statistisk rapport Pekka M yrskylä V Ä 1974:9 puh /243

Transkriptio

1 # tilastotiedotus statistisk rapport Tilastokeskus Statistikcentralen Tiedustelut - Förfrägningar Päiväys - Datum N:o-IMr 1 Q " 7 / I I U / ^ r Pekka M yrskylä V Ä 1974:9 puh /243 V ' TIETO JA VUONNA 1971 M AASSAM U UTTA- NEISTA ELINKEINON JA KOULUTUSASTEEN MUKAAN LÄ Ä N E IT T Ä IN U PPG IFTE R OM PERSONER SOM F L Y T T A T INOM LAND ET A R 1971qE F T E R NÄRINGSGREN OCH UTBILDNINGSNIVA ) JAKAJA: V a ltio n p a in a tu s k e s k u s, A n n a n k a tu 4 4, H e ls in k i 10 P u h e lin / /OM-80 DISTRIBUTÖR: S ta te n s t ry c k e r ic e n tra l, A n n e g a ta n 4 4, H e ls in g fo rs 10 T e le fo n /5 7 8

2 TIETOJA VUONNA 1971 MAASSAMUUTTANEISTA ELINKEINON JA KOULUTUSASTEEN MUKAAN LÄÄNEITTÄIN U P P G IFTER OM PERSO N ER SOM FLY T T A T INOM LANDET AR 1971 EPTER NÄR1NGSGREN OCH UT- BILDN1NG-SN1VÄ Muuttaneiden elinkeinorakenne De flyttandes näringsgrensstruktur Vuonna 1971 vaihtoi asuinkuntaa henkilöä. V äestölaskennasta saatujen tietojen mukaan nämä jakautuivat suurimpiin elinkeinoryhmiin se u raa v asti (su lu issa e ri elinkeinoryhmien osuus koko v ä e stö stä ): teollisu u s 21% (20% ), palvelu 19% (14% ), m aa- ja m etsätalous 9 % (18 %) ja kauppa 14 % (11 %). M uuttan eista on s iis huomattavasti' enemmän palvelujen ja kaupan elinkeinoryhmään kuuluvia ja vähemmän m aa- ja m etsätalousväestöön kuuluvia kuin koko v ä e stö stä. (Taulu 1.) Muutoksi katsotaan e site ttä v issä tau lu k o issa asuinkunnan vaihtaminen, joten lääneittäin esitettävät lähteneiden ja tulleiden luvut sisä ltä v ä t läänien r a jo jen sisäp u o lella tapahtuneen muuttoliikkeen. Lähtö- muuttajien elinkeinorakenne noudattaa p ääp iirte issään lähtöläänien elinkeinorakennetta. E telä- ja L ä n si- Suom essa on suurin o sa m uuttajista teollisu u selin k ei- noista ja Itä-Suom essa maa- ja m etsätalouselin kei- noista lähteneitä, mutta P o h jo is-su o m essa suurin o sa asuinkuntaa vaihtaneista on p eräisin palvelujen tai kaupan elinkeinoryhm ästä, vaikka P o h jo is-su o m essakin m aa- ja m etsätalous on su h teellisesti suurin elin keinoryhmä. K a ik issa lä ä n e issä kuuluu m uuttaneista m aa- ja. m etsätalouselinkeinoryhm ään su h teellisesti vähemmän väkeä kuin läänin koko v ä estö stä ja teollisuuden, kaupan ja palvelujen elinkeinoryhmiin kuuluu su h teellise sti enemmän väkeä kuin koko v ä e stö stä. A r 1971 bytte p erson er hemkommun. Enligt uppgifter erhdllna ur folkräkningen fördclade sig d e ssa pä de stö r sta n ärin gsgren sgruppern a enligt följande (inom paren tes de olika n ärin gsgren sgru p p er- nas andel av hela bcfolkningen): industri 21 % (20 %), tjä n ste r 19% (14% ), jord- och skogsbruk 9% (18 %) ooh handel 14 % (11 %). I jäm förelse med hela befolkningen v a r antalet flyttande av sevärt stö rre bland dom som hörde tili n ärin gsgren sgruppern a tjän ster och handel och mindre bland dem som hörde tili jord- och skogsbruksbefolkningen. (T ab ell 1.) Med flyttning a v se s i de fram lagda tabellerna byte av hemkommun, v a rfö r de utflyttnings- och in- flyttningstal som fram läggs län sv is ävcn inneh&ller den fly ttn in gsrörelse som skctt inom län ets g rä n se r. De utflyttandes n ärin gsgren sstru k tu r fö ljer i huvud- d rag utflyttningslänens n ärin gsgren sstru k tu r. I sö d ra och v ä str a Finland härstam m ar stö rsta delen av de flyttande frdn in dustrin s n ärin gsgren ar och i Ö stra Finland kommer de utflyttade frän jord- och sk ogs- bru k sn ärin garn a, mcn i n o rra Finland kommer stö rsta delen av dem som bytt hemkommun frdn n ärin gsgren s grupperna handel e lle r tjä n ste r, även om jord- och skogsbruket relativ t sett ä r den stö r sta n ärin gs- grensgruppen även h är. Av de flyttande hör i a lla Iän relativ t sett fä r r e p erso n er tili närin gsgren sgruppen jord- och sk o g s bruk än av län ets hela befolkning och inom n ärin g s gren sgru ppern a in d u stri, handel och tjän ster hör r e lativt sett fle ra p erso n er än av hela befolkningen. Nettomuutto lääneittäin Nettoflyttningen län sv is Muuttovoittoläänit eli Uudenmaan, Hämeen, T u run-p orin ja Kymen lääni saavat suurimman osan muuttovoitoistaan m aa- ja m etsätaloudesta. Turun- Porin lääni k ä r s ii kuitenkin kokonaisvoitostaan huolim atta tappiota teollisuuden elinkeinoryhm ässä. M aassam uuttaneiden koulutusastetiedoista kävi ilm i, että T urun-porin lääni k ä rsii tappiota korkeammin koulutetusta työvoim asta. L ään i s iis k ä r sii muuttotappiota korkeammin koulutetusta teollisuuden p alvelu k se ssa olevasta työvoim asta. Kymen lääni k ä r s ii Länen med inflyttningsöverskott d. v. s. N ylands, T av asteh u s, Abo och B jö rn eborgs och Kymmene Iän erhöll stö r sta delen av sitt inflyttningsöverskott frän jo rd - och sk ogsb ru ket. T ro ts att Abo och B jörneb o rgs Iän totalt sett v isad e ett inflyttningsöverskott uppvisade dock närin gsgrcn sgruppen in dustri en fö r- lu st. U ppgifter om utbildningsnivän för dem som flyttat inom landet v isa d e, att Abo och B jörneborgs Iän led en fö rlu st ifrdga om högre utbildad a rb e ts- k ra ft. L än et uppvisade sä le d e s ett utflyttningsöver-

3 myös kokonaisvoitostaan huolimatta tappiota te o llisuuden elinkeinoryhm ässä. M ikkelin, P o h jo is-k arjalan ja Keski-Suom en läänit ovat muuttotappiolääne- jä, jo issa maa- ja m etsätaloudesta toimeentulonsa saavat muodostavat suurimman osan m uuttotappiosta, kun taas Oulun ja Lapin läärilön muuttotappiosta suu-, rin o sa on lähtöisin palveluelinkeinoista. V aasan lä ä n issä teollisuus k ä rsii su h teellisesti suurimman läänittäisen muuttotappion. (Taulu 1.) skott ifräga om högre utbildad arb etsk raft i industrins tjän st. Även Kymmene Iän led en förlust i n ärin gs- grensgruppen industri tro ts en ökning totalt se tt. S : t M ich els, N orra K arclen s och M cllersta Finlands Iän ä r Iän med utflyttningsövcrskott, d är de som fá r sin utköfnst ay jord- sh skogsbruket svaifaf för den stö r sta delen av utflyttningsöverskottet, medan stö r sta delen av utflyttningsöverskottet i U leáborgs och Lapplands Iän härstam m ar frán scrv icen ärin g ar- na. Relativt sett uppvisade industrin i V asa Iän det stö r sta län sv isa utflyttningsöverskottet. (T ab ell 1.) Muuttaneiden osuus koko v äe stö stä elinkeinon ja koulutusasteen mukaan lääneittäin De flyttandes andel av hela bcfolkningen efter nä- rin gsgren och utbildningsnivá län sv is Muuttaneiden osuus e ri elinkeinoryhm issä on sitä suurem pi, mitä korkeammin koulutettuja ovat elin k einoryhmään kuuluvat. M aa- ja m etsätaloudesta sekä rakennustoim innasta toimeentulonsa sa a v ista on vuoden 1971 aikana vaihtanut asuinkuntaa 2-3 % ja molemm issa elinkeinoryhm issä on korkeam paa kuin p e ru s asteen koulutusta saaneiden osuus vain %. R a hoitus-, vakuutus- ja kiin teistöpalvelu k sista sekä yhteiskunnallisista ja henkilökohtaisista p alv elu k sista toim eentulonsa sa a v ista on vaihtanut asuinkuntaa vuoden 1971 aikana runsaat 5 %> mutta m olem m issa elin keinoryhm issä onkin korkeam paa kuin p eru sasteen koulutusta saaneiden osuus läh es 60 %. Muuttaneiden suhteelliset osuudet e ri elinkeino- ryhm issä vaihtelevat voim akkaasti lään eittäin. A suinkuntaa vaihtaneiden osuus Kymen läänin teollisu u s- v ä e stö stä on 3 %, Mikkelin lä ä n issä muuttaneiden osuus on kaksinkertainen Kymen lääniin v errattu n a. Kaupan p alv elu k sessa olevien muuttaneiden osuus on V aasan lä ä n issä 4 % ja P o h jo is-k arjalan lä ä n issä 7 %. M aa- ja m etsätalousväestö muuttaa su h te e llise sti v ä hiten k a ik issa lä ä n e issä. Esim. T urun-p orin lä ä n issä muuttaneiden osuus on 2 % ja P o h jo is-k arjalan lään issäk in vain 3 %, jo ssa maa- ja m etsätalou sv äes- tön muuttaneiden osuus on suurin. (Taulut 2 ja 3) Elinkeino- ja koulutustiedot perustuvat toimeenpantuun yleiseen väestölasken taan ja vuoden 1971 m uuttoliiketilastoihin, joiden rahoittam iseen ovat osallistu n eet myös työvoim am inisteriö ja opetusm i n iste riö. Andelen flyttande i olika n ärin gsgren sgru p p er ä r s t ö r r e, ju högre utbildning de p erson er har som.v hör tili n ärin gsgren sgruppen. Av dem som fá r sin utkomst av jord- och skogsbruk samt byggnadsverk- samhet h ar 2-3 % bytt hemkommun under á r 1971 och i bägge n ärin gsgren sgru ppern a utgör de som erh állit högre utbildning än pä grundstadiet b ara % Av dem som erh áller sin utkomst av bank-, fö rsä k - rin g s- och fastig h e tstjän ste r samt sam hälls- och p er- son liga tjän ster har drygt 5 % bytt hemkommun under á r 1971, men i bägge n ärin gsgren sgru ppern a utgör de p e rso n e rs andel som erh állit högre utbildning än pá grundstadiet nästan 60 %. De flyttandes re la tiv a andelar inom olika n ä rin g sg ren sg ru p p er v a r ie r a r kräftigt lä n sv is. Av in- dustribefolkningen i Kymmene Iän har 3 % bytt hemkommun, i S : t M ichels Iän ä r de flyttandes andel dubbelt stö rre än i Kymmene Iän. Inom handein ä r de flyttandes andel 4 % i V a sa Iän och 7 % i N orra K a re - len s Iän. Jord- och skogsbruksbefolkningen fly ttar re lativ t sett- minst i alla Iän. T.e x. i Äbo och B jö r n eborgs Iän ä r de flyttandes andel 2 % och även i N orr a K a re l ens Iän b ara 3 % fastän de flyttandes andel av jo rd - och skogsbruksbefolkningen där ä r s tö r s t. (T ab ellern a 2 och 3) U ppgifterna om n ärin gsgren och utbildning b a se - r a r sig pá den allmänna folkräkning som v e rk ställd e s den och Statistiken över fly ttn in gsrörelsen á r 1971, som även arb etsk raftsm in isteriet och under- visn in gsm in isteriet v ä rit med om att fin an siera.

4 EL1NK EINON1MIKK E1STÖ (1-N U M ERO TA SO LLA) NÄRINGSGRENSNOM ENKLATUREN (1-S1FFR1G KOD) 1 M aa-, m etsä- ja k alata lo u s, m etsästys 2 K aivos- ja muu kalvannalstolm lnta 3 T eollisuu s 4 Sähkö-, k aasu - ja vesihuolto 5 Rakennustoiminta 6 Tukku- ja väh ittäiskauppa, rav itse m is- ja m ajoitustoiminta 7 K u ljetu s, varastoin ti ja tietoliikenne 8 R ah oitus-, vakuutus-, k iin teistö- ja liike-eläm ää palveleva toiminta 9 Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelukset 0 Elinkeino tuntematon 1 Jerd bru k, sk ogsb ru k, fiske och jakt 2 Brytning av m inerallaka produktar 3 T illverkning 4 E l-, g a s- och vatten försörjn in g 5 H usbyggnadsverksam het 6 V aruhandel, re sta u ran g - och hotellverksam het 7 S a m fä rd se l, post- och telekommunikationer 8 B an k -, fö r sä k r in g s-, fastig h ets- och uppdragsverksam het 9 Sam h älls- och personliga tjän ster 0 N ärin gsgren okänd

5 AMMATTILUOKITUS 0 Teknillinen, luonnontieteellinen, yhteiskuntatieteellinen, humanistinen ja taiteellinen työ 1 Hallinnollinen, tilinpidollinen ja konttoriteknillinen työ 2 KfliipnlUtian työ 3 M aa- ja m etsätaloustyö, k alastu sa la 4 K aivos- ja louhintatyö 5 K uljetus- ja liikennetyö 6 /7 Teollinen työ, koneenhoito ym. 8 Palvelutyö 9 Muualla luokittelematon työ ja työvoima,» Sotilastyö Y R K ESK LA SSIF1C ER IN G 0 T ekniskt, natu rvetcn skap ligt, sam hällsvetenskap ligt och konstnärligt arb ete 1 A dm inistrativt, kam eralt och kontorstekniskt arb ete 2 KomfflúfHiáUt arbeta 3 L an tb ru k s-, sk o gs- och fisk eriarb ete 4 G ruv- och stenbrytningsarbete 5 T ran sp ort- och kom munikationsarbete 6 /7 T illv erk n in gsarb ete, m askinskötsel m.m. 8 S erv icearb ete 9 A rbetskraft och arb e te, ej hänförbart tili annat yrkesom räde, M ilitärt arbete KO U LU TU SA STELU O KITTELU UTBILDN1NGSNIVÄKL A SSIFICER1N G S e u ra a v a ssa v alaistaan muutamin esim erkein kutakin koulutusastetta. I det följande "b ely ses v a rje utbildningsnivá mod n ágra exem pel. 2 P eru sasteen ylempi koulutus - keskikoulututkinto, peruskoulututkinto (9 luokan su oritus) 3 K eskiasteen alempi:koulutus - kansankorkeakoulu, e ri alojen ammattikoulut (esim. levyseppä), n u o riso -o h jaaja, apuhoita ja, p o liisi, m erkantti 4 K eskiasteen ylempi koulutus - y lio ppilas, diakoni, merkonomi, teknikko, lentoemäntä, sairaan h o itaja, k an ta-aliu p se e rin tutkinnon suorittanut 5 Korkean asteen alin koulutus - graafikko, kansakoulunopettaja, lääk ärin sih - t e e r i, sosionom i, toim ittaja, in sin ö ö ri, lentoperäm ies.lääk in tävoim istelija, agro lo gi, k e ittiöm estari 6 Alempi kandidaattiasteen koulutus - kielen k ään täjä, hum anististen tieteiden kan didaatti, kotitalousopettaja, alempi oikeustutkinto, ekonomi, luonnontieteiden kan didaatti, yo-pohjainen in sin ö ö ri, m eri- tai lentokapteen i, lääketieteen kandidaatti, u p se e ri 7 Ylempi kandidaattiasteen koulutus - teologian -, filosofian -, oikeustieteen-, v a l tiotieteen- ym s. kandidaatit, dipl. in sin ö ö ri, lääketieteen lise n sia a tti, m etsänhoitaja, e s i upseeri 8 Tutkijakoulutus - teologian-, filo so fia n -, o ik eu stieteen -, v a l tiotieteen- ym s. lise n sia a tit ja tohtorit, tekniikan lisen siaatti ja tohtori, e rik o islääk äri ja lääketieteen tohtori, m aa- ja m etsätieteen tohtori, y leisesik u n tau p seeri 9 Muualla luokittelematon koulutus - sellainen koulutus, jota ei voida luokitella koulutusasteen mukaan 999 Luokka sisä ltä ä ryhmät 0 ja 1, e si- ia p e ru sa s teen koulutus - leikkikoulut, lasten tarh at, alempi p eru saste eli alle 9 vuotta koulutusta. 2 Högre utbildning pá grundstadiet - m ellanskolexam en, grundskolexam en (k la ss 9 genomgángen) 3 L ä g re utbildning pá m ellanstadict - folkakadem i, y rk essk o lo r pá olika om ráden (t.e x. p lá tsla g a re ), ungdom sledare, hjälpsk ö ta re, p o lis, merkant 4 H ögre utbildning pá m ellanstadiet - student, diakon, merkonom, tekniker, flygvärdinna, sju k sk ö ta rc, person som avlagt underofficersexam en 5 Utbildning pá lä g sta h ögstadiet - g ra fik e r, fo lk sk o llä ra re, lä k a rse k r e te ra re, socionom, red ak tö r, in genjör, flygstyrm an, m edikalgym nast, agro lo g, köksm ästare 6 Utbildning pá lä g re kandidatnivá - tra n sla to r, kandidat i hum anistiska veten skap e r, lä r a r e i huslig ekonomi, läg re rä ttse x a - men, diplomekonom, kandidat i naturvetensk ap e r, ingenjör (stud. e x.) s jö- e lle r flygkapte n, medicine kandidat, officer 7 Utbildning pá högre kandidatnivá - teologia, filo so fie, ju r is, politices o. a. kand id ater, dipl. in genjör, medicine. lieen tiat, fo rstm ä sta re, stab so fficer 8 F or sk aru t bi ldn ing - teologie, filo so fie, ju r is, p o litices o. a. licen - tiater och d o k to re r, teknologie lieentiat och doktor, sp ecialläk are och medicine doktor, a g r.o. forstdoktor, g en eralstabso fficer 9 Utbildning som inte kan k la ssific e r a s - utbildning som inte kan k la ssific e r a s e fte r utbildningsnivá 999 K lassen inneháller grupperna 0 och 1, utbildning pá fö r- och grundstadiet - lek sk o lo r, b arn träd gu rd ar, lä g re grundstadiet d. v. s. k ortare utbildning än 9 á r

6 TAULUJA - TABELLE.

7 TA U LU 1. VUONNA 1971 A SU IN K U N T A A V A IH T A N E E T ELIN K EIN O N (1 S IC ) M U K A A N ; KOKO M A A, L Ä Ä N IT. TA H ELL 1. PER SO N ER SOM BY TT 11EMKOMMUN ÄR 1971 E F T E R NAR1NGSGR EN (1SIC ) ; HELA LA N D ET, LANEN Y hteensä Elinkeino N äringsgren Its. am m atittomnt in linirtän M a a - ja m e ts ä K a iv o sto im in ta T e o llis u u s S ä h k ö -, k a a s u R aken n u s Tu kku- ja v ä h. K u lje tu s ja R a h., v a k. Y h tcisk u n n. E lin k ein c> p e r h. jäs s. ta lo u s B r y tn. av m in. Tillverknin g ja v e s ih u o lto toim inta kauppa tie to liik e n n e y m s. p a jv. ja h e n k ilö k o h t. tuntem atc>n S jä l v s t. y r k e s - Jo rd - o ch p ro d. E l-, g a s - o ch H usbyggn sk o g s b ru k v a tte n fö ra l. V s fu h a n d e l A ftfäfiäsel ÖäHk fö r s. PftlVi iren ISAA A. A AfAS Sa m H ä lu. o. okänd fam iljem cid l. 1 p e r s. t j. % 1 % 2 % 3 % 4 * * 5 % 6 % 7 % 8 % 9 %. 0 % % K oko m aa H ela la n d e t K oko v ä e s tö H ela b efo lk n in g en M u u ttan eet F l y t t a d e , Z 1 Uudenm aan lä ä n i N ylands Iän K oko v ä e s tö H ela b efo lk n in g en T u lle e t In fly tta d e 2 )... L ä h t e n e e t U tfly tta d e 2 ) l 6 ' , , T u r u n -P o r in lä ä n i Ä b o - B jö r - n c b o rg s Iän Koko väestö Hela befolkningen T u l l e e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e !' ' 1! Ahvenanmaan m aakunta L an d - sk a p e t Ä land Koko väestö H ela befolkningen T u lle e t I n f l y t t a d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e i ' Häm een lä ä n i T a v a s te h u s Iän Koko v ä e stö H ela befolkningen T u lle e t I n f l y t t a d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e , Kym en lä ä n i Kym m ene Iän Koko väestö H ela befolkningen T u lle e t I n f l y t t a d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e... N etto N etto C !' M ik k e lin lä ä n i S : t M ic h e ls Iä n Koko väestö H ela befolkningen T u lle e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e ; 0. 2 : Pöh jo is - K a r ja la n lä ä n i N o rra K a r e le n s Iän Koko v äestö Hela befolkningen T u lle e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e N etto N etto : i ) E lin k e in o jä ä tu n tem atto m ak si n ä in m o n elta s e n v u o k s i, e t t ä : a ) vu on na 1971 s y n ty n e ille m u u tta jille e i s a a d a e lin k e in o a v ä e s tö la s k e n n a s ta, b) k a ik k ia m u u tta jia e i lö y d y v ä e s tö la s k e n n a s ta, c ) e lin k e in o on v ä e s tö la s k e n n a s s a tu n te m a to n, d) henkilö on muuttanut vuoden 1971 aikana ulkom ailta ja sen jälk een vaihtanut v ielä asu inkuntaa, jo llo in väestö lask en n a s ta e i v o id a sa a d a e lin k e in o tie to a. N ä rin g s g re n e n f ö r b lir okänd f ö r s ä m änga t y : a ) fö r p e r s o n e r födda 1971 som fly tta t e rh & lls e j n ä r in g s g r e n u r f o lk r ä k - n in g e n, b) a lla fly tta n d e h itta s e j i fo lk rä k n in g e n, c ) n ä r in g s g re n e n ä r okänd i fo lk rä k n m g e n, d) p e rso n e n h a r fly tta t utomlands under ä r 1971 ooh d ärefter ännu bytt hemkommun, varvid uppgifter om närin g sg ren e j kan fä r u r fo lk räk n in g e n. 2) S isä ltä ä myös saman läänin kunnista muuttaneet ja saman läänin kuntiin m uuttaneet. H är in g ä r även de som fly tta t fr ä n och tili kom m unor i sam m a Iä n.

8 T a u lu 1. ( j a t k.) T a b e ll 1. ( f o r t s. ) Y hteensä Elinkeino N äringsgrcn Its. amm atitto- M a a - ja m e tsä ta lo u s jo r d - o ch sk o g sb ru k K a iv o sto im in ta B ry tn. av m in. p ro d. Teollisu us T illv e rk n in g S ä h k ö -, k a a s u ja v esih u o lto E l-, g a s - o ch vatten fö rs. R aken n u s toim inta Husbyggn T u kk u - ja v ä h. kauppa V aru h an d el K u lje tu s ja tie to liik e n n e S a m fä rd a e l R a h., v a k. y m s. p a lv. B a n k, fö r s. o.dyl. Y h teisk u n n. ja h cn k ilö k o h t. p a lv. S a m h ä U s- o. p e r s. t j. E lin k ein o tuntem aton N äringsgran okänd p e r h. jä 9. S jä l v s t. y r k e s - lö *tt 0. la ra» fam iljem a d el. 1 * 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 0 % % Kuopion lääni Kuopio Iän Koko väestö H ela befolkningen T u lle e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly ttad e K eski-suom en lä ä n i M ellersta F in la n d s Iän Koko väestö Hela befolkningen T u lle e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e ' V a a s a n lä ä n i V a s a Iän Koko väestö Hela befolkningen T u lle e t I n f l y t t a d e... L ä h te n e e t U tfly ttad e... N e tto N etto S O ulun lä ä n i U lo ä b o rg s Iän Koko v äestö H ela befolkningen T u lle e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e... Ne.tto N etto i L a p in lä ä n i L a p p la n d s Iän Koko väestö H ela befolkningen T u lle e t In fly tta d e... L ä h te n e e t U tfly tta d e... N e t t o - N e t t o

9 T A U L U 2. VUONNA 1971 A SU IN K U N T A A V A IH T A N E E T E LIN K EIN O N 0 S 1 C ) JA K O U L U T U S A S T E E N MUKAAN^ KOKOM AA, T A B E L L 2. P E R S O N ER SO M B Y T T H EM KOM M UN A R 1971 E F T E R N Ä R IN G SG R E N (IS 1 C ) OCH U TB1LD N 1N G SN 1V Ä ; H E L A L A N D E T Xoulutuaaat«U tbildnin gsniva K a ik k i Ne jo illa E lin k e in o N ä r in g s g rcn jn u u u au cei «uiiistrinu A lla De som h a r ftytteda närtngagran M a a - ja m e ts ä - talou» J o r d - o ch s k o g s b ru k K a iv o sto im in ta Bpytn. av min. p ro d. T e o llis u u s TtUvorkntng S ä h k ö -, k a a s u ja VöAihiieUö E l-, g a s - o ch. v a tte n fö r s. R aken n u s toiminta H u sbyggn. T u kk u - ja väh«^» n d e l K u lje tu s ja tietöuikenne S a m fä rd se l R a h., v a k. ym*. palv, B a n k, fö r s. o. d y l. Y h teisk u n n. ja h a n k iiö k ä h i. p a lv. S a m h ä lls - o. p e r s. t j. E lin k ein o ttmtamäien N ä rin g sg ren okänd % % 1 % 2 1 % 3 % 4 % 5 % 6 % 7 % 8 % 9 % 0 % K a ik k i m u u ttaneet A lla fly tta d e % <1 ; Ylempi p eru saste Högre g r u n d s t a d ie t... % S A lem pi k e s k ia s t e L ä g r e m e l- la n s ta d ie t % 25 6Q Y lem p i k e s k ia s t e H ö g re m e l- la n s ta d ie t * A lin korkea a ste L äg sta högs ta d ie t... * '! ' ' A lem pi k a n d id a a ttia s te L ä g r e k a n d. n i v ä... % ; Ylem pi kandidaattiaste H ögre k a n d. n iv A... * " " T u tk ija k o u lu tu s F o r s k a r u t- b i l d n i n g... I; * D K o u lu tu s, jo ta e i v o i ry h m it. Utbildning som e j kan grupp e r a s... ' * l f E s i a s t e, alem p i p e r u s a s t e F ö r s t a d ie t, lä g r e g ru n d s ta d ie t... %

10 TA U LU 3. VUONNA 1971 ASU IN KU N TAA V A IH TA N EID EN O S U U D E T (%) KOKO V Ä E S T Ö S T Ä EL1NK E IN O R Y H -» M1TTÄ1N (LS1.C); KOKO M A A, LÄ Ä N IT...!- T A D E L L 3. P E R S O N E R SO M H Y TT HEMKOMMUN ÄR 1971 A N D E L A R l> (.%) AV T O T A L D E FO L K N 1N G E N I N Ä R IN G S- GREN G RU PPER (1S1C ); HELA LA N D ET, LÄNEN j A lue O m räde m uuttaneet Alla flyttad e M a a - ja m e ts ä - ta lo u s Jo rd - ooh sk o g s b ru k K a iv o sto im in ta B r y tn. av m in. p ro d. T e o llis u u s Tillvorkntng S ä h k ö - i k a a s,u- R a k e n n u s la v e sih u o lto toim in ta E l -, g a s - o cl ji H u sbyggn. v a tte n fö rs. T u kku- ja V äh. kauppa V aru h an d el K u lje tu s ja tie to liik e n n e S a m ia rd se l R a h., v a k. y m s. p alv. B a n k, f ö r s. o. d y l. Y h te isk u n n. ja h en k ilö k o h t. p a lv. S a m h ä lls - o. p e r s. t j. E lin k e in o tuntem aton N ä rin g s g re n okänd Kaikki, Elinkeino - N äringsgren F - Its. am m atiuom at ja h eid än p c r h. jä s. S jä l v s t. y r k e s - lö s a o. d e r a s fa m ilje m c d l n < 2.0 4' l Uudenm aan lä ä n i N ylands Iä n j T u ru n -P o rin lä ä n i A b o -B jö r n e - b o rg s Iän A hvenanm aan m aakunta L a n d - sk ap et Ä la n d H äm een lä ä n i T a v a ste h u s Iän ; Kym en lä ä n i Kym m ene Iän M ik k e lin lä ä n i S : t M ic h e ls Iän P ö h jo is - K a r ja la n lä ä n i N o rra K a r e le n s Iän K uopion lä ä n i K uopio I ä n K e s k i-s u o m e n lä ä n i M e lle r s ta F in la n d s Iän V a a s a n lä ä n i V a s a Iän... r O ulun lä ä n i U le ä b o rg s I ä n * L a p in lä ä n i L ap p lan d s Iän ) O suu d et kunkin ryhm än v ä e s tö s tä A n d e la r av b efolknin gen inom v a r je g ru p p