsta paragrafen i detta reglem ente fastslog, att tili ko n d u ktö r e l le r kusk endast kunde antas man, som fy llt 18 är och som ägde förmäga a tt köra. Det sista en ganska lo g isk fordran, dä det gälld e hästspärvagn. A tt hästarna sku lle vara starka och goda var ocksä rätt n aturligt. R egiem entet före skriver dessutom, a tt hästarna mäste vara försedda med ljudande k lo c k o r e lle r bjä llro r. Som om inte vagnarna sku lle ha skram lat tillrä c k lig t! Vagnarna ä te r sku lle vara försedda med num ror, en h ä rt ljudande signalklo cka och en krä ftig t verkande b rom sinrättning. Om vagnen va r förspänd m ed tvä hästar, dä mäste förutom kusk även konduktö r m edfölja. Kusken fick s jä lv fa lle t inte röka. V iktig t var ocksä, att konduktören, som det sägs, fö r b efälet ä vagnen. Kusken var alltsä bara s.a.s. m askinist. Men tro ts d e tta hade han m änga skyldigheter. Det sägs näm ligen: "In n a n vagn passerar gathörn e lle r tvärgata, va r kusken skyld ig a tt med klockan giva upprepade starka signaler, varm ed skall börjas pä m inst tio m eters avständ frän hörnet e lle r tvärgatan. D ylik Signal skall ock givas, när person e lle r förem äl äro i vägen fö r vagnen. S jä lvfa lle t fic k han inte köra härdare än i trav. S ist och slu tlig e n säger reglem ente t: Vid spärvagns annalkande, vare sig frän densam m a gives Signal e lle r icke, skall allm änheten genast avlägsna sig frän späret, därvid äkande och ridande bör hälla sig undan sä m ycket, a tt spärvagnen obehin d ra t kan kom m a fram. G ods e lle r andra h indrande förem äl mä icke läggas e lle r ställas ä spär pä närm are än en m eters avständ frän d etsam m a". Läter det inte som en o rdningsstadga frän G rö n köpin g! POLISFÖRORDNINGEN Frän sam m a är h ä rrö r sig ocksä P olisförordningen fö r Abo stad. N aturligtvis en fö r dätiden m oderniserad stadga. I denna fin n s mänga föro rd n in g a r, som ännu ä r i kraft. M en m ängen sku lle inte passa vär m oderna tid. Det var hästarnas tidevarv, och d ä rfö r upptar stadgan o cksä fie ra p aragrafer om huru var man fâr rida och köra och sp e cie llt var och när landsborna fâr läm na sina hästar. Det v a r t.ex. inte tillä te t att b inda sin häst vid en lyktstolpe och än m indre fic k man läm na den obunden och utan tills y n pä sta ns gator. E gendom ligt nog bestäm m er stadgan, a tt fo tgängare bör hälla sig tili den vänstra trottoaren, tro ts att vi hade högertrafik. Fortsättning fö lje r i n:o 4/69 Jatko n:o 4/69. RAKENNUSLIIKE HARKKAL A & HEINONEN OY T urku, Y lio p isto n ka tu 5 B, Puh Uudisrakennukset, laajennukset, muutokset, korjaukset. A vu stam m e suunnittelussa ja annamme tarjouksem m e kaikista kohteista. Arisuo Oy M etallituote- ja valaisintehdas Kaarina Puh. Turku vaihde - t u o t t e i t a saatavana kautta maan alan tukku- ja vähittäisliikkeistä. Loiste- ym. valaisimia teollisuus- ja liikelaitoksille, kouluihin, toimistoihin sekä koteihin. HUONE- JA KATURAKENTAJA OY Puutarhakatu 8 a B Puh R A K E N N U S T O I M I S T O L & P & L.LO UHI Turku Häm eenkatu 30 Puh RAKENNUSTOIMISTO LEHTO & NORDLUND Turku, Linnankatu 19 D Puh , RAKENNAMME EDULLISESTI - Turun kaupungin katurakennusosaston luvalla saadaan joen länsipuolen HAJOITUSKAIVOT poistaa käytännöstä. Poistamistöistä antaa tarjoukset KIINTEISTÖ- JA KATURAKENNUS OY Käsityöläiskatu 1 - Puh mukavam min sähköllä myös lämmityksessä SUUNNITTELU JA ASENNUS - S Ä H K Ö T O I M I S T O VARRELA OY A luokan sä h k ö u ra k o its ija Ursininkatu 13 - Puh LASINLEIKKAAMO JA -H IO M O. PEILI- JA METALLITEHDAS KAUNE TO IM IALAM M E TYÖT SUORITAM M E NOPEASTI JA E DULLISIN HINNOIN AUTO ILIJAT huomioikaa autolasi- palvelumme! Köydenpunojankatu 32 Puh ja Konttoriajan jälkeen puh. myös ja